Vapaus, January 27, 1948

              . 4 - lSi$faina, tammik, 27 p. Tuesday, Jan. 27"
;«f Rxmisb Caxjadiaas. £s-
«tes8 maU bjr tbe Post
. , AgMXtoeot. Ottava. Pub-
ItfAlftl tbrice «eekty: T u e s d a y s ,
r;initii»dftys « I d Sstunlaysby Vapaus
. S t . Sudbary, Qnt.. Canada.
Telepbones: Buäness Office 4-426i:
£dJtojlal Off>ce 4'4265. Manager
E. 3uksj. Edifcr TV. E3dund. MaJJing
address Box C9, Sudbury, Ontario.
Aäverusiog rates upon application.
Translation free of «liarge.
TILAUSHINNAT:
Canadassa: J vk.$5Ä>61:k.$3.00
3 kk. $1.75
YhdysvalJoissa 1 vk. »6.50 6 kk. $3Ä)
Suomessa: 1 vk- $7.006 kk. »4.00
SYNTYMÄ­PÄIVIÄ
r
Enranmäinen voitto kullankaivajille
:, ;^ kullankaivajat .saivat viikon lo})una cnsimmki-
« sen " k ä t e b ^ ilmoiJ*
Kilvat-antavansa 7 sentin palkankorotuksen tunnissa noin 9.500 mie-
: h e l l e 'Kirkland Laken ja Poreupinen alueella: Kaivosyhtiöiden ta-f
h o l t a tämä palkankorotuksen myöntäminen oli luonnollisesti •"rau-hoiitamisyritys".
Epäilemättä kaivosmiehille yritetään nyt selittää,
että näin he saavat palkanylennyksiä; ilman uniotakin. M u l t a tosi­asia
on. että tämä palkanylennys tuli kaivosmiehille välittömästi etu-
: maksuna siitä voima|)eraisestä kampanjasta mitä Internationa] Union
-ofr'Mine, M i l l and Smelter. \Vorkers käy Ontarion kullankaivajain
^palkkojen ja työolosuhteiden parantamiseksi. Se on uusi osoitus
siifa, että Järjestyminen kannattaa.
,tT^^^ on. kuten union tarmokas ja kyvykäs jär­jestäjä
Rudy Hansen .sanoi. 7 sentin palkankorotus ei voi tyydyttää
-kaiviosmJehiä, joiden elinkuslannuksci ovat viimeaikoina kohonneet
ainakin viisikertaisesti tämän määrän. Juuri kohonneiden elinkus-
::tannusteh vuoksi Pohjois-Ontarion kaivosmiehet vaativat 35 sentin
^palkankorotusta tunnissa. ' *
v:,:::^Kaivosyhtiöt esittivät pitkän j a surkean valitusvirren myöntä'
.ifiähsa palkankorotuksen yhteydeiisk nuotin perusteella, että
.'leiiempää ei voida antaa-', jos ei muka mielitä ajaa yhtiöitä vara­rikkoon.
Mutta kaivosmiesten unio osoitti heti, että länsi-Canadan
kaivosyhtiöt maksavat työläisille noin $2.00 paremman palkan päi­vässä
ja sen lisäksi Sl.OO elinkustannusboonuksen päivässä viime
syksystä: alkaen. Jos kultakaivosyhtiöt voivat maksaa näin paljon
paremman palkan lännellä, n i in se voidaan tehdä O n t a r i o s . s a k i n . K ro
on vain siinä, että lännen kullankaivajat ovat lujasti järjestyneet
Chitarion kullankaivajat rakentavat vasta uniotaan. Mutta kaivos­miesten
union voimaa j a mahdollisuuksia kuvaa .se, että yhtiöt olivat
> jo pakoitetut antamaan tämän- pienen palkankorotuksen. . Se innoit- .
taa varmasti tuhansia kullankaivajia liittymään union.sa riveihin,
jotta kaivosmiesten palkka- ym. valitukset .saataisiin mahdolliisimman
ittomasti myönteiseen ratkaisuun.
Hejrnjkuun i ptna täytlaa. Ftter
Katainen 70 vuotta. Han. on a.'!unut
P o n Anhunssa ja yirjpan.slolla laher;
i5 vuotia. Nvt han on asunut l y ­hyemmän
ajan lännellä. WebÄt<?r.5'
Corner.v..'.';a. B. C.
Kanainen on ollut aikoinaan .Työv
kaiviati j a Vapauden seka a^cammissa
o.-iuu.slnkkej*;.-;a~Pon .'Arthurin ympä­ristössä
Inkkc-enhoitajana. Han he-neekin
lausunut Inte.'-nationa3-osuus-ihkkeen
.<:ynty.sanat Port ATthurj.s.sa. -
Toivotamme päivän .sankarilla rau­ha
i ia a claman ehtoota!,
MpittiiHMiiiliHM
TOHELLA SISÄLTÄVÄl?
Kirj. Joaepb Starobin
<J.>'hf;nn<:Jjna artikkelista mJnkä! e.nj. Jos natir^ Ja Neuvostoliitto oUJ
Usuly yvorker jatkaisi tammik.' n:in ia.r;e;.sc-.s5a lutosea. kuin saho^^
2Z p:nä)^ .rl taan. n;;n-s!iJoin vojtaisixn odoitaäf
j eita. nzviii hyväksyivät !^uvo3tolii|
! l oh e^lesottamisen Itämerenmaissa
Bei.ia.^abjaäsa I i l m a n m u u t a ,yär55n»:;
kin:kurx.:hb-edeiii^eria ^^iöhha olivat
5,:ihen .suostuneet.. . ]
Tc«;iisiaus.sa; iiatsit ö^^^
rnöstiinc-i-ta: ^Yk^i m^
;iäk. 2.5 p. o.so.ittaa Sehulehbergin ve-:;
Tanaan "«tytlaa Long Lakella John
Koski 50 '.-uotta. Yhdy.smme tutta­vien"
ja tovencn onnitteluihin^
Toiveajattelu ei auta
Puhuessaan viikon vaihtee.s.sa Toronton yliopiston klubin k o -
^ ;: k Coldwell .sanoi; että
V "huolimatta siitä kuinka paljon me inhoamme tai vieläpä jielkääm-r
teekin joitakin sen tarkoitusperiä" meidän täytyy tukea M a r s h a l l in
suunnitelmaa-.
