Vapaus, February 17, 1923

              lauantaina, helmikann 17 p/— Sat,Feb. 17.
VAPAUS
jCaoadan sttOQialaisen työväestön äänenkannattaja, flmes*
^ SadbvxffBan, Ont, joka tiiBtai, torstai ja lauantai.
H. PUBO.
.Vastaava toimittaja.
V A P A U S
(Uberty) ^
Tha only .flBganjofiFinnisfa Woriter8 in Canada. Pnb-gihed
in Sudbuör. Ont., every Tucsday, Thorsday and
iatorday. -—^
• /tOc.per col. Inch. Mimmum cnarge
JoT sinMe insertton 16c, Disconnt on standing advertis»
©ent Ths Vapanaiflithe.best advertising medium among
&i Finnish Peopleifl ^nada.
Canadaan yksi j k . $4m. pooli vk. $2.26, kolme kk.
01.50 ja yksi kk. 7Bc. , . , -r r t
Yhdyiävaltoihin ja Suomeen, yksi vk. $5.50, puoli vk.
08.00 ja kolme kk. $1.76. . . a«
Tilauksia, joita el s ^ a a raha, ei tulla lähettämään,
paitsi asiamiesten joillp on iabankset
nmotafiSöota ^kerran ijäaiatoista ilmotuisista Mc
nalstatuumalta. Suurista iTmotoksista sekä ilinotuksistR,
joiden tekstiä ci joka kerta maateta annetaan tuntuva
alennus. Kedloilmotukset kerta ja 60c. lisää
Jokaiselta mnifitovärsyltä; nimenmnutosilmotukset 50c.
kerta, $1.00 kolmekertaa; ayioefoilrootukset $2.00 kerta,
$3 00 (kaksikertaa; syntymäilmotcikfet $1.00 kerta; ha-jutaantieto-
ja ocoteilrootukset ede. ikerta, $}.00 kolme
kertaa. — TilapiSieilmotuksista :pit^ «aha seurata mu
.kana.'/'" . •
me
Vapauden konttori ja toimitus on liiberty Building,
Lome St., Puhelin 1©88. ^ - Poetlosote:
Bojt 69, Sudbury, Ont.
JOB ette milloin tatjansa «aa v&stauflta Anslmaiseer
kirjeeseenne, kirjottakaa uudelleen liikkee^itajan per­soonallisella
nimel'ä.
J. V. KANNAggQ. Llikkenholtaja.
Reeristered at the Post Office Department, (Hima, at
fieeund dnss raatter
; Tiistain lehteen: aijotut'ilin'ctoks6t"pit99''olla
torissa lauantaina, torstain lehteen' tiistaina ja' !auahtaW
lehtiäcn tbrstania kello 8. ' - .
Suomen työväki^liteisrintamaa
rakentamassa
Merkkinä siitä, kuinka kapitalistinen valkoterrori
Ja vallassaolevan luokan aärimäiset sorto- ja Taino-:
toimenpiteet ajavat työväenluokkaa kaikkialla yhtei­seen
taisteturintamaan, ovat Suomesta viimeksi saa­puneet
tiedot siitä, että Suomen Sosialistinen Työvä­enpuolue
ja Sosialidemokraattinen puolue ovat ju-laisseet
Suomen työväelle julistuksen, jossa kaikkia
. luokkatictoisia työläisiä kehoitetaan liittymään mää­rättyjen
yhteisten vaatimusten ympärille ja järjestä-,
roäänt yhteisiä mielenosotuksia näiden vaatimusten lä-pbjamiseksi.
Tämän julitsuksen ovat allekirjoitta-neeet!
kummapkin työväenpuolueen puheenjohtajat ja
sihteerit.
Kaikkien valtiollisten vankien vapauttaminen. ja
: kansalaisoikeuksien palauttaminen ja tulHverorasitus^
ten poistaminen ovat niitä pääasiällisimpia vaatimuk­sia;
joita Suomen työväkeä kehoitetaan kokonaisuu­dessaan,
yhteisvoimin kannattamaan..
Julistuksessa lausutaan m.m.: «Tämä menettely
ei saa ;jatkua. VKöyhälistön äänii't8^^ ja edut' pitää
tulla kuuluville, ja huomioonotetuiksi. Ne onkin tuo­tava
julki siksi voimakkaasti, että valtaluokat hatkat-taen
huomaavat syvien rivien olevan valveilla etujan­sa
valvomassa.
