1948-01-31-02 |
Previous | 2 of 8 | Next |
|
small (250x250 max)
medium (500x500 max)
Large
Extra Large
large ( > 500x500)
Full Resolution
|
This page
All
|
lAuantaina, tammik. 31 p.—Saturday, Jan. 31^ «f' K i m i d i Canadians. Es-tiblUbed Vav. 6tb 1917. Authorized tolMcomi dass mall by the Post iOfOccnJJepattmenti Ottava. Pub- jlined thrioe veekly: T u e s d a y ^.^^IllUrRdiays and Saturdaysby Vapaus y PUKUBbifig Ckimpany Ltd.. at 100-102 iirSIm St. W,. Sudbury.Ont.. Canada. Telephones: Busisesa Office 4-^4264. Editorial Office 4.4265. Manager E.Suk£}. EditorW. Eklund Mallins address Box 69, Sudbury. Ontario. AdverUfiing rates upon application. Translatlon free orchaige. TILAUSHINNAT: Canadassa: 1 vk. $5.506 kk. $3.00 3 kk. $1-75 YhdysvaUoissa: 1 vk.$6506kk.$3Ä> Suomessa: 1 vk. $7.00 6 kk. $4.00 MUUT LEHDET mi banmaallisuus ja tjröväenliike Jo on aikoihin eletty! Jsanmaailisuu.skin. leimataan nyt työ- .väenliikkeen paheeksi! ja eri maiden työväenliikkeet nostavatkin 'isänmaallisuuden lipun, omien maitteasa iti>enäisyyden ja vapauden puolustamisen taistelulipun yhä korkeammalle; ; V Kuvaava seikka tässä yhteydessä on .Suomen maalaisliiton erään, buomatuimman poliittisen pakinanikkarin Tompan Tuomon äsket-; täinen pakina, missä syytetään Suomen kommunisti.sta sisäministeri 1^^ isänmaallisuudesta. Xäin kirjoitti: Tompan Tuomo. ministeri Leinon uudenvuoden tervehdyksestä:; . .Sisäministeri Leinon puhe oli tyvpillisiä salonkikommunismia, Sensijaan että hän olisi siteerannut oppi-isäänsä 1'arta Kallea (Mar.xia) ja Lenin-Ulja- Doffia, lainailikin hän Johan Wilhelm Snellmania . . .'* Jo on todella aikoihin eletty kun Suomen pesunkestävä porvari syyttää maansa johtavaa kommunistia liiallise.sta i-sänmaallisuudesta! Tämä sellaisenaan on ajan merkki. Historian nykyisessä mur-f roskaudessa nousee kunkin maan työväenliikkeestä se voima mikä kaikkein päättävimmin ja epäitsekkäimmin taistelee oman maansa [•parhaitten etujen puolesta. Työväenliikkeen johdolla käytävä taistelu kansanjoukkojen suuren enemmistön taloudellisten ja poliittisten etu-. Jen puolesta muodostuu nykytilanteessa taisteluksi kansallisen vajjau- • den ja itsemääräämisoikeuden j)uolesta. Täten kysymys isänmaalli-vsuudesta saa tykkänään uuden :sisällön ja merkityksen aina siinä r ip^ kuten ylempänä on todettu, että Suomen porvarien pakinoitsi- | j a t rupeavat syyttämään maansa kommunis,teja siitä jos he lainaavat :f suuren kansallisen herättäjämme. J . W . Snellmanin sanoja! Mutta tuo ilmiö ei suinkaan rajoitu Suomeen. Italian molemmat 'työväenpuolueet ja koko unionistinen liike omaksuu isänmaalli.sen: j r taistelutunnuksen Marshallin suunnitelmaa eli YlKlysvallain isän- ] nöimispyrkimyksiä vastaan. I Euroopan uusissa demokratiamaissa on työväenliikkeen johdolla .| rakennettu kaikkien isänmaallisien voimien yhteinen rintama suur- > pääomaa ja sen taantumuksellisia asiamiehiä vastaan, jotka ulko- >t) maisen pääoman ja moraalisen tuen av*ulla yrittävät ehkäistä vasta-, »voitetun demokratian vakiinnuttamisen ja edelleen kehittämisen. Kaikkialla siirto- ja puolsiirtomaissa työväenliikkeen eri haarat ii;; o^listuvat isänmaalliseen kansanliikkeeseen oman maansa demon i kraattisen itsemääräämisoikeuden ja kansallisen vapauden puolesta s|vieraan maan sortajia ja orjuuttajia vastaan. Kiina on tässä paras 'psi.merkki. •rv Samoin täällä kolona. Canadassa. CCFrn terävasanaisimmat. !; i»kritiikot, yLPP:n johtomiehet ja unionistisen liikkeen lukuisat edus- K itajat ovat tämän tuosta viimeaikoina syyttäneet liittohallitusta siitä, p'|että se on antautunut Yhdysvaltain hallituk.sen painostuksen edessä « V ja siten luopunut tärkeistä kansallisista eduistamme. Kaikki merkit, sviittaavat myös siihen, ettii porvariston väljähtynyt ja väärinkäyt-tämä isänmaallisuuden lippu on muuttumassa todelliseksi iaisteluli- ^1 puksi, mitä kantaa järjestynyt työväenliike, niin Canadassa kuin muuallakin maailmassa. Ihmiskunnan historia on nimittäin saavut-tanut sen kohdan,missä kaikkien' johtavien maiden työväenluokat., ovat nousemassa: johtavaksi ja määrääväksi. kan.salliseksi voimaksi.; v> Tässä tilanteessa työväenluokan asia yhdistyy erottamattomasti Jf^an- ' sakunnan asioihin ja etuihin. Tämä ei luonnollisestikaan ole mieleinen asia i)orvaristoliemikii? joutuu tässä tilanlce.s.';a yhä huonompaan asemaan siinä määrin, ettii on työväenliikettä .syytetlävä jo liiallisesta isänmaallisuudestakin, ku- S>.ten tämän kirjoituk.sen alussa todetaan. Ja taistellessaan kansakun-ffet; nan parhaitten etujen puolesta työväenliikkeen velvollisuus on päät-ijvv. tävästi kaapata isänmaallisuustunnusonTiin^^n jotka ovat sitä väärin käyttäneet pitkän aikaa. Me kannatamme Helsinkiä f Oikein tai väärin, mutia inc olemme sitä mieltä, että Suomen i tulisi pitää Helsinki edelleen pääkaupunkina., ja ettäv Suomen ulkd-ja sisäpolitiikka: tuottaa silloin kaikkein parhaita tuloksia, jos ne orientoituvat ensimmäi.^eksi ja viimeiseksi Suomea ja vain Suomen kan-san parhaita etuja kohti. - . Tämän vakäumuksemnVe pcrusteeliame emme voi. liittyä niihin 'Toronton A^ipasn Sanan neuvoihin, niitä nuiinittu le ei)äilcmätlä Si'Vp3'ytämättä Suomen hallltuk-selle viime tiistaina toimituspalstaltaan. antoi. Mainitussa kirjoituksessaan - .Vapaa Sana kieltää Suomen -hallitusta tekemästä keskinäistä ijuolustusliittoa Neuvostoliito sa ja tätä neuvoa perustellaan mm, .^seuraavasti: • ^ jyrkästi allekirjoittamastamitaän, soti- 'lassopimUksia Venäjän taikka muun maan kanssa herättäisi ilmeisesti ^ sangen suurta huomiota ja lisäksi .>e antaisi länsimaisille kansanval- ' i ! laisille maille sangen voimakkaan aseenVenäjää vastaan , . .vMutta , sen me väitämme; etta se terästäisi esimerkillään monia Euroopan, kan- I : 50ja taisteluun vapautensa puolesta kommunismin v a a r a a vas- ' taan . . |v r: : V Suomen pitäisi jälleen viitata kintailla qmjin kansallisiin etuihinsa ja antautua länsimaiden: välikappaleeksi. Kuolkoot suomalaiset sotiin ja kurjuuteen, ;kunhan vaan saadaan J- Suomesta '"voimakas ase \*enäiaa vastaan", sanoo Vapaa Sana! i Meidän käsityksemme on. etia Suomen kahsa on .