1927-04-29-06 |
Previous | 6 of 8 | Next |
|
small (250x250 max)
medium (500x500 max)
Large
Extra Large
large ( > 500x500)
Full Resolution
|
This page
All
|
Perjantaina, hnhtik. 29 p:nä-~Priday, April 29 f' pf: 1 I it illi li m m S"- 1 f *- , 1 ' • -'tVj 3- «•••|| I'' il F • i 1,1 ^ ' il i i i KOMMDNISHNEN NUORISÖLinTO JA JÄRJBTÖNUORET Ylioppilaat ja työväenliike Nykyisien yhteiskunnallisten ja . poliittisten liikkeiden myötä- ja vastoinkäymisissä ei ylioppilaiden osuus i!uinkaan ole vähäpätöinen. Ylioppilaat olivat aktiivisia rivimie-hiä vuoden 1848 vallankumouksel- - lisissä kansallisdemokraattisiBsa taisteluissa. Mutta klassillisena e-simerkkinä ylioppilaiden esittämästä suuresta osuudesta on mainittava Venäjän vallankumouksellisen liikkeen kehitys. Siellä ottivat ylioppilaat osaa jokaiseen vallankumoukselliseen ryhmään. Palavalla innolla kävivät he kansan taistelua itsevaltiutta vastaan. Poliisi pelkäsi heitä ja heitä ahdisteltiin paikasta toiseen. He tekivät lakkoja ja panivat toimeen mielenosptuk-sia yliopistoissa ja yliopistojen 'ulkopuolella. He olivat aktiivisia maanalaisissa järjestöissä. Yliop-pilasaikanaan tuli vallankumouksellisia semmoisista kuuluisuuksista kuin Leninistä, Luxembonr^ta, ja Trotskista. Löytääksemme nykypäivien ylioppilaiden keskuudesta samansuuntaista, sorrettujen puolesta tapahtuvaa aktiivisuutta, on meidän luotava katseemme Kiinaan, jossa yli- : oppilaat ovat liittyneet työläisten ja talonpoikain kansallisvallankumouk-aelliseen taisteluun imperialismia vastaan. Afutta kokonaisuudessaan otettuna ovat nykyajan yliop-pilat kuuluisimpia varhaiskypsinä taantumuksen edustajina,' fascismin TclnTytteiypä, kuin demokraattisten tai 803ia3i8tisvaUankurapuks6llisten oppien seuraajina. • Syyn tämmöi-ueen muuntumiseen löydämme kapitalistisessa järjestelmässä tapahtuneista muutoksist^. Itsevaltiutta vastaan taistelivat oppineet, kuten muutkin ke&kiUipkkalaiset,N uskollisesti kansanvaltaisuuden puolesta. Tähän taistolnun * kannusti heitä toivo, että kun Venäjälle on saatu tas&valtalais-demokraattinen hallitus, tulee heistä tavallisia joukkojen johtajia, parlamentaarisia elämänuria avautuu —; tohtorien, lakimiesten, siviilivirkaiHjain, diplomaattien toimissa. Nämä tarjoavat paljoa enemniän keskiluokkaan' kuu-hivalle ylioppilaalle kuin mitä feodaalinen itsevahäijion hallitus voi • tarjota.-r,."^' .•, • • • - ' •: YIioj>pilaideti vkstavaikutv* Venäjän valtankfugioukceen missä he olivat taipuvaisia kuunte-iemaan fascistlsta opettajaa, joka vertaili heidän nykyistä kurjuuttaan (selittäen sen, valheellisesti kylläkin, johtuvan vallankumouksellisesta liikkeestä) tarumaisen "loistavaan menneisyyteen". Täten oli asian laita erikoisesti .Saksassa, sodassa häviölle joutuneessa maassa. Saksalaisten ylioppilasjoukkojen käsitykset muuttuivat keskiaikaisiksi, kiihkoisämnaallisiks, juutalasvas-taisiksi, yksinhallintaa kannattaviksi. Taloudellista kurjuutta ja kansallista nöyryytystä käyttivät taidokkaasti hyväkseen Hitlerin, Jung-don, y.m, fascistijärjestöt. Mutta vaikka nykyajan ylioppilaat näyttävät helpommin ymmärtävän ja olevan myötämielisempiä fascistidiktatuurille kuin työväen-diktatuuriäe, olisi kommtmisteille ja vasemmistolaisille väärin luopua toiminnasta heidän keskuudessaan. On näet osottautunut mahdolliseksi voittaa heistä puolellemme ainakjn määrätyn osan. Snurbritanniassa on esim .useita oppineita, ylioppilaita niiden joukossa, aktiivisesti e-distämässä työväenliikkeen propa-- gandaa, valitus- ja tutkimustyötä. Vaikka Englanti oli yksi niistä suurvalloista, joka voitti sodan huonontuu siellä keskiluokkaan kuu-luvain ylioppilaitten ja oppineitten taloudellinen asema säännöllisesti. Parhaat toimet siviilipalveluksessa, tnaa- ja meriväessä, ja liikelaitoksissa kuuluvat cnnakko-dikeudella rikkaille ylimystöaineksille, jotka ovat etuilleet jo sukupolvien ajan. Tuhansia oppineita' suorittaa arvokasta tutkimustyötä, teöUisuus-icapitalisteille kemia/i y.m. samanlaisten tieteiden erinäisillä, aloilla kurjaa korvausta vastaan. Heidän työstään hyödyn korjaavat heidän työnantajansa lisääntyvän liikevoiton muodossa.^ Kaikille henkisen työn aloille tulee joka vuosi satoj a , uusia miehiä, eikä heillä ole Juuri laisinkaäti varmuutta säädyllisestä elintasosta; useassa takauksessa ci edes toiveita minkäänlaisesta työpaikasta. Onko sitten mikään ihme, jos tämmöiset nuoret miehet alkavat ajattelemaan radikaalisesti? Kun he vielä kaiken Usäksi näkevät miten brittil&inen kapitalismi valmentautuu uusiin sotiin ja miten kotoinen riisto kärjistyy, kapitalistien hyökätessä työväenluokkaa vastaan. - ' moista, huomaavat menckeniläi-syyden ja böömiläi^rsrden yhtä epätyydyttäväksi, ja ryhtyvät keskustelemaan yhteiskunnallisista probleemeista, imperialismista, • kapitalismista, kansanvallasta, kommunismista. Muutamissa tapauksissa o-vat hjä valmiita muodostamaan työ-väenklubeja Oxfordin ja Cambridgen malliin. Amerilcan ylioppilaitten keskuudessa ei vielä ole olemassa semmoisia soluja kuin on Englannin Plebs-liitossa, eikä työväen t u t k i m u s departementissa miehiä semmoisia kuin Englannissa Maurice JDodd, Page Amott ja Palme Dutt. Mutta missä hyvään meillä on mahdollisuutta päästä yhteyteen ylioppilaiden kanssa, on siihen ryhdyttävä ja saatava heidät suoranaisesti kfintyinään kömma^ nismiin ja työväenliikkeeseen. Ylioppilailla on edessään kaksi mahdollisuutta: joko ryhtyä jyrsimään luuta, minkä kapitalistit heille heittävät tai liityttävä sosialismin puolesta kapinoivan työväenluokan riveihin. Siellä missä vallankumous on toteutettu, kuten Neuvostoliitossa on mahdollisuus muodostaa todellinen liitto tieteen ja työn välille. \ Maurice Spector. less of äie tcst, a large drugr con-cem is prejjaring to market the Chemical under a fancy name. "At last the real food for the high-powered salesmen and captains of Industry. Order now—at your drugstore." — N . SPARKS. Curiosities of Nature Radikaalisnuden kakvn- yliopiii-laiden keskuudesM Mutta kun vallankumous«Venäjällä joutui työväenluokan johtovallan alaiseksi, niin ryhtyivät ylioppilaat/ kuten muutkin oppineet, katkerasti Vastustamaan yhteiskun-tasuunnltelmaä, mikä kaijteila tavoin korostaa talonpoikain ja työ- Iäisten hallitusta. Maissa semmoisissa taasen kuin Italia, Balkanin ja Itämeren maat, antautuivat yli-oppilaxijt natsionalismin, militarisH min ja muun taantumuksen turmeleville poluille. Sodanjälieisen ar-meiain hajaantumisen ja rahankurs-sin romahduksen takia joqtuivat ylloppilact taloudenisesti vaikeaan asemaan. Heistä tuli kerjäläisiä, Yksinpä Amerikassakin,, missä kapitalismi on vielä' voimakas, on havaittavissa inerkkejä siitä, että ylioppilaat ryhtyvät hangH>ttele-maan nykyistä järjestelmää vastaan. Amerikassa ilmestyvä "The New Studenf-lehti ^dustaa korkeampien oppikoulujen itsenäisyyteen pyrkivää, militarismia ja imperialismia vastustavaa ajatussuuntaa. Nuorten miesten kristillisen yhdistyksen ote alkaa höltymään siellä ja täällä. Siellä ja täällä vaativat ylioppilaat itselleen vapautta kuulla professori Scott Nea-ringia. Siellä ja täällä ylioppilaat, jotka ovat vapautuneet nuorten joutuivat alemjettuun asemaan, miesten kristillisen yhdistyksen lu- • ^Osastojen ilmotusasiamiesten on jokaisena kuulmutena, heti kuukauden ensimäisinä päivinä, kerätttivä paikkakuntansa ilmotta- J?.'