, «Mielenosoitukset järjestettäköön kaikkialla Suo­men
Spsialidemokraattisen ja Suomen Sosialistisen
Työväenpuolueen sekä kaikkien muidenkin järjestö­jen
yhteisibi. Keskinäiset kahnaukseet on tässä yh­teisessä
esiintymisessä syrjään siirrettävä ja yhteinen
rintamamme käännettävä porvarillisia luokki^ . vas-s^
taan.' Ainoastaan .siten voimme tuloksia saavuttaa.»
|o eduskuntaselostuksista, sikäli kuin-, olemme voi-f
lieet niitä 'aeurata Suomen lehdistä, käy selvill^^
' VyöväenpuolueitteQ edustajat esiintyivät siellä yhteis»
^voimin, Vaatien valtiollisten vankien vapauttamista.
Ny( on tämä yhteistoiminnan muoto laajennettu ja
-ISuieltu parlamentin ulkopuolella oleviin joukkoihin,
ajoita kehoitetaan yhteisin mielenosoituksin, painosta-maan
Suomen porvaristoa ja pakottamaatt M vapaut­tamaan
valtiolliset vangit ja palauttamaan työväen
vapatistaistelijoille heidän poliittiset oikeutensa, nnit-ka
heiltä on riistetty, rahgaistuksena osanotostaan työ-
. väenluokati vapautustaisteluun.
M^iiatt et ole ilahduttavampaa, kuin nähdä Suo­men
kovien kokemusten lävitse, suurien vainojen ja
taistelujen raatelema työväki jälleen tiellä,; yhtenäi­syyttä
ja yhdistymistä kohti.
On luonnollista, että pysyväisen ja kiinteän yhty­misen
tiellä on tavattoman paljon vaikeubia. Suo­menkin
työväcnliikkecessä on paljon ameksia, jotka
eivät tahdo tunnustaa muuttunutta mailmantilannetta,
mikä pakosta panee työväenluokan omaksumaan uu
demman taistelutaktiikan, koska entinen on käynyt
vanhcntuneebi ja tehottomaksi. Mutta ^toiseltapuo-len,
luokkataistelu kärjistyy ja porvaruton äärimäi<
set toimenpiteet ajaa välttämättä ^työväen syviä pohju'
joukkoja yhä tuimempaan taisteluun sortajiaan vas'
taan ja panee sen omaksumaan vallankumoukselliset
menettelytavat. Ja tämä takaa m^estyksen työväen
yhdisl)-miselle, ellei ennemmin niin myöhemmin.
hyodyllaa korvaamatta jättäminen. «Kansallinen yh-tdsrintama
», joka tekee köyhän yhä köyhemmäksi,
tekee Iinestä vieläkin rikkaamman.
«Vihollinen on maassa!» Mutta Berlinin pörssissä
kohoavat Poincaren sotilasten uhkaamain yhtymäin
osakkeet fiilviin! Essen j'& Dortmund miehitetyt, mut­ta
Jiiideo osakkeet kohoavat. Stinneksen arvot koho­avat
kahtena -pörssituntina eriemmän kuin 25,000 pro"
senttiä. .•
Raivoisaa nälkää, kasvavaa, kalvavaa hätää Sak­san
työtätekevälle kansalle, miljaardivoittoja raskaal­le
teollisuudelle^ ^iinä yhden ainoan päivän bilanssi
sisäisellä sotanaytfämöllä.
Hallitus ei tee mitään. Tekee sentään: Cuno osoit­taa
moraaliepistoloja :Saksan kansalle, ja Preussin
sisäministeri keSioittaa pitämään silmällä kiskojia.
Mutta mitä moraalisempi Cuno ja valppaampi sisä­ministeri,
sitä enemmän jrehoittaa kiskonta ja hmta-huijaus.
Ammattiyhdistysjohto ja sosialidemokratia valitte­levat"
Poincaren halpamaittmtta ja tukevat Cunoa.
Mutta kansa ei kuitenkaan tide ravitubi kansallises­ta
yhteisrintamasta eikaJfamaRnAasta. *
' Tässä auttaa vain ybi: Työtätekevän kansan, jonka
nahasta''kaikki kapitaalin suurvalaat hierovat kaup­paa,
on vihdoin itsensä astuttava näyttämölle.
Nälkä, Stinnes ja porvarbblokio hallitus, jotka
ovat avanneet selälleen' miljoonain sabalaisten työ­läis-
ja virkoilijaperheiden ovet, voidaan suistaa syr­jään
vain taistelulla' Stinnesta vastaan, kukistamalla
Cunon hallitus.
: Niitf 'tcaiianr kuin raskaalict kapitealilla on: raja­ton
valtd ^Sabaii kanSa^; [, voidaan '.'kiskonta - poistaa;
faiii^ilistainalla leplli^UUsku^
tyiitätekeväin kansanjoukkojen tahtoon.
