Vapaus, September 22, 1921

              AUTUS TAPAH-
:NSÄ KAUTTAI
VAIN jmiESTVNEEf}& VOI
TVOV&ENLUOKKA VOITTAA!
TORSTAINA SYYSKUUN 22 P. SUDBURY. jONT,, CAN. — THURSDAY SEPTEMBER 22, 1921 VVUOSIKERTA<^VOL. V
koi
t tapauksesta.
zbergerin murhaa
rjoitoksessaan lau-hne
» m.in.: <Sosia-
•ät Erzbergerissä; o
3Ie emme hänessä
työmenlubkan e-mutta
Erzbergerin
^vallankumoukselle
ksen väkir.ynnäkön
ätin kimppuun ko-
3n ruumiin y•Jlii . Va-n
miehet,'pelkuri-:
mutta työväenluo-msa
valmiina. Tasa
on tietysti suojele
murhaajia, rangäis-hallituiksen
ori vas-'
nkumoukselle iski])-
1 heti paikalla lak-
;umukselKset ryh-itettava
ja, riisutta-i
tämän voivat vain
öläiset suorittaa,
sche Korrespon-kelissaan
puhua tu-hteenotoista.
"Se
nkuinouksen häly-leikkouksistaan
hup
ime tällä |)lietkellä
alista ilmi, että so­la
työläisillä on tar
allankumo.uksen te-immunistiset
työläi-tekemään'
taantu-iisumalla
sen aseis-n
puolueiden Bosia-iläiset
mielivät ryh-imme
yhteiseen tais
rauksen aseistariisu-a
jos vielä kristvlli-
'htyvät näiden kol-htavaan
' väennos-tä
pikaisempi,
urhan avustajat saa
.uiksensa! Pois poik-
>sa, Keski-Saikiassäi
Kaikki yästaval-
^'oukot hajalle ja
sen julistus tilan-johdosta
:
tka Jceskellä kirkas-at
Erzbergerin, lau-unchenissä
ja Pots-iläisiä,
ovat hälytys
tekevälle väestölle
ajatus on selvä
pseerien ja junkke-t
mielivät revolve-nonarkian
uudelleen
Mitä ovat kaikki por
järjestöt ja voitto-a
monarkistisen vas
n voimien järjestä-iksia?
Mitä merkit-valmistelut?
Por-rkkujen
aseellista
kiintynjrttä proleta-murha
osoittaa, että
terrosoida myös
kuporvareja, ja .kä-vastavallankumouk-
;yminen tarkoittaa
nsanjoukkojen jär-ia
nämä eivät'uskal
irintaa kurjuutensa
isä johdosta. Por-uu
vyöryttääkseen
raukset ja kuslan-
^'än kansan joukoTi
;Si turvattomana tai-sa,
ja vapautettu kisikki polittieet van
%istelu n ä i ^ raa^uksista IDUQ
dostaa- proletariaatin yhteisen rinta­man!
Qmaksi turvallisuudeksi ja näiden
vaatimusten toteuttamisen vakuudek
si on muodostettava työtätekeväin
kansanjoukkojen itsesuojelus. On
luphno$ista, että kommunisitit seiso­vat
tässä ensi rveissä.
Alas taanfcUTOukselliset moÄhakop-lat!
Taisteluun suljetuin riven! Eteen
päin! .
,Ylityhyt tySväenrintama liikshti-
}• ' . • massa. •
suhteen on olemassa
iunnus: koko työtä-
•hteenliittyminen yh
» vartan uhkaavaa
taan. • '
joukkotahtoa. vas-
'riaatin suljettu rin-aina
siksi kunnes
eista kaikki taantu-
'L=et järjestöt;
;aftki julki- ja sala-ikDJntapuoluTtiÄses-
' oikeuslaitoksesta;
valtakunnan puolns-
^vallan esimiesten
l '<autta, tuomarien
än kansan äänestyk
' pi'ritv-,tila Baije-
•^=53.) Keski-Saksas-
Erzbergerin murhan johdosta on
kautta Saksan järjestetty työväen-mielenosoituksia,
joihin ovat otta­neet
osaa kaikki työväenpuolueet ja
jotka valtavuudessaan ovat verratta­vissa
vain vuoden 1918 lopussa ilrni-puhjenneeseen-
kuohuntaan.
