1927-04-29-03 |
Previous | 3 of 8 | Next |
|
small (250x250 max)
medium (500x500 max)
Large
Extra Large
large ( > 500x500)
Full Resolution
|
This page
All
|
'• Snomalaiseu
20, Lardgj
koukset pide.
° toinen Bnn-sote:
Box 68,
kokoukset oa
2:nen sua.
• Kirjevaihto.
i . Nolala, p.
\cen ensimäi.
"-ilta keUo.8
795 Galt'
ston osote on
'ake, Ont.
osaston oaot»
'an, Sask.
kokoukset pi.
a 4 sunnunui
2 on: S.S. o.
;on, OnL
os._kokoaks«t
imäinen sun-
•i kokoukset
tiistai; näy-et
joka toi-lisjaosto
ko-tiistai.
Kaik-on
klo 8 il-
-osote: 316
r, Ont.
nitean osoite
'e., Port Ar.
rjeston osas*
än joka kuu-untai
klo 2
•ösote; Dan
O., Ont.
o. nro 5 tyj.
joka toinen
Imakokonks^t
3 i.p. Osote:
Sault Stc.
S. osastoi
a joka kna>
sunnuntaina,
Osote: Boi
idan Suomaat
© 56) kollillaan
jo^
nä Sunnun-
Uä. Osote:
eskaskomMea
ussa paikas-kolmentena
äivällä. Oso-om.
osaston
joka toinen
birjeTaihto-
1090, Tim-mnalla
on
yminen iäisten
järjei-iston
työko-
•onton Suo-luoneustolla,'
I., jokaisen
1 j a kolmas
kello 8.00.
ilukokoukset
kauden toi-itai-
ilta, aJ-lote:
K S.
w Ave.
erin ossatoo
lisinä ensi-cuussa,
joka
;sa pidetään
illisen osas-itkin
kokolleen
kello
'aihto-osote:
HTiers, B.C.
laston kuutaan
joka
inuntai klo
uartz, Ont
h Societyn
oka töinen
2605 Pen-
% B. C.
sen Suoma-uomalaisten
iskuksen ja
eet ovat:
1113 W.
ago,
1 rahalähe-ämainitulla
;t y.m.
Stetson
päihin. .
e ovat k
la.
OBt
semme
kaikaie työIäistovereiUe
lieningradin kihlakunnan
neuvostojen X Vm
edustajakokous
Sirkka, Pirkko, Pulmu,
Hilkka, Elsie ja
Kaarlo Hirvelä
Nick Ristimäki
Oiva Tappar
Jukka Kymäläinen
Janne Rautianen
Urho Ahlgren
John Tikkanen
Yapputervehdys
kalkille puoluetovereille
toivottaa
kaksoUkaopxitilnen oaunaleipoinon benkilokunta
IMPI MATSON
BETTY FORSBERG
• ' • REINHOLD TOLONEN
RUfiOLF TOIKKA,
H E I K K I ROINE
ARNOLD LINGDON
VÄINÖ MÄKI
VICTOR ROUKKULA
"505 Simpson St Fort; Williani, Ont.
Seuraelämä ja vakavampi toiminta
K i r j . Ed. Heikkilä "Etesnpäissä"
Kun katselemme suomalaisten
työläisten toimintaa, niin näemme,
mihinkä se johtaa, jos pelkän seuraelämän
takia kuulumme puolueeseen.
Osa suomalaisista täällä
Amerikassa on jo yli kaksikjrm-meniä
vuotta koettanut uurastaa
työväenluokan etujen puolesta. Nyt
se tulee näkyviin, minkä verta niistä
on kuulunut seuraelämän takia
puolueeseen. He eivät ole kaik--
ki voineet njrt seurata todellista
työväenpuoluetta, vaan jääneet
pois siitä jaf osa ön ruvennut sitä
vastustamaankin. Ei heillä ole o l lut
sitä' ajatusta, että työväenpuolueessa
ja öan menettelytavoissa
tulee tapahtumaan muutoksia, jos
työläiset meinaavat katkoa ne kahleet,
joihin por^aJrit ovat heidät
sitoneet, ja päästää heidät vapauteen.
" Jos muistelemme ja ajattelemme
sitä toimintaa, mikä oli lähes
kymmenen vuotta taaksepäin,
niin jokainen työläinen, joka nykyaikana
seuraa todellista työväen
toimintaa, tölee ajatelleeksi, että
sen aikainea.r toiminta ei ollut tar-kotustaan
vastaavaa. Se oli enm-
Pi työläisten keskinäistä rähisemistä,
kuin toverillista toimintaa.
Jos henkilö oli toisin ajatteleva,
niin sitä haukuttäin oikein persoonallisesti
j a se oli hyvä agitatsioni-työntekijä,'
joka osasi hyvin hankina
ja sanoa toiselle niin, että M -
nen suunsa meni tukkoon- Tämä
suun tukkoon saamisyritys :Oli
liyyin huono teko. Ei ketään a i kuista
ihmistä saada haukkomalla
asiaa ymmärtämään, vaan Tdhamie-liseksL
Jos joitakin henkilöitä oli,
3otka puhuivat ja tekivät tuttavuutta
toisinajattelevan kanssa,
niin nämä- saivat hyvin halveksivia
Ijatseita näiltä suansoittajflta,HeU-
15. oli ?e vain päätarkotus, että saa-itsensä
kuulnisaksi, osottaa, et-nirnä
se olenMri tekijä työräen I
toiaiinnassa eikä tbiset ole mitään. I
He koettivat-, aina painostaa toisia
tovereitaan ja halveksia heidän
ajatuskantaansa. Mikään ei
ollut mitään, jolleivät he itse saaneet
sitä esittää. Sen~ vuoksi kävivät
kaikki kokouksetkin riitaisiksi,
kun oli useampia sellaisia, jot-
'•ia. pyrkivät tähän etuasemaan ja
asioiden keskustelu meni hyvin u-sein
persoona-asiaksikin, joka oli
sivullisten hyvin ilkeää kuunnella.
Ja se vähensi kokouksessa kävijöitäkin.
Nyt nähdään niistä suunsoittajista,
mihinkä ne ovat vajonneet. Ei
heillä ole ollut sisimmässään oikeata
ajatusta työväen toiminnasta —
se on ollut vain ulkokullattua. Tämä
tuntuu monellekin työläistove-rille
hyvin ikävältä nähdessään: niitä
henkilöitä, joiden kanssa on ollut
toiminnassa ja taistelut työväen
luokan olojen parantamisen puolesta
ja joita on kutsunut toverikseen
j a antanut täydellisen toveri-luoton,
että näniä samat henkilöf
ovat nyt pettäneet heidät ja miiut-taneet
taistelunsa ftoisaallepäin.
