Vapaus, August 28, 1929

              VAPAUS I I I 11 t m i j l i l i lh
r«fc«s i a Ctoaä^ F a b l u M 4aIIy at SuBm. tetnte.
8. C . K E O , A, VAAR*
T O I M I T T A J A T t
B . TEKHL-NEN. M. POHJANSALO. A. PAmo.
TCLAOSHOeUTi
1 Vk. fkSO, < U . «LSa. 1 U . I1.TS )• 1 kk. Jf^Ti
1 «k. l i J O . 6 kk. UM. S kk. «ZJOO J* 1 kk. <L0O.
«itaaaa Ja Sooaaca a d ^ mamMBm
XUIOrnSHINNAT VAFAOPESSA: _^.^v-. SA.
SfaMktaOaMtakaet n M teta, «TOO kikri k e t u . - ArirfUtto-i « « « « 0 1.
S S T T k S u a . —^SSSSSSSaSurt eSo iSS. »JX» kakrf k«tM. - K i i t o c U a o c o ^ » l i » kertr
»,SSi^£«Ste\teS^l5ofcta; k « t « . - lOM^UMOn^li^ ia l l a » t a » « « « « « n a « «aiit-l^
okkäävät porvarilelukt yk^omaan kommomsteja vastaan. Heitä syyte­tään
kaikista häiriöistä mitä.maapallolla tapahtuu. Amerikalainen poir
varilehdistö selittää, tjfön Ja pääoman välillä vallitsisi sopusointu,
mutta on olemassa noita kirqj^uja kommunisteja, ne riehuvat tätä sopu­sointua
häiriten kaikkialla. Mutta tällä tavalla eivät kirjota ainoastaan
porvarilehdet, vaan myöskin "sosialistiset" lehdeL Niistä saamme nyky­ään
lukea "uutisia" kommunistien "mellasteluista** sellaisissa tapauksissa.
» flka Mat a«»»mi«»» a - d i a a «»oa» fha TuaUk '«opi» «a Caaa^i.
- - j — l J i k k « a l « s u j B .
—iliiaiTiriini BiatSa; J. V . KANMASTO. KildbeCTtotm». . .
Tiqiaada totoUa.: H a « » a * > 207. K « k » r BalMia». 4 »»rh*» St. PakeU» 5*5^-
T . , ^ koattori. Lttert, BriUJaf, 57 I / n a . St. r.hall» Po«io«t«: B o , 69. S a d b » , . O».
Vaaaadea ptiw» t« fatoMPJ tflxity Bandiec 87 Lnrn» St. Pobetia t»7W.
Vfloi taistelulla voidaan puhevapaus" säilyttää
Tapahtumat pakottavat työväenluokan takapajuisimmatkin joukot
nopeasU käsittämään, että kuulu "oikeus puhevapauteen" — jonka jokai­sen
britiläisen.lipun alla asuvan henkilön pitäisi omata ja jota on kauan
kehuttu "kalliina brittiläisenä vapautena" — on "oikeus"," joka kielle­tään
työläisiltä silloin, kun tämän "oikeuden" käyttäminen on vaarallista
työvoimanostajain eduille. ^
Kapitalismin alabuudessa saavat työläiset "oikeuksia vain sillom,
kun näiden ^oikeuksien" käyttäminen ei joudu ristiriitaan pääoman etu­jen
kanssa. Nuta "oikeuksia", jotka ovat arvokkaita- työväenluokalle tais­telussaan
vapauduta, eivät työläiset milloinkaan ;8aa suosista. Ne saa­daan
vain työläisten toimesta käydyn menestyksellisen taistelun tuloksena
ja voidaaii säilyttää vain taistelulla. Näin,on laita "oikeuden" puhe­vapauteenkin.
<
Kapitalismin riemupätvinä, kun kapitalismi oli nousukaudessaan ja
häiritsemätön kapitalistinen laajentuminen kukoisti, työypimanostajat
lakkasivat vastustamasta puhevapaudesta toistelevia' työläisiä ja antoivat
heille joidran määrän tätä ja muita "kansanval^^^ vapauksia". Tuossa
hyvimrbirain dkakaudeiBsa lyövoimanostejat tunsivat asemansa varmdcsi.
Kapitoiislincn järjestelmä näytti heistä horjumaltomalta ja lujalla poh-
• jalla;olwIto.:;V,:v^v:'r-•
Tuon aikakauden kuluessa monet työläiset rupesivat uskomaan, että
"puhevapaus" on "ehdoton oikeus", joka oh ilman muute suotu kaikkien
nautittavaksi. Heidän tätä uskoaan lujitti "kansianvaltoinen" propaganda
työvoimanostaJB-luokan taholto, joka aina, milloin se vain on mahdplliste,
koettaa peittää diktatuurinsa "kansanvallan" kaapuun. Nykyäänkin eräs
osa työläisistä on tämän harhakuvitelman lumoissa. Nykyään-Torontossa
ja mutialla Canadassa on "puhevapaus" vain työvoimanostajilla ja heidän
lahjotuilla kätyreillään, työväenpettäjillä, jonka tulisi olla omiaan no­peasti'
haihduttamaan mainitun harhakuvitelman. Työvoimanostejat ei­vät
enää voi sallia työläisten vapaasti käyttää Iätä "oikeutta". Tämä
huolimatto siitä tosiasiasta, että he omaavat suurenmoiset välineet, kuten
sanomalehdistö,' radio, kirkko, elokuvat j.n.e., joilla he lakkaamatta ja
laajasti levittävät kapitalistista propagandaa. Huolimatto siitä, että heillä
on melkein täydellinen yksinoikeus julkisuusvälineihin, he ovat kuitenkin
pakotetut pelkäämään työläisten kaikkein edistyneintä osaa, kommunis­teja,
joilla nykyään on mitä rajotetuimmat välineet toistelukutsunsa työ­läisille
saattamiseksi.