Ty^väenhallitusj työmaaijeuvostojen ja -kontrolli-
Valiokuntain tuotanto- ja hintakontrolli! siinä Stin-nessodassa
$aban kansaa vastaan tunnus, jolla jouk-*
kojen on liityttävä yhteen.
Cachin vangittu — entä sitten?
kysyy pariisilainen toverilehti kommunistivainoja kos­kettelevan
kirjöitubbsa otsikossa ja jatkaa.
Cachin oli kolmastoista.
Koko Ranskan proletariaatti, ajatussuuntiin katso­matta,
seisoo hänen takanaan, kuten kaikkien niiden,
joilla tällä historiallisella hetkellä on kunnia ottaa
vastaan hallitukscji syytösten iskut. Heille osoittavat
kaikki, kommunistit ja ammatillisesti järjestyneet,
Kommunistisen Internationalen ja Punaisen Ammatil­lisen
Internationalen jäsenet kunnioittavan tervehdyk­sensä.
Cachinin vangitseminen vaikuttaa enemmän . työ-
Iäisten kasvattamisebi Hanskassa kuin pitkien kuu­kausien
propaganda. Työläiset tietävät nyt, että Aom-miUstit
ovat valmiita kaikkiin uhrauksiin puolusta­essaan
työväenluokkaa ulkoisen imperialismin ja si­säisen
taantumuksen •— suurteollisuuden, suurkaup-piaiden
ja kansainvälisen pankkimaailman väkival­taa
vastaan. . ,
"~He tietävät, etta kommunistipuolue sijoittuu tais­telun
kiihkeimmälle paikalle,* etuvartioasemiin, missä
vaara on suurin.
He tietäväti että kommunistipuolue vallankumo­uksellisten
, ammattiyhdistysläisten tukemana on kaik­kien
luokkataistelun omaksuneiderf työläisten puolue
J9 että sitä kohtaava raaka kuristus velvoittaa enemr
män kuin koskaan sijoittumaan puolueen riveihin,
taistelemaan m kanssa, " -
Gachin on vangittu-samaan aikaan kun (hänen äs­keinen
taistelutoverinsa mutta luopuri) Fnossard kei­nottelemassaan
vapaudessa ponnistelee ryhmittääkseen
kellastuneen tähtensä ympärille kaikki horjuvat ja
Buvuslaän huonontuneet raukat.. Cachin on vangittu.
Mutta taistelu jatkuu tämän jälkeenkin, jatkuu ja
kiihtyy. "
Sillä Jtuhrin seikkailu on'vasta alussa. Ja jos
työväenluokka tjihtoo mlta se voi, jos kommunisti­puolueen
jälkijoukot jo tänään nousevat kaikella voi­mallaan,
voi se kapitalistiselle imrperialismille ja por­varilliselle
taantumukselle hyvinkin merkitä.myös —
lopun alkua. Seikkailusta ^romahdukseen, ei näet ole
muuta kuin askel!
Kertoessaan toveri Cachinin vangitsemisesta huo­mauttaa
lehti, kuinka hän, vaikka tiesi, että hänet voi
daan pidättää millä hetkellä hyvänsä, lähti suoraan
surman suuhun — valtiolHsea poliisipäällikön' luo
tiediistellabeen häneltä äskeisen rojalistitoimittajan
murhan johdosta vangittujen kommunistien kohtaloa.
Tiellä sinne joutui hän työläisten ympäröimäbi. Nä
mä estelivät häntä menemästä ja sanoivat: Emme pääs­tä
sinua! Mutta Cachin kiitti vain liikutettuna imo-maavaisuudesta
ja jatkoi matkaansa — suorittaakseen
hänelle kommunistina uskotun tehtävän. Ja sille tielr
le hän jäi.
Stinnessota Saksan ^öläisiä
«RoteFdme» kirjoittaa:
^^^^^^^ I^^ 1,000 markkaa, kohta mak-
^ saa se 2,0(H) markkaa.
: Naula margariinia maboi toissapäivänä 1,800,
eilen 2,000 markkaa.
Naula Voita maboi' toissapäivänä 2,800, eilen
3,200 markkaa.
