Vapaus, June 7, 1929

              k.
Sivu 2 Perjantaina, kesäk, 7 p;nä — F r i , June 7 No. 134 — 1929
l / yi A l f O CaoMaM» «semtlaitra tjlmUatöa »itu» ia»eBk«ra»tuK fl««*Ty S»il>»-
8. C . N E I L .
T O m i T T A i A T s
A. VAABA ( » « k i l«M» 5 . B. > . TENHUNEN. B. PEHKONEN. M. POHJAXSAIO.
Beguuied «t t i i * Fon Oflie* DejMitmc&i, O t u n . u »eccsJ eUa* attUt.
V A P A C S (LibertrV ^ ^
Tk« <n]7 ortta of ru» » i * V o A o » u . C«a*ä«. P.l>liAe<J i « i l y »t S c d b c r y . OeMU>.
TD-AUSHLVNAT:
1 »k. » « J O . « kk. S k k . « . 7 5 J« 1 k k . IJ.OO. — Thdy«»Uoiku» > SaoBxea itk» isao*lI«
« » n m i i H c g 1 rk. t6J00, 6 k k . $3SU, 3 k k . <2i)0 {• 1 k k . «1.00.
I L M 0 T U S H I N . \ A T V A f A V D E S S A:
ri»}CTma«U«lB>o«ok«rt » I J » k e n . . * 2 J » k.k« kertM. — ATJoUittooo o e n n e i l U oooentoiTofokfet « )<
E!00 3 k c f t u . — A« . 8 t ö e r o i l a . c t o k « t 12.00 kCTU. I 3 Ä ) k * k . i k«rt«. — KuU-ntaotuUrt JIÄ» ktff^.
— XBoIe«o«ii:iiootiik»et 12.00 k « m . SOe l U i n i * U o kiito«!«o»*elu u i miu»toT«r»yIt«. — H«JnU«nt«d«t j»
• • o c « l » r t o t « r - 5 0 e kerta. » I J » k o l a e k« t * * . — T ; i . p i u i l « i M . t u j i e o >. j i o o t o » . j o > u c a / i * o on. T.*<Jit.
Mian. t2iietettsTi U c o t a i b i s t a e t a k i t e e a . '
L e k t M o «iotfojea i l m o t o « « i p i J i i o l U k o n a o r i » . kell-> • i p . iIm>>«tyisiipiW;n e<lelli»CTj » r k i p i i r i o i.
Mitä on afflsterdamibinen ammatti­yhdistysliike
000 tj-öjäivästä kuukaudessa on 2,414 ] •
rokulipäiviä e l i 0.62";^. Moskovan Prav. !J
, da kertoo "sosialistisen kilpailun rin- ?
jtamalta", että Krasnoje Echo-teh-i
taassa on kilpailu alentanut rokuli-i
Eri paikkakannilta Viikon tapabtomista
Henr.igsdcrlin Icylässz Berlinin lä­hellä
on n- 1,700 metallityöläistä o l ­lut
lakessa jo y l i 14 viikkoa. Heidän
taistelunsa on herättänyt suurta myö­tätuntoa
Saksan tjöväestön keskuu­dessa.
Tammikuun keskivälissä ilmoit­ti
sikäläisen valssilaitoksen hallinto
j ! Englannissa äänestettiin
_ ! suuren louliun kanssa. IS^^^äiS Web3ter's Corners, B.C.:s„-™,. y..H.;a.
ta enemmistöä, joten ssllaissn tulok-jcen 5,000 työläisestä ainoakaan ole o i - ! V A T C T F V H O M M I S T 4 ^""^'^^ mukahansa.
sen perusteella ei voida mitään talste-i]ut tuntiakaan rokuUssa kuukauden! , :^Aiai!:..-> a w t ^ ^ ^ . , vikct
V«p»od«n t o i m h o i : Hu-ioCTirt» C « . K s e k e y Bulldin». 4 Dorh*m S t . P a k k i i n SJCW.
V . p « , d e o konttori s L i b e r t y B B i l d i o s . 37 L o . o e Ss. P u b e l i n 1038. Po«t«>«ote: B o x 6 9 . SrUOimr). Ou.
V«p«odeo p»mo J * i i t o m o : Liberty B«iJ<äi«>«. 57 toraa S t . P o b e l i a 2S87W. .
lua käydä. 1 kuluessa. IX-eristä kertoo lehti, että! ^aicet W l l ä W. Cornerissä ovat yh-' 5ca nyf t-crmaffn naw^^^^
Y U kymmenkertainen enemmistö ei j^un Proletar-kutomon päivittäinen; ^gjchommassa ahneesti. 26 p. toukok. /itrnsAon parlamentti.
siis reformlstijohtajäin mielestä vie-! tuctantcnormi on 286,000 m.etfiä, k o - ; J ; cornerin naisliiton neuvotteluko- "piuti-parloreiden" kimppuun
lä. ole mikään enemmistö, eivätkä j-ottivat työläiset itse sen 290.000 met-, j^^-j- päivällä täällä Ccmerin ^^-tarkastukset heitti.
sellaiset paatokset mitään demokraat-j päivänsä j a heti kilpailun alettua juj^ dtten illalla oli naisOta ohjel-j
ilman mitään neuvotteluja, että työ- tisia. Reformistijohtajain demokratia. i,cusi tuotanto 295.000 metriin. Huh-j j^j^iltkma. ollen heillä kuvaelma ni-l Kiittää herrat: — Vuolijoki
laisten urakkapalkat asketaan 30 p r o - josta he n i i n paljon huutavat, on a i - tikuun 13 päivään mennessä oli sc]^^^ -Vapza. nainen". E n ollut hei-i ^„ nnikallansa —
semU^. Tamä. häikäilemätön toimen- n o a s t ^ ^ että johtajat yksin Lcussut jo 299292 metriin. Nämä m u u - ^ " ^ ^ ^ ^ ^ ,
pide johti siihen että n. 3.000 työläistä | määräävät. Tällainen menettely luon-jtamat numerot, jotka olemme poimin-! ^^^j^j^atuisia Vioita <he käsitteUvät' loistavasti edus.aa
julisti lakon heti. Tehtaan johto vas-jhollisesti saa järjestymättömät työ-Uget lehdistä aivan sattumalta, ja j c i - i t„iiuo ^e päätökseen ja ei lier.Q. hän valko-Suovu
Ccseiml »<J»rrti.lBi r»te.. TSe per e o l . Ineh. Mmimom c l u r t e for » i o i l » Ijuextion. 7Se. The V . p » o i
U ! « • t>cM a d t e f f i u o f o e J i a o i «mopi ihe VODUL 'eopU In C u * d < .