** kuukauden ilmotuksista. .Asiamies voi pidättää * itselleen 10 pros. näin keräämästänsä rahasta. Keräyksistä on tehtävä iimotus Vapauden konttoriin viimeistään kuluvan kun- ' .kauden 15 p. mennessä tätä tarkotusla varten varustetuilla raportti lomakkeilla, joita on saatavana Vapauden konttorista. Edelläolevan lisäksi on ilmotusasiamiesten huolehdittava siitä että osaston jäsenet ja, mikäli suinkin mahdollista, kaikki paikkakunnan suomalaiset työläiset, kehottavat niitä liikkeitä, joissa tekevät ostoksiansa, ilmottamaan Vapaudessa. Vapauden ilmotus-asiamiehien on, yhdessä osaston toimihenkilöitten kanssa, huolehdittava siitä, että tätä menettelyä noudatetaan. Hmotusasiamiehen on, jokaisessa osastonsa kuukauden ensi-mäiscssä kokouksessa, luettava selostus siitä miten monta uötta liikettä on saatu Vapauden ilmottajaksi, samoinkuin siitäkin miten monta on lakannut ilmottaipasta. Niinikään on asiamiehen pidettävä tilastoa siitä miten monta liikettä on tullut ilmottajaksi suoraan Vapauden kannattajien kehotuksella. Knakauaiteloitns laettava osuton kokoakteUe Vapaudella oli vakituisia ilmottajia kuluneen kuukauden ajalla........ Niistä raatiin Vapaiden kannattajien kehotuksesta Kuukauden ajalla saatiin uusia^ ilmottajia Entisistä ilmottajista lopetti ilmottamisen ..... Yhteensä saatiin liiketniesllmottajilta rahaa Osaston ilmotuksia oli rahaksi laskettuna Tämä selostus on luettu kokouksessa ......kuun ........ p. 192.... osaston Asiamies Osaston virkailija MUD VOLCANOES: A "mud volcano" is not really a volcano but as anybody who has been near öne v/ill testify, it certainly is mud. Actually it is a fountain of water springing out of the earth, some-times hieated, discharging mud into the air, occasionally with a rumbl-ing noise, and often forming a conspicuous cone many feet in hcight. " They are usually «regarded as evidences of oil in the region hearby, though this is not thoroughly proved. They are evidences of natural gas however, Mud ypicanoes. occur in the oil regions of Russia, Rumania, India, Venezuela, etc. At Baku they havc been known for centuries and are repor;ted to^be as much as 1300 feet high in some places. There are no natural mud valcanoes in the United States. T H E ASTEROIDS: There are eight planets revolving. around the sun. Everybpdy. knows that. But it is hot. SO generally knovm that this figure. ia correct ;only if we ignore hundreds of other little ones that qualify for the titie "planet" in. every possible way, except that they are so small and pays them any attention. Many of them have individual names but the Vhole bunch are usually referred to as "the asteroids." More than 16Ö0 of them have already been listed; they average about tvrenty-fiye miles in diaiiieter. An automobile cotild drive completely around such a peanut world in about two hours. They are not scättered thröughout the solar systemrbut ali lie betvreen the orbits of, Mars and Jupiter. This, together \vith the f act that there is an unusually large gap between these two orbits has led to the- speculation that there was once a ninth planet with a place in the solar system between Mars and Jupiter; some cataclysm shattered it tö pieces, and the asteroids are the pieces. , CHEMICAL EXPLOITATION: No, this doesn't mean exploitation of Chemicals by men, but exploitation of men by chemicals. Soon after the close of the -war vhen the allied (and associated) business men and generals were eagerly exchanging experiences \vith thcir German brothers, one oi the first stories bf German cfficiency to leak out was the phosphate Story. The Ger-mans had discovered that dozing their soldiers with a small amotint of sodium acid phosphate every day had increased their capacity to. do physical vrork by as much as 20 per cent. ~ Were American business men interested? -What a qnestion! A timeclock which- vrould eject aj measuered quantity of phosphate! into an cmployc's open mouth while f he punches his card would be a cinch. And then—20 per cent more pfofits! Hovever, it seems these hopes are to be disappointed. The role of phosphörus in the human body is n o f s o Weil understood that the idea could be discredited off hand. The U.S. Public Health Service how-eyer, has recently announced the result of an''exhausiye investigation on the subject. They report no ef-fect whatever from the phosphate, except that it is a laxative and might help somewhat in this -oray. The dreams of using phosphate to röbotize the \vorkers a little further, have thus gone up in smoke. Still, its an ill wind-—etc. The Health Service wams that regard-11 Äidin kyynel Sana "äiti" kertoo paljon. Tuohon sanaan kätkeytyy: ilot, surut, suuret taistelut ja kärsimykset. Äiti se on, jota enimmän kaipaa lapsi silloin, kun hän on vielä pieni. Äidin syli on aina avoin ja lämmin sulkemaa'^ syliinsä pienoisensa- Ja suurin on äidin rakkaus. Hän on aina valmis uhraamaan lapsensa eteen kaikki. Hän jakaa niukan ravinnon lastensa kesken — jääden usein itse ilman — kunhan vain lapsukaiset saavat... Sellainen on äiti. Hän toivoo' hyvää lapsilleen aina ja kaikkialla missä he kulloinkin ovat, kun ovat pesästään maailmalle lähteneet. Hän, äiti, muistaa heitä kaihoten — toivoisi näkevänsä heitä, mutta elämän laineet ovat kuljettaneet heidät kauas kauas kotiseutuvilta, joten toiveet raukeavat t y h j i i n . .. Hämärän hetkinä istuu äiti yksinänsä, auringon ollessa jo aikoja sitten laskeutuneena vuorien ja metsien taa. Hän istuu ikkunanpielessä penkillä. Huokaus kohoaa kutistuneesta rinnasta ja sen seuralainen,/ kyynel — kirkas kyynel, putoaa ryppyisille käsiselkämille — hän on yksin — unhotettuna — hyljättynä. Kyynel seuraa harvakseep toistaan, kunnes kyynellähde ehtyy. Missä ovat lapseni, poikani, jotka hellien ja tuutien kasvatin? — Ei vastausta. .— He ovat maailmalla. Siin^ kaikki, minkä äiti heistä tietää — — — > Sota riehuu. Kuulat täyttävät^, ilman. Ruudin savu käryää kaikkialla. Ihmiset murhaavat toisiaan kuin hullut! — Mistä johtuu kaikki tuo, ei vanha äiti jaksa käsittää, vaan kauhistuu tuota mielettömyyttä- : • .