Vapaus, June 3, 1922

              Lauantaina, kesak, S p, Satanrday, Jiiiie 3.
V A P A U S
ISmmäm roomalaisen työväestön äänenkannattaja, ilmea-
SJsndbaryasa, Out, joka tiistai, torstai ja lauantai.
ff PIJEO J. W. DbUr
nr.^..:t^rr,it}.i^' Toimitn88ihteen,
V A P A U S
The only organ of iS^oxkm in Canada. Pob-
Ibhrf to S Ä Ont.. every Taesday, Tbursday and
Advertising rates 40c per col. Inch. Minimum cnarge
jment The Vapaus is the bestadvertiBuig medium among
the Finnish Peoplejn Canada.
TILAUSHINNAT: , ,
Canadaan yksi vk. ?4.00, puoli vk. ?2.25, kolme kk.
^'%SÄ Suomeen, yksi vk. $5.50, puoli vk.
" ^ ' • • ^ Ä t Ä r a a raha, ei tulla lähettämään
|aitsi asiamiesten ionig on takaukset,
Jos ette miUoin tahansa saa vastonsta ensimäise^
Krjeeseenne. kirjottakaa uudelleen lukkeehoitajan per-
Boonallisella nimellä. .
J. V. KANNASTO^ Liikkenhoitaia.
"^Vapauden konttori ja toimitus on Liberty Building,
Lorne St, Puhelin 1038. - Postiosote:
£os69.
Sndbury, Ont
Begistered at the Post Office Department, Ottawa, as
ma^nnA fflflSB matter.
Toiminta alhaaltapäin
Vallankumouksellinen työväenliike saa elävyytensä
ia pysähtymättömän eteenpäinmenovauhtinsa itse suur-ten
pohjajoukkojen liikkeestä. Mitä enempi varsinaiset
joukot tekevät toiminta-alotteita, sitä elävämpää ja
energisempää on tämä liike.
•Yhteiskuntaelämän kulkiessa yhä suurempaa keskit­tymistä
kohti, on työväen ja kapitalistiluokan välinen
luokkataistelukin joutunut ilmenemään yhä enemmän
keskittyneissä merkeissä- Kapitalistiluokan järjestyessä
suuriksi kokonaisia tuotantoaloja käsittäviksi trusteik-
81, yieismaallisiksi työnantajain järjestöiksi taloudelli­sella
alalla ja poliittisella alalla Jtirvautuessa lujasti
keskitetyn kapitalistisen valtiomahdin suojiin, sekä vih­doin
liittyessä yhteen kansainvälisesti, toimeenpannen
yleismailmallisia suunnitelmallisia hyökkäyksiä työ­väestöä
vastaan, on työväenliikekin, pakosta joutunut
kulkemaan suurempaa keskittymistä kohti, jotta riis­täjäin
hyökkäyksiin voitaisiin tehokkaalla tavalla vas­tata.
Keskittyminen työväenliikkeessä merkitsee yh­teisen
johdon ja yhteisen kurin noudattamista. Mutta
se ei suinkaan tarkota toiminta-alotteilten tukahutta-mistä
joukkojen taholla. Niinpä onkin joukkojen ta­holta,
järjestöjensä välityksellä alinomaan tehtävä toi­minta-
alotteita ja siten elävöitettävä käytännöllistä, jo­kapäiväistä
luokkataistelua, rikastutettava ja hedelmöi­tettävä
teoriaamme. Joukot eivät suinkaan saa jäädä
pdottamaan, että kaikki toimintakehoitukset tulisivat
jflbdon taholta, ja että toimintaan käytäisiin käsiksi
vain sikäli i^uin johtajien taholta määrätään. Sitäpaitsi,
työväenjärjestöjen keskusjärjestöjen toimihenkilöt ei­vät
voi aina ottaa paikallisia tarpeita eikä vaatimuk­sia
huomioon, he .voivat ainoastaan vetää yleisiä toi-mintaeiiuntia
ja antaa yleisiä ohjeita. Joukkojen itsensä
on ne kansantajuistettava ja sovitettava paikallisiin
oloihin. Tämä ei suinkaan tarkoita, että eri paikka­kunnilla
vedettäisiiii eri köyttä ja sivuutettaisiin yleis-järjestölliset
ohjeef ja määräykset, vaan että paikalli­nen
toiminta käy yleisjärjestölHsessä yhteishengessä ja
sen |)eriaatteitten ja ohjeitten kanssa sopusoinnussa,
Rahaministerin uusi budjetti
«Hyvänajan» rahaministeri W. S. Fielding/' on esit­tänyt
uuden budjettinsa parlamentille. Tämä budjetti
hakee tunnustusta itselleen sillä, että sen toteuttaminen
pitäisi tuottaa lähes 400,000,000 dollaria kaikenlaisilla
veroilla. Mutta kun sitä lähemmin tarkastelee, niin se ei
eroa kapitalististen hallitusministerien budjeteista en­sinkään.