Tämä muutos'on seurauksena siitä tosiasiasto, että kapitalismi on
nyky^ umpikujassa. Sen markkinat supistuvat,' vallankumouksellinen
aalto'on nousemassa, maailman imperialismi valmistautuu uuteen joukko­teurastukseen.
Se valmistelee sotaretkeä Neuvostoliittoa vastaan. Sen
täytyy Jiinnalla millä hyvänsä koettaa salata so.tavalmbtelunsa työläisiltä.
Siksi se pyrkii murskaamaan kommunistit, työläisten luokkaetujen ainoat
todelliset edistäjät. Kommunistien taistelusanomain leviäminen työläisten
keskuuteen täytyisi estää. "Puhevapauden" asemesta on nyt päiväjärjcs
tyksessä poliisin suukapula ja pamppu.
. : Nykyään on jokaisen työläisen tultava havaitsemaan, että "oikeus"
puhevapauteen on "oikeus", joka voidaan säilyttää vain taistelulla työ-voimanostojaiq
petomaisia hyökkäyksiä vastaan. Tähän toisteluun tulee
jokaisen rehellisen työläisen rientää. — 'Worker.
kun sosialidemokraattisen polibin kiellosta huolimatto työläiset kommu­nistien
johdolla menevät kadulle mielenosotuksiin, kuten topahtui viime
vappuna Berliinissä ja elokuun 1 p :nä lukuisissa muissa kaupungeissa.
Mistä tämä muutos johtuu? Yksinkertoisesti sitä, että sosialidemok-ratiasto
on tullut porvarillisen järjestelmän lisäke, joka ei taistele porva­rillista
järjestelmää vastoan, vaan sen puolesta vallankumouksellbto
kommunististo työväenliikettä vastaan. Tämä uudelleen orientoituminen
on luokkatoistelukannalla olevien työläisten ymmärrettävä, silloin ei heitä
voida johtaa harhaan. — Eteenp. •
Nnorisoii imperialistmen kasvatus
Nuorison sotllaallinen kasvatus on
nykyisin Järjestetty useissa kapita­listisissa
maissa aivan toisin kuin
ennen maallmasotoa. Monissa mais-ca
se on lailla vahvistettu. Näin on
tehty varsinkin niissä maissa, Joäca
eivät taloudelllsisto, syistä voi pitää
aseissa tavattoman suuria Joulckoja.
Samoin on tehty niissä maissa. Jois­sa
on alettu lyhentää asevelvollisuus-aikaa.
Nuorison sotilaalliseUa kas­vatuksella
korvataan nykyisin'monis­sa
maissa ne "topplot", Jotka koi­tuivat
tavallisen sotUaslcasvatuksen su­pistamisesta.
Ja ktm nuorision sotilas-kasvatuksesta
ensin ovat huolehtineet
Jotkin "puolueettomat" urheilu- Ja voi­misteluseurat,
on valtio astunut sitten
alas korkeuksista Ja ottanut haltuun­sa
tämän tehtävän. Jonka Jälkeen asia
on Ilolla vahvistettu. Näin tehtiin m.
m. Ranskassa, kun siellä Järjestettiin
armeija uudelleen ja supistettiin ase-velvollisuusaikaa.
Vieläpä sellaiset
maatkin kuin Latvia Ja Liettua, ovat
ottaneet asevelvoUisuuslakeihinsa mää­räyksiä
nuorison sotilaallisesta kasva­tuksesta.
Saksassa on keiuraall Seeck
ijo pitkän aikaa käyttänyt kaiken val-jiutusvaltansa
lasten sotilaallisen k a ^
vatuksen edistämiseksi.
Volmmakkalmmin nuorison sotUaal-listo
kasvatustyötä tehdään kuitenkin
|CngiptiT>iggn Amerikassa sotilasope-tiis
on paltollisto kouluissa Ja yliopis­toissa.
Kouluilla on ampumaradat Ja
kalkSla sotUasopetukseeh tarvlttoyla
välineitä. Yliopistoissa on sotllaalllda
Suuxhritwmia ja sen proletariaatti
Katkera köyhyys, hiljainen nälkäännääntymys vallitsee miljoonien
keskuudessa Suurbritanniassa, kirjottaa Workerissa to^r. J. S. Wallace. Ja
tämän rinnall^ on siellä 97 henkilöä, jotka vuosittain kahmasevat voitto
osinkoja $375,000—$500,000. Toinen ryhmä, 299 henkilöä, korjaa vuo
sittainvoitto-osinkoja^250,000—$375,000. Ja kolmas ryhmä, johon kuu
luu 278 henkilöä, saa saaliinaan $200,000—$250,000 vuosittain. Ja niin
edelleen tässä asteikossa. 4,603 ilmottoa vuositulonsa olevan $50,000 ja
$75,000 välillä.
Tietenkin tämä väki pelkäsi hirveästi nähdessään nälkäännääntyväin
ja ty^ömäin valitseman hallituksen ryhtyvän toimeensa! Niin luulisi
Mutto ei mitään sellaista. Päinvastoin. Kaapelitieto kertoo, että
'"voidaan varmuudella sanoa, että se salaperäinen rahakeskus, joka tun-netoan
Cityn nimellä, ei ole vähintäkään levoton tämän nimityksen joh­dosta"
^ s . L s . Philip Sno\vdenin nimittämisestä raha-asiain ministeriksi
Herrasväki näet tiesi etukäteen, että Mr. Snowden on suurtulojen
puolella ja työväenluokkaa vastaan kaikissa verotuskysymyksissä. Sen
lisäksi tietää kaapelisanoma kertoa, että "hän on leppymätön kommunis­min
vihollinen".