metallityöläisten liittoon. Lakkolaiset
järjesiäytytlvät sen vuoksi kommu­nistien
johdolla, j a asettivat lakko-komitean,
johon valittiin sekä järjes­tyneitä
että järjestymättömiä. Taiste­lumieli
oli erinomainen, j a vieläpä lak­kolaisten
vaimotkin tulivat aktiivises­ti
mukaan ryhtyen lakkovahtipalve-lukseen
y.m. Työläisten katkeroitumi­sen
ymmärtää, k u n tietää, että palkat
olivat jo ennestään perin alhaisia,
vaihdellen 18 markasta 40 markkaan
viikossa. J a näistä aijottiin riistää nyt
pois n," kolmasosa.
Mutta mitä tekivät "koetellut" a m ­mattiyhdistysjohtajat,
saattaakseen o i ­keuksistaan
j a elämästään taistelevat
I M ette BulIolB Uktut» na TeiUaita eiuimiiKeii klijee«eti»«. k l r j o t u J t i j »udelierti l U k k e u l r T i u Ua
jttMII • iL«lli»cU« ninxllx: }. V . KANNA5TO. liiktwihotm». - —
Sananhelinää sotalaitoskysymyksessä
parlamentissa
Viime päivinä on Canadan parlamentissa käyty keskusteluja y l i
kahdenkymmenen miljoonan dollarin myöntämi-seksi sotalaitokselle. Por­varilliset
sanomalehdet käsittelivät myöskin kysymystä ja tekivät las­kelmia
kuinka paljon kunkin maan sotalaitokseen uhrataan varoja. Täl­lä
on tahdottu puolustaa toimenpidettä solalaitosmenojen korottamiseksi.
Yleensä ei porvarillinen sanomaiehdiÄtö ole sanallakaan vastustanut
näiden menojen korottamista, päinva-stoin. On tahdottu vain osottaa,
että kvUä Canadan kannattaa myöntää enemmänkin sotalaitokselle, kos- työläiset voittoon? Lakkokomlteaan
kapa tähänastiset kustannukset ovat alempana kuin muissa maissa. Siis valitut järjestyneet metallityöläiset
rauhanasian ajamisen sijasta vain tehdään vertailuja toisten maiden kans-sa,
ja kun huomataan, että tässä ollaan hieman jälkipäässä varustelussa,
„iin _ höyryä lisätään. Rauhasta puhutaan vain siinä mielessä, että
loiset vallat rajottaisivöt varustelujaan, mutta itse pitäisi saada niitä
Jisälä. Tällaista toistaan syyttelemistä ja lekohursk.ista hoilaamista sota­varustelujen
vastustamisesta on koko por\arillinen "rauhanaatteen"
homma. Esimerkkinä siitä voi mainita esim. Canadan parlamentissa
nvl tapahtuneet keskustelut. Parlamentin ainoa naisedustaja. Miss Mac-
Phail, vain puhui laajemmalti esim. kouluissa harjotettavaa sotilaskas-vatusta
vastaan, ollen kuitenkin hänenkin puheensa vain tavanvuoksi,,
jolla ei ollut todellista tarkotustakaan rajottaa sotilashengcn kasvatta­mista
nuoriin kouluissa.
Työläisten tässäkin maassa tulee ottaa vakavan harkinnan alaiseksi
suhtautuminen kouluissa harjotettavaan solilaskasvatukseen. Etupäässä
lankeaa valistustyön tekeminen koulunuorison keskuudessa tässä suh­teessa
lasien vanhempien, nais- ja nuorisoliittojen tehtäväksi. Nämii
ovat kaikkein lähimpänä nuorisoa ja näiden tqlee ottaa huomioonsa
kaikki mahdolliset keinot, tehdäkseen .sotavastaista lyötä. ApunaAm
niin naisien- kuin myöskin nuorisojärjestöillä tulee tässä työssään ole-,
maan Canadan kommunistinen puolue, joka on ainoa järjestö mikä sota-vastaisia
taistelua tässä maassa johtaa.
lasi siihen koko työväestöä koskevalla j läijet pysymään edelleen järjestöjen
sululla. I ulkopuolella. Heille on melkein mah-
Ainoastaan pieni osa työläisistä cli j dotonta osoittaa, että heidän etujaan
järjestyneitä. Heitä oli tuskin 2,000, j valvottaisiin ammattiyhdistyksissä,
pääasiassa valureita, jotka kuuluvat {kun jSrJStyneitä työläisiä kohdellaan
Levoton Kaukainen-Itä
Viimepäivientapahtumal Kiinassa ja Mandshuriassa osottavat, että
maailman imperialistivaltojen taholta ollaan täydessä toiminnassa sodan
valmistamiseksi Neuvostoliittoa vastaan. Kiinalaisten lahtarikenraalien
provosoivat hyökkäykset Neuvostoliiton konsulaatteihin Mandshuriassa
ovat merkkinä, että nämä imperialistivaltojen käskyläiset toimivat jär­jestetyssä
rintamassa Neuvosloliitclle vihamielisten vakojen kanssa.