Tapauksen johdosta ennätettiin Ber'
'liiiissä elok. loppupäivinä pitää kaksi
kin mieleno&oiltusta, 28 priä Potsda­missa
ja 31 pnä itse Berlinissä, mi­hin
viimeiksi mainittuun otti osaa
myös pbryarillisia aineksia, niin että
osanottajien lukumäärä arvioitiin
puoleksi miljonaksi. Kaikkien työ­väenpuolueiden-
puhujat- ovat esiinty
ncet tuoden ilmi samansuuntaisia aja
tuksia. NHnpä lau5u'i soisialidemlok-raattien
edustaja Belsch Potsdamin
mielenosoituksessa: «Täällä tänään e-siinityvät
jättiläismäiset proletaari-massat
antavat todistuben siitä, et­tä
vallankumouksen henki ei ole kuol
lut. Ra^aassa taistelussia sosiälisiniri
puolesta on välttämätöntä, että työ­väestö
st^keufcuu yhteiseen rinta­maa.
» Riippumattoimain puhuja kril
Ie: «Työväestön yhteinen esiintymi­nen
o-n tulevien taistelujen hyvänä
enteenä. Me pääsemme maalin ja
maailma valloitetaan sosialismille
taikka kommunismille.»' Ja kommuh.
Stöökef: «Missä työväestö esiintyy
yhtyneenä kokonaisulideksi siellä ei
ole enää mitään vastavallankumous­ta."
Saksan yhtynyt työväestö ei saa
ennen levätär kunnes vastavaHanku--
mous. on kokonaan riisuttu aseista,
aseet annettu työväen käsiin, piirtys
taa lakkautettu ja kuritushuoneiden
ovet .avattu veljillejiime.»
«Viisikymmentätuhatta työläistä
mieltäosottamassa kirjoitti Rote Fah
ne Potsdamin tapauksen jälkeen; jäl­leen
pauhasi kansainvälinen, jälleen
kaikui: alas Ludendorff, alas Hinden
burg, aisa proletariaatin juokkoteu-rastajat!
kaduilla, missä mielenosotta
jat liikehtivät, katosivat keisarilliset
liput (joita Tannenbergin luona ve­näläisistä
saadun voiton vuosipäivän
johdosta liehui, kaikkalla), porvaris­to
öli kadonnut kaduilta ja oli pelois
saan ryöminyt piiloon. Entisen keisa
rillisen linnan pääkäytävällä liehui
kauan aikaa punalippu.»
Tämäkään mielenosoitus ei kuiten
kaan jäänyt uhreitta. Kaksi työläis­tä
sai jakaa Erzbergerin kohtalon.
Proletariaatin'; yhteinen rintama sai
verikasteensa, kiiten Rote Fahne huo
mauttaa.-«Mutta kuoileiden toverien
kasvot eivät pyytäneet kyyneliä vaan
heidän tahtonsa; täyttämistä: työväen
luokajn vihollisten lopullista ''syrjään
sysäämistä,, yhtyneen proletariiaatin
kuolonvalmista taisteluintoa.»
Työttömyyden lieventä-mistoimenpiteitä
Quebeckissa
Quebec—- Neuvotellessaan työttö­myyskysymyksestä
montrealilalsen
lähetystön kanssa, joka öli tullut hä­nen
puheilleen, sanoi pääministeri
Taschereau, että ainoa keino saada
työttömyyden. lieventämiseksi jotain
tarkotustaan vastaavaa tehtyä on muo
dostaa.Järjestö, joka tulisi. Olemaan,
niin federaalinen kuin maakunnalli­nenkin
kokoonpanoltaan ja jonka teh­tävänä
olisi, olla yhteydessä niin eri
maakunnissa olevien kaupunkien^
kuin maakunnallisten hallitustenkin
kanssa, sekä myöskin entisten sotiläi;
ten järjestöjen ja työväen järjestö
jenkin kanssa. Tällöin olisi aikaan­saatava
raälidollisimman voimakas
yhteisjTTimärrys ja koitettava pyrkiä
riihen, ettäcjotain aputyötä olisi .saa­tava
järjestettyä. '
Vieläköhän viisaampaa ehdotusta
työttömjYstilan teeri lieventämiseksi
voisi tehdä kun edellä oleva on. Sii­nähän
sanotaan'tehtävän ehdotus työt
tömyyden lieventämiseksi; mutta se
jää vain sanomiseen. Mitään käy­tännöllistä
siinä ei ole, eikä herrain
ehdotuksissa koskaan tule olemaan­kaan.
