1926-07-07-04 |
Previous | 4 of 8 | Next |
|
small (250x250 max)
medium (500x500 max)
Large
Extra Large
large ( > 500x500)
Full Resolution
|
This page
All
|
f 1 rsiviii " KeskJviikkona, heinäk. 7 p;nä-->W€A» M y 1_ t^mm VAPAUS CSanädan' suomalaisen. fyöTaestSn ainoa äänenkannattaja, ilmestyy^ Sndbt^^ Ont;/ maanantaina, keskiviikkona |a' perjantaina. ' ~ T o i m i t t a j a t : " S. C. NEIL. AEVO VAAEA. VAPAUS (Liberty) vr- yThe on V organ of Finnish • Workers Jn Canada. Pub- HslJied in Sadbnry, Ont., every Monday, Wednesday and FViday. „ Eegistered at the Post Office Department,, Ottawa, as secoad class matter. TILAUSHINNAT: ' Canadaatt yksi vk. $4.00, pooli vk. $2.25, kolme kk. fl.50 jJi yksi kk. 7Sc. YhdysvaltoiMn ja Suomeen, yksi vk. §6.50, puoli vk. $3.00 ja kolme kk- $1.76. Tilauksia, joita ei seuraa raha, ei tulla lähettämään paitsi aaamiestCTT^ joilla-on ta^ ILMOTUSHINNAT VAPAUDESSA: '1 Naimailmotnkset $i:00 kerta, $2.00 kaksi kertaa Avioliittoonmeno ilmotnkset 60c palstatuuma. Nimenmuutosilmotnkset 60c kerta, $1.00 3 kertaa. • Syntymäilmotukset $1.00 kerta, $2.00^ 3 kertaa. Avioeroilmotukset $2.00 kertaa, $3.00^ kaksi kertaa. Euolemanilmotukset $2.00 kerta, $60c lisämaksu kiitoslauseelta tai muistovärsyltä. Halutaantiedot ja osotcilmotukset 60c kerta, $1.00 kolme kertaa. Tilapäisilmottajien jailmotusakenttuurien on, vaadittaessa. » lähetettävä ilmotnshinta etukäteen. 1 ^ General advertising rates 76c per col. inch. Mi-nimum charge. for single insertion: 76c. The Vapaus is; the best ädvertising . medium among the.;. Finnish Peoiile in Canada. ^2. j ' ry: lehteen aiottujen ilmotusten; pitää olla konttorissa ^lauantaina;' keskiviikon lehteen' tiistaina ja perjantain- lehteen'torstaina kello 12 päivällä. Vapauden konttori ja toimitus: Liberty BIdg Lome St. Puhelin 1038. Postiösote: Box 69, Sudbury, Ont. Jos ette milloin tahansa saa vastausta ensimaiseen kirjeeseenne^ kirjottakaa uudelleen liikkeenhoitajan persoonallisella nimellä. ' J. y.KANNÄSTO, Liikkeenhoitaja. mm mm' m SI "•M Hävittäkää kenraalikiivernörm virka Canadalaiset työläiset ja maanviljelijät ovat tähän saakka olleet liian välinpitämättömiä kenraalikuver-nöoifin viran suhteen, kirjottaa «Tlie Worker». Brit ^tilainen «penisluslaillisuus» on tuudittanut jotdcot us- ' jkomaan iisSHa'^i'äruja siitä oletetusta vapaudesta, joka ' * heillä pitäisi olla. Kapitalistien ja imperialistien eri-l jkpisesti i^u^kna^n taru brittiläisen kriiimun vahingot ' tomuudest^i,^ ^^^t on saatu uskomiaan, että se on Jcansanvaltaineh - laitos. JoJcuMän^fflXtten, kun Trotskin kuuluisa kirja «Min "ne En^ai^^^-pli keskustelun alaisena, yrittivät jotkut reformistit ^Mi^eistyttää pelkuruuttaan monarluak^sy- 'myksessä. . T^savaltalaisuus, väittivät sellaiset herrat ' kuin' «Glasgow Forwardin» toimittaja Tom Johnson ja muut, on Ranskan romanttisen porvarisvallankumouk- ^sen uloskulunut traditsioni, mutta sillä ei ole mitään välttämätöntä tekemistä sosialismin kanssa. On hyvin , tunnettuai^ että nuo „ suuret sosialistiset «ajattelijat» Sidney }ä Beatrice Webb laativat BrittilluseU^'sosialis- ' ,^ ^elle yhteiskunnalle peruäti&lain,'jättäen sen huipuksi kuningad Yrjön ja kuningatar Mdrian ja heidän jälkeläisensä. ' Todelliset sosialistit,., kommunistit ja kaikk^, rdielli set vasenmiistolaiset käsittävät, että kruunu on kaikkien taantumuläen, etuoikeutettujen ja vastavallankumodk- ^ , sen voimien keskus. Ei ole kaikki siinä, että kunin- - gassuvun loiselämän y ' mat summat,rahaa» .vaan se on samalla porvarisvallan , tunnusmerldki. Mikä "pitää paikkansa monarkiasta Englannissa, on ;;:y!Vyhtä totta :kenTaalikuvenioörin/virastaCanadassa.v : f kut ihmiset rV nauttivat hänen läsnäolostaan —- - rildkaat : .^kiipeilijät seuraelämässä, jotka haluavat kutsua hänet ' pitoihinsa,^' ja «debutantet», näiden samaisten rikkai- ; den kiipeilijäin «ensi ^kertaa seuraelämässä esiintyvät» . tyttäret, joUca haluavat kohottaa, «osakkeitaan» tanssi- . joita kenraalikuvernööri ^toimeenpanee Rideau / Halliss%^,Ottawassa sijaitsevassa hallitustalossa, jota ylläpidetään'häntä Varten. Ikuisesti työtön ja hyvin saava laiskuriluokka pitää •hänestä. Hänellä on Ottavrassa keskiaikainen hovi pienoiskoossa. " ^ . " y i Mutta hänen olollaan Canadassa on paljoa tarvike hal-litusta."-. Hän, yhdessä Brittiläisen Pohjois-Amerikan r^:- lain: kanssa^ pitää Canadaa siirtomaakahleissa,; huoli* matta vakuutteluista Canadan kansallisten oikeuksien suhteen.Kenraalikuvernööri on vielä edesvastuutto- ^ mampi kuin siehaatti, jos se on mahdollista. Voidaan 'väittää, että- senaattorit'' nimitetään (nimitetyn rahan avulla) valittujen politikoitsijain toimesta, mutta ken- : raalikuvemööri nimitetään Lontoossa kenenkään, Cana-mk V dan kansasta puhumaHakaan, mielipidettä kysyneittä. Hän on kutsumalon vieras, valtakiuman hallitukse.v ; asiamies täällä. Niin kaukana on hänen' virkansa «ni- 'mellisestu», että hän on jo näyttänyt hampaitaan niin .pitkälle, että auttoi Meighenin hallitusohjaksiin. Hän on valmis antamaan palttua Canadan kansan tahdolle ' - joka 'kerta, kun Canadan ja jEnglannin edut törmäävät . vastaUcain, mikä tulee tapahtumaan hyvin usein näinä brittiläisen: valtakunnan hajaantumisen päivinä. Tunnuslauseeseen «Hävittäkää senaatti» täytyy lisätä «hävittäkää kenraalikuvernöörin virka». Antakaamme kenraal&uvemöörille lähtöpassit. ^ _ ' Proletariaatin kansainvälinen yhteisrintama