Mutto Britannian työväenluokka vihaa leppymättömästi palkkojen
poljentoa, työttömyyttä, nälkäpalkkoja, harvalukuisen joukon huikeitten
tulojen kiskomista samaan aikaan kun kansanjoukot saavat nääntyä näl­kään;
se vihaa leppymättömästi joutilaana olevaa mitään tuottamatonta
koneistoa, jolla voitaisiin kohottoa elämäntaso vuorten korkeuteen nykyi­sen
kurjuussuon yläpuolelle.
Britonnian työväenluokan todellinen voitto ei ole loordien ja herro­jen
voitto. Sen saavuttoakseen on brittiläinen proletariaatti lähten}rt tois­teluun,
on julistanut sodan ei vain brittiläistä kapitalismia, mutta yhdes­sä
muitten maitten proletaarien kanssa koko kapitalistista maailmaa
vastaan.
Eikä kulu pitkää aikaa, jolloin se joutuu avoimeen ristiriitaan itse
Labor Partyn kanssa.
Mistä tämä muutos johtuu
Ennen maailmansotaa pyrkivät eri maitten sosialistiset puolueet ole-
.maan luokkataistelu järjestöjä huolimatta niiden opportunistisista virtauk­sista.
Siten oli laita Amerikan sosialistipuolueenkin suhteen. Se-esiintyi
lukuisissa toisteluissa kapitalistista järjestelmää vastaan. Sellaiset miehet
kuin Debs, Ruthenberg y.m. olivat taistelujen johtajia sosialistipuoluees-sakin
ollessaan. Sosialistit esiintyivät johtavina taistelijoina puhevapaus-ja
lakkotaisteluissa, y.m. Kapitalistinen sanomalehdistö silloin hyökkäili
rivolla tavalla sosialisteja vastaan. Por^arilehdissä oli suuria otsikoita
sosialistien "mellasleluista". Ja mitä Amerikan suomalaisiin porvari-lehtiin
tulee, niin ne olivat väsymättömiä keksimään rivoja hyökkäyksiä
. sosialisteja kohtaani '
Nyt tässä suhteessa on tapahtunut muutos. Sosialistien asemasta
tiedekuntia Ja tutkintojen läiAIseml-sen
riippuu useinkin sotilaallisista tie­doista.
Beservlupseeristoa saadaan
korkeakouluista Ja yliopistoista mel­kein
rajattomasti.
EngUumlssa huolehtii nuorison so-tilaskasvatukseste
samoin kuin Ame­rikassakin
armeijan päällystö. Sotl-lasaminattla
.varten kasvatetaan maas­sa
vuosittain noin 38,000 kadettia Ja
60,000 nuorta miesiä kouluutetoan
vuosittain nuorisokaarteissa aliupsee­reiksi.
Sen lisäksi kuuluu poikain am-pimiayhdlstykslln
hoin 200,000 Jäsentä
sekä "partiopolkiin" lähes 600,000 Jä­sentä.
Ranskassa huolehditaan nuorison so
tllaäkasvatiakisesta erikoisen valtion
sihteeristön välityksellä. Joka perus­tettiin
13 p. lokak. 1928. Nuorison
ruumiillinen kasvatus on päkollisto
kuudennesto Ikävuodesto alkaen Ja
sotilaskasvatus alkaa kuudeimestatols-
'to vuodesta. Sotilaallinen valmennus
suqritetoan niin, että osa nuorisosta
heti armeijaan astuessaan on valmis­te
sotepalvelukseen Ja toinen osa
taos voi ryhyä holtiamaan allupseeris-ton
tehtäviä. Korkeakouluissa anne­taan
oppilaille sekä teoreettiste että
käjrtännöllistä opetuste reserviupsee­rien
tehtäviin. SotUasqpetus käsittää
jo noin 9.000 koulua Ja 9.000 voimis­telu-
Ja tu-heiluseuraa. Näiden pal-velulcsessa
on opetuksesta huolehti­massa
useite satoja upseereite Ja ali­upseereita.
Jo V. 1927 ilmoittautui eri
oppilaitoksiin tutkinnoille 34,000 soti-laskasvatuksen
saanutte nuorukaista.
Italiassa nuorison sotilaallinen kas­vatus
on yhdistetty fascistiseen milll^
silaltokseen. 8-^4 vuotiaat lapset ke­rätään
Jo sitä varten eri Järjestöi­hin
Ja 14—18 vuotiaat nuorukaiset
kuuluvat ns, "etujoukkoihin". Kuu-dennestetolste
Ikävuodesta alkaen on
kaksivuotinen sotilaskasvatus pakollis­ta,
mutte pyrkimystä lyh^^mjpään pal-velusaikaan
on olemassa. Johon' mah­dollisesti
sUrrtyään sitten, kun nuori­son
sotilaskasvatus saadaan tehoisam-,
maksi.
Myöskin Puolassa kiinnitetään suur-te
huomlote nuorison sotllaskasvatuk-seen.
Jo v. 1925 penistettUn siellä
erikoinen "'korkefa neuvosto" huoleh­timaan
sotilaskäsvatuksesta kalkissa
kouluissa. Vieläpä tytöillekin on an­nettava
opetuste saniteetti- yjn. toi­minnassa.
