Vapaus, May 20, 1930

              --1930
Ilosi odotettu Idrjaontuus
[ien Haarassa 99
9fift Kiri. O. Oinonen. K U « I M U J « ' TyöviM Kirjaili-
,ienEdUAmi»ri^dMr* R-Y. Hinta nidotlnn* $1.00.
>5 kir-aa on jo pitemmän ajan tiedusteltu kirjakaupas-
Vv' ' i t ä olemme vihdoinkin saaneet Suomesta. Kirjaa
nunu*^ ainoastaan rajoitetfci määrä, ainakin^täD^ kertaa,
;nVai^"en joka haluaa saada sen itselleen on vuvyttele-
Tähetenävä tilauksensa. Tulemme myöhemmin teke-lähemmän
selostuksen teoksen sisällöstä.
ihetetäiin postivapaasti Itaikkialle Canadassa, hinta ollen
aan $1.00.
VAPAUDEN KIRJAKAUPPA
Box 69, Sudbury, Ont.
Tiistaina; töukok. 2Q p:nä — Tues.. May 20
Dskontokysyinys Neuvostoliitossa
realin uutisia
työläisiä narrataan
•kki mit-en maahan tul­lisilta
koetetaan narrata
;tkin pennit mitä heillä
ipuessa mahdollisesti on,
: 14 ja 15 p.. siten että
dlö joka ilmoitti olevansa
»massa suurelle työmaal-otiaan
ja lupautui mak-senttiä
tunnUta tavalU-issä,
mutta "sipistä" pl-
$10.00, jolla saa myös-jonka
summan saa ta-ppanialta
jos on kolme
ä. Mies ilmoitteli tätä
laisten keskuudessa pal-ja
mui§sa paikoissa sekä
en missä on hänen kont-naalle
viedään vasta vii-
, Muutamia suomalaisia
jo uhrikseen, joilta sai
a. Samana iltana tulivat
jmaan hyvästä työmaas-teen,
jossa kuitenkin he-nostatti
epäilystä ja ke-ilehiä
ottamaan selvää
anko tässä työpalkassa
lä ja kääntymään sen
[laitoksen puoleen. *'Mle-työtä
käskettyä ja vielä
mestyväksi nyt ensialussa ainoastaan
kaksi ]^rtaa kuukaudessa, tilaushin­ta
ollen $1.00 vuosi ja 60 senttiä puo­livuotta.
Toivotaan lehdelle menes­tymistä
ranskankielisten työläisten
valistustyössä, jotka Jo kauan ovat­kin
kaivanneet mainitunlaista leh­teä.
— J . S. .
Dunblane, Sask.
Kyllä kai on Jo väsytty odottamaan
uutisia täältä. Olen hieman ujostel­lut,
kun sellainen tehtävä määrät-tiin,'
mutta nyt rohkenen ja koetan.
Asioita el nyt kovinkaan ole Josta
osaisin kertoa, muusta kun näistä
keväthommista. Se kun on sellaista
täällä farmikontrilla aina keväisin,
että naisillakin on enempi työtä Ja
toiveita sUtä toimeentulosta. Pitää
koettaa saada plkkukylvöjä kasva­maan
Ja kananpolkasia Ja yhtä ja
toista llsähommaa.
Knolon kolkko vieras
täällä on hiipinyt taas vieden vähän
ajan sisällä Mrs. J . Maunun Ja Mrs.
J. S. Hillin suomalaisten fceskuudes-jselkkaa
aijoilta Jolloin yksissä oltUd,
na ilmoittivat asian PO- giuä' häff öll hyvin^tunn^ttu Ja osaa-e,
josta alettiin tutkia ^ttävaihen;? vaikka Mheim oU huono
ien mennessä oli tohien tefveyi^KuulOtii hänirt laulunsakln
raikuvan. i^fuiätbsW l i j ^ k M t ; Hän
sai mj«skln' l a s t i » suosion puoleenr
sa. -Siis kukkasilla; kaunistimme M -
nen hautakiimpunsau Rakkautta ' 0-
soltimme ystävämme muistoksi. Lo-
Varsinkin tämän kevään aikaan
on kaikissa kapitalistisissa lehdissä
kirjoitettu paljon Neuvostoliitossa
harjoitetusta "uskonnonvainosta".
Järjestettiinpä oikein tarmokas
taistelukin, lähetettiin protesteja
Neuvostohallitukselle näiden kuvi­teltujen
vainoamisten johdosta. Ja
tuskin kenelläkään oli oikeastaan
tietoakaan,-minkä johdosta he pro-testeerasivat
Mutta tämä oli kor­keammalta
taholta alkuunpantu
homma, ja siihen oli kaikkien us­kovaisten
ihmisten yhdyttävä. Eräs
kirjeenvaihtaja on kirjoittanut
Moskovasta kuvauksen Neuvostolii­tossa
vallitsevasta uskonnollisesta
tilanteesta sellaisena kuin se näyt­tää
hänen silmiinsä paikan päällä
asuvana henkilönä. Siihen ei sisäl­ly
minkäänlaisia kuvauksia kidu­tuksista
tai muista uskonnollisuu­den
perusteella vainoamisesta.
"Canterburyn arkkipiispan eh­dotuksesta
päätettiin eilen West-minsterin
kirkossa protesteerata
Venäjällä' harjoitettavaa uskovais
ten ihmisten vainoamista vastr.an."
(Lontoon "Daily Heraldin" helmi­kuun
13 päivän numerosta.) Tä­män
päätöslauselman sisältämä väi­tös
on yksinkertaisesti aivan vää­rä.
Kommunittit, joiden epäillään
ottaneen osaa johonkin uskonnol­liseen
toimitukseen tai olevan tai­pumuksiltaan
uskovaisia, eroitetaan
puolueesta. Daytonissa, Tenn., eroi-tetliin
nuori opettaja, joka omasi
sellaisen käsityskannan, että me
ihmiset polveudumme apinasta.