TarkeimpSin elintarpeiden hinnat ovat yhtenä vuo­rokautena
kohonneet 35 prosentilla. Nälkä korjaa
saalistaan työläiste^lpäiy^auttijain, virkailijain ja
käsityöläisten kesku^clessa. äUnnes sen sijaan ansait-
,Bce enemniän ^kuin^lcosban. • Häntä on hyödyttänyt
sota. HanlS on hyödyttänyt sen korvaaminen. Häntä
— Pyhä allianssi, jonka tarkoitubena on ollut
tehdä mailma turvallisebi imperialistiselle riistolle on
murskaantunut. Ranska uhkailee tehdä—Turkin kanssa
erikoissopimuben. Suur Britannia ei hy^väby Ranskan
hyökkäystä Ruhriin. Mijtta Ranska jatkaa rosvoustaan
Ruhrissa: huolimatta Britannian mielipiteestä. Kumpi­kaan
naista ei pääse ybimielisyyteen suhteista Neuvos­to-
Venäjään. Imperialistisen mailmanliiton liitteet ra­koilevat
ammottavasti. Tvöväeiiluökan tehtävänä on kii-
Iata näiden halkeamien väliin. ;
— Romanoffilaisen kreivittären brrotaan joutu­neen
New Yorkissa ansaitsemaan leipänsä lattian pe­sulla.
Venäjän proletariaatin vallankumous on pakot­tanut
loiselajät hyödylliseen työhön.
Tunnettu sosialistinen ekonomisti
Scott Nearing, joka vielä näihin
saakka on pysytellyt Yhdysvaltain
häviävän Sosialistipuolueen mukana,
lausui äskettäin Rand koululla Neve
Yorkisss (sosialistinen opisto) pi^
tämässään Isämossa, jonka aihee­na,
oli: dUitS radikaali voi tebdä?>,
tehtyään, katsauben Amerikan työ­väenliikkeeseen,
että <Workerspuo-lucelle
jon laj^nuofc-nykyisen Yh­dysvaltain
ra^kaattsen poliittisen ti­lanneen
perintö.» Tämän johto­päätöksen
. v e ^ .Nearing osotettn-aan,.
että ,so:^listipaolueen jäsen­määrä:;,
on alentunut 13,500 :taan
vuoden 1921 ajalla, kmi sitävastoin
Worker8puolneen jäsenmäärä oli
kasvanut jo viime marraskuuhun
mennes3|l 20,000 :teen.
Tämä Nearini^ johtopäätös ei
miellytä: New Callin toimittajaa
James Onealiä. Siksi hän yrittää
Callin sunnuntain lehdessä kumota
Nearinc^n johtopäätöksen, mutta, on
pakotettu toteamaan, että Workers-puolue
ön kyennyt pitämään 40 or-ganiseeraajaa
liikkeellä ja että sil­lä
on -ihailtavan hyviä työntekijöi­tä
. Oneal päättelee, että jos So-sialistipuoluekin
kykeneisi pitämään
40 organlseeraajaa liikkeellä, tuli­si
sen - jäsenmäärä jälleen kasva-,
^^n>'''iMiA siinäpä .se;Sattuu
vielä että •Scj>tt\, Nearing,; yksi hei­dän
;p£«baimpia: _:voimi8än^. -myöskin'
jättää sosialistipuolueen ja liittyy
Wörker8puolueeseen, kuten kaikki
Sosialistipuolueen parhaat ainekset
ovat tehneet.
Kirjoittajakaan ei näe Worker8-
puolueessä enään muuta pahaa, kuin
että se kuuntelee liiabi Moskovaa
ja että siinä on liian paljon «ulko­maalaisia.
» ,
«
Että porvari, haluaa tehdä vallan­kumouksellisille
ja heidän asialleen
sympatiseeraajille kiusaa tullen men
nen, näkyy taas siitä, että mail-mankuulu
tanssijatar, Isadora Dun-can>
joka äskettäin läksi jälleen ra­kastamaansa
Venäjän proletaariseen
tasavaltaan, antaantuakseen siellä
uudelleen kykyineen Venäjän kan­san
taiteen palvelukseen, on pidä­tetty
englantilaisen porvarin toi­mesta
ja; kielletty hänet' astumasta
maihin Englannissa/' Viime syksy­nä
kun I^dora Duncan tuli Ve­näjäin
synnyinmaahansa' : Ameri-kaan,
pitivät Burnsin agentit hän­tä
pitkän aikaa -Ellis-saarella.
Nämä tapahtumat vaiii osottavat
kuinka porvlarit kaikissa maissa tah­tovat
tehdä kaiken Jciusan minkä
he suinkin taitayat ja voivat, kai­kille
vallankumouksellisen työväen-,
liikkeen edustaljille ja heidän kan­nattajilleen!,
Sen johdosta että Nev7 Yorkiin
on perustettu «School of Democra-cy
» (Kansanvallan koulu), jonka
lukujärjestyksessä ön m.ni. aine,
minkä kaiutta oppilaita opetetaan
kyvykkäiksi puoluejohtajiksi, irvis­telee
Washington Post lehti, että
Uilläisen aineen opettaminen on
silkkaa hulluutta, sillä lehti tuu­mii
demokraattipuolyeessa ei ole­van
puutetta joHtas'ista, vaan jou­koista.