=;aanut tarpcek- .seen'tällaisena venäläisvastaiscna aseena olemisesta, eikä halua enää sitä virhettä uusia;Meidän käsityksemme myös on; että suuri enem- »r mistö canadansuomalaisista pitää Suomen kansan onnea ja rauhan r^mahdollisuuksia paljon tärkeämpänä kuin sitä. että Suomelta saa- 'täisiin Vapaan Sanan uneksuma "ase Venäjää,vastaan'!. Jos taas Suomen kansa demokraattisen hallituksensa ja edus- ;|. puntansa kautta katsoo maan itsenäisyydelle ja rauhalle edullisek.si - |i:/;äUekirjoitta^ puolustussopimus joidenki naapurivaltojen kesken ja sSrSierikoisesti Neuvostoliiton k 'r myötätunto on sen takana, sillä, me käsitämme, että vain rauhan- M< omaisin keinoin ja läheise-ssä ystävyydessä naapurimaittensa kanssa '^1% 'voi Suomen;kan.sa selviytyä -nykyisistä vaikeuksistaan. Siksi me piemme niin '^'anhanaikaisia^'; että panenime ehdottomasti S ;;^'^n omat edut elutilalle ja hylkäämme tinkimättä Vapaan Sanan Uusfasistisen ajatuksen, että Suomesta liitäisi tehdä '-'voimakas ase I j^-J- '\'enäjää f vastaan", missä ominaisuudessa Suomi ja Suomen kansa ä.f>'tulisi varmasti tuhotuksi.. H . % l K K U V A r VAAK.4Ä FLCTA ••Raivaaja" ja Toronton "Vapaa Sana" vuodattavat nyi krokodiilinkyy-neleiia nJj^: viroJai-sky-symyksen johdossa ja seJjilavat asiaa kuten, paho-| lainen raamattua. .Mutta Vapaa Pohjola (SKDL; kirjontaa asiasta m.m. seuraavaa: "He pakenivat oma.sta rnaa-staan .Suomeen vaJttyak.seen joutumasta iiatsianneijaan ja : .sna; tieta myös taistelemaan Saksa n puolesta Neuvostoliittoa vastaan-. Talloin—kuitenkin' Anthony asetti hoidan valitiavakseen joko tulla pfilautetuk.s; .cak-salaLsille; .SUK surman suuhun, lai luttya Suomen, armeijaan tai ehka myös ryhtyä taalla tyovelvolli.seksi kau!-:ai.si:n korpiin: Useimmat valiusivai .Suomen armeijaan liiitymLsen ja joutuivat siten taistelemaan Neuvostoliittoa va.$taan. vaikka olivat .sen kan.salai.sia. Viro-lai. sten saattaminen tällaiseen-pahaan; välikäteen tapahtui tiettävästi yhteis-ymmarryk. se.ssa Horellih kanss-a ja monien • muidenkin oikei.stoläi.sten myoiavaikutuk.sella." . Kun sitten Valpo rauhan.sopimuk- Kcn täyttämiseksi ryhtyi varovaLSuas-toimenpiteisiin virolaisagenttien suhteen— jatkaa lehti —- pahensi oikeis-tojehdisto heidän' asiaansa viranomaisiin suuntaamallaan klihoituksella, mmka Iisaksi näita asioita hoitava u l - kominhsteri Enckell viivyttelyllään a i heutti uuden pyrkemman huomautuksen Neuvostoliiton taholta. Lehti jatkaa: "Vanhat kokemuk.set.ja uudetkin oireet panevat otuk.sumaan.etta oikeistomme, aikoo kayttaa laman pako-lai. sjutunhallituk.sen vasemmistomi-nistercita vastaan. Taman johdosta on syytä jo ajoissa todeta, että vasem.; miiitolle ei ole mitaan vastuuta koko jutusta. . Va.stuu kuuluu alusta loppuun. oikeistolle; Öikci.stolai.set miehet ovat saattaneet.pidätetyt siihen asemaan mi.ssä he nyt ovat. oikeistoon kuuluvat olleet vastuu.s.sa asian hoi-dassa ja oikei.stolai.set vihdoin ovat hyökkäilyillään todennäköisesti aiheuttaneet Neuvostoliiton puuttumisen a.sia a n." Työläisten yhfenäi-syydessä on niiden fodelfinen voima Kämpällä. TENNESSEJiN "OIKEUTTA" ; "Konekivääri ja nuija näyttää-tulleen var.slnaisik.si 'työsuhteiden' väli^ neiksi NashvilLe.ssa,: Tenncsseessa, jos- .sa CIO:n terastyolausten järjestöön kuuluvat tyolai.set ovat olleet lakossa marra.skuun 10 paivasta lahtien. "Kymmenen maantiepoliisia otti e-raan GIQ:n virkailijan käsiteltäväkseen. Kak.si kylkiluuta rikottiin. Hän .sai pahoja kuhmuja ja vaatetus revittiin riekaleiksi. , Valtion poliisit pysäyttivät kaksi lakkolaista sivutiellä ja llaksyttivat' heila nuijilla: :ErasUST:n virkailija vangittiin 'irtolaisena' ja CIO:ii jarjestamiskomi-. tean tirehtööri teljettiin vankilaan: tekosyiden perusteella.: Valtion " poliisit. Jotka on aseistettu lyhyillä koneki-vaareilla jit pistooleilla, ovat uhkailleet lakkolaisia . — Tvöniies, ASIANTUNTIJAN L.AUSDNTO "Halpa (Ranskan) .frangi vihjaa 11^ saa suuria siirtoja", sanoo the Finan- Cia Post ennustaessaan;: että Englannin, punnan ja ohkapa Canadan dollarinkin täytyy seui-ata: mukana. ' NÄKEE VAARAN TYÖVÄEN YHTENAISTY.MISESSA / •Viitaten, paaimnisteri, Kingin: lau- •'suntoon. kuinka tärkeätä osaa järjes- IDVoima vie vaalitaistelussa ja kilhoit-tacssa toryja vaalitaistelun valmisteluun "The.Financial Post" varoittaa porvareita: 'lyQvaenliikkcen yhtenäisyyden • vaarasta seuraavasi): . • , . " . . . ; . M r . .Kingin;i:ieuvo 011 erikoisen ajankohtainen sen työn •johdosta mitä CCF-eCL liitto nyt tekee kommunistien tukemana . : ; Nyi kun CCL 011 antanut tukensa GCF: 11c viimeksimainittu sai-taysaikaisenhonkilokun.; nan pyrkimystensä avuksi. "Vaikka, aikaisemmat vaalitulokset, GalUip: Polla äänestykset ja-, kaikki muut merkit asoittavat.: että CCP ci ele edistynyt, niin cänadalaisten; jotka eiyat halua heidän totalitaarisia suunnitelmiaan, tekevät viisaasti ktin eivät aliarvioi eCF:aa, civatkasiiä mitä sen (CCP:n) uusi: Intto GGLcn. ja kommunistien kanssa' voi saavuttaa, jos suuren yleisön sallitaan olla- poliittisen välinpitämättömyyden normaalisessa tilassa." Nam lehdessämme jokin aika sitten ehdotuksen "joka -miehen nurkasta" ja olen ehdotuksen tekijän kan.ssa samaa mieltä; Olenkin mielenjciinnolla seurannut, että alkaa^' ko nakya kirjoituksia meidän metsämiesten keskuudesta, mutta en ole' viela huomannut. Näinollen aloin ky.r hata : taia kirjoitu-sta toivo&sa, että toi.setkin metsämiehet ja myöskin meLsissa lyoskeniclevat naiset kirjoit-, laisivat kokemuksistaan • ja näkemyk- .sistaan lehteemme, että olisi edes yksikin kii-joitusviikos.sa meiltä "pihka-hou:. uilta". Nyt alkaa hiljalleen .hai.skahtaa .se meisarunnanen- toivoma normaaliai- .kaan . palautuminen, jota he- kaikin. :keinoin yrittävät: tuottaessaan : lisää työvoimaa Euroopan pakolaisleireistä. •Nyt.kun työnantajilla alkaa olla työ-vo; mare.servia. -niin he alkavat- käydä artyi.semmiksr aivan kum nälkäinen susi saadakseen aikaan hermostuneisuutta metsatyolai.sten keskuudessa ja sitä tieta yhtenäisyytemme., ja uniom-me hajalle: Silloin olisi helppo lyödä palkat "nälkärajan, alapuolelle. Mutta meidän tulee myaskm tiivistää rivim-: me, ettei niin tapahdu. Meidän tulee lähestyä henkilöitä, jotka ovat viela lavalla tai toisella työnantajien vaikutusvallan alaisia ja . .selittää heille mihm joukkoon he : todella kuuluvat seka vetah heidät riveihimme. - Mitä tulee nalliin uusiin siirtolaisiin, olkootpa he