• . Vihdoinkin saa^äiti tietoa p o j^ taan. He ovat Amerikassa. Hän certoo heille sitä hirveyttä, mikä synnyinmaassa pn vallalla. Ja miten yalkqis.et murhaavat viattonaia ihmisiä. Äiäille oli selvitetty punaisista ja valkoisista ja mitä kumpikin puolue tahtoo, joten hän ymmärsi asian ja kertoi pojilleen ja puolsi työläisten - oikeuksia, tuomiten valkoisten raaka'maisen menettelyn työläiajä kohtaan. Pojat käsittävät kaiken tuon, sillä he olivat valveutuneita. Tule, äiti, pois sieltä kauhujen maasta! kirj ottivat pojat. Äiti ilostui- kutsusta ja jälleennäkemisen riemusta. Hän myi vähäisen omaisuutensa ja. tuli. Äiti oli vanha ja kumara. Aika oli ripoitellut poislähtemättömän, valkean lumen, harvoille hivushah-tuville. Hän on elämän illassa. Aurinko valaa viimeisiä säteitään hänen elämänsä tiellä — hämärtyy. tammaksi muuttuu- — — — Äiti oli kuvitellut saavansa rakkautta ja hellyyttä lapsiltaan —? Mul-ia pettyL Ke olivat laittaneet itselleen oman kodin, ja olivat kotinsa mahtavia haltioita. Äiti oli käynyt vieraaksi heidän silmissään. Miniät olivat ylpeitä ja kovasydämisiä vanhukselle. Tiellä vaan on äinä, .sanovat. Ja näin ollen joutuu äiti raukka kerjäämään armeliaisuutta lastensa edessä — armeliaisuutta, mikä on alentavaa äidille. Hän kärsiL Kyynellähteet ovat täyttyneet jälleen. Ne putoilevat suurina karpaleina alas kuihtuneita ja ryppjösiä poskia. Hän nojaa ikkunalautaan yön pimeydessä ja itkee unhotetun katkeraa kohtaloa. Kunpa edes saapuisi tuo Suuri vapahtaja, kuolema, niin olisin onnellinen, huokaa ä i t i . . . . Näin saattavat lapset hyljätä tuon ennen niin rakkaan äidin. Mitä tulee meidän, jotka olemme nuorempia, ajatella kun' tulemme vanhaksi .ja lapsemme hylkäävät meidät? E i kö se tunnu sanomattoman pahalle ajatellakin että niin kävisi? Tämä ylläkerrottu on vain ylcsi esimerkki tuhansista. Kuinka moni meistä on hyljännyt kaikenuhraavan äitinsä sinne vanhaanmaahan. Meitä ei paljoakaan liikuta jos äiti tai isä meitä kaipaa siellä. Me emme muista täällä, miten paljon olemme vanhemmillemme velkaa. He eivät kylläkään velo meitä, mutta meidän tulisi se asia itsestämme arvata. Olen nähnyt miten vanhempi ilostuu kun saa edes kirjeitä lapsiltaan. Variheinmat kärsivät nurkumatta puutettakin, ilmaisematta sitä, lapsilleen — "kunhan vain heitä lapset mÄlelevat. He kaipaavat lastensa rakkautta. — A. RJ 1.25 .45 'NäjTttämöliiton tiedonantoja S. T. J . näyttämöliitolla on saatavana seuraavat uutuudet: MykkE-Topi. 3-osainen hullunkurinen lemmenseikkailu. , Kirj. Hel- . lä Kotijärvi. 6 miestä, 4 naista. Kulissit: tavallinen maalaistupa kalustoineen; sama kaikissa näytöksissä. Sivuja. G9. Vuokra. $6.00. : Mykkä-Topi on .mitä huUunkuri-sin seikkailu - maalaiskylästä. Eräs kulkuri on saanut päähänsä väih- VAPAUDEN KIRJAKAUPPA Voidaan tilata Xinraavia Idrjoja: Amerikalaxsen Työväenliikkeen vararikko, kirj. Wm. Z- Foster nld Kaopanki^Kansakoulun laskuoppi ja tuloskiija, fcid..,„ ^„ ' ^ ^\ Auringon poika, kiihkeästi kirjotettu romaani, kirj. Jack LÖnToiT*' Aapinen, lasten opettelukirja, sid. .. . . „ . * Aurinko, Kuu ja Tähdet Maailmankaikkeuden tarina, k ^ . j . " " ^ Gibeme . ...-......."...................^ -.—..^......^ Attila, historiallinen romaani, Mrj. Dahn, «id. . ~~ ».25 Aavoilla Ulai>oilIa, miellyttävä romaani, kirj. Jack London, nidl Amerikan Suomalaisia, satiirikertomuksia, kirj. K. Rissanen Autokirja, kirj, Yrjö Weilin, sid. "-68 Alanteen Sanakirja, snomalais-englantilainen, sid. Bakteerit, Tietoaarre, ku-j. Osc. Streng, ad. .„ . Babbitt, kirj. Sinclair Lewis, nid. ,-5» \ *""*"*•"• 1.50 Cynthia, kirj. Courts-Mahler, nid. .... Children of the Bevolution, kirj. Anna Louise Strong, nid. Z ! " " " " "* Englanninkielen Oppikirja, kirj. K. Brekke, sid. 1« Elsinoren Kapina, kirj. Jack London, sid Erämaa kutsuu, kirj. Jack London, sid i."' ^ Elollistea olentojen lisääntyminen, kirj. F. Kolpm Ravn, sid...* '5 Englanninkielen Alkeiskirja, kirj. Hanna Andersin, sid. ' " ,'!' Englantilais-Suomalainen Sanakirja hyvä opettelukttja, kirj. Vi Englantia aloitteleville, kirj. Enckell-Saarinen, sid f» Englantilais-Suomalainen Sanakirja, kirj. S. Nuorteva, sid. 2.0D Halikon Hakoniskat, murrekertomuksia, kirj. Kallio, sid. ... Hedelmien ja Marjanyiljelys, kirj. B. W. Heikel, sid - Humbristiiien laultädrja, se viimeinen painos Hypatia, kirj. Charles Kingsley, nid ; Imperialismi, agitaattorikursseilla pidetty esitelmä, nid. Ihmisen Herra, tarina synnistä, kirj. Hall Caine, 2 osaa, äd.......""" £5! Ihmisen Herra, tarina synnistä, kirj. Hall Caine, 2 osaa, nid. TSL Ihminen ei elä ainoastaan leivästä, kirj. K. Rissanen j' Ilmojen halki, kertomus lennosta pohjoisnavalle, kirj. Amundsen, nid i'.5n Ihmissyöjäin, Saarilla, knrj. Jack London, sid " Järjestelmäni Miehille, hyvä voimistelukirja, kirj. J.' Mueller ..........1 iw Jack London, elämänkertamuistelma, kirj. Helmi. Krohn, nid Kananhoitokirja, kirj. Mikko Ilkka, sid. , ». Kairosta Niilin latvoille, matkailijakertomus, knrj. Pekkala, nid. Kadotuksen Kansaa, kuvaus London Itäpäästä, kirj. Jack London, sid. 100 iSemia, kirj. Hanna geikku, sid Kuningatar Hanhenjalan Ravintola, kirj. Anatole Franze, sid i" I M Kpdin Lääkärikirja, etevästi toimitettu, sid. ............ .. kansakoulun karttakirja, toim. Jotuni, sid. , j'»» Kans^oulun kartasto, uusi, toim. A . R. Blomqvist ja E . E . Kaila!!!'. 100 Kommunistinen Manifesti, kirj. -Karl Marx, sid !!!! |'« Rristinuäkon Alkuperä, tutkielma kirj. Karl Kautskysid ilo Klon^ken Kuningas, seikkailuromaani Alaskasta, kirj. Jack Londöii 1.2S Kipinälennättimen toiminta, kuvitettu opas, kirj. Krigar ja Subkia sid« ••••«•••«•••••••MM****.'**********"************************'**'•••••••••••••••••• »50* Kirjanpito-opas, tehnyt Juhana Toiviainen, nid. ! 75 Kirjanpito, kauppaopistoja varten, kirj. I. Kovero ......!!!! LSQ Keittokirja, kirj. Mina Wall, sid. , ;! ^QQ Kotipuutarhuri, kuvitettu puutarhan hoitokiirja, kirj. M. Hyvönen, sid 100 Kolme Muskettisoturia, jännitysromaani, kirj. Alexander Duraas, _^ 3 osaa^ pid« ••••••••••••••••••••••••••••.•••••-^••••••••••••••••••••••••«••.,,100 Kyläraittien kuningas, satakuntalainen kertomus, rentoa rakkautta, kirj. Kaarlo Halme, sid. Kristitty, romani, kirj. Hall Caine, sid , 1,75 Ken teistä on synnitön, kirj. H. Courts-Mahler, nid 75 Kruunun Perämies, kirj. Larin Kyösti, nid Ketunpyyntiopas, kirj. Edvard Koponen, nid. ,. Kultamaan Rakkautta, kirj. Jack London, nid. Laulu Tulipunaisesta Kukasta, (Kuvattu), kirj. J . Linnankoski, sid. Z75* Laulu tulipunaisesta kukasta, kirj. Johannes Linnankoski, sid. uo Lenin ja Leninismi, kuuluu sarjakirjastoon, kirj. I. Stalin, sid ....... .75 Lumikenttien tytär, seikkaihirom. Alaskasta, kirj. Jack London, sid. i ! ^ Lastein Laulukirja, kirj. Hilja Liinamaa-Pärssinen, sid. Nuottipainos Luonnontieteiden voittokulku, Tietoaarre, kirj. Launhardt, sid .50 Luokkien sota, kirj. Jack London, nid... Lisoletten avioliitto, ylevä rakkausromani, kirj. H, Courths-Mahler, pidotf^ppa, •••••••••••••••••••«••••••«•*•««••••••••••«•••••••««••••••••«••,•••••••••«•••••«••••«••••*«•« «40- Lyhyt terveysoppi naisille, kirj. tn-i F r . Hoyitz .35 Maailman Taloudellinen Työväenliike^irj. ja, Losovsky, .75 :J Meren urhoja, merimiesromaoni, kirj. R. Kipling, sid 75 | aerisuai, seikkailuromaani, kirj. Jack London, sid. \m Mämlmanrakenne, käsittelee maailmankaikkeutta, kirj. E. Becher, 1,25 1.00 nid. •*•••*•*•••••••••••••• ••^•••••»•«•« ••••••*•••«••••••••••••*••••-•••••«••••*••••••••••• Maapallon kehityshistoria, tietoaarre, kirj. Victor "Madsen, uid^. teen vuoksi näytellä kuuromykän Maaömanliike, tietoaarre, kirj. Albrecht l^irth, sid. osaa. Ilman aikojaan Ivaan, sillä i.