Vapaus, January 27, 1948

              /k-
Tiistaina, tammik. 27 p. - - Tuesday, Jan. 27;Canadan huffalojen
I hidas "comeback''
FARMARIEN
PÄIYÄPALSTA
l^v.ri"ii Vc.'.:i:o::'a kauan rukupi^V,
tv,;, havu-tt;.i cuifalot o',a', suor:!-
tjrrias,sa ' conifcbatrz.j.' «-Lrii niii.i.r.r.r'
etta h£.].'i'Ui o;: jo '•\.l<^ vahrtn J.uo-'
.li^-<;<3ari, J--jr. huiimoi Kic^.y/iii- kiilan \
oniiiii paansÄ. nii.-i nc- ehka ajaisivat
YHDYSVALTAIN UU^MASKANTA T^dd^iovaUa^
ON VÄHENTYNYT PAUON -Ouauleadakdala
fUjan eteläpuolella- ifanestyrauj heniman ivöta.
"Tyomieben*' maaUlousosastoUa | : Kmtenkm, kuten Minnesotan koe-kerroiiuin:
' larmmlanipaideii kasvatuksen joh-
Kcn • hyvänsä ajaiteiee ottaakseen Uja P. A, Anderson ssnoo: "Alkaa ^
j pstakö lampana kutea joitakin hyj-
Kalkin käyttö
Abitibin piirissä
, : Monessa maatulouspiiris.sa on maaiv
-hapF>opitoisuu5 apilan ja alfalfaii tuo.
tannon rajoutajana. Vaikka rnaas-^^a
olisi, kaikki tarvittavat, ravintoa^iftct, i
Ja vaikka 5itä hoidettaisiin 7)arha alla !
jnahdoHzsella tavalla, mm siitcnkjn i
on mahdotonta saada parasra satoa. •
jos maa on liian happopitomcn^Mork- i
keja maan happopuoi.suudesta .saa--i
Sonjiin pito ja
keinosiitos
:eft enomKiän laidunmaata Jihapau-i " • ^P=''iaan .sr^ten- vuoden 1867 ole
., naa kolr,: :kuin . nautäkärjav — eikä
1 kukaan ole vic-la löytänyt keinoa, mi-
HeJMngJs-a ilme^t>\a SKULin ui. buffalolf h:r.u.^,',a ^-^aan maitoa
pa^raanenkannattaja Vapaa Sana ! rn^ljeixillr-
Jalkau.. a^kctlain otsikosta m^ixu- ' TO .ia=.ia^-.. vnty-la ivp <ia l;t.ffaIo-tLita
aiiisla M. L. lu/nimcrkiJla j^j^^^j, %o.d>aan ;crrala .samanl^i.
varublclun klrjoituk.sen. jonka si- , „ ajankuluun kuui paiii.d karhun i
baJtoon kannattaa täälläkin tutus-1 }cai.>.>:a fjik-i bufiaJOci podetaan vain ,
lua. .Alainiiuiia kirjoituksessa sa-' i:jiuka.'.-n pohjoisen Iihare-trvina m-notaan
tn.m. seuraavaa: tiaanoilie ja Ia.';t»--n >;(-ka turi.stien
Sonnien rnerkitjs «carjanjalo^tuk-, "ihinetna * Canadan < lainfarhci'. a j a '
lampaiden lukumäärä .yhdysvalloissa
ollut m m alhainen kuin se on. nyt.
Vuonna 1367 oh vain 35 miljoonaa
ihmistä: syömässä lampaanlihaa ja
kuluttama-ssa vaatetusta. Nyt-on neljä
kertaa enemmän.: „
Lampaiden -vähentäminen oi. ole
rajoittunut naan eika lanteen eika
keskjvaltioihm. Sita on tapahtunut
joka puolella maata. .
Kaikkiaan iassa-maas.sa on nyt va-
•evat nekic sentään hoitoa.'
Anderson Iisaa: .• •• •
"Farmari • paasee ,nyt lampaiden
•kasvatuk-sen alkuun verrattain. huo-1
Praba. (ALN>- w snsi maalis­kuussa
astuu taalla voimaan, uusi
vanhuudeneläkelaki. josta |Äas«e jo­kainen
perheenemantä osa Ihseksi täy­tettyään
€5 1010113. Kaikki '.vakuu­tusyhtiöt
ovat nyt kansallistetut ja
vakuutukset kOikevat kajkjden työ­alojen
. ihmisiä- ;Vakuutusmaksut ei-ivat
lisäännyn, silla uuden lam mu­kaan
hallstiis maksaa^^/hden kolman­neksen
vakuutusmakisuista.
kea.sti. Kahden ja kolmen '.-uodenikäi- Arabialaisia mennyt
.sia lännen emalampaita saa^ostaa taaS Tajan yli
hemmau kuin 33miljoonaa paata
lampaita, verrattuna melkein 50 mil-daan
seuraamalla lupnnpnka.sv.ua ja j sessa on arvaäniätloman suuri: Etu- jjui-stols-sa
useinitsemaanlaadusta.multa ainoa, , , , , , , karjanja:o.,:ajat. ;arakkaa: ^ikacn neljästä i.ulfalo;asikasta
varma keino on maan analy.'=oimi , ovat vonm Joonaan vuonna 1942.
Maan happopitoisuus korjfaan jau-j lootukseen unranneet huomaita-..a i jasta v 1^73 Allard ja Boblo-buffalo-' ^ " -y^- ^^'""^ aiheuttaneet laman
heiun kalkkikiven avulla, multa ojit-. ^.unimia He ovat ostaneet ulkomailta karjasta Milk Ri-Jf'n.s.sa Montana.ssa h^yy"*^ .sanotaan olevan, ettei saa e-tammcn
on myös tärkeä .seikka. > jalostettuja .sonneja etupaa.s.sa E n - - i jahclla kausainvali-sta rajaa, saatim ' "^^n kunnolhsia paimema. Lihakarja
Makamikussa, Que sijaitsevalla koe- j^^j^j^-^ (ayr.hire.a-. joita sif.en ova:; rUku Canadan JisaantyvalK' bufftilo-' pUaa paremmin huolen Useitaan kum
farmilla on Mlden peräkkaLsen vuoden ^,.,estykselhsesti käyttäneet karjan- karjalle Ta.sta Montanan karja<=ta , lampaat, ja nun monet ovat ryhty-aikana
.suoritettu kokeita vuorovilje-, 1907-1912 valilla ( '^cet ka.svat(amaan kaijaa lanipai-lyksessa
m.ssa kasvatettiin yk.^ vuosi, ^^^^^.^ >.„konaan olleet sjrjas.sa i Canadaan 71C buffaloa. Nama olivat' aveme.ta.