sitten fasisteja tai mita hy.van.sa, mm minun, mielestäni- lieita tulee kohdella ystävällisesti ja koettaa saada heidät, ymmärtämään .se, etta heidän tulee liittyä mcihm. vaikka yhtiöt .ovat. heidät tuottaneet tänne puolustamaan omia tarkoituksiaan. Jos me kohtelemme.heita epaystaväl-li- sesti. teemme siina-virheen, joka on myöhemmin vaikea korjata. SKä juuri työnantajat toivovatkin, etta ryhtyisimme naitä uusia tulokkaita ..sortamaan, • jolloin metsatyolaisten elintason alas painaniineM . olisi helpompaa. — Asa Kun Clifford Spragge yritti pela.staa pientä koiraa Lake Ontariosta, lähellä Scarboroa, petti jaa hänen allaan j'a seitsemältä: henkiloltk otti jonkun aikaa ennenKuin saivat onncttcmuudcn uhrin pelastetuksi. T^ssä häntä kuljetetaan kelkalla rannalle. Ranskan unionistit hylkäävät hajoittajat Kirj. Bcnoit Frachon (Ranskan tyovacniiiton yleissihteeri) Yellowknlfen kulta-alue Parhaat pikajuoksijat vuonna 1947 Xe« York. — The .•\inaieur Athle-tcn keräämien, tietojen: mukaan saavuttivat seuraavat pikajuoksijat par-haat ajat viime, vuoden; aikana 100 m juoksiiss.i: 10.3-^McKenlcy; .Janiaica. . . : 10.3— Bailey, Trinidad 10.4— Wilkinson. Englanti 10.5— McLachlan. Austraalia 10.5—B.illy. Ranska, 10.5—Fischer, Saksa. 10.5—Lupsa, Rumania 10.5—Moinav-Rumaiiia.-. . : 10.5—Lymg, Englanti. 10.5— Danielson. Ruotsi. 10.6— Braeknian, Belgia. 10.6—David. Tshekkoslovakia. 10 6—Fallesen. Tanska. 10.6—Karakulov. Venäjä. 10.6—Kleyn. Hollanti. 10.6—Monti, Italia. 10.6—Pei-ruconi. Italia. 10.6—Tito, Italia. 10.6—Wigner. Saksa. • Canadan uusin, iiuomattava kulta-alue on Yello-vknifen alue GrcatjSlave Laken rannalla North\vest Territoris-sa, jonka keskuksena on Yellowknifen kauppala, jonne on äskettäin rakennettu $175.000 kansakoulu. $250,000 Punaisen Ristin sairaala, jos.sa on 40 sairasvuodetta, $200,000 hotelli, jossa on 50, vierasvuodetta ja ilmailukelittä,: jossa on 600 ja 5,200 jalan pituiset kiitoradat.'•, Sanere-jocUe noin. 94 maihii etäisyyteen Yello\vknifesta i-akeniietaan parhaillaan 8,000 hevosvoiman vesivoima- asemaa kaivantojen voimatar-' peen• tyydyttämistä- siimalla., pitäen. Sen' odotetaan valmistuvan tulevaan syksyyn V nenne.s.sä. Rautatien- .paatekohdivsta Gnm-shavvssa, Albertassa, rakennetaan parhaillaan kaiken kelin maantietä Great Slave Laken etelärannalle, vastapaa-: tä Ycllo\vknifen kauppalaa. .Tyota on kohdannut : lukemattomat vaikeudet mutta tien - otaksutaan .; valmistuvan: Uikennoitavaksi myöskin - tulevaan syksyyn; mennessä. K.MVANNOT . . G i a n t : Yellowknife-kaivanto .saatr tanee ryhtyä tuottamaan kultaa ensi kesäkuassa-ja syksyyn mennessä,, kun saadaan Snare.Riverin voimaa, ;,ko^ hoaa mylly käsittelykyky: 500, tonnijn vuorokaudessa. Negus-kaivanto käsittelee nykyään 125 tonnia vuorokaudessa, mutta tuotantokyky korotetaan lahiaikoiiui 150 tonniin. Kultaa saadaan., tasta kaivannosta keskimäärin puoli . unssia tonnia kohden Toinen tuotantokunnossa oleva kaivanto on Consolidated Smelters-yhti-ön COn-kaivanto, joka viime: vuoden kahdeksan: ensimmäisen: kuukauden, aikana. tuotti, kaikkiaan 34,55-l unssia kultaa ja 2,648 unssia hopeaa. Thompson-Lundmark-kaivanto,. on kolmas tuottava kaivanto. Se aloitti syysk. 20 pnä uudelleen kullan jauhamisen 100---150 tonnm my ilys.saan., :, Alueella oli: aikaisemmin kolme muuta tuottavaa kaivantoa, Consolidated Smeltcrsin>Ptarmigan .ja- Ruth- :kaivannot seka Bealieu.,Yelloxvkmfe,: iotka- keskeyttivät tuotantonsa' kiven, alhaisen, kultapitoisuuden, takia;. Kaikesta huolimatta on alueella, noin: 150 maili n kehässä :Yollo\vknif en, ympärillä, kaikkiaan noin 12 kaivanr toa. • joi-sta saattaa kehittyä kullan tuottajia ; Paris. — Työläisten voiman (Force Ouvrierei . hajoitlajavoimat yrittävät kaikkensa - saadakseen meidät uskomaan heidän menestykseensa. •Säännöllisesti he ilmoittavat satojen alue-ja, paikalhsunioiden liUtymiHestä: Boukianquet, joka narraa viela monta ihmisia jotka kerran pääsevät selville siua o.sasta mita han nyt vie, huutaa, :Icvittaneensa miljoonia union korttia.. Itse Amerikan; As.sociated Press o-soittaa. etta nama kortit painetaan ja jaetaan kenelle hyvan.sa, joka haluaa niita, eikannden välttämättä tarvitse olla unionjasenia. Meidän toverimme ilmoittavat pohjoisesta, etia naita kortteja jasenve-; romerkkeineen jaetaan rakennustyöläisille heiltä Itseltään asiaa tiedustelematta. . - ••• Hajoitcajien tilastot:joidenkin teollisuuksien : jäsenmäärästä,; osoittavat —; ja nämä -tilastot :voidaan todistaa — että heillä on enemmän jä.seniä kuin työläisiä • nai&sä • teolhsuu-slaitok- .sissa. :•• . • • •;• . • • , Mutta kaikesta -liioittelustaan huo- .Umatta he ,.sentään hyväntahtoisesti , mvontävät meille 2.000,000, jäsentä. , '-Analy.soikaamme-rauhallisesti tata .tilannetta. Me esitämme vain tosiasioita., eika- imtaan muuta kumtosi-asioila.: Talia vuonna meidän.uniom--' me on lahettänyc ulos yhta monta union korttia : kum • samaan aiKaan vnme vuonna; Ranskassa; on -ilaki. jonka mukaan union .jäsenet on re-kistei^ itava kerran vuodessa, mika muodollisesti tarkoittaa sitä, etta työ-läi. sten täytyy :joka vuosi liittyä; uudelleen umoon.' -^Suomentaja.» : : Monot alueet : ovat ilmoittaneet meille, -etta union korttien jakaminen tapahtuu nopeammin nyt kuin vuosi sitten. ,95..:aiaeuniosta on. vain 5 "alueunion johdon enemmistö mennyt Työläisten voiman mukana.- Heidän tilalleen 'Dll heti pantu,Työväenliitol-, le' fCGT);-uskolliset Johtajat.: jotka kalkkinlla ovat::saaneet ,tyolaisten:::e-nemmi- siön kannatuksen. . Vain kolme unioa on, joutunut tekemään valaitansa Työläisten voimaiv ja Työväeuliiton V ä l i l l ä . Neovat::, Toi-misiotyöläisten,:: Virkaihjam . ja Tu-pakkat.\ olaisien uniot. Työväenliiton: vuoden 1947 syyskuussa: jakamasta. 