Ja siinäpä lehti/ onkin oi­keassa.
st. Michaels sairaalaan Torontos­sa
vietiin joku päivä sitten äiti, ^0-
ka synnytti siellä kahdennenkym-mfenen
kolmannen , lapsensa, äiti
ollen vasta 42 vuoden ikäinen^ Tä­mä
lapsikone, joka on työläisäitii
näyttää ottavan kohtalonsa «juma­lan
saUimubena>, kuten vielä niin
tavallista .. työläisten keskuudessa.
Hän nimittäin lausuu: «Se on ju
malan tahtoa ;Jumala rankaisee mei
tä, ellemme me synnytä lapsia.>
Mutta jumal&L, näyttää rangaisseen
häntäkin," huolimatta hänen palve-lubistaan,
sillä neljätoista maini­tun
äidin lapsista on kuollut
«Jumala rankaisee». köyhää,. syn-nyttipä
hän lapsia tai ei, elipä hän
miien hyvänsä. Ainoastaan rik­kauksilla
ja' hyvinvMnnilla voi hä­nen
rangaistubensa välttää. -
Huolimatta' siitä, että lännellä
tuli viime vuonna,parempi sato kuin
miesmuistiin^j J; ovat lÄnsi-Canadan
farmarit puilla: paljailla. Köyhyys
on laajempi ja suurempi kuin mil­loinkaan
ennen.
--Mutta rahaposöt ja viljakeinot-telijat
eivät ota naita seikkoja las­kuihin,
he haluavat lännelle ^sää
riistettäviä. He haluavat tilubil-taan
hävinneille maatiloille ostajia.
;Niimpä he levittävätkin mitä si-kamaisempia
valheita ti}anteesta
lännelle. «Länsi on tulossa takai­sin
», hihkaisee eräskin vvinnipegi-
Iäinen viljakeinottelija. «Ei ole mi­tään
syytä kikkiä», jatkaa tämä
farmarien sydämetön nylkyri. «iMaas
sa ei ole ollut milloinkaan niin pal­jon,
rahaa, kuin nykyisin. Viime
sato oli parhain historiassa. Pan­kit
ja kiinteismistölainaajat ovat
saneet rahansa takaisin farmareil­ta.
» .
No siitä ei ole epäilystäkään, et­teivätkö
pankit, kiinteimistöjen
omistajat, vii jakeinot^lijat - ja muut
nylkyrit ole ottaneet osaansa. He
ovat ottaneet kaiken. Kaikki tä­mä
historiassa ennen kuulumaton
satorunsana on mennyt heidän kuk-broonsa.
Ja siksi farmari valittaa.
Siksi hän on köyhempi kuin mU-loinkaan
ennen», v Siksi hän häviää
tiluksiltaan.
Mntta sydämettömät nylkyrit "ha-j
luavat lännelle uusia nylettäviä. He
yrittävät houkutella niitä joka pai­kasta:
Skandinaviasta,' Suomesta,
HoUandist^,. Englannista, Saksasta,
Italiasta, Balkanilta, Yhdysvallois­ta,
Mexikosta,, Kiinasta ja mistä
vain on lähteviä-
Tällainen raakalainen on porvari.
Hän kohtelee'samalla tavalla maan­viljelijää
kuin-teollisuustyöläistakin.
Siksipä onkin aika Canadan maan­viljelijän
yhdessä kaupunkilaistyö­läisen
kanssa tehdä loppu raakälais-porvarin
riistoyhteiskunnasta.
Loordi, Curzon,, joka äskettäin
palasi Lausannen konferenssista,
mikä. hajosi kolmikuukautisen dip­lomaattisen
vehkeilyn jälkeen, ky­kenemättä
- pakottamaan Turkkia
väkivaltarauhaan, on kerskunut ko­tiin
päästyään; voittaneensa turkki­laiset
Monemme kernaasti loor-dille
omat lohdutuskeinonsa. Mut
ta kun hän sanoo olevansa kovin
«tyytyväinen»'; tjiföhönsä; nähden^ niin
tuntuu se,ris'öriitar8elte''ni'ihin ' tie-'
töihin -verrattuna,. mitä'iliausannesT
ta...lähetettiin 'mailmalle- varsinkin
konferenssin viime hetkellä. Kär­simättömänä
ja henki kurkussa odot
teli loordi Curzon, eikö Ismet Pasha
olisi kyllin typerä pistämään itse-,
ään paulaan ja allekirjoittamaan
liittolaisten sanelemat ehdot. Mutta
tällä kertaa ei oltukaan Versailles-sa,
missä Saksalla ei ollut muuta
neuvoa kuin allekirjoittaa ryöväri-rauha.