Siinä on sälytetty kaikenlaisia välillisiä veroja
sellaisille elämän välttämättömille tarpeille, joita suu­ret
kansajoukot jokapäiväisessä elämässään tarvitsevat
ja sen sijaan suuret teollisuuskorporationit on vapau­tettu
veroista, tai on heitä verotettu sangen vähän.
Köyhät proletaarimassat näin ollen on taaskin kuor­mitettu
maksamaan suunnattomia summia kapitalisti­sen
valtiolaitoksen ylläpitokustannuksiin ja maksamaan
Europan teurastuskustannuksia. Vanhat porvaripuolueet
riitelevät muka keskenään tästä budjetista, koettaen
työntää edustettaviensa ryhmien päältä nekin vähäiset
verot mitä uusi budjetti heille nimellisesti säätää, mut­ta
kaikki nämä ovat yksimielisiä siitä, että suurpääoma
on vapautettava veroista, koska se muka antaa sai­raalle
kapitalistiselle talouselämälle uuden virkeyden.
Työväenpuolueen edustaja J. S. Woodsworth on ainoa
edustaja, joka on arvostellut tätä uutta budjettia suo­raan.
Woodsworth, joka on muidenkin asiain yhtey­dessä
parlamentissa edustanut työväen joukkoja mie-hekkäästi
ja tunnustusta ansaitsevalla tavalla, hyökkäsi
budjettia arvostellessaan säälimättömästi koko kapita­listisen
talousjärjestelmän kimppuun- Hän sanoi ettei
hän näe mitään eroa porvarillisten puolueitten politii­kalla,
kaikki ne asettavat suuredut kansanjoukkojen
etujen edelle. Hän arvosteli ankarasti mitenkä uudessa
budjetissa on sälytetty verotaakka kansajoukkojen har­teille,
joten työväenjoukoille käy entistä työläämmäksi
jokapäiväinen toimeentulo. Muutamat etuoikeutetut
konlrolleevat koko kansallisrikkauksia ja samalla ai­kaa
hallitus on aatteellisesti että taloudellisesti nope­asti
kulkemassa vararikkoa kohti. Hän lausui lopuksi,
että ennemmin tai myöhemmin on se päivä koittava,
jolloin työväki tekee lopun tästä ilveilystä ja ottaa
maan poliittisen ja taloudellisen hallinnon käsiinsä,
hävittäen muutamien etuoikeudet ja asettaen työtäteke­vien
kansajoukkojen edut kaikeksi kaikessa.
Naiset mukaan!
f äiiaista joukkotoimmriah elävöittämistä ffleidaMkih
puolueemme ja järjestömme nyt kipeästi kalpaa. Joh-to
ei yksin voi pitää toimintaa virkeänä, sitä on jouk­kojen
itse joka hetki benkeVÖUettävä ja rakennettava
yhä eloisammaksi ja hedelmällisemmäksi jokapäiväi­sellä
toiminnalla järjestöjen hyväksi. Minkä me hy­vin
paljolta olemme viime aikoina unohtaneet, on että
me olemme laiminlyöneet työskennellä puolueemme
oppien levittämiseksi vielä ulkopuolellamme oleviin,
herääraätlöimiin ja toisinajatteleviin, joukkoihin. Me
olemme käyneet liian virallisiksi vallankumouksellisik­si;
pidämme säännöllisiä iltamia ja niissä virallisia
oppiemme selityksiä haaleillamme, mutta sangen vähän
työskentelemme pohjajoukkojen keskuudessa työmailla,
unioissa, ruokapaikoissa jne. Täten me olemme laimin­lyöneet
käyttää hyväksemme monia tärkeitä propagan­datilaisuuksia,
joista tietysti on suuri vaurio toiminnal­lemme.
' Tämä laiminlyönti järjestömme joukkojen ja jäse­nistön
taholta ei saa jatkua. Meidän on käsitettävä, että
meidän puolueemme ja järjestömme sen osana, on teh­tävä
työväen pohjajoukkojen luokkataistelujärjestöksi,
joka vetää yhä suurempia joukkoja mukaamme.