Samarassa tai Bakussa saatettaisiin
eroittaa jonkun toisenlaisen mie­lipiteen'
omaamisen vuoksi. Mutta
ottamatta lukuun näitä kahta luok­kaa
— kommunisteja, jotka hal­litsevat
sosialistista valtiota ja
opettajia, jotka muokkaavat las­ten
mielipiteitä — Neuvostoliiton
kansalaiset, näihin luettuina myös­kin
virkailijkt, saavat uskoa mitä
he haluavat, tutkia uskontokysy-myksiä,
käydä kirkossa, kannattaa
eli avustaa pappien ylläpitoa. U l ­komaille
on täytynyt levitä sellai­nen
harhaluulo, että Neuvostolii­tossa
on suljettu kaikki kirkot,
moskeijat ja synagoogat. Täinä or
ennenaikaista. Joka ainoa päivä
pidetään lukuisia jumalanpalveluk-ta,
Mrs Hiili oli entisiä naapureita- • ... . . . . . . . . . .
nl. Joten muistuu- mieleeni möhta ^la, JPJssa kajr tuh^^^^^
kadonnut, mutta pöjat
i miehistä käsiinsä Ja p l -
ihen poliiseille, Ja nyt o-rahansa
takaista. Mies
it että hän ja hänen i -
5ttömänä ja hän ajatteli- pg^^i ja seuraavaksi haastan Olga
tehdä rahaa työttömyy-miseksl.
'
k' narrataan tähän maa-^
etaan hiiden joutua kal-petkuttelijaln
uhriksi,
iän tapauksessa el edes
Sten "sippaajaa" vangit­tukin
tehnyt mitä hävit-
:eon, ja vaikka hän vielä
lolustelikin, sekä uhkasi
häneltä vaativat rahan-mä
hyvä "sippaaja" saa
iasti ja alkaa toista sa-arraustaan,
jos onnlstul-
1, ja maahan saapuneet
joutuvat taasen hänen
sillä puheessaan, missä
ä työttömyydestään, sa.
tä tämän hän teki vata
s on aina vain suurene-eikä
suinkaan ole vähen
saa työläiset vaikka min-inteisiin
ja samalla pet-
«n toisiaan. Jos tämäkin
»ka alkoi siirtolaisia työt-pakoituksesta
petkutta-ymmärtänyt
työläisten
oan ja luokkataistelim
niin hän koettaisi pä­istä
tilannettaan muulla
n narraamalla toiselta
iimeiset lantit.
»mönutnns talossa
B näytelmäseura harjoit­etta
"Kun Härkälässä o-
3-osainen huvinäytelmä.
näytelmäuutuuksia. sillä
esitys tulee tapahtu-leella
osastomme näyttä-
»paleen on kh-Joittanut
joka on antanut o-äyttämöUe
ensiesityksen
Q- Kappale esitetään ke­inä.
> kaikki muistaa
EO0U5 • esitetään osaston-
25 päivän iltana a-
^noin. Kukapa ei halu-hienouden
opissa, sU-
^anaskin sitä oppU...,
•PoolueeUc sanomalehti
Montrealiin
Vaaran.-r— S.. M .
»itreaUn kaupungin kes.
°^ alkanut julkaisemaan
^ sanomalehteä. Ensl-
Jhteäon tullut ulos
tavaUisen sanomalehden
on ensimäinen ktmi
antama ranskalai­ksi
tiliä manterella,
^ameroa on lähetetty
V mantereen ja myös
^ puolelle. Montrea-
^ j a p u n edellä antoi
^ P ^ l ei saa ottaa pai-
' itKnmmilstista rans-
^^tta- kaikesta
^ on lehti tanut ulos
"''^ on samniteltu i l .
Ikävä valAiko tapahtui yhdelle
seutumme 'vaiAImmlstä uranuurta­jista;
tov.' Alfred Huhdalle. T.k. 14
pnä ll»»ipuöleWa paJöl hslpen asuin­rakennuksensa
;poroksl. Samoin osa
irtaimistosta; suurin osa Irtaimistoa
voitiin pelastaa, kim palkalle osui
runsaasti Ihmisiä. Palon alkulähde
on tuntematon, sillä se alkoi tuhon­sa
rakennuksen päädystä, missä se
ensin huom&ttlln. Mahdollisesti syt.
tyl korstenista lentäneestä klphiästä.
Huone oli vakuutettu $800.00, joten
se korvaa osittain .vahingon. Nata
oUen Jäi HuhdaUe slttenkta tuntuva
vahinko.
Tälle seudulle saapui viime kesä­nä
kaksi uutta farmaria Jotka aset­tuivat
asumaan toisilleen naapurelk-sa
asusti entuudestaan saKsi perhet-sl,
ns. Kantoperukan tienvarelle. Jos­ta
nyt on kuulunut kuiskeita, että
eräs suomalataen olisi ostanut taas
täältä farmin. Näistä farmareista
kolme perhettä toimii osastossa. Jos.
kaan el kalkki Jäsenenä. Näiden far­marien
välillä vallitsee toverilUnen
yhtel^mmärrys. Johon ei v^kuta s i ­vusta
heitetyt seikat, Jonka katson o-levan
poikkeuksen, sillä miltei aina
farmarit lähenee toisiaan "Irvlssä
suin", että harvoinpa pari heistä ym-märtää
toisiaan. Nämä farmarit elä­vät
keskenään kuten kollektiivisessa
yhteiskunnassa, auttaen toinen toL
siansa sikäli kuta naapurin apu pn
tarpeellista, hyvto ymmärtäen sen
Jalon säännön, e t t ä mitä toivot tois­ten
tekevän itsellesi, niin tee se myös
heiUe. .
Tänne rakennettu suomalaisen yh­tiön
pystyttämä tervatehdas on
käynnissä täydellä voimalla vaUnis-taen
vanhoista punapetäjän kan-
P j M s t a tervaa, piklöljyä Ja tärpättiä,
äyttaäkseen näillä vanhanmaan kan-sallistuotteillaan
canadalaiset mairk.
ktaat. En ole saanut tietooni tehtaan
tuotannon suuruutta. Tehtaan Joh­tajana
toimii mr! S. EColhl. — Niks-naks.
Rorketpn, Mäii.