lujaksi Moskovassa koolla olleessa Neuvostoliiton ammat-tiliittojen keskusneuvoston istunnossa hyväksyttiin kansainväliselle proletariaatille julistus, jossa osotctaan, että; Neuvostoliiton ja Suurbritannian ammattiliitot ovat tienraivaajia taistelussa ammattiyhdistysliikkeen kansainvälisen, eheyden ^ ja teholdcaan taisteluintemal-sionalen luomisen puolesta; '. Kerta toisensa pe-a- ääh korostivat Neuvostoliiton ammattiliitot, että yri-lys brittiläisen työväenluokan elintason aloatamiseksi ei ole vältettävissä. /Kapitalistien vafanlstelti yleiseen hyöliJcäykseen muiden maiden vieläldn huonommin, palkattuja t y ^ i s i ä vastaan vaati sitä. Brittiläiset työläiset vastasivat tähän fayökkäsdcseen elintasoaan vastaan yleislakolla, jota käytiin mitä suurimman yhtenäisyyden, innostuksen ja taistelt&urin meikeissä^ Odotetun voiton asemesta , kärsi -Suurbritannian työväenluokka, kuitenkin tappion, joka Neuvostoliiton lammat-tiliittojen on Jcatsottava koko kansainvälisen proletariaatin osittaiseksi tappioksi. Neuvostoliiton ammatti liitot katsovat velvollisuudekseen julistaa tappion joh tuneen Thomasin, MacDonaldin y.m. «mustan perjan tain» :sankareiden petturitaktiikasta Ja i Purc^Ilin jy.m. yleisneuvostossa olevien vasemmistolaisten ..johtajien allstunusesta. Vasen siipi on vieläkin -vastuunalai-sempi, koska se, huolimatta suuresta vaikutusvallastaan yleisneirvostossa, tietoisesti rseurasi kavaltajia ja yhdessä heidän kanssaan antautui luokkaviholliselle. . Tapaidcset osotthrat: englantilais-venäl^sen konfe: re^in ottaman S9unnan oikedbi^ mutta samalla: ne osottlvat,: että ammatillisessa ja yleensä työväenliikkeessä Englannissa'johdossa oleva aines. ei. kykene johtamaan työläisten . suurta taistelua joukkoviholllstaan, kapitalistiluoldcaia vastaan. Näiden johtajien taistelu-aseina ovat pikku-uudistusten"'vaatimukflet ja sovittelut^ kompromissit y.m. Sellaisilla aseilla ei milloinkaan kyetä niin vakavasta, vihollisesta, kuin kapitalismi on^ voittoa saamaan. « Neuvostovallan työläiset keräsivät suurin ponnisttdc-sin varoja englantilaisten veljiensä tukemiseksi, mutta hämmästyivät tavattomasti sitä, että yleisneuvosto, lael-täytyi: avustusta vastaanottamasta, Taikka- aikaisemmin oli päätetty tukea toinen .toistaan taistelussa pääomaa vastaan. Me neuvostovallan työläiset enune voi käsittää; mi ten voidaan kieltäytyä veljellisestä avusta. Mutta me tiedämme, että tämä kielto ei tullut lakossa olevien työläisten^ vaan petturijohtajien taholta, jo&a. tahtovat eristää Englannin työläiset ^^^^vostoliiton työläisj/stä. Me V. emme veijeysliittoa sikäläisten , työläisten kanssa pidä minään plätoonisena myötätunnon osotuksena, kuolleena\ kirjaimena, vaan todellisena solidaarisuus-liittona, jossa: aktiivisesti tuetaan toinen toistaan raskaassa luokkataistelussa. ^ Juuri tämän vuoksi ja siitäkin huolimatta, että Englannin ammattiliittojen johtajat antoivat raskaan Iskun taistelevalle proletariaatilleen, me kehotamme yhä edelleenkin voimistuttamaan englantilais-neuvostovalta-laisen komitean toimintaa, eikä missääni tapauksessa sitä lopettamaan^ eikä keskeyttämään ainoaksikaan hetkeksi. Siitä on tehtävä todellinen toimintaelin. Tällä hetkellä on kaikki huomio pantava .hiilityö- Iäisten taistelun tukemiseen. AmiÄattiliitoista/onpuh- ''distettava. «kuninkaan salaiset neuvonantajat»; t.s., kaikki pääoman nöyrät palvelijat, jotka . ovat saaneet sijansa Englannin työläisten ammattiliittojen, pääesikunnassa. Työväenluokan- t a^ tonaon, että vapaudutaan kaikista avoimistansa salaisista'^ öovittelijöfstaja pettureista ja,''herrojen ystävistä. Englannin yleislakko kerran jälleen osotti, • että Amsterdamin ammatillinen >lntematsionale on kykenemätön olemaan työläisten ktasainvälisen taistelun joh-dossa." Kaikkien maiden työläiset tukevat meidlän yh-, teisrintamaamme ja ryhtyvät taisteluun yhtenäisen, luokkataistelun kannalla olevan ammatti-lntematslona- Ien puolesta. , ^ Olemme vakuutettuja siitä; että päivä koittaa, j oloin madlman; järjestyneet työläiset kääntävät selkänsä sekä yksityisille pelturijohtajille että ^Itdsellein^^^ natslonalelle. Komnitäfiknioteta (N. Itp;a vedtutajistoB iaaiimiste j » Kaminteniln loajennettin tp. k:i hyvSksymist» teeseistä) r (Jatkoa) 9. Ei ^.tietysti voi olla puhettakaankommunistipuolueiden organi-satoorisesta :t yhteen, snlattamisesta sos.-dem. puolueiden kanssa taikka Maailman taloudellisesta tilanteesta tämäp vuoden ensi neljänneksellä on prof. E. Varga kirjottanut imm. seuraavaa: Nykyisen yleisen maailman taloudellisen tilannen tutkiminen marxilaiselta näkökannalta on vaikea teh-: tävä, koska nykyaikaisesta taloudellisesta elämästä koot* tuja päteviä tilastoja kokonaan puuttuu. Kahteen vuosikymmeneen ei Europassaolejkoottu tilastoja tuotantovoimien vaihtelusta teollisuuden' ja maatalouden alal-a.. Täten ei voida muuta kuin muutamien erinäisten silminnähtävien' tosiasiain nojalla* todeta, että Europan tuotantovoimat' ovat suuresti laajenneet muutamien viimeisten vuosikymmenien aikana^a-^että tuotantokoneisto on sangen paljo suurentunut vanhanaikaisesta. r Väärentämättömien' tilastojen puutteessa sib on sangen vaikea kuvata Marxin osottamia. kapitalistisen ärjestclmän kehityksen suuntia: pääoman kasaantumista ja keskittymistä, riistännästä saadun voiton tai- »umusta alenemiseen j.n.e.,; samoin rahapääomaa, mo< nopolien muodostumista, «valtiokapitalismi-trusteja» .n.e. Valmiiden 