Yksi tärkeä toimenpide, jonka kautta aatteitamme
voi jokainen; vähemmän puhekykyinenkin jäsenemme
levittää, on sanomalehtemme ja kirjallisuutemme. Ja
tässä suhteessa me olemme kaikkia muita työväen ryh­miä
paljon edullisemmassa asemassa- Meidän kirjal­lisuutemme
on tavattoman rikas, käsittäen lukuisia te­oksia
kaikilta joukkoliikettä koskevilta aloilta, meidän
kirjallisuutemme perustuu terveelle työväenluokan val-lahkumoukselisen
filospfian pohjalle. Meidän sanoma­lehtemme
niinikään ovat toimitettuja saman periaatteen
ja joukkoliikkeen elävän ymmärtämyksen perusteella,
käsitellen kysymyksiä jokaisen maan ja sen lisäksi
yleismailmallisen työväenliikkeen etukysymysten ja
yleisen luokkataistelun näkökannalta. Kirjallisuutemme
ja sanomalehtiemrae levittämistä, niille uusien ja uusi­en
lukijain hankaimista ei saa millään muotoa unoh-
' taa, sitä on joka hetki tehostettava, sillä kun kerran
saamme työläistoverimme niitä lukemaan ja tutkimaan,
niin heistä varmasti tulee sangen pian horjumattomia
asiamme kannattajia.
Ryhtykäämme siis kautta maan hedelmöittämään
j a elävöittämään toimintaamme itseharrastusten ja
joukkojen omien toiminta-alolteilten kauttal
Amsterdamilaiset venäläisten työ-
Iäisten «edunvalvojina"
Genoan ammattiyhdistyskongressissa esiintyivät
eräät, ams^terdarailaiset kellokkaat varsin liikuttavasti
venäläisten työläisten jrpuolesta». Kongressissa näet
ehdotti ranskalainen Jouheaux käsittelyn alaiseksi Ve­näjän
työsuhteita. Hänen mielestään on kongressin
pohdittava missä määrin Venäjällä tuUaisiin suojele­maan
työläisten työehtoja kapitalistien saadessa siellä
konsessiooneja. Oli merkillistä, että herra Jouhaux
puhui vain Venäjästä, kapitalisteilla kun on konses-sioonejaan
monissa muissakin maissa, kuten esim. Es­panjassa,
Norjassa ja muualla, ja konsessiooneja luo­vutettaessa
on näissä maissa kiinnitetty varsin vä­häistä
huomiota työläisten oikeuksien suojelemiseksi.
Jouhauxin kannattajana esiintyi Fimmen, Amster­damin
ammatillisen internatiönalen paljon puhuttu sih­teeri,
joka oli osoittavinaan, että neuvostohallitus olj
valmis myymään venäläiset työläiset länsi-europalaisil-le
kapitalisteille, minkä vuoksi oli Genoan konferens­sille
protesteerattava venäläisiä työläisiä .uhkaavan vaa-tm
johdosta.
iuttä näitä ä vastaan nousi norjalainen toveri
Lian. Hän oli tietysti sillä kannalla, että ammatillisen
internatiönalen oli tarmolla pyrittävä seuraamaan vai­kutusvaltaa
sopimuksiin nähden, joita kapitalistit te­kevät
valtioiden kanssa. Mutta Genoan konferenssin
puoleen kääntyminen yksistään Venäjän johdosta olisi
oUiit mieletöntä. Venäjän työläiset olivat tässä suhtees­sa
paremmassa asemassa kuin minkään muun maan
työläiset. Venäjän hallitus kun oli heidän oma hal­lituksensa!
Fimmen ei ollut mitenkään, todistanut
väitettään ja hänen lausuntonsa olivat lähtöisin puh­taasta
puoluevimmasta.
Lian sai Fimmenin vaikenemaan, mutta nyt esiintyi
Jouhaux uudelleen väittäen, että Lontoon memorandu-mi,
jonka Venäjän valtuutetut olivat hyväksyneet Ve­näjän
kysymyksen käsittelyn pohjaksi, riisti venäläi­siltä
työläisiltä monta oikeutta, mistä muiden maiden
työläiset nauttivat.
Mutta jälleen saivat Amsterdamin herrat kuulla
kuultavansa- Useat puhujat osoittivat, etteivät venä­läiset
olleet saaneet olla mukana laatimassa Lontoon
memorandumia, ja että oli mieletöntä parjata venä­läisiä
kongressissa, mihin venäläisiä ei oltu tehdyistä
ehdotuksista huolimatta kutsuttu! Jos tahdottiin väitel­lä
venäläisistä työsuhteista, pii ensin kutsuttava venä­läisiä
edustajia kongressiin.
Tämän ankaran vastarinnan johdosta oli neuvosto­hallitusta
vastaan tehtyjen hyökkäysten rauettava ja
amsterdamilaisten pilliin tuli piankin toinen ääni. Ei
ollut muka lainkaan tarkotus ahdistella neuvostohalli­tusta.