^* m—- T e . - i . „j hän tuumii, että mitäpä sillä kulkijalla on väliä minkälaisena milloinkin esiintyy. Hän tulee maalaistaloon kysymään työtä ja kun kirj ottamisen övuUa päästään selville, että hän on hyvä työmies, saa hän jäädä taloon. Nyt alkaa mitä hullunkurisin elämä, sillä Topi, joka ei ole todellisuudessa kuuro eikä mykkä,- saa aikaan monet kepposet. Talonväki ei-usko hänen kuulevan ja puhuvat .ilman pelkoa kaikki asiat hänen aikanaan. Samoin talon tytär, joka alkaa pitämään tästä reippaasta ja komeasta mykäsiä, puhelee hänelle rakkaudestaan ja puuhistaan ollenkaan aavistamatta, "että Topi kuulee kaikki. Ainoa joka tietää salai- (Jatkoa seitsemännellä sivulla) ja taide On tuossa ylennetty taidetöitä, vuossatain suuruudet ne siinä kuvastaa, uskonnon näyttäessä kyntUlöitä ne toisillensa tekee kunniaa. Ja on kuin kaikki suuret palvottuna ois, vaan yles' on unhotettu ~ työ on pois. Vaan äjtlös huoli, — taide, taimi vasta, jo porraspuiden alta ylös ponnistaa ja Prometheuksen tulta voimakasta kohoUain taidettansa tarjoaa: Pois silmistänne varjot valhe-elämän, ma tosielon kuvaa välkytän.i Ma urhot -nostan unhotuksen yöstä, lyön seppelöitsen, luojan kärsineen, . / suuruuden, joka kuvastcapi työstä, päämäärän sen ja taist4in tantereen, —: tuon kaiken, jota halveksien hyljittiin, luin turhuutta paljon tuotiin näkyviin. V Pois tahdon valhesuuruudet ma.lyödä, pois erotella kuonan kullasta, totuutta jumaloida, älyä ja työtä, riiin ihminen voi niittää onnea. Vcan terveen elämän ja kauneuden ma ihanteeni taulujn piirtelen. AP. 1.75 .50 . - . . . - .50 Maailman avaruus, tietoaarre, kiri. Ta«i J . Schreiner,,sid .50 Maa ja Ihminen, tietoaarjre, kirj. Alfred Kirchhoff, sid ii Maanviljelys Kemia j a Fysiikka, ku-j. Arthur Rindell, sid. 1.75 MaariviljelyBoppi, kirj. Sunihcn, sid. 1,25 Merikotka, kertomus Saksan kaapparilaivastosta sotaaikana, kirj. Felix von Luckner, sid 1.2S Murrosajan Lauluja, runokirja, kirj. Aku Päiviö, sid. 1.25 jMinua sanotaan Pnusepaksi, yhteiskunnallinen romani, kirj. Upton Sipclaupj si^» ••••••*•••••••••••••.•...••...•.•.•..i^,,,»,,,,,«,,,,„,,,.,,».,,,,,„,,,i,„,,,,.,,,„,^i;25 Minua sanotaan Puusepäksi, yhteiskunnallinen romani, kirj. Upton Sinclair, nid. •••••••'••••••••••••••••••••••••••••«•*••*••••••«•••••••••••••••••••••••••••••*«••••• .90 Myladyn Poika, kirj. Alexander Dumas, 3 osaa, nid. Meren Urhoja, kirj. R. Kipling, sid...... „.,. .75 Naamioimiskoulu, hyvä näyttämöille, kirj. Juurioja, nid .75 Nuoren Naisen Tervöys, lääketieteellinen kirja, ku-j. Kristine Skjerve,. nid. 1.00 Naisten Sukuelo, kirj. Lääket. T.-ri E . W. Wrestlind, nid. 1.00 Na svoimistelu, kuvitettu opaö, kirj. Elli Bjorksten, nid. 1.00 Na nen 3a Avioliitto, hyvä- terveysopillinen kirja, ku-j. Margaret Stephens, • sid* ••••••••••••••••••••••••*•.•..•..•••,....,,,••.,., 1^50 Napoleon III vaUankaappaus, kirj. Kari Marx, nid. .70 Neiti Päivänpaiste, Mrj. H. Courts-Mahler, nid. .75 Onnenneula, kirj. H. Courts-Mahler, nid. 75 Pakkopaita, kuolemattomuntta tutkiva vankilaromaani, kirj. Jack LoiidoPy sicla •••*••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••»•••,««,«,,,»,««•,.,,«,,»,»•••.•.•.••••• 1»75 Perheen, Yksityisomaisuuden ja Valtien Alkuperä, kirj. F. Engels, sid« «•••••••*•••••••••••••••••••••••••••...•••«.. 1.00 Punainen Vaara, kertomus nykyisestä Venäjäii maasta, nid .25 Penikkatauti, kirj. Nikolai Lenin, nid. .50 Pieni Tietosanakirja, sid 6.00 Perustuslain Olemus, kirj. O. Saari JO ^ e n i MehUäiskirja, kirj. Mikko Ilkka 36 Puhetaidon Opas, kirj. Arthur M. Lewis. sid. JO Pakolainen, kirj. Lauri Luoto, sid. 1.S0 Peloponnesolais Sota,: kirj. Tykydides. Suom. Emil Härdh, nid. 1..8S Rannerengas, kirj. David Potter, nid. .40 Rakentaja Solnes, kirj. Henrik Ibsen ........^ 1.25 7,000 Halki Afrikan Aavikoiden, kirj. Otto Zeltins-Goldfels, sid 1.25 Saksan Kumoustaistelu 1848, kirj. Karl Marx, sid. Sydämeni: on Sinun, kirj. H. Courts-Mahler, nid. Silkkilaiva, romani, kirj. Elenius, nid. Sosialistisen Filosofian Juuret^ kirj, Prietrich Engels, nid. Sliras Länsi, lasten terveyahoitokiHa, kirj. Ruotsalainen, sid. 125 Sptamuistelmani, ku-;. kenraali Ludendorff, sid. 2.50 ÖiÄmeii Kielioppi, kirj. E . N. Setälä, sid. ci:............,. •« Sata kuusikymmentä ohjetta lasten taudeissa, kirj. T:ri Jules — - .....................i... Sukupuolielämän Terveysoppi, kirj. Max von Gruber, nid. .'5 Suloisen järjettömyyden kaupunki, erittäin hieno rakkausromani, . . kirj. E . Temple^ Thurston, sid. 1.50 Silmukorven Nuori Epra, kirj. Kaarle Halme, sid. •• »-^ Taistelu Rakkaudesta, kirj. H. Courts-Mahler, nid • Tarttuvista sukupuolitaudeista, kirj. T m Pirilä, nid. Telinevoimistelu I. kuviterttu. kirj. Väinö Laherma • • \^ T f i n e v o i i b i s t e l u ^ kuvitettir, kiij. Vaino Laherma ..." » » M Tiede ja Vallankumou», lÄainio teos, kirj. Ernest Untermann, nid. .60 | ^}i^^^P^^^?r^omsxd^i. HaU Caine, sid i Työn Histona, knrj. Tjmnenew, sid. •» Uutisasukkaat Kanadassa, kirj. Pierre De Coulevain, sid Viattoman voitto, kaunis rakkausromani, kirj. H. Cotirths-Mahler \T » "^"Jv^ • Valaveljet, romani Islannin asuttamisen ajoflta, kirj. G. Gunnar-son, sid. .....r......... ^ ?l-50 Vaimo, jonkas mmuMe annoit, romani'elämästärwij" sid. 2.50 Vaimo jonkas minulle annoit, romani elämästä, kirj. Hall Caine, nid. 1-75 Valkoinen Profetta, romani engl. siirtomaapolitikasta, kirj. HaU .75 .75 .75 Caine. sid. 2.50 Y.^^^eymc\iAset, valitut teokset, kirj. J . W . von Goethe, nid...,. \^ Valskarm kertomuksia, kirj. Sakari Topelius . . . . . . . . . . . . . . ^ i. varmlanmn matka, kertomus Scandinavian salosuomalaisista, kirj- -^"»5 Lampen, nid. lO" ^Vierasta ja omaa kieltä viertysten, engL-kielen oppikn-ja ^ \ a kosen,Leijonan Metsästäjät, kirj. Lauri Luoto, sid. - • \% Valkosen Leijonan Metsästäjät, kirj. .Lauri Luoto, nid. • \% Voittoisa Nainen, kirj. PieJrre De Coulevain, sid. IZ Yksin maailmalla, kaunis romani, Idrj. Mabell Barnes Graundy, sid- »-^ Yleisen Terveysopin Alkeet, kirj. Taav Laitinen, sid. • Tlos Helvetistä, kirj-. Konrad Lehtimäki, nid., ^r© Ylemen johdatus luonnontieteisiin, tietoaarre, kirj. Th. H . Huxley, s;d. -^y YUäolevan lisäksi voi Vapauden konttorista tilata "W^ATEFvaA>- FOUNTAIN KYNIÄ, joiden hinnat ovat ?2.75. $i.00, 56.00 ja Vapauden Eirjakaiqipa. Box 69, Sudbury, Ont Paikka on erist teossa noudatei t RUOKATA^ (TELEPHONE 1 Pientä r; astioita, kyökki kyjä, spi^nkejä Käykää tut Auki keskiviikk Sunnuntai valmistaa ajann on auki 4 k l:stä päiväl] 75 Rea Stre \ 2 BIRCH S •
Object Description
| Rating | |
| Title | Vapaus, April 29, 1927 |
| Language | fi |
| Subject | Finnish--Canadians--Newspapers |
| Publisher | Vapaus Publishing Co |