Turkkilaiset lienevät oppi­neen
uppinisbisuuden Tshitserinil-tg,
joka Genoassa uskalsi ensi ker­ran
halveksia kaikkivaltiaina itse­ään
pitävien liittolaisten uhkauksia.
Muutaman päivää ennen Quebe­cin
äsken toimitettuja maakunta-vaalejla,
liberaalinen pääministeri
Taschereau pelotteli.' äänestäjiä' ja
samalla kevkaili voitonvarmuudella,
että jos vastuspuolue tulee saa­maan
, vaaleissa enempi kuin 10
edustajaa maakuntaparlamenttiin,
tulee hänen hallituksensa eroamaan.
Vaalit toimitettiin ja vastustuspuo-lue.—
konservatiivit ~ - saivat 21
edustajaa. Konservatiivien; jotka
muuten Quebecissa ovat liberaali-sempia
kuin liberaalit vaalivoitto
ilahutti suuresti p\iolueen johtaja
Arthur , Sauve'a, jota pääministeri
Taschereau kohteli sangen ryöhke-ästi
edellisessä parlamentissa, -'siksi
että tämän puolue käsitti- vain viisi
edustajaa, siis mitättömän vähem­mistön.
Niimpä hän lausui vaalien
johdosta m.m.: «Meillä on. suurempi
vastustuspuolue kuin : 85 vuoteen.
Tuleeko pääministeri Taschereau
kuittaamaan siksi että me saimme
enempi kuin 10 edustajaa? Mitä
joutavia. Sanokaa hänelle, että mi-,
nä kieltäydyn hyväbymästä hänen
eroaan. Meillä ^tulee olemaan liian
paljon iloa Imestä parlamentissa,
päästääksemme häntä niin helpolla
eroamaan.»
Oppositionipnolueen johtaja , heT:
ra Sauve tuntee epäilemättä suurta
kostoniloa polii]btista vastustajaansa
ko)itaan,i joka häntä on kohdellut
niin röyhkeästi ja ylenkatseellisesti.
— Punikki.
No. a
LXHETYSKUSTANMUKSETt
Canadan
dollarista
LÄHETYSKULIJT; 40c lähetybistä'alle $30; 60c lähetyk. «n
40; 60c lähetyb. ?40-^60: 75c lähet ?60-?100%1 P""
dan dollarin 25c Jadalta dollarilta lisää. — Skfl »n
lähetybiUe ?3.50 lisämabu. ^ikösanomj.
. 1^^^^ ottaa tahavälitybiä vastsan A..T, Hill. 9 5 7 ' R . „ .;
view Ave.' " « nroad-
Pilettejä _Suomeen ja Suomesta tänne.
Tiedustelkaa hintoja y. m. ^
Snnrimoien valtamerilinjojen valtuutettu asiamies.
VAPAUS, / . ^ ' SUDBURY, c:,T
PflettilHke tehtävä J . V. KannMton nimeasä.
Pöytäkirja
tehty Canadan Työläispuoluecn
6:nnen piirin konventionissa,
pidetty Clinton haalilla, Clin­ton
ja Pender katujen kulmas­sa,
Vancouverissa, B. C , tam­mikuun
27 ja 28 päivä, 1923.
Tammik; 27 p.
1 pyk. — Konventioni kokoontui
klo 2.30 jpp., lauantaina 27 päivä.
2 pyk. — Tov. J. Flynn valittiin
puheenjohtajaksi.
. 3 pyk. — Valtakiigain tarkastusr
komitea, jonka oli valinnut piirin
toimeenpaneva kom. ja johon kuului
toverit Higgins, g^undqvist ja Ben-net
ilmoitti että he olivat tarkas­taneet
kaikki valtakirjat ja etta le
olivat täysin tyydyttävät, joten eh­dokkaat
.olivat kaikki paikoillaan.
Toveri Buck edusti hallintoneuvos­toa
ja oli ^hänellä bikki edustus­oikeudet
4. pyk. — Tov. J . Flynn valittiin
huutoäänestyksellä konventsionin
vakituiseksi puheenjohtajabi.
5 pyL — Toveri John Clarke va­littiin
pöytäkirjuribL
fipyk. --- Toveri Buck lausui
kaikki tervetulleiksi ja kuvaiU muu­tamilla
sanoilla työväenliikkeen toi­mintaa.
7/pyL — Kii^juri esitti seuraavan
raportin joka hyväbyttiin:
«Nykyään on olemassa 12 haara­osastoa
tässä piirissä, joista kaksi
on englanninki^ista, toiset suoma­laisia.
