1948-01-27-05 |
Previous | 5 of 6 | Next |
|
small (250x250 max)
medium (500x500 max)
Large
Extra Large
large ( > 500x500)
Full Resolution
|
This page
All
|
ta :ini£j tajsr.ö: flaLsille toteuti invoinaL= r,., -z^ Euroopan kukoilta ^ounrr.e ereht:.inaro;. • paa-.. P I V J X I I ^ " M'^i^*con ruhuijaskimnan. joa- -- - • .-.asva on vahan suurempi, voim-löytaa Ajidorran tasavallan. Z <. I. CöOO asukasta. niehet: a rrtut V 1350 ^tta iin l3orl mm lon 0S5 kausikoä sn kui nä maa alla. oss v h a a l i l l j fOHTOKl ATKOjJ iIN Y. 31 Myrmme etiii Icijhme piiiii) lot pyydtttätti lailutoin anto 2- IEWAVB ONTARli 9 ILl OITTi a kultaa ja] yaikkansa m ollut m\ 8 lahtlau i valitmlit Icsta konri .alla tund tien laake ;ukipuja, luitten f uolella amia tai isen VII ludista. iikkumisen uutteen ja een, alkaa uksia — ja eanno parli )tetta vaksi laketta akavat pullosta •jokai ,.sairJ äha hirl na: amme. mikä| isesta. voit V olkapai laihin, rant rkyyn; luuv attamaan ki ,tuneisim uestcn ja a sellaiseen i ihon nahan vaa salvaa lon: pinnalle, ilkeen ja hu .seliietty avalapsilta rtctaan-va o Mizarh kasta sal'>aa ns antai^o k t^äa;'':'Hinta :ää allaselosii Imisteiaan cl koko tal'>ff istuksesta, t] ivustä.. hen 1 vedon aihcj utama-tippa l kanssa antaJj misessa, • TaiJ inia -tipRa;" i pullo Dia" i olemassa. imjamenttia tä:paik.koja:_ ;kipua, kipeia keata niskaa, in rirveii2> kyirnän^re*^* nyrjahtaiEJ i,- ajettunut;» •jalkoja jne. im ja vanhi jä muihinffiä tu parhaista isen-reumaö ori':h.%T!n,kä.>^ i m y o s la{S^ .yttää sita a^: say kirja- jäS Da-, maa-ilmaa. IMIT 3, ONT., CAX juolelle jolit?< intoIiikkeesöJ Kirj. Boris Kandidov öij;..-IsÄyieiiäYislUäR, •, lehckas" Vatika^iv ^''..'^r"'* '^''^ propagandakoneisto^ja,tiikenaaa , ; - . . . : . : u . :u on 24.000. ja j o . kartanSnaitsete^aa^Tp^tJa^fS^r.,:'''"' "aknv:stien" monznnljoona:nen osas- P%"«t- ^ ^ ^ ^^^^^^ SekaJ-tu»aenuaInTaila^ac. 'uu^^^V Pi-1 maaiiäan WpuöJ:Ua; aarniin ka:uiati ilimisen sicl u kuvas- •.öist^ri: , 'Pimeä on l u - iclu. juka, kuvastuu qlscn pöpin: Valoku-:. VII n alamaisia ' »•-•^-a ::ir a.-!as halhtsija. "Jeesuk-^cn K r i s - j -H-ne:. Pjh'.;.iensa-. joir^nia i a - - ~ KÄaelia on hoidetui ka^-.oi. k j - ;.k=er -jdinen maan paalia". • .-uu- jisio omistaa i"äunnatf'cm'a"rikk-uk* '^^"^^^^^ kädet, hunajaa huulilla >:.=tetyn apostoliruhtinaan <Ln i on enttain laajalle haal-autu' ^-''^2"^''" Paikalia. p.rr.nctp-^ r,postolonum)_ Retann seu- j vui ja jousta^.^. se omaa mön!%uJsi- ^^^^^ mmulle \anha B.alysto-ra. va 'paimenten paimen'' 'Pastoi ; sataiscn kokcmu-zscn pul-iuisesia juo- kotoisin olc^a puolalainen tyo-kaikkein ihmisten ]sa",rnittelussa. - Ikäinen näyttäessään häiielle jesuiitia-j& rjeston lehdessä ollutta valokuvaa, joka esitti paavia. Pius X i r : l l a on ollut paljon edeltäjiä; vatikaanin valtaistuimella, . E i täryiise. pitkäksi; -aika^ syventyä palcsujen;historiallisten iiiteitien tut-kiniiseen, jos haluaa perehtyä noiden "esipaimenten"; elämään ja mainete-koihin,. Riittää kun muistuttaa mie-p2£'. orum,'i.. SUOMALAiSEN PAPiN SYNNINTUNNUSTUS (Jatkuu toiselta sivulta) linlnalille hehnik. 9 päivänä »».•Ivan takc. .Mu. ilmat'••\r.7.t taälää.-ollcethyvjii kevään:-luhluLse'..: :>'iiyttää. ettiise vähä liion. mikä täällä- -on. 'sulaa tyvten pois: Lampi'- niät: ilmiv ovat. suotuisia' siitäkin ;s.Vys-tä.'- että eltarvitse •p.iljon .läinmiuää asuntoja ja karjakin voi viihtyä u l - kbha:: ,'• v,.'v'.,';• • „•-^f- • TärKoitukicna on huömautlau kai-kiUe, cttä nier.i.simmc kaikin haaliUe helmikuun 9 päivänä CSJ :u osaston kokoukseen. Nyt kun on kaynm.ssa siunaiiuaan .sodanlietsojia lännessä Canadan Suomalai-sen Jarjc-s^on j a - i hä;n ei unohtanut Kauko-Idän. hyök-: ..s&nrv-ntays on entisten jasciuen tuo- , kääjavaUiotakaan. Pitka välimatka ] tava mukanaan uusia jasenia. Nyt 1 ei estänyt katolista papistoa sen salai. i tarvitaan kaikki voimat mukaan t se^sa sodassa ystävyyssuhteen solmia. J taantumuksen voimia vastaan. 1 misesta Vatikaanin ja Tokion välillä." Tässä Elspethinhaalilla klo 2 ij). ' V. 1937 Eugenio kehoitti Papistoa: pujet^ta^a-sa kokouksessa on kcikus- 1 varauksettomasti tukemaan Japanin j,teIiavanäpal.ion tärkeitä asioita., jo-pyrkimyksia. Tämä tuki olikm san-,|ten kaikkien pitäisi saapua kokouksen ^tehokasta- Kauko-Idassa vilisi! ^^^^^ osallistuakscch yhteisten pää- ! italialaisia lähety.ssaarnaajia. Koko ^.iltaanpaao-a oli Pacelh pannut l a s - kaimansa HttlenJn ja lamän klikkiin. U>vita kcr.oja han oh lausunut pre-i a a r i KaasiUe. Saksan katolisen kcs- ; klistfl-puolueen puheenjohtajalle, että i oli välttämättä tuettava, natseja hin- I naUa milia hyi'änsa ja kaikin mahdol-i lisin;keino:n:-'. ' Kesäkuussa r. 1933 Hitlerin Saksa ia .Vatikaani, -olmivat keskinäistä avunantoa koskevan konkordaatm. Eugenio Pacellm johdonmukaisuut- ' ta Cl kay kieltäminen, i Allekirjoiteltuaan konkordaaiin ja fisdlitjUiti 1» » j a - hiiltä ^«cfHaaii Ottam».: — Ra)iamim.sterr- Abbi/ti ilmoitti tiunnuntai-iltana. eitii helmikuun 2 pt.st:i::alkacn kaikki säädökset. m:tkff :ov3t estäneet kauhn tuojmni niAuhan. poisiotaan väliaikaisesti . ja hmtakontrolh a-seietaan uudelJceii voimaan. • Kun' viiiniv mairasicuusiu limoitet^ tnn erinäisten ruoka- ja muiden tur-vikke- den tuoniu-ajoituksista. • kohosi kaalin hinta ennätysmäisesti. Esimerkiksi OtUi\vassa maksoi kaali 15 sent-tia pauna.. . • * TUstama, tatmuik. 