| Date | 1927-04-29 |
| Type | text |
| Format | application/pdf |
| Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
| Identifier | Vapaus270429 |
Description
| Title | 1927-04-29-06 |
| Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
| OCR text | Perjantaina, hnhtik. 29 p:nä-~Priday, April 29 f' pf: 1 I it illi li m m S"- 1 f *- , 1 ' • -'tVj 3- «•••|| I'' il F • i 1,1 ^ ' il i i i KOMMDNISHNEN NUORISÖLinTO JA JÄRJBTÖNUORET Ylioppilaat ja työväenliike Nykyisien yhteiskunnallisten ja . poliittisten liikkeiden myötä- ja vastoinkäymisissä ei ylioppilaiden osuus i!uinkaan ole vähäpätöinen. Ylioppilaat olivat aktiivisia rivimie-hiä vuoden 1848 vallankumouksel- - lisissä kansallisdemokraattisiBsa taisteluissa. Mutta klassillisena e-simerkkinä ylioppilaiden esittämästä suuresta osuudesta on mainittava Venäjän vallankumouksellisen liikkeen kehitys. Siellä ottivat ylioppilaat osaa jokaiseen vallankumoukselliseen ryhmään. Palavalla innolla kävivät he kansan taistelua itsevaltiutta vastaan. Poliisi pelkäsi heitä ja heitä ahdisteltiin paikasta toiseen. He tekivät lakkoja ja panivat toimeen mielenosptuk-sia yliopistoissa ja yliopistojen 'ulkopuolella. He olivat aktiivisia maanalaisissa järjestöissä. Yliop-pilasaikanaan tuli vallankumouksellisia semmoisista kuuluisuuksista kuin Leninistä, Luxembonr^ta, ja Trotskista. Löytääksemme nykypäivien ylioppilaiden keskuudesta samansuuntaista, sorrettujen puolesta tapahtuvaa aktiivisuutta, on meidän luotava katseemme Kiinaan, jossa yli- : oppilaat ovat liittyneet työläisten ja talonpoikain kansallisvallankumouk-aelliseen taisteluun imperialismia vastaan. Afutta kokonaisuudessaan otettuna ovat nykyajan yliop-pilat kuuluisimpia varhaiskypsinä taantumuksen edustajina,' fascismin TclnTytteiypä, kuin demokraattisten tai 803ia3i8tisvaUankurapuks6llisten oppien seuraajina. • Syyn tämmöi-ueen muuntumiseen löydämme kapitalistisessa järjestelmässä tapahtuneista muutoksist^. Itsevaltiutta vastaan taistelivat oppineet, kuten muutkin ke&kiUipkkalaiset,N uskollisesti kansanvaltaisuuden puolesta. Tähän taistolnun * kannusti heitä toivo, että kun Venäjälle on saatu tas&valtalais-demokraattinen hallitus, tulee heistä tavallisia joukkojen johtajia, parlamentaarisia elämänuria avautuu —; tohtorien, lakimiesten, siviilivirkaiHjain, diplomaattien toimissa. Nämä tarjoavat paljoa enemniän keskiluokkaan' kuu-hivalle ylioppilaalle kuin mitä feodaalinen itsevahäijion hallitus voi • tarjota.-r,."^' .•, • • • - ' •: YIioj>pilaideti vkstavaikutv* Venäjän valtankfugioukceen missä he olivat taipuvaisia kuunte-iemaan fascistlsta opettajaa, joka vertaili heidän nykyistä kurjuuttaan (selittäen sen, valheellisesti kylläkin, johtuvan vallankumouksellisesta liikkeestä) tarumaisen "loistavaan menneisyyteen". Täten oli asian laita erikoisesti .Saksassa, sodassa häviölle joutuneessa maassa. Saksalaisten ylioppilasjoukkojen käsitykset muuttuivat keskiaikaisiksi, kiihkoisämnaallisiks, juutalasvas-taisiksi, yksinhallintaa kannattaviksi. Taloudellista kurjuutta ja kansallista nöyryytystä käyttivät taidokkaasti hyväkseen Hitlerin, Jung-don, y.m, fascistijärjestöt. Mutta vaikka nykyajan ylioppilaat näyttävät helpommin ymmärtävän ja olevan myötämielisempiä fascistidiktatuurille kuin työväen-diktatuuriäe, olisi kommtmisteille ja vasemmistolaisille väärin luopua toiminnasta heidän keskuudessaan. On näet osottautunut mahdolliseksi voittaa heistä puolellemme ainakjn määrätyn osan. Snurbritanniassa on esim .useita oppineita, ylioppilaita niiden joukossa, aktiivisesti e-distämässä työväenliikkeen propa-- gandaa, valitus- ja tutkimustyötä. Vaikka Englanti oli yksi niistä suurvalloista, joka voitti sodan huonontuu siellä keskiluokkaan kuu-luvain ylioppilaitten ja oppineitten taloudellinen asema säännöllisesti. Parhaat toimet siviilipalveluksessa, tnaa- ja meriväessä, ja liikelaitoksissa kuuluvat cnnakko-dikeudella rikkaille ylimystöaineksille, jotka ovat etuilleet jo sukupolvien ajan. Tuhansia oppineita' suorittaa arvokasta tutkimustyötä, teöUisuus-icapitalisteille kemia/i y.m. samanlaisten tieteiden erinäisillä, aloilla kurjaa korvausta vastaan. Heidän työstään hyödyn korjaavat heidän työnantajansa lisääntyvän liikevoiton muodossa.^ Kaikille henkisen työn aloille tulee joka vuosi satoj a , uusia miehiä, eikä heillä ole Juuri laisinkaäti varmuutta säädyllisestä elintasosta; useassa takauksessa ci edes toiveita minkäänlaisesta työpaikasta. Onko sitten mikään ihme, jos tämmöiset nuoret miehet alkavat ajattelemaan radikaalisesti? Kun he vielä kaiken Usäksi näkevät miten brittil&inen kapitalismi valmentautuu uusiin sotiin ja miten kotoinen riisto kärjistyy, kapitalistien hyökätessä työväenluokkaa vastaan. - ' moista, huomaavat menckeniläi-syyden ja böömiläi^rsrden yhtä epätyydyttäväksi, ja ryhtyvät keskustelemaan yhteiskunnallisista probleemeista, imperialismista, • kapitalismista, kansanvallasta, kommunismista. Muutamissa tapauksissa o-vat hjä valmiita muodostamaan työ-väenklubeja Oxfordin ja Cambridgen malliin. Amerilcan ylioppilaitten keskuudessa ei vielä ole olemassa semmoisia soluja kuin on Englannin Plebs-liitossa, eikä työväen t u t k i m u s departementissa miehiä semmoisia kuin Englannissa Maurice JDodd, Page Amott ja Palme Dutt. Mutta missä hyvään meillä on mahdollisuutta päästä yhteyteen ylioppilaiden kanssa, on siihen ryhdyttävä ja saatava heidät suoranaisesti kfintyinään kömma^ nismiin ja työväenliikkeeseen. Ylioppilailla on edessään kaksi mahdollisuutta: joko ryhtyä jyrsimään luuta, minkä kapitalistit heille heittävät tai liityttävä sosialismin puolesta kapinoivan työväenluokan riveihin. Siellä missä vallankumous on toteutettu, kuten Neuvostoliitossa on mahdollisuus muodostaa todellinen liitto tieteen ja työn välille. \ Maurice Spector. less of äie tcst, a large drugr con-cem is prejjaring to market the Chemical under a fancy name. "At last the real food for the high-powered salesmen and captains of Industry. Order now—at your drugstore." — N . SPARKS. Curiosities of Nature Radikaalisnuden kakvn- yliopiii-laiden keskuudesM Mutta kun vallankumous«Venäjällä joutui työväenluokan johtovallan alaiseksi, niin ryhtyivät ylioppilaat/ kuten muutkin oppineet, katkerasti Vastustamaan yhteiskun-tasuunnltelmaä, mikä kaijteila tavoin korostaa talonpoikain ja työ- Iäisten hallitusta. Maissa semmoisissa taasen kuin Italia, Balkanin ja Itämeren maat, antautuivat yli-oppilaxijt natsionalismin, militarisH min ja muun taantumuksen turmeleville poluille. Sodanjälieisen ar-meiain hajaantumisen ja rahankurs-sin romahduksen takia joqtuivat ylloppilact taloudenisesti vaikeaan asemaan. Heistä tuli kerjäläisiä, Yksinpä Amerikassakin,, missä kapitalismi on vielä' voimakas, on havaittavissa inerkkejä siitä, että ylioppilaat ryhtyvät hangH>ttele-maan nykyistä järjestelmää vastaan. Amerikassa ilmestyvä "The New Studenf-lehti ^dustaa korkeampien oppikoulujen itsenäisyyteen pyrkivää, militarismia ja imperialismia vastustavaa ajatussuuntaa. Nuorten miesten kristillisen yhdistyksen ote alkaa höltymään siellä ja täällä. Siellä ja täällä vaativat ylioppilaat itselleen vapautta kuulla professori Scott Nea-ringia. Siellä ja täällä ylioppilaat, jotka ovat vapautuneet nuorten joutuivat alemjettuun asemaan, miesten kristillisen yhdistyksen lu- • ^Osastojen ilmotusasiamiesten on jokaisena kuulmutena, heti kuukauden ensimäisinä päivinä, kerätttivä paikkakuntansa ilmotta- J?.'