Samalla kon tuomien kapiitalismia
yleensä, annetaan", kirkollekin
muutamia'pahki;^oit'a puro
• tavaktii
Viralliset numerot osoittavat Cana­dan
kaupan viimeisenä fiskaali-vuotena
olleen $2,429,322,583
isiavaa-lejavarteii
•
Hallitus, liberaali, maanviljelijäin ja
työväenpuolue touhuaa kiireUesti.
Dominion vaaleihin osaa ottaak-
.•seen.'.
Seii Johdosta, että Canadan pää­ministeri
Meigheri joitain aikoja sit­ten
selitti yleisten Dominion parla­menttivaalien
toimeenpanemisen tu-evah
.tapahtumaan tämän vuoden a-jalla,
ovat eri puolueiden johtajat mi­tä
kuumeisimmassa toimessa tehden
räalivalmistuksia.
Hallituspuolue ön järjestänyt jou­kon
poliittisia valehtelijoita varustet-
;nna kaikenlaisilla li^auksilja, joita
muka pannaan toimeen, jos se edel­leen
pääsee satulaan. Samaa voidaan
sanoa liberaaleista. Heilläkin on oh­jelma,
joka pysyy voimassa vaan niin
kauan kun vaalit'ovat menneet sivuit­se,
eikä yhtään sen enempää, ei aina­kaan
siinä tapauksessa jos Liberaali­puolue
pääsisi oh|a^snn,
Maanviljelijäin puolue näyttää te­kevän
kaikkein huomattavinta jälkeä
ia voipa miltei varmuudella sanoa, et­tä
se tulee yleisessä vaaleissa otta­maan
johtavan aseman Canadan poli-'
Ottawa — Juuri saapuneiden tilas­tollisten
raporttien mukaan on Ca­nadan
kauppa maaliskuuhun päätty­neen
fiskaalivuoden kuluesBa ollut
suurin Canadan historiassa, lukuun-oj;
tamata vuotta 1918, jolloin se oli
suurempi . ;
Tämän vuoden aikana maahan tuo-ujen
tavarain kuin myöskin. Cana
dasta vietyjen eänadalaista valmistet
ta olevain tavarain arvo nousee 2,-
429,322,583 dollariin. V. 1918 se
nousi 2,503,560,366 dollariin.
Vuodeslta 1918, vuoteen 1921, Ca-nadassa
käytettäväksi tuotujen tar­vikkeiden
arvo oli kohonnut 963,-
532,578 dollarista 1,240,158,882 dol-ariin
samalla kun maasta vietävien
tavaroiden arvo väheni 1,540,027,788
dollarista 1,139,163,701 dollariin.
Maahan tuotettujen tavaroiden arvo
On näin ollen kohonnut vuosien 19J8
ja 1921 välisellä ajalla 276,626,304
dollarilla ja maas^ ulos vietyjen ta­varoiden
arvo vähentynyt 350,864,-
087 dollarilla. ,
Vaikkakin Canadan kauppa on hiu­kan
1918 vuotta alhaisempi selittää
tilasto, että ei se ole ollenkaan huo­no
ja lisää, että 1918 vuoden Cana­dan
kauppa oli suurempi vain siitä
syystä, että silloin oli sodan aikaisia
tiiin maahantuotettavia kun maasta
vietäviäkin tavaroita ennemmin tehty
jen sopimustei}' perusteella lisäämäs­sä
kauppavaihtoa.