'teollisuustuotteiden tuotannon määrästä ei ole tilastoa muualta kuin Yhdysvalloista. Tämän takia voidaan ainoastaan yleensä sanoa, että valmiiden tuotteiden tuotant» ja" kulutus on tapahtunut samassa suhteessa raaka-aineiden tuotantoon, josta on käytettävissä tarkempia tilastoja. Tarkastetaan tärkeimpien raaka-aineiden: kivihiilen, petroleumin, raudan ja teräksen, muiden metallien, villan ja puuvillan tuotantoa, niin huomaamme koko maailman' mittakaavassa tuotannon lisääntymistä sekä rauhanaikaisesta että viimevuotisesta tuotannosta. Mutta kun vertaamme kivihiilen, raudan ja teräksen tuotantoa Europassa rauhanaikai-seen, niin huomaamme sen paljoa pienemmäksi, vaikka se,olisikin kohonnut vuodesta 1924. Kun kuitenkin samaan aikaan tuotantokoneisto -on suuresti kasvanut, teemme^tästä sen johtopäätöksen, että suuri osa tuotantokoneistoa Europassa on joutunut olemaan joutilaana. Suurten työläisjoukkojen eristäminen tuotannosta on tehnyt tilanteen erikoiseksi: löytyy armeia työttömiä, joka on valmis myymään työvoimaansa, samoin kuin on olemassa tuotannon välineitä omaavia kapitalisteja valmiina käyttämään tätä kaupan olevaa työvoimaa, mutta ndcään eivät voi, sillä tuotteille ei löy- Komintemln' sulattamisesta yhteen n internatsionalen kanssa (hiljattain Englannin riippumattoman työväenpuolueen tekemä ehdotus). Tällaisia «odotuksia tekevät joskus sos.- dem. johtajat laskien, että ehdottamalla mahdotonta he rikkovat ^mahdollisen; S.O. mahdottomalla,: mul^ pitemmälle i' menevällä ehdotuksella (kahden^ puolueen yhteen' sulattamisesta)- .yrittävät rikkoa toteutettavissa olevan kommunististen: työläisten javsos.;<rdem.: työläisten sopimus--: ehdotuksen kulloinkin esillä olevissa konkreettisissa vaatimuksissa, konkreettisissa esiintymisissä jtorvaristoa vastaan. Työväenluokan täiydellisen- kan* säinväliseni ^yhtenäisyyden aikaan-savinen^ ; yhtenäisen; I työväenluokan kaikki, voimat sisältävän internatsionalen luominen jonmaaihnan-historiallinenj tehtävä,' jonka Kommunistinen: intematsionale on ajan oloon toteuttava.; Juuri tämän' tehtävän -.toteuttamisen vuoksi on proletaarinen etujoukko luonut itselleen raskiaassa taistelunsa ja tavat-^ tomau::, vaikealla > tyällä; itsenäiset proletaariset kommunistiset puolueet,, jotka-yksin ovat; loppuun saakka vihamielisiä porvarilliselle; maailmalle : j a . sos.-dem.' johtajien puolinaisuudelle. Itsenäisten kommunististen puolueiden luominen, jotka kykenevät; .johdonmukaisesti ja loppuun saakka . puolustamaan koko proletariaatin etuja, on sellainen saavutus; Josta' kommunistit eivät milloinkaan tule kieltäytymään. V 10. Englannin riippumattoman työväenpuolueen ehdotuksen johdos^ ta velvottaa Kominternin "tp. k. puhemiehistön vastaamaan Englannin proletariaatille avoimella kirjeellä, •josaa • a) selitetään, minkä vuoksi nimenomaa:^ in Internatsionalen yh^ distäminenir:nj{anssa on mahdoton, ja b) :.^kehotetaan ^ Englannin. riippumatonta työväenpuoluetta ja Eng-ani^ in proletariaatin kaikkia muita järjestöjä heti muodostamaan yh-teisrintaja^^, ij^keakseen n: Englainnin vuorityöläisiä .edess» olevassakonfliktissa kaivosten omistajien ja hallituksen kanssa. Koska edessä olevalla . Engiannin . kaivostyöläisten taistelulla on^ valtava .historiallinen merkitys on .koko. -II- Intematsiona-ellekin ehdotettava yhteisrintamaa icaivostyöläisten tukemisessa.: 11. Yhteisrintamätaktiikka perus-: tuu tietysti ennen kaikkea 'työläisten yhteisiin - esiintymisiin. Mutta yhteisrintamataktiikkaan . sisältyy, muutakin. .Kuuv^ edells^ykset ovat suotuisat, pitää kommunistien työntää esiin sellaisia, osittaisvaatimuk-sia, jotka vetävät puoleensa puol-proletaarisia <ja pikkuporvarillisiakin kerroksia. Esim« inflatsionista kärsivät etupäässä: väestön pikkuporvarilliset kerrokset. Syntyy suoranaisia pikkuporvariston. kriisejä. Sellaisessa tilanteessa, kun nyt esim. Ranskassa, voidaan ja pitää huo-, mättävät pikkuporvarilliset kerrokset saada vedetyksi esiintymään porvaristoa vastaan. , : Sama voi olla asia sellaisessa kamppailussa : kuin kamppailu entisen keisariperheen omaisuuden ; takavarikoimisen , puo- Jesta. Konkreetlisuuden puute sBgi-tatsionissamme on tähän asti ollut pääpuute puolueidemme työssä. Tämän puutteen poistaminen on; tärkeimpiä tehtäviämme.^^^ ' : V 12^^>Useissa^mmss talo^xMikaiston vakava luokkaker-rostumiin jakautuminen, mikä heijastuu porvarillisiin (ja katolisiin) talonpoikaisjätjestöibin. Näiden järjestöjen sisällä muodostuu .vasem-mistodiplä; y.m. Alkaa yhä; paremmin järjestetty taistelu, talonpoikais-^- tösta (Itävallan sosdemien agraari-ohjelma- Inonnos, IJoyd Georgen ehdotus yjn.) 'Vakavia tuloksia ovat antaneet erinäisten kommunistipuo^ lueiden ponnistelut (Italia, Ranska); jotka, ovat kiinnittäneet run-' saammin huomiota työhön talonpoi-kaiston keskuudessa. ' Komintemiri kaikkien ^ektsioiden pitää voimape^ räistyttää työtään tällä alalla, yhtä-läistyttäen sen Kominternin työn kanssa. 13. Kansallisen vapausliikkeen 'he-^ rääminen idässä ja työväeifliikkeen vähitellen voimistuminen siellä ovat ensiluokkaisen tärkeä uusi tosiasia. Europan ja Amerikan työväen huomion kiinnittäminen tähän tosiasiaan, sen selvittäminen, kuinka tär-: keä tämä liike on proletariaatin .vapaustaistelulle, lännen ja Amerikan työläisten totuttaminen siihen ajatukseen, että on välttämätöntä avustaa ja tehdä yhteistyötä idän kanssa ~ siinä yksi nykyajan tärr keiministä tehtävistä. • Ja samalla on Komintern velvollinen käyttämään mahdollisimman ison osan voimistaan työväen järjestöjen kaikin puolin tukemiseen ja vaalimiseen idän maissa^ vetämällä ne yhä; enemmän osallisiksi proletariaatin kasainväliseen vtaisteluun. 