Heidän nimensä nähdään nyt porvareita
avustavien lehtien palstoilla,
joissa he loijarimaisesti koettavat
väärentää marxilaisuuden ja
mustata kaiken työväen toiminnan.
Ja onpa heissä niinkin häpynsä syöneitä,
jotka: ilkeävät sanoa, ettei
marxilaisuutta tarvitse Amerikan
työläiset, niinkuin Amerikan työläiset
olisivat jokin poiUcehs taaa-ilman.
muista työläisistä — heitä
riistävät samaten- kapitalistit kuin
muidenkin "maiden työläisiä. \ Jos
ei Amerikan työläiset yhdy muitten
maitten työläisten kanssa toteuttamaan
mandlaisauttaj niin
suotta sitä on silloin puhua työväen
toiminnasta mitään, vaan i -
hailla niitä, jotka elävät työläisten
ansiosta j a sanoa, että noin s i tä
rehelliset ihmiset pärjää, että
ne ovat kaikki laiskoja lurjuksia ja
roistoja, jotka puhuvat marxilai-
Maaliskuun 24 p mä, avattiin Smolnassa
Leningradin kihl^ninnan neuvostojen
XVni edustajakokous, joka
kesti kolme päivää. Edustajia
kokoukseen oli saapunut eri paikkakunnilta
266 henkeä. Edustajakokoukselle
valittiin 21-henkinen
puhemiehistö ja kunniapuhemiehis-töön
koko N.k.p:n politbyro: Stalin,
Buharin, Ordshonikidse, Ryköv,
Voroshilov, Kirov, Kalihin, Zetkin
j a Lopatinä.
Edustajakokoukselle lausuttiin
erinäiset tervehdykset kihlakunnan
toimeenpanevan koipitean, N.k.p:n
kihlafi, ja läänin toimeenpanevan
komitean puolesta.
Edustajakokouksen keskeisimpinä
kysymyksinä olivat läänin toimeenpanevan
komitean ja kihlakunnan
toimeenpanevan komitean selostukset
toiminnastaan. Selostuksista käv
i selville, että niin Leningradin
läänissä kuin kihlakunnassakin on
taloudellinen ja poliittinen elämä
huomattavasti noussut. Viime a i koina
on ollut huomattavissa neu-vostokoneiston
vilkastumista j a samoihin
aikoihin kooperatiivin ympärillä
kasvavat suuremmat työtätekevät
joukot. Köyhän j a keskivarakkaan
talonpojan aktiivisuus on
kohonnut sosialismin rakennustyössä,
jota todistavat viimeiset neuvostojen
vaalit. Koulu-, politprosvet-ti-
ja sairaaloiden työ on paljon^
edistynyt edellisiin Miosiin verrattuna.
Talonpoikaisten nuorisokoulujen
verkkoa bn laajennettu. Sähköistämisessä
on päästy yli sodan
edellisen tason j-n.e.
Alustuksen johdosta syntyi vilkas
keskustelu, jossa tuotiin toiminnan
hyvät j a huonot puolet esille sekä
annettiin neuvoja, mihin kysymyksiin
uuden läänin" j a kihlak. toimeenpanevan
komitean olisi kiinnitettävä
huomiota. .
Edustajakokous totesi läänin ja
kihlak. toimeenp. kom. työn tyydyttäväksi
j a työssä olleen oikean linjan.
Valittiin uusi kihlak. toimeenpaneva
komitea, johon tuli 29 jäsentä
ja 10 kandidaattia. Läänin neuvostojen
edustajakokoukseen valittiin'
34 henkeä.: .
Edustajakokous lähetti proletaarisen-
tervehdyksen Leningradin
•'Pravdalle" ja "Vapaus"-lehdelle,
jotka ovat olleet tienviittana niin
taloudellisissa kuin poliittisissa kysymyksissä.
Kokous loppui Inter-nationalen
laulamiseen.
ta-alasta puolet, summattomine lijon-nonrikkauksineen
vielä melkein
käyttämättä. Jotta nämä rikkaudet
tulisivat käytettyä, on autiot ja
harvaan asutut alueet kaikkein ensiksi
asutettava, jonka jälkeen vasta
näiden rikkauksien hyödyksi
käyttö käy mahdolliseksi.
Lähimmän kymmenen vuoden
aikana maa-asiain kansankomisari-aatti
siirtää näille alueille yli 4 milj.
uudisasukasta, mikä kysyy suuria
rahasummia, lähes miljaardin ruplaa.
Osan tästä summasta antaa
.^valtio, osan maatalousluottoyhtio,
osa saadaan asutettavien alueiden
metsä- y.m. rikkauksista - saatavista
tuloista y.m. lähteistä.
Ottaen huoihioon suunnitelman
tärkeyden on kaikkien yhteiskunnallisten
järjestöjen avustettava valtiota
varojen hankinnassa uudisasutuksen
toteuttamiseksi.
TOMSKI BERLIININ EHEYS-KONFERENSSISTA
Moskova. — Tomski on palattuaan
englantilais-venäläisen eheysko-mitean
Berliinin konferenssista antanut
scuraavasisältöisen lausunnon:
Konferenssi on todennut sen kiertämättömän
tosiasian, että Amsterdamin
internationalen johtajilla on
johdonmukaisen torjuva kanta Eng:-
lannin yleisneuvoston ja Venäjän
ammattiyhdistysneuvoston toivomuksiin
nähden työväenluokan todellisen
eheyden aikaansaamiseksi.
Venäläis-englantilaisen komitean
toimintaa ja tuloksia harkittaessa
ilmeni, että aikaisemmin tehdyt päätökset,
joissa kiinnitettiin Amsterdamin
internationalen huomio uuden
maailmansodan vaaraan j a tehostuvaan
kapitalistiseen taloiidelli-seen
ja poliittiseen paimjstuksesn
työväenluokan suhteen, cvat tulleet
täysin vahvistettua kahden viime
vuoden tapahtumain nojalla.
Tomski totesi, että kaikki päätökset
tehtiin yksimielisesti taka huomautti,
että istunto osotti, että vc-näläis-
englantilamen cheyskomitea
oli olemassa j a on edelleenkin olemassa,
j a että työväenluokan vihollisten
sen hajoamiseen kiinnittämat
toiveet ovat täysin pettäneet.
SOOMEN EDUSTUS NEUVOSTO-LIITOSSA
Suomalaiset porvä^islehdet tietävät
kertoa, että Suomen lähettiläs
Moskovassa A. Hackzell. ti^lee' touko.
1 prnä lupoumaan toimestaan
j a hänen tilalleen tultanee nimittämään
nlkoasiainministeriön kansliapäällikkö
P. A r t t i . /
Neuvostoliiton asutus-suunnitelmat
Koko Neuvostoliiton pinta-ala ön
2 miljaärdia desjatinaa. Siitä on
asuttua 500 milj. desjatiinaa. Noin
500 milj. desjatiinaa on erämaata,
hietikkoa ja suola-aroa, asutukselle
kelpaamatonta maata.