Kuntien täytyy huolehtia
ampumaradoista; harjoituskentistä, j .
n.e. V^tlon varoja käytettiin tarkoi­tukseen
yksls^n w. 1928—1929 pyÖ-relssä
luvuissa 20 miljoonaa- z l o t ^ • '
Nuorison sotilaallinen kasvatus te--
pohtuu useisa maissa sotaminiBteriön
valvonnan idla. Ja huolehtivat siitä
upseerit : tai reserviupseerit. Valtio
kustantaa sen ja huolehtii oi)etusvä-llneistä.
Opetus ei rajoitu suinkaan
nunniin harjolttikBiln vaan ulottuu
korkeimpaan sotiiiäsvalmiuteen asti.
Nuorlsohorjoitukset yhdistetään usein
armeijan manööverien kanssa.
Kaikki kapitalistiset maat eivät kui­tenkaan
voi suorittaa näin Julkeasti
varustautumista. Mutte' pyrkimyksiä
siihen-suuntaani on kolkissa maissa
olemassa. Työtätekeväin tarmokas
taistelu Imperialistisia sotavalmistelu­ja
vastaan J a lasten tulevaisuuden
puoieste on kuitenkin tähän osti kyen­nyt
näitä pyrkimyksiä Jossain määrin
hillitsemään.
Tätä työtä on Jatkettava Ja tehos­tettava,
sillä kapitalistit eivät sote-varustelupuuhistaan
kuitenkaan luo-vu.;
Lapsetkln he haluavat niiden uh-
Pois sotakliholtus ja opetus kou­luista!
Se on työtätekeväin vaatimus.
Tämän vaatimuksen puolesta lähti­vät
m3?ös eri maiden työtätekevät
liikkeelle elok. 1 t^vänä. kansain­välisenä
sodanvastaisena päivänä.
nossa kämpille, missä ei makseta uni-on
taksojen mukoisestL Ennen tais­teluun
ryh^nmistä on tarkoin otet^va
selville yleinen työtilanne Ja edel­lytykset
taistelun voittamiselle. Val­mistettava
majailu- ja ruokaOupaikat
Otettava selville avun saanti mahdol­lisuudet.
Suunniteltava tehokas lak-kovaitiointi
ynnä muut saman luon­toiset
seikat.
Kämppälcomiteai
Kämppäkomiteolste oltiin sitä miel­tä,
että ne ovat erittäin tärkeitä eU-miä,
kUnteän yhteistoiminnan säilyt­tämiseksi
keskuksen kanssa, kämppä-elojen
valvomisessa, kirjallisuuden,
lehtien ja julkaisujen kämpille han­kinnassa,
selcä monessa muussa suh­teessa,
joten nilten toimintaa on e-delleeniin
tehostettava.
V.
Järjestäy^mlnen •
Järjestäytymisen merkityksen saami-selisi
selville niiUekln työläisille, jotka
vielä eivät ole sitä käsittäneet, päätet­tiin
että asiasta on entista enemmän
keskusteltava kämpillä, tuomalla esiin
Järjestäytymisen meille tuomat edut.
Selventämällä järjestymättömille työ­läisille,
kuinka me järjestyneinä luom­me
mahtavan voiman, mutta järjesty­mättöminä
olemme vain hajanainen ja
voimaton lauma. ^.
Sotataatominen OmoittaiiLD
Kaikkia metsämiehiä kehoitettiin an­tamaan
kannatuksensa etupäässä niil­le
liikkeille, jotka ilmoittavat "Metsä-työläisessä"
Ja metsätyölälsten äänen-kaxmattajassa
Vapaudessa.
. Kulknri.
Kiertävän teUtä
iTerveisiä kiviiietättä
täytyy sanoa kun pääsee kor/esta i h ­misten
ilmeille. Vaikka on kai osittain
väärin sanoa "Kiviperää", Jacques
tovnshippiä. korveksi, siellähän tönöt-tää
homesteedarien k ä m i ^ jo melkein
jokaisella lotilla vaikka ovatkin tällä-kertaa
enimmäkseen autioina, ja kor­vensi
sitä ei voi oikein sanoa sen ta­kia,
että siellä ei ole mifään muuta
tuin kiveä Ja kalliota.
"Kiviperä" on muuten silta omitui­nen
paik.<a, etta siellä ei ole ihmi^'»
OIKAISU
Vapauden elokuun 22 päivän nume­rossa
Julkaistuun Pohjols-Ontarlon
metsämiesten syysjuhlilla suoritettujen
näytelmäkilpailujen palkintojärjestyk-seen.
' ..
Selostuksessa sanottiin kolmannen
ja siellä on ihmisiä. Kuljin kalasi ensi-mäista
päivää Kiviperän kontrin ai­van
laidasta laitaan näkemätta oravaa
isompaa liikkuvaa, elävästa ihmisesta
puhiunattakaan. Kuljin etsien ihmisiä,
lämpönä ja ravintona auringon valo,
kuin muinoin Jaakopilla, rasitteen päi­vällä
helle ja yöllä vilu. Kolmantena
päivänä oli jo nälkäkin.»
EIräänä iltana, kun olin Kiviperän
kulkenut laidasta laitaan, löysin puo­livalmiin
kämpän vailla n\ia ja aldrj-nolta
Päätin lopettaa vaellukseni sil­ta
paivälta ja ottaa yöasunnon tuon
puolivalmiin Icämpän permannolta.
Aurinko teki parhaillaan laskuaan.