Kaikkien maiden kapilalistilehdistössä kerrotaan toinen toistaan ristirii­taisempia
juttuja tapahtumista Kiinassa ja Mandshuriassa. Jois'a viimei­sin
on, että Neuyostoliilto muka panisi joukkojaan liikekannalle Kau­kaisessa
tdässä.i Missä maurin näissä huhuissa on perää, on vaikea sa­noa,
sillä kapitalistlvaltojen sensuuri estää todellisten tietojen saannii).
Ainoastaan ne tiedot, mitkä pääsee Neuvostoliitosta kapitalistimaihin
. livahtamaan, ovat luotettavia.
Kaukaisen Idän kuohunnat ovat siis melkoisesti hämärän peitossa,
eikä niin ollen voida varmuudella sanoa, mihin pain lapahluinat tulee
kehittymään. Se kuitenkin on varmaa, että tapahtumat Kiinassa niin­kuin
Mandshuriassakin ovat osana imperialistimaiden sotahankkeista
Neuvostoliittoa vastaan ja siksi tulee työläisten karkissa maissa sieurata
valppaasti tapahtumien kehitystä. Työväestön tulee olla varuillaan,
ettei sitä yllätettäisi kuten v. 1914.
Työväki tuomitsee hajottajat Ruotsissa
Ruotsin ammattijärjestön taantumuksellinen johto oli joku aika
sitten lähettänyt kiertokirjeen kaikille alaisilleen liitoille ja perusjärjes­töille,
jossa kehbiteltiin armotta erottamaan ammattijärjestön jäsenyy­destä
kaikki ammatillista yluenäisyyttä puolustavat. Nyttemmin ovati
perusjärjestöt käsitelleet näitä kiertokirjeitä ja lukemattomissa tapauk­sissa
on niille annettu ankara tuomio. Niinpä m.m. Göteborgin metalli­työläisillä
oli äskettäin kokous, jossa käsiteltiin liiton johdon ja am­mattijärjestön
kiertokirjettä. Perusteellisen keskustelun jälkeen päätti
kokous tuomita amsterdamilaisten hajoituspolitiikan 403 äänellä 270
vastaan. Päätöslauselmaa vastaan äänestäneetkään eivät puolustaneet
amsterdamilaisia, vaan vaativat asiassa yleistä jäsenäänestystä. Tukhol­man
muurarit käsittelivät myöskin,kiertokirjettä ja lausuivat .yksimieli­sesti
tuomionsa amsterdamilaisille!. Kiriinan kaivostyöläiset pitivät myös­kin
asian johdosta kokouksen, jossa päättivät ankarasti protesteerata
amsterdamilaisten hajotuspyrkimyksiä vastaan. Työläisten muodosta­malle
yhtenäisyyskomitealle annettiin tunnustus yksimielisesti. Samassa
kokouksessa valittiin kesällä pidettävään kaivostyöläisten liiton kongres-triin
yhddcsän kommunistista edustajaa eikä yhtään amsterdamilaista.
Yleensä kautta Ruotsin saapuu tietoja, jotka kertovat amsterdami­laisten
hajotuspolitiikan saaneen tuomionsa.
kutsutuin heti Berliiniin liittojohdon
eteen tuomittavaksi "rlkoksssta", jon­ka
he muka olivat tehneet muodosta­malla
yhteisrintaman järjestymättö­mien
työläisten kanssa. Kymmenkunta
heistä lainasi rahoja ja matkusti Ber­liiniin,
kun liiton johto lupasi maksaa
vielä matkakulutkin. Liiton toimis­tossa
heidät kuitenkin haukuttiin pe­rinpohjaisesti,
otettiin jäsenkirjat pois
ja heitettiin sitten kadulle ilman muu­ta.
He koettivat vedota siihenkin, et­tä
heille oli luvattu maksaa matkaku­lut
mutta hyvin .syötetyt ammattiyh-distyspamput
uhkasivat kutsua polii­sin
paikalle, elleivät he ilman muuta
heti poistu herrojen näkyvistä.
Tämän jälkeen liiton johto harjoit­ti
ennen kuulumatonta painostusta
Gaadakseen taistelussa olevat jäsenensä
palaamaan töihin Henningsdorfissa.
Lopuksi matkusti eräs liiton johtohen­kilö
paikkakunnalle ja teki tehtaan
johdon kanssa sopimuksen töihin me­nosta
ollenkaan työläisiä kuulematta.
Työläiset olivat jostain saaneet tie­tää
liiton herran matkustaneen paik-tällä
tavalla. Ainoa, jolla ammattiyh­distysjohtajat
vielä voivat houkutella
järjestymättömiä järjestöihin, on väit­täminen,
että järjeitymättömät oyat
tyhmiä Ja typeriä. Tämäkään ei heille
enää kuitenkaan ole erinomaisen h y ­vä
valtti. Kommunistit sen sijaan o-vat
koettaneet järjestää työläisiä/tol.
sin tunnuksin. He selittävät, että jär­jestöissä
voi olla suurtakin apua, jos
niissä saadaan komento muuttumaan
Ija tuliko ne päätökseen ja
den osoittamia tuloksia parempiinkin j^j^u^ ^sia tehdäkään selkoa, naisten
saavutuksiin on päästy, riittänevät ^ hommia nämät enkin. Jos minä oma-csoittamaan,
miten suuri -merkitys • p ^ g ^ j tej^isjn selkoa heidän kokous.
näillä sosialistisilla kilpailuilla asioistaan lehdessä, niin he voisivat
Neuvostoliiton kansantaloudessa. Ne jQcittia siitä,
helpoittavat tuotantosuunnitelmien
leansa.
täyttämistä ja ylittämistä, mikä taas
cn omiaan lujittamaan koko neuvos­tovallan
asemaa. J a juuri tästä tietoi­sina
työläiset yksimielisesti
vat tällä sosialistisella rintamalla. K i l ­pailut
käsittävät kaikkia tuotannolli­sen
elämän aloja $ekä teollisuudessa
että maataloudessa. Sen alueena on
koko laaja Neuvostoliitton aina kau­kaisesta
Kaukasiasta. Arkangeliin ja
T T Ö M A A T A P A T U E M I A
Sietää Suomen työläisien
vaalikam ppailuissa
muistaa, että sosdemil
ei saisi kannatusta.