. Y l l ä o l e v a lausunto osoittaa, että mr. Coldwell itsekin " i n -
:.hoaa j a vieläpä pelkääkin" niin paljon M a r s h a l l i n suunnitelman joi­takin
tarkoitusperiä, että hän ei voinut niistä tykkänään v a i e t a . Sen
sijaan mr. Goltlvvell esitti hurskantoivomuk.sen, että tätä M a r s h a l l in
suunnitelmaa voidaan tukea "edellyttäen ettei Yhdysvallat yritä
käyttää sitä ehkäisykeinona hidastuttaakseen taloudellista kehitystä
yksityisyritteliäisyydestä Euroopan perusteollisuuksien sosiali­soiminen
on eittämätön historiallisen ja poliittisen taustansa perus­teella".
.
' Multa mr. C o l d w e l l tietää varsin hyvin, että sielunvihollisesta
ei tule enkeliä, ei sittenkään vaikka kuinka hartaasti sitä toivotta!--
siin'ja vaikka k u i n k a viattomasti; siihen ''uskottaLsiin"^ .Samoin M a r ­shallin
suunnitelma, Jonka koko olemus tähtää Euroopan kapitalis­min
pelastamiseen, ei voi muuttua ' s o s i a l i s m i l l e ' ' suopeaksi. Kaik­k
i ; (Jettamukset, että M a r s h a l l i n suunitelman perusta muuttuu hurs-kaitten
toiveajattelujen perusteella; on etukäteen luomittii johta^
maan täydelliseen i>ettymyksecn. Sanoihan valtiosihteeri M a r s h a ll
itse kongressin istunnos-sa. elfci valtiodepartmentli salli mitään oleel­lisia
muutoksia tähän suunnitelmaan, mikä nyt tunnetaan harhaan-
: Johtavasti ''Euroopan elvyty-sohjelman" nimellä. Verenhimoinen t i i ­keri-
ei muutu vaarattomaksi lampaaksi siitä vaikka kuinka, toivoi­simme
niin ta}>ahluvan; Euroopan taantumuksellisen kapitalismin
..pelastukseksi laaditusta M a r s h a l l i n suunnitelmasta ei l i i o in saada
" s o s i a l i s m i n " suosijaa.
•Selvää luonnollisesti- on. että Canadan omat edut. yhtä hyvin
kuin.moraalinen pakkokin, vaativaimcitä kansakuntana avustamaan
Euroopan maiden jälleenrakenhiiila, kuten mr. Coldwell sanoi. M u t ta
oman maamme Ja Euroopan kansanjoukkojen etujen kannalta on
monta kertaa tärkeämpää, että me kansakuntana it.se avustaisimme
lainojen ja luoton järjestämisen avulla Euroopan m a i l a . Kaujjan-'
käynnissä Britannian, Euroopan demokratiamaiden yd Xeuvostolii-ton
kanssa mc*emme kansakuntana tarvitse Yhdysvaltain välityspal-
/velusta. : 'Päinvastoin, jos me kan.sakuntana jäämme Y'hdysvaltain
N^Htyspalveluksen varaan, . n i i n kapitalistisen maailman " y l i t u o t a n -
• non- ja k r i i s i n puhjetessa me jäämme varmasti pitämään tyhjän sä-
; k in suuta. X y t on otOllilien a i k a rakentaa kauppayhteydet^^^^^
nittujen Euroopan maiden kanssa. , M u t t a jos me kansakimtana em­pi
me; sitä tee, s i l l o in .olemme menettäneet yhden mainion tilaisuuden.
M a r s h a l l i n suunnitelma, j a sen cauadalainen painos..Abbottin suun-
.'nitelma, ovat ehdottomasti epäedullisia ja kokonaan hyljättäviä
suunnitelmia, millä ei ole mitään todellista tekemistä Euroopan elvytr.
(ämisen kanssa.
^ - k u i t e n k i n selvää, että M a r s h a l l i n suunnitelman laatiminen
kohtaa entistä suurempaa vastarintaa Yhdysvalloissa. - T ä m ä n kan­sanjoukkojen
populaarisen vastarinnan lukahduttauiiseksi on koko ;
maailman iaantumusvoimat mobilisoitu Yhdysvaltain .hallituksen
tueksi. Siksi .\ttlee. C h u r c h i l l . Bevin. Kint;. DuUcs ja muut taantu­muksen
apostolit nyt huutavat niin hystcrisclla tavalla !"kommuni5-
. m?]fj .vaarasta'•^ j a X e u v o s t o l i i t o n laajeneinisesta. Kini
h a l l i t u k s e l l a ei ole kansanjoukkojen järkeen j a oikeudentuntooti vai­k
u t t a v i a a r g u m e n t t e j a ^ I a r s l i a l l i n suunnitelman hyväksi, niin siksi
käytetään hysteeristä punakauhun lietsontaa. Ja asiallisesti i)uhuen.
mri ColdAvellin toiveajattelu Marshallin: suunnitelman ' p a r a n t a m i ­sen''
puolesta on piskuinen avunanto \VaU Streetin miehille.
Toronton Yritys
auttaa Suomen
urheilijoita
Seuran vuosikokous pide­tään
helmik. 11 p:nä
;: Toronto. — V.- ja u . - seura Y r ; t y k.
sen kuukausikokoas pidettiin tk; 19
pna. Kokouksersa hyväksyttun kaksi
uutta jäsentä.
Seuralle oh tullut kirje Suomesta
Pietarsaaren Innolta, T U L : n seural­ta.
Kirjeestä selostetaan Innon. toi­mintaa
niiltä ajoilta, jolloin Suomi
oli fasistien kontrollin alainen, kuin­ka
seura jouduttiin kolmasti peru.sta-maan
uudelleen, kun el saanut toi­mintalupaa.