6.433.500: jäsenkortista yllämainitulla: kolmella uniolla oli 573 000 jäsenkorttia. Niita Ilmoita johti Tj-ölaisten voiman .miehet; Vii-kailijain-v ja tupakr; katyolaisten .union jäsenet äänestivät virkailijoitaan va.staaii ja jatkoivat liittotoimintaa Tyovacnliiton kanssa; Toiraistotyolai-sten union johdon e-nemmisto on • hajoittajien kannalla. .Mutta • tama: '•läntisiä demokratiaa" edustava "enemmistö 'edustaa todelr li5uudes.sa vähemmistöä. EXE.MMISTö TUKEE TYÖVAENLIITTOA^ . —. Osuustolmintaväen kokous protestoi hintoja vastaan . . Tilanne naissa kolme.ssa unios.sa on seuraava: V Toimtstotyolaisten:union 250,000 ,ja-seiiesta oiv 150,000. jo; ilmoittanut,- etta he J>ysyvat Työvaenliitossa- .j« l i - säaT tulee vielä jalellaolevasta 100,000 eikä hajoittajille jaa 50,000 , jasenta enempää. Virkailijain union 305.000 jasenta o jotka ovat kuuluneet Tyovaenlui-toon) Jäi ainakin .200.000 Tyovaen- Inttoon, eikä hakoittajille jaa tuskin 50.000 jasenta. Tupakkatyölaiiten 18.000 jäsenestä (jotka ovat kuuluneet - Tyovaenlut-toon) on 10.000 ilnioitt-anut-Jaavansa Tyovaenluttoon; Timmins; Ont. PaikallKsen Wor-kers: Go^op.^liikkeen valistusilta tam^ mik.; 25,'pna-onnistui hyviir. Kuului kuiskeita, etta sellaisia tilaisuuksia pitaisi olla useammin. Kokouksen avasi ja- sen puheenjohtajana toimi K. Laak.so. - joka selosti nykyista hintatilannetta ja mita taka. laisen Consumers-liiton naiset ovat Itehneet asian hyväksi.; Kun taman valitsijapiirin ; edustaja., liittoparla-mentissa vieraili taalla^ paasivat nai- .set pitkän, odotuksen jälkeen hänen puheilleen .ja esittivät: hänelle kysymyksiä. Esimerkiksi. miksi, voin ja muut hinnat.jaadytetaan niin äärettömän korkeiksi vaikka Canadan kansa vaatii hintam palauttamista vuosien 1945 ja 1946 tasolle;-:-Mr.,Bradette oh puhunut:: kauniisti,. vastaamatta silti suorastaan mihinkään kysymyk-' seen, oh vain kauniisti kierrelyt ja kaarrellut asioita. Naiset olivat kuitenkin tyytyväiset kun olivat saaneet ilmaista hänelle mielipiteensa ja vaatimuksensa.. : ' • E. Laakso selosti edelleen hinta- Kaiken -kaikkiaan, 573,00 jäsenestä: asiaa,keskustelua .varten ja kutti; nai- : on 360,000 Työyaenliiton kannalla. Jälellejaaneestä "213.000 ;jasenesta on •vain osa mennyt hajoitajam:mukana. Kolmen muun,union johto kai>tiattaa hajoittajnn- liittymistä . . . j o i s s a on kaikkiaan ^187,000 •jasenta. nnitta ei ole liioittelua kun sanotaan, etta ainakin, puolet- heistä jaa Tyovaenluttoon E i - sen qDaremmui liioittelu kuin propagandakaan voi- seista naita to-sia. sioita va-staan. To.Siasia tietysti; on. etta Työläisten: voinian hajoittajat voivat luottaa snhen, apuun mita he saavat hallitukselta -ja. työnantajilta: joita he ovat nun • hyvin palvel-- leet ja jotka- ovat valinneet Jouhauxin ' talousneuvo3:oiv:-.presideiitik5i..: :• He voivat vaittaa muodostaneensa satoja unioitä-^ jotka todellisuudessa ovat - sosialistien lukeryhmia. Tama ei'kuitenkaan esia Tyovacnliittoa olemasta yhta. voimakkaan kuin konsanaan. • Meidän .kaikki militanttiset • jäsenemme ovat vakuuttuneita snta: elta me_voimine • vappuna (toukok; 1 pna» julkaiäta voiton sanoman ;.tie.doitl,i-malla, • että Työvaenhitossa - on yhtä monta jäsentä kum -olr vuonna 1947.- KenraaU Marshall ja. hänen asia- •n;liehen5a Ranskassa, jotka::yrittävät hajoittaa maamme työväenliikkeen, asavatnähdä-..että heidän harhaluulonsa: pettää ja etta; heidän dollarin-; sa on käytetty turhaan ia osuusliikkeen puolesta osoittamastaan asianharrastuksesta. Seuran-nees. sa mielenkiintoisessa, keskustelussa esuettiin, ky.symyksia, joihin toiset vastasivat Vointinsa mukaan.^ Tämänlaiset kokouk.set. joissa saa-esittää ky- .symyksia. -joihin vastataan toverillisessa -mielessä, ovat enttain tervetulleita ja valistavia. - , Kokou..csessa todettiin, että Canadan .naiset ovat ottanet tehtäväkseen miljoonan nimen keraamisen hintojen nousua vastaan. .Nimiä :keräävät naisten järjestöt, uniot. y.m. hallitukselle lähettämistä varten. . Kokous hyväksyi taman keräyksen ja, protestien lähettämisen • tehokkaina toimenpitema taistelussa hmtakont- 1 Ollin puolesta. ,, Lopuksi E. Laakso: esittikin asiasta hyväksyttäväksi protestin, joka, hyväksyttiin yksimielisestii : Sitten seurasi ohjelmassa osuusliike keeu:, järjestämä tarjoilu, josta: parhaat kiitokset naisille .Lopuksi- esitettiin mainio l i l m i Indonesian: itsenäisyydestä.: — Aslc..: - He saavat nahda, ettei-voida luottaa niiden: ,i-unimutuk.seen: ja julistuksiin jotka ovat taipuvaisia pitämään unelmia . todellisuutena,: Heihin ei voida luottaa enkoise.sti siksi. kun.he:ovat kääntäneet : seikansa työväenluokalle ja: kansalliselle .itsenäisyydelle. ,:; , — - Humanite-lehdestä. Tyi)ttiNnyyttä ja liinfakiskoirta liuipussaan j Port Arihur.—Huh-buh? Pakiayj I ja pi-r^a, pyrys ja pakkasia jo ]ubr^ kokonainen kuukausi ja yläijmaa ui; ko nayaaa.yha %'am kiristävän ota taan. -joien .-iammiiysainettä kysyj JOS aikoo puaa-mökkm^a lampiaäii^ :UuM vuo.i on-, alkanut-ja e:uir,ea jaanyt taakse muisto.neen. • Alkaijii; vuo-i ,näyt:laa nnn :hilja;5eltä: iijij -kaikk;.,. oli.j jaanyt, • hetkek-.i- lep^"! j maan. Mutta,, a.siat-eivat kuitenkajj o!e.siten. silJa- onhs":maailma•itui; viholai.spe.sa. joi.sa tapellaan ja hui öeraan .Voimakkaat propagandais:; \-e:< loitoiiavEt .valheellisia ja väri-te; tvja.tietoja yleisen niielip:tec;i kii, hötta-TiLsekii. • Tarkoiiuksena-' -on sala^ ta se- todellinen tilanne, mihin- vai. lassaolijat.: ovat asioita johtarnajii Työttömyyttä ilmenee monilla aloilii .ja hintakiskonta on huipussaan. Siy. nen perheenäidin on pitänyt jarje-tää pienet tulo: niin, etta ne rmtavat kai. lilseen vuokraan, .lammitykieen, vaat. teeseen ja ruokaan .Jos tahäan irrenei kauppaan ja -aiot-: ostaa mm paljon' ruokaa . kuin kantopussilla von-tiin vieda. nun kymmenen dollaria ei riita, vaikka:kuinka pientä ja ihan Välttämätöntä ostat. Herkuista ei ole puhettakaan ja koskapa ne: herkut •ovat työläisten pöydille joutaneet; «ai- .SI edes välttämättömiä , tarvikkeita, Jolla -on neljä- tai viisihenkinen perhe, nun ei sille riitä lihakaan pauna«. .sa j3 kahdessa ja liha maksaa, tänä-pai Väliä 45-59 senttiä pauna. Entä •voi.::maito. leipa ja kaikki ne tarvikkeet, joita joka paiva tarvitaan jokapäiväisen elaman ylläpitoon; Tämä tilanne panee monen 'työlaistjn ajat-, telemaan,- etta jotam;olisi tehtävä tilanteen korjaamiseksi,, mutta monikaan :ei viela kasita.. miten- se olisi' tehtävä, ettei Itsemme ja lastemme, tarviLsisi nähdä naikaa. Ajatelkaamme, etta miehemme saa palkkaa niin vahan, ettei- tuntipalkka riitä voipaunan ostamiseen. DoUaii ei mitenkään riita päivässä yhden ihmisen • ylöspitoon. ,: Minkälaisessa. asemas,:a ovat, ne- ihmiset, joilla oh iso perhe ja työtä tehdään 70 sentin tuntipalkalla: ja halvemmallakin. E-kö työläisten, mm miesten kuin naistenkin : olisi pysähdyttävä • ajattele-maan näitä' kysymyksiä-;syvällisemmin ja ryhdyttävä etsimään ulo.spaa-syä tästä tilanteesta littymälla- työläisten järjestöihin ja::yhdess,a keskus tele ma an •; miten voisimme jarjes-tää elämämme' paremmin. .Miksi luotamme aina rahamiehiin ja, an-- namme heidän ohjata elaniämme kulkua! Täällä*Port Arthurissa suoritetuin, kunnallisvaalit: ja meillä-oh asetettu työläisten ehdokkaita, mutta kaikesta, huolimatta kunnallishallintoon: valittiin juuri ne: miehet, jotka • pyrkivät näihin •virkoihin turvatakseen vam oman elämänsä.