juurikasveja, 1 vuosi viljaa ja 3 vuotta
heinää. Juunkasvimaahan kylvettiin
4 tonnia jauhettua kalkkikiveä eek-kerinalaa
kohti ja yksi ö.sa pello.sta
jätettiin .ilman kalkkia. . Viljan yh­teydessä
kylvettiin heinän siemen, 8
paunaa timoteitä,'5 paunaa alfalfaa
Ja 2 paunaa aisike apilaa eekkennalaä
\kohti. Viiden vuoden aikana saatiin
keskimäärin 1.20 tonnia hemaa maas­ta
missa ei ollut kalkkia ja 2,34.tonnia:
maasta mihin pantiin kalkkia, lisäys
ollen siis 95 prosenttia . Maassa; mi­hin
ei pantu kalkkia nähtiin vain hy­vin
vahan alfalfaa, mika kasvoi hei­kosti,
oli väriltään vaaleata ja kuoli
talven aikana. Kalkitetussa maassa,
oh 60 prosenttia alfalfaa. mika kasvoi
rehevasti ja kesti upeita vuo.sia. Toi-l^
dbpä vuosina voitiin-kaataa kaksikin
'7toa. .
oisun kokeiluihin, sisältyy se, että
on käytetty 1, 2 ja 3 tonnia kalkkiki­veä
eekkennalaa kohti, mutta Kapusi
kasingissa sijaitsevan koefarmm (II-lustratlon
Station.s) johtaja F. Gosse-lin.
sanoo,;etta kahden vuoden aikana^
saatuja tuloksia ei voida pitäa ratkai­sevina.
Kaikesta huolimatta Tiayttaä
siltä, etta suurempi maarä kalkkia
antaa paremmat tulokset.
Makamikin purissä alfalfan tuotan­to
on tarkea seikka. Sen menestyk­sellinen
kasvattaminen riippuu huo­mattavassa
maarassa jauhetun kalk­kikiven
käytöstä, mutta maan happo-pitoisuus
määrittelee sen kuinka pal­jon
kalkkia käytetään. Tästä johtuu,
että farmarien tarvitsee kokeilla
maansa Saadakseen selville kuinka
paljon on pantava kalkkia eekkerin-:
alaa.kohti parasta mahdollLsta satou
.varten;' .:•
pienviljelijät ja osak.si ke.skUc()koisct--
kin karjanomistajat. Onhan tunnet­tua,
ettli naita rotusonneja ei annettu
I astutuk.seen muuten karjojen omis­tajille,
kuin oman kartanon karjalle.
Näin olle.i ei voinut puhuakaan kar­janjalostuksesta-
muissa kuin .karta­noiden
karjoissa.
Pienviljelijöiden ja keskikokoisten
maanviljelijöiden huomatessa karjan­jalostuksen
merkityksen.- olr heidän
lledelmätarhurit hyl­käävät
entisen tavan
..^Hedelmätarhojen valipaikkojen' vil­jeleminen
tai ; muuten : kyntäminen
ja äestäminen on siirtymässä mui­naismuistojen
joukkoon. Parhaat puu­tarhurit,
kasvattavat nykyään. joko
•pysyväistä peitesatoa. kuten alfalfaa
ja-sinihemaä tai sitten kattavat he­delmätarhan
oljilla.. hoinilUi tai muil­la
sellaisilla .suoja-aincilla. Molemmis­sa
iapauksLSsa tulokset ovat-yhta hy­vät
ja- menetelmien valinta riippuu
kokonaan maan laadusta,• .sijaitsemi.s-paikasta:
ja muista a.sianhanroista. '
,'• Kumminkin ::naiden' menetelmien
käyttämisellä, on suuria etuisuuksia
hedelmätarhan viljelemiseen nähden.
Hyvin vahaniiiaan .syöpymistä tapah­tuu
silloin kuin hedclinatarhii.s.sa on
pysy vainen...nurmikko taikka kate-;
kerros. Sen Iisaksi maan laatu para­nee
huomattavasti ja sen seuraukse­na
sadevesi säilyy paremmin maassa
kuivina aikoina. Maan. baktcnelamfi
paranee ja puut, voivat' edullisemmin
käyttää hyväkseen ..maan hedelmälli­syyttä,
Maa on viileämpi kesällä ja
lampoisempi talvella silloin kun he­delmätarhassa
onnurmikko tai kate-kerros.
TURKISPYYDYSTÄJÄT
HUOIVIATKAA!
».Ostan, kaikenlaisia metsäclam-•
.tcn: nahkoja. Lähettäkää tai tuo-:
kaa.saadakscnne korkeimmat hm-'
nat.
Lähet vskuhit uiakscfaan.
Oba
L. VIHONEN
Ontario
liityttävä yhteen perustamalla n-s;
.sönnio-suuskuntia eli .sonniyhdistyksiä.
Eniten naita yhdistyksiä on seudulla,
jo.ssa harjoitetaan maatiaiskarjanja-lo.
stusta, .sillänlillä .seuduilla on myo.s
eniten pieni- ja ke.skikokol.sia kar-jastoja.
Ayrshire jalostu.s on vähäi­sempää
pienviljelijöiden ke.skuudes-
.sa. ... : .
Hyvän ensiluokkaisen sonnm han­kinta-,
ruokinta- ja hoitokustannuk­set
-tulevat siksi .kalliiksi,- e-tta./-sitä.
pi yksityisen' pienviljelijän kannata
kustantaa. Yhteiso.stolla hankittu
sonni sekä hoito- ja ruokmtnkustan-nukset
jaettuna tasan .iehmaa kohti
tulee hyvänkin .sonnin pito kannatta­vaksi
picnviJjeli joiden keskuude.ssa.
KEi.vosnxos
Keinasiitosta on otaksuttu arabia--
Inistcfn kokeilleen hevosella jo 1300-
luvulla. -Italialainen Spallangani. suo­ritti
kokeita koirilla 1700-luvulla.
Hän hedelmöitti nartut.keinotekoisel­la
sicmennyksellu.
• Nykyinen kcino.shtos nautaeläimil­lä
on luettava, pääasiassa venäläis­ten
tutkijnn ansioksi. Onhan Ama-i'ikassa
harjoitettu koinosiitosta jon­kun
verran •ja: .siellä on tuotu Eu­rooppaankin
: Icnlotcitse sicmcniies-,
tct t.i kokeilulai koitttkscssa.
.Kcino.snto.^* Suomessa on va.sta . al-kuastenlla...
Muutumia keino,siiioske,s-kuksiii
nn jo - pcnisiottu, - ctupaa.ssa
suurviljeliioidcn . kcskuude.s.sa. ..