Mutta siitä huolimatta:
eivät • seuran jäsenet-lanni-stuneet,
vaan yrittivät yhä uudelleen. Saksa­laiset
veivät seuralta kaikki toiminta­välineet
ja. urheilupuvut, joita käyt­tivät
jalkarätteinään. Kirjelmässään
seura toivoo, etta seuramme voisi aut­taa
sitä urheiluvälineillä. Kaikkein
kipeimmin siellä tarvitaan jalkapal­loilussa
tarvittavia paitoja j a housuja.
Kokous, paatti o.-taa ,12 paitaa j a jä­senten
jouko.ssa oli joitain, jotka l u -
pautiiivat antamaan yhden paidan
hinnan. Nntä jotka haluavat auttaa
tässä asiassa .pyydetään ilmoittamaan
Lauri Penttiselle.
Toinen kirjelmä oh tullut S J : n o-saston
vahstuskomitealta ja simä se­lostettiin,
etta on tarkoitus perustaa
erikoinen lausuntaryhma, joka har­joittelee
joukkorunoja ja mahdolli­sesti
yk,*;ityisrunojakm. Tama johtuu
siitav etta ohjclmatilaisuuksim jarjes.
Jos valnoaepartjTit-ritti on miilojn- i
kaan tehnyt sellaista, mika antaa
-.•armaati xakapotkun, niin stn epa- ;
toivomen .temppu n-dt.sien rntmoran- l ;
dumien julkaj-semisen rnuodoi.sa Neu--?^
vo.stointon-Saksan .suhtei-sia vuo-Jin-i:
yjZO-il tekee han.
• .Ennen muuta se oh loukkaus Arne- i
r:kan tietoisuutta kohtaan Silla ke-s- Rumanian taantumuksems-kinkenamen
henkilö pyydetään m- ' -"^ P'Jolevta Moloto-.iin. Molotov h y i - ;
komaan jokainen sana mita n a U - ' ^-^'^ ^'^""^ •'"""^a hänen vetoomuk-.
diplomaatit sanovat tomen^iolsiUeenj-.'*^"''^ • • -• ...
ja:kcskm&erih.v>eti 'di^^^ silloin
odotetaan unhoittavan tämän hetken riiyok>aamattoiriyy;ftopjmuk.sen penis-pääky.
symyk.sen Amerikan-Neuvosto-I '-eella ? Ajan voittamisen Ii.sak.si Neu-
" mm
l i i t on yhteisymmärryksestä — kirjoi­tusten
otsikkojen avulla, jotka vaa-rentelevät
Neuvostohiton. ohjelmas 10
vuotta sitten.
• Tosiasia onkm, etta vielapa nämä
natsien oman . kerto.muksen palat
myöntävät sen,: mita jokainen Amen-kan-
Neuvostoliiton ystävyyttä, kan­nattanut
henkilö on kuluneen kym­menen
vuoden aikana sanonut:
Ettei koskaan ollut Xeuvoätolii-
. ton-Saksan liittoa.
Ettei Neuvostoliiton johtajilla ol­lut
pienintäkään harhaluuloa Hit­leristä,
vaan odottivat hyökkäystä.
. Että Neuvostoliitto voitti arvo­kasia
aikaa hyökkakmattomyys-sopimuksen
perusteella, minkä
Johdosta se voi ottaa aina uuden
aseman toisensa jälkeen, siten aut­taen
liittolaisia saamaan myöhemr
min voiton natsien sotakoneistosta.
Että Neuvostoliiton alueellisena
päätavoitteena oli Venäjän histo­riallisen
aseman palauttaminen,,
minkä liittolaiset olivat siltä kiel­täneet
V. 1919, minkä Roosevelt ja
Churchill tunnustivat v. 1945, ja
mistä länsivallat jälleen yrittävät
pcräänt>-ä.
vrj-itohitio palautu historialliset ase-m3n.=
j3 Itamerellä.ja otti takaisin Bes-
.sjiabian f.minka Rumania oli siltä [
vienyt I ja hankki it?elleen strategiset
asemat Karpatiassa Bukovmassa. Vai-;
ko-V6näjän j a Ukrainan alueet, mit­kä
Puolan fasLstit kaappasivat- 20
vuotta aikaisemmin, palautettiin nyt
takaisin. Parhaalla mahdollisella t a ­vallaan
Neuvostoliitto yritti saada.
.saksalai.set pois asemistaan Suomessa.
K a i k k i tämä auttoi paljon Neuvos­toliittoa
puolustuksessa natseja vasr
•taan. . Ajan voittaminen auttoi myös
liittolaisia pitemmän paalle. Täten
natsit :maksoivat hinnan hyökkää--
mättömyyssopimuksesta.:
Yhteenveto on selvä: Valtiodepart-mentm
sensatiot eivät todista mitaan
sensatiomaista. Ne vahvistavat sen.
minkä, kaikki vakavamieUset ihmiset
ovat tästä hyökkaämättömyyssopi-muksesta
vuosia tietäneet. Ne osoit­tavat,
että tämä hyökkaämättömyys-
Eopimus auttoi selvästi liittolaistam­me,
jota Ilman me emme olisi voittar
nset .sotaa. -
Natsien meiiiorandumit;min; vaja­vaisia
ja epäluotettavia kuin- ne ovat­kin.
: osoittavat yksinkertaisesti, etta
; u : 2a5-t general
hao our.annu
exrc-j::ve sow
president;
•hi; Vieno Ait
•Rocky K i v i i n;
ELTier Hendr
•- :.? nearly- .t
1.3;. FoIItes of .1!
y^r Ha}l on Feb:
I c&'''cert commiti
K: a n d is now bl
a n d seemg th:
r -.vay: Come
to make th
pu: on the stage
i;-ay. the proceed
F O to help i n t
^^npney.;:. ?, ;•
lot.her edition o:
r has been. poi
•very sooä arti
Ldd-v up to a 11
ir. next general
cJay. February 2
Niagaran putouksen alapuolella on muodostunut 30 jalkaa paksu jääkerros. Viime viikon lopulla kävi noin lOo,.