Päinvastoin muka tahdottiin vain suojella venä­läisiä
työläisparkoja ylivoimaisia kapitalistisia valtioita
vastaan. Tarkoituksena oli ollut vain palveluksen teke­minen
venäläisille tovereille! Ja tähän päättyi tämä
välikohtaus, mikä kaikessa yksinkertaisuudessaan on
niin luonteenomainen.
-— Amerikan vallassaolijät ovat juuri vapauttaneet
kasakkalahtari Semenoffin, anteeksipyynnöllä, että hä­net
on suotta saatettu ikävyyksiin. Tämä siitä huoli­matta,
että lukuisat amerikalaiset upseerit ja sotilaat
ovat valalHsesli todistaneet hänen surmanneen monia
amerikalaisiakin sotilaita Siperiassa. • Samalla kun tä-mä
lahtarikenraali on vapautettu, on Saeco ja Vanzet
ti, Tom Mooney, Centralian uhrit ^ ja ulkemattomat
muut työväenluokan asian martyyrit edelleen vanki-komeroissa,
vaikka selvin todistuksin on julkisuuteen
tuotu heidän syyttömyytensä.
•Kapitalistinen yhteiskunta on
anastanut työläisnaiselta vapauden
vielä, perinpohjaisemmin kuin työ-läismieheltä.
Kristillinen uskonto,
porvarilliset lait ja perinnäistavat
ovat naisen pitäneet suljettuna yh­teiskunnallisesta
elämästä. Porva:
rillinen käsitys Tiimittäin on, että
nainen pysyköön kotonansa. Mutta
ei hän edes kotonansa ole yksinval­tias,
eikä hän porvarillisessa yhteis­kunnassa
saa edustaa kotiaan eikä
perhettään niitten suhtautuessa yh­teiskuntaan,
vaan edustajavalta on
ainoastaan miehellä.
Sosialistisen työväenliikkeen ta­holta
on monta pitkää vuotta kaikin
keinoin koetettu vapauttaa työläis­naista
tästä häpeällisestä orjanase-mastaan,
mutta tähänastiset tulok-se
ovat olleet verrattain pieniä. Syy
on yksinkertainen. Kun kerran por­varillinen
yhteiskunta-järjestelmä on
työväenluokan naisen hänen nykyi­seen
asemaansa sortanut, niin ei
ole toivoakaan hänen täydellisestä
vapautumisestaan porvarillisessa yh­teiskunnassa.
Onhan esimerkiksi
parlamentarismin avulla — johon
aikoinaan kiinnitettiin suuria toivei­ta
— monenlaisten lainsäädäntöjen
kautta yritetty parantaa naisen ase­maa
monissa maissa, vaan ilman
mainittavia tuloksia. Naisen riip­puvaisuus
kapitalistista naimatto­mana
ollessaan ja sen lisäksi mie­hestään
naimisiin mentyään on ai­van
ennallaaQ. Vain harvoissa mais­sa
saa hän määrätä itse menettelyn,
sä perintönsä ja omien ansioittensa
suhteen ja joskus tasa-arvoisena
miehensä kanssa päättää lastensa
tulevaisuudiesta ja kohtalosta yleen­sä.
Yhteiskunta sangen puutteelli­sesti,
tai ei ollenkaan, suojelee äi­tiyttä
ja lastensuojeluslakien kans­sa
on niin ja näin.
Ainoastaan kommunistisen yhteis­kuntajärjestelmän
aikana saavuttaa
työläisnainenkin täydellisen vapau
tensa. Hän tulee olemaan miehen
kanssa tasa-^arvoinen yhteiskunnal­listen
tvövälineitten omistamisessa
ja käytössä ja tuotteitten jakami­sessa.
Hänellä tulee olemaan, osan­sa
teollisuuden johdossa samoin
kuin miehelläkin, se tahtoo sanoa,
oikeudet ja velvollisuudet tulevat
olemaan tasan molemmilla sukupuo­lilla.
Kaikkien ensiksi kuitenkin tulee
kysymykseen, millä tavalla, eli min­kälaisilla
menettelytavoilla päästäi­siin
sellaiseen yhteiskuntajärjestel­mään,
jossa työläisnaisen vapaus
olisi täydellinen. Ensiksi on hänen
tultava tietoiseksi orjanasemastaan
sitä hän kyllä jo tähän aikaan suu­reksi
osaksi onkin, ainakin vaisto­maisesti.