Sn suunnaton..etu karjanjalostuksen
kannaltn.-. mikä• keinosutoksella on
CI ole \aluik.si ai vioitava. Hyvastä-kcum
soiui'Ma emme sia vuodcss.i
lumi 40-50 j.ilkcl.ii'la Kcinosuto.sla
käyttäen 'On niähdollisiuis .saada y h -
•desiä -sonnista useita tuhan.sia. jalke-^
lai.sia. edellyttäen, elta kulkuyhtey­det
ovat hyvät. Sonnin- parittelu :yh-della
kerralla sivaltaa n 2-4 miliar-dia
.sicmensoUia.. eika munan hedel­möittämiseen
tanita kuin jksi elin­voimainen
.siemensolu. :Yhdcslä sic-menhei
l ast a voi siis hedelmöi tlää
useita kymmeniä • elaimia.. Sieineaso-lut
ta^alll•5cstl laimennetaan, sillä on
otettava huomioon sc hukka... mikä
joutuu .välineisiin, ja kohdun limakal­voon-
yni.-. : • .••••.,-
Kehitystä on kaiketi
tämäkin alallaan
Laitonta viinan keittämistä har^
joittaval. henkilöt Floridas.sa kayttar
vät nyt ultra-violet-sateita havittaak-seen
maskisia sen ilmi-aniavan-ha-jun.
rippeitä nii-sta miljoonista buffaloistä
jotka aikaisemmin täyttivät preerian
18. vuo.si.sadan puoliväliin asti jolloin
ne lihansa ja.nahkan.sa vuoksi hävi-
.tettim.
Nai-sta 716 buffalosta.Canadan buf-faloi
ovat 35 vuodes.sa li.saantyiieet
9,250 päiseksi karjaksi vaikka samaaii'
aikaan on teurastettu 27.000 buffaloa.
etta :on karja voitu piiaa suhteelli­sessa
koos.sa niiden laidunmaihin nah-den.
'raman ouffalokarjan elinvoi­maisuus
on .suorastaan hamma.styt-tava.
Sen li.sa.ksi Yhdy.svaltaln buf-
4clokarjo!.s.sa on noin 4,500 paata.
Canadan buffaloalue on suun aitaa,
maton alue mika tunnetaan Wood
BufJalo Parkin nimellä, mika sijaitsee
."hajasaarin" . Albertan ja.. Northvvest
Territonesin rajan kummallakin puo­len.
"Park" eli puisto on jos.sakin
maarin harhaanjohtava määritelmä
silla tama alue on 17,300 neliomailiä
laaja, missä on metsää^ puskikkoa ja
suomaata. Talla alueella on noin 8,-
.000 buffaloa.:
Naiden buffalojen Iisaksi on toinen;
iLsaantyva karja Elk Island kansalli­sessa
puistossa, noin 35 mailia Edmon­tonin,
itäpuolella. Siellä on nyt noin
1,203 buffaloa. 400 muusia/ja 500
hirveä (ElkA kaikki .samassa puistos­sa.
. E l k Island on todellinen kansalli­nen
puisto., mi-ssa on golffikentta ja
uimaranta, mi.ssa ke.säi.sin.kay lukui-
.sia vierailijoita. .Buffalot ovat .siellä
tulleet nun kesyiksi, etta niila voidaan
helposti • lähestyä, paitsi syksyllä kii­ma-
aikana. Buffalot, hirvet ja muu­sit,
ovat laitumella hyva.ssa sovu.ssä,
•siten antaen ehka ihmiskunnan eri
roduille hyvän le.simerkin.-:
Elk Lsland puisto on noni «O nciio-mailia
Inaju kun Albertan ha]litu.s
lahjoitti sillf! a.skellaiM 23 iieliomailia;
Noin 50 iiellömailia on aidattu ja l i ­sää
aitausta suoritetaan. Tata 1,200
paista buffalokarjaa käytetään sei-,
laisten buffalokarjojcn taydentami.
sccn. kuin esim. 30- painen buffalo-^
karja Ridmg: Mountain kansallisessa.
puisto.s.sa ja 12 paincn karja: Banflm
kan.sanisc.ssa.puisto.ssa. Tana vuonna,
lähetettiin kaksi buf falolehmaa ja
harka -. Diidlcyn ZoolOKical tarhaan
•Worccätenin. Englantiin. Sinne saa­puessaan
buflalot eivat tosiu anta­neet
haastattelua lehtimiehille; mutta
3alamatj'o]ai.set,: jotka, niita kasitteli-
»vat,. ovat kertoneet,. etteivät buffalot
pitäneet silta.. ••
North ja South Dakotassa viljav.uo-rict
ovat olleet nun hyvät,- ettei far­marit
ole : tarvinneet nnta sivutuloja
joita he ennen ottivat lampaista, ja
niin ovat vähentäneet taman vaivan.
Toisinaan on ollut ja.-edelleen on
liikaa villaa, mutta tuskin tama .seik­ka
on vaikuttanut, lampaiden luku-
South St. Paulissa viidellätoista dol­larilla.
Hyvän taysirotuisen . passin
.saa 65 dollarilla. Viisikymmentä tai
vähemmänkin emalammasta ruttaa
aluksi. Noin 35, 50 tai 75 lam.masta
varaa farmarille hyvän sivutulon, ja
kunhan niille varataan hyvä laiSun,
ne eivat tarvitse paljon viljaa."
JOLXU^iX V n P. « läjdeUisec i'-?ena:jy'.der;
Jn'iar. Kocmtinist-puoiueei; '&t''cvs-komitea
on h^Tak^yny:-.historialleen.!
paätoslau^een xiykyizesiä polnttises:?. v
tilanteesta; - Snna sar.otaan; .stta;
Mountbatteriin palkinto: on annettu-i
meidän maamme kansal-e "e: oikeana, ;
••aan vaarana ;:s€-na:5>T-tena Tamar.
palkinnon avulla bri'tilainen Irnpena- {
spHisen demokratian sOii^^a
Tymi5*>si.-.
Seilaten demokraatti^er. ^
ohjelma esittää täydellisu.',
tU-TUsra brittiläLsestä vsltai
täydellistä : itseiiäisyj-:ta, ;de
tista - perumislakia, joka
kaikkien kansaUisuuk^ier.
hallitusvallan muoto ei ole muuttu-i .i^^^^-^^i-Jäea lopettamista iimj
, kaanla.sta korvausta, maar.::
" _Pa'a':.o,s•la- u. ,s•ee. s.-.3 o-oitctaan. etta pe-'L, mir.t asen ,v ilje,liijö ille..tarks^idi'.] laten . kan.sänjoakkoja ja ynteiskun- •. "-uuiiien k. an.^ -^lh=. tam.. •^.t a.. -.a^se':J1
JenisaknL •—Viikonvaihteessa me-r ^ nsuä•u l„ir ib,s- t,.a s nesv ar•„-lyl h2.ts v,-: :n.u.y..m.t-yQ. hu^t./se. t ia.s..- t.yo--no..- n.••o-..In n tiiman- f. r;f. n.dosiUm. ioskelrl•aa t .i-p ^• ao.-l ik-m,.a ilslat•a, - - sj.e-ak at av;-.hsV-:e-i.-;ö *d!
ni noin 750 univonmupukuLsta arabia- penali5min;kan5sa ja täten näyttelee
- laista .sotilasta Palestinau rajan yli
i Tubasin kylän kohdalla: keski-Pales-
! tmassa. Bnttilainen armeijaosasto
i maarattun heti lähtemään paikalle.