Toronto, Ont. —•Täällä lakossao-levat\
kirjapainotyöl&|se.t ovat alka­neet,
taistelun myöhin methodisti
kirkkoa vastaaii, seiiiähden että tuo
kirkkokunta on ylläpi|ämässään kirja
painossa kieltäytynj^ suostumasta
mi(fsten vaatimuksiin>1 vieläpä asettu-nut:
taistelun johtobäiMakossa olevia
kirjapEinotyoläisiJv/v^taan. •';
Viime sunnuntaina|cun ra^thodistit
tulivat kirkostaan, jakoivat lakkolai­set
!heille leniölehtistlä, jonka otsik­kona
oli «Lupaukset Ja niiden käytän
töönpanö.» Lehtisessä hyökätään
paikallista methodisti; kirkon kirja­painoa
ja sen johtajaa, pappi S. W.
Fallsia vastaan, sen kannan tähden,
jonka tuo kirjapaino on ottanut la-kössaolevain
kirjapainojen työläisiä
vastaan. Lehtisessä muistutetaan
Methodisti kirkkokunnan kokoukses­ta
Hamiltonissa 1918, jossa kokouk­sessa
puhuttiin kauniita sanoja työn
ja pääoman kultaisesta keskitien sopu
soinnusta.
Nyt on tuosta kokouksesta kulu­nut
ainoastaan kaksi vuotta.r Mutta
miten on siellä saarnattua -kultaisen
keskitien oppia toteutettu? Ne jot­ka
ovat ankarammin tuota kaunista
keskitien oppia vastaan asettuneet,
ovat kapitalistit. Nykyinen talou-dellinen
epävarma tilannekin on hei­dän
toimeenpanemansa. Heidän tar-kotuksenaan
on nujertaa järjestyneet
työläiset tykkänään inailmasta.
Edelleen selitetään'iehtisessä miten
methodistitkin ovat olleet valmiita
luopumaan, kansallisesta kotkankuva-kilvestään
ja sen tilalle hyväksyneet
majavan kuvalla valmistetun kilven,
voidakseen sitenkin tulla tiukempaaai;
yhteyteen yhdysvaltalaisten veljien­sä
kanssa, joiden päämaja on Dear-born
kadulla Chicagossa, Tällainen
on Methodisiti kirkkokunta kirjapiai-nojöhtajineen.
Lähes kymmenen pro­senttia
unioitten jä­senistä
työttöminä
Ottawa, Ont. -r!^-.Työttömyys uni-öitten
jäsenistön 3ce£kuudessa, elo
käun alussa oli 9.10 prosenttia koko
jäsenmäärästä, juuri ilmestyneen
Labor Gazeten mukaan. Julkaistut
numerot ösottavat että unioitten jä­senistön
keskuudessa on työttömyys
jonkunverran vähentynyt, sillä vielä
heinäkuussa se oli. 13.15 prosenttia
unioitten kokoiiaisjäsenmäärästä.
Vastaavat numerot vuonna 1^0, olo-kuussa
oliva 2.35. ;
Sangen monet uniot ovat ilniött^-
neet heidän jäsenistönsä olevan työs­sä,:
tehden lyhyttä työviikkoa. Ilmo-tukset,
joita on saatu 5000 eri työn­antaja
firmalta, oso^rtavat lyöttiiniyy-den
vähentymistä, mutta sangen pie
liessä määrässä. _,
Lakkoja ilmotetaan elokuun aika­na
olleen kaikkiaan 24, koskien 3212
työläistä ja synnyttäen ne yhteensä
ajan menetystä 83,105 työpäivilä. K,
lokuun lopussa oli 19 lakkoa sopimat­ta,
käsittäen ne 2904 t-yölä-iätä. • K!ö-kuulla
viime vuonna .cli 30 eri lak­koa,
mutta ne loppui7at niin lyhy­een,
että menetetty aika ei ollut edes
yhtä paljon kuin tänä vuotena, vaik­ka
lakkoja on ollut vähemmän.
seurauksia vastaan. Työläisten on
puututtava mitä Buurkomantarrook
kuuden elähyttömään poliittiseen" ja
taloudelliseen toimintaan! Siinä päi
vän tunnus.