Istahdin majan kyzmykselle mietti­mään
luojan ihmetöita, iminka pal­jon
hällä on ollut aikaa ja voimaa luo­dessaan
koko maailman avaruuksineen
seitsemässä vuorokaudessa ja siinä le­vätessään
noin niinkuin firapelityök-seen
on pälkähtänyt päähän esiliinan­sa
mutkassa kantaa koko maaliman
avaruuden kalkkien planeettojen irto­naiset
kiven lohkareet tänne maan-pääUe,
paikkaan. Jota RanskanMelel-tä
"Jacqueksi" kutsutaan. Ja mikä
vielä ihmeelUslnta, Jumala Joka johtaa
koko maailman hallituksia ja kunin­kaita
oikehi Ja ymmärtäväisesti kan­saa
hallitsemaan, on antanut ymmär­ryksessään
vallan Ontarion maakun­tahallitukselle
sijoittaa homesteetaria
viljelemään maata tuhansiin miljoo-palklnnon
saaneen Matti Mäen, pitää nousevien kaik& kokoisten Ja kulr
yoalulaB MuAiugiid a oSaaaunctcauh arju. Nejxljiänncute, n^ä ««E^ .'*n~ia~its;t"e;n kivien päälle. Joiden valista ci
Hankila ja viidentenä Matti MäkL "t^*^ mellketo siltä.
^ etta se on enempi kuin Jumalan tah­to
etta maanviljelijäin pitää kasvat­taa
viljansa tämän planeetan pinnal­la
paikassa Jossa ruokamultana oh
tonninpainoiset kivenlohkareet^ Eikö
Ihmisille sitte viljelysmaata enään
Toivottavasti asianomaiset käsittplä
erehdyksen tapahtuneen, eikä ole ha­luttu
vääristellä. — Kulkuri.
TYÖVÄEN URHM.U
Toronton nutria
Naisten jnhllsta
Ensisunnimtalha S3^sk. 1 päivä on
ne. suuret lippujuhlat. Näin syystoi-minnan
alkaissa nostetaan se komea
lippu viitoittamaan tieta ja kokoa­maan
yhä suuremmat Joukot. Vieras­paikkakuntalaiset,
Joita juuri suurem­massa
määrässä on kaupungissa mäan-viljelysjuhlien
aikana, osallistukaa
juhliimme. Työläisille el tietenkään ole
porvarilliset Juhlat suurestakaan mer­kityksestä,
mutta matkakulut on hal­vemmat
Ja joskus työläinenkin vaa­lii
elähiänvalhtelua ja entisten tut-tavain
tapaamista. Toronton osaston
naisliitio tervehtää tuttuja ja tunte­mattomia
nostamalla esiin kiertopal-kintolipun.
Nyt on aika juhlia, sillä
silloin on rauta' taottava kun se on
kuuma.
Torontolaiset ja vieraat, saapukaa
juhliin Ja tukekaa nalstoimintaa. Oh-jelmi
on monipuolinen, on soittoa,
juhlapuhe, soololaulua, runoja Ja kup­lettia
useampia. Näytöskappale, jon­ka
johtaa tov. J . Wirta. Kuvaelma
yjn.. yjn. Siis ensisiuuiuntaina Don
haaUlle. Juhlat alkaa kello 8 lp. Ru­settia
saatavana ovella. — Juhlatoi­mikunta.
järjestäjän on selostettava kysymystä
kämpillä ja shnettava ohjeita jatku­vaa
toimintaa varten. Joiden toteutta­misesta
kämppäkomiteat tulevat jat­kuvasti
huolehtimaan.
Aluekomitean tehtävänä on huoleh­tia,
etta kämppäjoukkueille tulee vuo-rottain
tilaisuuksia esittää kaupimgeis-sa,
kämpillä valmistamaansa ohjelmaa.
Myöskin, on erikoinen talviurheilupälvä
metsämiehiä varten Järjestettavä, jol­loin
suoritetaan kämppien keskiset
hiihtokilpailut.
Osnnsnuäcala kysymys
Osuus ruokalan perustaminen ja
Icannatus kys3miys on viimekatkaisu-kauden
aikana ollut kämpillä keskus­telun
aiheena ja on saanut yleistä
myötatuntoa osakseen. Ompa asias­sa
päästy jo niin pitkälle, etta So.
Porcupinen poikatalo, metsämiesten
myötavaikutuksella on voitu muuttaa
osuustoimiimalliselle pohjalle ja ruo­ka-^
teriain hintaa alentaa viidellä
sentillä. Yhteisesssä kokouksessaan a-lueen
metsämiehet päättivät, etta asla
edelleenkin pidetaän yhtenä keskuste-lukokouksien
aiheena, etta sellaisetMn
metsämiehet, jotka eivät vielä käsita
mlta hyötyä osuusruotolasta työläisille
voi olla, tulisivat sen käsittämään ja
sita tieta osuusruokalon kannattajiksi
Metsätyöläisen levitjicsestä'^
oltihi sita mielta. etta ataakin yhta
tarmokkaasti, kuin tähänkin asti, on
edelleenkto toimittava levittämiseksi
Samalla pHätettUn etta kämppäkir-jcenvalhtajien
tulee lähettää kämpil-taän
kirjoituksia sen sisällön saatta­miseksi
monipuolisemmaksi.
Kilpalliikiitsu
Ainoastaan taten kutsumme Cana­dan
suomalaisen TUL alaisten seuro­jen,
jäseniensä kautta osaa ottamaan
järjestämilmme rata- ja kenttaurhelln
kilpailuihin, jotka asianomaisella lu­valla
järjestämme KIrkland Lakella S
päivä i^skuuta 1929.
Kilpailuohjelma: Mielille viisiottelu:
kuula, kolmiloikka, kiekko, korkeush.
Ja 100 m. Juoksu.
Naisille kolmiottelu: kuula, pituush.,
ja 60 m. juoksu.
Pojille alle 18 v. kolmiottelu: kuulo,
korkeush. Ja .100 m. juoksu.