Rajan yh menneen arabialaisen
osaston komennossa sanotaan olleen
'•Kunhan hyvaa vuoroviljeiystahar- ' korkea-arvoiisen Irakin armeijan up-joitetaan",
jatkoi Anderson, "niin ai- seerin. . -
na on laidunta-alkuisin,. ja sitten hei • • • •--
nanteon jälkeen on niityt lampaiden FjIiDDiinJen unionistit
käytettävänä Se ajatus, etta lampaita *^"!.PP""*^^ UlllOniSUI
ei SOVI pitaa lehmien kanssa samalla CStavat r i k k u r i t ä v a r am
laitumella on aivan vaara, ^os l a i - i ' ' p y y n n i n .
dunia on riittävästi, lampaat tulevat
toimeen- lehmien mukana yhta hyvin
kuin Itsestään. Maaliskuu-ssa ja huh-ilkuus.
sa ja- viela toukokuun alu-ssakin
.syntyneet karitsat kasvavat määrätyn.
90 paunanpamoisiksi lokakuun, pup-. reiden pääsemästä rakennukseen^
livaliin mennessä hi väliä laitumella unio on kieltäytynyt käsittelemästä
Manila. — .(AL.N) — Filippiinien
Communication Workers union toi­mesta
on asetettu lakkovartioita Ma-ckay
Radio-yhtion konttorin ympä­rille
tarkoituksella estaa lakonnkku-ilman
viljan .syottamLsta." , ; I mitään Ma.ckay yhtiön t a y a r o i t ä t u -
Emalampaat tarvitsevat vahan vil- . keakseen.täten lakkoilevia amerikka-määrän
vähenemiseen.. Hallitus on jaa talvella. Jo.s ne saavat ola,-maissi- i^^^ia veljiään,
tukenut villan hintaa. Commodity | pellolla ja saavat heinää, talvilaitu-
Credit Corporation lakkasi ostamasta
villaa, viime huhtikuussa, mutta elo­kuun
15 päivän jälkeen kannatusoh-jelma
otellun. uudelleen käytäntöön.
Kaikki .seikat huomioon ottaen, on
hyvää .syytä otaksua, etta-Yla-Michi-ganissa.
Wisconsinis.sa, . M.innesota.ssa:
ja kumpaisessakin Dakota.ssa lampai­den
kasvattaminen tulee- olemaan
kannattavaa: hommaa — yhta. kan­nattavaa
kuin mika hyvänsä muu far-maaminen.
; Asiantuntijat sanovat
lampaiden tuottavan enemmän hyd-.
tyä kuin lihakarja: ja niistä on .va-men
lisäksi, ne eivat tarvitse muuta
rehua kuin kolmen kuukauden aika­na
ennen karit-soimista. Sitten.miilo
pitää olla antaa hyvää palkoheinää,
ja noin kuusr viikkoa ennen karitsoi-mista
puoli paunaa Viljaa päivas.sa.. .
Anderson, kuten jokainen lammas-
Shell-yhtiö yrittää
kiristää gasolinin
hinnan korotusta
Vancouver..— Shell Oil Co:n BC:n
varapresidentti N. Y. Knox sanoi tääl­lä
viikonvaihteessa, etta hänen yhti-
."antikan3älli.s.ta" .o=aa. Sama pitaa
paikkansa Paki-staniin nähden. . E n -
koisesti juuri vume elokuun 15 paivan
jälkeen-Intiankansalhsen kongressin
ja Moslemien hiton • edustajat ovat
ryhtyneet solmiamaan taloudellisia ja
sotilaallisia hittoja anglo-amerikka-laLsen
imperialismin kanssa"..
Kommunistipuolue on kehoittanut
kaikkia edistysmielisiä aineksia muo-.
dostamaan. imperialismivastaisen de­mokratian
rintaman, jonka päämää­ränä
on-aikaansaada Intian ja PakiSr:
tanin hallitusten perusteellinen- uu­delleenjärjestäminen,-
- mika takaisi
I. ". • • •.. •. .. •..;~. /. V,.... ,, - •• .~7i\
i J f U R I A V A T T U
j KÄHERRYSLIIKE
I Pitkäaikainen kokemus, huolelli-j
nen . tyo ja: kohtuullLset hinnat.
S u i k eu d u n s u o s i oo n n e.
TERTTU LAHTINEN
. Puhelin G L 9604
238 Pape Avc. . Toronto, Ont.
ekspertti .sanoo, matojen poLssapidon^onsä suunnittelee gäsolinituotannon
lampaista olevan: tärkeätä. Lampaille vähentämistä, ellei maakuntahallitus
pilaa antaa matasatsi juuri talven, suostu gasolinin hinnan korottami-tullessä,
ja sitten lopun vuotta niille seen.
pitaa varata suolan.seassa — yksio.sa i . BC:n oljy-yhtiöt ovat anoneet polt-phenothyazine
yhdeksään osaan suo- j toaineen.kontrollikomitealta hintojen
laa.
Kanoilla voi olla
suolan tarve
'JOÄ se. on .suolan. tarvCi joka saa
kanat ryhtymään raatelemaan toisi­aan,
niin miksi- ci rehunvalmLstaiät
pane enemmän suolaa maskiin? Help­po
tehtävä ei -ole panna suolaa, juo-,
ma veteen : silloin kuir, huoneessa oiv
juokseva vesi." Nain kirjoittaa eni?.
kanafarmari/ '
Hänelle vastattakoon: ensiksikin, se
lei aina ole^ suolan puute, joka saa pu-sen
veroviraston päällikkö : Joe - Hill
on ihnoittanut. -etta hanen.inie.hon.sa,
relttasfvät 400-gallonan: .: viinapoHti-mon,
Hillsborough-kauncissa ja taka­varikoivat
1 200 ma.skia.
• Viinapolttunon kehittyneet -'•yk.si--
tyisyriuajat", käyttivät; sadelamppu-jen
patteria maskista nousevan hajun
hävittämiseksi
T H E WORKERS' CO-OP . . .
USKOLLINEN KAIVOS-JA METSÄ^
TYÖLÄISTEN ETUJEN PUOLUSTAJA
KOKOUSKUTSU
Ganadan Suomalaisen Järjestön South Porcupinen OS.
VUOSIKOKOUS
i pidetään osaston haaHlla tulevan helmikuun: 1 päivänä,
alkaen kello 6 illalla.