14. Tp. k. velvottaa puhemiehistön kiinnittämään, mitä vakavinta huomiota työväenliikkeeseen Japanissa, jossa on kaikki proletaarisen massaliikkeen'edellytykset. Se on sitäkin välttämättömämpää; kun re-fomistit yrittävät (ja. tulevat myöhemmin :• amerikalaisten sosialipettu-rien avulla yhä .enemmän yrittämään) : vallata työväenliikkeen alkuasteillaan olevat" äänenkannattajat Japanissa ja niiden kautta siirtää porvarillisen vaikutuksen myöskin Kiinan työväenliikkeeseen, jolla on niin suurenmoinen tulevaisuus. ' ; 15.; Ajatus uuden, vielä verisem-män imperialistisen sodan .kiertä-; mättömyydestä (jos työväen vallankumous ei' sitä ennen voita) nousee yhä kirkkaampana koko maailman proletaarisen etujoukon eteen. Koko maailman työläiset tuntevat yhä selvemmin, että he voivat käydä taisteiua sotaa vastaan vain lujassa liitossa. USSR :n kanssa. ; Kansain-lua; valkoista lerroria vastaan, par kot«*tavasos.-dem. johtajat paljastamaan tdd«}S£en minänsä. K o i a k i t ^ toteaa, että useista kommonbl^uolueista' ; O n tähän . asti puuttunut alkeellisen välttämätön, puolueen sisäinen:V demokratia. P. u,o - proletariaatti vapa^ttj*!^^ luepn sisäisen demokratian puute ^kunnan , kapitalismin alennus^n*" on .kärjistänyt .useita puoluekiaise- Mutia juuriitämän viioksi h r t^ jä viime aikoina; Oikea demokraattisen keskityksen periaate tulkitaan usein liian mekaanisesti.: Tulos t ä^ tä on, että jäsenjoukkoj^ alotf -teellisuus tulee kahlehdituksi ja puolueen vereksien johtavien ^kaaderien'" ;mu<^dostumine'n vaikeutuu. ' Keskuskomitea irtautuvat toisinaan puolueen;,; jäsenjoukoista.:; Tänä,..pohjalla kehkeytjry joku syrjäpyrkimys helposti fraktsioniksi ja samalla käy erittäin vaaralliseksi. Kommunistinen puolue voidaan rakentaa vain ;'demokraattisen Seur tralismin periaatteelle.^ Mutta demokraattisen sentralismin -järjestelr inän pitää toimia niin, että^myöskin*^ alhaalta- ylöspäin- kulkiä puolueemme koko jäsen joukon mielipiteiden ja tahdon todellinen, vapaa ilmaisu, eikä ainoastaan ylhäältä alaspäin direktiivit ja johto. ; Demokraattinen sentralismi ei' ole ainoastaan ^kurinalaisuutta^, vaan se on kurinalaisuutta :i)IoÄ -Jolitavien elinten todella valittavuus plus har- -^^21-^-1926 II: MM porvarillisen käsittelytavan ainoa tietoinen proletaan rktäiT ta liman valIankumonksenista^2' valtaa -ei porvaristoa voida iSfcl taa, ei maailmaa voida yzT^T^ pääoman-ikeestä. Vaii kintavapaus puolueen sisällä kaikissa" kysymyksissä (paitsi 'välittömäTt toiminnan hetkiä silloin, kiin i kysymys on' jo ratkaistu) pluS: puolueen rivijäsenten V todellinen; itsetoiminta. ; Kaiken tämän v vuoksi vaatii laa-luomisessa: on taistelulla sotien vaa< raa vastaan: huomattavin sija. Tässä 'suhteessa pitää kommuhistien säilyttää alote käsissään. • , 16.. Juuri nyV kun vallankumoustaistelu on suhteelliseni hiljaista, pi-tääv kommunistipuolueiden entistä enemmän painautua laajojen työ-läismassojen jokapäiväiseen taisteluun ja elämään,. voittaa puolalleen työväen enemmistö, tulla jos ei ainoaksi,' niin joka .tapauksessa tärkeimmäksi * ja vaikutusvaltaisimmak-si työväenpuolueeksi- maassa. Kun yhteisrintamatafctiikkaa oikein ajetaan on. tämä tehtävä täysin toteutettavissa. 17. Useissa maissa, .joissa kommunistipuolueet vielä. ovat maanalaisia, on niiden .ehdottomasti tehtävä sarja vakavia, sitkeitä, toistuvia yrityksiä noustakseen maan alta ja^ käyttääkseen ..hyväkseen laillisia mahdollisuuksia: ; Sosialidemokraat- ;teja on vaadittava tukemaan kaikkien työväen järjestöjen laillistut-tamisvaatimuksia; tukemaan taiste-jennettu tp. k. jiäättävästi vielä kerran "normalisoimista" niissä ^omin ternin, sektsioissa, joissa normalisoimista ei vielä ole toteutettu. . , 19. On välttämättä kiinnitettävä vakavaa huomiota /kommunistipuolueiden toimintaan suurissa teollisuuslaitoksissa.' ;\0n todettu, että monin paikoin ovat, kommunistiset solut pienten ja keskisuurten laitosten soluja, kun sitävastoin suurimmissa teollisuuslaitoksissa kommunistien vaikutus oh heikkoa.. Kaikkien kommunistipuolueiden on pidettävä; eri-koisluettelossa koko' maan suurimmat ja ratkaisevat teollisuuslaitokset ja tehtävä voimakkaimpien kommunististen solujen luominen . n ä i hin laitoksiin erikoisen huolenpitonsa esineeksi. 20. Kun työttömyys eräissä Europan tärkeimmistä maista on saanut " massaluonteen, pitää näiden maiden kommunistipuolueiden kiinnittää erikoista-huomiota työttömien :::liikkeeseen.:-Kommunistisen'« puolueen pitää ottaa itselleen työttömien järjestämistehtävä ja tämän liikkeen johto, kaikin tavoin\ estää sen irrottumisen ammattiliitoista' ja työssä olevien työläisten liikkeestä. Kuitenkin niissä tapauksissa, joissa välisen/proletaarisen yhteisrintaman ammattiliitot , taantumtJselU^^ InnmiJ..,» «n tftist.