Jälellä on vielä 1 miljaardi desjatiinaa,
joka on asutukselle kelvollista,
mutta ^ vielä vähän, asuttua
taikka kokonaan autiota.
Näin ollen on Neuvostoliiton pin-
Suomen lahtarien
houreista
kirjottaa '"mimim. "Horna" käyttävä
"Punaisessa Karjalassa":
Suomen lahtarit sairastavat parantumatonta
"nousu"-tautia. Se
on eräänlaista järjen päälle käypää
tautia^ joka panee potilaan leuhkimaan
mahdottomia hullutuksia. Tähän
tautiin Suomen lahtarit sairastuivat
ensikerran v. ,1918 järjestäessään
Karjalaan ensimäisen rosvo-retkensä,
joka tunnetaan Repolan
ja Porajärven "nousun" nimellä.
Sen jälkeen tauti uusiintui jokaj
vuosi aina vuoteen 1922 saakka, j o i -j
loin Suomea lahtarit järjestivät vii-I
meisen ja suurimman rosvo- j a mur-|
haretkensä Karjalaamme. ,Tällä vii- !
meisellä retkellään nostattajat sai-*
\'at niin pahasti päihinsä, että koti- j
nurkille päästyään katsella toljot-;
tivat tämän mjxailman menoa kuin j
kirveellä päähän lyöty härkä, j a,
olisi luullut "nousu"-taudin heistä
ikipäiviksi kaikonneen. Mutta eipäs.
Tauti oli lahtariparkaan syöpynyt
syvälle —- vereen j a ytimiin. |
Pahimmasta pökerryksestään toin-j
nuttuaan alkoivat ne hautoa uusia j
Karjalan "nousuja" ja on niistä a i - {
na silloin tällöin maailmalle hyvin j
härkämäisesti mölähdeltykin.
Uusien "Karjalan nousujenil^jär-jestämiseksi
on Suomen porvari perustanut
aivan erikoisen järjestön,
joka tunnetaan nimellä: "Akateeminen
Karjala-seurä". Tämän seuran
aktiivisen jäsenistön etupäässä
muodostavat porvariston ylioppilas-nulikat,
yliopiston opettajat, suojeluskuntien
hakamiehet ja — papit.
Seuran rahottajina ovat tehdas-,
kauppa- -ja maanviljelyspontsarit.
Seura on koko maata käsittävä,' ja
sen toiminta kahdenlaista: julkista
ja salaista.
Seuran toiminnan julkisesta puolesta
toitottavat maailmalle "nou-su"-
tautia sairastavat porvarit itse,
sanomalehtiensä välityksellä. Niinpä
äskettäinkin, lehtitietojen mukaan,
on tällä seuralla ollut Kuopiossa
jonkinlaineii propiagandatilai-suus,
jossa puhujana on esiintynyt
pappi Simelius. ^ Tämä kirkon fas-cisti
ja tunnettu valkaisija vuoden
1918 ajoilta, on mielipuolisuutta h i povassa
puheessaan leuhkinut uusista
Karjalan "nousuista", bolshevikkien
kukistamisesta j a suur-Suomen
muodostamisesta. Hänen mielestään
, " e i vielä oikeastaan Suomea
ole olemassakaan, mutta se
kerran tulee olemaan". Ja sen " o i kean
Suomen" muodostamisessa " p i tää
Karjalan väestön olla mukana.
Sen vapauslaulu ei ole vielä valjennut".
Että se "oikea Suomi", se suur-
Suomi syntyisi j a Karjala "nousisi",
on Suomessa olevista Karjalan pakolaisista
muodostettava erikoinen
lahtari- j a rosvojoukko, joka panee
asian töpinäksi. Kas näin on tämän
"jalon asian" puolesta pappi
Simelius saarnannut:
"Karjalan pakolaisista on muodostuva
Karjalan jääkäripataljoona
27, vihalla j a sattuvin iskuin. Voima
on ratkaiseva tekijä ja ryssät
eivät tule koskaan ymmärtämään
muunlaista kaunopuheisuutta kuin
sitä, jota puhutaan pistimillä. M i nuutti
minuutilta lähestymme sitä
Maratonia, missä Karjalan kohtalo
ratkaistaan samanaikaisesti kuin
'kysymys omasta jatkuvasta olemassaolostamme'."
Suurenmoista suunsoittoa j a ujostelematonta
lahtarien aikeitten tulkintaa,
josta selvästi kuvastuu minkälaisten
mielipuolen houreiden vallassa
valkoisen Suomen porvaristo
edelleenkin touhua. Onhan se ennestäänkin
tunnettua ollut, että
porvarit koettavat Suomessa olevia
Karjalan pakolaisia provoseerata
uusiin mielettömiin seikkailuihin,
mutta noin selvästi eivät liene ennemmin
aikeistaan puhuneet. Tämä
on nykyisen maailman imperialistien
sotaisen hengen vaikutusta
"nousu"-tautia sairastaviin Suomen
lahtareihin.
I Eteenikin juhlajulkaisu
\ Toverilehtemme Eteenpäin tulee olleeksi viisi vuotta Wor-
\ cesterissa ja vaikka lehti onkin saanut tai9tella sekä lahtarien että
( noskien jatkuvia hyökkäyksiä on se tuolla ajalla kohonnut johta- -
I raksl suomenkieliseksi pöivälehdeksi idässä.
» Nuoren toveriliikkeen alkuvuodet ovat olleet myrskyisiä, sa- .
[ moin kuin on itäisten valtioiden työväenliikekin ollut. Tällä
» julkaisulla johdatetaan mieliin näitten todellakin vaiherikkaiden
[ vuosien tapahtumia sekä sanoin että kuvin.
I Julkaisu käsittää 128 suurikokoista sivua, painettuna hyvälle
[ paperille. Julkaisu, vaikkakin historiallinen, on erittäin vaihte- '
, levasisältöinen, käsitUien kirjotuksia jiseimmilta henkilöiltä, ku-
' ten: Mikael Rutanen, Elis Sulkanen, Hugo Paasikivi, Wm. Marttila,
1 Arne Halonen, Henry Puro, Toivo Merisalo, Victor Berg, Richard
I. Pesola, Väinö Finberg, Aku Päiviö, Aaro Hyrske, Kalle Heino,
; David, Heino, August Nenpnen, Matti Viitala j a vielä maatamia
I salanimiä. " , -
I Julkaisussa on nelisenkymmentä kuvaa.
SamalU knn tilataan ja levitetään tatS arvokasta jnfkalsna
I avustetaan vainojen alaista toverilehteamme.
Kaikki tilaukset on Canadassa l&hetettäva Vapandea kontto*, !