27 p. — Tiiesdäy* J m . ?7 JaaUio Pdtonaa on kuollut Mattanrassa Kuvcriiöörikysyniystä ci ratkaistu Lake Success. ^ Turvaliisuusnou-vosto C l paa-ssyt viikonvaihteessa yk-simioli- syyteen .siita. kuka lumittn tai- .sun Tncstin vapaa-alueen kuvenioo- MJttaua. ~ P:.ikk.u:a on ollut taal iiikin. joren ej -tee paljon mieji pis taa nor.aaiKa ulos. J.iakko Peltomaa kuoh taalla tk 20 pna vat:-akai>vin johdasta. Han oV JO' 7«J vuoÄen ikainoa ja ehti. vasta .saada yhden kerran vanhuuUeiiclaket- »ä. kun lumet luokiteltiin ulkomaa-lai? ek.sv; vaikka on. ollut yli 20 vuotta Ca:v'ida'.sa. Han oli tolista kuu-kault. i Mattaw3n .sairaalas.«i ja vil-incisei kolme viikkoa Blairin farmilla^ JO-'a han kuoli. Vuuiaja tuiuicltiiii rohelli.sena j£ hyvaiiii tyomiolieiia, jonka sydämen ^esU iaiii|ltt.iiiito.fitfifi|ii, gptaoifcytiden ejeen Alena. — iAhSi — TäalU joutuu sotaoikeuden eteen: vnmemen demor| traattlsesti vahttu tinion : johtaja^; /leisslhtecn Antonios Ambatielos. SJt- ;en vuroe joulun on Kreikassa vsm-, ;ittu 2,000 unlon jäsentä ja muita/ .yolaisia ."iyysta, että he ovat vastus-: lanect hallitukien kostotoimenpiteif ^ tä. Kreikan nykvi-cn lam niukaariV lakkoon'meneminen ran^alfilaan kuolemalla. nksi..^ ; • JuBoslaM.i on e.sutanyt t.shokko^!o-' -'-^""^ »>ouicnliike. maikka hai vakialaista Bohuslav Eeceria,. ruot.sa- >oiiuitk.inii •koisuissa ja; taisieluliaudoissa ^-vo.altaisesti anteeksi Neuiostolii-1 maattiin tai partiossa rinta-perä- I piston puolesta esittaa anteeksipyynnön snta, etta me papit sodan aikana ; villitsim.me armeijaa ja siviihkansaa-kiii venalaisveljiamme vastaan. .Sillä tämä oli kaiken sananjulistuksen voi- -makäs sivutarkoitus silloin.. .Ellei se sitä olisi ollut, 01 päämajamme olisi meitä pappeja .paivaakaanrmtamalr la:pitänyt.. Vaan nyt se kiinnitti-kunniamerkkejä: rintoihimme, koska "rauhan- evankeliumimme" hsa^i ja nösii armeijan kuntoa ja-kohensi sen taisteluryhtia. . Olkaamme..rehellisiä! Arkkipiispamme voisi koko- kirkkora-timme hieman enemmän kuin toLset Sattuma ja kohtalo tekivät useammin sankareita; kuin - oma rä-mapaisyytemme. . : : Jos. tappaminen objektiivisen mo-raahn mukaan on sodassakin rikos — ja sitahan se varmasti on —. niirt me oiemme murhaajia kaikki. Jotka i h - misveljiamme surmasimme itse teossa tai vaikkapa vain sita huoltoportaissa myotailimme; • •- Ja jos 'evakuointi', hienompi n i mitys, niita torkeimmalle: varkaudelle eli sotaroivoukselle ja ruumiinryostol- Myrkyttaja (Sixtus III» - - - pespool-, meistä ' " ' Söinfatius.III».... Petkuttaja (Ste-' fanus III; .... Julma Stefanus IV) . . . . Irstas. (Johannes III) me puolesta esittaa saman asian. K i r - l . l e . on-myös rikos, nnn suurin piirtein joi-ttäkaamme joukolla me papit ni-miämme onnitteluadressiin, jota.SN-seura nyt parhaillaan, suunnittelee-ystävyyden todistuksena lähetettäväksi. Piispojen toimenpiteet voisivat • t a pahtua' esimerkiksi Ulissa' juhlallisuuksissa, joita kai vietetään kun rau-. ha on lopullisesti ratifioitu.' Nain. osoittasimme, etta kirkollamme ja sen L papeilla on edes kerran hyvä halu tehdä totta Mestarinsa rauhan vies- •tista.-, ,. ..- • , - I I Moninaisten pappien tavoin . poik-ivesimme edellisessa hieman asiasta,; mutta alaotsikkomme antaa meille oikeuden puhua asiaankuulumatonta. -kili;- '•• .•.' ['-:}'• . .y' y • . •Vaikka nuorisorikollisuus, ei olekaan vam .sodanaikainen ja sita seurannut ilmio. nnn sen käsittely- sodan kiroi-me kaikki, kenraaleista, ja papeista alokkaisiin ja lottiin. a.sti olemme varkaita, rosvoja ja ruumiinryostajia. Ihan se -tuli toi.seksi luonnoksi siellä -rintamalla. Eika .siina.ollenkaan katsottu,, oliko omaisuus vihollisen, karjalaisten tai armeijan omaa. Jos silla oh käyttöarvoa tai. vastasi, rahaa, nijn.,. sulavasti se iheitettiin reppuun, rekeen-tai autonlavalle. : •Kun tällaista tehtiin vuosikausia, •mm mita me ihmettelemme, jos se jatkuu . viela • siviilissäkin tai vuosia sodan jälkeen. Ryhtymällä sotaan me itselailhstimme murhan ja ryöstön, joten on ymmärrettävää., etta entiset rintamamiehet, lankeavat yhä uudelleen rikok.siin. Vastuu, ei. ole niinkään paljon heidän kuin.sotavil-litsioiden • Mita toiseen ryhmään tulee, nnn Tm-meltu-nut (Martinius II> ..... Haureellinen (Romanus I> . . . , Huorintekijä (Jo-hinincs X I I . . . . Isaiunurhaaja (Boni-fatius VII) . . . . .Rosvo (Klemens V) ; V e r i n e n (Nikolaus V) . . . . Hiiori-mus -(SLxtus IV) Lsaksi oli viela paavr Aleksanteri VJ Borgia. • Han ei saanut historiassa lisänimeä, silla hänelle voitaisiin antaa kaikki yllaluetellut :lisanimet. jotka kuitenkaan, eivat. vastaisi täydellistä-kuvaa "erehtymättömän", ylipapin monisäikeisestä. persoonallisuudesta. Sellaisia ovat olleet Pius X I I : n edel. tajat,- hänen esi-isansa ei veren, vaan hengen mukaan. Mita hänen varsinaisiin esi-islinsa tulee; nnn.han on vanhan italialaisen kauppasaksa- ja pankkiiridynastian, Pacellien. vesa. Vatikaainn nykyisen valtiaanseta, Ernesto Pacelli. oli Italian huomattavimman pankin, " B a n co di Roman", johtaja. ' — Veljenpoikani paasee vielä pitkälle, oli pankkiirisedan tapana sanoa: Nallia sanoilla -han ilmaisi koko P a - eillien suvun unelmat ja toiveet Nykyään Pius XII on ,71 vuoden ikamen.,. Hän nousi paavimstuimelle kahdeksan vuotia sitten. - Niina vuosina, jolloin setä-Ernesto ennusteli hänelle suurta tulevaisuutta, nykjmcn paavi oli vasta astunut kirl, m l,.tty>ana vap..