- Tällaiset miehet eivät koskaan ajattele työläisten etujj paitsi-silloin propagandana, ku!i;he häihin: virkoihin • pyrkivät.,-/, Tainan Olisi, jokaisen tyolaisaänestäjan-pita-. nyt jo. silloin huomata, silla, vuosi vuodelta on valtuustoomme samoja; oman onnensa tavoittelijoita ::valittu., He eivät ole ineidan , hyvaksemine panneet- rikkaa ristiin, eivätkä he tee, sitä nytkään. - Työläisten, olisi aika järjestyä, yhtyä jäseniksi järjestöihin, voidaksemme ylidessä-tehdä itsellemme selväksi senkin kysymyksen,, keta meidän tu-: Iisi asettaa ehdokkaik-si kunnallishal-, lintoihin ja keta aanestaa. Meillä on juuri kaynni-ssä. CSJ.n. jäsenryntäys ja olisi toivottavaa;..etta Port: .A:rthunn suomalaiset työläiset: pitäisivät kunnia-asianaan liittyä järjestöömme jäseniksi ensi tilassa. ' — T A S Pilettien :Gripsholin . ., Drottnjngholm Stockholm . .. UUSI MC tekee ensimmäL' päivänä j a NEW 6 päivänä.; El saadaksenne hyväi Halutessanne tarke käantj SWEDI 1462 BISHOP STB — Jos kaikki CNR-n rahti- ja matkustajavaunut, sekä tyovaunut ja lait' teet pantaisiin kiskoille^ tuli.si .siitä. 853 mailia pitkä juna.. — Canadan kalateollisuudessa työskentelee noin 90,000 työläijstä.- PÄIVÄN PÄKINÄ Iisakki Mäenpään muistolle Brittiläisiä sala- . poliiseja 011 karkoitettu Sveitsistä^ Ne\v York. — Sveitsin hallituksen ilmoitetaan -. , karkoittancen. maasta: kaksi, -brittilaista ::sala^oliisiav, jotka^ menivät - Sveitsiin, jokin; paivusitteiij tutkimaan brittiläisten turistieirraha-asioita. • •Sveitsin radiossa-sanoit nnmni. seuraavaa:- "Sveitsi- ei-halua-ulkomaisia; vakoilijoita nuuskimaan, ulkomaisen' valuutan alaisia raha-asioitä; UlkOr: maisten .poliisiviranomaisien •tutkimukset sallitaan ainoastaan rikosasi-:- oissa ja ^silloinkin vain:erikoistapaukr; sissa." -:Viime keskiviikkona .vietetinn Sud-buiyssa harvinaista surujuhlaa. Salintäyteinen yleisöjoukko oh: kokoontunut .-^ Finnishrhaalille saattamaan viimeiselle, matkalleen Iisakki Mäenpäätä. ••• •IisakkiV-Mäenpään urheilutoiminta alkoi yli puoli vuosisataa- sitten. Hän. 'kertoi • usein: .kuinka hän :,Suomessa :t.vnnyrin laudoista tekemillään suksilla •-hiihti-- kansakoululaisten ^hiihtokilpailussa toisen: palkinnon. :Yhdentoista vuotias potka oli kuitenkin niin -kiukuissaan kun ei saanuteasimraäis-ta palkintoa, että pyi-skahti itkuun. Toisena ' palkiHtona oli : viisi penniäi; jonka saaminen: kuivasi kyyneleet. -: Iisakki::Maenpää oli - aktiivinen .urheilumies ja urheilutoiminnan käytännöllinen; toimeenpanija.. Nuorempana- hän harj oitti jonkun verran Juok^; sua: -Hiihto-oli:kuitenkin hänen,mie-linrheiluaan: ja.viimeisen kerran/hän osallistui hiihtokilpailuun v. 1940. Vie- L=i 1945 Sudbu5yssa>SCAU-:n.liittojuhlassa nähtiin Iisakki- Maenpaa, kunniapaikalla ». Nuorekkaana han, johr tv voimistelijoiden ja urheilijoiden - a-vausmarssin..: I7rheilevan- - nuorison: keskuudessa han; oli oikeassa elementissään. - , , :Missa-:: hyvänsä :::;Iisakki:: Mäenpää sattui asumaan; :nim-varmasti siellä myöskin ;: :symyi , - urheilutoimintaa; -Kaikkein: enimmin hän kuitenkin, on vaikuttanut Timniinsissa: ja Sudbu-ryssa. Joilla paikkakunnilla, han: kauemmin asui. , - Saapuessaan- ;:;tänne Canadaan: v. 1905: hän yhtyi paikallisiinvTientoihm- Nuorempana: hän oh-.innokas näytteli jä..,: - Mäenpää:: osallistui • useihin : eri-järjestötehtäviin, :. Iisakki:Mäenpäa oli poliittisesti tietoinen tj-öläinen. Canadaan saapumisensa jälkeen: h än työskenteli: useissa ertkaivoksis-saSudburynympäris-: tolia.: Hän:oli innokasunionisti.- Taman johdosta han.joutui mustalistal-i' ;le. eika saanut työtä mistään Sudbu- •ryn ympäristön kaivoksesta; Iisakki 1 Mäenpään kaltaisten esitaistelijoiden tyo on vihdoinkin kantanut hedelmän ja- suurin-: osa Sudburyn ymparistöil kaivostyöläisiä kuuluu nykyään uni-oon. , Työväenliike • kokonaisuudessaan . oh; manalle, menneen ystävämme sydämen: asia.-^ Han ei horjunut koskaan - periaatteissaan olipa tilanne millainen. hyvan.sa. Hänellä •.oh : luja usko • sosialismin lopulliseen voittoon.: v.; Iisa.kki. Mäenpää: oh epäitsekäs ih^ minen. ja, hyvin -vaatimaton. Taloudelliset - persoonaedut ,,hän : sj^-jaytti; kun tuli kysymykseen,^uhraaminen Järjestötoiminnan hyväksi.. Han suo-' ritti: jattiläistyon Canadan suomalai-: sen; työväenliikkeen riveissä. . On. vaikea arvioida hänen tj-onsä merkitystä. :• Iisakki Mäenpään kuolema oli me-• netys koko Canadan urheiluelämälle. Suomalaiset,-:ovät; uranuurtajia: hiihdon. ;:rata- ja 'kenttäurheilun^aloilla. Parikymmentä: vuotta' sitten, muiden kansallisuuksien: piireissä ei vielä har-: joitettu :näitä urheilumuotoja :'kuin niitättömässä määrässä.-Nyt-on hiihto yleistä ja- ratär sekä kenttäurheilu on temmannut ^huomattavan määrän Vanhat puoi läviölle tule : Toronto, — "Traditic •aLsuutta- hberaali- jä •iiliilä ei' ole: enää olf George Harris, United dio and Machine Worke union (CIO) sihteeri :ii oston kokouksessa äsV [iän tulee valita CCP:r iitio- kuin maakuntal Kolmenkymmenen V Eiasion.