Ja .':e saadaan muuttumaan vain siten; Muurmanniin, «a Puolan rajoilta V l a -
että kaikki työläiset tulevat sinne m u ­kaan
j a kumotaan reformistien byro­kratia.
Mutta Hennlngsdorfln järjestymät­tömät
työläiset ovat tähän asti osoit­taneet,
että he osaavat taistella. E i
yksikään heistä ole mennyt vielä pet­turiksi,
vaikka he eivät ole saaneet
muuta avustusta taistelussaan, kuin
yksinkertaisen päivällisen. Jonka K a n ­sainvälinen
työlälsapu on järjestänyt.
Avustuksia tätä varten on kerätty e-tupäässä
Berllnlssä. Berlinin poliisi­mestari
on kuitenkin tehnyt kaikkensa
lakon murtamiseksi. Hän on 'ähettä-tiyt
tavattoman suuria poliisijoukko­ja
Henningsdorfiin, jo'ia on julistettu
piiritystilaan.
K a i k k i kokoukset kylässä on k i e l ­letty.
Lakkolaisille on annettu tavat­toman
ankaria määräyksiä. Kadulla
on toinen katukäytävä määrätty eri­koisesti
lakkolaisia varten, jolla katu­käytävällä
eivät muut saa kulkea; eikä
lakkolairet toisilla »:atul:äytävillä.
Lakkolaiset eivät kuitenkaan pitkälti
antaneet itsensä olla tällaisen pUsah
alla, vaan ryhtyivät kulkemaan kadul­la
kuten muutkin ihmiset niillä katu­käytävillä,
millä kulloinkin asiat vaa­tivat.
Samoin aloitettiin kokousten p i ­t
o uudelleen. E i kulunut pitkää aikaa
divostokiin saakka. Iskujoukkoina täs­sä
kilpailussa ovat nuorisoliittolaiset.
Työläisten innostuksen tässä kilpai­lussa
käsittää, kun ottaa huomioon,
että sosialistisessa taloudessa merkit­see
rokulipäivien vähentäminen, työte­hon
koroittaminen, aineiden haaska­uksen
vähentäminen jji.e, työläisten
elintason nousua palkkojen kohoami­sen
ja hintojen alenemisen muodossa.
J a tätä yhteisen hyvän edistämistä
jouduttaa k.o. kilpailu.
Meillä kapitalististen maiden työläi-sillä
olisi paljon varteenotettavaa Neu­vostoliiton
työläisten kilpailuista y h ­teiseksi
hyväksi. Meillä olisi monen­laisia,
varsinkin luokkataistelutehtä-viä.
joiden tunnollisessa täyttämisessä
kilpailu olisi paikallaan.
Fordin Heikki sopimukseen
Vancouverilainen kuorma-auton a- pääsi kaupoistansa.
1 ... I . ... ^^-^^
paljon tuotteitansa.
"Urhotöissä'' poliisi
myös Torontossa leuhki.
Kommunis poikaselta
käden katkaiseepi.
Amanullah' taistelusta
pakosta nyt luopuu.
Suurten suojin 'Bacha Sakao
Leilastansa kerskuu.
"Turkki ompi turkkilaisten'',
leipä viedään muilta.
Määräävät näin' ottomannit,
"pois vieraat ammateilta."'
Ilma! ovat oikukkaat,
saa niistä värssyn panna.
Käyt tänään turkit niskassa,
vaikk' eilen alastonna. '
k l l D a U e - ' J ^ '^"o" Neuvostohan mrydä Commercial tukklyhtiön metsässä tou-kok.
14 p. kun tukkia oltiin asetta­massa
hänen kuorma-autoonsa. Tämä
mainittu Commercial-rS^ itiö onkin saa­vuttanut
:Kair.'.tt'» monipuolisesti vii­me
vuosien ajalla tällä iKiikkakunnalla
hommissaan. Tämän mainitun yhtiön
metsissä on viime vuosien ajalla ollut
miesten työstä erottamirenkfn oikein
erikoisalana, voipa sanoa päiväjär­jestyksessä,
vaikka onk.^n vaan pieni
työmaa. Vaan lienee tässäkin hom­massa
hyvätkin puolet kun ajaitelee
asiaa laajemmin, että pääsee siinä
rahoihin käsiksi, kun usein muutetaan
miestä työpaikkaan. Voi olla tässä asi­assa
tämän yhtiön työnjohtajilla h y ­väkin
tarkotus työmiehiä kohtaan.
Vaan saa kuitenkin sanoa, että jos i -
sosta työpaikasta pantaisiin niin pal­jon
miehiä pois työstä mieslukuun
verraten kuin tästä mainitusta yhtiös­tä,
niin niitä poispantuja miehiä olisi
suuri joukko vuoden perästä.
Nykyään, kun vanhoillisen suomalai­sen
aineksen taholta hyökätään edis­tysmielisiä
työläisiä vastaan, tarkoi­tuksella
lyödä alas se mitä suomalai­nen
työläisjoukko on yhteistoiminnal­laan
kokoon saanut, kehittänyt jär­jestötoimintaa
j a vie edelleen pyrki-ennenkuln
lakkorikkurltkln tulivat: mykslään eteenpäin — hyökkää sitä
takaisin lakkokokouksiin j a selittivät
kakunnalle j a kokoontuivat sen vuok- itku kurkussa, että he ovat aina olleet
si liikkeen konttorin edustalle saadak­seen
edes nähdä tämän. Mutta hän ei
näyttäytynyt. Päinvastoin soitti hän
paikalle tavattoman suuren poliisl-jcukkuesaattueen
Ja vaunut, joissa hä­net
kuljetettiin pois paikkakuimalta,
kuin jokin pahantekijä tarkasti var­tioituna
niin, etteivät työläiset saa­neet
nähdä miehestä vilaustakaan.