Kokouksessa esitetään toiminta-ja tiliraportitr sekä vali-
: X toiminnan komiteat.. .:
South Porciipiucssa, Oittariossa, tammikuun 19 pnä 19-io.
JOHTDKU.NT.A. '
Tampa.^^a .Mjaitscvifn liittohallituk, | letit yrittämään syoda toinen toisiaan
' On monia, muitakin mahdollisia syua,
Viimek.si .toimitetut: tutkimukset;0
: täya t.: e ttä jo§~ i-ehussai ei.:qle riittäväsi:
ti. eräitä pröteihiaiheU^ä^; alkavat ka­nat
tuntea taipumusta kannibalismiin.
Lihäjätteeti^mäinitaänv sell^
neiksi,' joiden':puiittuinirieh aiheiittäa
:känhibalismia.^.--I;: •:-;.:.;-r.:;.:^^V V"'-
.: Toisaialta ;;taasviuälhneh,:^suöla
nos^oiVVäärällis:ta..Se voi saatte
. nän säiräaiysi ja :'j6pä:tappaakin-sen^^^
Kaksi •'p.aunaä:.suoi^ rehur
päunäSsä.'ph:hian. suiiri ai^^
jä ^ puolentoista-'pi^^^
oikea niäärä.
:: Kplmähneksi.; vaikka.}se- orikin> vair
vbjä: vaativa; teii^^^^
pj^yttääNjuokseva• vesi ;piwleksi'päi-;
v-ää jä' kantä'ä;.S^
seen kannibalismiin soriuiieille: ka­noille
; suola kulir iii; ; K ä y 11 akäa yksi
ruokalusikallinen;: siip%a: j pkaisk5'v^^
sigallbnaä kohti. Antakaa- niiden juor
da liiin jiäljoh kuin.haluavat.- . '
Juuria yli 90 km.
päivässä
, U.skomattomalta tuntuu: vaite, että
jonkin kasvin juuri, voisi edullisissa
olosuhteissa • kasvaa yh 93 km vuoro­kaudessa.
Amerikkalainen kasvitietei­lijä
H. J . Dlttman on kuitenkin suo­rittanut
erittäin huolellisen tutkimuk­sen,
joka osoittaa, etta tällainen on
mahdollistä. T-utkimus suoritettin ta­vallisella:
syysruknlla, jonka annettiin
neljän kuukauden ajan .kasvaa erit­täin
edullisissa olosuhteissa kasyihupr
nee-ssa; .minkä jälkeen multa :varo­vaisesti
erotettiin juurista veden : ja
hienon siveltimen avulla. Senjalkcen
ryhdyttiin jättiläismäiseen tehtävään:
mittaamaan kasvin.kaikkien juurien
yhteenlaskettua pituutta. • Tulo.s oh
yllattav.i
Yhdellä ainoalla. ka.sviyksildlla to­dettiin
olevan seuraava .'juuristo: .143
suoraan .kasvista, erkanevaa juurta,
ns; li-säjuurta (niknlla ei.mm. ole
pääjuurta I, joiden yhteinen : pituus
oh 0,065 km. hsak.si 35.607 edellisistä
lähtevää toisen asteen. 22296651 iiais-tä
lähtevää kolmannen. asteen ja e-dclleeu
11483271 neljännen ..asteen
jtiurta, joiden yhteenlaskettu pituus
oli- vastaavasti - kussakin ryhmässä
3 53. 175.1 ja 622 km Vumeksimai-niiui.
ssa <522km:ssä juuria oh .yhteen-
.s: .i433556U288 juurlkarvaa. joiden p i ­tuus
oli 0.7 —•1.0 mm., jolloin juu-rikarvojcn
yhteenlaskettu . pituiis oli
10623 km.
Juurien koko piiUa-ala ilman juu-uk.
u\oja oh 237 m Juunkarvojen
koko pinia-ala oh 401 m Kun leh­tien
pinla-ala on 4.7 m, oh juurien
yhteenlaskettu - l>inta-ala niin .muo­doin
130 keilaa suuiempi.
,Jos kasvu ohsi -jakaantunut ta.sai--
scsti koko' 4 ••kuukauden,.ajalle olisi
jpkä päivä muodostunut 114,179 luit­ta
juurta jä 1.18;475. 737 uutta , jiUH
rikarvaa'.': -Koko • päivittäinen juurien,
kasvu keskimäärin teki 4.99 km, juu­ria-
ja 88:5: km jutinkarvoja. • Is. yh­teensä
päivittäinen maanalaisten: osi­en
pidentyminen oh 93.49 km. .-r^ Työ­kansan
Sanomat.,:- ::,:•..,
Väritetyn munan
keltuainen
korotusta.:
Näytelmätilaisuus
{Timminsissä helmi-
Nyt ne yrittävät saada-- kanat mu- ' kuun ,8 päivänä
lista, turvallisuutta .tyolaLsilli
Paatoslause loppuu^ :£eun
'•Ylläolevan^ ohjelman toteutt
riippuu koko Intian. Pakisi
kaanluetttma, kansan -vhtenäi
ta, vapaudesta ja hyvmvomni
Kirj. Bori
£_.-., :i Euroop
-,- Mjracon i
-.^-LIU-IU on
^.,-'„'.i:5". s on V£
i^c loytaa
<-1. 6 ööO ai
Stii Sijaan ei.hi
V0-:1
;-/->i , •»oiiria vaki
-:..c-.i Iliaista.
. heili
'.:v,T.ii<-ne.s. joka
•;;5P<'?.]na5: halli tJ
:v'.:=?;T sijainen,-
-e-'; \:.=tetyn a,
pror.ctp-^ apostol
raa.r. -pannen
pcs-orumi.. -kai
i.
- T - Ennen aikaan miehet
kaikki, osat draamoissa mutta -
dettu.: etta • naiset esiintyivät:
näyttämöllä, JO ennen v. 1.5.50
:— Ki-emh rakennettiin v: i3irl
KOKOUSILMOm
CSJ:n Toronton osa
[varsinainen kuukausiltoä
pidetään jokaisen kui
deji ^ensimmäisenä
.taina, kello 8 illalla, osa
j huoneistolla Don haalii];
JOHTOKl
E D E S f A K A I S I A LAIVA- JA LENTOMATKOJjJ
SUOMEEN — TANSKAAN — NORJAAN — RUOTSIIN Y. 51
^ Tehlcaa paikkatilaulctenne nyt m y ö h a i i t * irktya j a ». 19t8 vaj-ira.-— M7j-mroe etsH,
leen o a k i e t i u j a li[>pu]a. jna haluatte tiiottu •ukulaiianne . Canadaan. Hankimme .piui ^
T l i i u m i t . Pjrytakaa l a h e a i p i a tietoja. -
Me väUtämme kaikenlakia V A K U U T U K S I A : Tarkat^ tiedot pyyitttieti
O. K. J O H N S O N & C O . Vakuutus-ja mätkaUutoir
51 Gerrard St. W. (Bay'n lähellä. . WA. 1403 Toronto 2-0ii|
nimaan sellaisia munia missa on joko
punainen tai vihreä keltuainen.