000 vierailijaa', katsomas^ia tätä luonnonihmettä.
SUOMALAISEN PAPIN SYNNINTUNNUSTUS
randa sanoo:
'•• Mis.sään .niissä-ei ole-pienintäkään
den
tettavaä joukkolausuntaa varten on bentrop vieraili Stalinin luona alle-vaikea
saada joukkoja koolle harjoit-, kirjoittamassa hyökkaamattömyysso-telemaan
ja useinkaan ci ole aikaa j pj^uksen, tämä natsiulkoministeri
harjoitella enempää kuin kolme, n c l - ^ ^^^^^^ kaskun siihen tapaan, etta
ja kertaa.^ Mutta ios saataisiin innos- ..gtaim mttyv \iela kommterrivästai-tuneita
henkilöitä jotka vakituisesti ^^^^ imtoon" Mutta Stalinin vas-harjoittehsivat,
niin heillä olisi a i » » tauksena ei ole mitaan merkintää,
valmiina joukkoi-uno esitettäväksi | ^^^^^^ äänettömyys puhuu itse puo-kalkkicn
Don-haalilla toimivien jar- jp^^jjan.
jesttijcn tilaisuuksissa s i l l o in kun sitaj natsien mcmorandumi osoit-pyydctaan
Koska kokouksessa olleil- | Neuvostoliiton kiihkeän vihamie-la
ja.scnilla on jo ennestään paljon j,syyrtcn natsijohtajin kohtaan hyok-miuta
tchtnvia, ei heistä kukaan voi- kaamattomyvssopimukscn allekirjoit-nut
osallistua perustettavaan lausun- tamispaivastä alkaen. S\yskuun 18
taryhmaän. huomioi kokous, mutta jggg „at?ilahettila.s Schulenberg
koJkaseura-ssamme on paljon scllai-
Katsotaänpa, mita natsien memo- Neuvonohitolla oli vaikea aika v
1939. j a että koko maailma maksoi
k a l l i in hinnan siitä . k un länsivallat
merkkiä siita. etta Neuvostoliitto^ olisi_^^^jj^^^^y^^ kollektiivisen turvallisuu-pitähyt
itseään • Saksan liittolaisena,
tai 'että se oUsi millaan tavalla ollut
sidottuna akselivaltojen sotaan brit-tiläis-
ranskalaista blokia vastaan.
K u n Molotov vieraili Hitlerin luo­na-
marraskuus.sa 1940, j a ; natsit eh­dottivat
maailman, jakamista Neu­vostoliiton-
j a Saksan kesken. Molo-
.tov vastäfei, etla se kaikki on hyyin
mielenkiintoista, mutta entäs. Saksan
.sotajoukot Suomessa ja- Saksan snr-rot
Rumania.ssa?
• Vuotta aikai.semmin, .jolloin Rib-
:51a jascnia, joilla ci ole muuta tehtä­vää,.
niin toivomme, etta nama hen­kilöt
osallistuisivat lausuntaryhmän
toimintaan. Tama ei. ole mitaan y l i ­voimaista
tehtävää, joten siihen voi
osallistua sellainenkin, joka ei- luule
voivan.sa muuta tehdä. Jokainen jo­ka
haluaa osallistua snhen, • voi i l ­moittaa
Ensio Vuorelle.
Huvitoimikunta raportteerasi. että
taIviurheilupaivaa vietetään, helmi­kuun
22 pnä j a tulot käytetään liitto-:^
toimikunnan ralfoittamiseksi.- S i l l o in
on sellaLsla. jota ei usein nähdä Don-,
haalilla.. Allekirjoittaneen tied-ossa ei
ole mita kaikkea siellä on, mutta h u ­vitoimikunta
tietysti ilmoittaa siitä
aikanaan.
•ilmoittaa Stalinin • .sanoneen: ..'etta
Neuvostoliiton puolella, on vissejä e-päilyjä
tuleeko Saksan ylipaallysto t i ­lanteen
tullen toimimaan Moskovan
sopimuksen mukaisesti .v j a hari
viittaa: samassa yhteyde.ssa '•hyvin
turihettuun Staluun epäilevään .kan-.
taan".
- Huhtikuun 11 pnä 1940.:tama sama
Schtilenberg lähetti pitkän mcmoran-dumin
ulkoministeriöönsä- osoittaen
Neuvostoliiton todellisen kannan. Tä­mä
memo alkaa: '.'Jokin aikaa me
olemme havainneet Neuvostohiton
hallituksessa selvää snrtymista. mika
on epäedullinen meille; Monella alal­l
a me tulimme, äkkiarvaamatta vas­tatusten'
esteiden kanssa, j o t k a olivat
täysin tarpeettomia . ... nama: esteet
CSJ:n Toronton os.
kokous pidetään
ensi maanantaina
Toronto. — S J : n Toronton osaston
varsinainen kuukausikokous pidetään
helmikuun 2 p:nä kello 8 i l l a l la Don-haalilla.
Osaston jäseniä kehoitetaan
saapumaan kokoukseen mahdollisim­man
monilukuisena. -
Kokouksessa on esillä useita koko.
järjestöä koskevia asioita., K a i k k i ne,
jotka, ovat osallistuneet kuluneen
kuukauden aikana uusien jäsenten,
hankintaan, esittävät uudet jäsenet
tä.ssä kokouksessa hyväksyttäviksi.
Samoin käsitellään edellisessä kof-kouksessa
;. keskenjäänyt : järjestely
suurjuhlien muodosta j a ajasta, koska
ne kuluvan kevättalven aikana pide­tään
jne.' Myöskin tehdään tässä kor
kouk-sessa- .lopulliset valmistelut vuo­sikokousta
varten, joka vuosikokous
pidetään helmikuun 8 . p:nä, alkaen
kello 11 ap. — J .
Kokoukses.sa. v a l i t t i in myöskin; j o h - nousivat .huippuunsa meille tulevan
tokunnan- ehdokkaat tulevaa toimin­takautta
varten ja johtokunta vali­taan
-iseuran vuosikokouksessa.- joka
pidetään helmikuun -15 .pnä kello 11
ap. :Siita myöskin ilmoitetaan .tar­kemmin.