Sen jälkeen avattiin tehtaan portit
jälleen. Mutta tässä paljastui Saksaii
kurjuus. Y l i 1,500 jSijestymatöntä työ­läistä
jäi kylmästi lakkoon samaan
aikaan kun n . 200 järjestynyttä työ­läistä
lähti raukkamaisesti pettämään
aikaisemn^In yhteisesti • tehtyjä pää­töksiä
j a alentui kurjimpaan asemaan
mitä työläinen ikinä voi alentua. Tätä
ei voida puolustaa silläkään, että kun
suurin osa järjestyneistä työläisistä
cn mennyt töihin, niin silloin ei voi
olla mistään lakosta puhettakaan. On
otettava nimittäin huomioon se, että
järjestyneet sen enempää kuin järjes­tymättömätkään
eivät olleet antaneet
kenenkään tehtäväksi neuvotella töl-hinpalaamisesta.
J a vielä vähemmän
oli kukaan hyväksynyt Uiton miehen
tekemää sopimusta. Y l i 1,500 Järjesty­mätöntä
työläistä päinvastoin oli s a ­mana
päivänä, kuin sopimus o l i teh­ty,
päättänyt että taistelua jatketaan
Samalla tavalla päättivät järjestyneet
työläiset samana päivänä 61 äänellä
kuutta vastaan. Nämä kuusi henkilöä
olivat valureita. Ja liiton johto on
myöhemmin selittänyt, että 61 kuut­ta
vastaan ei vielä muodosta ehdoton-valmiita
alistumaan reformistijohta­jain
komentoon, mutta sitä he eivät
sentään jaksa nähdä, että heidän työ­tovereitaan
kohdellaam sillä tavalla
kuin Berliinin poliisimestari oli mene­tellyt.
Tällaisten olosuhteiden vallites­sa
he eivät voi antaa tovereittensa
saada sellaista käsitystä, että he tah­tovat
olla näiden Jjettäjiä ja lakon
rikkureita.
Suuri osa töihin palanneista yhtyi
näin taas taisteluun. Paikkakunnalla
on sosialidemokraattinen kunnanval­tuusto.
Taistelussa olevat ovat joutu­neet
valkeisiin olosuhteisiin. Mutta tämä
valtuusto kieltää jyrkästi vastoin lain
selvää määräystä antamasta hätään
joutuneille apua. N i i n eletään Saksas.
sa. Ne työläiset, jotka asuvat Hen­nlngsdorfln
lähikunnissa. Joissa on
porvarilhnen valtuusto, saavat ilman
muuta lain määräämän avustuksen
vastaan nyt kaikki työläisten vastusta­jat.
Ei riitä, että ainoastaan valkoi­set,
työväenluokan pyrkimyksien vas­tustajiisi
vannoutuneet ja vaiihoilli-set
koko porvariston avulla sitä tekee,
vaan niitten lisäksi tekee työväen toi­minnan
vastaista työtä työväenliikkeen
nimellä kulkevat järjestötkin ehkä
vain yksityisten tolmltsljoittensa
kautta, "industrialistin "uutistoimisto"
haluaa kirjoittaa -lehteensä kaikkea
valheellista, niitten valheellisten • tie­tojen
kautta joita saa joiltakin kan­nattajiltaan.
Timminsin kirjotuksena
näkjry olevan eräs "palkkakuntakirje",
joka on kokonaan lykätty toimiston
taholta. Lienee alkua saanut täältä e-räältä
tiedottomalta apulaiseltaan j o ­ka
on osoittautunut kommunismin
aatteen viholliseksi. Kaikesta päättäen
on hän fuon kirjotuksen kokoon laa­timiseen
pystymätön. Tuo vääristely
ja työläisten pyrkimyksien parjaami­nen
on siksi törkeää, että sen huo-kunnalta
lakon aikana. Mutta Hen- maa jokainen joka oli mainittua - p u -
ningsdorfissa pahoinpitelevät sosiali­demokraattiset
poliisit lakkolaisia, jos
h-ö jollakin sotatilan määräyksillä voi­vat
käydä työläisiin käsiksi. "Demo­kratia"
kukkii.
Edellä oleva selostus on tehty t i ­lanteesta
Vapuni päivän edellisenä
päivänä. Hennlngsdörfin samoinkuin
Berllninkin työläiset ovat sen jälkeen
saaneet kokea vielä paljon enemmän­kin
"demokratian" siunauksista. Mutta
edellä kerrottu osoittaa puolestaan,
miUaista "länsimainen demokratia" jo
ennen sitäkin oli.
Sosialistisen kilpailun rmtama
Valkokaartilaisemingranttien ''joutsenlaulu'^
Bolshevikien ottaessa vallan käsiinsä Venäjällä, joutuivat sadattu­hannet
"jalosukuiset" ja heihin vivahtavat muuttamaan ulkomaille, josta
käsin ovat koko Neuvostoliiton olemassaoloajan järjestelleet Neuvosto­vallalle
tuhoa, siinä kuitenkaan onnistumalta. Neuvostoliiton työläiset
ovat kerta toisensa jälkeen lyöneet takaisin hyökkääjät verissäpäin. Näi­tä
valkopakolaisia asuu suuret joukot eri maissa, ollen niitä m.m. täällä
Canadassakin. Mutta varsinkin Neuvostoliiton rajavaltiot oVat tulvil­laan
näitä "pahjinilfnan lintuja". Puolassa m.m. niitä on joukottain.