; run. Nekin tilaukset, jotka on lähetetty Btee.npain konttoriin
I tullaan täyttämään Vapauden kantta. Jalkaisnn hinU o» TSc
V A P A U S ,
Box 69. SUDBURY, ONTARIO.
' • • • •
laisuudesta. Silloin he toki olisivat
rehellisiä porvareita eikä tällaisia
.työväen narrajia, jotka ovat
aina vastaan sitä toimintaa, jolla
voisivat työläiset olonsa korjata.
Tällaiseksi vie pelkkä seuraelämä
työläiset, —- he heiluvat ja horjuvat
ja lopuksi kääntyvät porvareita
kannattamaan.
Eipä siksi, ettei seuraelämääkin
tarvitse työläiset — ei sitä voi k u kaan
kieltää. Se virkistää työläistä,
joka raataa kovaa työtä pitkät
päivät, vaan vakavampi toiminta
pitäisi olla etupäässä jokaisen työläisen
ajatuksissa. Siksi ne nyt o-vatkin,
täällä Yhdysvalloissa erotetut
toisistaan, että saataisi työläisten
toiminta varmemmaksi, ettei
se ole aina sellaista heiluvaa.
Eipä silti, että tämä seuraelämä o-lisi
rakennettu nyt joksikin semmoiseksi
hampuuikvelämäksi, *^ vaan
senvuoksi, kun suomalaisissa työläisissäkin
on niin suuresti eroavia
mielipiteitä. Vaan kun yks-mielisesti
yhdytään Buomalaiseen
työväenjärjestöön jä siinä toverillisesti
keskustellaan niistä eroavista
mielipiteistä j a sulaudutaan - yhteen
eikä hammasta purren ajatella
toista työläistä, niin se merkitsee
edistystä. Me näemme kuinka työläistä'
raateleva porvaristo on mielissään
j a nauttii siitä, kun työläiset
riitelevät keskenänsä. E i i>or-vareilla
ole silloin suurtakaan pelkoa
valta-asemansä menettämisestä,
kun työläiset vihaavat toisiaan. Jos
joku osa työläisistä hyökkää hänen
kimppuunsa, niin toinen osa työläisistä
puoltaa häntä- 3Iutta kan
kaikki työläiset yksimielisesti hyökkäävät,
niin silloin porvarin valta
on kukistettu j a työläiset päässeet
Araltaan j a vapauteen.
Kun työläiset tämän seuraelämän
kautta pääsevät s;iiheh ymmärrykseen,
miten välttämätöntä on työläisten
keskuudessa yhteinen toiminta
j a toverillisuus, niin ne silloin
yhtyvät vakavampaankin toimitaan.
Amerikassa työläiset . e i vät
vielä siinä määrässä käsitä kuin
Europan työläiset, että miten välttämätöntä
on yhtyä vakavaan toimintaan.
Vaan porvarillinen k i ristys,
työttömyys ja palkkojen ia-lentaminen
panee ajattelemaan A-merikassakin
työläiset elämisestään.
Tähän ajattelemiseen päästäkseen
tarvitsee enin osa Amerikassa olevista
työläisi-stä niitten työläisten
apua, jotka käsittävät jo työväen
toiminrfasta niin paljon, että voivat
selostaa sen, mitä hyötyä on
työläisille siitä, että he yksimielisesti
yhtyvät maailman työväenpuolueeseen.
Tässä selostamisessa
voi käyttää apunaan sellaisia työ-väenlehtiä
ja kirjallisuutta, jotka
ovat työväen opastajia. Olisi tarpeellista
päästä persoonatuttavuu-teen
sellaisen työläisen kanssa, jolle
meinaa saada lehden kaupaksi,'
että voi aina joskus kysyä, jos hän
on lukenut sitä ja sitä kirjotusta.
E i lehti vöi vaikuttaa sillä vielä
työläiseeni, jos se. hänelle tulee,
vaan sen pitää sitä myös lukea.
Jos nykypäivänä lukee työväenpuolueen
lehdet tarkkaan, niin silloin
myös käsittää työväen toiminnankin-
Olisi tarpeellista työväenpuo-
Itieen jäsenienkin kysellä toisiltaan
hyvin usein, jos on lukenut sitä ja
tätä kirjotusta. Se johtaisi jokaisen
jäsenen seuraamaan lehdet tarkalleen
sillä pelolla, että jos häneltä
taas kysytään jotain .lehdestä
eikä hän tiedä, niin se on häpeällistä,
kun hänelle tulee lehti eikä
tiedä mitä siinä on kirjotettu. Tänä
aikana, kun työväenpuolueen
lehdet saavat vielä lioinkin vapaasti
ilmestyä j a tehdä selkoa asioista
meill<e työläisille, niin meidän p i -
.täisi ne silloin tarkkaan lukea ja.
levittää myös niitä toisille työläisille
luettavaksi.
Ei sitä tiedä milloin tulee se a i ka,
että henkitoreissaan oleva kapitalismi
kieltää meiltä sen mahdollisuuden,
niin millä sitä tietoa silloin
työläisille levitetään. Työläisten
pitäisi olla selvillä näitten kahden
luokan välisistä asioista, etteivät
aina uskoisi sitä moskaa, mitä
porvarit koettavat heille syöttää
silloin, kun työläiset oloihinsa parannuksia
vaativat. Kaikissa maissa,
missä porvarit ovat ruvenneet
pelkäämään työläisten nousua, he
ovat myös kieltäneet työläisille tietoisuuden
levittämisen. He tietävät,
että jos työläiset tietämättöminä
innostuvat ottamaan vallan käsiinsä,
niin he sen pian antavat takaisin
porvareille. Vään tietoisina
he voivat kärsiä ne alkuvaikeudet,
mitkä heillä tulee olemaan kommunistisen
yhteiskunnan rakenta-misesa.
Työväenpuolu<^en lehdistä voi
saada tämän tietoisuuden halvalla,
ei siinä kulu monta senttiä päivässä
eikä liioin kuluta pitkältä a i kaansa
jos niitä lukee ja seuraa joka
päivä luokkataistelukyeymyksiS.
leiie
a eväi saaneet
im tntiislisen ppäri mailman.
Koko vaihtelee 3^4 tonnin ja siitä aina ylöspäin
1/4 tonnin lisäyksellä, ostajan kysyn*
nän mukaan. Myöskin varustetaan trokit
päällystöillä sen jälkeen mitH lajia kukin
ostaja haluaa.
Välitämme myöskin
INTERNATIONAL HARVEST CO.
ja kaikenlaisia maanviljelyskoneita
s. J. HILL & CO.
Jumbo Garden,
P. o. Box 122 PORT ARTHUR, ONT. PubeUn 1613 N .
• • -o. ila myytävänä
1—-G j a 10 eekkerin farmia, asuttuja Ja asumattomia, kaupongnn
laidasta alkaen, lähellä katuveunutictä, sekä suurempia farmimai-ta
edempänä kaupungista myydään hyvillä maksuehdoilla, tahi
vaihdetaan kaupungin taloihin.