Yleihen 3,000 m. juoksu.
Voimassa olevia sääntöjä noudate­taan.
Aina valmiina vastevierailuihin voin-
Umme mukaan merkitsemme. T. U.
tervehdyksin.
V.-' ja u.-seiu-a Jymyn puoieste
V. Jermilä V. Vauhkonen
puheenjohtaja, sihteeri
Kilpailut alkavat täsmäUeen kello 1
lp. Svostilian kentallä. Vieraspaikka­kuntalaisille
varataan vapaa asimto.
Osanottollmotukset on tehtavä
syyskuun 6 p. mennessä, osotteella: V.
Vauhkonen, KIrkland Lake, Box 382,
Ont.
Pohjois-Ontarion met­sämiesten
päätöksiä
ja suunnitelmia
UrheOa-ja näytelmäteiminta
Kohottaaksensa metsämiesten hen­kistä
ja niumillistÄ kuntoisuutta, tulee
jokaisella kämpällä missä työskentelee
järjestyneidä työläisiä, ottaa mainitut
kysymykset heti kämpille mentyä kes­kustelun
alaiseksi. Katkaisukauden
alussa liikkeelle lähtevän
Työ ja palkka olot
Palkkauskysymyksessä asetuttiin ny­kyisten
voimassa olevien union tak­sojen
kannalle, pitaen niita tak­soina,
joiden puolesta' metsätyölälsten
on noustava taisteluun, jos työnanta­jat
eivät muuten suostu niita vaati­muksia
ta3rttamään. Taisteluun ryh-i
tyminen katsottiin kuitenkin eduUi-'
semmaksi jättää siksi, kunnes voidaan
sanoa töiden olevan yleisesti käyn­nissä,
jota ennen miehet voivat työs­kennellä
tarjotuilla taksoilla, ymmär-
. Kilpallnjen tulokset
Long Lakella elok, 18 p.
Miesten 5-ottelun voitti I. Järnefelt,
Creighton Yritys, 371.80, 2) L. Kolari,
Beaver Laken Jehu, 351.06, 3) Salo,
Sudburyn Kisa, 947.81.
Yksitylstulokset. 100 m: 1) Kangas,
Kisa. 12.3,, 2) Järnefelt. Yritys, 12.5,
3) Passi, Salo, Kolari 12.9.
Kuula: I) Järnefelt, 12.1, 2) Kolari,
10.93, 3) kangas. 10.66.
Korkeush.: 1) Kolari. I.6Q m., 2) Salo
1.55 m„ 3) Järnefelt, 1.50 m.
Keihäs: 1) Järnefelt, 46.72 m., 2)
Kolari, 45.41 m., 3) Salo, 44.49*m, .
Pituush.: 1) Järnefelt, 6.40, 2) Ko­lari,
5.75,-3) Salo. 5.74.
Naisten 3-ottelun voitti: 1) Aune
Riteri, Sudburyn Kisa, 197.64, 2) A.
Mäkinen, Long Laken Jyry, .189.61, 3)
L. Pernu, Sudburyn Kisa. 185.34.
Yksitylstulokset. 100 m.: 1)* Atme
Ritari, 15.5, 2) L. Pernu, 16.9; 3) A.
Mäkinen 17.
Kuula: 1) A. Vihuri. Jyry, 7.07, 2)
A. Mäkinen, 6.85, 3) H. Luoma, Jyry.
6.49.
Korkeush.: 1) M Pernu, N. S^o, A
Mäkinen, L. Pernu, 1.16, 2) Aune
Ritari, 1.11.
Kilven voitti toisen kerran Sud­buryn
joukkue 547J6 p.. Long Laken
Jyty. 511.55 p.
Pojat alle 16 v. yksitylstulokset:
D R . Kauhanen. Sudburyn Kisa.
269.12, 2) A- Mäkinen. Long Laken
Jyry, 252.71, 3) N. MyUynen, Sud­buryn
Kisa, 247.0L
Yksitylstulokset. 100 m.: 1) R. Kau­hanen,
13.7. 2) N. MyUyhen, 14.5. 3)
A. Mäkinen, 15.2.
Kuula: D A - Mäkinen. 12.31 m., 2)
R. Kauhanen, 10.43 m., 3) N. Mylly­nen.
10.25.
Korkeus: 1). >R. Kauhanen, 141, 2)
N. Myllynen, lÄ, 3) T. Elimen. 125.
• A. M. .
muualla ole? On, mutta se on halli­tuksien
Ja jumaUen oikeia jrmmärta-väinen
tahto, etta hömesteedart vie­dään
"kahden tai kolmenkynunenen
mallin päähän nykyaikaisesta valta­tiestä
kaikkein klvlsimmälle kamaralle
ja annetaim suurille komppanioille yk­sityisomistus
Ja käyttöoikeus kaikkein
parhaimpiin maihin Ja mikäli mahdol­lista
ainakin kaikkein parhaat valta­teiden
varsilta.
NIta,mltapä siitä, klvlperälälset ovat
kalkki sisukasta väkeä ja voivat far-mata
kivikkoon nlinkauan kuin viimei­nen
arvokkaampi tupsulatva eU ora­van
ruokapuu lotllta löytyy.
Kivlperällä tehdään metsätöitä Ita-
Ja länsilaidalla, kummallakin on ^ huo­mattava
määrä paperipuun katkaisi­joita.