Eläköön' työväenluokan vallanku-mouiksellinen
solidarisuus!
Eläköön taistelu kapitalismista va­pautumiseksi!
Tukholma, Elok. 28 p:nä 1921.
TjrottSmäin Maakongressi
ELINKUSTANNUKSET BRITAN-NIASSA
120 PROSENTTIA ,
• SUUREMMAT ENNEN
SOTAA VALUNNEI-TA
HINTOJA
••••
Vaatiyat työttömille annettavaksi
poliisin paikkoja
Lontoo — Työministerin tilastolli­set
tiedot eliivkustnnuksista isossa Bri
tanniassa ösottavat, että syyskuun n-jalla
ne ovat alentuneet kahdella pro
sentillä verrattuna samaan akkaan
elokuussa. . Kuitenkin elintarpeiden
hinnat vielä ovat 120 prosenttia,kor­keammat
kun ennen Botaa. .
- • o • ••
Fort Williamin vaunu
sappa saanut suuren
työn
I "ID** *** tyottomain ar­meijan
julistus
Yli sadantuhannen nälkätaipaleella
olevan vaatimukset
Myöhemmin on pappi Fallis vastan
nut^lentolehtisessä esitettyihin asioi-lin,
selittäen että hän ja, toiset met­hodisiti
johtajat ovat mitä .kiltimpiä
työväestön ystäviä, mutta asettuvat
vain vastustamaan niiden kohtuutto­mia
vaatimuksia — Tämä ori kovin
tyypillinen lausunto jumalan miehen
suiisita. Mutta se oii tavallaan paikal
aan sellaisille järjestyneille työlaisi!
jotka ovat pari viiotta sitten ja
tietysti vielä senkin jälkeen olleet
tarpeeksi lapsekkaita u^omaan nii­hin
kultaisen keskitien nukiitussaar-noihin,
joita methodisti ja muiden
kirkkokuntain kokouksissa pn luettu.
Vorot veivät 7000 dolla­ria
sisältävän postisa-kin.
Windsor — AVindsorin apulaispos-timestari
on-ilmoittanut kaupungin
poliisille, että 7000 dollaria sisältävä
postisäkki on kadonnut tielle tietä­mättömälle.
Poliisin arvelbn mukaan
säkki on kadonnut Amherstburgista
saapuvasta vaunusta jo perjantai i l ­lalla
jälkeen klo kuuden. Toistaisek­si
ei ainakaan voroista ole tietoa, mut
ta poliisi edelleen tutkii asiaa.
tilkassa kasiinsa. Joissakin tapauk­sissa
näyttää; työväenpuolue: asetta­van
yhteisiä ehdokkaita. maanviljeli­jäin
puolueen ehdokkaiden kanssa,'
mutta mikäli merkit viittaavat, mi­tään
varsianista yhtenäistä ohjelmaa,
jonka perusteella vaaleihin mennään
ei maanviljelijäin ja työväen puolu­een
toimesta tulla tekemään.
Sosialistipuolue ainakin lännellä
on esettanut ehdokkaitaan. Muista
radikaalisi?ta puolueista, sikäli kun
niitä Canadassa on, ei tähän mennes-fä
ole f»hTvtta, joten varmuudella
i voi päättää tuleeko niiden taholta
otettavaksi osaa vaaleihin.