** kuukauden ilmotuksista. .Asiamies voi pidättää * itselleen 10 pros. näin keräämästänsä rahasta. Keräyksistä on tehtävä iimotus Vapauden konttoriin viimeistään kuluvan kun- ' .kauden 15 p. mennessä tätä tarkotusla varten varustetuilla raportti lomakkeilla, joita on saatavana Vapauden konttorista. Edelläolevan lisäksi on ilmotusasiamiesten huolehdittava siitä että osaston jäsenet ja, mikäli suinkin mahdollista, kaikki paikkakunnan suomalaiset työläiset, kehottavat niitä liikkeitä, joissa tekevät ostoksiansa, ilmottamaan Vapaudessa. Vapauden ilmotus-asiamiehien on, yhdessä osaston toimihenkilöitten kanssa, huolehdittava siitä, että tätä menettelyä noudatetaan. Hmotusasiamiehen on, jokaisessa osastonsa kuukauden ensi-mäiscssä kokouksessa, luettava selostus siitä miten monta uötta liikettä on saatu Vapauden ilmottajaksi, samoinkuin siitäkin miten monta on lakannut ilmottaipasta. Niinikään on asiamiehen pidettävä tilastoa siitä miten monta liikettä on tullut ilmottajaksi suoraan Vapauden kannattajien kehotuksella. Knakauaiteloitns laettava osuton kokoakteUe Vapaudella oli vakituisia ilmottajia kuluneen kuukauden ajalla........ Niistä raatiin Vapaiden kannattajien kehotuksesta Kuukauden ajalla saatiin uusia^ ilmottajia Entisistä ilmottajista lopetti ilmottamisen ..... Yhteensä saatiin liiketniesllmottajilta rahaa Osaston ilmotuksia oli rahaksi laskettuna Tämä selostus on luettu kokouksessa ......kuun ........ p. 192.... osaston Asiamies Osaston virkailija MUD VOLCANOES: A "mud volcano" is not really a volcano but as anybody who has been near öne v/ill testify, it certainly is mud. Actually it is a fountain of water springing out of the earth, some-times hieated, discharging mud into the air, occasionally with a rumbl-ing noise, and often forming a conspicuous cone many feet in hcight. " They are usually «regarded as evidences of oil in the region hearby, though this is not thoroughly proved. They are evidences of natural gas however, Mud ypicanoes. occur in the oil regions of Russia, Rumania, India, Venezuela, etc. At Baku they havc been known for centuries and are repor;ted to^be as much as 1300 feet high in some places. There are no natural mud valcanoes in the United States. T H E ASTEROIDS: There are eight planets revolving. around the sun. Everybpdy. knows that. But it is hot. SO generally knovm that this figure. ia correct ;only if we ignore hundreds of other little ones that qualify for the titie "planet" in. every possible way, except that they are so small and pays them any attention. Many of them have individual names but the Vhole bunch are usually referred to as "the asteroids." More than 16Ö0 of them have already been listed; they average about tvrenty-fiye miles in diaiiieter. An automobile cotild drive completely around such a peanut world in about two hours. They are not scättered thröughout the solar systemrbut ali lie betvreen the orbits of, Mars and Jupiter. This, together \vith the f act that there is an unusually large gap between these two orbits has led to the- speculation that there was once a ninth planet with a place in the solar system between Mars and Jupiter; some cataclysm shattered it tö pieces, and the asteroids are the pieces. , CHEMICAL EXPLOITATION: No, this doesn't mean exploitation of Chemicals by men, but exploitation of men by chemicals. Soon after the close of the -war vhen the allied (and associated) business men and generals were eagerly exchanging experiences \vith thcir German brothers, one oi the first stories bf German cfficiency to leak out was the phosphate Story. The Ger-mans had discovered that dozing their soldiers with a small amotint of sodium acid phosphate every day had increased their capacity to. do physical vrork by as much as 20 per cent. ~ Were American business men interested? -What a qnestion! A timeclock which- vrould eject aj measuered quantity of phosphate! into an cmployc's open mouth while f he punches his card would be a cinch. And then—20 per cent more pfofits! Hovever, it seems these hopes are to be disappointed. The role of phosphörus in the human body is n o f s o Weil understood that the idea could be discredited off hand. The U.S. Public Health Service how-eyer, has recently announced the result of an''exhausiye investigation on the subject. They report no ef-fect whatever from the phosphate, except that it is a laxative and might help somewhat in this -oray. The dreams of using phosphate to röbotize the \vorkers a little further, have thus gone up in smoke. Still, its an ill wind-—etc. The Health Service wams that regard-11 Äidin kyynel Sana "äiti" kertoo paljon. Tuohon sanaan kätkeytyy: ilot, surut, suuret taistelut ja kärsimykset. Äiti se on, jota enimmän kaipaa lapsi silloin, kun hän on vielä pieni. Äidin syli on aina avoin ja lämmin sulkemaa'^ syliinsä pienoisensa- Ja suurin on äidin rakkaus. Hän on aina valmis uhraamaan lapsensa eteen kaikki. Hän jakaa niukan ravinnon lastensa kesken — jääden usein itse ilman — kunhan vain lapsukaiset saavat... Sellainen on äiti. Hän toivoo' hyvää lapsilleen aina ja kaikkialla missä he kulloinkin ovat, kun ovat pesästään maailmalle lähteneet. Hän, äiti, muistaa heitä kaihoten — toivoisi näkevänsä heitä, mutta elämän laineet ovat kuljettaneet heidät kauas kauas kotiseutuvilta, joten toiveet raukeavat t y h j i i n . .. Hämärän hetkinä istuu äiti yksinänsä, auringon ollessa jo aikoja sitten laskeutuneena vuorien ja metsien taa. Hän istuu ikkunanpielessä penkillä. Huokaus kohoaa kutistuneesta rinnasta ja sen seuralainen,/ kyynel — kirkas kyynel, putoaa ryppyisille käsiselkämille — hän on yksin — unhotettuna — hyljättynä. Kyynel seuraa harvakseep toistaan, kunnes kyynellähde ehtyy. Missä ovat lapseni, poikani, jotka hellien ja tuutien kasvatin? — Ei vastausta. .— He ovat maailmalla. Siin^ kaikki, minkä äiti heistä tietää — — — > Sota riehuu. Kuulat täyttävät^, ilman. Ruudin savu käryää kaikkialla. Ihmiset murhaavat toisiaan kuin hullut! — Mistä johtuu kaikki tuo, ei vanha äiti jaksa käsittää, vaan kauhistuu tuota mielettömyyttä- : • .