Niinpä nämä harhailevat '"ylimystösielul" tahtoivat viime vapun aikana
osottaa mieltään NeuvosloHittoa vastaan, kokoontuen Varsovassa Neu-vostoKiton
lähetystön edustalle, laulaen juopuneina entisiä keisarihrai-niä
"Varjele jumala keisaria". Varsovan porvarillinen poliisi o l i kui-;
lenkin siksi kovakourainen näitä "keisarillisia" kohtaan, että ajoi heidät
tiehensä hvmnineen.
Ihmisten vanhat tottumukset jä
taipumukset eivät häviä äkkiä, vaik­ka
niitä aiheuttaneet olosuhteet ovat
muuttuneet, jopa poistimeetkln., Neu­vostoliitossa
on tämä todettu monessa
suhteessa. Vaikka tuotanto suurim­maksi
osaksi on yhteiskunnallistutet-tua,
sosialistista, vaikuttavat kapltalls.
tlsen ajan tottumukset vieläkin. Tj'ö-lälset
eivät aina läheskään riittävän
tunnollisesti 'suhtaudu niihin yhtei­sen
edun vaatimuksiin, joiden kanssa
ovat jyrkässä ristiriidassa työstä pois­jäämiset,
"rokulipäivät"', työtehon suh­teellinen
alhaisuus, työaineiden haas­kaus
ja niiden kaUtta tuotannon tar­peeton
alhaisuus y.m. Kapitalistisen
talousjärjestelmän vallitessa kaikki tär
mä on luonnollista, koska työläinen
ei juuri hj-ödy työtehon lisäämisestä,
ainakaan aikapalkalla työskennelles­sään.
Mutta Neuvostoliitossakaan ei
hUJaa kuulemassa Ja tietää asioita e-nempi
kuin joku huutaja sanoo. Ihmi­siä
voidaan narrata ja pitää vahvassa
uskossa mitä joku huutaja sanoo, n i i n -
kauan kun kuimtelijalle tai lukijalle
avautuu oma käsitys ttmtemaan asi­oita
jotka koskee työläisten taisteluita
ja niihin kuuluvia asioita. K u n tun­teen
tuon kirjoittajan meimeiltä ajoil­ta,
niin ei yhtään ihmettele mitä hän
nyt tekee. Sitä mitä hän tekee työk­seen,
kirjoittaa työväestöä vastaan,
niitä valheellisia kirjotuksia kuin on
ollut viimeaikoina Industrialistissa.
Hän luulee. nyt olevan isopivan ajan
ISOAROKKOA
kuuluu ilmaantuneen jossakin täällä
ympäristöllä ihmisiin. J a sen takia on­kin
näinä päivinä rokotettu ympäris.
tön koululapsia. On ollut vapaaehtoi­nen
rokotus, el pakollinen. Tästä r o ­kotuksesta
on myöskin kahta eri m i e l ­tä
lääketieteessä. Toiset väittää, että
rokotus ei ole tarpeellinen, vaan e-nempl
vahingollinen. Kumpiko puoli
lienee sitten oikeassa. Mutta lääkärit
kuitenkin hyötjT tämänlaisissa eri­koistapauksissa.
He saavat maksun
työstään, j a siitähän lääkärit tykkää-kln
mitä enempi ihmisiä olisi sairaa­na.
Samaten kuin hautaantoimitta~
jat toivoo, että kuolisi paljon ihmisiä.
Eri aloilla kasvaa erilainen toivomus
ihmisiin.
Kerran ^kun oli iso mäenlasku As-tcriassa
yhtenä talvena kun o l i pai-jori
lunta, niin hautaantbimittaja oli
mäen päällä kaiket illat antamassa
vauhtia lastille. Me kyllä huomattiin
mitä varten hän on siinä touhussa,
Ei hän koskaan itse halunnut mennä
kyydille, pelkäsi kait omaa henke­ään.
E i illnä hommassa kuitenkaan
ketään kuollut silloin, joten hautaan-toimittajan
vaivat meni turhaan sillä
keiralla. — V . H.
Kiinassa taas härnäellään
neuvostojen valtaa.
Sen konsulaatin "tarkastukset"
siellä muotiin alkaa.
Kenraali Ludendorjfille
on tullut paha pulma.
Kun akka salat paljastaa,
luo säälimätön, julma.
MAGXUS RAEUS.
Ammatillinen liike
Industriaiisti sylkee
lokaa
Hiukan selvitystä Indostrialistin n u -
mercssa 125 työmaaoi^astossa j u l ­kaistuihin
vääristeltyihin tieUrihiu
vielä ole kokonaan päästy näistä k a ­pitalismin
kasvannaisista. Kaikkiin
tällaisiin epäkohtiin on kuitenkin käy­ty
lujasti kiinni ja järjestelty erikoisia
kilpailuja niiden poistamiseksi. Jonkun
tehtaan tai työpaikan työläiset haas­tavat
jonkun toisen tehtaan tai työ­paikan
työläiset kanssaan kilpailuun
rokulipäivien vähentämisessä, työtehon
korcittamisessa. aineiden säästämises­sä
j a tuotantokustannusten alentaml-
Nykyisin julkaistaan heuvostolehdis-
I tössä joka päivä useita palstoja l a a .
jaltl uutisia j a selostuksia tästä jalos­ta
kilpailusta sosialismin Jouduttami­seksi
j a lujittamiseksi, kuten nimitys
yleensä kuuluu. K u n tuotaimollisen e-lämän
palveluksessa vieläkin joudu­taan
Pitämään porvarillisia asiantun­tijoita
Ja teknikkoja, harjoittavat he
usein suoranaista sabotaasiakin sosia­listisen
talouden vahingoittamiseksi.
Traagilllsena todistuksena täUaisesta
menettelystä oli viimekesäinen Shah-tinskln
juttu, jossa proletaarisen o i ­keuden
täytyi lujalla kädeUä käydä
kiinni kansan etujen vahingoittajiin.