uhkaa Irlautia
Tukholmassa pidetty työtifömäin
kongressi, jossa oli edustettuna yli
100,000 työtöntä, on soittanut maan­sa
työläisille seuraavan manifestin:
TyÖbtömäin maakongressi, joka pn
juurta jaksain käsitellyt työttömäin
epätojypista asemaa.^sa^^^
denkin asemaa,;jotka työskenteleviit
erilaisissa nJk. hätäaputöissä, kehoit-taa
koko Ruotsin työväenluoklcaa soli
daalisuuteen työttömiä kohtaan. Näi­den
kohtalo voi kapitalistisessa yh­teiskunnassa
tulla jo huomenna työs-säoleyainkin
toverien kohtaloksi. Ka­pitalismi
ei kosikaan anna" työläiselle
toimeentulovarmuutta. Mutta ei sii­nä
kylliksi. Kapitalistinen järjestel­mä
tekee kaikkensa hajoittaakseen
työläiset, nostattaakseen ryhmän
toistaan vastaan, Nyt koetetaan käyt
tää työttömäin kurjaa asemaa myös
yksityisten palveluksessa olevain palk
kojen polkemiseksi. Tämä ei saa ta
pahtua. Työläisten on työpaikoil­laan
ymmärrettävä, eittä heillä on yh­teiset
edut työttömäin kanssa ja että
heidän on taisteltava näiden asiaH
puolesta.
Fort William ~ Täällä sijaitseva
Canada Car & Fourfdry Co. on saanu
hallitukson rautatieltä miljoonan doi
larin suuruisen urakan rautatievau
nujenkörjaarniseksi sanotulle rauta
tielle. Urakkasummakin sisältyvien
korjattavien vaunujen luku nousee
tuhanteen viiteensataan, Ylläolevan
laisen tiedonannon sai kaupurigin vir­kailija
McNaughton Ottawas3a ole
valta^tohtori R.J. Manionilta. Tohto
ri Manion myösikin ilmoitti,"että 1000
jalkaa pitkän aallon-murtajan raken
taminen aletaan hetimiten.
VaunupajaUj saaman urakan sano
taan antavan koko talvisen työn use
ammalie .sadalle miehelle. Kysymyk­sessä
oleva liike on seisonut viime
IjuhUlcuyfta lähtien.;
-r—r—o———
EVERSTI COCKSHUTT ONTA
RION VARAKUVERNÖÖ.
RIKSI
Ontarion varakuvernööriksi on ni
mitetty eversti Harry ' Cockshutt,
Brantfordista, Ont. Uusi varakuver
nööri vannoi virkavalansa tiistaina.
Ennen kaikkea koskee tämä päivän
vaatimuksia ja toimintoja, joiden on
koottava taakseen kaikki työläiset.
Näitä ovat ensikädessä;
1, riittäviä valtion määrärahoja
työttömyyden torjumiseflcsi; ellei tä­mä
voi tapahtua muulla tavoin on
kutsuttava koolle yliriiääräiset valtio­päivät;
vaaMttina
. tl
James Simpson pitänyt vaalipuheen
Kingstonissa innostuneelle, kuu*
Iijakttnnalle
Täydellinen rautatieliikenteen' sei­saus
on mahdollinen, ellei SO-toa
sa^ida aikaan
Dublin — Irlantia on nyt uhkaa­massa
poliittisen kriisin lisäksi suuri
rautatieläisten lakko. Töitten lopet-tamii-
ta alkoi ilmaantua, sunnuntaita
vastaan yöllä, korjausa^emilla työs­kentelevien
työläisten . keskuudessa
ja pelätään, että jos erimieliisyyksiä ei
saada sovituksi ennen pitkää voi täy­dellinen
seisaus olla mahdollinen.
Rautatiet, joita lakonuhka käsittää o-lat
Great Sourthem, Midland, Great
Western ja Dublin Southeastem.
• •; ——o-—-— '•
Austraalian kaivosmic'
het vaativat 61. iyö-^
•••••••
paivaa
Lontoo — Reuterin toimisto Syd­neystä
tiedottaa Austraalian hilenkai
vajam päättäneen rajottaa kahden vii
kori työajan 9 päiväksi 11 sijasta. Tä
2. . lisämäärärahoja läänin
le ja kunnillc^saman tarkoitukseen;
3. n.k. häitäaputyöläisille . suori
tcrttava -elinkustannuiksia täysin vas­taava
määrä;
4. missä ei työtä voida varata on
avustusta myönnettävä saman sään­nön
mukaan;! :
5. suurmaatilain, ennen kaikkea
fideikomissien, sekä valtion ja kun­tain
hallussa olevain tarkoitukseen
sopivain maiden omistusoikeuden
luovuttaminen kaikille työttömille,
jotka mielivät antautua maanviljelys-työhön;
,
6. täydellisten suhteiden solmia-mineii
Neuvosto-Venäjän kanssa, piil­lä
varmasti voitaisiin taata menekki-mahdollisuus
suurelle joukolle.maan
teollisuustuotteita ja työtä tuhansille
työläisille.