*»h,llft sotter. vaa- «o^tajiensa roiSutuksesta^ kieltäytyvät antamasta tarpeellista ^ p ua työttömille, ovat .kommunistit ;• velvolliset luomaan työttömien^järjestöjä ja kaikin tavoin tukemaan niiden taistelua. ; 21. Ehräissä, maissa (Bulgaria, Puola) - on viime aikoina ilmennyt terroristisen, taipumuksen vaara. Pyöveli Zankovin luoman komennon pohjaUa on Bulgarian työväen keskuudessa ilmennyt vissiä - viehättymistä sen tapaisiin tekoihin kuin Sofian . tuomiokirkon räjäyttäminen huolimatta Bulgarian Srommunistt-pu olueen kk :n :^ jyrkästi kielteisestä suhtautumisesta individualiseen terroriin . Saumaten ilmeni yhteen aikaan Puolassa terroristinen tendenssi. Kommunistinen internatsionale; on individualisen terrorin jyrkkä vastustaja. Kun- Komintern hylkää tämän taistelumetoodin, ohjaavat sitä yksinomaan vallankumoukselli^n tarkotuksenmukaisuuden periaatteet. Komintern: torjuu vallankumouksellisen väkivallan kysymysten poro-dy markkinoita. Ennen maailmansotaa tapahtui aino-asfan paniikki-aikoina; että teollisuustyölälsten vara-armeiä lisääntyi siitä vähimmästä määrästä, jonka kapitalistinen järjestelmä aina tarvitseej mutta nyt se on tullut pysyväiseksi Ilmiöksi Europassa. Kun on jouduttu tällaiseen tilanteeseen, laldcaa teollisuus muodostamasta pääoma^: omaisuus pääomana katoaa tuotannon pysähtyessä ^ Tällöin yksityinen kapitalisti turvautuu ^tuotannon järjestämiseen».' Tuotteiden hintoja koetetaan halventaa keskittämailä tuotanto tarkotuksemnukaisimmille alueille sekä ottamalla käytäntöön parhaat teknilliset saavutukset j.n.e. Marlddnain puute johtaa jatkuviin pyrkimyksiin saada kapitalistinen tuotanto juurrutetuksi ei-kapitalistl-siin maihin sekä loppumattomiin riitaisuuksiin, jopa todellisiin sotiinkin eri'^kapitalistimaiden kesken. Europan kapitalisndin kehitys perustuikin sen taloudelliseen ja poliittiseen ylivaltaan muuhun maailmaan nahdea Europan kapitalismi ei vielä ole kokenut tällaista sekaannusta, jonka teollbuusmarkkinain puutteen aiheuttamat laajentumis- ja paisumispyridmykset ovat saaneet aikaan. On tehty lukconattomltr salaisia ja julkisia sopimuksia, liittoja ja vastallittoja on solmittu ja purettu. Jokauien maa kilpailee naapurinsa kanssa sotavarustuksissa, silja nykyisestä tilanteesta ei tulla selvliimaan -Tauhallisln keinoin. Nämä seikat ovat pohjinuosina syinä Kansainliitossa yhä^i ilmeneviin selkkauksiin. . Tämän Uiton alkujaan perustivat maailmansodassa voittajina suoriutuneet vallat' paremmin ana^takseen sotasaaliin voitetuilta mailta. Aatteellisesti sen tuli 'esiintyä rauhottajana, sillä suuret ,kansan joukot olivat nousemassa- sodan mahdollista jatkamista vastaan. • , >- Mutta Kansainliitto - ei .kykenekään näyttelemäät sitä osaa; jonka sosialidemokraatit niin itsepintaisesti sille antoivat --maailman rauhan säilyttäjän osaa, ja on edelleenkin v^emmän kykenevä näyttelemään sitä kuin ne kaksi valtaa, j otka >. nykyään näyttelevät inää-räävää osaa maailmanpolitiikassa,' nimittäin Neuvostoliitto ja Amerikan Yhdysvallat; jotka eiväV kumpikaan ole yhtyneet Kansainliittoon. ' ; Europan - Imperialististen valtioiden' ja Neuvostoliiton siditeet ovat äärimäisen vaikeat. Jatkuva markki-napula *ajaa Europan eri maat käyttöään hyväkseen Neuvostoliiton '«rikoisen laajoja markkinoita, vaikka vanha vihamielisyys proletaariValtiota kohtaan hidas-tuttaakin sitä. Toiselta puolen ahdistaa Europan kapitalisteja yhteiskunnallisen vallankumouksen pelko. Se taas ajaa heidät yhteisvoimin yrittämään kiddstaa Neuvostoliitto, mutta; eivät ole milloinkaan -siinä - menestyneet keskinäisten riitaisnukslensa takia.: Ja sillä välin, kunv Europan vallat turhaan koettavatetsiä pääsyä umpikujasta, johon ovat ajautuneet; on • Amerikan Yhdysvallat nopeasti -anastamassa - itselleen kapitalistisen maailman johtoaseman. - X 3 . » "^oksi hylkäävät kommumstft individnali«K rorin käytön, mmstnttaea, että vv~ silöiden esiintymisten asettamine: massojen' taistelun tUalle voi wi demoralisoida liikkeemme, voi ^ hajottaaja murtaa omat voimäiame - 22. Puolueiden uudelleen järiV^ täminen työpaikkasolujen ^obiSl on ' osottautunut täysin oiieaS Ranskah oikeistolaisten tai Italian äärimaisvasemmistolaisten vasto^^ teet tätä järjestöperiaatetta vastaan ovat vain todisteena siitä, että nä. mä vastaväitteet ovat heil]© kyt' keytyneet yhteen väärän, antibolsl hevistisen syrjäpyrkimyksen kaiissa. Puoluetta rakennettaessa työpaikka-solujen pohjalle ei kuitenkaan saa pUa Jiian suoraviivainen, vaan on välttämättä tehtävä ne konkreettiset korjaukset,-jotka johtuvat paikallisesta tilanteesta, sallittava tar-peen vaaöessa myöskin kommunistien järjestyminen asuinpaikan nm. kaan ;(katusolut). < 23, Puolueidemme propaganda^ työtä- on^ välttämättä voimaperäisty. tettävä,, eritoten työtä kommunisti, puolueiden peruskaaderien aatteel- Ksen tason kohottamiseksi, muistaen, että: yksikään: hetki ei saa mennä hukkaan tuleviin taisteluihin itseään valmistavalta kommunistiltj:. 