Prince Georgeen perustettiin
-osasto, mutta Tiian sen jälkeen kir­juri:
^'muutti-siöltä^' pois ja: toiminta
siellä lakkasi. Myöskin Prince Ru-pertilff
^perustettTin •" haaraosasto,
mutta nähtävästi ei siellä olepidet-ty
'säännöllisiä kokoubia, jäsenten
työsuhteet / (useammat 'heistä ovat
kalastajia) aiheuttaen tämän epä­tyydyttävän
tilanteen. Viimeaikoi­na
ei öle ollut mahdollista saada
mitään ;tietoia tältä osastolta ja eh­dotetaan
että organiseeraaga lähetje-tään
Prince Rupertiin ilman pitem­pää
viivytystä. Victorian osasto on
osoittanut terveellistä kasvua ja sen
rahallinen asema on ollut hyvä.
Vancouverin osasto on työskennel­lyt
huomattavien vaikeuksien -alai-.
sena, eikä raha-asiäin tilanne ole ol­lut
oikein tyydyttävä viimeaikoina,
mutta,^ toivotaan sen ^vilkastuvan.
Sen toimesta on tehty paljon. hyö­dyllistä
työtä.
S pyk. —; TeoUisuusorganiseeraa-ga
ilmoitti departementtinsa toimes­ta
ja' hänen raporttinsa hyväksyt­tiin.
• ' 7
9 pyk. •— Päätettiin että keskus­telu
siirretään siksi kunnes toisilta
kysymyksistä: on keskusteltu.
10 pyk. — Piirin organiseeraajan
raportti hyväksyttiin ja annettiin se
3-henkiselle- komitealle johon kuu­luivat
toverit JVaara, Moulton ja J .
M. Clarke sitä varten että he teke­vät
esityksensä konventionin seu­raavan
päivän istunnossa. •
11 pyk. Päätettiin että piirin
toimeenpaneva järjestää siten että
toveri Buck voi käydä Prince Ru-pertisSa
matkustaessaan itään.
12 pyk.—- Konventsioni hajosi
kokoontuabeen /uudelleen klo 10
a.p. huomenna. ;
Tammik. 28" p.
1 pyk. r - Seuraavia esityksiä ite-ki
esityskomitea organiseeraajan ra­portin
perusteella, j o tb kaikki hy­väksyttiin:
^
> KooBallmen konventioni.
a) _ Että jokaisen piirin toimeen­paneva
komitea ja keskustoimeenpa-neva
komitea on yhteydessä kunkin
kieliosaston kanssa siUä «kielellä jo­ta
kukin osasto käyttää.
b) ^Että konventsioni ottaa huo­mioon'ammattiunioitten
toiminnan
ja että t ^ tarkoitnstia varten on
keskustoimeenpanevan komitean an­nettava
kaikkien haaraosastojen ja
piirien tiedoksi että niiden tulee
noudattaa perustuslakia 'siinä koh­dassa
jossa määrätään puolueen jä-sehet:
liittymään ammattiunioihin
milloin he ovat niihin kelpoisia.
s PiiriAioita.
c) Että eri kielisiä piirikomite-oita
pyydetään lähettämään edus­tajansa
6:nnen piirin toimeenpane­vaan
neuvoskuntaan.
d) Että kaikki piiriin kuuluvat
puolueen haaraosastot toimivat si­ten
että bikki ammattitaidottomat
työläiset kaupungeissa jär^'estetään
Federal Labor unioihin.
. e) Etta konventsiorfin- työohjelma
laajennetaan siinä määrin että sii­hen
sisältyy puolueen sisällä tapah
tuva valistustoiminta.
Piiriorganiseeraajan rapoirtin si­sältö
oli^seuraava:
«Ensimäihen järjestämistyö joka
tehtiin puolueen konventsionin alai­sena
oli toveri Kavianaghin matkan
tulos. Palattuaan Torontosta ke-hoitti
häntä bnsaUinen toimeenpa­neva
komitea matkustamaan Princa
Rnpertin butta tullessaan lännelle
ja tutkimaan mitä mahdollisuuksia
siellä löytyisi osaston perustamisel­le,-
Hän onnistui tekemään ajkeis-^
tehtävät Prince Rupertissa ja Prin­ce
Geoirgessa, mutta näyttää'silta,
että osasto Prince Georgessa oli
vain' yhden rniehen hommaa' eikä
tähän mennessä ^le saatu senttiä
kään jäsenmabuina Hansonilta, jo-b
jäi kirjurina huolehtimaan osas-ton
menestyksestä. Usbrame täa^
hankben olleen tyhjän, u
Hanson ,äksi Edmontoniin ^
kaikki merkit Työläispuolueeri or^
i
niseeraamisesta.