Ky.sykää nHtä
SI M & Cl.
JUMBO GARDEN,
P. O .Box 122
PORT ARTHUR, ONT.
Pnlielia 1513
HAMMASLÄÄKÄRI
Johnson Btoek
Vastapäätä Ck>chrancn rautakauppaa
Phone 157
SUDBURY, ONTARIO
HUOM.! Suomalainen kontjtpiri-
;-tyttS. \
JOS OLEHE KIPEÄ V A P A A e
UUIKEKIRJA —MO. O
ElfoS on / U 23 ffllesten Ja iis|*tea tmOM^mHL
tettyoS. Koin m/Sakla tSyd^IUiien luettelo sao-mslalsfsts
kotUUkkeUtfi. HUtt Jokainen
itse rauta «otdran lUkkeen tsodlUeen, sssiaten
mrOiikln lUkkelttra Uanat 7. ta.
XaAfckeet etTBt ole ittteottUaakkeltS,mus tosi-
•oomslslsla YSlmlsteJttt, jotta SaomcMa on Jo
iltftettf, monia kymnienlJI -rooslf^
aaman kirjan cutte -rapsasU Ja p l t SM sen <
olla JakslMMs snonialaUeau kmU««a, aina ette
tiedä kotka alta tarvitsette, Tsrofcaa bambmikl' .
lOakfceltfl Ja' bnmbmiki-tolitoneita.
- —^UcöeU'ln Apteekki on «ti n r t a—. _ : -
^ —Sooai. AptcckkUUke n^raraUolasa^. : '
9, a UonELI. CO.. Suoerlor, Wla.
K ^ L L E P O U K A M AN
SAUNASSA
kylvetään perjant.' j a lauantaisin
SUDBURY, ONT.
Pohelin 457. P. O. Box 1122
I'- (
t -
"m.
mm
il» •mm
Object Description
| Rating | |
| Title | Vapaus, April 29, 1927 |
| Language | fi |
| Subject | Finnish--Canadians--Newspapers |
| Publisher | Vapaus Publishing Co |
| Date | 1927-04-29 |
| Type | text |
| Format | application/pdf |
| Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
| Identifier | Vapaus270429 |
Description
| Title | 1927-04-29-03 |
| Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
| OCR text |
'• Snomalaiseu
20, Lardgj
koukset pide.
° toinen Bnn-sote:
Box 68,
kokoukset oa
2:nen sua.
• Kirjevaihto.
i . Nolala, p.
\cen ensimäi.
"-ilta keUo.8
795 Galt'
ston osote on
'ake, Ont.
osaston oaot»
'an, Sask.
kokoukset pi.
a 4 sunnunui
2 on: S.S. o.
;on, OnL
os._kokoaks«t
imäinen sun-
•i kokoukset
tiistai; näy-et
joka toi-lisjaosto
ko-tiistai.
Kaik-on
klo 8 il-
-osote: 316
r, Ont.
nitean osoite
'e., Port Ar.
rjeston osas*
än joka kuu-untai
klo 2
•ösote; Dan
O., Ont.
o. nro 5 tyj.
joka toinen
Imakokonks^t
3 i.p. Osote:
Sault Stc.
S. osastoi
a joka kna>
sunnuntaina,
Osote: Boi
idan Suomaat
© 56) kollillaan
jo^
nä Sunnun-
Uä. Osote:
eskaskomMea
ussa paikas-kolmentena
äivällä. Oso-om.
osaston
joka toinen
birjeTaihto-
1090, Tim-mnalla
on
yminen iäisten
järjei-iston
työko-
•onton Suo-luoneustolla,'
I., jokaisen
1 j a kolmas
kello 8.00.
ilukokoukset
kauden toi-itai-
ilta, aJ-lote:
K S.
w Ave.
erin ossatoo
lisinä ensi-cuussa,
joka
;sa pidetään
illisen osas-itkin
kokolleen
kello
'aihto-osote:
HTiers, B.C.
laston kuutaan
joka
inuntai klo
uartz, Ont
h Societyn
oka töinen
2605 Pen-
% B. C.
sen Suoma-uomalaisten
iskuksen ja
eet ovat:
1113 W.
ago,
1 rahalähe-ämainitulla
;t y.m.
Stetson
päihin. .
e ovat k
la.
OBt
semme
kaikaie työIäistovereiUe
lieningradin kihlakunnan
neuvostojen X Vm
edustajakokous
Sirkka, Pirkko, Pulmu,
Hilkka, Elsie ja
Kaarlo Hirvelä
Nick Ristimäki
Oiva Tappar
Jukka Kymäläinen
Janne Rautianen
Urho Ahlgren
John Tikkanen
Yapputervehdys
kalkille puoluetovereille
toivottaa
kaksoUkaopxitilnen oaunaleipoinon benkilokunta
IMPI MATSON
BETTY FORSBERG
• ' • REINHOLD TOLONEN
RUfiOLF TOIKKA,
H E I K K I ROINE
ARNOLD LINGDON
VÄINÖ MÄKI
VICTOR ROUKKULA
"505 Simpson St Fort; Williani, Ont.
Seuraelämä ja vakavampi toiminta
K i r j . Ed. Heikkilä "Etesnpäissä"
Kun katselemme suomalaisten
työläisten toimintaa, niin näemme,
mihinkä se johtaa, jos pelkän seuraelämän
takia kuulumme puolueeseen.
Osa suomalaisista täällä
Amerikassa on jo yli kaksikjrm-meniä
vuotta koettanut uurastaa
työväenluokan etujen puolesta. Nyt
se tulee näkyviin, minkä verta niistä
on kuulunut seuraelämän takia
puolueeseen. He eivät ole kaik--
ki voineet njrt seurata todellista
työväenpuoluetta, vaan jääneet
pois siitä jaf osa ön ruvennut sitä
vastustamaankin. Ei heillä ole o l lut
sitä' ajatusta, että työväenpuolueessa
ja öan menettelytavoissa
tulee tapahtumaan muutoksia, jos
työläiset meinaavat katkoa ne kahleet,
joihin por^aJrit ovat heidät
sitoneet, ja päästää heidät vapauteen.
" Jos muistelemme ja ajattelemme
sitä toimintaa, mikä oli lähes
kymmenen vuotta taaksepäin,
niin jokainen työläinen, joka nykyaikana
seuraa todellista työväen
toimintaa, tölee ajatelleeksi, että
sen aikainea.r toiminta ei ollut tar-kotustaan
vastaavaa. Se oli enm-
Pi työläisten keskinäistä rähisemistä,
kuin toverillista toimintaa.