"Shahtinskilaisla" työväenvallan v i ­hollisia
on edeUeenkin monessa teol­lisuuslaitoksessa,
kun proletaarisia
teknikkoja ei vielä ole ehditty kas­vattaa
ruttävästi. J a k u n ne Jatkuvas­ti
saboteeraavat, vastasivat esim. Ros-tovin
sementtitehtaan työläiset Novo-rosslnskln
sementtitehtaalaisten k i l -
pailuhaasteeseen: "Haasteenne otam­me
vastaan, mutta vaadimme, että hä.
vltätte keskuudestanne kaikki tuotan­non
jarruttajat". KUpailut siis tähtäy-tyvät
myöskin porvarillisia saboteeraa-jia
vastaan. Samassa kilpailuhaastees-sa
määrätään kilpailtavaksi työkurin
lujittaminen, aineiden haaskauksen
vähentäminen j.rue. Kaksi Taganrog-gin
tehdasta kilpailee rokulipäivien vä­hentämisessä,
osoittaa, että
kaudessa on
0.59%, kun taas toisen tehtaan 390,-^" suutta seurannut.
saada itselleen, kannattajia k im kom­munistiset
työväenliikkeet ovat Jou­tuneet
porvariston vainottavaksi.
Samojen kirjoittajien kautta Joku
vuosi sitten joutui Copper Cliffin suo­malainen
työväenliike hajaannuksiin.
Tässä he käytti apunaan työväen vas-tustusjoukkoa.
S i l l o i n he koetti saada
Joitain rehellisiä työläisiäkin joukkoon­sa
osoittamalla kaikessa, että katso­kaa
miten heitä Ja heidän toimintaan­sa
vainotaan. Joitain jäikin heidän
joukkoonsa, myös tämän kirjoittaja
nlinkauaksi kuin huomasi mihin jouk­koon
on Jäänyt, miten on johdettu
harhaan. Nyt samat tekijät yhdessä
hyökkää rUitä työläisiä vastaan, j o t .
ka tödeUa koettaa toimia koko työ­väenluokan
hyväksL Varmaan moni
työläinen joutuu ajattelemaan, miksi
ei Suomen taantumukselliset j a por­varit
hyökkää heitä vastaan, vaikka he
omien puheittensa mukaan ajaa sel­laista
asiaa Joka kaikkein enempi
loukkaa porvariston etuja? Oikea ja
rehelliiien työväen toimintatapa y h ­tyy
niihin työläisiin Joita vastaan por­varisto
hyökkää, eikä rupea kaikella
Kirjoituksen otsikko kuuluu: " T u n -
nusliuksia j a Anteeksipyyntöjä Hauta,
mäen Union Kokouksessa". Jo otsikko
itsessään on suorastaan solvaava, m i ­käli
on kysymyksessä L.W.I.U. of C a ­nadan
Jäsenet j a yleensäkin Järjesty­neet
työläiset, sillä onhan siinä tah­dottu
suorastaan halveksua uniommc
merkitystä, samalla kuin koko työ­väen
järjestäytymisen merkitystäkin
JJutta Jos otsikko on hyvä, niin sen
alla seuraa vielä parempaa, mikäli
räävitön parjaus J a asioiden vääriste­ly
on kysymyksessä.
Vaikkakin jo vanhastaan tunnemme
Irfhisti^ial^iiiin; |ok}aviemäripo:^tiikan
ja sen kuinka edsvastuuttcanat, aikoja
sitten viimeisenkin rehellisyyden rip­peen
kadottaiieet henkilöt kirjoittele­vat
siihen toinen toistaan perättö-mämplä
sepustuksiaan, jotka eivät ole
edes sen arvoisia, että niihin kannat­taisi
vastata. J a vaikka tiedämmekin,
että kukaan järkevä j a asioita seu­raava
ihminen ei anna niUle enempää
huomiota kum jollekin likaviemärio
lurinaUe, katsomme tällä kerralla
Asia todellisuudessa on iiiin. että
Kirkland Laken osastolla oli Pohjois-
Ontarion lakkolaisille kerättyjä varoja
$23.00 sHToIh kun lakko julistettilii
loppuneeksi. Industrialistin i pitä^fj
muistaa, että juuri heidän petoksestaan
johtui lakon niin pikainen ja .ikävä
loppu, ettei useiltakaan paikkakunriil.
ta ehditty edes järjestää kunnollista
avustuksen keräystä, sitä vähemmin
lähettää avustusta.
Kun näin ollen tuli tieto, että lak­ko
on loppunut, päättivät Kirkland
Laken Toverit kokouksessaan (Huo­maa:
ei Oksanen yksinään) lähettää
tuon 23 dollaria Suomen sätamalak-kolaisille,
jotka silloin olivat kipeässä
avun tarpeessa. Aikomuksena ei k u i ­tenkaan
ollut jättää tuota summaa t i ­littämättä
unioUe, vaan tarkoituksen
na oli saada nopeasti apua satamalak.
kolaisille, jonka tähden, koska metsä­miesten
lakko jo oli päättynyt, pää­tettiin
heUle kerättyjen varojen t i l i ­tys
siirtää myöhemmäksi, osaston
luonnollisesti hankkisc^s ^Uhen tar­vittavan
summan. Tähän mennessä
enkin tuo tilitys jo suoritettu. Joten
Kirklaftd Laken osastolla ei ole permi­äkään
metsämiehille kerättyjä varoja.
Mitä taas siihen tulee, että Oksanen
olisi niitä käyttänyt omaksi hyödyk­seen,
n i i n se on puhdasta "industria-listimaista"
parjausta. Uskomme n i ­mittäin
vakavasti, että Industrialistin
toimituskin on tietoinen siltä, ettei
meikäläiset asiamiehet milloinkaan p i ­dätä
asiamlespalkklota avustusrahoista
eivätkä ole siihen oikeutetultakaan.
Mahdollisesti i.w.w: Iäiset käyttävät
sitä tapaa, koska he toisiakin tämmöi­sestä
syyttelevät.