„ omaf, luuunsa. kollisen virkauran mutkittelevalle po- 'rS^' »L°r!tll,lu toS' ' ^ » " - " n v,«au,-a., „ml.,tl«Iova.le po. . „ d a „ , o . . a oLn.. .aa„0.t » a - ZöTjr^Z^™!:^^^^^^^^^ o.sitiaisen '• tyydyt.ykseh- tiuka.ssa kbu-iuliiuksessa,.- .Monelle 'oli siinä-sotaa aivan tarpeeksi.'- : Sankarihimpisim-inät heistä {tuultivatkiiT seuraavaan ryhmään. - • • ;•'••; Va ikeiinmln' kasi tel tä viä. ovat koi - mantcen ryhriiään ^kuuluvat ne nuoret, "ja lapset, jotka • sota-.aikanä ... tai inyöhenimin.o.vat-kuulieet.sodasta, ja etenkin:; iis. • 'sankariteoista puliuttä-van. '.: K i i j i i ; ' huumaaya - myrkky on tuollainen sänkarikäipuu turikeutu-nut heidän vereensä. - - . :Miiiä- ;innoIla • jä',:p.äatp.ksella -koko; :yältav'a propagändakoneisto .pitikään huoita:ta5t'ä--:m>^^^^ teriime. sydämiin ,ori. iskenyt; suuntaa :iintavat,merkkiiisä.:: .K yat-': urhöpilista, ..'sotilasta: ta-voitelt'a-vimpana sarikaririhanteenaV.-^^P kin ohvat-vrnukana. yhtenä, tärkeänä osa na.; ' .siinä:, :propägaiidäkönei5tos,sä. jbka, ihannoi. '.;"pyhää: sotaamme:'' Ki-i.st'ityt,..:huusiVat.-hurraai^ jo.tk-a:;:': ;,niurhasiyat; ; 'ihm mutta rijH-pistivät nenäänsä iiyvn äk-systii jos .saniaiset rintamamiehet juopottelivat .(ehkä siitä syy.stä... että heitä.'.okse't,ti-kpkö:"pyh Ja..'.nyt: yielä; pidetään; kovaa-.my •nuori.s6n'' •tanssivimteasta.'''- Mitä; .sekään on muuta kuin tyyd.yttämättö-' män. >sankarikaipiim^^^^^^^ malaiset- intiaanit:-,ta.i .'•ne'ekerit -. vain I hurjalla--Sotatanssillaan valmi-stautu-: mehän ylpeästi kerskuneet ole-.amme; ^.^^^ j^htemaan s^tapolmlle Itse o-luterilaisin kansa - nnn ; ^^^^^ sotahulluttelullamme ==en %im- ]; rnäii • • nubns:ossa: .'^erätt^ I samnie tdivba .näin iurkii,telle.s§amrne ölemrrie 'aito''fariseuk.sia, jotka kiiyäi-- Meitiau; jotka olemme: .saaneet epa mieluisan tehtävän poistaa noita k i roja, ön-uskallettava kaLsoa asioita siimasta siimaan. .On -aivan oikein. : että u u d e t miehet, ovat ohjaksissa, kun parannus- ja uudistustyöhön, on. l-vhdytty. Jos me,-jotka: osallistuimme sotarikoksiin; -haluamme - eäimer-kiksi ohjata nuorisomme uusille,lau-. lian teille, nnn meidän on tehta-^a : täydellinen: pesäero entisestä, vaaras-' tä hapatuksesta. Nuoruson. kasyatta.-. jilta. ja.nuorten rikollisten kasitteh-joilta. me odotamme syvälle, luotaavia, alastoman- rehellisiä, ,;it£etilityk,sia. Kun me olemme nam .kaameata ,tu.- hoa: omalle maallemme aiheuttanee, kum mita nytkin,.ympanllamme'na- :emme,.niin-on aika tunnustaa,, etta koko yhteiskuntamme on ollut mata ja kirouk.sen alainen.. • -:- Kansankirkkomme, jumaluusoppineet puhuvat paluusta Lutheriin, mutta eivätpä-he ole olleet;muistavinaan erästä opjji-isansa ajatusta, Pietilä mainitsee:"Yhteiskunnalli-sessa .M-iej sopissaan", etta Lutherin mukaan sodan, lopputuloksesta on luettava Jumalan -tuomio; Onko ykai-kaan kirkon.. papeista ta ta: tunnusta-,, nut?: Emmekö pamva,stoin ole kaikin ta\oin yrittäneet kiemurrella v a paaksi .vastuusta-, etta -.saatoimmp.;So-- dillamme koko kansan mittaamatto-minv kärsimyksiin. .-Mutta- jos nyt.pi'r. taisimme, kiiimi Lutherista - r olem-maailman luterilaisin kansa >. — pnn meidän on noj rtyen tunnustettava.' että Jumala ei ole-ollenkaan hyvak.sy-.J nyt sotaan, yhtymistä, vaan olemme Jumalan tuomion alaisia me suoma- j,^..tvsiä siivilöimme sima suussa la.^e:. kun taas hänen mielisuo.sion- j ^^^^^^^^^^^ ^^^^^^^ Kvvkaarmeen si- . lepaa kiroamiemme ';ry5Sien ja bol- , ^ .^ j^^.,.^,^ ^^^^^ ^^^.^^ ^^y^j. lisistä. :todellisi.sta sotarikolhsi-sta., :, •: Aivan '-.••iuönholiinen-,, .seiiräiis. kapinne, ukkien" ylla. Meidac on punnit- , tu la vien köykäisiksi havaittu Nain •-aa.'naisi Luther, jos han ojisi nyt meidän arkkipiispanamme. Tällainen itsetilitys taastana me I talistisesta. sotaa ja väkivaltaa ihan- ! -Hoivassa:vhteiskunnassa on. että.tätä ,\viinuuo3a :, ssaannkkaarruuuutttat.a-. .,, jlaannooaayvaa, .n..u..o.n....s..o. •>asta soimme käsitellä " " O - ^ - ^ ^ " - ^ ^ - | ,3.,j,anaikana purkaa kieron halunpa ':suu.skysymy.stä'.sodan.valossa. Sodanjälkeisen. nuorison ryhmittai-im. me kolmella tavalla: rikol-isen muotoon;: Rikokseenhan hit-tyy niinkuin .sotasankaruuteenkin rohkeuden ja vaaran momentJ.i P v i - kos on sodan kor'', .ke Alitajuisena kiihoittajana., pn tal-l-. o;'Varsinainen r i n tamanuonso, joka Itse koki kaikki sodan hirmut. 2 o. Ne. jotka jo -.vvd-.t:amaton sankarfitaipuu -a.atemaan sotaan kouluista tai k o u - - » _ _ -uuiske.