— K . S.
Venetsian kaupunki .Italiassa pe-,
rustettiin r. 452.
paloöljyn : Ja : v i l j an lähetyksen kes­keyttämisessä.
- Taraan kuun 5 p:na
minä keskustelin kauan herr Mikoyan
kanssa jona. aikana kausankomissaar
riaatm kahta oli hyvin kielteinen "
.Asiakirjoista ilmenee, etta kesä­kuussa
1940 j o l l o in Neuvostoliitto.va­pautti
Itämerenmaidcn: kansat, nat-
'seillc •ilmoitettiin asiasta. hyvin. lyhy-
Italian kapitalistit
tukevat kristillistä
demokraattipuoluetta
: Rooma. (ALN) Täällä on saa­tu:
tietää, että Italian-Tehtailijoiden
Yhdistys on päättänyt asettaa jaser
nillecnevikoisveron; josta, saaduilla
rahoilla rahoitetaan ensi vaalien..ai^
kana kristillistä demokraattipuoluet­ta.
Monet tahan rahastoon lahjoit­tajat
ovat samoja, jotka: rahoittivat
Mussolinia fasistisessa vallankumouk­sessa.
Viime syksynä julkaistiin Suo­men
lehdissä otsikolla "Nykyajan
rosvoritarit — Epäkohteliaita aja-tuspätkia
n u o r isorikollisuud^n
syis.a ja muustakin" laajempi
kirjoitus, . joka on suomalaisen
papin Ilmari Laajoen kirjoitta­ma.
- Julkaisemme osan siitä täs­sä,
joka riittänee osoittamaan, et­tä
Suomen papiston keskuudessa-kin
löytyy henkilöitä, jotka ovat
vapautuneet suomalaisten pap­pien
yleisesti havaittavasta ah­taasta
näköpiiristä ja jotka myös
. uskaltavat tuoda ajatuksensa jul­ki-
Maaosamme'(Suomessa> ei ole a i ­kaisemmin
paljon puliuttu eika ole
saanutkaan puhua toisesta nuoVisori-.
kollisuutta luovasta tekijasta.a jonka
merkitystä el ole kylliksi tähdennetty
taman kysymyksen yhteydessä. : , .
Tarkoitamme kieroon ka.svanutta
j a kasvatettua sankarikaipuuta nuon-sonkoUhsuuden
syynä. • Raaimmassa:
muodossa se- esiintyy sodan yhteydes­sä
ja sen seurauk.-ena. Mutta rauhan
aikanakin on tyydyttämätön sankan-kaipuu,
jota on helhtty porvarillisen
kasvatu.ssysteemm . k a i k i l l a .portailla,
•aiheuttanut varmasti mittaamattoman,
paljon tuhoa nuorissa ihmiskohtalois.
"sa. .:Rik-os on ollut .se venttiili, jonka
kautta .'sankaruus'''.on purkautunut.
: Sen vanhan porvarillisen maailman,
Jonka konkurssipesää paraiUaan- sel­vitellään,,
k a i k k i - ka.svatus lastenka-man.
ssa • j a lastentarhoista••• oppi- jä
•korkeakouluihin asti ihannoi sotilasta,
suurimpana;sankarina. Kuka meistä
vanhoistakaan ei kerran olisi leikki­nyt.
tina.sotamichiIla ja sota rummuilla
tai miekoin ja kivakrem. Kenen pää­hän
ei olisi päntätty .sotahistorioita ja
taistelurunoia. Jokaisen pojannaska-l
i n silmät j a ; rima: tulta leimusivat,
kun .sotilaita, kulki ohi. ja torvisoitto­kunnat
marsseia pansyttivat. •. .; .
: Koska: kapitalistinen yhteiskunta-:
janestelmaion syntynyt väkivallan: j a
riiston pohjalla, mm se py.syy pystys­säkin'vam
niiden avulla. Herrat l>or-yarikasvattajat
ovat toimineet aivan
loogillisesti. kun ovat. ensimmäiseksi
nuorisoihanteekseen- asettaneet isän-maankiihoituksen,
Suur-Suomi hul­lun
hampaisiin asti aseistetun soti­laan,
joka uskollisesti vartioi-.kapita­listista
yhteiskuntaa henkeen: j a ve­reen.
Ellei sitä näillä hirmukemoilla
olisi j , ' a r t i o i t u k i n , n hn se .'olisi JO a i ­koja
kukistunut.
-. Sotaa ihannoitaessa ja sotaan ryh­dyttäessä
päästetään ama i r t i sellai­sia
pimeyden • voimia, joita ei hillitä
1-auhan.sopimuksilla eika poliisivoi­malla
ja kaikkein vahimmm samojen
kasva ttajieii~hempeaHa-T-hyiniH* i i a:
lainkuuliaisuudesta: j a järjestykseen
palaamisesta, jotka ovat ihmisia -so­dan
ja väkivallan henkeen suu vaah­dossa
lietsoneet. . . -
Olisi JO Korkein aika, ::un c,r5.s.sam-me,
vielä ovat suunnattomat raunio-kaäat.
..nälkiintyneet ihmislaumat,
miljoonat invaliidit: j a hautakummut,
kaikki kaameat,sodan kirot, etta • k a ­pitalistinen-
maailma tunnustaisi, kak­sinaamaisen
-kaksinaismoraalinsa te­hottomuuden
kyetä kasvattamaan
nuorisoa, j o l le väkivalta ja rikos olisi­vat
vieraita j a . inhottavia.. .•
Mita torkeinta jumalanpilkkaa on.
etta samainen porvarillinen yhteis­kunta
sitten keskuudessaan ylläpitää
j a vaahi Kristuk.sen, Rauhanruhti-naan
julistas'ta jopa aloittaa kaikki
Iäisyyden hapatukselle, mikä leiina;:
teologeja nnna aikoma ehka ainoaus
teologina- ja pappina Akateemiseen'
Sosialisti Seuraan. Ankarien sisäis­ten
kamppailujen jälkeen lähdimme
talvisotaan ja nun saastuimme. Rl.',
koksen kaameutta lisaa.se, etta teim­me
sen Kristuksen todistajana: lute-^
rilaisen kirkon pappina lietsoen- Va^^
•pajitaiai-i nime£.sa_taisteluh|nj5ea rin^
tamamiehun. "Omatunnon v heivet-timme
on sen johdosta ollut ankara.