North Carolinan, rehukaupan, osa­omistaja
B. E. - Efird kokeilee erikoi­silla:
kanaruoiUa ja: h ä n toivoo sillä
olevan -.ratkaisevan vaikutuksen: ka­nanmunien,
keltuaiseen. •-
Myöhenimm:toivotaan .voitavan ke­hittää
muitakin värejä punaisen ja
vihreän Iisaksi. .
On vaikea sanoa mihin.nuta munia
vTimmins.. — Pakkasista huolimat-
, ta on , laulukuorolla, voimistelijoilla
ym.. kova: kure. Mutta suurin uutuus
ja kure on näyttelijöillä, jotka har­joittelevat
parhaillaan näytelmää
"Vhmeinen- rikos ja viimeinen ryövä-
, ys".. Tama näytelmä esitetään helmi­kuun
8 pnä. Tama näytelmä, joka on
, katsomisen arvoinen, on- siltä- erikoi­nen,
että sen näyttelijät, ovat kolmel-
kaytetaan missa on v-a.. rillin„en .k,,e„»lt».„u -. j^^je^^n^^ p^^a^i^k^k^a kunnalta,'., K i r.H a n d L a -
ainen, mutta mr. Efridm on .para.sta
varoa, etteivät ne sekaannu markki­noille
lähetettävien munien kanssa..
KESA- JA TALVIRUOKINTA
Tavallisesti, tjos lehmillä on hyvä
laidun, ne.saavat kokolailla riittävästi
proteiniaineita-ruohosta ja tarvitsevat
tiivistettyjä lisarehuja vam sen vuoksi
kun ruoho ottaa hika suuren tilan
vatsassa. Maissijauhetta (kävyt jyvi-neen)
ja kauraa .sekaisin on mainio
sekoitus antaa lypsykarjalle. laitumen
lisäksi.
:, Näytelmä :o.n - ensimmäinen tänä
vuonna .ja olisi suotavaa;,että katso­jia
ohsi haalin täydeltä, Sillä, se an­taisi
näyttelijöillekin :paremmin: i n -
nostusta -kuluvan -vuoden työs.sä.
Ei SIIS unohdeta saapua SJ:nTim-minsin.
osaston. haalille helmikuun 8
pna kello 7.30 illalla. —- N . T.
957 BROADVIEW AVB
TORONTO, ONTARli DONHÄALILLÄ
JOKA LAUANTAINA KLO 9 IL
RAY ÖHMANIN ORKESTERI SOITT
Ole uskollinen osuuskauppaasi kohtaan!
— Maidossa on :86 prosenttia: vettä;
Kananmunien peseminen
Jokaisen alan menneisvys on täyn­nä
-erehdyksiä ja väärinkäsityksiä.
Siipikar jatalous eu ole sima: poikkeus..
Yhtenä sellaisena .voisimme .mainita
kananmunien - • pesemiskysymyksen..
Markkinamiehet .vakuuttavat teille,
että pelkkä kananmunan vedellä pe­seminen:
pilaa sen -ja tekee markki-iioille
kelpaamattomaksi, Yleisena: us­kona
on, että kananmuna on tiiviisti
yhteenhitetiv ja etta sen kuoren pe­seminen
avaa .reikia, ja :tekee.munan
alttiiksi kaikenlaiselle tartunnalle.
: Ti&dcmiehct ovat . tutkiimistensa
kautta saaneet selville.: etta..munassa
on hyytelomaihen hyvin ohut kerros,
j onka •• läviise unkeutu mmen on.. hy­vin
helppoa ja .joka sallii^-bakterin.
päästä kuoren läpi - munaan.,. Jos, ver-,
rataan vedellä ..puhtaaksi, pesiyä iaa.-:.
nanmunaa • pesemättömään , puhtaa-
^0 päiraä |lnti
f Jatkoa kolmannelta, sivulta)-
-syömme? Sekoitusta, .jossa on puolet
Kcsalla tarvitsee viljarchua antaa ,ehnaa ja puolet ohraa, jonkinlaista
vam puolen siita kuin talvella. , soppaa ia pienen-annoksen kasviksia.
Sikah kun laidun huononee, kun ^ ^oita ja maitoa annetaan vain sai-ruoho
on tulehtunut ja alkaa kuihtu-,-,ajije tovereilli. Liha ja hedelmät
maan. kovasti lypsäville lehmille tulee' ^^.^^ erikoisen harvinaista ruokaa. Me
antaa protemipito.sta hsarehua vilja- | ^ ^ ^ ^ ^ ^ jälkiruokaa kerran viikossa,
rehun Iisaksi. Protemirehulla tarkoi-I £ ^ 1 , ^ , ^^^^^^ j^^^.^^ kansallinen halli-tetaan
sellaista kuin pumpulisiemen-^ hinlakontrollit. Halhtuk.sen poli-
jauho tai soijapapujauhc. 1 tiikaii: yararikkoisiius • voida ah ha va i tä
Talvella, jos lehmillä on hyvia.pal-i
kohoinia.(alfalfaa tai apilaa) raskaas-l
tl lypsävätkään lehmät.eivat tarvitse.'
juuri muuta kuin: yksinkertaista vilja-
Tehua, joka sisaltaa osan proteinire-hua.
Hyvä sekoitus on: 400 paunaa
jauhettua maissia..200 paunaa jauhet­tuja
kauroja ja lOOpaunaa soijapapu-jauhetta
tai muuta proteinijauhetta.
Jos heinät ovat. huonojäi silloin
proteinijauhetta tulee olla puolta
enemmän rehussa.
siitä,.-että tämä .uoirneiipid
sen johdosta, kiin Mahatma Gandhin
vaisto sanoi sen olevan oikein.
Suurbisnes pn tervehtinyt tätä toi­menpidettä
länipiniästi. Mutta kan-
1 sa tuomitsee sen jyrkästi. Enin ö.sä
Saiipmaiehdistöstä oli ' hintakontröl-j
Iin poistamista ' vastaan. Ihmisten
keskuudessa pn laajallelevinnyt pel­ko
joukkonälkiiritymisestä,;
Tänä iltana kokoontui 100.000 työ­laista
kokoukseen Kamgar Maidanil-set
munat tulisi pestä heti, nun pian ] Ie protestoimaan hintakontrollin pois-kum
mahdollista, ennenkuin bakteri \ tamisen johdosta. He päättivät julis-ehtii
paasta. kuoreen.. Ne-tulisi pqsta
lämpöisessä,. juoksevassa .vedessä; tai
vieläkin- parenipi.— lämpöisessä bak-.
tenu tappavassa-seoksessa: . •
Yleisemmin :kaytannossa olevista
seoksista on:- puolesta aina yhteen,
prosenttiin; keskitettyä Jipeakivea .tai
sodiumhydoxide ainetta. Jos pestävä­nä
on vam osa laatikollisesta kanan-taa^
vhden- päivän- .yleislakon tk. 29
pnä tässä kaupungissa. .Keskuspro-vinssien
ammattiyhdistykset ovat; e-^
sittaneet :samaa; ^
JOULUKUUN 15 P.