=!kuksista, mutta joilta sota, •oppui ke.=ken. j 3;o. Ne lapset, jotka siimat pyorei- sankarit rcpi-.lt o-.:a na ja kor; at hörollaan kuulivat ja noita, härnäävät palo-kuntaa .ai po- :eaeireen-' kuulevat-- sodasta- - puhutta-sn. :-Ensim.mai.seltä: ryhmältä, j. n.itamamiehiltä.. niin vanhemmilta värrnasti monen rikoksen .alkuna. Tansseista tjUessaan nama sota- ,<:.arkevät-;-ikku'7: liisia. rajhaten rennosti minkuin r i n - ' tamamies ainakin Mu.stanpörs.'in meiltä' kaupat tarjoavat jännitystä. Heroiinin käyttö on kiellettvma erikoista. ..'tuin nuoremrniltakin. on JO aika r.isr. Sitä.p..a itsi •juu.r i,:narkOTttis,essahu :aä pois se sankankehä. jonka pro-, lassa voi olla suun san.«n. .inakm PHganda päälaellemme asetti. . ajatuksissa. Siten nkos seuraa ^ i . - E m m e h ä n m e n y t m i t a a n n i i n e n - i t a a n ja rikoUismaailma on saanu. •:^'n!r> olleet jo tehneet Siellä vaan ] uuden "uljaan" jo.-^enen. nio Pacell). ; H a n cdiiJtyi yhtä hyvin .'feka maallisis.sa etta kirkollisis,sa t o i messa.. , ,'.'.•.' I- .".Mainehikkaan" Ignazio Loyolan periaate kuuluu: .T.^^RKOITUS P Y HITTÄÄ KEINOT Hänen ohjeensa-on: .'.'Jos kirkko 'sanoo meistä valkoiselta näyttävää e-sinetta mustaksi, nnn. meidän on- vas-tpvaitienta tunnustettava.se mustak-si" - Eugenio Pacellia miellyttivät-Loyo'- lan "Hengelliset harjoitukset". Hän luki. mielihyvin Jeesuksen seuran "salaisia ohjeita' V.;1917 Eugenio. Pacellin virkaurassa sattui ratkai-sevaa laatua oleva- t a paus. Hanei vihittiin piispaksKja han matku.sti-Sak.saan. missa. han paavin nuniiuksena- monen vuoden ajan e-du. sti Vatikaania.. 'Paavillisen diplomatian. noti.seva tahti" oli .«aanut erittäin vastuunalaisen tehtävän. Eugenio Pacellm tehtävänä oli joustavasti edistaa katolisen' Vatikaanin . ja protestanttisen - kcisa-- rillisen Saksan välisen, .salaisen: .sopimuksen : toteuttamista- ;kaytanno.ssä.. Tällainen sopimus oli vahan aikaisemmin solmittu; -.Saksan imperialis-' tit olivat v. 1914. sitoutuneet Ranskan, Englannin . j a Venajan-.voitettuaan palauttamaan.eimalleen Rooman paa-- vien • maallisen vallan,, laajentaman paavin valtion Rooman ja .sen.ympäristöalueet käsittäväksi antamaan talle valtiolle, paa.syn merelle - ja' laske-^ maan paavin, valtaistuimen juurelle tai paremminkin hänen pohjattomaan taskuun — 300. miljoonan liiran. pyOr reahkon summan! ;. Vastapalvelukseksi: -silloinen paavi Benedictu.s: X V Iupa,si. kaikin tavoin tukea. keisanllLsta Sakfeaa. Katolisen kirkon kojco, /laajalle ;.haarautuneen, monipäisen, asiamiesverkoston piti levittää defaitismia ..seka.harjoittaa -va-- koilu- ja- tuholaisuusioimintaa ympärysvaltojen armeijoiden selusta.ssa. . V. 1919 keisarillinen Saksa luhistui-- Sen::mukana menivät myttyyn kaikki Pacellm:? johtamien . vatik-aanilaisten: salavehkeihjoiden .•suunmtelmat.- ' -Lisaa kestävyyttä . — :.me:;.saa;'u-. tamme.päämäärämme, sanottiin.,Va-: tikaanissa. ; Eugenio,PacelU sai maarayicsen:jaa-, dä Berbmm.--; Sieltä käsin hänen piti johtaa katolista'.papistoa.sen .salaises-; sa • sodassa -'demokratiaa .vastaan ; ja edistää imperialistisen hirviön uudes-tu. yntymLsta Euroopan .syQames.sä. ; '-V. 1925 hänen, valmistelunsa', jphti-vat .-:koakordaatjn. .solmiamiseen.:- v. 1928 • hän : sai: kar.dmaalihatun , ja -v. 1930 . hänet kutsuttiin takaisin Roo-maan; missa hänet: nimitettiin -Vatikaanin valtiosihteeriksi, s=o..paavin uikoministenksi. ^ •Jo •/:auan ennen .=nik->an fa.si.siien; i tuo armeija harjoitti lakkaamatta va- \ koilua Japafun hyväksi. • V. 1938 Vatikaanin valtiosihteeri . saattoi kiinnittaä kardinaalinviittaan-sa Mandshukuon korkeimman kun-f niamerkm. Tätä japanilaisten samu-i raitten tiedustelupalveluksella antamastaan a\-usta saamaansa palkintoa kardinaali kantoi melkoisella tyydytyksellä j a ylpeydellä. Ystävyys Hitlena kohtaan ja hellät tunteet japaiulaisia kohtaan elvat suinkaan sulkeneet Eugenio Pacellm sydämestä pois palavaa: rakkautta; dollareita ja siis myös "dollareiden o-mistajia kohtaan. , Senvuoksi Vatikaanin valtiosihteeri, .samalla kuin han avusti Hitlena s u muiselle Albionm saarelle tehtävän hvokkayksen valmistelussa ja osaltaan raivasi japanilaisille Pearl Harbouriin johtavaa tieta, auliisti teki myös kai-^ kcnlaisia palveluksia englantilais-amenkkalaisille imperialisteille; Lokakuussa v. 1936 Eugenio Pacelli paatti henkilokohtai-sesti käydä tarkastamassa -valtamerentakaista' laumaansa.-. tutu.stumassa lähemmin sikäläisiin olosuhteisiin, solmimas.sa henkilökohtaisia suhteita Wall-Streetin pomoihin. Lisaksi tarkoituksena oli vakinaisen Amerikan lähetystön pe-- rustaminen- Vatikaanin • yhteyksien helpottamiseksi tulevausuudessa. : Kuten tunnettua, eivat rahaporhot erikoisemmin kaipaa ystavia. He p i tävät enemmän, palvelijoista. - .