Jollia on kummallakin kilvoit­telu
keskenään järjestaytymlsesta. EI
eri järjestöön, kuten tuplajuulolset toi
voisi, vaan järjestaytyvät kilvan kaik­ki
työläiset L.WXUnio of Conadaan,
eli sUhen järjestöön, johon tuplajuu-lalsten
mukaan "ei enään ykäkään
työläinen Uity". Se tuntuu kummal-liselte
Industriallstln sepustuksiin ver­raten
että Bayiperän työläiset kum-malleldn,
sekä Ita etta länsilaidalle
muodostivat Itamppäkomltean, meteä-työläisjärjestön
peruselimen, pohja-järjestön,
ja samassa kämppäkokouk
sissaan tekivät yksimielisen päätöksen
ette he kaikki Uittyvät L.-vtr.!. Uniöon.
Kiviperän eteläisellä laidalla. Kivi­koskella,
pojat meinasivat, etta se on
nyt tässä turhaa mitään kämppäkomi-teoite
heidän muodostella koska tässä
kolmea mailia lähempänä ei ole ml-taän
kämppiä, mutta koska taissä on
aina joitakin kymmeniä metsätyöläisiä,
niin ei suinkaan me olla näissä met­sätyölälsten
järjestemista edistavissä
asioissa Kiviperäläisiä huonompia —
panemme täällä pystyyn L.WJ. Unio
osaston. Innostus näyttikin olevan hy­vä.
Joupin ja Salmen mielenlaadun
tyydyttämiseksi toivon vaan pojille
menestystä työssään.
Näin jalkamiehen silmällä katsottu­na
asioissa ei näjiä olevan mitaän vi­kaa,
kaikki asiat on metsämlehille hy­välle
kannalle menossa. Saa nähdä
itä VEilko länsi Kiviperän miehisä vls
kilpailussa voiton, kiammallakin puolel-'
la näytti olevan sisukkaita miehiä. Ei
ole kysymystäkään silta, etteikö kum­mankin
kämppäkomitean puoli jär­jestö
alueensa sateprosenttisestl L.W.
I.U. of Canadaan, vaan ^^symys tu­lee
siitä, etta kiunman komitean alue
toimii parhaiten valistOstyössä, kämp-päkokousten
pidossa ja lehtiensä.levi­tys-
ja kirjeenvalhtejatehtavissä.
Tämä näiden Kiviperän ja Kivikos­ken
poikain tuohu näjrttää. muuten
kummalliselte kun sita vertailee "Ca­nadan
uutistoimiston" lähettämiin se-pustuksito
Industrlalistille, joss%ne t i ­na
jokaisessa numerossa huutelevat
maailmalle, etta L.WX Unio on me-nettänjrt
kaiken kannatuksensa metsä-työläisten
keskuudessa. Kuinkahan
Jouppi ja Salmi voi tämän kysymyk­sen
selvittää? Mina en ainakaan
Murheenviesti
tänne ehti:
Yksi poistui rintamasta!
Vuorion jo vuoro tuli
päästä "vapaaks'*' vankilasta.
Valkovcdlan vainonukri
sortui luokkarintamaUa,
keveät nyt mullat olkoon
aattehemme puoltajalla.
Malli saatiin
pampunlyontiin
Suomen valkopoliiseille,
ulkomaiden muodin multaan
selkäsauna työläisille.
Pamput heiluu, pyssyt paukkuu,
"esivalta" hyökkää joukkoon,
mielenosoitukset vaatii
pantavaksi aivan loukkoon.
Ei Sveamamma
rauhaa anna
työläisille Neuvostolan.
Pappeinensa siellä kuullaan
ruotsikoila houkuttavan.
Vaikka sadat vuodet maassa
jo on "kotiinpaluumatkaan"
riikinherrat houkutelleet.
Kaupat tehty,
se on nähty,
lakkoriitain markkinoilla.
"Emämaassa" suurin kauppa
tehtiin aivan sovinnolla.
Eikä siinä tarvittukaan
työläisiä känäämässä,
kerrat sekä lakonjohto
kaupoistaan on määräämässä.
Lehdet sanoo.
Kiina anoo
avuksensa Kansainliiton.
Kun tuo "hirmu", bolsheviikki,
ojentaa jo pyssynpUpun.
Se ei suostu sovinnolla
emtamahan omaisuuttaan;
aseilla nyt ratkaisusta
kehveli kun soittaa suutcum.
mikään kuoli ^
naisvanki
Rumanian vankiluolaan,
"afmahdukseen" paperit
nyt kuolemansa jälkeen tuodaan.
Neljänkymmenen vuorokauden
yli LipschUz eli, ' ,
nälkälakkoon kuolemansa
mielet kuohutteli. ,
MAGNUS RAEUS.
sjrvaa lalkea
Punainen päivä on syöpynyt työläis­ten
mieliin poislähtemättömästi. Tu­hansien
työläisten kädet ovat puristu­neet
nyrkkito. Työläismajolssa on kie­hahtanut
pamputtejlaan ^ohtaän ^ -
vällinen suuttumus.
Mita tapatetut?
Kaikki tietavat, etta lyötatekevät
vahnlstautuivat punaiseen päivään e-siintyäkseen
ja valmistautuakseen uu­den
valmisteilla olevan • imperialistisen
maailmansodan torJumlseksL- Työläis­joukot
tahtoivat kohottaa voimakkaan
vastalauseensa uhkaavaa pääoman tar-költuksi
palvelevaa ihmistemrastusta
vastaan. •
Suomen porvaristo, joka on ratsas­tanut
"rauhan" rakkaudellaan, ei voi­nut
sietaä tate. Se polki taas kerran
omat lakinsa maahan. Kielsi mielival­taisesti
työväestön sodanvastaisten t i ­laisuuksien
toimeenpanon, osoittaen
sillä, etteivät perustuslain määräämät.
voi sita ristiriitaa selvittää, sen vaan
näen, etta metsäiyöläiset joka puolel­la
päättävät Uittyä L.WJ. TTnloon
tuplajuulalstcn . vastustuksesta huoli­matta.