Kysäsemme tässä vain sivumemien,
että mihinkä ne I . W . W : n pohjois-On-tarion
lakon hyväksi kerätyt varat o.
vat huvenneet? Industriallstlhan j u l ­kaisi
silloin yleisen, koko Amerikaa
käsittävän keräyksen, mutta yhtään
senttiä ei ole kaikesta huolimatta t i ­litetty
metsämiehille. Onkohan ne jää­neet
Industrialistiile väUtyspalkkioksi,
vai asiamiehetkö ne on pidättänee"*
Vaikka tiedämmekin, ettei se kanna-^
tusjoukko ole suuri, joka I.W.W:Ilä
tänä päivänä oh, n i i n uskomme, ettei
se sentään ole n i i n pieni ettei se o l i ­si
saanut yhtään dollaria kokoon.
Mitä taas tulee siihen osaan syytös­tä,
että mainittu K i r k l a n d Laken j u t -
taa mainitussa numerossa esitettyjä
vääristelyjä, siltä •varalta, että vä­hemmänkin
asioita seurannut henkilö
voi saada asiasta todenmukaisen sel­vyyden
Industrialistin vääristelyjen
sijaan.
Ensiksikin sj-ytetään kirjoituksessa
joka on merkitty Kirkland Lakelta
lähetetyksi, kuinka sikäläinen haalin
vcimillaan koettamaan vastustaa h l i t - rahastonhoitaja (tarkoittaa ehkä S. J
ten työläisten pyrkimyksiä Joilla on^SS. rahastonhoitajaa) Jalmari Oksa-tinkimätön
luokkataistelukanta. Työ-i^^"^ o » kaapannut Pohjois-Ontarion
väenliikkeestä mitään tietämätön voi j ^etätyöläisille kerättyjä varoja y l i
joskus uskoa suuremmankin väären-1'''•"sikymmentä dollaria ja käyttänyt
nyksen, mutta sitten kuin oppii ym-I " f oppiin tarkoituksiinsa. Myöhemmin
märtämään asioita omintakeisesti, n i i n kirjoituksessa sanotaan Oksasen tä'-
ei enää usko kaikkea mitä koetetaan män tunnustaneen, selittämällä että
hänelle uskottaa. Sopisi joskus toiste rahat on lähetetty Suomen satamalak-kirjoittaa
paremmistakin asioista kuin kolaisille, josta sitten kirjoittaja ve-kmtenkin
tarpeelliseksi hiukan selos- tua olisi salattu, raukee se yUäoleyan
. „ f „ . - _ .... - selostuksen johdosta itsestään. Sutä e i
siksi ole puhuttu jäsenistölle, koska
siitä ei ole ollut mitään puhumista.
Mitään väärinkäytöstä kun ei ole t a ­pahtunut.
Asiasta vedämme lopuksi sen j o h ­topäätöksen,
että i.vir.w:läiset omaa
petturuuttaan peittääkseen ovat tur­vautuneet
vanhaan hyvään tapaansa,
toistan parjaukseen. Mahdollisesti O k -
saseUa. ehkä myöskin Vapaudella,
joita vastaan Industriaiisti on tehnyt
syytöksen varojen kavaltamisesta, on
tähän enemmän sanottavaa.
_ Samassa kirjoituksessa käsitel­lään
myöskin L.W.I.U. of Canadan
sihteerikysymystä, koettamalla asettaa
asian semmoiseen valoon, että siinä
olisi käytetty jonkunmoisia salaisia
keinoja KcMnmunistipuoIueen taholta
- tojsien ehdokkaiden syrjäyttämiseksi,
- sekä myöskin että Hautamäen vakau­tusta
juoiottelun suhteen olisi tahdot-
Va
rittama
dollisim
myöskir
neistoa
naan ri
Va:
liikkeen
canadaL
Vapaud<
Nyt
\ sa, on l
Kustanni
lehtemm
"Lasten
Hau
tama ko:
kee miel
seuraa i
"Hauska
taistelup<
«Las
sekä kesi
koisella 1
ka on kii
erikoisen
Kaik
EilJeen.
kää lehte:
ta. Box (
ta pitää H,
trialisti l
Asla kuite
valinta on
jen määräi
sivutoimen
teen tulee,
piirteissääi
män li^säk
ksiselle kä
työskentele
taukselle (
muuta pen
mislialu.
Kolmas
sersa on s<
valheeksi, c
tavilla sur
Ontarion h
taan uskot
harvoja un
kainen pol
henkilö kui
me taholta
laisia,- jqtks
että niitä
kö&sa i.w.w:
kun ei pide
senistäänkäi
nottavasti 1
nempää kur
lakaan kuin
Vielä kirj(
muka L.W.]
jäseniä, kui
vessa on t;
Emme halus
viihie vuode
lä se famoin
nee edusta
Kuitenkin o:
taja puhuesi
tuneesta jäse
tunut lykkä
sillä Rosegro
jestyneitä pa
siellä ei ole
joko Port A
lähetetty ha,
r a m öUen (
ainoatakaan
TahJHBrtssHJra;
Kuita hän
rieh syvyyd»
keltainen kii
nen pelaajilla
'kaikkensa vii
Hän alkoi noj
tavasti järjesl
ta hyvään ku:
nut mitattöm
joka olisi vc
draamasta,- ji
rikoksensa jä
nan vuoteen
märtämättä i
häneen;..
— Pikku
vuoksihan mir
perheeseen k
eukko kyynel
taen Tiinaa h;
Tytär työnsi
Aurinko vai
ja. Kaikki i
hommiinsa,
kaupungin lai(
rov hypähti v
nopeasti. Här
ja hengitti ilc
ilmaa. Suljeti
mälän oven 1
nän takana, tc
joku. Sitten
hueen välisein
naisen ääni k
tulkaa tänne,
Tanja meni 1