* .:Kardinaah Pacelh ymmärsi taman. Han yritti osoittaa voivansa tulla toimeen ilman ystävyyttäkin.' Han piilotti sydämensä, taskuunsa. - "Hänen pyhyytensä- vakuutti, että jös dollari-valtiot tarvitsevat lakeijaan, nnn hän kyllä osaa olla .sellainen. Vanhat sak-salai. set ystävät odottivat snhen a i - ,kaan vatikaanin kardinaahn vierailua; He toivoivat orvokinvarKscn kauhta-;. n'r<n ja kirkkaanpunaisen; kardinaa-linhaiun -'tekevän sangen- tehokkaan vaikutuksen Nyrnbergin natsikokoufc-sen ruskeaa taustaa vasten a.setQttui:- na. , Kardinaali ei kuitenkaan saapunut. Han . nimittäin matkusti juuri noihm aikoihin valtameren taakse. Pariisilainen viikkolehti "L'Europe iiouvelle";kirjoitti 18 pnä marraskuur ta 1936::" Pacelh on kuukauden aikana laLsta Georg Bi-antingja, norjalaista Emil Stängla. raitsk-älaistäMaiiric' do Jeania ja espanjalaista Pablo de tosren tekemiseen. ;- V : j Azcaratea • . - ..' ^. Frank Ko.-ki on Iata kivjoiteUie.ssa j Hallan taholta taa.s vu usucttv ollut- jp toista viikkoa HedDeerin j sveitsiläisiä kenraali Henri Gui.sania: sairaalassa. Toivottavasti hänen saN | \valter Otto Siuckia ja Paiil Riiegjie-rautensa er ole vakavaa laatua. . T o i - ! nn, seka eteläafrikkalaista Leif Er,e-vommc hänen, tulenv pian terveeksi linndia-ja .päa.sevän köUii:.;—- Elisa Salonen; iskettiin lasten paat munskaksi. Pius X I I :n inkvisiittorit kulkivat n n l a rinnan Hlmmlcrin asiamiesten kans.sa. Vatikaanin käskyläiset ja vakoojat o-salli. stuivatm.vos Pms X I I : n henkilökohtaisten • ohjeitten mukaisesti ja tayde.s.sä- vnkoiliipalvcluksen kanssa .sotaan Neuvostoliiton kamsoja vastaan. Mutta • tuonakin aikana roomalaiskatolisen kirkon paamies ovelasti pyrki jatkamaan- tutunomaista: poliittista peilaan "kahdella rintamalla". Pius XII ci:antanut atlantintakaisella tur-neellaan istuitamicnsa versojen surr-kastua; •.•.-.:„- vyylcen ja jjaahinctoyhlojcn.sa hai-knl. sevaan taikavoimaan? . Tai onko ehka Harry T i u m a n m e nettänyt u-skon omiin voimiinsa? Miia s.vyta handia muuten olisi vahvistaa Yhdy.svnltojen sotavoimia liittoutumalla Vatikaanin kaartin kan.ssa? . S.vy on helposti löydettävissä. Anic-rikkalai. set maailmanvaltiuttn havit-trlevat -jiankknnt tarvit.sevttt Pius XII:ta. han on heille tarpeellinen himiahakkina, jonka verkot ulottuvat knikkiin maailman maihin ja joka ^oi asettaa nuo verkkon.sa amerikkalaisten monopolikapitali.stien käytettäviksi : .' ••• ••— - aktiivisesti osallustuo lärjeston toiimnlaaii .Saatoimme hal u a t hauta:MVMatta\v.in hautausmaalle j i victcMun muistoheiki Kankaan {.srmiUa Kauan .«;ail ke.stjui ennenkuin kuolema vapautti. Lepaa rau-ha? sa:' -::- Pidimme pikku kekkcrtt Walter. Ma;, cli laytlaes.sa 30 vuotta. Hau-skasli ku-hii ilta .soittaen ja laulaen. \Valter halumr kiftiäii sukulaisia ja tuttavia kiiiki.iiu» l.-«h)oiita ja huu.skasta illasta. Victor Mäki on ollut pitemmän ajan j «;airaan^- Nyt han joutuu Torontoon lelkat-tavaksi vat.sas.saan olevan kasvin johdasta. Käykäähän toverit kat- -s.-jma^sa sairasta. Mui^^takaahan .snt;en. etta .helmikuun 1 pna mennään Mäelle o-saston kokoukseen ja 7 pna Senja Kankaan luokse naisten kerhon kokoukseen. — Mummu. Diplomaatit yrittivät '»alakuljettaa ihmisiä Helsinki, — Kaksi ai-Rcntinalaista diplomaattia, jotka neuvostohallitus maariiss polslumaan Neuvostollitostav cun helta syytettiin yrityksestä sala-luljcltaa kaksi iniestu matkalavarolt. en.sa jouko.s.sa Neuvostoliitosta, saa-r: jui tänno viikonlopuH.'V Leningradista. Diplomaatit, ArRcntlnan Moskovan-älietyston atta.sca Pedro Condc ja ' uhetyston toinen .sihteeri Alfrodo A n - onio Bnzan. jatkoivat heti maikaan-a laivalla Tukholmaan. Arjjehtiiialaisia sotalaivoja aiitarktiikkaän Uiieiias -Aires. ---Arkeiitina tiis .ilmoitti viikonlopulla,^.cttä, s c l ä - John Poster Dullesin kallaisei .so-| hetlää;;ryhmiin armeijan spesialisteja Sodaii loppuvaiheessa, kun sodan- dnnlietsöjat Yhdysvalloissa hokevat j kahdella .sotalaivalla antarktiikknan. it.sepintaise,sti, että: on mahdollisiin-j Argentinan hallitus on hyljännyt mnn liian liittouduttava Vatikaanin jBritaiiniaiviioöUt ArgehtinäntoImlnT lut.sojien kohtalo olrjo kaikkien nah-tavi. ssa, paavi julisti kaikkien kuultavaksi, etta tulevan rauhan.oli oltava i kan-ssa, joitä voitaisiin - yhteisvoimin'i u»«ta anturktiika.s.n», Jos.sa argentina. yhia- "kunniallinen" molemmille .so- mencstyk.selll.simmin taistella "bblshe-taakäynneillc puolille, etta vaatimukseen ehdoitta antautumisesta katkcy-- tyi. "mita suurin vaara" ja etta LOUT tooii velvollisuus: oli "krLstillisen laupeuden nimessä" antaa, anteeksi harhautuneille rosvoille, jotka olivat pommittaneet heidän kaupunkiaan. -Jo 15. vuosisadalla ranskalaisten oli tr.pona .sanoa: "011ak.seen paavi on csatlava suunnata nena tuulen mukaan". Pius X I I on aina noudattanut tata ohjeita. Uransa alkuaikoina han palveli italialaista imperiali-smia. sittemmin teki palveluksia kci.sai-i Wilhelm 11:11c, liehlttcll .Mu.ssoliima; Hitlena :'ja japanilaisia .samuraita ja katsoi nyt- .."pyliaksi- velvollisuudekseen" ohjata.Vatikaunin laivaa atomia d iplomu tiaii va na vete<.'n vistlsta vaaraa" vastaan JniseL oyat peru.staneet tukiaseman Deceptlon. saarella falklaiidin saari- Morgnniii ja Rockefellcrin känniset '-y'""^^^^ Piensn-Iehtl .sanoi: finan.s.sipomot ovat halukkaita anteli- ' "F^-ilklanJin .saaret ovat meidän, siitä aasti vuodattamaan kultaansa Piu.s' ky.symystakaan. ei kinan eikä X I I :n avai-nan ta.skuun, kunhan han vain on valmis y h a . innokkaammin käyttämään laumansa , tletamätlo-mvytta,- herkkäuskoisuutta ja uskon-i kiihkoa taistellussa, demokratiaa ja. o-dLst. v.sta vastaan. Dollaripolitiikkojcn edustaian.sa My-nnstukuyda kauppaa." CliC ottanut kaksi radioasemaa AVlnnipi-K. .