Se ajoi meidät.sotien aikana ja myo^
hemmmkin tekoihin ja elaman vae!.
luitseen, jota syvästi olemme katu­neet.
Paremmin kuin pappi.sveljem-me
ovat sielullisia ristiriitojamme y.m-martaneet-
• laakänt. Vertaus laupi­aasta
samarialaLsesta patee kirkkoon, j
km nähden. Leviitta ja pappi ohit-]
tavat V-i'eIäkin väkivallan uhrin! mut.-
ta .samariälaineh lääkäri auttaa.
Mutta nyt öleinme.•yapauturieet.ok.-
sentävästa. kaksinaamaisuudesta ja |
haluamme , rehellisesti--:ja 'rohkeasti
rakentaa;uutta; kokonaan uutta iilaa.
:ilinaä..-/.•::;.'-. ' 1.[::•-:'•••:
. .Paiuutä' kapitaiiStLseeri hu.i-ska.ste-luuh
ei. saat' olla.: Meidän j a muiden'
sotaan hurahtaneiden pappiparkojen
väkivaltaisetkin menonsa... - Hänen olisi tehtävä totinen parannus; mih.m
nimessään, joka kerran on vuorelta
julistanut: Rakastakaa:vihollisianne!
— M i k a saatanallinen kierous ja k a kr
smaisuus.
Sellainen uskonto on silmänlumet­ta:
•Mar.x oli- aivan- oikeassa vaitta-;
essaan, etta uskonto on ooppiunna
. kansalle. Kaksinaamainen puolinai-:
nen.,kristilh.syys on aina 'sita oleva,;
sillä. se - :nukuttaa • viattomimma'nkin
lapsen paatuneisuuden farisealaiseen
uneen. Jumala itse tuomitsee puoh-nalsen
uskonnon paljon: iriurhaavam-mm
sanoin - k u m ; konsaanan. Karl
Marx:
01. jo.spa olisit kylmä tai. palava!
Mutta koska olet penseä :min: mina
olen oksentava sinut suustani ulos!
. J a nyt sen oksentaminen on jo a-':
lullaan. Luojan kutos!
:Itse olemme:yksi naita puolinaisia;
olleet ottaessamme aseellisesti osaa
molempiin sotiin. Siten kielsimme;
sekä Kristuksen rakkauden että so­sialistisen
aatteen; Ennenrsotiaolim-;
nnn hanakasti rahvasta; keholtamme.
Olemme- itse jO . anteeksi; p y y d e 1 -|
leet mutta olkoon se:ta.s.sakin pyydet­ty
sekä omilta kansalaisilta etta Neu-vostolntolta.
• -Knstittyjcn ja .pappien olisi kaik­kien
tama tehtävä Ei olisi ollen­kaan
liikaa, vaikka^ kirkko kirkkona 1
esittäisi rehellisen j a vilpittömän an­teeksipyynnön.
Se oliäi. paljon ;toh-keampi
ja Jumalalle otollisempi • teko |
k u i n :£e,-että kirkko ylvaana j a vas­taan-
• nurisematta yhtyi rikollisten 1
hallicusherrojemme ja; Hitlerin ka-tyreiden
kanssa sotaan Ncuvostroliit-toa
vastaan. Kirkon ei ole, ollenkaan 1
syytii lyödä rintoihinsa .fariseuksen |
tavoin, niinkuin tapahtui esimerkiksi I
Koti.maan palstoilla, missa todettiin
papiston mallikelpoisesti; täyttäneen |
tehtä.vänsä- sodas-sa. - Onko kaii-san-kirkkomme
unohtanut vertauksen fa­riseuksesta
jä publikaanista?: .Men­nään
me: p a p l f ja koko kirkko \ aan j
publikaanien paikalle ja h e t i ! , PJ7-
me kristiUihen:pasifisti-sekä kmiluim- takaamme siis .julkisesti ja.: tarpeeksi j
me kuin vastapainona .sille aakooassä- . (jatkuu viidennellä sivuUai;..
PÄIVÄN PAKINA
Totuutta ei saisi sanoa
Kolmekymmentä vuotta sitten Suo- j toisin. -"vapaussota"rvallie, ei suhtau-
CSKL on ^^demokratian" kukkanen
•Takavuosina Toronton >'apaan Sanan ponnisteluj"en avulla kuol-löena
syntynyt Ja rauhallisesti m a a n rakoon painettu Kansanvallan
LnUO on' nyt -pääsiiiislä odoteltaessa noussut täyttämään sitä aukkoa.
nukäjohtim siitä.: k u n t a n n e r i l a i s m a l i i s i l l a sosialidemokraateilla ei^
.^C Iältään yhteistä järjestöä Canadan suomalaisten keskuudessa.
; Rajan eteläpuolella ilmestvva R a n a a j a antoi tästä asiasta *.eu-
* ' räävanlaisen selostuksen:
i " T o r o n t o . tammik.. 18 p. Tänään pidct\ssä kokouksessa pe-
'^'"Ch^,^ rustettiin tänne Canadaan Suomalainen Kansanvallan L i i t t o , joka
m'^m.'^ .'.^i'tulee;toimimaan käsikädessä .Amerikan Suomalaisen Kansanvallan
^7 L i i t o n kanssa'Sosialidemokraattisella pohjalla.
. — A l k u u n i ) a n e v a komitea hyväksyi A S K L i i t o i V ; saannot C S K L : tv
.-aanndiksi. Liiton edustajakokous, joka pidetään cMisi kelana, tulee
:lähemmin inäaräaniäan ijäamajan. paikasta, multa, on se •valiaikai.scsti:;
O i n t o i i S'.. Toronto. Ont . . . — V. Suomela, s i h t e e i i ."