IThtdbi^yiinnaästä ei ole stiuria sa­nottavia,
öilä se inioil oh ollut hy-vta
hiljaista. Jc^ion on ollut mon­takin
jsyjrtä. Kasiksikin suomalaisia
on täällä hyvta vähän, sillä suurin
osa täällä olleista on muuttanut pois
muualta parempaa katselemaan. Ja
niistäKin joUca ovat jälellä on osa a i.
na pois kotoa, tiilvet kalastäb^assa.
ja toinen osa menee k e s ä i n muualle
työn etsintään. J a siihen kun on vie­lä
Joitain '^feteraaneja- jotka eivät
näe hyväksi sa^ma kokouksiin Ja
iopnäOB Ican ei ole (rikein satatmv
scntttsta luokkataistelussa tar^^ta-vaa
innostmiÄta, n l ^ taiini|ita # <de
tanomaisten taholta ei ''millään
muotoa sekaanniite kirkollis vih-icJmisiinV'^
aötajaisiin tai käst6tilai-äuuksiin.
'yöiiiä^^ hyvällä- syyllä
sähöa, 'öttä''rtellfefh yhtä'^
kodissa'bh vi4lä pyHiniyliseh kuvia
kuin ei oie. •
' Norwichin, :EngM<>.,ipii8pa vetosi
kirjoituksessaan "raakamaiseen"
j a "järjestelmälliseen" — vainoann-seen.
"Raakamaisesti hyökätään
kaikkien iisl^rinonlähköjeh'' kiriip-piiun"';
kirjoittaa Chesterin piispa.
Näistä kirjoituksista * saattaa ku­kin
yajiaasti mii^döstfaa käikehmöi-sia
kuvauksia teloituksista, kidu-'
t r i k i s t ä ' j a liiinauksista^- Mutta mi­tään
feelläista ei' ole ' tapahtunut
ehemniih eikä tapahdu nytkään.
Ei minkään kirkkokunnan tai lah­kon
pappia ole tapettu tai tuomittu
vankilaan jumalaan uskomise&ta
tai uskonnollisten toimitusten
suorittamisesta.
Lontoon pelastusarifieijan "Sota­huudossa"
pyytää kenraali Hig­gins
kaikkia uskonnollisia seuroja
rukoilemaan niitä ihmisiä vastaan
"jotka-Venäjällä raakamaisesti k i ­ittävät
kuoliaaksi sellaisia mie­hiä
ja naisia, jotka koettavat pal­vella
Herraa." Tämä on vain hys­teerinen
purkaus, mikä perustuu
Riian kirjeenvaihtajien kaikkien
villimpien mielikuvitusten vallassa
ollessaan kirjoittamiin ja keksi­miin
valheisiin. Loordi . Ponsonby
sanoi Englannin ylähuoneessa hel­mikuun
20 päivänä tapahtuneen
väittelyn yhteydessä Neuvostoliiton
uskonnonvainokysymyksestä, että
"toiset näistä taruista muistuttavat
tarua belgialaisesta kädettömästä
lapsesta." Tämä vertaus on sattu­va.
Sellaiset kertomukset, jotka le­viävät
laajalle, eivät ole useinkaan
tosia, ja kun niihin vielä useim­missa
tapauksissa yhdistyy vihan­purkaus,
niin silloin ne ovatuseim-miten
vihamielisyydessä kokoon-punottuja.
Uskonnon vainoamisen pohjalle
punottu neuvostovastainen taiste­lu
on herättänyt ihmeellistä yhte­näisyyttä
koko porvarillisessa maa­ilmassa.
Paavi koetti vuosina 1922
—24 kääntää bolshevikkien mieli­piteet
kreikkalaiskatolista kirkkoa
vastaan, kaivaakseen sen alta pois
maaperän ja kääntääkseen sen jä­senet
roomalaisen kirkon puoleen.
Nyt kun vatikaanilla ei ole mitään
neuvottelun mahdollisuuksia Neu­vostohallituksen
kanssa, esiintyy
paavi idän kirkon liittolaisena.
Kreikkalaiskatolinen kirkko, mikä
ei ole ollut onnellisempi kuin saa­dessaan
purkaa ikivanhaa vihaan­sa
ilmoille Rooman paavia vastaan,
toimii nyt vatikaanin kanssa yhtei­sellä
ohjelmalla. Rinnan ukraina­laisten
maanpakolaisten ja veri­löylyjen
siunaajien, Suuren Venä­jän
Isäin kanssa seisoo vapaamie­linen
rabbini, jonka viha Neuvosto­liittoa
vastaan tässä viimeisessä
bolshevistivastiaiscssa hyökkäyk­sessä
on yhtä voimakas kuin edel­linen
vihansa Neuvostohallituksen
toimenpiteiden johdosta juutalaisil­le
heidän taloudellisten oikeuksien­sa
palauttamiseksi. Harhaanjohde­tut
"vapauden rakastajat" tukevat
kaikkein * taantumuksellisinta
"Morning Postia", joten tämä vii­meinen
kaikkien Neuvostoliiton vi­hollisten
yhteinen purkaus antaa
hyvän edellytyksen olettamukselle,
että siinä piilee jokin salainen
tarkoituspeirä. Englannissa esim.
vanhoilliset konservatiivit, jotka
ovat aina työskennelleet välien
katkaisemiseksi Neuvostoliiton
kanssa, hyökkäsivät tähän uskonto-kysymykseen
kuin auttavaan vipu­simeen,
minkä kautta he pääsevät
päämääräänsä, mutta aivan yhtä
uskovaiset liberaalit ja työväen-puoluelaiset,
joko olivat ääneti tai
tekivät Vastahyökkäyksiä. Tämä
eriävä kaukonäköisyys viittaa sii­hen,
että uskontokysymyksen ver­sion
taakse yritettiin kätkeä poliit­tista
vihamielisyyttä, ja että mo­nenlaisessa
maaperässä juurtunut ja
kasvanut vihamielisyys yhdistyi
kahmasemaan nämä vainoamisjuo-rut,
toivoen hyötyvänsä yleisestä
mielenkuohusta, mikä on niin hel­posti
nostatettavissa uskontokysy-mysten
avulla.
Yksi kuvaava esimerkki. Mr.
Sablin on venäläinen monarkisti.
Hän oli huomattavimpia bolshevik-kivastaisen
liikkeen johtajia vuo­sina
1917—20. Pitää "Vieläkin itse­ään.
Lojntpossa olevana Venäjän
"hallituksen" valtiollisena edusta­jana.