-edustajat On tai becista : osalbstuivat !riis.sä tehtiin suunniteli politiikkaan kuin union palkankorotusvaatimuk; den. •--•::• "Meillä on, edelleen i e"i:jatkoi-.Harris, "etti die, perustettu työväei puolue, johon kuuluvat ryhmät, CCP, LPP ja n kain vahne kansan. e hallitusten saamiseksi.' Umon; johtokunnan chjelmassa,;jonka myö väksyi, painostetaan £ ei ole aika käyttäytyä: tai antaa peräksi tais; meillä ei olekaan ka: parasta mahdollista tai Tilanne maassa, jok hallituksen nykyisen, heuiama, vaatii paatö taa konservatiivi- ja lii haviöon saattamiseen, lei-ssa; Tähän:; johto] tultu Abbottin: suunnit ka,«ittaä kieUäytymisol dan asukkaille, pääasi; tani: dollarien puutteer lelhsen. tutkimuksen ki arvioinut ; huolellisest: suunnitelma saa aikaa den valmistami-sessa -i kuin työnkin mahdoll: oonoitaen ja tullut si etta molemmat vanhai eet tulee saattaa hävic Ottawan uudessa sui levissä rajoituksissa or kotimaisten markkina nen ja kotimaiset: mai vat 94. prosenttia: sähi \Tidysvalloista tuotett tarvikkeiden tuonti mahdollisimman vähä van kauppasopimukse mahdolhsuutta vientii teoilLsuuden edessä ör la;rine^''-:-; ;" : :''--^v UE on jo aikaisemn; laajempaa; "kansan, 1 sanottaisiin "työväen tQksi", mikä saisi VO ammattiunioilta.: Mut :.jelman aikaansaama h h.suud.essa; pakottaa niiian toisen vaihtoehi liittisella rintamalla. : nuorisoa mukaansa. : Kukin kansallisuus on tuonut Jotain arvokasta Canadaan ja .suomalaisten osuus maan ::urheiluelämän- rikastuttajina- on ainutlaatuinen. Iisakki Maenpaa oli uranuurtaja Canadan urheiluelämässä.; Han oli ai-^i nutlaatuinen työmuurahainen -iiuon-son keskuudessa. - Kaikki: urheilusaavutukset saivat hänet haltioihinsa. Jolloinkin tulevaisuudessa, kun ahneen : rahamahdin:; ahtaat, -muurit .pn, murrettu -ja kansat elävät vapain^ niin -silloin:: toteutuu- se unelma miiä- Maenpaan mielessä kangasti., FJT-'?'; kulttuuri pääsee -silloin oikeaan arvoonsa ja • tempaamuonson mukaansa. Iisakki Mäenpäälle järjestetty ha"-: tajaistilaisuus oli vakuuttava v todistus silta kunnioituksesta-:,mitä- manalle nienn5-t-. ystävämme : sat vosakseen- Saattajia • oli kokoontunut runsaast:. läheltä: ja kaukaa. Seppeleiden ja kukkavihkojen: ;.j-mpäröimän: arkuin kahden puolen oli Alertsin kunnia vartio. Surunvalutelusanomiaroliialie-: tetty en puohlta maata. -Joukostamme ikuisesti: poistuneen, toverimme kuolemassa: päättji tJ'*'^; ja toumnnasta' rikas elämä. Hänea työnsä erikoisesti urheiluliikkeessä jää pysyväksi ja kuolemattomaksi, r' Uoti. ' - - T I M M I N SrM.MS, HOOKER i vakuutuksia ja: kiir :; minion :Bank Buil Ont. _ Morketteja, : ja ja vakuutuksia.:. HUOM.! W O R K E R S ' R E S T Ä U of South Porcup 47 Crawford SOtJTH POECUPE • Suosittelee suomi situnnettua roukaai Idoina. Ravintola äi • Siistejä kalustet asurmoiksi. Kulutti täytykää sisälle. SUOMALAINEN «/. Erick Li BARRISTEE, S( NOTABY P Sulte 4, MarshaU-E< Timmins Pahelin YKSI JAl WOR VAL
Object Description
Rating | |
Title | Vapaus, January 31, 1948 |
Language | fi |
Subject | Finnish--Canadians--Newspapers |
Publisher | Vapaus Publishing Co |
Date | 1948-01-31 |
Type | text |
Format | application/pdf |
Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
Identifier | Vapaus480131 |
Description
Title | 1948-01-31-02 |
Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
OCR text | lAuantaina, tammik. 31 p.—Saturday, Jan. 31^ «f' K i m i d i Canadians. Es-tiblUbed Vav. 6tb 1917. Authorized tolMcomi dass mall by the Post iOfOccnJJepattmenti Ottava. Pub- jlined thrioe veekly: T u e s d a y ^.^^IllUrRdiays and Saturdaysby Vapaus y PUKUBbifig Ckimpany Ltd.. at 100-102 iirSIm St. W,. Sudbury.Ont.. Canada. Telephones: Busisesa Office 4-^4264. Editorial Office 4.4265. Manager E.Suk£}. EditorW. Eklund Mallins address Box 69, Sudbury. Ontario. AdverUfiing rates upon application. Translatlon free orchaige. TILAUSHINNAT: Canadassa: 1 vk. $5.506 kk. $3.00 3 kk. $1-75 YhdysvaUoissa: 1 vk.$6506kk.$3Ä> Suomessa: 1 vk. $7.00 6 kk. $4.00 MUUT LEHDET mi banmaallisuus ja tjröväenliike Jo on aikoihin eletty! Jsanmaailisuu.skin. leimataan nyt työ- .väenliikkeen paheeksi! ja eri maiden työväenliikkeet nostavatkin 'isänmaallisuuden lipun, omien maitteasa iti>enäisyyden ja vapauden puolustamisen taistelulipun yhä korkeammalle; ; V Kuvaava seikka tässä yhteydessä on .Suomen maalaisliiton erään, buomatuimman poliittisen pakinanikkarin Tompan Tuomon äsket-; täinen pakina, missä syytetään Suomen kommunisti.sta sisäministeri 1^^ isänmaallisuudesta. Xäin kirjoitti: Tompan Tuomo. ministeri Leinon uudenvuoden tervehdyksestä:; . .Sisäministeri Leinon puhe oli tyvpillisiä salonkikommunismia, Sensijaan että hän olisi siteerannut oppi-isäänsä 1'arta Kallea (Mar.xia) ja Lenin-Ulja- Doffia, lainailikin hän Johan Wilhelm Snellmania . . .'* Jo on todella aikoihin eletty kun Suomen pesunkestävä porvari syyttää maansa johtavaa kommunistia liiallise.sta i-sänmaallisuudesta! Tämä sellaisenaan on ajan merkki. Historian nykyisessä mur-f roskaudessa nousee kunkin maan työväenliikkeestä se voima mikä kaikkein päättävimmin ja epäitsekkäimmin taistelee oman maansa [•parhaitten etujen puolesta. Työväenliikkeen johdolla käytävä taistelu kansanjoukkojen suuren enemmistön taloudellisten ja poliittisten etu-. Jen puolesta muodostuu nykytilanteessa taisteluksi kansallisen vajjau- • den ja itsemääräämisoikeuden j)uolesta. Täten kysymys isänmaalli-vsuudesta saa tykkänään uuden :sisällön ja merkityksen aina siinä r ip^ kuten ylempänä on todettu, että Suomen porvarien pakinoitsi- | j a t rupeavat syyttämään maansa kommunis,teja siitä jos he lainaavat :f suuren kansallisen herättäjämme. J . W . Snellmanin sanoja! Mutta tuo ilmiö ei suinkaan rajoitu Suomeen. Italian molemmat 'työväenpuolueet ja koko unionistinen liike omaksuu isänmaalli.sen: j r taistelutunnuksen Marshallin suunnitelmaa eli YlKlysvallain isän- ] nöimispyrkimyksiä vastaan. I Euroopan uusissa demokratiamaissa on työväenliikkeen johdolla .| rakennettu kaikkien isänmaallisien voimien yhteinen rintama suur- > pääomaa ja sen taantumuksellisia asiamiehiä vastaan, jotka ulko- >t) maisen pääoman ja moraalisen tuen av*ulla yrittävät ehkäistä vasta-, »voitetun demokratian vakiinnuttamisen ja edelleen kehittämisen. Kaikkialla siirto- ja puolsiirtomaissa työväenliikkeen eri haarat ii;; o^listuvat isänmaalliseen kansanliikkeeseen oman maansa demon i kraattisen itsemääräämisoikeuden ja kansallisen vapauden puolesta s|vieraan maan sortajia ja orjuuttajia vastaan. Kiina on tässä paras 'psi.merkki. •rv Samoin täällä kolona. Canadassa. CCFrn terävasanaisimmat. !; i»kritiikot, yLPP:n johtomiehet ja unionistisen liikkeen lukuisat edus- K itajat ovat tämän tuosta viimeaikoina syyttäneet liittohallitusta siitä, p'|että se on antautunut Yhdysvaltain hallituk.sen painostuksen edessä « V ja siten luopunut tärkeistä kansallisista eduistamme. Kaikki merkit, sviittaavat myös siihen, ettii porvariston väljähtynyt