24. . Suuren merkityksen voivat saada ne järjestöt, jotka eivät ole puoluejärjestöjä. Sen on todistanut Työväen kansainvälisen avustus-komitean. Puna-avun; Talonpoikais-internatsionalen, osuustöimintasekt-sian y.m. kokemus. Tälle alalle pi-tää kiinnittää paljon enemmän huomiota; kuin tähän asti. On oikea aika asettaa päiväjärjestykseen ja tutkia maaperää, eivätkö olisi mahdollisia Europan työväen - laajat puolueettomat järjestöt, jotka asettaisivat tehtäväkseen taistelun sotaa vastaan, systemaattisen avustuksen US^Rflle sen rakennustyössä j.n.e. ; ^ 25i- Kominternin tp. k:n organi-satoorista työtä pitää voimaperäis-tyttää jä systematisoida. Paljon suuremmassa;:, määrässä kuin tähän asti pitää; Kominternin välittömään johtoon vetää Kominternin vohnak-kaimm% t. sektsiat. Tämä (kysymys ei ole r pelkästään; organisatoorinen, -vaan se .on i syvä poliittinen kysymys. Nuorten kommunististen puolueiden nopeamman ja normaalim-: man kypsymisen edellytyksenä, sen edellytyksenä, että: nämä puolueet voivat kehittyä jvoimaksi, joka kykenee nousemaan ratkaisevien vallankumouksellisten tapahtumain johtoon maassaan, on näiden puolueiden johtajain . mahdollisimman in-tensiivin- en • osanotto Kommunistisen internatsionalen kaikkeen työhön. Yhteisrintamataktiikan laaja soveltaminen on vasta alussaan. Sen soveltaminen tulee vuosi^vuodelta aajenemaan. Tyoväeitlaokan yhtenäisyyden pno-esta — tämä tunnussana on oleva perustava tunnussana Kommunistisen : internatsionalen' kaikessa toiminnassa. Yhä ja yhä enemmän huomiota ammattiliittojen vallotta-miseen sitkeällä järjestelmällisellä työllä niiden sisällä. AmmatiUifiten uokkaliittojen yhtenäisen interaat- •ionalen ;piaolestar Yhä ja. yhä enemmän kohdistettava koko ; maailman työläisten huo- ^ miota taloudelliseen kehitykseen ja sosialismin rakentamiseen USSRs-sä. Kanaaiavalinen proletariaatti caildn voimin avustamaan USSR:a teollistuttamUta! Enemnian -huomiota : itäin! Opetettava -työläiset ymmärtämään, että kansallinen vapausliike (ja työvaen-iike) idässä on mitä kiintennmässa suhteessa^ proletariaatin vallankumoukselliseen taisteluus • ; Enemmän huomiota.uusiin mant^ reihin. — "'työväenliikkeeseen latinalaisessa Amerikassa, Afrikassa js Austraaliassa! Taistelunn talonp«iikaistosU! Tait-teluua yaestÖTlUIcerroksistal Taisteluun kaupungin ja maaseudun tärkeimmistä pikkuporvarillisista kerroksista! Tämän päämäärän saa-vuttamiseksi työnnettävä sopivissa tapauksissa esiin' minimaalisia vaatimuksia tarkotuksella liittää niiden ympärille ei ainoastaan mielialaltaan reformistisia työläisiä, vaan myöskin työtätekevien muita ker-rokda (pikku talonpoikaisto, pikko virkailijat y.m.) , * Taistelunn onsiea .sotien »s»»" -vastaan! ' Tnettav» fyolaisednstajaliiketa USSR;aaa! Käytävä systemaattista, sitkeitä taistelua tyoTaenlnokan enemm>«t«"', voittamiseksi pnöMIemme I v Tehtävä systemaattista sitkrf»* tyStS KommnnUtlsea intematsians- Ien kaikkien seLtsIain bolshevisolo»* sdnii .^•.v:^:.!llllti^' K<OTjn5nisa « ''i"'f ;'-'iiVa:rr::'£i'r;/r :v/:,:,\,v;;-. ;ili»M>BI>J»>n'.»l,tlir i Kir; laitoksia linen ja vään ja sittää-ji SIS keen 60( mattiuni Amsterd unioiden sefvenen •vallanku perspekt ^ Liit kirj. H. Täi kirjat o; luokkak; la luokk kirja In Kir kauniisi] NEN T saatavat TOP ; \ Yhteinen eri kansall TOunistipuol vin edustet detyssä ull . suotuisa, j koontunut henkeä, va kana kaup Ie tunnin kein jokai» -pSikaha. kerääntjrny . lan merkit set, ukrair suomalaiset tettuina.. Tämän Don-haalilli puolueeseei • teinen kok tä, että k asiat kosb toivotaan Osastotf ollut hilja näin väike sia kumm lisesti4a Jäsenist nentynyt tippuneet kissa tilan sumaan ' niin pitkl kunnia ky vät toimi] heutuvaa tä. Niinpä joukko OI löifä; joil taloudellin ta joille ? kauheata, jää ensik kuukaudel jää henk istumaan. V Ansion näillä yn hyvin hu< farmarit rantaan, neet kaui lella. Ny jon puhui dut rahac taan sade taan, luki Tämän leen -viim^ yhteydessi vomukset, mautttam selle 6ok< nestitte hoillisimn •vieläpä; t tintanssia saitte hy tamaan. symykset sanue. Nyt on ja; myös mintaa, tehdä kui lisesti sa etie, nih kaa oma «i ja te
Object Description
Rating | |
Title | Vapaus, July 7, 1926 |
Language | fi |
Subject | Finnish--Canadians--Newspapers |
Publisher | Vapaus Publishing Co |
Date | 1926-07-07 |
Type | text |
Format | application/pdf |
Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
Identifier | Vapaus260707 |
Description
Title | 1926-07-07-04 |
Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
OCR text |
f 1 rsiviii " KeskJviikkona, heinäk. 7 p;nä-->W€A» M y 1_
t^mm
VAPAUS
CSanädan' suomalaisen. fyöTaestSn ainoa äänenkannattaja,
ilmestyy^ Sndbt^^ Ont;/ maanantaina, keskiviikkona
|a' perjantaina. ' ~
T o i m i t t a j a t : "
S. C. NEIL. AEVO VAAEA.
VAPAUS (Liberty)
vr- yThe on V organ of Finnish • Workers Jn Canada. Pub-
HslJied in Sadbnry, Ont., every Monday, Wednesday
and FViday. „
Eegistered at the Post Office Department,, Ottawa,
as secoad class matter.
TILAUSHINNAT:
' Canadaatt yksi vk. $4.00, pooli vk. $2.25, kolme kk.
fl.50 jJi yksi kk. 7Sc.
YhdysvaltoiMn ja Suomeen, yksi vk. §6.50, puoli vk.
$3.00 ja kolme kk- $1.76.
Tilauksia, joita ei seuraa raha, ei tulla lähettämään
paitsi aaamiestCTT^ joilla-on ta^
ILMOTUSHINNAT VAPAUDESSA:
'1 Naimailmotnkset $i:00 kerta, $2.00 kaksi kertaa
Avioliittoonmeno ilmotnkset 60c palstatuuma.
Nimenmuutosilmotnkset 60c kerta, $1.00 3 kertaa.
• Syntymäilmotukset $1.00 kerta, $2.00^ 3 kertaa.
Avioeroilmotukset $2.00 kertaa, $3.00^ kaksi kertaa.
Euolemanilmotukset $2.00 kerta, $60c lisämaksu
kiitoslauseelta tai muistovärsyltä.
Halutaantiedot ja osotcilmotukset 60c kerta, $1.00
kolme kertaa.
Tilapäisilmottajien jailmotusakenttuurien on, vaadittaessa.
» lähetettävä ilmotnshinta etukäteen.
1
^ General advertising rates 76c per col. inch. Mi-nimum
charge. for single insertion: 76c. The Vapaus
is; the best ädvertising . medium among the.;. Finnish
Peoiile in Canada. ^2. j '
ry: lehteen aiottujen ilmotusten; pitää olla
konttorissa ^lauantaina;' keskiviikon lehteen' tiistaina ja
perjantain- lehteen'torstaina kello 12 päivällä.
Vapauden konttori ja toimitus: Liberty BIdg Lome
St. Puhelin 1038. Postiösote: Box 69, Sudbury, Ont.