\'llaoIe\a--.-<a siis kcirotaan '-hämmästyneelle" kansalle seuraa­vaa:
Torontonsa mi pidetty kokous, eli alkuunpancvan komitean ko-kou.-<
Ketä lässa kokouksensa on o l l u t , mita jarjcst(.)-Osa.^toja hc o\at
edustaneet -- -^e nn .-yva .^-alai^uus. I K i edes Toronton \'aiiaa Sana
s'ila paljasta i^itkasna tarina-aisaan.^ Sitten selitetään, eltlf tama al-
• klumpaneva komitea; hyväk.<yi..' : . : A S K L : n : säännöt:. nyt; perustetun.;
C S K L : n saannoiksi. ,Helppoa j:i:.\-ksinkertaista hommaa! ;- Ei/tanvk'-.
se neuvotella-eika keskustella mitään. Canadan suonialai.-Jien ••sosiali­demokraattien--
kanssa Msellai.sest a. " p i k k i i s e i k a s t a ^ l ' k u i n i a r j e si
ru^taniisesta ja .-^en .=;äännöistä' Malmiit säännöt tilataan Sulkasen
ja T o k o i n lafkasta Yhdysvalloista, _ M u t t a kuten ylläolevasta uuti-^-
tiedosta' näkyy;. C S K L . -'pilää edustajakokouksenkin.; ioka ihme - ja-,
kumma saa paattäa P.\.\.\L\J.VN P.\1K.\ST\. joskin >i]lo korkoan
oniakäiisesti annetaan valmis järjestö.; valmiit importeeratiu saannot:
j a ei">äilemättä v.ilmis kannutettu ' " s o s i a l i s m i k i n"
Näyttää kuin tehtäisiin kenraalien järjestöä, ilman armeijaa.
J o k a tapauksessa, jos esim. hämärän miesten l i i t t o a halutaan perus­taa,
niin me suosittelemme kopioitavaksi, ylläkuvattiniaisianienette-lymuotoja.
mcn tyovaki ryhtyi puolustamaan de:^
mokraattisia oikeuksiaan aseistettua
porvaristoa vastaan. Kansalaisodasta
^- kehittyi äärimmäisen, kuvas.:taistelu
j a tyovaki piti lujasti puohaaivkunnes
sen • rintaman mursi saksalaisen kei-;
sarin lähettämän von Der Goltzm
armeijan tikarinisku selkään. Sota
paattyi ; ennenkuulumattoniaan ter-:
rornn j a kymmeniä tuhansia työläisiä
teloitettiin tai kuoli nalkaan vanki-^
leireillä
. Ensimmäisen kerran ovat Suomen
entisen punakaartilaiset saaneet n i i ii
p.Tljon- vapautta, etta voivat kautta,
maan kokoontua .viettämään - luokka-;
sodan, -muistojuhlaa, .Sitä:-ei: vietetä
missaan koston merkeissä.-.Ne jotka:
;taistelivat; 1918;,Punaisessa. Kaartissa,
yhdessä muiden Suomen edistysmie-:
listen ihmisten' kanssa - tahtovat - o i ­kaista
sen .historiallisen valheen,, etta
kansalaissota ,olisi ollut- "vapaussota"
j a etta vapautta puolsi Valkoinen ar--
meija.
• Taalla Ganadassa ovat .myös enti-,
set : punakaartilaiset V lähettäneet
adressin Suomeen entisille punakaar­tilaisille
j a kansalaissodan 30-.vuotis-;
j u h l i a on. vietetty ..eri; puolilla - maa--
ramme. *
Siltä samalta taholta; josta on läh-:
-duta näihin juhliin suopea^sti.; V a l ­koisten
puolella kaatuneitten hautoja
saa kyllä koristaa, pitaa palopuheita
uhrimielestä j a hapaista niitS. jotka
taistelivat Punaisen.Kaartin: riveissä..
Mutta JOS; entistet punakaartilaiset
j a - t y o v a k i kokoontuvat, muistotilair
- suuksim^ kunnioittamaan: nata, jotka
työväen puolella .kaatuivat uskollisi­na
aatteilleen ja; jorssa tilaisuuksissa
valaistaan historian valossa 1918 k a n .
salaissotaa, nnn sita ei saisi .tehdä.
Valheetkin ;Ovat -sallittuja cnt. punar.
kaaitilaisia xa^^taan.
^-Toronton- Vapaa ^ Sanakin kantaa
kortensa ' taantumuksen ; kekoon ja
lehden; viime; lauantain ;toimituskir-joitukse^
sa. tuomitaan: ent. punakaar­tilaisten-
toiminta: t a a l l a ' ja Suomessa:
'Lehti kirjoittaa s'feuraavaä: 1
'.'Suomessa nimittäin sanottujen
','juhlien"'..'.jarjestämisesta huolehti j or
ku elin:' joka kutsuu useaan "entisten
sotilaitten toverilntoksi"; Tämä '"liit-:
to"-:on -kokonaan;' sellaisten.' miesten
johdossa.:-jotka olivat:sotien- aikana^
sotilaskarkulaisia.. ja: j o i d en joukossa
oh runsaasti myoskm rikoksentekijöi­tä
sen lisäksi, että pettivät isän­maansa
. . ."
Vapaan Sanan toimittaja oh saa­nut
'-tietonsa" sen omalta Serafi.^
•Suntaukselta: ja melasi uutisen - sel­laisenaan.
Suomessa 1918 kansalais­sodan
juhlatilaisuuksia ei ,ole jarjes-.
tänyt "entisten sotilaitten, toverlhit.-
io". vaan "Entisten iPunakaartilaisten
yhdistys". Näinollen on Vapaan . S a ­nan
toimittaja ^pommittanut vaaraan
suuntaan.