-- Puhelmimnlsteri W, Morton ilmoitti viikonvaihteessa, elia Maulioban hulhtuksen omistama Venäläiset pidättivät ron Talonii välityksellä paavi Pius Wm„^,j7giii ladlöa^ brittiläisen jUnan Eisenhower kieltäytyy ehdokkuudesta AVashiiiKtuD. — Kenraali Dwight D.; Eisenhovver. Vhdysvaltain yleisesikunnan päällikkö Ilmoitti taalla sunnuntaina, citei hiin mi.s,säan tapauksessa- ota vastaan nimitystä Yhdysvaltain presidentiksi. - Kenraali Eisenhovvcrlu on pyydetty-ryhtymään republikaanien ehdok-kfiakii pi'esidcntlnvftnlei.s.sa. Eisen-ho\ ver .sanoi, etta hänen paatoksensa pysyä enllajm politiikasta on "ehdoton". Punajahti käynnissä Niearaguassa ManaRua, ALN) —• Senjalkeen kun Yhdysvalloissa hyväk.syttilni Taft- Hartlcy laki, on suurin o.sa latinalai- .sen Amerikan maita seurannut samaa linjaa. Nicaraguan vlrunomalsct ovat vanginneet useita: unionisteja syyttäen; lieltä "aktiivisiksi kommunl-stelk-st". Viranomaiset vftlttävht. etta u n i - ; ojen hallussa on asiakirjoja, Jotka o- Kolttavat, cttii, Latinalaisen Amerikan Työväenlllton presidentti Vlncentc Lobardo Tolcdano on "kansainvälisen punaisen .salaliiton" jäsen. ^^^ICalkkl alla latinalaisen Amerikan maissa on kiihkeä lyöviien vaino käynuLssa.. XII:11c:. a.settamä 'imatehtävit • on: Amorikkalai.scn monopolikapltalisniin valioituspolitnkan odistaminen kuikin • keinoin. ; j Vatikaanin radio ,syytaa joka palva j raulmarakastavia kaii.soja. vastaan Ji- Kaikkein arvos.sapidotyin' viei-as on ! '^;-^''''''V. P'^'Jaasta.;, , Vatikaanis.sa -nykyään Myron Taylor. Katoli.sei r.sanomaiehcc: Han: oli aikoinaan. Amerikair tera.s.- "Ob.vcrva-ty Ciiniulitm BrondcnsUnK Corporationille S200,000 kauppahinnasta. .Samalla ilmoitettiin, että toinen MfUT.to.ban hiiIlUtiksen omistnnia- ra-. diicLseniH GKX Brandonlssa, on nlln-ikiiiin ULvylv CBCilIo $05,000; kauppa-hlntia. sia.. • tore Romano" ..ja"Quolldiyno" Ilii-trusLm, johlaja. Nykyään hanon. Yh-. I liassa, " C a t h o l i c Herald'' .EnglaninKsa i -^riyyf^ydikuhcn s a tl onurlcMts-. 'on \'litx-nkni>iuiUhn:n incrkilvs on dvsvaltojen presidentin Harry Trur ja " L a Croix" ,Raii;ikassa laulaval '>>vn(imatto)>uni^ suiiri. Siksi VA-manin henkilökohtainen . edustaja paavi Pius X I I : n luona. Myron Taylor yhdistää kirkollus-diplomaaiti.scen tehtavaän.sa Vatikaanissa taitavasti hartaasti .sama.s,sa kuoro.s.sa.. käynyt; kahdes-satoista Yhdy.svaltain '^great: busine.s.'j"-jumalan palvelcmi- atomipommia Venäjällev." ;. P I U S X i I - n masla armeija .vllytUia .tav.sin avoimesti .solaan Ncuvo.stolillr j i^*,*^^^^*.*.*-*. toa vastaan. "Mik.si emme pudottaisi ! o» viiUtamntbn Uimiin maan sutinifildiullr., ., , Uerlin. ^ Bcrlinlslu brlitilulsellc miehitysvyöhykkecllc matkalla oleva brlttlliiinen .sotilasjuna pidätettijn ye- ; nHlälsten vyöhykkeen rajalla ja mäu^. rättiin menemään ,slvurtidHlIe lauantaina. Junan piiallikkcJ kieltäytyi antama.s-tn veniilal.slen jnjavalitien rikkoa vaunujen.KiJietleJu ja tarkastaa vau-nulissa: olevien .saksaliii.slen papereita. Myöhemmin - ilrnoitettim; f t l i i brilti-, läiBCtniatkuslaJät.siirretään, toiseen: junaan. kuudestatoista k i r k k o provmssLsta. Han on matku.stanut yli:;13i000 kilometria, junalla, autolla ja •lentokoneel- .la. Nelja .yhopistoa on julistanut hänet kunniatohtorikseen;: Hänellä ei ole ollut riittävästi aikaa suostua e-raan piispan kutsuun, jonka aikomuk- .sena oli julLStaa hänet intiaaniheimon kunniapaallikoksi" Pacelh piti hikeneuvotteluja- "Wall- Streetin edustajien kanssa tärkeimpinä kuin keskustelua -punanahkojen kanssa Vahan ennen toisen maailman.sodan puhkeamista kardinaali Eugenio Pacelh lakkasi olemasta. Roomalaisen pankkiirin poika osoitti - setänsä, toiveet täysin Oikeutetuiksi; Han; nousi vatikaanin valtaistuimelle,ja muuttui Pms XII ksi Nyxyaan Vatikaanista-kuuluu har-; mi.siuneiia aania.szella ollaan loukkaantuneita. Siellä, vältetään "erehtymättömän" sodan aikana noudattaneen muka mita'taj'delh.sinta-puolu^ eettomuutta. Nama puolu.stelut eivatkuitenkaan saa tukea, mistään.. . - - • • , . ; Pius XII :ei ole ko.skaan ainoallakaan .sanalla tuominnut- ihmis.syöjia ja, pyoveleita: han ei ole milloinkaan .sen. Hän on pre«idcntin;taloudelli.sen . ncu vos Lon ) a sen. H a n en • lah e m pi 1 n .VHlaviin-sa kuuluu New Yorkin arkki-piLspa Spellman, jolla on kimtoat yhteydet Morganin pankkiin <mainitun pankin kassaholveissa.. olivat sodan aikana talletettuina Pius X I I :n rahavarat). Taylor saapui: Valikuaniin .elokuun 24 pna.- Han sai heti audienssin ja .scasijaan, etta olLsi tradition mukai-, .scsti .suudellut paavin-lohvelin karkea, lämmitti hän "erehtymättömän" .sydäntä ojentamalla .talle henkilokoh- , kiirecllä:välri)l.stelee uuden nuytolmän kysyi f:»-:- ."