Mutta siellä, missä tämä
tietoisuus vasta- on vaistomaista,
siellä se on tehtävä selväksi syineen
seurauksineen. Vastatyöläisnaisen
tultua täysin tietoiseksi orjuutensa
syistä ja tultuaan käsittämään,-^ että
vaikka niin on ollut, sentään ei tar­vitse
aina niin tulla, olemaan. Kun
työläisnainen pääsee ' selville, että
hän vapautuu orjuudestaan yhteis­kunnallisia
olosuhteita muuttamalla,
herää hänessä tyytymättömyys ole­viin
oloihin ja se tyytymättömyys
aiheuttaa taisteluhalun olevia oloja
vastaan. Tätä taist^luhalua on ke­hitettävä
tietoiseksi: on vedettävä
naiset kodista ja kaikilta työaloilta
järjestyneitten työläisten riveihin ja
on työläisnaisten tietoisuutta yhteis­kunnallisista
asioista kohotettava
kaikkien mahdollisuuksien mukaan.
On totta, että työläisnainen ny­kyisen
yhteiskuntajärjestelmän ai­kana
ei voi ainakaan avioliitossa
ollessaan irtautua olojen hänelle
asettamista kahleista päästäkseen
ottamaan osaa luokkataisteluun niin
ahkerasti kuin mies, mutta kuiten­kin
on sangen tärkeätä kodinkin
naisen valistua niin pitkälle kuin
on mahdollista, että hän ei seisoisi
omaa luokkaansa vastaan sellaisen
hetken tullen, jolloin tarvitaan tar­kasti
köyhälistön kaikki voimat'yk­sistä
puolin vihollista vastaan.
Työläisnaisten tulee entistä suu­remmissa
joukoissa ottaa käytän­nöllisesti
osaa luokkataisteluun sen
mukaan kuin kunkin olosuhteet
myöten antavat. Toisilla on siihen
enemmän tilaisuutta, toisilla vähem­män.
Kaikilla työläisnaisilla — ani­harvoja
poikkeuksia «»lukuun otta­matta
— on kuitenkin joku osa
päivästä aikaa kehittää itseään yh­teiskunnallisissa
asioissa.
Työväenluokan naisten täytyy
kasvattaa^ itselleen itseluottamusta.
Monikin nainen joutuu väheksy­mään
kykyjään ainoastaan itseluot­tamuksen
puutteessa. .Ta tämä seik­ka,
joka edelleen pitää yllä mies-työläisten
— niittenkin miesten,
jotka itseään valistuneina pitävät
— ennakkoluuloja naisten kykene­mättömyydestä
aktiiviseen työhön
luokkataistelun hyväksi. Kominteri
(Kommunistinen Internationale) eri­koisesti
kehottaa, työskentelemään
siihen suuntaan, että miesten en­nakkoluulot
naisia kohtaan valistu­neissa
työläispiireissä koettaisivat ja
sen sijaan kävisi selväksi molemmil­le
sukupuolilla että luokkataistelun
pyrkimykset ovat ^yhteiset köyhälis­tön
kummallekin sukupuolelle.
Mutta jos ei työläisnainen ensin
kehity luottamaan itseensä käytän­nöllisissä
seikoissa, ei häneen voi
luottaa hänen miehinen taistelutove-rinsakaan.
Katkeamattomalla agiteeraamisel-la
saadaan työläisnaiset järjesty­mään
sekä taloudellisesti että po­liittisesti.
Valistuneitten työläis­naisten
on liityttävä työläismiesten
kanssa samoihin järjestöihin, sillä
Kolmas %nsainvälinen erikoisesti
varottaa kaikellaisista «erikoisista
naisky8ymyksl8tä> ja «erikoisesta
naisliikkeestä», sillä luokkataistelun
päämäärää ei saavuteta naisten yh­teisillä,
eikä miesten yhteisillä,
vaan koko köyhälistön miesten ja
naisten yhteisillä ponnistuksilla.
Työläisnaisten järjestyminen on
vielä verrattain heikkoa Amerikassa,
loillakin heidän ammattialoillaan to­sin
löytyy vanhoja ammatti-unioita,
mutta niitten merkitys on sangen
vähäpätöinen nykyaikaisessa luokka­taistelussa.
Mutta tulevaisuus näyt­tää
valoisammalta. Parhaillaan jär­jestettävänä
olevaan Työväenpuolu­eeseen,
joka on nykypäivän vaati­muksia
vastaava työväenjärjestö,
tullaan tietenkin liittämään kaikki
naisten moninaisilla työaloilla löy­tyvät
vallankumoukselliset ainekset.