Näiden vaatimusten painostamisek
si kehoitam. me Ruotsin työväenluok­kaa,
järjestyneitä ja järjestymättö­miä,
ensimäisenä voimailmaisuna yk­simielisesti
ja pian järjestämään ka­tumielenosoituksia
ja joukkokokouk­sia
kautta maan, jotka, samalla kun
osoittavat koko yhteiskunnalle työ­läisten"
horjumattoman tahdon, ovat
omiaan painostamaan meidän väati-niuksiamme
määrärahoja myöiitäviin
ja muihin hallituslaitoksiin.
mä tulkitaan merkitsevän,että he tu- Toverit! Kaikki keinot työläisten
levät vaatimaan 6 tuntisia työpäivää- vapaustaisteluun kapitalismia ja sen
Kingston, Ont, - - Puhuessaan tää:
lä työläiskuulijakunnalle, puolust
James Simpson voimakkaasti teoUi'
Ruus työväestön sekä maanviljelijäin
yhteistoimintaa. Simpson erikoisest
kävi käsiksi siihen väitteeseen, joka
on tehtq porvareitten taholta, että jos
nämä kaksi joukkoa yhdessä muodos­taisivat
hallituksen olisi sellaisen
hallituksen lainlaadinta ja yleensä to
minta luokkalainlaadintaa ja luokka-toimintaa.
«Mutta mitä sitten on Ca­nadan
hallituksen toiminta tähän as­ti
ollut muuta kuin luoikkatoimintaa
ja sen lakipn laadinta luo^kkalakien
laadintaa, työläisten aina jäädessä
vaille alkeellisinakaan lain puolustus
ta sentähden, että he ovat melkein
tykkänään olleet- ilman edu.stajaa
lainlaatijakunnassa . Tästä on johtu­nut
että kaikki lait ovat laaditut yh­den
luokan^'hyväksi, toista, siis työ­väen
ja yleen.sä köyhälistön luokkaa
vastaan, Simpson sanoi, että nykyi­nen
hallitus koettaa tehdä tullikysy­myksestä
sen Valtin, jolla se yrittää
ratsastaa uudelleen satulaan. Työ­väestön
vaalivalttina sensijaan tulee
olemaan työttömyyskysymys. Jos
kerran korkeat tullit estävät työttö­myyttä
niin miksi sitten juuri nytkin
on niin laajalti olemassa työttömyyt-
«Vienti on loppunut. Mutta miten
te luulette että hallitus saisi asian
korkeilla tulleilla järjestettyä. -Jos
täällä laaditaan laki, joka määrää
korkean tullin sisääntuodulle tava­ralle,
niin miksi eivät toisten maiden
hallitukset voi menetellä samalla ta­valla
Canadaan nähden ja tulos ei ole
yhtään sen, edullisempi kuin mitä se
on nyt. Työväestö ei ole mikään a*
ennettujen tullien kannattaja, mut­ta
se vastustaa Canadan MnnufactU'
rers Associationia, joka ryö.stää maan
väestöä, lopetti Simpson puheensa.» .
Montreal Täällä pidetyssä työt.
tömäin kokouksensa teki pastori W.
H. Hingston ehdotuksen, että raken.
nusteollisuus olisi saatava mnhdolli-siinnian
pikaisesti alulle ja käännyt­tävä
Dominion hallituksen samoiri
kun maakuntahan, puoleen sanottua
karkotusta varten lainojen hankkimi­seksi.;
Asuntopula hänen selostusten
sa mukaan on Montrealissa vakava ja
kun työttömiä on kymmeniä tuhansia
olisi heille saatava työtä asuinraken­nuksien
valmistamisessa.