Mutta erinäisissä tilaisuuk­sissa,
kuten protesteeratessaan hil­jattain
Lontoon "Timesissa" us­konnollisia
vainoamisia vastaan
hän allekirjoittaa itsensä St. Phili-pin
kirkon vartijaksi.
Mutta kaikeksi onnettomuudeksi
tämä ulkomailla käyty taistelu
kaikkine valheellisuuksineen ja
liioitteluineen on peittänyt j a vää­ristellyt
uskonnon todellisen tilan­teen
Neuvostoliitossa. Nykyinen
tilanne on iiudcnaikainen j a suuri-merkityksellinen.
Venäjällä kasvaa
uusi sukupolvi, joka ei tunne juma­laa.
Ja Vieläkin enemmän, vanha­kin
sukupolvi unhoittaa jumalan.
Siellä on yhteiskunnallinen painos- mutta kun Neuvostohallitus oli voit­taa
uskontoa vastaan. Yleinen
mielipide on valtava voima aja­maan
ihmisiä jumalankieltäjien
leiriin. Vaatii suunnatonta rohke­utta,
sanokaamme esim. ylioppi­laalta,
mennä kirkkoon tai tunnus­taa
u.>;kontonsa toisten toveriensa
kuullen; he nauraisivat hänet oves­ta
ulos.
Meidän lastemme hoitaja on ta-lonpoikai.
styttö. Kun hän kulki ka­dulla
noin 18 . kuukautta sitten'
4 ^ ja S".; vuoden ikäisten lastem­me
kanssa, teki hän ristinmerkin
kirkon kohdalla. Lapset nauroivat,
eikä tyttö tee enään ristinmerkkiä.
Tässä hiljattain meni pappi taka­pihamme
läpi talonmiehen luo,
kantaen pyhimyksen kuvaa. Tyttö
piti tatii näkyä erittäin hullunku­risena.
Mutta vuosi sitten olisi
hänet vallannut kunnioituksen se­kainen
pelko. Minä kysyin häneltii
eilen, uskooko hän jumalaan. Hän
vastasi heti epäröimättä: "en."
Hän ei käy kirkossa. Viimeksi hiin
kävi pääsiäispyhien aikaan kuunte­lemassa
kirkkomusiikkia ja kansan­joukkoa
katsomassa.
Jotkut väittävät, että Venäjä ei
ole koskaan ollut "pyhä maa".
Musikka oli todellisuudessa pakana,
jota saattoivat peloittaa kaikki sa­laperäiset
luonnonvoimat. Kreik­kalaiskatolinen
kirkko, jota täydel­lisesti
kontrolleerattiin tsaarin it­sevaltiudella,
kävi kauppaa luon­non-
ihmisten tunne-elämällä, roh­kaisi
mustaa taikauskoisuutta, tu-kabutti
tiedon-janon ja pilkkasi
kaikkia tieteitä. Venäläinen kirkko
ei koskaan ole ollut voimakkailla
moraalisilla käsitteillä tai suurilla
henkisillä lahjoilla varustettu.
Munkkien irstaisuus on selvästi
todistettavissa venäläffeessä vallan­kumouksen
edellisen aikakauden
kirjallisuudessa. Papisto harvoin
ansaitsi ja sai joukkojen kunnioi­tusta.
Kylän pappi oli talonpoi­kien
Icanssa samoissa juomingeissa;
harvoin hänellä oli minkuäniaista
alkeissivistystäkään; hän oli mel­kein
nollan arvoinen. Minä luulen,
e t t ä uskonnon pohjana oli Venäjäl­lä
niinsanoakseni ruumiillinen ju­malan
pelko, voimakas taipumus
uskonnollisten toimitusten .seuraa­miseen
ja se tosiseikka, että kirkko
oli ainoa yhteinen . kokoontumis­paikka.
Kun bolshevikit' tulivat vältaarij
niin ; kreikkalaiskatolinen - .kirkko,
ollessaan rahallisesti riippuvainen
tsaarismista, suurine maarikkaukyi-neen
ja vanhoillisuuksineen muo­dosti
• elikä parhaiten järjestötyh
suorav bolshevismivastaiseh järjes­tön
rUenäyHiäu. -Sen .patriarkan»., Ti>-
honin, mielestä oli Neuvostohalli­tus
kirous ja hän antoi-siunauksen­sa
Denikinin j a Wran^elio, armei­joille.
';pikeau8k6ineji"^kirkko'^tiäki
kommumBtoin ' .".tuovon '"h&vlön"
kirkolle ja taiistqli kiiyaaBtl "anti­kristuksen":
häHitukpen; 3^ukistami-seksi.
• ' - ' .
Bolshevikit tahtovat poistaa
kaikki uskonnon eri muodot.. Hc
eivät ole sitä tehneet vielä, ko.ska
se olisi ollut ennenaikaista ja
'mahdotonta. Mutta on helppoo
ymmärtää, että kommunistit jotka
eivät salli pienintäkään erimieli­syyttä
omissakaan riveissään, tah­tovat
hävittää .«jollaisen laitoksen,
mikä on aatteellisesti ja poliittises­ti
heille vihamielinen, fysioloogi-sesti
vieras ja moraalisesti moitit­tava.
Bolshevlstlen silmls.sä ovat
kirkko ja uskonto epätieteellisiä, tar­peettomia
menneiden aikojen Jätteitä,
joita kapitalismi suojelee Ja varje­lee
omien näkökantojensa tukijoina
Ja tarlcoltusperlensä ajajina. Taistelu
alkoi lieti Jälkeen vallankumouksen,
tanut kansalaissodan Ja alkoi varus­tautua
sisäisesti, niin kreikkalaiska­tolinen
kirkko, mikä oli olemuksel­taan
selkärangaton järjestettyä haJ-htusmuotoa
vastaan, tahtoi tehdä
rauhan uuden hallituksen kanssa.