Siis. kiirehtikää, sorretun luokan
sorretumniat jäsenet käytännölliseen
luokkataisteluun, ollaksemme val­miit
ottamaan vastaan vaivaloisen
kamppailun hedelmän — yhteiskun­nallisen
vapauden.
— Toverittaressa L.
-o—i
Poh jois-ontariolaisille
huomattavaa
Vapauden toimittaja tov. H. Puro
tulee puhumaan piiritoimikunnan
järjestämän matkaohjelman mukaan
seuraavilla paikkakunnilla:
KesäL
Timmins 4 ja 5 p.
So. Porcupine 6 p.
Kirkland Lake 8 ja 9 p.
Cobalt ; 10 ja 11 p.
Taistelu proletariaatin
elintasosta Tshekko­slovakiassa
Kuten Saksassa, Englannissa ja
monessa muussa maassa on työnan-tajisto
Tshekkoslovakiassakin kes­kittänyt
alkamansa yleishyökkäyk-sen
proletariaatin elintasoa vastaan
ja riistääkseen työläisiltä näiden
sota-aikaiset saavutukset ensin me­talliteollisuuden
alalla. Tästä teol­lisuuden
haarasta leviää kuitenkin
taistelu Tshekkoslovakian teollisuu­den
arveluttavan kriisitilanteen joh­dosta
muillekin aloille. Erittäinkin
kutomateollisuuden alalla on taiste­lu
kehittynyt asteelle, joka on opet­tavainen
ei ainoastaan työnantajain
taistelussaan käyttämän taktiikan
vaan myös sen kautta, että se.osott
taa, miten Tshekkoslovakian pro­letariaatti
menestyksellä puolustau­tuu
työnostajain julkeata menet­telyä
vastaan.
Työnantajat provoseeraslvat tais­telun
mitä suurimmalla raakuudella
he kun eivät vanhan tariffisopimuk-sen
loputtua esittäneet mitään uut­ta
palkkaehdotusta vaan selittivät
huhtikuun 1 päivästsi voimaan pal­kat,
jotka olivat 20—30 kruunua
entisiä pienemmät viikossa, ja teki:
vät tiettäväksi, että työläiset, jotka
eivät tätä uutta palkkajärjestelyä
hyväksyisi,- saisivat ilman muuta
lähteä maantielle. Tällä julkealla
haastella oli kuitenkin seuraukse­naan,
että työläiset kolmessa piiri­kunnassa-
sulkeutuivat puolueisiin
katsomatta yhtenäiseen taistelurin­tamaan
ja miehittivät tehtaat ehnät-tääkseen
uhkaavan sulun edelle.
Tilanteen johdosta antoi työläis­ten
taistelujohto kertomuksen, josta
lainattakoon seuraavaa:
«Kaikilla taistelualueen kolkilla
vallitsee työläisten keskuudessa mi­tä
innostunein mieliala ja vojtori
varmuus mutta myös päättäväisyys
tehostaa tähän asti käytettyjä tais-telukeinoja
vielä entisestäänkin.
Zwickaussa on ryhdytty kaikkiin
toimenpiteisiin tehtaiden valtauksfen
pysyttämiseksi edelleenkin voimassa.
Työläiset alkaVat kotiutua tehtaissa
eivätkä jätä niitä sunnuntaisinkaan,
Sunnattomat joukkomielenosoituk-set
todistavat työläisten urheata
taistelupäättäväisyyttä. Liikkeen tä­hänastinen
kulku on taisteluhetki-nä
yhteisrintamatarpeen pakotuk­sesta
liittänyt pohjois-.böömilaiset
kutomatyöläiset lujasti yhteen. Ol­ka
olassa taittelevat kommunistit,
sosialidemoki^atit, kriitillis-sosialis-tit
ja puolueettomat työläiset riis-täjiensä
rintamaa vastaan.»
Ettei Tshekkoslovakian kutoma-teollisuudessa
riehuva taistelu työn­antajain
taholta koske yksistään
palkkainlyhennystä vaan että he
mielivät laajentaa sen työläisten oi­keuksiakin
kokevaksi, osoittavat
erinäiset yksityistapaukset. Maalis­kuun
lopussa ryhtyi klingerin teh­taassa
Kratzaussa 600 työläistä lak­koon,
kun toiminimi kieltäytyi ryh­tymästä
työjärjestystä koskeviin
neuvotteluihin työläisten työvalio­kunnan
kanssa. Lakon seurauksena
oli liikkeen täydellinen seisaus, san­tarmit
miehittivät tehtaan ja toimi­nimi
kieltäytyi jyrkästi panemasta
sitä käyntiin, vaikka se kiellollaan
asettui poikkiteloin teollisuuden har-joittajain
liiton määräysten suhteen
ja vaikka asianomainen välityskö-missiooni
oli myönteisesti suhtautu­nut
kysymykseen työvaliokunnan
myötävaikjituksesta työjärjestyksen
laatimisessa.