• . Vihdoinkin saa^äiti tietoa p o j^ taan. He ovat Amerikassa. Hän certoo heille sitä hirveyttä, mikä synnyinmaassa pn vallalla. Ja miten yalkqis.et murhaavat viattonaia ihmisiä. Äiäille oli selvitetty punaisista ja valkoisista ja mitä kumpikin puolue tahtoo, joten hän ymmärsi asian ja kertoi pojilleen ja puolsi työläisten - oikeuksia, tuomiten valkoisten raaka'maisen menettelyn työläiajä kohtaan. Pojat käsittävät kaiken tuon, sillä he olivat valveutuneita. Tule, äiti, pois sieltä kauhujen maasta! kirj ottivat pojat. Äiti ilostui- kutsusta ja jälleennäkemisen riemusta. Hän myi vähäisen omaisuutensa ja. tuli. Äiti oli vanha ja kumara. Aika oli ripoitellut poislähtemättömän, valkean lumen, harvoille hivushah-tuville. Hän on elämän illassa. Aurinko valaa viimeisiä säteitään hänen elämänsä tiellä — hämärtyy. tammaksi muuttuu- — — — Äiti oli kuvitellut saavansa rakkautta ja hellyyttä lapsiltaan —? Mul-ia pettyL Ke olivat laittaneet itselleen oman kodin, ja olivat kotinsa mahtavia haltioita. Äiti oli käynyt vieraaksi heidän silmissään. Miniät olivat ylpeitä ja kovasydämisiä vanhukselle. Tiellä vaan on äinä, .sanovat. Ja näin ollen joutuu äiti raukka kerjäämään armeliaisuutta lastensa edessä — armeliaisuutta, mikä on alentavaa äidille. Hän kärsiL Kyynellähteet ovat täyttyneet jälleen. Ne putoilevat suurina karpaleina alas kuihtuneita ja ryppjösiä poskia. Hän nojaa ikkunalautaan yön pimeydessä ja itkee unhotetun katkeraa kohtaloa. Kunpa edes saapuisi tuo Suuri vapahtaja, kuolema, niin olisin onnellinen, huokaa ä i t i . . . . Näin saattavat lapset hyljätä tuon ennen niin rakkaan äidin. Mitä tulee meidän, jotka olemme nuorempia, ajatella kun' tulemme vanhaksi .ja lapsemme hylkäävät meidät? E i kö se tunnu sanomattoman pahalle ajatellakin että niin kävisi? Tämä ylläkerrottu on vain ylcsi esimerkki tuhansista. Kuinka moni meistä on hyljännyt kaikenuhraavan äitinsä sinne vanhaanmaahan. Meitä ei paljoakaan liikuta jos äiti tai isä meitä kaipaa siellä. Me emme muista täällä, miten paljon olemme vanhemmillemme velkaa. He eivät kylläkään velo meitä, mutta meidän tulisi se asia itsestämme arvata. Olen nähnyt miten vanhempi ilostuu kun saa edes kirjeitä lapsiltaan. Variheinmat kärsivät nurkumatta puutettakin, ilmaisematta sitä, lapsilleen — "kunhan vain heitä lapset mÄlelevat. He kaipaavat lastensa rakkautta. — A. RJ 1.25 .45 'NäjTttämöliiton tiedonantoja S. T. J . näyttämöliitolla on saatavana seuraavat uutuudet: MykkE-Topi. 3-osainen hullunkurinen lemmenseikkailu. , Kirj. Hel- . lä Kotijärvi. 6 miestä, 4 naista. Kulissit: tavallinen maalaistupa kalustoineen; sama kaikissa näytöksissä. Sivuja. G9. Vuokra. $6.00. : Mykkä-Topi on .mitä huUunkuri-sin seikkailu - maalaiskylästä. Eräs kulkuri on saanut päähänsä väih- VAPAUDEN KIRJAKAUPPA Voidaan tilata Xinraavia Idrjoja: Amerikalaxsen Työväenliikkeen vararikko, kirj. Wm. Z- Foster nld Kaopanki^Kansakoulun laskuoppi ja tuloskiija, fcid..,„ ^„ ' ^ ^\ Auringon poika, kiihkeästi kirjotettu romaani, kirj. Jack LÖnToiT*' Aapinen, lasten opettelukirja, sid. .. . . „ . * Aurinko, Kuu ja Tähdet Maailmankaikkeuden tarina, k ^ . j . " " ^ Gibeme . ...-......."...................^ -.—..^......^ Attila, historiallinen romaani, Mrj. Dahn, «id. . ~~ ».25 Aavoilla Ulai>oilIa, miellyttävä romaani, kirj. Jack London, nidl Amerikan Suomalaisia, satiirikertomuksia, kirj. K. Rissanen Autokirja, kirj, Yrjö Weilin, sid. "-68 Alanteen Sanakirja, snomalais-englantilainen, sid. Bakteerit, Tietoaarre, ku-j. Osc. Streng, ad. .„ . Babbitt, kirj. Sinclair Lewis, nid. ,-5» \ *""*"*•"• 1.50 Cynthia, kirj. Courts-Mahler, nid. .... Children of the Bevolution, kirj. Anna Louise Strong, nid. Z ! " " " " "* Englanninkielen Oppikirja, kirj. K. Brekke, sid. 1« Elsinoren Kapina, kirj. Jack London, sid Erämaa kutsuu, kirj. Jack London, sid i."' ^ Elollistea olentojen lisääntyminen, kirj. F. Kolpm Ravn, sid...* '5 Englanninkielen Alkeiskirja, kirj. Hanna Andersin, sid. ' " ,'!' Englantilais-Suomalainen Sanakirja hyvä opettelukttja, kirj. Vi Englantia aloitteleville, kirj. Enckell-Saarinen, sid f» Englantilais-Suomalainen Sanakirja, kirj. S. Nuorteva, sid. 2.0D Halikon Hakoniskat, murrekertomuksia, kirj. Kallio, sid. ... Hedelmien ja Marjanyiljelys, kirj. B. W. Heikel, sid - Humbristiiien laultädrja, se viimeinen painos Hypatia, kirj. Charles Kingsley, nid ; Imperialismi, agitaattorikursseilla pidetty esitelmä, nid. Ihmisen Herra, tarina synnistä, kirj. Hall Caine, 2 osaa, äd.......""" £5! Ihmisen Herra, tarina synnistä, kirj. Hall Caine, 2 osaa, nid. TSL Ihminen ei elä ainoastaan leivästä, kirj. K. Rissanen j' Ilmojen halki, kertomus lennosta pohjoisnavalle, kirj. Amundsen, nid i'.5n Ihmissyöjäin, Saarilla, knrj. Jack London, sid " Järjestelmäni Miehille, hyvä voimistelukirja, kirj. J.' Mueller ..........1 iw Jack London, elämänkertamuistelma, kirj. Helmi. Krohn, nid Kananhoitokirja, kirj. Mikko Ilkka, sid. , ». Kairosta Niilin latvoille, matkailijakertomus, knrj. Pekkala, nid. Kadotuksen Kansaa, kuvaus London Itäpäästä, kirj. Jack London, sid. 100 iSemia, kirj. Hanna geikku, sid Kuningatar Hanhenjalan Ravintola, kirj. Anatole Franze, sid i" I M Kpdin Lääkärikirja, etevästi toimitettu, sid. ............ .. kansakoulun karttakirja, toim. Jotuni, sid. , j'»» Kans^oulun kartasto, uusi, toim. A . R. Blomqvist ja E . E . Kaila!!!'. 100 Kommunistinen Manifesti, kirj. -Karl Marx, sid !!!! |'« Rristinuäkon Alkuperä, tutkielma kirj. Karl Kautskysid ilo Klon^ken Kuningas, seikkailuromaani Alaskasta, kirj. Jack Londöii 1.2S Kipinälennättimen toiminta, kuvitettu opas, kirj. Krigar ja Subkia sid« ••••«•••«•••••••MM****.'**********"************************'**'•••••••••••••••••• »50* Kirjanpito-opas, tehnyt Juhana Toiviainen, nid. ! 75 Kirjanpito, kauppaopistoja varten, kirj. I. Kovero ......!!!! LSQ Keittokirja, kirj. Mina Wall, sid. , ;! ^QQ Kotipuutarhuri, kuvitettu puutarhan hoitokiirja, kirj. M. Hyvönen, sid 100 Kolme Muskettisoturia, jännitysromaani, kirj. Alexander Duraas, _^ 3 osaa^ pid« ••••••••••••••••••••••••••••.•••••-^••••••••••••••••••••••••«••.,,100 Kyläraittien kuningas, satakuntalainen kertomus, rentoa rakkautta, kirj. Kaarlo Halme, sid. Kristitty, romani, kirj. Hall Caine, sid , 1,75 Ken teistä on synnitön, kirj. H. Courts-Mahler, nid 75 Kruunun Perämies, kirj. Larin Kyösti, nid Ketunpyyntiopas, kirj. Edvard Koponen, nid. ,. Kultamaan Rakkautta, kirj. Jack London, nid. Laulu Tulipunaisesta Kukasta, (Kuvattu), kirj. J . Linnankoski, sid. Z75* Laulu tulipunaisesta kukasta, kirj. Johannes Linnankoski, sid. uo Lenin ja Leninismi, kuuluu sarjakirjastoon, kirj. I. Stalin, sid ....... .75 Lumikenttien tytär, seikkaihirom. Alaskasta, kirj. Jack London, sid. i ! ^ Lastein Laulukirja, kirj. Hilja Liinamaa-Pärssinen, sid. Nuottipainos Luonnontieteiden voittokulku, Tietoaarre, kirj. Launhardt, sid .50 Luokkien sota, kirj. Jack London, nid... Lisoletten avioliitto, ylevä rakkausromani, kirj. H, Courths-Mahler, pidotf^ppa, •••••••••••••••••••«••••••«•*•««••••••••••«•••••••««••••••••«••,•••••••••«•••••«••••«••••*«•« «40- Lyhyt terveysoppi naisille, kirj. tn-i F r . Hoyitz .35 Maailman Taloudellinen Työväenliike^irj. ja, Losovsky, .75 :J Meren urhoja, merimiesromaoni, kirj. R. Kipling, sid 75 | aerisuai, seikkailuromaani, kirj. Jack London, sid. \m Mämlmanrakenne, käsittelee maailmankaikkeutta, kirj. E. Becher, 1,25 1.00 nid. •*•••*•*•••••••••••••• ••^•••••»•«•« ••••••*•••«••••••••••••*••••-•••••«••••*••••••••••• Maapallon kehityshistoria, tietoaarre, kirj. Victor "Madsen, uid^. teen vuoksi näytellä kuuromykän Maaömanliike, tietoaarre, kirj. Albrecht l^irth, sid. osaa. Ilman aikojaan Ivaan, sillä i.