Mutta bolshevikit, toiselta puolen,
olivat kahden valheilla vastenmieli­syydessään
kaikkia uskontoja koh­taan
ja haluten heikentää kreikka­laiskatolisen
kirkon valtaa muiden
uskonlahkojen kautta, rohkaisivat
roomalaiskatolista kirkkoa, baptiste­ja
y.m. perustamaan kirkkokuntl-aan
Venäjälle. Tällä aikakaudella
vallitseva bolshevikkien teoria "us­konto
uskontoa vastaan" oU horjuva,
Mutta vähitellen muuttuivat tämän
aikakauden tolmtatamuodot. Useam­pia
Kristuksen. Muhammedin. Moo-
.seksen y.m. kuvia poltettiin Julkises­ti,
ja yhä enemmän ilmaantui uu.
sia ateistisia yhdistyksiä. "Jumalat­tomien"
lehdet näyttivät toisinaan
enemmän konetehtalHjolden tai säh­kökaupan
llmoltusjulkalsullta. Ne a-setlvat
tieteen ja uskonnon rtana-tusten
vertailtavaksi keskenään.
Sitten alkoi nykyinen aikakausi,
mikä el suuresti eroa edellisestä. Us.
kontovastainen liike on saanut tmt-ta
toimeenpanevaa voimaa, vaan
tuskin mitään uusia erilaisia menet­telytapoja.
Uusi toimeenpaneva voima
johtuu korkeammasta vallankumouk­sellisesta
aallosta, mikä on nyt val­lalla
Neuvostoliitossa. Minä uskal.
lan ennustaa, että uskonto pysyy
pystyssä ja kukte;tuu yhdessä yksl-tylskapltallsmin
kanssa. Kuitenkin
Stalinin mallskuun 2 p. 1930 Jul­kaisema
artikkeli, missä vaaditaan
maanviljelyksen kollektlvlsolmlsen
lieventämistä, palautti heti joltakin
pieniä etuisuuksia Ja mahdollisuuk­sia
yksitylskaupplalUo ja samanai­kaisesti
auttoi myöskin kirkkoa Ja
papistoa. Pappi on ncpmannien Ja
kulakkien luontainen liittolainen.
Heidän tiedetään toimineen yhdcs.
sä rikollisesti vastustaen ja Jarrut­taen
neuvostolaklen tolmcf!npanemls-ta
Mutta aivan tavalllsLssakln olo­suhteissa
on kauppiaan Ja papin yh­teiskunnallinen
ja aatteellinen side.
ja juutalaisen plkkukaupplaan ja
rabbilnin. välinen suhde varmasti
voimakkaampi kuin uskonnollisten
johtajien Ja työläisten tai köyhien
talonpoikien väUncn suhde.
Vallankumous ja soslalLstlnen ra.
kennUstyö ovat saaneet nytNeuvosto-ll^
tössa vapaamman vallan kuin
koskaan ennen; tästä on tuloksena
yleiäkln > • tehokkaampi atclstlpropa-gandan
levittäminen ja kirkkojen
sulkeminen- Koska nämä kaksi val­hetta
ovat punoutuneet niin lähei­sesti
toLsllnsa, niin bolshevikit ajat­televat
Ippgilllscstl, että sosialistisen
rakerinustyön Ja Viisivuotissuunni­telman
vastustamishalu ajaa ulko­valtoja
tähän u-skontokysymyspro-testperaukseen;
Mutta kaikesta huolimatta vaatl-i
että Neuvostohallitus kieltäLsi
jnus,
h-^kdntovastälseh propagandan har.
lolttämisen, hyödyttää yhtä vähän
kuin vaatimus että sen olisi luovut­tava
.sosialismista. Paavi ei voi yh­tään
paremmin estää Neuvostoliiton
nuorisoa kääntymästä Jumalanklel-täjlk-
sl kuta hän voi jatkaa naisten
hameltten mittaa. Krclkkalatskatoll-nen
kirkko olisi voitu pelastaa alno.
astaan vuosina 1917, 1918 ja 1919, j : .
a:: olisi voitu pelastaa ainoastaan
Neuvostohallituksen kukistamisen
kautta. Nyt .sen täytyy rukoilla ai­noastaan
verenvähyyttä kärsivän yk-sltyl.
skapltallsmin säilymisen puoles.
ta. Kysymykseksi jää, josko mikään
altakunta voi elää ja py.syä pystys­sä
Ilman uskontoa tai ainakin Ilman
Järjestettyä uskontomuotoa. Kommu­nistit
vastaavat tähän, että voi kyllä.
miset ovat meille selvänä todisteena
siltä, millä lailla kohtelee kapltalls-ttaen
järjestehnä työtätekevää luok­kaa.
Toverit vastatkaamme nolhta
kapitalistien kohdistamiin ralvoisUn
hyökkäyksiin meitä työläisiä vastaan
liittymällä Canadan työväen puolus.
tuslllttoon osastotaa tai sitten yksl-tylstaä
Jäseninä. Tukekaamme vota-tlmme
mukaan puolustusliiton työ­tä
sen tärkeässä tehtävässä, tilaa­malla
muun muassa "Labor Defen-derln".
Joka on nyt aivan uusi puo­lustusliiton
kuukausijulkaisu Ja mak­saa
vaan dollarin vuosikerta. Kehol­tamme
kaikkia alueen osastoja otta.
maan tilauksia Ja, Jos on varoja.
sastona tilaamaan yllämatalttua leh«
teä Ja levittämään sitä englannin­kielisen
väestön keskuuteen.
Toverltervelsin ' • '
C.T.N.L. Keski-Ontarlon sihteeristö.
Sudburyssakin kanna­tetaan
naislähetys-töä
Neuvosto­liittoon
ollut sitä mitä se olla pitäisi. Koko­ukset
kyllä on pidetty melketa aina
säännöllisesti Ja valittu kirjallisuus-,
sanomalehti-aslamlehet y.m. virkai­lijat.
Puoluelehtiä tuleekin Joka
kämppään, paitsi kahteen. Joihin tu­lee
valkoJSuomen äänitorvi. Myöskin
meillä on f^Uä koko hyvä kirjasto.
Tämän vuoden alussa yhdyimme
Työväen puolustusliittoon. Henki­nen
puoli toiminnastamme on myös
ollut hyvta heikkoa. Lukuunottamat­ta
näytöskappaleita, joita ataa väliin
on saatu näyttämölle, on pääohjelma
lisesti tulee ranteesta leikattavaksi
poikki. Pitäisi sitä oUa vähän varo­vaisempi,
että lapset el saisi käslta'
sä sellaisia räjähdysataeita, Joista on
noto ikävät seuraukset. — Se valittu.