Tätä tilannetta yritti työväestö
— mukana' sosialidemokratitkin! —
käyttää ammattiyhdistysbyrokratian
eteenpäin ajamiseksi laatimalla seu­raavan
päätöslauselman: :
«1. Kutomatyöläisten unio on he­ti
ryhtynyt suhteisiin siihen liitty­neiden
ryhmäin liittojen kanssa yh­teisymmärryksen
aikaansaamiseksi
ia suljetun rintaman luomiseksi
työnantajain ehtoja vastaan;
2. esiintyäkseen kaikilla tarkoi­tuksen
mukaisilla keinoilla, jotta
santarmit poistettaisiin .tehtaista;
3. onko ammattiyhdjstyskoiniSsi-ooni
huolehtinut siitä, että työnan­tajain
ja valtion menettely,on tul­lut
tunnetuksi työväestö^ laajoissa
piireissä, ja että ryhdytään toimin­taan,
jolla taltutettaisiin työnanta­jain
ylimielisyys? -
—"toteamme, että työnantajisto
on kaikissa viime aikaisissa yhteen­törmäyksissä
ollut solidaarinen, min­kä
vuoksi on todella aika, että tasa­vallan
koko työväestö niinikään
esiintyy solidaarisesti, ja,, kansan­välisessä
yhteisyydessä, astuu väf-lankumoukselliten
I u o kkataistelun
tielle.»
Äskettäin Trantenaussa pidetty
Kutomatyöläisten Union kongressi
käsittelikin ensi sijassa kysymystä
tshekkoslovakialaisen «kansainväli­sen
» yhteisrintaman muodostamises­ta,
sts. tshekkoslovakialaisten .ja
saksalaisten kutomatyöläisten yhdis-ymiskysymystä
yhteistä esiintymis­tä
varten. Ammättiyhdistysbyrokra-iankin
piireissä aletaan jo vähitel­len
vaistota mitä Tshekkoslovakian
kommunistiset ammattiyhdistykset
ovat jo kauan kuuluttaneet, nimit­täin
kaikkien ammattiyhdistyksellis­ten
taistelukeinojen keskittämisen
välttämättömyys.
Taistelu Tshekkoslovakian kuto­mateollisuuden
alalla on sikäli tun­nusomainen,
että tämä teollisuuden
haara on rinnan kaivos- ja lasiteol­lisuuden
kanssa maan tärkein. On
merkille pantavaa, että kapitalisti­en
taistelu työläisiä vastaan kaik­kialla
alkaa ensiksi pääteollisuuk­sien
aloilla, ja että mikäli työnan­tajat
saavuttavat menestystä väil­lä;
sikäli seuraa heitä automaattises­ti
menestys myös muissakin, vähem­män
huomattavissa teollisuuden haa­roissa.
o
osastomme näyttämöltä.
Tanssittu on myöskin hyrrin .
Väkeä on kokolailla i^:,:?^^'
soitto ensiluokkaista.
Ilmat ovat ©lleet hwin t -
ja suotuisia. TyöhomS"at
ole tyydyttävät, sillä t ä S t:
pungm suurin työlähde \t
Pian » on melkein kokonaan 2l
duksissa. Toivna ,
• sen aykeamises
tosin on, mutta sekään ei ole v
maa Näiden, huonojen tvöoloj,
suhteen onkin paljon miehiä men
muille paikoille työnetsintäär
Remma.
o——_
Hssui uuhsia
ViHne osaston kokous päätti n,
•na keräyksen toimeen Venäjän n
lanhatäisten avustamiseksi. Kerä
tulee ^olemaan yhden päiväpajk
luovutus jokaista työssä käypää
sentä kohden, jotka kuuluvat wi
kers puolueeseen. Keräys alkaa 1
Sakuun ajalla. Joten toivoisin e
kaikki tämän paikkakunnan liiok]
taistelijat ottaisivat asian tärkeyd
huomioon. Niin kauan kun meillä
täysi vatsa niin ei sitä kyllä hi
maa, ennenkuin jokainen kohdalta
saa kokea, vaan. se ei ole rintan,
tiivistämistä jos velttona seison,
sivussa kun toiset toverit nälkä!
nä tekevät meidänkin hyväksi i
rannuksia. Siis meillä ei ole sy
vetäytyä pois siitä mikä kuui
meidän velvollisuuksiin. Koet
kaamme kaikki parhaamme, eikä
tetä toimintaa kuoleutumaa;].