Tässä samassa lausunnossa jälleen
selvästi osoltetaan^mlten Vapaan S a ­nan
toimittaja mittaa, suomalaisten
isänmaallisuutta.;. Hänen mukaansa
kaikki ne, jotka eivat auttaneet H i t ­lerin
ja sen hittolaisten aimeijan
•taistelua, ovat isänmaattomia j a .ne,
jotka -kalkkein innokkaimpina mars-,
sivat '-.pain inhaa -itaa';'. ovat. todellisia
isänmaallisia.
Kirjoittaessaan täällä jarjestetta-:
vistä luokkasodan muistojuhlista. k i r ­joittaja
tekopyhästi selittää seuraa­vasti:
"Valitamme, etta entisten puna­kaartilaisten
keskuudessakin on ai-,
neksia;: jotka: antavat a k a t t a ; ; k o m m u - :;
"hismin . hyväksi j a kaiken ..Iisaksi
maassa: jolla ei,ole;mitaan tekemista
Suomen :kansalaissodan kanssa ja
vielä: vahemmaiv- tekemistä- sanotun historia; selvitetään-, tosiasioiden pe-ollut"
hituistakaail. sellaista havaitta­vissa:
Jos tällaLsen kannan ottaa, nim
ei suinkaan sitten ole sopiva vic.ttaa
Suomen itscnaisyyyden: paivaa; A-e.^^j
sis Kiven , palvaa, Kalevala:; paivaä,
eikä mitään sellaista, j o l la olisi jotain|
tekemistä Suomen kaassa...;
• .Canadan stiömalaisilla on. varmaan: j
k in 'toinen käsitys asiasta.: He.idanI
mielestatin on taman mantereen suo­malaisilla
ci vam oikeus, mutta MS-lapat
veh ölhsuutensa viettaa Suomen
kansallisia muistopäiviä.: Myoskm en­tisillä
punkaartilaisiUa on oikeus uet-|
tää V . 1918 muistojuhlaa.-:; . : ; . ;:
. Suoriialaiset taar.tumukselli.se.t :taaM
-lä. aivan -samoin kuin taantunni-Ksel-liset
.Suomessa.; pelkäävät,. etta .totuus
Suomen 1918'sodasta selitetään sellai-|
sena kum se on. K u i n k a taantumuj
voisi .raivosiumattaseurata sita. etta
''vapäussota'Vvalhe: paljastettaisiinJ3
osoitettaisiin kuinka Suomi kansa­laissodan
päätyttyä alistetthn :aydel-|
liseksi Saksan keisarikunnan vasallia­si
saksalaisme kunmkaineen Toruusi
on katkera kuulla,_mutta se ei m-JU*3
asiaa. K u n Suomen kansalaissodiC j
juhlinnan kanssa.,; On mielestämme
enemmänkin- ;kum - hapeamatonta
jäi-jestaa. taalla-juhlia toisessa-maasr.
sa - tapahtuneen keskinäisen teuras­tuksen
. muistoksi. Se. osoittaa.- että
juhlien -järjestäjät eivat, paljoakaan
perusta olla tämän, maan-kunnollisia
kansalaisia ja; arvostaa tämän, maan
vallitsevaa kansanvaltaista jarjests-s-t
ä "
:.. Jopa Vapaan Sanan toimittajat . 0 -
vat' tulleet yhtäkkiä: yltiöpäisiksi ca-nadalaisiksi';:
natsibnalisteiksi.:; Eipä
Suomen-Neuvostoliiton sotien aikana
m
Tusteella.: n i i n - silloin menettäisi:
pau5sota"haave tehokkuutensa oa oli­si
paljon vaikeampi taluttaa- kansaj
.nenästä: seikkailuihin, jotka; ovat .ksp-j
salle äärettömän onnettomia la ras-j
kaita­l
e canadansuomalaiset. jotk-a yr-i'-!
tavat vointmsa mukaan levittää tO"l
tuutta Suomesta, ovat parempi.^ ^2-1
nadan' kansalaisia/kuin ne,.jotka j n ' ' 1
^tavät totuutta salata. Canadassa olfi-J
' vat entiset punakaartilaiset. ova,t J ^ ' ' 'j
hensä kautta tuoneet ahiakin pisara: |
totuutta valheen mereen. — Uo;i'
ii is the Alerti
if There was
of young and ö
raf meeting; at
ir.äde for the
as for our Anni
[oiT Feb. 15th. 1
le for this year"j
bc voted in at i
m the. near futu
le club is hoidin
this Fnday, J an
v:o .sleighs SO.;
expecting a lai
Ih-nde is not f oi
your -fnends -to
our iisual. rout
e we will havt
beans to eat. •
records will be
lie to ha ve arec
e;s can be had
), Margaret Hi
Arvo Ristimäki
:herman's • protr
and mild tem
t, too!
le of our oldej
i died la.st T h i
;t Sanitorium v,
tient for a nui
time our most
durmg ali h
lotthe Alerts-ai
est in m a n y l i l
lices -«rill: be- h<
noon at 2 o"cli
Ali Alerts n
le• to pay.this
fnend. — M . 1
le following 1<
C "W. McN.,
•"t:'.' v'.. •:,-
•a.'• Doctor'— I
it::to send a c l
you that, th<
y bank accoui
«sible.: My f
iition is due
laws;. CorpOi
Mother-in-
I, andOut law
irough these U
lay- a busines
head tax,- se
ta.x, sales taj
s.-mcome tax,
and excise ta
taxedi I am
less license,- c
tse, truck hcei
::Tiage-license
m alsorequii
n»- Society and
genius of-: r
:mg to life; ti
ployment- rt
ler.s rehef,- als
chantable i a '
Id mg. the--Re
the Purp
e. Cross. • •
.my own s£
rry life insui
accident
|ranc.e,- earthq
Insuranc
-ance,; old ag(
.•o\vn busines
no easy ma
:"Ä;ho-owns i t .
|ed. :. disrespe
:^.ed, informe
•d, summonei
compelled
laustible-su
iino.wn nee(
i^-?}y. becausi
'mething^ or (
led about, liec
and robbe
.edy;;^-7^;;;::;:;;^'
|can,:tell:ypu''
•he miracle-t:
,;enclo3e :• thi
comes to m
-pups in;my
•here: is ; the