^isti Kirkconnel .Canadan kaloh.sen p;ipiston tVdmcsta jarjesteiy.sKa csitel- j matilaisuudc-Hsa. Ilanla saestaa U a i r I ley, entinen Amerikan Yhdysvaltojen armeijakappaliilnen; joka laman, vuo- ; den .syyskuu.ssa Glevclandi-ssa fiotuve- { terufinien kokouksessa j)Uämas,saan -, puhee.s.sa esUli seuraavan kv.symyk- .scn — Milloin:lopultakin käytämme atu^ mipominia, jonka .• Jumala on:. meille aiuanul rauhan turvaamista varten? , Parhaillaan Vatikaani luni-iolla ja täisen kirjeen presidentiltään. Tuossa kirjee-ssa H.'irry, Trumaii monisanai-. .sesti vuodaiteli: kommunisminvastaisia ri.stireikitunnuksiaan,. ja, innok-kaa. sti ylisteli 'Wall-Slrectin; "kristillistä p o l i t i i k k a a " . . : , . Truman: -kirjoittu - "Kristillisenä lavastusta. Melu--• ja: valoeflektojii: valmistellaani Niiden tehostamana tullaan .suunnitelman mukaan tuo-; miLsemaan kommuni.smi "uuden ajan vaarallisempana harhaoppina". . Tata • larkoitu-sta. yarieri koollekut- '.suttavan ylei-sen kirkolliskokouk.sen-kan- sakuntana haluamme ennen kaik- • Valmistelutoimenpiteiden . -suunnitlc-kea olla yhte;.styo,ssa hyvaa tarkoitta- i juh paavi Pius XII on uskonut eräälle taita vimmisiaapureifilaan.amcrlkka-- isLsleh '.mqnoipolikapi^^^^ : helle- • kärdiriaäli' Sjiellmani 1 le'. ;Prän? • coa 'sydärtysiäväll.e.-kä^^ iöannielille, ja. MuK.solinin y,stävä.lle,: italialaisten :u rriilanqlalselle kardihaal.i Schusterillc;;.; ."Mahdollistä'on*;että'uiisi liäylelniä ; VILJAMI VAIHDOKAS KERTOMUS POJASTA, JOKA TAHTOI TULLA JANKON KALTAISEKSI KIRJ. ELVI SINERVO vien ihmisten; kanssa .; . .Haluan; y h teistoimintaa Teidän, py h y ylenne kanssa ja kaikkien.niiden kanssa, jotka ovat maailman moraalisten voimien :johdo.s.sa; Tehtävämme on lujittaa ja elävöittää "ihmisten uskoa, laisnn arvoihin" - "läLsilla arvoilla'- tarkoitettiin -nah- 1 o usunut: moitteen sanaa Hitleristä, i.favasti kuuden ,sotavur>den .; kulue,ssa !.tullfian:e,sittamaan. . Mussolinista ja. Francosta yhtä vähän i.kokoonhaalittua ; 52. miljar. /di l -i:n_ ^ di lu. .UT , .a. --; ';Käy'.tieten kuin Euroopan: eri.rriaiden:qui.slingeis-!: dm voittoa:;: - Naiden "iai.syysarvojen-' ta tai petameista, jotka yhdessä' pyrkivät Euroopan muuttamiseen suun-na. ttQmak.si hautausmaaksi,, vankiluö-lien ja tuhoamisleirien ;valta.-kunna'Ksi, ' . Sitava.st.oin.ei ole .vaikeaa muistaa Pius X I I : n lähettäneen ter\'ehdyksia Killerille R a n 5 k assa. Tshekkoslovakias.sa, Puolassa. Jugoslaviassa — kaikkialla. hankkimista - nimitettiin -"kristillisten periaatteldeiv toteuttamiseksi". ,. paavin istiii-rhc; n:korkeuksisia.luörnttä kom mi:.jä:-vieläpä.;jutj^s^ seenkin;;mutta oi ole kuitenkaan.-.u- -. Laajas.sa va.staukÄessaan Pius XII( nohdettava,'etta- nyt ei ole keskiaika, ilmitoi, kntoilisuuteasa ja sanoi ;yhty-ifniä...Torqucmadan . ja I/oyolan ajat; varLsa Wall-Streetin toivomuksnn. U,s.; oVavoiJeet ja menneet. On muiMelta- \ kollisuudenvakuutuk-snn.. . . s e k o i t tui va, ett*-i .se henkinen orjuus,-jor-i-sa miljfxjnat" kaUjllset kirkon jäsenet o-vat, ole ölc/a ikuinen. :-,-Alita, ilmekson^m^ sahgen: läpinäkyvä ;ricu>'o.sl^n;a.5.tain^c^^^ .hyökkäys. v;:.fcysyhtä,; a iheiitt^ taa;: VVastauksesta oh.kaikkea; :mika missafa.si£nu.n' miljoonien uhrien tu.s- | h-velee impenali.sti.sia amerikkalaista rujiminla työtätekevän ihmiskunnan kanhuudol kaikuivat.— Vatikaanin e-I sydäntä; ; y:':T~rr^- . :• .: pahimpien . vihollisten apurina, „mita custajat. olivat aktiivisessa:'yhteistoi-j'; ;Lehtitietojen, mukaan.on parhail- tarmokkaammin- ja aktiivis.emmin,'"e-mmnassa poyveleiden kanssa. i >aan valmisteilla Vatikaanin ja Y h - rehtymaton ylipaimen" toimii .vodan- Pelkastäan - Kroatiassa jesuiitat j^a-j c.vsvaltöjen välinen sopimus -keskenäi--. OictAojien hyvakjji,: sila pikemmin a l - dominikaamt Pavehtshin johtamien j st-Ha avunannolta Sopimu-csen mu-i'Kö-.at kv-mmenel miljoonat tavalL&f-t teurastajien kätten kautta kidutti- ! kaan tulevat molemm.at sopimuspuo-j ihmiset päästä Jielville Vatikaanin vat kuoliaaksi ja .surmasiVat^^tojätu- i let: olemaan kimteässa-. yhteustyos-sä' ttaniUmuksellLsen julistuk.sen todelii? hansia ihmisiä.'jotka -olivat kieitay- kcrLsamvalisen poIithKan: alalla 422 sivua — 'VII..IA.A1I VAIHDOKAS" on on incrkilliiieii kirja. : Se vie meidät maailmaan.; Joka uiko. iTui.siUa puineillaan on yksin. k<-i lainen ju aivan yinpäri.s-tornine kaltainen, mutta kun näemme .sen Viljamin, pienen,. ontuvHii: Kiiinin, ;.se. muuttuu .salaperalKek.si, hiukan, pelot- • tavaksi ja monimulkaLsekKi maa Ilmaksi, jo.s8a on Isk, joka ei «lekaan ihan oikea isa ja älli jfjka un hyvä, muita usein surullinen: Siinä maallma.s.sa (»n viela paljon muuta: laitakaupungin meluisa- lapsijou;'.:- ko, joka ei -hyväksy Viljamia; h:iii(;n erikoLsuuteiisa vuoksi;; .on rnyors l.sätdnaytto Maarit;-; Joka jollakin lahei.sellä taval-iJi on o.siilli.sena ' Viljamin in;iailrna^ ja kuulee Viljamin J;itlla suuren nakin kengän, .soivan, vaikka muut eivät sita kuule;. Mutta parhain maail-- H l n l a sid. $2.50 E L V I S I N E R VO tyoeet kaantyma.sta roomalaiskatoli-siiuteen.;. Vatikaanin katynen kaskys-: ta kroatialaisista lapsukaisista otettim verta haavoitttmeille saksalaisille ja kun kalkki ven oli vuodatettu kuivun. Mikä on aiheuttanut taman? Onko kenties jonkun aikomuK.sena loukata ."Citt^ del Vaticanon'': rajoja, j a eivätko paavin kolmesataa urheaa kaartilaista luoUi'kftnnuksjen,saterä-sestä SLsallosta j a alk?ivat vapautua n&iivista ja sokeasta.;USkosta; tyhjänpäiväisestä j a paifiutetUÄta auktoriteetin - pa 1 vönnasta, turhusta; harhaku vi -. telmista. jotka ovat esteinä taisielus,sa ;tctf5i-inhirnilli.sen onnea puolfe.s(,'t, : ' ma.w:ä.on kuitenkin .valkopartainen Kattilanpaikkun.