Niinkuin kaikki tiedämme,
täällä samanlainen keräys joku
ka takaperin, joka oli kiitoksen
voinen. Lukuunottamatta yhtä
sentä, joka ei tahtonut luovut
mitään nälkäisen toverijoukon '
vaksi — kai oli syytäkin, eihän
tä ollut kun joku kuukausi 1
osasto keräsi jonkun sata dolla
avustukseksi tälle samalle jäsene
'Niin olen sitä mieltä, että ei
yhtään Väliä vaikka niitä pisr
sosialisteja ei suuremmin enää \
vata. Ressu
uatisii
Työmies-lehden 101 numero
oli kuvallisesti esitettynä yksi S
men porvariston innokas valko-keli
niiltä ajoilta kun se toira
verisen «apuharvennuksen» työvä
luokan riveissä. Kuvan yhteyde
olleesta esityksestä otan tähän s
raavat kohdat:
«ylläoleva on erään Suomen '
koisen sankarin kuva. Miehen n
on Otto 'Lamminpää, kotoisin Iii
listen pitäjästä, Vahojärven kylä
Hän on hiljattain matkustanut S
mesta Amerikaan ja pitäisi hä
oleskella Hibbingissä Minn. Vak
van mukana on Ikaalisten Ritis
työväenyhdistyksen taholta lähe
ty kirje, jossa'herran ansioita 1
salaissodan aikoina ja jälkeen i
tellään. Kirjeessä sanotaan m.
seuraavaa:
SanltSte. Marien Untisia
Uutisia osastomme toiminnasta.
Nuorisoliitolla oli näytös- ja tanssi-iltamat
27 päivä viime kuuta. Ylei-
''öä oli runsaasti ja esitys tyydyttä­vää,
ottaen huomioon sen seikan et­tä
enempi osa näyttelijöistä olivat
ensikertalaisia.
Sitten ensi lauantaina, kesäkuun
3 päivä, tulee suurta ja arvokasta.
Silloin ovat osastomme naiset hom­massa.
Heillä tulee olemaan ohjel­maa
oikein Porvoon mitalla, m.m.
kaksi hauskaa näy;töskappaietta:
»Akkavalta» ja «Seinä väliä». Ja lo­puksi
pyöritään iloisen polkan tah­tiin,
joten olisi jokaisen saavut­tava
tähän harvinaiseen iltamaan
kuulemaan, nauttimaan ja naura­maan.
Kahvia tarjoovat akat oikein
paksun kerman kera ja pullat ja
kakutkin ovat akat itse päättäneet
nyöritellä. Iltama alkaa tasmällenn
kello 9 illalla, siis tervetuloa kaik­ki.
Sisäänpääsylippujen hinta on
2.5c, etukäteen ja 35c ovella.
Kappale «Karjalan Kannaksella»
on harjotuksen alaisena, joten pian-tulemine
näkemään tämän hauskan-puoleisen
laulunsekaisen näytelmän
— useita työläisten k
tusmurhia lasketaan hänen kor
leen. Ollessaan vanginvartiji
kohteli hän vankeja mitä raaimr
la tavalla, samalla toimittaen v
ta viattomia rauhallisia työläisiä
deistansa vankilaan kuolemaan
Edellämainittu Otto Lammin
ei oleskele Yhdysvaltain puoli
Hibbingissä, Minn, kuten Työmie
sä olleessa tiedonannossa sanotj
vaan oleskelee hän nykyisin tä
Port Arthurissa, jossa hänellä
kengänkorjaussappa. Hänet tui
taan täällä hyvin. Toivon, että k
ki luokkatietoiset työläiset eläv
pitävät mielessään ne veriset, ki
tavat, kauhunkuvat, jotka omaist
me ja raatajatoverienime sydäi
rellä piirrettiin Suomen työväen
kan kärsimysten historiaan valko
rorin päivinä. Emmekö jaksaisi p
mielessämme yapaudenmartt.vyri
me sanoin.kuvaamattomat kärsin
set ja tuskat, heidän viattoman
dänverensä. vuotaessa mäkirinti
ja sorakuopissa, viattomat orpo
set, surevat lesket, raskaat hui
ukset' ja kyyneleet. Nuo niui
velvoittavat meitä pitämään nii(
sämme, kuka on meidän luokk
me ystävä, kuka vihollinen. Ja
ra sanoi Kainille...^
Suomen kansalaissodan kauhu
mukana ollut.
Tilatkaa Vapaus, 1
veri, Toveritar, Ete(
päin, Työmies ja Pun
ki! Tilatkaa ainoi
taan selviä luokkata
fcelun kannalla ole^
lehtiä.