Sault Ste. Marie
aina viime aikoina ollut tanssi. Sel-lataen
velttous on välttämättä kor­jattava.
Siis kalkki kokouksiin. Ja
ottamaan osaa siihen tehtävään mi­kä
meille kuuluu.
Enemmistö tämän srmpärlstön a-sukkaista
on ukrainalaisia Ja puola­laisia.
Joita suomalaiset nimittää
pusuiksi". Heillä el näytä olevan
mtakäänläista tietoa työväen liik­keestä,
vaan kulkevat aivan sokeasti
pappien talutusnuorassa. Paastoajat
paastotaan Ja sitte kun se on ohi,
tanssitaan. Juodaan }a tapellaan, jo­hon
Joskus naisetkin ottavat osaa.
Ja kun välit käy oikein sotkuseksi.
niin käydään käräjillä niitä selvittä­mässä.
Maksetaan sakot Ja niin o l ­laan
taasen valmiit nykäsemään uu­destaan.
Sellaista oli heillä elämä
koko viime talven. Pari ukkelia tä­män
kevään aikana käsittelivät sitä
hienompaa puoltaan nita kovakou­raisesti
että Joutuivat tiilenpäitä l u ­kemaan.
Pari tapaturmaa .<m myös
tapahtunut heidän keskuudessaan.
Ensiksi pari poikasta poltti ruudilla
kasvonsa. Jotka kuiten saatiin sai­raalassa
paranemaan. | a nyt taasen
eräs 14 vuotias poikanen sai käsiin­sä
dynamiittinallin. Joka räjähti Ja
repi ^ d e i i niin pahoin että mahdoL
Naisosaston kokouksia on pidetty
säännöllisesti Joka toinen kesklvhk-ko
kuukaudessa. Siellä muiden asi­oiden
ohella päätettiin pitää ilta­ma
pioneerien kesäkämppäyksen
hyväksL Pyydettita haalta Ja saa-tilnkta
se t.k. 24 päiväksi. Siellä
sitten arvotaan ne liput, Joita lap­set
ovat myyneet 10 senttiä kappa­le.
Tanssia on iltamassa hyvällä
soitolla. Joten kaikkien, niin nuor-
NAISTEN OSASTO
Keski-Ontarion nais­osastoille
Naisten lähetystö Neuvostoliittoon
Suomalaisen Järjestön aluetta kä­sittävässä
edustajakokouksessa teh­tiin
päätös. Jossa kannatetaan Neu­vostoliittoon
lähetettävää työläLs-naLiten
lähetystöä. Tehtyyn päätök­seen
yhtyi myöskin alueen nalssih-teeri-
stö. Slhteristö kehoittaa siis a-lucelia
toiminnassa olevien osastojen
keskustelemaan ja tekemään tun­netuksi
tätä a.siaa Ja samalla lähct-ten
kuin vanhojenkta, sopii tulla. .... . , ..^ . . -t.
Kaikki ovat teLluuku S i ^ -
pääsy on ataoastaan 25 senttiä. Toi­vomme
runsasta osanottoa.
Tässä samassa yhteydessä saan
vielä Ilmoittaa, e t t ä suom. osaston
kokouksessa päätettiin alkaa haa-lilla
yletaen siivous t.k. 22 pnä aa-mupähräää.
Joten muistakaa tulla
niin miehet kuta naisetkta. Talou­denhoitaja
kuuluu pitävän huolen
'sutihunpantavasta".
Kuulkaapas naisosaston jäsenet,
miksi olette viimealk(^na olleet niin
icovta runsaslukuisesti poissa osas­ton
kokouksista? Tulkaa vain mu­kaan
Ja tuokaa uusia Jäseniä tul­lessanne,
sillä Joukko se cm Joka
määrää,' eikä yksilöt. Siis joukolla
seuraavaan kokoukseen, sillä ty5^
<m paljon Ja työmaa suuri. — H. H,
ULATKAA VAPAUS!
jtceristölle tai sitten suoraan Toron­toon.
Toivomme teidän tekevän par.
haanne asian eteenpäin viemiseksi.
Lähetystön matka on siirretty enr;i-mälseen
päivään heinäkuuta, ja on
toivo saada myöskin yksi suomalai­nen
nainen mukaan. Suomalaisena
ehdokkaana, ijonka alueen edustaja­kokous
nimitti Iältä alueelta. oU
Lyyli Toivonen.
Pioneerien kesäleirrt
Pioneerien kesäleiriä varten tar­vittavien
rahavarojen hankintaa kos­keva
l:eholtus on Jo ennemminkin
ollut lehdessä ja on Icehoitusta nou-dattaneetkto
Jo pari naisosastoa.
Bearer Laken osasto on luovuttanut
sitä varten 20 doll., Sudbury saman-verran.
Keholtammekin toisia osas­toja
seuraamaan esimerkkiä Ja hank­kimaan
varoja lasten kesäleiriä var­ten.
N*uvottelukokouls5ei> kesjoiste-lun
tuloksena oli, jos meillä vain
suinkin on varaa, laittaa kiertävä o-pettaja
tälle alueelle kesäleiriä var­ten.
Voidaksemme onnistua siinä
hankkeessa, tulee meidän toimia yh-tetsesti
keräämällä varoja tätä tär­keätä
varhaisnuorison kasvatastyötä
varten.
Kesäleirit on ajateltu järjestettä-väk.
sl .seuraaviin palkkoihin: Whltc-liÄh,
Worthington yhdistettynä Bca-ver
Lakella, alkaen maanantaina 30
päivä kesäkuuta; kestää kaksi viik­koa,
loppuu fills 13 päivä hcinäk.;
Sault Ste, Marie Ja Bruce Mlnes.
alkaen 14 päivä heinäkuuta ja lop­puu
27 päivä; Long Lake, alkaa 28
päivä kestäen kolme viikkoa, koska
tänne on yhdistetty useampia osas­toja
tältä ympäristöltä.