Jos ette milloin tahansa saa vastausta ensimaiseen
kirjeeseenne^ kirjottakaa uudelleen liikkeenhoitajan persoonallisella
nimellä.
' J. y.KANNÄSTO, Liikkeenhoitaja.
mm
mm'
m
SI
"•M
Hävittäkää kenraalikiivernörm
virka
Canadalaiset työläiset ja maanviljelijät ovat tähän
saakka olleet liian välinpitämättömiä kenraalikuver-nöoifin
viran suhteen, kirjottaa «Tlie Worker». Brit
^tilainen «penisluslaillisuus» on tuudittanut jotdcot us-
' jkomaan iisSHa'^i'äruja siitä oletetusta vapaudesta, joka
' * heillä pitäisi olla. Kapitalistien ja imperialistien eri-l
jkpisesti i^u^kna^n taru brittiläisen kriiimun vahingot
' tomuudest^i,^ ^^^t on saatu uskomiaan, että se on
Jcansanvaltaineh - laitos.
JoJcuMän^fflXtten, kun Trotskin kuuluisa kirja «Min
"ne En^ai^^^-pli keskustelun alaisena, yrittivät jotkut
reformistit ^Mi^eistyttää pelkuruuttaan monarluak^sy-
'myksessä. . T^savaltalaisuus, väittivät sellaiset herrat
' kuin' «Glasgow Forwardin» toimittaja Tom Johnson ja
muut, on Ranskan romanttisen porvarisvallankumouk-
^sen uloskulunut traditsioni, mutta sillä ei ole mitään
välttämätöntä tekemistä sosialismin kanssa. On hyvin
, tunnettuai^ että nuo „ suuret sosialistiset «ajattelijat»
Sidney }ä Beatrice Webb laativat BrittilluseU^'sosialis-
' ,^ ^elle yhteiskunnalle peruäti&lain,'jättäen sen huipuksi
kuningad Yrjön ja kuningatar Mdrian ja heidän
jälkeläisensä. '
Todelliset sosialistit,., kommunistit ja kaikk^, rdielli
set vasenmiistolaiset käsittävät, että kruunu on kaikkien
taantumuläen, etuoikeutettujen ja vastavallankumodk-
^ , sen voimien keskus. Ei ole kaikki siinä, että kunin-
- gassuvun loiselämän y
' mat summat,rahaa» .vaan se on samalla porvarisvallan
, tunnusmerldki.
Mikä "pitää paikkansa monarkiasta Englannissa, on
;;:y!Vyhtä totta :kenTaalikuvenioörin/virastaCanadassa.v
: f kut ihmiset rV nauttivat hänen läsnäolostaan —- - rildkaat
: .^kiipeilijät seuraelämässä, jotka haluavat kutsua hänet
' pitoihinsa,^' ja «debutantet», näiden samaisten rikkai-
; den kiipeilijäin «ensi ^kertaa seuraelämässä esiintyvät»
. tyttäret, joUca haluavat kohottaa, «osakkeitaan» tanssi-
. joita kenraalikuvernööri ^toimeenpanee Rideau
/ Halliss%^,Ottawassa sijaitsevassa hallitustalossa, jota
ylläpidetään'häntä Varten. Ikuisesti työtön ja hyvin
saava laiskuriluokka pitää
•hänestä. Hänellä on Ottavrassa keskiaikainen hovi
pienoiskoossa. " ^ . "
y i Mutta hänen olollaan Canadassa on paljoa tarvike
hal-litusta."-.
Hän, yhdessä Brittiläisen Pohjois-Amerikan
r^:- lain: kanssa^ pitää Canadaa siirtomaakahleissa,; huoli*
matta vakuutteluista Canadan kansallisten oikeuksien
suhteen.Kenraalikuvernööri on vielä edesvastuutto-
^ mampi kuin siehaatti, jos se on mahdollista. Voidaan
'väittää, että- senaattorit'' nimitetään (nimitetyn rahan
avulla) valittujen politikoitsijain toimesta, mutta ken-
: raalikuvemööri nimitetään Lontoossa kenenkään, Cana-mk
V dan kansasta puhumaHakaan, mielipidettä kysyneittä.
Hän on kutsumalon vieras, valtakiuman hallitukse.v
; asiamies täällä. Niin kaukana on hänen' virkansa «ni-
'mellisestu», että hän on jo näyttänyt hampaitaan niin
.pitkälle, että auttoi Meighenin hallitusohjaksiin. Hän
on valmis antamaan palttua Canadan kansan tahdolle
' - joka 'kerta, kun Canadan ja jEnglannin edut törmäävät
. vastaUcain, mikä tulee tapahtumaan hyvin usein näinä
brittiläisen: valtakunnan hajaantumisen päivinä.
Tunnuslauseeseen «Hävittäkää senaatti» täytyy lisätä
«hävittäkää kenraalikuvernöörin virka». Antakaamme
kenraal&uvemöörille lähtöpassit.
^ _ '
Proletariaatin kansainvälinen
yhteisrintama lujaksi
Moskovassa koolla olleessa Neuvostoliiton ammat-tiliittojen
keskusneuvoston istunnossa hyväksyttiin kansainväliselle
proletariaatille julistus, jossa osotctaan,
että; Neuvostoliiton ja Suurbritannian ammattiliitot
ovat tienraivaajia taistelussa ammattiyhdistysliikkeen
kansainvälisen, eheyden ^ ja teholdcaan taisteluintemal-sionalen
luomisen puolesta; '. Kerta toisensa pe-a-
ääh korostivat Neuvostoliiton ammattiliitot, että yri-lys
brittiläisen työväenluokan elintason aloatamiseksi ei
ole vältettävissä. /Kapitalistien vafanlstelti yleiseen
hyöliJcäykseen muiden maiden vieläldn huonommin,
palkattuja t y ^ i s i ä vastaan vaati sitä. Brittiläiset työläiset
vastasivat tähän fayökkäsdcseen elintasoaan vastaan
yleislakolla, jota käytiin mitä suurimman yhtenäisyyden,
innostuksen ja taistelt&urin meikeissä^ Odotetun
voiton asemesta , kärsi -Suurbritannian työväenluokka,
kuitenkin tappion, joka Neuvostoliiton lammat-tiliittojen
on Jcatsottava koko kansainvälisen proletariaatin
osittaiseksi tappioksi. Neuvostoliiton ammatti
liitot katsovat velvollisuudekseen julistaa tappion joh
tuneen Thomasin, MacDonaldin y.m. «mustan perjan
tain» :sankareiden petturitaktiikasta Ja i Purc^Ilin jy.m.
yleisneuvostossa olevien vasemmistolaisten ..johtajien
allstunusesta. Vasen siipi on vieläkin -vastuunalai-sempi,
koska se, huolimatta suuresta vaikutusvallastaan
yleisneirvostossa, tietoisesti rseurasi kavaltajia ja
yhdessä heidän kanssaan antautui luokkaviholliselle.