ja väärinkäyt-tämä isänmaallisuuden lippu on muuttumassa todelliseksi iaisteluli- ^1 puksi, mitä kantaa järjestynyt työväenliike, niin Canadassa kuin muuallakin maailmassa. Ihmiskunnan historia on nimittäin saavut-tanut sen kohdan,missä kaikkien' johtavien maiden työväenluokat., ovat nousemassa: johtavaksi ja määrääväksi. kan.salliseksi voimaksi.; v> Tässä tilanteessa työväenluokan asia yhdistyy erottamattomasti Jf^an- ' sakunnan asioihin ja etuihin. Tämä ei luonnollisestikaan ole mieleinen asia i)orvaristoliemikii? joutuu tässä tilanlce.s.';a yhä huonompaan asemaan siinä määrin, ettii on työväenliikettä .syytetlävä jo liiallisesta isänmaallisuudestakin, ku- S>.ten tämän kirjoituk.sen alussa todetaan. Ja taistellessaan kansakun-ffet; nan parhaitten etujen puolesta työväenliikkeen velvollisuus on päät-ijvv. tävästi kaapata isänmaallisuustunnusonTiin^^n jotka ovat sitä väärin käyttäneet pitkän aikaa. Me kannatamme Helsinkiä f Oikein tai väärin, mutia inc olemme sitä mieltä, että Suomen i tulisi pitää Helsinki edelleen pääkaupunkina., ja ettäv Suomen ulkd-ja sisäpolitiikka: tuottaa silloin kaikkein parhaita tuloksia, jos ne orientoituvat ensimmäi.^eksi ja viimeiseksi Suomea ja vain Suomen kan-san parhaita etuja kohti. - . Tämän vakäumuksemnVe pcrusteeliame emme voi. liittyä niihin 'Toronton A^ipasn Sanan neuvoihin, niitä nuiinittu le ei)äilcmätlä Si'Vp3'ytämättä Suomen hallltuk-selle viime tiistaina toimituspalstaltaan. antoi. Mainitussa kirjoituksessaan - .Vapaa Sana kieltää Suomen -hallitusta tekemästä keskinäistä ijuolustusliittoa Neuvostoliito sa ja tätä neuvoa perustellaan mm, .^seuraavasti: • ^ jyrkästi allekirjoittamastamitaän, soti- 'lassopimUksia Venäjän taikka muun maan kanssa herättäisi ilmeisesti ^ sangen suurta huomiota ja lisäksi .>e antaisi länsimaisille kansanval- ' i ! laisille maille sangen voimakkaan aseenVenäjää vastaan , . .vMutta , sen me väitämme; etta se terästäisi esimerkillään monia Euroopan, kan- I : 50ja taisteluun vapautensa puolesta kommunismin v a a r a a vas- ' taan . . |v r: : V Suomen pitäisi jälleen viitata kintailla qmjin kansallisiin etuihinsa ja antautua länsimaiden: välikappaleeksi. Kuolkoot suomalaiset sotiin ja kurjuuteen, ;kunhan vaan saadaan J- Suomesta '"voimakas ase \*enäiaa vastaan", sanoo Vapaa Sana! i Meidän käsityksemme on. etia Suomen kahsa on .=;aanut tarpcek- .seen'tällaisena venäläisvastaiscna aseena olemisesta, eikä halua enää sitä virhettä uusia;Meidän käsityksemme myös on; että suuri enem- »r mistö canadansuomalaisista pitää Suomen kansan onnea ja rauhan r^mahdollisuuksia paljon tärkeämpänä kuin sitä. että Suomelta saa- 'täisiin Vapaan Sanan uneksuma "ase Venäjää,vastaan'!. Jos taas Suomen kansa demokraattisen hallituksensa ja edus- ;|. puntansa kautta katsoo maan itsenäisyydelle ja rauhalle edullisek.si - |i:/;äUekirjoitta^ puolustussopimus joidenki naapurivaltojen kesken ja sSrSierikoisesti Neuvostoliiton k 'r myötätunto on sen takana, sillä, me käsitämme, että vain rauhan- M< omaisin keinoin ja läheise-ssä ystävyydessä naapurimaittensa kanssa '^1% 'voi Suomen;kan.sa selviytyä -nykyisistä vaikeuksistaan. Siksi me piemme niin '^'anhanaikaisia^'; että panenime ehdottomasti S ;;^'^n omat edut elutilalle ja hylkäämme tinkimättä Vapaan Sanan Uusfasistisen ajatuksen, että Suomesta liitäisi tehdä '-'voimakas ase I j^-J- '\'enäjää f vastaan", missä ominaisuudessa Suomi ja Suomen kansa ä.f>'tulisi varmasti tuhotuksi.. H . % l K K U V A r VAAK.4Ä FLCTA ••Raivaaja" ja Toronton "Vapaa Sana" vuodattavat nyi krokodiilinkyy-neleiia nJj^: viroJai-sky-symyksen johdossa ja seJjilavat asiaa kuten, paho-| lainen raamattua. .Mutta Vapaa Pohjola (SKDL; kirjontaa asiasta m.m. seuraavaa: "He pakenivat oma.sta rnaa-staan .Suomeen vaJttyak.seen joutumasta iiatsianneijaan ja : .sna; tieta myös taistelemaan Saksa n puolesta Neuvostoliittoa vastaan-. Talloin—kuitenkin' Anthony asetti hoidan valitiavakseen joko tulla pfilautetuk.s; .cak-salaLsille; .SUK surman suuhun, lai luttya Suomen, armeijaan tai ehka myös ryhtyä taalla tyovelvolli.seksi kau!-:ai.si:n korpiin: Useimmat valiusivai .Suomen armeijaan liiitymLsen ja joutuivat siten taistelemaan Neuvostoliittoa va.$taan. vaikka olivat .sen kan.salai.sia. Viro-lai. sten saattaminen tällaiseen-pahaan; välikäteen tapahtui tiettävästi yhteis-ymmarryk. se.ssa Horellih kanss-a ja monien • muidenkin oikei.stoläi.sten myoiavaikutuk.sella." . Kun sitten Valpo rauhan.sopimuk- Kcn täyttämiseksi ryhtyi varovaLSuas-toimenpiteisiin virolaisagenttien suhteen— jatkaa lehti —- pahensi oikeis-tojehdisto heidän' asiaansa viranomaisiin suuntaamallaan klihoituksella, mmka Iisaksi näita asioita hoitava u l - kominhsteri Enckell viivyttelyllään a i heutti uuden pyrkemman huomautuksen Neuvostoliiton taholta. Lehti jatkaa: "Vanhat kokemuk.set.ja uudetkin oireet panevat otuk.sumaan.etta oikeistomme, aikoo kayttaa laman pako-lai. sjutunhallituk.sen vasemmistomi-nistercita vastaan. Taman johdosta on syytä jo ajoissa todeta, että vasem.; miiitolle ei ole mitaan vastuuta koko jutusta. . Va.stuu kuuluu alusta loppuun. oikeistolle; Öikci.stolai.set miehet ovat saattaneet.pidätetyt siihen asemaan mi.ssä he nyt ovat. oikeistoon kuuluvat olleet vastuu.s.sa asian hoi-dassa ja oikei.stolai.set vihdoin ovat hyökkäilyillään todennäköisesti aiheuttaneet Neuvostoliiton puuttumisen a.sia a n." Työläisten yhfenäi-syydessä on niiden fodelfinen voima Kämpällä. TENNESSEJiN "OIKEUTTA" ; "Konekivääri ja nuija näyttää-tulleen var.slnaisik.si 'työsuhteiden' väli^ neiksi NashvilLe.ssa,: Tenncsseessa, jos- .sa CIO:n terastyolausten järjestöön kuuluvat tyolai.set ovat olleet lakossa marra.skuun 10 paivasta lahtien. "Kymmenen maantiepoliisia otti e-raan GIQ:n virkailijan käsiteltäväkseen. Kak.si kylkiluuta rikottiin. Hän .sai pahoja kuhmuja ja vaatetus revittiin riekaleiksi. , Valtion poliisit pysäyttivät kaksi lakkolaista sivutiellä ja llaksyttivat' heila nuijilla: :ErasUST:n virkailija vangittiin 'irtolaisena' ja CIO:ii jarjestamiskomi-. tean tirehtööri teljettiin vankilaan: tekosyiden perusteella.: Valtion " poliisit. Jotka on aseistettu lyhyillä koneki-vaareilla jit pistooleilla, ovat uhkailleet lakkolaisia . — Tvöniies, ASIANTUNTIJAN L.AUSDNTO "Halpa (Ranskan) .frangi