^* m—- T e . - i . „j hän tuumii, että mitäpä sillä kulkijalla on väliä minkälaisena milloinkin esiintyy. Hän tulee maalaistaloon kysymään työtä ja kun kirj ottamisen övuUa päästään selville, että hän on hyvä työmies, saa hän jäädä taloon. Nyt alkaa mitä hullunkurisin elämä, sillä Topi, joka ei ole todellisuudessa kuuro eikä mykkä,- saa aikaan monet kepposet. Talonväki ei-usko hänen kuulevan ja puhuvat .ilman pelkoa kaikki asiat hänen aikanaan. Samoin talon tytär, joka alkaa pitämään tästä reippaasta ja komeasta mykäsiä, puhelee hänelle rakkaudestaan ja puuhistaan ollenkaan aavistamatta, "että Topi kuulee kaikki. Ainoa joka tietää salai- (Jatkoa seitsemännellä sivulla) ja taide On tuossa ylennetty taidetöitä, vuossatain suuruudet ne siinä kuvastaa, uskonnon näyttäessä kyntUlöitä ne toisillensa tekee kunniaa. Ja on kuin kaikki suuret palvottuna ois, vaan yles' on unhotettu ~ työ on pois. Vaan äjtlös huoli, — taide, taimi vasta, jo porraspuiden alta ylös ponnistaa ja Prometheuksen tulta voimakasta kohoUain taidettansa tarjoaa: Pois silmistänne varjot valhe-elämän, ma tosielon kuvaa välkytän.i Ma urhot -nostan unhotuksen yöstä, lyön seppelöitsen, luojan kärsineen, . / suuruuden, joka kuvastcapi työstä, päämäärän sen ja taist4in tantereen, —: tuon kaiken, jota halveksien hyljittiin, luin turhuutta paljon tuotiin näkyviin. V Pois tahdon valhesuuruudet ma.lyödä, pois erotella kuonan kullasta, totuutta jumaloida, älyä ja työtä, riiin ihminen voi niittää onnea. Vcan terveen elämän ja kauneuden ma ihanteeni taulujn piirtelen. AP. 1.75 .50 . - . . . - .50 Maailman avaruus, tietoaarre, kiri. Ta«i J . Schreiner,,sid .50 Maa ja Ihminen, tietoaarjre, kirj. Alfred Kirchhoff, sid ii Maanviljelys Kemia j a Fysiikka, ku-j. Arthur Rindell, sid. 1.75 MaariviljelyBoppi, kirj. Sunihcn, sid. 1,25 Merikotka, kertomus Saksan kaapparilaivastosta sotaaikana, kirj. Felix von Luckner, sid 1.2S Murrosajan Lauluja, runokirja, kirj. Aku Päiviö, sid. 1.25 jMinua sanotaan Pnusepaksi, yhteiskunnallinen romani, kirj. Upton Sipclaupj si^» ••••••*•••••••••••••.•...••...•.•.•..i^,,,»,,,,,«,,,,„,,,.,,».,,,,,„,,,i,„,,,,.,,,„,^i;25 Minua sanotaan Puusepäksi, yhteiskunnallinen romani, kirj. Upton Sinclair, nid. •••••••'••••••••••••••••••••••••••••«•*••*••••••«•••••••••••••••••••••••••••••*«••••• .90 Myladyn Poika, kirj. Alexander Dumas, 3 osaa, nid. Meren Urhoja, kirj. R. Kipling, sid...... „.,. .75 Naamioimiskoulu, hyvä näyttämöille, kirj. Juurioja, nid .75 Nuoren Naisen Tervöys, lääketieteellinen kirja, ku-j. Kristine Skjerve,. nid. 1.00 Naisten Sukuelo, kirj. Lääket. T.-ri E . W. Wrestlind, nid. 1.00 Na svoimistelu, kuvitettu opaö, kirj. Elli Bjorksten, nid. 1.00 Na nen 3a Avioliitto, hyvä- terveysopillinen kirja, ku-j. Margaret Stephens, • sid* ••••••••••••••••••••••••*•.•..•..•••,....,,,••.,., 1^50 Napoleon III vaUankaappaus, kirj. Kari Marx, nid. .70 Neiti Päivänpaiste, Mrj. H. Courts-Mahler, nid. .75 Onnenneula, kirj. H. Courts-Mahler, nid. 75 Pakkopaita, kuolemattomuntta tutkiva vankilaromaani, kirj. Jack LoiidoPy sicla •••*••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••»•••,««,«,,,»,««•,.,,«,,»,»•••.•.•.••••• 1»75 Perheen, Yksityisomaisuuden ja Valtien Alkuperä, kirj. F. Engels, sid« «•••••••*•••••••••••••••••••••••••••...•••«.. 1.00 Punainen Vaara, kertomus nykyisestä Venäjäii maasta, nid .25 Penikkatauti, kirj. Nikolai Lenin, nid. .50 Pieni Tietosanakirja, sid 6.00 Perustuslain Olemus, kirj. O. Saari JO ^ e n i MehUäiskirja, kirj. Mikko Ilkka 36 Puhetaidon Opas, kirj. Arthur M. Lewis. sid. JO Pakolainen, kirj. Lauri Luoto, sid. 1.S0 Peloponnesolais Sota,: kirj. Tykydides. Suom. Emil Härdh, nid. 1..8S Rannerengas, kirj. David Potter, nid. .40 Rakentaja Solnes, kirj. Henrik Ibsen ........^ 1.25 7,000 Halki Afrikan Aavikoiden, kirj. Otto Zeltins-Goldfels, sid 1.25 Saksan Kumoustaistelu 1848, kirj. Karl Marx, sid. Sydämeni: on Sinun, kirj. H. Courts-Mahler, nid. Silkkilaiva, romani, kirj. Elenius, nid. Sosialistisen Filosofian Juuret^ kirj, Prietrich Engels, nid. Sliras Länsi, lasten terveyahoitokiHa, kirj. Ruotsalainen, sid. 125 Sptamuistelmani, ku-;. kenraali Ludendorff, sid. 2.50 ÖiÄmeii Kielioppi, kirj. E . N. Setälä, sid. ci:............,. •« Sata kuusikymmentä ohjetta lasten taudeissa, kirj. T:ri Jules — - .....................i... Sukupuolielämän Terveysoppi, kirj. Max von Gruber, nid. .'5 Suloisen järjettömyyden kaupunki, erittäin hieno rakkausromani, . . kirj. E . Temple^ Thurston, sid. 1.50 Silmukorven Nuori Epra, kirj. Kaarle Halme, sid. •• »-^ Taistelu Rakkaudesta, kirj. H. Courts-Mahler, nid • Tarttuvista sukupuolitaudeista, kirj. T m Pirilä, nid. Telinevoimistelu I. kuviterttu. kirj. Väinö Laherma • • \^ T f i n e v o i i b i s t e l u ^ kuvitettir, kiij. Vaino Laherma ..." » » M Tiede ja Vallankumou», lÄainio teos, kirj. Ernest Untermann, nid. .60 | ^}i^^^P^^^?r^omsxd^i. HaU Caine, sid i Työn Histona, knrj. Tjmnenew, sid. •» Uutisasukkaat Kanadassa, kirj. Pierre De Coulevain, sid Viattoman voitto, kaunis rakkausromani, kirj. H. Cotirths-Mahler \T » "^"Jv^ • Valaveljet, romani Islannin asuttamisen ajoflta, kirj. G. Gunnar-son, sid. .....r......... ^ ?l-50 Vaimo, jonkas mmuMe annoit, romani'elämästärwij" sid. 2.50 Vaimo jonkas minulle annoit, romani elämästä, kirj. Hall Caine, nid. 1-75 Valkoinen Profetta, romani engl. siirtomaapolitikasta, kirj. HaU .75 .75 .75 Caine. sid. 2.50 Y.^^^eymc\iAset, valitut teokset, kirj. J . W . von Goethe, nid...,. \^ Valskarm kertomuksia, kirj. Sakari Topelius . . . . . . . . . . . . . . ^ i. varmlanmn matka, kertomus Scandinavian salosuomalaisista, kirj- -^"»5 Lampen, nid. lO" ^Vierasta ja omaa kieltä viertysten, engL-kielen oppikn-ja ^ \ a kosen,Leijonan Metsästäjät, kirj. Lauri Luoto, sid. - • \% Valkosen Leijonan Metsästäjät, kirj. .Lauri Luoto, nid. • \% Voittoisa Nainen, kirj. PieJrre De Coulevain, sid. IZ Yksin maailmalla, kaunis romani, Idrj. Mabell Barnes Graundy, sid- »-^ Yleisen Terveysopin Alkeet, kirj. Taav Laitinen, sid. • Tlos Helvetistä, kirj-. Konrad Lehtimäki, nid., ^r© Ylemen johdatus luonnontieteisiin, tietoaarre, kirj. Th. H . Huxley, s;d. -^y YUäolevan lisäksi voi Vapauden konttorista tilata "W^ATEFvaA>- FOUNTAIN KYNIÄ, joiden hinnat ovat ?2.75. $i.00, 56.00 ja Vapauden Eirjakaiqipa. Box 69, Sudbury, Ont Paikka on erist teossa noudatei t RUOKATA^ (TELEPHONE 1 Pientä r; astioita, kyökki kyjä, spi^nkejä Käykää tut Auki keskiviikk Sunnuntai valmistaa ajann on auki 4 k l:stä päiväl] 75 Rea Stre \ 2 BIRCH S • |
Tags
Comments
Post a Comment for 1927-04-29-06