Jos henkilö oli toisin ajatteleva,
niin sitä haukuttäin oikein persoonallisesti
j a se oli hyvä agitatsioni-työntekijä,'
joka osasi hyvin hankina
ja sanoa toiselle niin, että M -
nen suunsa meni tukkoon- Tämä
suun tukkoon saamisyritys :Oli
liyyin huono teko. Ei ketään a i kuista
ihmistä saada haukkomalla
asiaa ymmärtämään, vaan Tdhamie-liseksL
Jos joitakin henkilöitä oli,
3otka puhuivat ja tekivät tuttavuutta
toisinajattelevan kanssa,
niin nämä- saivat hyvin halveksivia
Ijatseita näiltä suansoittajflta,HeU-
15. oli ?e vain päätarkotus, että saa-itsensä
kuulnisaksi, osottaa, et-nirnä
se olenMri tekijä työräen I
toiaiinnassa eikä tbiset ole mitään. I
He koettivat-, aina painostaa toisia
tovereitaan ja halveksia heidän
ajatuskantaansa. Mikään ei
ollut mitään, jolleivät he itse saaneet
sitä esittää. Sen~ vuoksi kävivät
kaikki kokouksetkin riitaisiksi,
kun oli useampia sellaisia, jot-
'•ia. pyrkivät tähän etuasemaan ja
asioiden keskustelu meni hyvin u-sein
persoona-asiaksikin, joka oli
sivullisten hyvin ilkeää kuunnella.
Ja se vähensi kokouksessa kävijöitäkin.
Nyt nähdään niistä suunsoittajista,
mihinkä ne ovat vajonneet. Ei
heillä ole ollut sisimmässään oikeata
ajatusta työväen toiminnasta —
se on ollut vain ulkokullattua. Tämä
tuntuu monellekin työläistove-rille
hyvin ikävältä nähdessään: niitä
henkilöitä, joiden kanssa on ollut
toiminnassa ja taistelut työväen
luokan olojen parantamisen puolesta
ja joita on kutsunut toverikseen
j a antanut täydellisen toveri-luoton,
että näniä samat henkilöf
ovat nyt pettäneet heidät ja miiut-taneet
taistelunsa ftoisaallepäin.
Heidän nimensä nähdään nyt porvareita
avustavien lehtien palstoilla,
joissa he loijarimaisesti koettavat
väärentää marxilaisuuden ja
mustata kaiken työväen toiminnan.
Ja onpa heissä niinkin häpynsä syöneitä,
jotka: ilkeävät sanoa, ettei
marxilaisuutta tarvitse Amerikan
työläiset, niinkuin Amerikan työläiset
olisivat jokin poiUcehs taaa-ilman.
muista työläisistä — heitä
riistävät samaten- kapitalistit kuin
muidenkin "maiden työläisiä. \ Jos
ei Amerikan työläiset yhdy muitten
maitten työläisten kanssa toteuttamaan
mandlaisauttaj niin
suotta sitä on silloin puhua työväen
toiminnasta mitään, vaan i -
hailla niitä, jotka elävät työläisten
ansiosta j a sanoa, että noin s i tä
rehelliset ihmiset pärjää, että
ne ovat kaikki laiskoja lurjuksia ja
roistoja, jotka puhuvat marxilai-
Maaliskuun 24 p mä, avattiin Smolnassa
Leningradin kihl^ninnan neuvostojen
XVni edustajakokous, joka
kesti kolme päivää. Edustajia
kokoukseen oli saapunut eri paikkakunnilta
266 henkeä. Edustajakokoukselle
valittiin 21-henkinen
puhemiehistö ja kunniapuhemiehis-töön
koko N.k.p:n politbyro: Stalin,
Buharin, Ordshonikidse, Ryköv,
Voroshilov, Kirov, Kalihin, Zetkin
j a Lopatinä.
Edustajakokoukselle lausuttiin
erinäiset tervehdykset kihlakunnan
toimeenpanevan koipitean, N.k.p:n
kihlafi, ja läänin toimeenpanevan
komitean puolesta.
Edustajakokouksen keskeisimpinä
kysymyksinä olivat läänin toimeenpanevan
komitean ja kihlakunnan
toimeenpanevan komitean selostukset
toiminnastaan. Selostuksista käv
i selville, että niin Leningradin
läänissä kuin kihlakunnassakin on
taloudellinen ja poliittinen elämä
huomattavasti noussut. Viime a i koina
on ollut huomattavissa neu-vostokoneiston
vilkastumista j a samoihin
aikoihin kooperatiivin ympärillä
kasvavat suuremmat työtätekevät
joukot. Köyhän j a keskivarakkaan
talonpojan aktiivisuus on
kohonnut sosialismin rakennustyössä,
jota todistavat viimeiset neuvostojen
vaalit. Koulu-, politprosvet-ti-
ja sairaaloiden työ on paljon^
edistynyt edellisiin Miosiin verrattuna.
Talonpoikaisten nuorisokoulujen
verkkoa bn laajennettu. Sähköistämisessä
on päästy yli sodan
edellisen tason j-n.e.
Alustuksen johdosta syntyi vilkas
keskustelu, jossa tuotiin toiminnan
hyvät j a huonot puolet esille sekä
annettiin neuvoja, mihin kysymyksiin
uuden läänin" j a kihlak. toimeenpanevan
komitean olisi kiinnitettävä
huomiota. .
Edustajakokous totesi läänin ja
kihlak. toimeenp. kom. työn tyydyttäväksi
j a työssä olleen oikean linjan.
Valittiin uusi kihlak. toimeenpaneva
komitea, johon tuli 29 jäsentä
ja 10 kandidaattia. Läänin neuvostojen
edustajakokoukseen valittiin'
34 henkeä.: .
Edustajakokous lähetti proletaarisen-
tervehdyksen Leningradin
•'Pravdalle" ja "Vapaus"-lehdelle,
jotka ovat olleet tienviittana niin
taloudellisissa kuin poliittisissa kysymyksissä.
Kokous loppui Inter-nationalen
laulamiseen.
ta-alasta puolet, summattomine lijon-nonrikkauksineen
vielä melkein
käyttämättä. Jotta nämä rikkaudet
tulisivat käytettyä, on autiot ja
harvaan asutut alueet kaikkein ensiksi
asutettava, jonka jälkeen vasta
näiden rikkauksien hyödyksi
käyttö käy mahdolliseksi.
Lähimmän kymmenen vuoden
aikana maa-asiain kansankomisari-aatti
siirtää näille alueille yli 4 milj.
uudisasukasta, mikä kysyy suuria
rahasummia, lähes miljaardin ruplaa.
Osan tästä summasta antaa
.^valtio, osan maatalousluottoyhtio,
osa saadaan asutettavien alueiden
metsä- y.m. rikkauksista - saatavista
tuloista y.m. lähteistä.