Intian .^kauppaministeri. mr.Bhab-ba.
joka on bnttiläismielinen suurlii--
kemies. on vedonnut Yhdysvaltain
hallitukseen, etta: Marshallin : suun-munia,
uittaa kaksi tasapaallistä tee- nitelma ulotettaisiin myoskm Intiaan
TKKATMENT
«rOMACM
KKMKDY
T U O T T A J A N L A U S U N T O:
Hyvä terveys on sata kertaa kaikkea kultaa ;c|
i^mi: /laa arvokkaampi.: Ja. sama pitää paikkansa
dan .lliäkkcittcmme suhteen joilla on ollut
mm manlaajuincn kysyntä vuodesta 1938 lähtien.
' luistettu hyvälaatuiseksi, parhaitten väliti(istc\
naista, antamaan huojennusta sairaudesta kiirsr^
"P. T ; N . ^ Luscoe, M.^LTriiHriri^rck . '
R.USCr TREATMENTRE-MEDY oh hyvälaatuinen lääke id
tautia, ruoansulatushäiriötä; vatsakaasuja, kaa.sukipuja, ha
ja, kuvotusta.tai nnnanalla olevaa kipua, kylkiluitteiiallal
tuvaa kipua, vatsan vasemmalla tai oikealla puolella; tuntj
kipua, paankivistysta, paanhuimausta.perapukamia taima
vikaa vastaan;.liouttaen ja poistaen epänormaalisen virtsahJ
vir.t.sakanavista, paiseet jotka johtuvat umpitaudistä. heq
tuneisuuden, katkeran maun suusta, vatsan : liikkumisen f
säännöllisyyden...vatsakuumeen. ruokahalun puutteen Jaj
inaaitiset kivut. Alkaa viivytelkö paivasta toiseen, älkäaa
tako huomista—,ne:.aiheuttavat: vakavia seurauksia--p: ja ^
hemrnin VOI olla jo Inan myöhäistä hoitaa itseänne parhij
kaan lääkkeillä. Me. suosittelemme teille heti otettavaksi
sikallinen Rusci Treatmcnt Stomach Remedy-laaketta jokaj
va ennen jokaista ateriaa: valtiaaksenne kaikki enemmat vakavat saira
ja vaivojenne huojentamiseksi. Tulokset e/isimmaisesta pullosta ani
parhaat tulokset. Hinta $5.50 pullo. * c
MIZARH-SALVA on meidän parastamme, mikäj
taa --ihmcenisiav-.-tuloksia- •'••..ciistoimäisestä •;•.voita
Selkäkipuihin, kipeisiin- pakottaviin' olkapäihin
lapaluihin, kipeisiin kasiiii, kyyiiärpäihin, :raiitq
niskaan, kipcaan^ rintaan, Ipnkkäsärkyyn, luura
— kylmän vedoii' tai kosteudeii aiheuttamäaii kis
lantcKssa: • kipeisiin.; kankeisiin,' ajettuneisiin m
viin polviin, nilkkoihin ja jäseniin;-iniesten ja naj
suonikohnuihin. kylmiin jalkoihin.ja sellaiseeni
t^eseen:kuin muurahaiset käyelisiyät ihon iiahasj
Mizarh on.',;vastaarsytystä j aiheuttavaa 'salvaa,:
vetaa markaa-sisältävät näppylät-ihon .ph^inal.]^^^^
taen siis heti ensimmäisen; käytön- jälkeen jä hu-j
taen kipua paikoissa, kuten ylla on seliieiiy.
salvaa ei pitäisi kayttaa lapsiin ja se on huolella^ piilotettava lapsilta:
arh salva.on ainoastaan aikuisia varten; Tata salvaa käytetään vain
I seman paivan perästä eika joka palva. Alkaa käyttäkö Miz-irh s
• kasvoihin tar muihin .arempiin, paikkoihin. Seon voimakasta: .salvaa
muuta sellaista ole Ganadassa tai Yhdysvalloissa. -Alkaa siis antako ke
kaan uskottaa -teille, etta olisi .jotakin; samanlaista salvaa. Hinta
tölkki. Jos te etje voi kayttaa Mizarh salvaa, -nun käyttäkää allaselostt
linjamenttia.-:Linjamenttia voidaan käyttää lapsiin. • - :.
Itisikallista lipeata: Kumihansikkaita
.tulee;pitaa käsissään tätä seosta käsi­tellessä
jä kananmunia pestessä., :
Seosten.: tulee: olla lampoisenipiä
kuin pestävät kananmunat ..siksi, kun,
munan sisalto paisuu hiukan ja es-,
taa baktenn. pääsemästä sisälle. Jos
kylmaa .vettä käytetään, menee sisäl­tö
..kokoon ja 'omaa .taipumusta, imea
bakteri kuoren lävitse, munan sisään:.
Täten siis; kaikkein pahin teko on
antaa likais^en'.:kananmunlen seistä
On: myöskin ilmennytse .seikka^- ettri
Intia tekee. sotilaallisen •hiton anglo­amerikkalaisen.:
blokin kanssa- kaak­kois-
Aasiassa.
JOULUKUUN 16 F.
Mutta Intian tavalliset ihmiset
taistelevat, iskevät:takaisin. Kashmi­rissa
. on; kansa asettunut lukemaan
populaarista johtajaansa Sheik .'^b-dullahia
lyömään Pakistaninsuunnit-teleman
hyökkäyksen, sekä: lopettä^^
maan autokraattisen Maharajahin sir.
kylmässä vedessä ja sitä tehdään ylei- H»^' Singhin vallan. Taistelut riehu-sesti.,
vat Hyderabadin valtiossa Nizamin
despotismia vastaan.. Bengalissa on-vesimelonissa
92.4. porterhouse stea- } seen munaan, nun kummankin havai- Sanomalehti on määräajoin U- \ »istui voimakkaan kansan joukkoliik-kissa
60. turskassa 82.6 :ja .munnassa taansailyyaii,yh-ai kauan-ja yhta. hy- t^ip^tyvb painotuote, \onka--tarkoi- 5ceen estaa sortavan lainsäädännön
74 prosenttia.