. Tapaidcset osotthrat: englantilais-venäl^sen konfe:
re^in ottaman S9unnan oikedbi^ mutta samalla: ne
osottlvat,: että ammatillisessa ja yleensä työväenliikkeessä
Englannissa'johdossa oleva aines. ei. kykene johtamaan
työläisten . suurta taistelua joukkoviholllstaan,
kapitalistiluoldcaia vastaan. Näiden johtajien taistelu-aseina
ovat pikku-uudistusten"'vaatimukflet ja sovittelut^
kompromissit y.m. Sellaisilla aseilla ei milloinkaan
kyetä niin vakavasta, vihollisesta, kuin kapitalismi on^
voittoa saamaan. «
Neuvostovallan työläiset keräsivät suurin ponnisttdc-sin
varoja englantilaisten veljiensä tukemiseksi, mutta
hämmästyivät tavattomasti sitä, että yleisneuvosto, lael-täytyi:
avustusta vastaanottamasta, Taikka- aikaisemmin
oli päätetty tukea toinen .toistaan taistelussa pääomaa
vastaan.
Me neuvostovallan työläiset enune voi käsittää; mi
ten voidaan kieltäytyä veljellisestä avusta. Mutta me
tiedämme, että tämä kielto ei tullut lakossa olevien
työläisten^ vaan petturijohtajien taholta, jo&a. tahtovat
eristää Englannin työläiset ^^^^vostoliiton työläisj/stä.
Me V. emme veijeysliittoa sikäläisten , työläisten kanssa
pidä minään plätoonisena myötätunnon osotuksena,
kuolleena\ kirjaimena, vaan todellisena solidaarisuus-liittona,
jossa: aktiivisesti tuetaan toinen toistaan raskaassa
luokkataistelussa.
^ Juuri tämän vuoksi ja siitäkin huolimatta, että Englannin
ammattiliittojen johtajat antoivat raskaan Iskun
taistelevalle proletariaatilleen, me kehotamme yhä
edelleenkin voimistuttamaan englantilais-neuvostovalta-laisen
komitean toimintaa, eikä missääni tapauksessa
sitä lopettamaan^ eikä keskeyttämään ainoaksikaan hetkeksi.
Siitä on tehtävä todellinen toimintaelin.
Tällä hetkellä on kaikki huomio pantava .hiilityö-
Iäisten taistelun tukemiseen. AmiÄattiliitoista/onpuh-
''distettava. «kuninkaan salaiset neuvonantajat»; t.s.,
kaikki pääoman nöyrät palvelijat, jotka . ovat saaneet
sijansa Englannin työläisten ammattiliittojen, pääesikunnassa.
Työväenluokan- t a^
tonaon, että vapaudutaan kaikista avoimistansa salaisista'^
öovittelijöfstaja pettureista ja,''herrojen ystävistä.
Englannin yleislakko kerran jälleen osotti, • että
Amsterdamin ammatillinen >lntematsionale on kykenemätön
olemaan työläisten ktasainvälisen taistelun joh-dossa."
Kaikkien maiden työläiset tukevat meidlän yh-,
teisrintamaamme ja ryhtyvät taisteluun yhtenäisen,
luokkataistelun kannalla olevan ammatti-lntematslona-
Ien puolesta. , ^
Olemme vakuutettuja siitä; että päivä koittaa, j oloin
madlman; järjestyneet työläiset kääntävät selkänsä
sekä yksityisille pelturijohtajille että ^Itdsellein^^^
natslonalelle.
Komnitäfiknioteta
(N. Itp;a vedtutajistoB iaaiimiste j » Kaminteniln loajennettin tp. k:i
hyvSksymist» teeseistä)
r (Jatkoa)
9. Ei ^.tietysti voi olla puhettakaankommunistipuolueiden
organi-satoorisesta
:t yhteen, snlattamisesta
sos.-dem. puolueiden kanssa taikka
Maailman taloudellisesta tilanteesta
tämäp vuoden ensi neljänneksellä
on prof. E. Varga kirjottanut imm. seuraavaa:
Nykyisen yleisen maailman taloudellisen tilannen
tutkiminen marxilaiselta näkökannalta on vaikea teh-:
tävä, koska nykyaikaisesta taloudellisesta elämästä koot*
tuja päteviä tilastoja kokonaan puuttuu. Kahteen vuosikymmeneen
ei Europassaolejkoottu tilastoja tuotantovoimien
vaihtelusta teollisuuden' ja maatalouden alal-a..
Täten ei voida muuta kuin muutamien erinäisten
silminnähtävien' tosiasiain nojalla* todeta, että Europan
tuotantovoimat' ovat suuresti laajenneet muutamien viimeisten
vuosikymmenien aikana^a-^että tuotantokoneisto
on sangen paljo suurentunut vanhanaikaisesta. r
Väärentämättömien' tilastojen puutteessa sib on
sangen vaikea kuvata Marxin osottamia. kapitalistisen
ärjestclmän kehityksen suuntia: pääoman kasaantumista
ja keskittymistä, riistännästä saadun voiton tai-
»umusta alenemiseen j.n.e.,; samoin rahapääomaa, mo<
nopolien muodostumista, «valtiokapitalismi-trusteja»
.n.e.
Valmiiden 'teollisuustuotteiden tuotannon määrästä
ei ole tilastoa muualta kuin Yhdysvalloista. Tämän
takia voidaan ainoastaan yleensä sanoa, että valmiiden
tuotteiden tuotant» ja" kulutus on tapahtunut samassa
suhteessa raaka-aineiden tuotantoon, josta on käytettävissä
tarkempia tilastoja. Tarkastetaan tärkeimpien
raaka-aineiden: kivihiilen, petroleumin, raudan ja teräksen,
muiden metallien, villan ja puuvillan tuotantoa,
niin huomaamme koko maailman' mittakaavassa tuotannon
lisääntymistä sekä rauhanaikaisesta että viimevuotisesta
tuotannosta. Mutta kun vertaamme kivihiilen,
raudan ja teräksen tuotantoa Europassa rauhanaikai-seen,
niin huomaamme sen paljoa pienemmäksi, vaikka
se,olisikin kohonnut vuodesta 1924. Kun kuitenkin samaan
aikaan tuotantokoneisto -on suuresti kasvanut,
teemme^tästä sen johtopäätöksen, että suuri osa tuotantokoneistoa
Europassa on joutunut olemaan joutilaana.
Suurten työläisjoukkojen eristäminen tuotannosta
on tehnyt tilanteen erikoiseksi: löytyy armeia työttömiä,
joka on valmis myymään työvoimaansa, samoin
kuin on olemassa tuotannon välineitä omaavia kapitalisteja
valmiina käyttämään tätä kaupan olevaa työvoimaa,
mutta ndcään eivät voi, sillä tuotteille ei löy-
Komintemln' sulattamisesta yhteen
n internatsionalen kanssa (hiljattain
Englannin riippumattoman työväenpuolueen
tekemä ehdotus). Tällaisia
«odotuksia tekevät joskus sos.-
dem. johtajat laskien, että ehdottamalla
mahdotonta he rikkovat ^mahdollisen;
S.O. mahdottomalla,: mul^
pitemmälle i' menevällä ehdotuksella
(kahden^ puolueen yhteen' sulattamisesta)-
.yrittävät rikkoa toteutettavissa
olevan kommunististen: työläisten
javsos.; |
Tags
Comments
Post a Comment for 1926-07-07-04