Ottaen huoihioon suunnitelman
tärkeyden on kaikkien yhteiskunnallisten
järjestöjen avustettava valtiota
varojen hankinnassa uudisasutuksen
toteuttamiseksi.
TOMSKI BERLIININ EHEYS-KONFERENSSISTA
Moskova. — Tomski on palattuaan
englantilais-venäläisen eheysko-mitean
Berliinin konferenssista antanut
scuraavasisältöisen lausunnon:
Konferenssi on todennut sen kiertämättömän
tosiasian, että Amsterdamin
internationalen johtajilla on
johdonmukaisen torjuva kanta Eng:-
lannin yleisneuvoston ja Venäjän
ammattiyhdistysneuvoston toivomuksiin
nähden työväenluokan todellisen
eheyden aikaansaamiseksi.
Venäläis-englantilaisen komitean
toimintaa ja tuloksia harkittaessa
ilmeni, että aikaisemmin tehdyt päätökset,
joissa kiinnitettiin Amsterdamin
internationalen huomio uuden
maailmansodan vaaraan j a tehostuvaan
kapitalistiseen taloiidelli-seen
ja poliittiseen paimjstuksesn
työväenluokan suhteen, cvat tulleet
täysin vahvistettua kahden viime
vuoden tapahtumain nojalla.
Tomski totesi, että kaikki päätökset
tehtiin yksimielisesti taka huomautti,
että istunto osotti, että vc-näläis-
englantilamen cheyskomitea
oli olemassa j a on edelleenkin olemassa,
j a että työväenluokan vihollisten
sen hajoamiseen kiinnittämat
toiveet ovat täysin pettäneet.
SOOMEN EDUSTUS NEUVOSTO-LIITOSSA
Suomalaiset porvä^islehdet tietävät
kertoa, että Suomen lähettiläs
Moskovassa A. Hackzell. ti^lee' touko.
1 prnä lupoumaan toimestaan
j a hänen tilalleen tultanee nimittämään
nlkoasiainministeriön kansliapäällikkö
P. A r t t i . /
Neuvostoliiton asutus-suunnitelmat
Koko Neuvostoliiton pinta-ala ön
2 miljaärdia desjatinaa. Siitä on
asuttua 500 milj. desjatiinaa. Noin
500 milj. desjatiinaa on erämaata,
hietikkoa ja suola-aroa, asutukselle
kelpaamatonta maata.
Jälellä on vielä 1 miljaardi desjatiinaa,
joka on asutukselle kelvollista,
mutta ^ vielä vähän, asuttua
taikka kokonaan autiota.
Näin ollen on Neuvostoliiton pin-
Suomen lahtarien
houreista
kirjottaa '"mimim. "Horna" käyttävä
"Punaisessa Karjalassa":
Suomen lahtarit sairastavat parantumatonta
"nousu"-tautia. Se
on eräänlaista järjen päälle käypää
tautia^ joka panee potilaan leuhkimaan
mahdottomia hullutuksia. Tähän
tautiin Suomen lahtarit sairastuivat
ensikerran v. ,1918 järjestäessään
Karjalaan ensimäisen rosvo-retkensä,
joka tunnetaan Repolan
ja Porajärven "nousun" nimellä.
Sen jälkeen tauti uusiintui jokaj
vuosi aina vuoteen 1922 saakka, j o i -j
loin Suomea lahtarit järjestivät vii-I
meisen ja suurimman rosvo- j a mur-|
haretkensä Karjalaamme. ,Tällä vii- !
meisellä retkellään nostattajat sai-*
\'at niin pahasti päihinsä, että koti- j
nurkille päästyään katsella toljot-;
tivat tämän mjxailman menoa kuin j
kirveellä päähän lyöty härkä, j a,
olisi luullut "nousu"-taudin heistä
ikipäiviksi kaikonneen. Mutta eipäs.
Tauti oli lahtariparkaan syöpynyt
syvälle —- vereen j a ytimiin. |
Pahimmasta pökerryksestään toin-j
nuttuaan alkoivat ne hautoa uusia j
Karjalan "nousuja" ja on niistä a i - {
na silloin tällöin maailmalle hyvin j
härkämäisesti mölähdeltykin.
Uusien "Karjalan nousujenil^jär-jestämiseksi
on Suomen porvari perustanut
aivan erikoisen järjestön,
joka tunnetaan nimellä: "Akateeminen
Karjala-seurä". Tämän seuran
aktiivisen jäsenistön etupäässä
muodostavat porvariston ylioppilas-nulikat,
yliopiston opettajat, suojeluskuntien
hakamiehet ja — papit.
Seuran rahottajina ovat tehdas-,
kauppa- -ja maanviljelyspontsarit.
Seura on koko maata käsittävä,' ja
sen toiminta kahdenlaista: julkista
ja salaista.
Seuran toiminnan julkisesta puolesta
toitottavat maailmalle "nou-su"-
tautia sairastavat porvarit itse,
sanomalehtiensä välityksellä. Niinpä
äskettäinkin, lehtitietojen mukaan,
on tällä seuralla ollut Kuopiossa
jonkinlaineii propiagandatilai-suus,
jossa puhujana on esiintynyt
pappi Simelius. ^ Tämä kirkon fas-cisti
ja tunnettu valkaisija vuoden
1918 ajoilta, on mielipuolisuutta h i povassa
puheessaan leuhkinut uusista
Karjalan "nousuista", bolshevikkien
kukistamisesta j a suur-Suomen
muodostamisesta. Hänen mielestään
, " e i vielä oikeastaan Suomea
ole olemassakaan, mutta se
kerran tulee olemaan". Ja sen " o i kean
Suomen" muodostamisessa " p i tää
Karjalan väestön olla mukana.
Sen vapauslaulu ei ole vielä valjennut".
Että se "oikea Suomi", se suur-
Suomi syntyisi j a Karjala "nousisi",
on Suomessa olevista Karjalan pakolaisista
muodostettava erikoinen
lahtari- j a rosvojoukko, joka panee
asian töpinäksi. Kas näin on tämän
"jalon asian" puolesta pappi
Simelius saarnannut:
"Karjalan pakolaisista on muodostuva
Karjalan jääkäripataljoona
27, vihalla j a sattuvin iskuin. Voima
on ratkaiseva tekijä ja ryssät
eivät tule koskaan ymmärtämään
muunlaista kaunopuheisuutta kuin
sitä, jota puhutaan pistimillä. M i nuutti
minuutilta lähestymme sitä
Maratonia, missä Karjalan kohtalo
ratkaistaan samanaikaisesti kuin
'kysymys omasta jatkuvasta olemassaolostamme'."