— Eräs tulivuori Coliiassa, ;Meksi-:
kassa purkaa, jaata. Rakeita putoaa
jatkuvasti ympäri tulivuoren suuta: ja
paikkakunnan,: ihmiset: myyvät niitä
cliiisLssH ,kaupungcii«a.~
SUOMi
SYNNII
(.Jatkuu t
,arvovaUaisesti
tolia, ennenkuir
'den ja rauhan
5 23 s» Kenttä
piston puolesta
nön silta, etta r
: villitiim-me .arm
kili venalaisvelj
tämä oh kaiken
•makas sivutark
•sita olisi ollut,
meita pappeja...
• la - pitänyt.. V
kunmamerkkeji
: "rauhan-evank
nosti armeijan
• taisteluryhtiä. ;•
.•arkkipiispa mmi
,me puolesta esi
jo:-iiakaamme ,
mlämme onniti
seura nyt parhi
tävyydcn todisi
Piispojen . toim
pahtua esimei
suuksissa, joita
ha on lopulli:
osoi.ttasimme', e
. papeilla on ec
tehdä totta M-
•tjsta.-, „,
• Moninaisten:
Kesimme edell
mutta alaotsil
oikeuden puhu
km. ,:
•:Vaikka nuor:
vain .sodanaikf
ilmio. niin ser
liin liittyvänä
Meidaiii jotka
mieluisan teht
loja. on iiska
s:lnia.sta siima
etta . uudet ir
kun-parannus
ryhdytty. Jos
me sotarikoks
kiksi ohjata n
han: teille, ni
täydellinen, pe
tahapatukses
jilta. ja nuort
joilta-me odot
alastoman- r
Kun me olem
hoa omalle- n
kuin mita ny
emme.-niin-o
koko yhteisku
ja kirouksen
:• Kansankirk
iieet; puhuva
, mutta eivatp:
vmaan erast;
Pietilä mainit
.siveysopissaai
kaan .sodan, 1
tava- Jumala:
kaan kirkon,
nut? Emme
km. tavoin yr
paaksi.vastui
.dillamme koi
mun kärsimy
taisimme, kni
mehän ylpeä,
maailman lu
meidän on :
etia Jumala (
tuksena on uutisten julkaiseminen
Syynä siihen, että tavallinen pesty ^ erinäisten tapahtumien arvoste-muna
pilaantuu-pikemmm on se, etta käsitteleminen. Sen takia se
muna oli likainen ja bakteri oli jo ^ vmttämätnn kaikille ihmisilU.
silloin tunkeutunut sen kuoreen. i lukekaa VAPAUTTA ja ti^atkar
on olemassa oikea ja väärä tapa ,g itsellenne, että voitte lukea sitä
pc.-ta k.in.inmuni.i. Ensiksikin, likni- äännälliscsti.
hyväksymisen.
Eilen järjestivät Madrasin valtion
työläiset .päivän kestävän yleislakon
maakunnan : 100,000 hallituksen työ­läisen
useampia päinä kestäneen l a ­kon
tukemiseksi. Useat tuomaritkin
j.i voronk:-int..i.>at liittyivät lakkoon.
Kuuluisia.eurooppalaisia DIAN.-i-TIPPOJA valmistetaanC^j,..^:,^,„_
dassa eurooppalaisella .; tavalla. Alkaa karsiko- koko: tal>£y ;•'• • '
kesaa yskästä ja- kylmettymisestä, hengenahdistuksesta, h
torven tulehduksesta, nenakatarrista. rintakivusta, heng:
misesta, lenvioista tai hammassärystä, kylmän vedon: aiho
masta:korvakivusta• tai kurkkuviasta. jne.. Muutama• iippa ^
naa otettuna., Sokeripalan -: tai kuuman .veden: kanssa ^^^^
hyessa ajassa helpotuksen yskässä ja kylmettymisessä. • Tai
korvaan pannaan pumpulia, missa on :muutama tippa ,D?
tippoja, niin se helpottaa ^korvasäryn. Pitakaa pullo Diana;
poja kotona, silla se on aina :kaytannöllinen olemassa.
Sl.OO pullo.
LUSeoES RHEUMATIC PAIN RUB peihelinjamehttia
tunkeutuu syvälle ihoon, ja lämmittää kipeitä;i3aik.koja:
heti ensimmäisestä käytöstä lieveintäen selkäkipua, kipeit*
koita via olkapäitä tai lapaluita, kipeätä, kankeata niskaa-kevia
kasia,^kyynärpäitä, ranteitä-tai sormien.'niveiiäi-k:;
rintaa tai selkää:lonlikasarkya,. luuvaloa — kylmän vec^
kosteuden - aiheuttamaa kipua. :• lanteissa; nyrjähtäiiE:
pakkasen palelluttamaa, kipeätä;. kankeata^ ajettun.utis
polttavaa, polvea; nilkkaatai nivellä; kylmiä jalkoja jne»;:
Iinjamenttia voidaan käyt taa lapsiin, aikuismi ja vanhe:
perheessä.- Te voitte kayttaa sita kasvoihinne, :päähänne j a muihin ffis
tulhm paikkoihin.-. Tämä;perhehnjamehtti. on,valniistettu-parhai^^^^^^
tuista:aineista,-valmistettu antamaan-nopean huojennuksen reuma.cs
myelreumatismin,-:luuvalön.:ja:lihasvikojen kipuihin.-.Ja;orihyvm
nollista v.linjamenttia • pitäa : asunnossa . aina - itseänne - ja mvos lapSi • edel^
varten Hinta Sl.OO pullo tai 3 pulloa S2.50. Te voitte kävttää sita ^ . _ .
ja illoin. ' " "'••"•^
.Näitä lääkkeitä myydään kaikissa .hyvissä rohdoskaupoissa, kirja- jä
tavarakaupoissa: Canadassa;.Niitä" ivalmistäa tämä kautta maailman:
nettu läakeliike:
Jumalan tuo
iriK-^et. kun t
^ > lepaa kiroi
•i he Viikkien":
<u ja ylen kö
•-^riarnaisi Lu
meidän arki
; ••Tällainen.,
.'•asta voimn
•h^uuskysymy
,: Sodanjälkf
?im.Tie kolm
i:o.-Varsir
:o'-la itse ko
2 o. Ne. j
•lähtemään: s
iatuske.skuk£
ioppui ke.ske
3;o. Ne la
-jä korvi
leen. ku
LUSCOE PRODUCTS LIMIT
859 Q L T : E N S T R E E T E A S T TORONTO 3, O-VT., C-A-V
Huomi::'Me;emme lähetä mitään lääkettä Ganadan ulkopuolelle: jolit5<
suuresta raaka-ainepulista mikä aiheutuu meidän taotantoliikkeestii
Ensim.mäi.
rinta mamiei
^;uin nuoren
:aä pois se
Päganda pä
:. Emmehän
-'^fi^iri olleet