Toinen ehdotuksensa oli, että työt-tömiil
malulollisimman paljon palkat­taisiin
poliisiluitöksen : palvelukseen,
jossa vikosanllon huomattavasti ko­hotessa
tarvitaan lisätä miehistöä,
suojelemaan kansalaisten omaisuut­ta,
joka pastorin sanojen mukaan
muussa tapauksessa on vaarassa jou­tua
omaisuutta vailla olevien saaliik­si.
Kuitenkin suosittelee pastori po­liisin
toimia annettJivaksi vain enti­sille
sotilaille. Kumpancnkin ehdo­tus
kokouksessa . tuli hyväksytyksi.
Eiköhän nuokin päätökset kaiu kuu­roille
korville. - /
Taas yksi työnriistäjä
kuollut
Ottawa —• Senaattori W. C. Ed­wards,
yksi Canadan suurimpia puu­tavara
kuriinkaita ja huomattu poli-tiikko,
kuoli kotonaan Sussex kadul­la
viime lauantai aamuna 76 vuoden
vanhana. Senaattori Edwadra: tun­netaan
parhaiten hänen pelaamas­taan
;p8a8ta 60 miljoonan dollarin
suuruisessa omaisuuden yhdistämis-kysymyksessä
Riondon massa ja pa-perikomjppanian
kanssa, joka tapah­tui
viime vuonna kun W. C. Edward-sirirGilmourin
ja Hughsonin osuudet
Tigonderoga massa ja paperi komp­pania
sekä Kippawa komppania myy-
Kuolleen puutavarakunlnkaan sa­notaan
alkaneen uransa tulemalla
Ottawaan pikka ja lapio olallaan ja
hyvin pienissä varoissa. Hän on W.
C. Edward8 & Co:n, puutavaraliit-toutumän
perustaja.
Hän on niitä^ miehiä, joiden on ai­koinaan
onnistunut hallituksen tur­vissa
saada metsiä vapaasti hakatta­vaksi
ja metsän sekä siihen yhdiste­lyn
riistännän tulokset markkinoille.
Cuinkahan moni työläinen onkaan
meriettänyt elämänsä kootessaan mil-onia
nyt kuolleen puutavarakunin-caan
yksityiseksi hyödyksi?
o .
Imailija pudonnut 1200
jalkaa ylhäältä
Sault Ste. Marie — ilmailija A l -
)ert High-stone ajaessaan herrojen
Marshallin ja Keyesin omistamaa i l ­malaivaa,
joka oli kokeiltavana, puto­si
täällä torstaina puolen päivän ai-caan
1,200 jalan korkeudesta, pelaa
tuen tapaturmasta verrattain pienil-lokkaantumisilla.
Ilmalaivan piti
la huomion esineenä täällä näytte-yti
aikana ja panna toimeen lentoja,
laiva putosi puuhun lähellä langaton
ta sähkösanolna-ascmaa ja murskaan­tui
melkein kokonaan,
, -—o-^—
Raitiotie korjaustyöläi
set perustavat union
Toronto — Toronton: kaupungin
culjetuskomissionin palveluksessa o-evat
toista sataa raitiotien korjaajaa
kokoontuivat viöne sunnuntaina To­ronton
Labor Temppelille, kuule­maan
American Federation of La-
)or liiton organiseeraajaa Wm. Var-eyta,
joka puhui, heille. Sanotussa
aisuudessa keskustelun tuloksena
aätettiin perustaa raitiotiekorjauS-yöläisten
unio, jonkalaista Torontos­sa
ei vielä ole olemassa. Miesten tar-cotus
on vastustaa 11 tuntista tyopäi
yää ja kaikkea ylityötä, jota iltasin
sunnuntaisin yritetään tehdä 45
lentin tuntipalkalla.
M«5 li. -
tv?
* f
',41
•im
mi
Mm
PH
. ?!»/'
mm
.1
'4#
'iii
Li
r l
I r
'n