Suurenmoista suunsoittoa j a ujostelematonta
lahtarien aikeitten tulkintaa,
josta selvästi kuvastuu minkälaisten
mielipuolen houreiden vallassa
valkoisen Suomen porvaristo
edelleenkin touhua. Onhan se ennestäänkin
tunnettua ollut, että
porvarit koettavat Suomessa olevia
Karjalan pakolaisia provoseerata
uusiin mielettömiin seikkailuihin,
mutta noin selvästi eivät liene ennemmin
aikeistaan puhuneet. Tämä
on nykyisen maailman imperialistien
sotaisen hengen vaikutusta
"nousu"-tautia sairastaviin Suomen
lahtareihin.
I Eteenikin juhlajulkaisu
\ Toverilehtemme Eteenpäin tulee olleeksi viisi vuotta Wor-
\ cesterissa ja vaikka lehti onkin saanut tai9tella sekä lahtarien että
( noskien jatkuvia hyökkäyksiä on se tuolla ajalla kohonnut johta- -
I raksl suomenkieliseksi pöivälehdeksi idässä.
» Nuoren toveriliikkeen alkuvuodet ovat olleet myrskyisiä, sa- .
[ moin kuin on itäisten valtioiden työväenliikekin ollut. Tällä
» julkaisulla johdatetaan mieliin näitten todellakin vaiherikkaiden
[ vuosien tapahtumia sekä sanoin että kuvin.
I Julkaisu käsittää 128 suurikokoista sivua, painettuna hyvälle
[ paperille. Julkaisu, vaikkakin historiallinen, on erittäin vaihte- '
, levasisältöinen, käsitUien kirjotuksia jiseimmilta henkilöiltä, ku-
' ten: Mikael Rutanen, Elis Sulkanen, Hugo Paasikivi, Wm. Marttila,
1 Arne Halonen, Henry Puro, Toivo Merisalo, Victor Berg, Richard
I. Pesola, Väinö Finberg, Aku Päiviö, Aaro Hyrske, Kalle Heino,
; David, Heino, August Nenpnen, Matti Viitala j a vielä maatamia
I salanimiä. " , -
I Julkaisussa on nelisenkymmentä kuvaa.
SamalU knn tilataan ja levitetään tatS arvokasta jnfkalsna
I avustetaan vainojen alaista toverilehteamme.
Kaikki tilaukset on Canadassa l&hetettäva Vapandea kontto*, !
; run. Nekin tilaukset, jotka on lähetetty Btee.npain konttoriin
I tullaan täyttämään Vapauden kantta. Jalkaisnn hinU o» TSc
V A P A U S ,
Box 69. SUDBURY, ONTARIO.
' • • • •
laisuudesta. Silloin he toki olisivat
rehellisiä porvareita eikä tällaisia
.työväen narrajia, jotka ovat
aina vastaan sitä toimintaa, jolla
voisivat työläiset olonsa korjata.
Tällaiseksi vie pelkkä seuraelämä
työläiset, —- he heiluvat ja horjuvat
ja lopuksi kääntyvät porvareita
kannattamaan.
Eipä siksi, ettei seuraelämääkin
tarvitse työläiset — ei sitä voi k u kaan
kieltää. Se virkistää työläistä,
joka raataa kovaa työtä pitkät
päivät, vaan vakavampi toiminta
pitäisi olla etupäässä jokaisen työläisen
ajatuksissa. Siksi ne nyt o-vatkin,
täällä Yhdysvalloissa erotetut
toisistaan, että saataisi työläisten
toiminta varmemmaksi, ettei
se ole aina sellaista heiluvaa.
Eipä silti, että tämä seuraelämä o-lisi
rakennettu nyt joksikin semmoiseksi
hampuuikvelämäksi, *^ vaan
senvuoksi, kun suomalaisissa työläisissäkin
on niin suuresti eroavia
mielipiteitä. Vaan kun yks-mielisesti
yhdytään Buomalaiseen
työväenjärjestöön jä siinä toverillisesti
keskustellaan niistä eroavista
mielipiteistä j a sulaudutaan - yhteen
eikä hammasta purren ajatella
toista työläistä, niin se merkitsee
edistystä. Me näemme kuinka työläistä'
raateleva porvaristo on mielissään
j a nauttii siitä, kun työläiset
riitelevät keskenänsä. E i i>or-vareilla
ole silloin suurtakaan pelkoa
valta-asemansä menettämisestä,
kun työläiset vihaavat toisiaan. Jos
joku osa työläisistä hyökkää hänen
kimppuunsa, niin toinen osa työläisistä
puoltaa häntä- 3Iutta kan
kaikki työläiset yksimielisesti hyökkäävät,
niin silloin porvarin valta
on kukistettu j a työläiset päässeet
Araltaan j a vapauteen.
Kun työläiset tämän seuraelämän
kautta pääsevät s;iiheh ymmärrykseen,
miten välttämätöntä on työläisten
keskuudessa yhteinen toiminta
j a toverillisuus, niin ne silloin
yhtyvät vakavampaankin toimitaan.
Amerikassa työläiset . e i vät
vielä siinä määrässä käsitä kuin
Europan työläiset, että miten välttämätöntä
on yhtyä vakavaan toimintaan.
Vaan porvarillinen k i ristys,
työttömyys ja palkkojen ia-lentaminen
panee ajattelemaan A-merikassakin
työläiset elämisestään.
Tähän ajattelemiseen päästäkseen
tarvitsee enin osa Amerikassa olevista
työläisi-stä niitten työläisten
apua, jotka käsittävät jo työväen
toiminrfasta niin paljon, että voivat
selostaa sen, mitä hyötyä on
työläisille siitä, että he yksimielisesti
yhtyvät maailman työväenpuolueeseen.
Tässä selostamisessa
voi käyttää apunaan sellaisia työ-väenlehtiä
ja kirjallisuutta, jotka
ovat työväen opastajia. Olisi tarpeellista
päästä persoonatuttavuu-teen
sellaisen työläisen kanssa, jolle
meinaa saada lehden kaupaksi,'
että voi aina joskus kysyä, jos hän
on lukenut sitä ja sitä kirjotusta.
E i lehti vöi vaikuttaa sillä vielä
työläiseeni, jos se. hänelle tulee,
vaan sen pitää sitä myös lukea.
Jos nykypäivänä lukee työväenpuolueen
lehdet tarkkaan, niin silloin
myös käsittää työväen toiminnankin-
Olisi tarpeellista työväenpuo-
Itieen jäsenienkin kysellä toisiltaan
hyvin usein, jos on lukenut sitä ja
tätä kirjotusta. Se johtaisi jokaisen
jäsenen seuraamaan lehdet tarkalleen
sillä pelolla, että jos häneltä
taas kysytään jotain .lehdestä
eikä hän tiedä, niin se on häpeällistä,
kun hänelle tulee lehti eikä
tiedä mitä siinä on kirjotettu. Tänä
aikana, kun työväenpuolueen
lehdet saavat vielä lioinkin vapaasti
ilmestyä j a tehdä selkoa asioista
meill |
Tags
Comments
Post a Comment for 1927-04-29-03