On toivottavaa, että vanhemmat
lähettävät lapscasa tulemaan cikcir.
suurella joukolla ottamaan oppia yh­teistoiminnan
alkeLs.sa, Jos Wanupin
toverit eivät voi lähettää lapsiaan
Long Lakelle, niin .sitten olisi järjes­tettävä
sinne yksi viikko ja Burritt-lin
toinen viikko ennenkuin alkaa
varsinainen lasten talvikoulu. OIl-sl
kuitenkin toivottavaa, että olisi sit­ten
ainakin kaksikymmentä lasta,
jos paikan päällä tullaan kpulu ke­sä
Ilä järjestämään, .siliä olisi siUoln
Jotakin merkitystä. Kcskastelkaa a-
.sia.sta heti ja lähettäkää tieto sih­teeristölle.
PaoIustasUiton tukeminen
Puolustusliiton avustamtaen on
yksi monista tärkeistä meille naisille
kuuluvista tehtävistä, varslnldn nyt
jolloinka poliisin mielivalta reholt-taa
kaikkialla, ollen kohdistettu mel-
Sudburyssa on ollut se kesku.s-palkka,
mistä on johdettu Canadan
työläisnaisten lähetystön Neuvosto­liittoon
lähettämisen vastustamista,
mikä sai kannatusta siellä täällä,
etupäässä kuitenkin Ontariossa, var­stakin
Keski-Ontarion alueella. Vii­me
maaliskuussa pidettiin Sudburys-sa
eri järjestöjen edustajien kon­ferenssi,
missä aseluttlta Keskl-On-tarlon
työläisnaisten osastojen sih­teeristön
Johdolla vastustamaan
hanketta. Siitä oli tuloksena, että
lähetystöhankkeen avustamisessa,
sen paremmin kuin sen tunnetuksi
tekemisessäkään ci oltu tehty sitä
työtä mikä olisi ojlut tarpeellUta.
Kun tilanne kuitenkin Canadan
Kommunistipuolueen Ja Canadan
Suomalaisen Järjestön Johdon väli­en
selvittelyn yhteydessä korjaantui
Ja kun sen lisäksi Suomalaisen Jär­jestön
neljännen (Keskl-Ontarlon)
alueen edustajakokous asettui kan­nattamaan
lähctystöhankctta. niin
kutsui kommunistipuolueen viiden­nen
(Ke.ski-Ontarlon) pilrlh toimis­ton
naisjaosto koolle uuden konfe­renssin,
mikä pidettiin toukokuun
12 päivänä Llberty-haalllla Sudbu-rssa.
Kutsun Johdosta oli neuvotteluko­koukseen
lähettänyt edustajansa
palkkakminan 10 eri järjestöä. L i ­säksi
olivat edustettuina:, kommunis-;,
tipuoluecn viidennen pilrlp, to|rp|S|-
to organlseeraajansa toveri, M, Par-kerin
Ja Keski-Ontarlon työiäl^näl*-''
ten osastojen sihteeristö slhteerin-t
Kä toveri Lyyli Toivosen kfiutta^ ..Tä­män
konferenssin ' tarkilfxikseHa oli
saada kalkki tj^öväenjärjealöl^etfitfl-tajlensa
kautta käsittänfiään - Nini-vostolllttoon
lähetettävän- työläis­naisten
lähetystön suuren polUttl-
-sen merkityksen. Konferenssissa tuli
todetuksi, että tällä hetkellä Jo.s
koskaan on lähotystöliä suuri mer­kitys.
Nykyään kpn koko ifttiJtf-rialisticn
leiri hyökkää •''pllspöjensa
Ja muiden apuriensaokangsam.^yö,-
lälsten Ja talonpoikain Isii^pfjpfljtgt, ,^
Neuvostoliittoa vastaan entistään
vimmatummln, <nita vsamaah.i' ailsiiin
vääntävät kapitalistit; kit^J^l;iji^B7;
taan pohjattoman paljouden kai­kenlaatuisia
valheellisia ja vääris­teltyjä
"tietoja" Neuvostoliiton Ja
sen työläisten Ja talonpoikain olo­ja
ellnsuhtclsta. Päivittäin yrite­tään
kalkin keinoin lietsoa valheel­lisilla
keinoilla vihamielistä mieli­alaa
Neuvostoliittoa kohtaan sodan
alkamisen tarkotuksessa. Viimeisin
sodan lletsomlsyrltys on Rooman
paavin Johdolla tehty yritys Ja
hyökkäys sekaantua Neuvostoliiton
uskonnollisten olosuhteiden Järjestä­miseen.
Siinä yhdistyivät veljen kät­tä
lyömään kaiken, maaliman us­konnolliset
kansan pimlttäjät aina
körttiläislstä muhamettilaisiin saak­ka.
Kalkkien näiden uskonnollisten
kapitalistien kätyrien tarkotuksena
oli yllyttää sotaan Neuvostoliittoa
vastaan ja luoda sitä varten tar­peellista
maaperää. Kaiken tämän­laatuisen
valhetulvari kumoamiseksi
ja paljastamiseksi on tarpeellista
lähettää nalstyölälsten lähetystö
Neuvostoliittoon. Sitä suurempi on
sen lähettämisen tarve nyt kun
Neuvostoliiton työläiset Ja talon-poljat
ovat parhaallaan viisivuotl-sen
rakennussuunnitelman toteutta­misessa,
mls.sä työssään he ovat nyt
Jo saaneet aikaan huomattavia saa­vutuksia
sosialistisen yhteiskunnan
rakentamisessa. Samaan aikaan
kuin kapitalististen maiden työläi­set
ja työläisnaiset kärsivät käsillä
olevan kapitalistisen kriisin vaiku­tuksesta
työnsuorituksen joudutta­misen
kalkista seurauksista, palkko­jen
polkemisesta, työssä silvottujen
lisääntymisestä, työpäivän pitenemi­sestä,
työttömien armeijan palsumi-
.sesta, — niin samaan aikaan ovat
olosuhteet Neuvostoliitossa kehitty­mässä
työläisten eduksi päinvastai­seen
suuntaan, sikäli kuta vlislvuo-tissuunnltehnan
toteuttamisessa e-dlstytään,
mikä tapahtuu Joutuisaror
min kuin oli suunniteltukaan.- ;,
Kaikissa kapitalistisissa niaissa
pakottaa yhä kiihtyvä kapitalistinen
tuotannon rationalisointi yhä suu­remmat
joukot työläisnaisia teolllsuii
den palvelukseen. Sitä-Johtuu, että
työläisnaisten yhteiskunnallinen
merkitys lisääntyy Ja he joutuvat
yhä suoranaisemmin lucftkataiste-lun
yhteyteen. Canadassakin on
täUä haavaa Jo nota 150,000 naista
tuotannon palveluksessa, etui^iässä
kaikenlaatuisissa tehtaissa. Näiden
alhaisista palkoista, pitkistä työpäi­vistä
Ja alituisesta kiireestä Ja epä­terveellisistä
olosuhteista kärsivien
SUOMEEN
Kurssi Suomen M:^
Caitadati Dollarista ^ -
Lähetyskulut: ...u
JOe lähetyksistä. sH *20.p0, .60c
ähetyksistä f20.<)a-^$49.99, ÄOc
lähetyksistä f50.00-^$79.99 ja
$1.00 iähetykBi8tä!p80.00—$100.00
sekä 60c jokaiselta seuraavalte a l ­kavalta
sadalta dollarilta.