— Jalkamies.
LIS.^YS KILPAILUKUTSUUN
v!»-*-^- Epähuomiossa on mestaruuskilpailujen
kiertävän Iryksella. ettei kuitenkaan kilpailla me-^ cbjehnasta jäänyt pois 5000 m.Juoksu,
joka suoritetaan ;a juostaan sun­nuntaina
1 p:nä syysk. sölä ajalla,
kuiii säännöt sen määrää.
Seuroja pyydetään ottamaan tämä
huomioon näin viime heteelläkin.
V.- ja u.-Betu:a Kisan puolesta
K. Stmtarinen,
siht. -
kansalaisvapaudet ole tarkoitetut työi
Iäisiä varten. Tämä erinomaisesti o-pettea
työtatekevillej_ millaista on to­dellisuudessa
porvariston "rauhan"
rakkaus. Kun ei muu enää auta, yri­tetään
työväestön sodanvasteiMn tais­telu
tukahduttaa väkivallan avulla,
ette porvaristo voisi rauhassa - varus­tautua
sotaan.
Se mita tapahtui elokutm ensimäi-senä.
osoitti, etta taistelu sotaa vas­taan
on tämän maan iyöväestölle to­della
kallis asia.' Kielloista huoli­matta
marssivat ^ kymmenet tuhannet
työläiset mielenosoituksiin ja lakko­jakin
puhkesi. Vastassa oli hyvin a-selstunut
poliisi suo jeluskuntedalsia,
ohrainoita. Mutta sittenkin lähtivät
liikkeelle Imperiallstiste sodanvaaraa
vastaan.
Heti seuraavana päivänä kiirehtivät
porvarilehdet jakamaan poliiseille tun­nustusta
"hyvästa työsta". Niissä sa- .
nottiln, etta poliisi hakkasi Helsingis­sa
"hullkaaheja" Ja "sakilaisia". Tuo­te
samaa nimltysta he käytti^^t v.
1918 survoessaan ^jromeniä tuhansi»
rehtejä vallankumouksellisia työläisiä
sorakuoppiin. Se saman murhohen-i
gen hurmiossa nimittavät he nyt pam­putettuja
rehellisiä työläisiä "hulikaa-nrfksi".
Törkeää työläisten solvausta.
Myönnänune, etta Suomen "kansan­vallan"
poliisi teki elokuun enslmälse-nä
"iQTää lyöta". Se "kunnostautui
työläisten •pieksämisessä" loisteyam-min
kuin konsanaan tsaarin santar-'
mit, mutta jätti myöskin iskuillaan
niin syvää j ä ] ^ , ettei se koskaan
haihdu pois. "
Pirvaristo soisi ihielelläan, etta me'
työläiset syyttäisimme saamistamme
iskuista vain poliiseja. Se olisi type­rää
lyhytnäköisyytta. Poliisien taka­na,
niiden käskijänä työläisten kimp­puun
hyökkäämiseksi oli porvarillinen
valtio ja se yhteiskuntaluokka, joka
elää valtaluokkana viimeisiä fitapäivan
tunteja; joHa ei ole tulevaisuutta Ja
joka sa
tavoin, i
jcitenkäJ
vuoksi e
saan pi
riiden i
on syyll
suuttumi
tautuu -
latampai
mäistä.
Erehty
Luulivat
taisteluti
taistelun
lee olem
ta me
ten vältt
me sota!
ivaksi.
taistelukJ
myös toi
teisen to
tetteva l
tä vielä
mitesdn i
säännöin
mukaan.
Taistelua
kunnes p
Tosiasi
vän tona
syvää j§]
työn ja
kauaksikt
vensivät
välillä oi
tisfö terä
taan. —
"Lei
Kiinan
hyöklcäyk]
valtaamia
gltsenUses
hin pyövi
muunissax
kousta joi
nimme Jäi
Kokouki
mitaan B
provokatä
semme oti
keiksi Ja
puohistam
valtiota. - ;
päivän, p)
Punaiselle
kaikki Sai
mään san
VI
Heinäk.
"Gigant"is
mita piarh
suosivat '
vielä tata
vaisuudessa
lÄmpÖ on
jatkuvasti
leikataan,
neet. "Gon
tulokisellisti
kakasveista
tämä uush
uksiinsa. N
hän ja nih
jankorjuust
Ensin leiki
Puida ja .
näkyy ple\
säästavää.
"Kylväjä'
taa työvoh
viljankorju
vuorolle. Ei
Siksipä ta:
jäsenten ns
noin neljä
lepoaikaa,
te säännöll
Myöskin n
niitä ei voi
cn saatava
teutetuksl.
"Gigant"i
mutta sitte
siinämäärin
kataan. "G
tuksen koet
tuhansia fy
Valmiste]
Samalla i
nen viljuikc
sä suurissa
syyskylvöjä,
vain kerran
pellot Jokse(
hon kasvusti
taa ösaltaai
mistä.
Kulmieen
jässä" käyn
joukkoja. Jo
joukkueita,
jla on käyn
Kiintoisin k£
kjn vierallif
din suoma]
Idättäneet <
talollamme ]
Kommuuni
sauna-peseml
seinät, Jotki
ja sementtini
matta. Tuli
kuiviin fyllel
vänsä. Vakat
sen vahingon
vuodessa on 1
HUO
— Tänääi
iein- kaunis
—• Jaa, pi
ollut yhtä k
—^ En voi
hoonomuistin
mm