Toinen osasto jonka perustamb,
on ..tuJobena{ tuosta matkasta oi
oUut„vain-vajrtubena.- Se näyttä
olleen kokoonpantu'kalastajista »
olipa -näiden-nmiesten toimiala'aj.
hen. syynä tai ei, on tämä osasto
>irut enemmän 'tai vähemmän hjj.
dytönmeiäle. Kirjuri ei ole ihnoif.
tanut meille • asioista, huolimatta
siitä vaikka piirin k i r j u r i on pyy.
tänyt häneltä tietoa monta eri ker-taa.
Jos* emme • edelleenkään m
tästä.mitään tietoa täytyy meidäj
jäiuestää niin, että voimme lähitn.
levaisuudessa - jälleen organiseerati
tämän osaston. :
Viime konventsionin kokoontumj:
«en. jSlkeeU: kävivät toveri Well5
ja piirin organiseeraaja Victoria!,
sa, johoiTperustavat osaston. Tämä oj
bsvanut säännöllisesti j a on sen toi­minta
sopusoinnussa puolueen peri
aatteitten kanssa. Tämä kasTu ta­pahtuu;
huolimatta siitä, että sielti
täytyy voittaa joidenkin C. Soi, |
puolueen filosofian seuraajien toi­meliaan,
vastustuksen.
Joulukuun kuluessa matkusti pij.
riorganiseeraaöa ympäri Vancouve­rin
saarta, käyden Victoriassa, Na-naimossa,
* South :^Wellingtonissa j i
Cumberlandiäsa.^ Poliittinen tulevai­suus
tuossa osassa maata ei ole ko-'
vin lupaava; L u k u u n o t t a m a t t a Vic­toriaa-
ovat vnämä kaikki kivihiili-kämppiä,
eikä niissä ole rainkä&i-laista-
teollista järjestöä, joT mm
ota huomioon pientä O B U : n ryhmää
Gumberlandissa.
- Uilited Mihe-Forkers Union tui-melus
vuoden-' 1912 lakon kautta
jätti jälkeensä sellaisen tilanteen,
jonka korjaaminen yic paljon aikaa
ja työtä. Noissa kaivannoissa työs­kentelevät
miehet ovat kokonaan
kaivannonomistajien vallassa. He,
joitakin huomattuja poikkeuksia lu­kuunottamatta,
eivät .uskalla edes
puhella: henkilöiden kanssa, joilla,
on radibalisia mielipiteitä. Siellä
fcarvita§n nykyään ^ U n i t e d Mine
Wor4:ersin järjestöä, ja ainoastaan
se joka tietää tehtävänsä voi oh
hyödyksi. ,
' Muu o s a m aa k u n nasta 01»
meille kuin suljettu kirja. Tähäa
mennessä ei meillä ole ollut varoj»
eikä voimaa raivaustyöhön, johtuen
aiitäjj että emme ole laajalti yl»t«y*
dessä väestön kanssa, voimme aino­astaan
yleispiirtein' kuvata poliit-tistipi
tilannetta:
.-iBritish Columbia on erilainen
kaikista muista - C a n a d a n raaakun-nista;
Se ,ei ole sitä v a i n teollisesti
ja maantieteellisesti, mutta sen v i
eston osan poliittinen ajatustapa,
johon meidän täytyy luoda huon;:-
omme, eroaa suuresti siitä joka on
vallalla' idän teollisuuskeskuksissa.
Se osa työläisiä British Columbias-sa,
joka on ensinkään kiintynyt työ-väenluokajr'
kjlsymjrbiin,
buan ollpj^'ayjTentynyt sosiafcti-puolueen,'
iWW:n ja viimeaikoina
OBU:n filoMfiafin, että on mi«svoi-mainen
tehtävä saada mitään aikaan
heidän keskuudej^saan.
Mutta kuitcrihjn on asema hitaaJ-ti
parantumassa. Asiat kääntyvät
meille ediibi. Yksi seikka josta kär­simme,
on se, että emme ole virai-
Usesti yhteydessä Kolmanteen KaJ-öainväliseen
ja että emme kutio ^
itseämme kommunisteiksi. Tämä
tietenidn poistuu ajanmittaan, muf-ta
siihen Jnefnnessä täytyy
kestää tästä seikasta johtuvat epä­mukavuudet
Ainoa mitä voimine
tehdä nyt' on näyttää teoiUafflTn«,
että olemme Canadassa Kolnianw^
Int edustajia, ja että meidän oh­jelmamme
ja menettelytapamme e.'
vät ainoastaan perustu, vaan
suoranaisia Kominternin huomio'-'
ten tulobia. , ,
Tämän menettelytavan mukatseJ
julkaisi Vancouverin osasto
bikille ammatti- ja teollisuuso-^
oille ja tySttomäin järjestöille, e.