Lihetrk«et $SO0.OO ja ciiti ^loi
^3.00, huolimatta aamman snaruii''
decla.
SähkSsanomaliUietykaista ovat I i.
hetyskulut $3.50 lähetykseltä.
Suomen rahaa ostetaan. K u ru
$2.45 sadasta Smksta.
Tehkää lähetykset osotteella: VAPAUS,
Box 69. SUDBURY. Oat
LaivapileUeja myydään.
Tiedustakaa pUeUiasioita
Vapaudelle ottavat rahaväUcyk*
dä vastaan myöskin:
('APAUS MONTREAL BRANCU
1196 St Antoine St.,
Montreal, Que.
VAPAUS
PORT ARTHUR DRANCB
310 Bay Street,
Port Arthur, OotarA.
AARO KIVINEN
Kirklnnd Lake. Ont
JOHN VUORI
South Porcupine, O B .
CHARLES HAAPANEN,
Osuuskauppa, Timmins, Ont
HN WIRTA,
B67 Broaview Ave., Toronto, Ont
^AVID HEUN,
eri paikkakunhilia Keski-Ontarioaai
vastavallankumoukselliset « Järjestöt
)yat kykenemättömiä Ja haluttomia
l i e l M n ; / Järjcstjinilsecnsä. ' Näidiön '
rlalM'kesKuudössa 'ei" t l t d e ^ nlls-ta
todellisista i • olobahteista,' -; < Joissa
ölälsnalsct Neuvostpliltossa elävät.
Vainosinaan-^ItUiyy^tä Ön^tSrlee&tä
llHöltöfc' h«ldäwi^eäUl«ijin*»HiNi0a-;'
VpEtoU^ttoaof;*' Kun itta«ÄiS»eduait4-'/
dlcnmul«Use§U,;iiNQUvo5toUlton ' työ- ,
oilo- jä eliiisuhteista, niin ön' sUU ,
erittSin suuri hyöty työväenliikkeel­lä'"
J5%yfijä';"^'^''-'johtaa tSf6]iii^n'1
keskuudessa llsääntyiräiän; toindntitttii
innostamiseen Ja sc.vittää myöskin
keyden* työläistfeb^i&aBjplrie iikerrolc^ii
t ä työläisiä vastaan. Vappuna tapah- työläisnaisten joukko on vielä j ä r -
tuneet lukuisat työläisten vangitse- jestymätöntä, sillä vanhoilliset ja
rherkltys raibtu yksi:
sjlln, vaan on se koko tyÖvÄenlilk-"
ketjlle f ^tärkeä yritys, jota' kalkkien,
nita miesten kuin naistenkta on
tuettava. Lähetystö saattaa palates^
saan paljastaa tämän maan työläi­sille,
nita naisille kuin miehillekin,
sen suuren eron mikä nyt Jo vallit­see
työläisten olosuhteissa kapita­listisissa
malEsa työläisten Ja talon­poikain
valtioon — Neuyostollittoon
verrattuna./ . .
Edellä esitettyjen peruisteluiden
pohjalla yhtyi konferenssi ykshnie-llsestl
kannattamaan Canadan työ­läisnaisten
lähetystön Neuvostoliit­toon
lähettämistä. Käytännöllisenä
toimenpiteenä päätettiin velvottaa
kokoulteen sihteeri toveri J. Bilins-ky
lähettämään koriferenssta nimes­sä
kalkille työväenjärjestöille Sud-buryssa
kehdtiis rahallisen avustuk­sen
myöntämiseen, minkä tulisi olla
vähintään 10 dollaria kutakin jär­jestöä
kohden. Tässä avustustyössä
on kiirehdittävä, sUlä lähetystön
lähtemiseen' ei ole enää pitkää a i ­kaa.
Konferenssi päätti, että ne­kin
järjestöt, mitkä eivät olleet
edustettuina, ottaisivat asian vaka­van
harkintansa alaiseksi. Kalkki
avastukseti on lähetettävä osottcella:
Mrs. Minnle Shur, 433 Montrose
Ave„ Toronto, Ont;
Sudburyn alueelta päätettiin aset­taa
Suomalaisen Järjestön alueko­kouksen
valitseman ehdokkaan, to­veri
Lyyli Toivosen, lisäksi etidc-kaslistalle
toverit Saima Kannasta,
Olga Lievonen j a Sophia Chornen-ka.
, . r:?
Kokouksen Ja asian selostajifcä
valittlta Vapaudelle Lempi MäkelA
ja The Workerille j a Ukrataian L a ­bor
News'llle toveri J . Billnsky.
'jir
'— AitrraiksI isiha ompelet tätien
mjä^' ' • ' •'• '•
l ' Atitah isää rahan hankkimi­sessa:-•
• .
— Mutta miksi ei Heikin mamma
ompele?
- . Steikillä on Isä Joka saa parem.
paa palkkaa kuta meidän isä.
— Miksi Heikta isä saa parempaa
palkkaa?
— "Heikin Isä' on konttorissa j a
meidän isä on vain tehdastyö8S9L
— Miksi ei isä mene konttoriin
työhön? -•-
— Ei isä pysty tekemään- h l i t ä'
töitä kun isä ei ole kSyoyt .koalaa.