-jolla;on kis.sa. ja kjinaj-ialintu Ja joka kertr>'j Viljamille tarinan DankoKlav miehestä, jok;i..uhr,-Lsi s.vdiimenHä, I>;mkon:kalt;iisek.sl; tahtoo Viljamikin tulla ; ja lähtee,r^raana kauniina paivana ulos maailmalle paattien vakava-. n r (.sia tehtävänpä, olko<m se fcitten mikä tahansa. Hän tapaa, vielä paljon ja monenlaisia ihmi-siä,. joutuu kohtalo.sta. i.o::^r-rti; mutta ajautuu Jiamalla vääjäämättömästi elämänsä.suurta t'-ht.tvaa kohu. PXVI .SINKRVO on teok.sen,sa tapahtumista, ihmi s^stii ja.ajatuksista: luonut kudoksen.joka on monivivahteinen kuin ke.säinen .satcenkiiari; siina on surun ja kärsimyksen tummuuden ohfillaiJon.jiihyrnyn ku]iankcllaa,.lhmi.syyden ja palavan sydämen punaisia liekkejä ja viisauden syvanslni.sla.. Lukija joutuu kuin lu-; mrjuli.'/.-n valtaan, han ei enää kykene erottamaan rajaa, j^ssa satu kietoutuu todelliKUUteen; han viehättyy romaanin ; lämpimään• j a f.'lamä."ilahe!.seen .tunnelmaan ja seuraa herpaantumattomalla- mie-- Icnkiinnolla Viljamin vaiheita, "VILJAMI VAIHDOKAS" on teos. joka heratlaa vastakaikua ja ajatuksia, Ja sydämestään toivoo, Viljamin .nyt hamillisena,::mutia Siimat arkoina Ja ky.symyksiä täynnä seistessä kulunutta -lakkiaam PJ 01.i^-llen ovellamme, että löytyi-si ymmärtäväisiä ja -avarakatsei- , sia -hmisia, jotka avaisivat sydämensä-' vastaanottamaan. Viljamin ; sanomaa. _ 1 il<jl}iii'i joku kirjukaupaitnmmt tui paikkakuntanne a i in m iehnn mc kautta. Vapaus Publishing Company Limited Sudbury ^ Ontario i a 845 : i ^ '••.••;>-V"wr'-T- •.-.*.;-r-;-i;, '•';«• --^'^-' ^^^-'.''^'u^^^nhi^i^^ni'^^''^!*''^^ ''r':.' ^ i j " ' : J ' . ' ' ; ' . . . ' L - ^:i:;'i'v!'''!':l:7!'.;v;^;"^:'*•'"^'|,'MT^^'':^;••-'!'7-^;r^T "';Y-'i;^i-T
Object Description
Rating | |
Title | Vapaus, January 27, 1948 |
Language | fi |
Subject | Finnish--Canadians--Newspapers |
Publisher | Vapaus Publishing Co |
Date | 1948-01-27 |
Type | text |
Format | application/pdf |
Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
Identifier | Vapaus480127 |
Description
Title | 1948-01-27-05 |
Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
OCR text |
ta :ini£j
tajsr.ö:
flaLsille
toteuti
invoinaL=
r,., -z^ Euroopan kukoilta ^ounrr.e ereht:.inaro;. • paa-.. P I V J X I I ^ "
M'^i^*con ruhuijaskimnan. joa- -- - •
.-.asva on vahan suurempi, voim-löytaa
Ajidorran tasavallan.
Z <. I. CöOO asukasta.
niehet:
a rrtut
V 1350
^tta
iin l3orl
mm
lon 0S5
kausikoä
sn kui
nä maa
alla. oss
v h a a l i l l j
fOHTOKl
ATKOjJ
iIN Y. 31
Myrmme etiii
Icijhme piiiii)
lot pyydtttätti
lailutoin
anto 2-
IEWAVB
ONTARli
9 ILl
OITTi
a kultaa ja]
yaikkansa
m ollut m\
8 lahtlau
i valitmlit
Icsta konri
.alla
tund
tien laake
;ukipuja,
luitten f
uolella
amia tai
isen VII
ludista.
iikkumisen
uutteen ja
een, alkaa
uksia — ja
eanno parli
)tetta vaksi
laketta
akavat
pullosta
•jokai
,.sairJ
äha
hirl
na:
amme. mikä|
isesta. voit
V olkapai
laihin, rant
rkyyn; luuv
attamaan ki
,tuneisim
uestcn ja
a sellaiseen
i ihon nahan
vaa salvaa
lon: pinnalle,
ilkeen ja hu
.seliietty
avalapsilta
rtctaan-va
o Mizarh
kasta sal'>aa
ns antai^o k
t^äa;'':'Hinta
:ää allaselosii
Imisteiaan cl
koko tal'>ff
istuksesta, t]
ivustä.. hen
1 vedon aihcj
utama-tippa l
kanssa antaJj
misessa, • TaiJ
inia -tipRa;"
i pullo Dia"
i olemassa.
imjamenttia
tä:paik.koja:_
;kipua, kipeia
keata niskaa,
in rirveii2>
kyirnän^re*^*
nyrjahtaiEJ
i,- ajettunut;»
•jalkoja jne.
im ja vanhi
jä muihinffiä
tu parhaista
isen-reumaö
ori':h.%T!n,kä.>^
i m y o s la{S^
.yttää sita a^:
say kirja- jäS
Da-, maa-ilmaa.
IMIT
3, ONT., CAX
juolelle jolit?<
intoIiikkeesöJ
Kirj. Boris Kandidov
öij;..-IsÄyieiiäYislUäR, •, lehckas"
Vatika^iv ^''..'^r"'* '^''^ propagandakoneisto^ja,tiikenaaa
, ; - . . . : . : u . :u on 24.000. ja j o . kartanSnaitsete^aa^Tp^tJa^fS^r.,:'''"' "aknv:stien" monznnljoona:nen
osas- P%"«t- ^ ^ ^ ^^^^^^ SekaJ-tu»aenuaInTaila^ac.
'uu^^^V Pi-1 maaiiäan WpuöJ:Ua; aarniin ka:uiati
ilimisen sicl u kuvas-
•.öist^ri: , 'Pimeä on l u -
iclu. juka, kuvastuu
qlscn pöpin: Valoku-:.
VII n alamaisia ' »•-•^-a
::ir a.-!as halhtsija. "Jeesuk-^cn K r i s - j -H-ne:. Pjh'.;.iensa-. joir^nia i a - - ~ KÄaelia on hoidetui ka^-.oi. k j -
;.k=er -jdinen maan paalia". • .-uu- jisio omistaa i"äunnatf'cm'a"rikk-uk* '^^"^^^^^ kädet, hunajaa huulilla
>:.=tetyn apostoliruhtinaan |
Tags
Comments
Post a Comment for 1948-01-27-05