vihjaa 11^ saa suuria siirtoja", sanoo the Finan- Cia Post ennustaessaan;: että Englannin, punnan ja ohkapa Canadan dollarinkin täytyy seui-ata: mukana. ' NÄKEE VAARAN TYÖVÄEN YHTENAISTY.MISESSA / •Viitaten, paaimnisteri, Kingin: lau- •'suntoon. kuinka tärkeätä osaa järjes- IDVoima vie vaalitaistelussa ja kilhoit-tacssa toryja vaalitaistelun valmisteluun "The.Financial Post" varoittaa porvareita: 'lyQvaenliikkcen yhtenäisyyden • vaarasta seuraavasi): . • , . " . . . ; . M r . .Kingin;i:ieuvo 011 erikoisen ajankohtainen sen työn •johdosta mitä CCF-eCL liitto nyt tekee kommunistien tukemana . : ; Nyi kun CCL 011 antanut tukensa GCF: 11c viimeksimainittu sai-taysaikaisenhonkilokun.; nan pyrkimystensä avuksi. "Vaikka, aikaisemmat vaalitulokset, GalUip: Polla äänestykset ja-, kaikki muut merkit asoittavat.: että CCP ci ele edistynyt, niin cänadalaisten; jotka eiyat halua heidän totalitaarisia suunnitelmiaan, tekevät viisaasti ktin eivät aliarvioi eCF:aa, civatkasiiä mitä sen (CCP:n) uusi: Intto GGLcn. ja kommunistien kanssa' voi saavuttaa, jos suuren yleisön sallitaan olla- poliittisen välinpitämättömyyden normaalisessa tilassa." Nam lehdessämme jokin aika sitten ehdotuksen "joka -miehen nurkasta" ja olen ehdotuksen tekijän kan.ssa samaa mieltä; Olenkin mielenjciinnolla seurannut, että alkaa^' ko nakya kirjoituksia meidän metsämiesten keskuudesta, mutta en ole' viela huomannut. Näinollen aloin ky.r hata : taia kirjoitu-sta toivo&sa, että toi.setkin metsämiehet ja myöskin meLsissa lyoskeniclevat naiset kirjoit-, laisivat kokemuksistaan • ja näkemyk- .sistaan lehteemme, että olisi edes yksikin kii-joitusviikos.sa meiltä "pihka-hou:. uilta". Nyt alkaa hiljalleen .hai.skahtaa .se meisarunnanen- toivoma normaaliai- .kaan . palautuminen, jota he- kaikin. :keinoin yrittävät: tuottaessaan : lisää työvoimaa Euroopan pakolaisleireistä. •Nyt.kun työnantajilla alkaa olla työ-vo; mare.servia. -niin he alkavat- käydä artyi.semmiksr aivan kum nälkäinen susi saadakseen aikaan hermostuneisuutta metsatyolai.sten keskuudessa ja sitä tieta yhtenäisyytemme., ja uniom-me hajalle: Silloin olisi helppo lyödä palkat "nälkärajan, alapuolelle. Mutta meidän tulee myaskm tiivistää rivim-: me, ettei niin tapahdu. Meidän tulee lähestyä henkilöitä, jotka ovat viela lavalla tai toisella työnantajien vaikutusvallan alaisia ja . .selittää heille mihm joukkoon he : todella kuuluvat seka vetah heidät riveihimme. - Mitä tulee nalliin uusiin siirtolaisiin, olkootpa he sitten fasisteja tai mita hy.van.sa, mm minun, mielestäni- lieita tulee kohdella ystävällisesti ja koettaa saada heidät, ymmärtämään .se, etta heidän tulee liittyä mcihm. vaikka yhtiöt .ovat. heidät tuottaneet tänne puolustamaan omia tarkoituksiaan. Jos me kohtelemme.heita epaystaväl-li- sesti. teemme siina-virheen, joka on myöhemmin vaikea korjata. SKä juuri työnantajat toivovatkin, etta ryhtyisimme naitä uusia tulokkaita ..sortamaan, • jolloin metsatyolaisten elintason alas painaniineM . olisi helpompaa. — Asa Kun Clifford Spragge yritti pela.staa pientä koiraa Lake Ontariosta, lähellä Scarboroa, petti jaa hänen allaan j'a seitsemältä: henkiloltk otti jonkun aikaa ennenKuin saivat onncttcmuudcn uhrin pelastetuksi. T^ssä häntä kuljetetaan kelkalla rannalle. Ranskan unionistit hylkäävät hajoittajat Kirj. Bcnoit Frachon (Ranskan tyovacniiiton yleissihteeri) Yellowknlfen kulta-alue Parhaat pikajuoksijat vuonna 1947 Xe« York. — The .•\inaieur Athle-tcn keräämien, tietojen: mukaan saavuttivat seuraavat pikajuoksijat par-haat ajat viime, vuoden; aikana 100 m juoksiiss.i: 10.3-^McKenlcy; .Janiaica. . . : 10.3— Bailey, Trinidad 10.4— Wilkinson. Englanti 10.5— McLachlan. Austraalia 10.5—B.illy. Ranska, 10.5—Fischer, Saksa. 10.5—Lupsa, Rumania 10.5—Moinav-Rumaiiia.-. . : 10.5—Lymg, Englanti. 10.5— Danielson. Ruotsi. 10.6— Braeknian, Belgia. 10.6—David. Tshekkoslovakia. 10 6—Fallesen. Tanska. 10.6—Karakulov. Venäjä. 10.6—Kleyn. Hollanti. 10.6—Monti, Italia. 10.6—Pei-ruconi. Italia. 10.6—Tito, Italia. 10.6—Wigner. Saksa. • Canadan uusin, iiuomattava kulta-alue on Yello-vknifen alue GrcatjSlave Laken rannalla North\vest Territoris-sa, jonka keskuksena on Yellowknifen kauppala, jonne on äskettäin rakennettu $175.000 kansakoulu. $250,000 Punaisen Ristin sairaala, jos.sa on 40 sairasvuodetta, $200,000 hotelli, jossa on 50, vierasvuodetta ja ilmailukelittä,: jossa on 600 ja 5,200 jalan pituiset kiitoradat.'•, Sanere-jocUe noin. 94 maihii etäisyyteen Yello\vknifesta i-akeniietaan parhaillaan 8,000 hevosvoiman vesivoima- asemaa kaivantojen voimatar-' peen• tyydyttämistä- siimalla., pitäen. Sen' odotetaan valmistuvan tulevaan syksyyn V nenne.s.sä. Rautatien- .paatekohdivsta Gnm-shavvssa, Albertassa, rakennetaan parhaillaan kaiken kelin maantietä Great Slave Laken etelärannalle, vastapaa-: tä Ycllo\vknifen kauppalaa. .Tyota on kohdannut : lukemattomat vaikeudet mutta tien - otaksutaan .; valmistuvan: Uikennoitavaksi myöskin - tulevaan syksyyn; mennessä. K.MVANNOT . . G i a n t : Yellowknife-kaivanto .saatr tanee ryhtyä tuottamaan kultaa ensi kesäkuassa-ja syksyyn mennessä,, kun saadaan Snare.Riverin voimaa, ;,ko^ hoaa mylly käsittelykyky: 500, tonnijn vuorokaudessa. Negus-kaivanto käsittelee nykyään 125 tonnia vuorokaudessa, mutta tuotantokyky korotetaan lahiaikoiiui 150 tonniin. Kultaa saadaan., tasta kaivannosta keskimäärin puoli . unssia tonnia kohden Toinen tuotantokunnossa oleva kaivanto on Consolidated Smelters-yhti-ön COn-kaivanto, joka viime: vuoden kahdeksan: ensimmäisen: kuukauden, aikana. tuotti, kaikkiaan 34,55-l unssia kultaa ja 2,648 unssia hopeaa. Thompson-Lundmark-kaivanto,. on kolmas tuottava kaivanto. Se aloitti syysk. 20 pnä uudelleen kullan jauhamisen 100---150 tonnm my ilys.saan., :, Alueella oli: aikaisemmin kolme muuta tuottavaa kaivantoa, Consolidated Smeltcrsin>Ptarmigan .ja- Ruth- :kaivannot seka Bealieu.,Yelloxvkmfe,: iotka- keskeyttivät tuotantonsa' kiven, alhaisen, kultapitoisuuden, takia;. Kaikesta huolimatta on alueella, noin: 150 maili n kehässä :Yollo\vknif en, ympärillä, kaikkiaan noin 12 kaivanr toa. • joi-sta saattaa kehittyä kullan tuottajia ; Paris. — Työläisten voiman (Force Ouvrierei . hajoitlajavoimat yrittävät kaikkensa - saadakseen meidät uskomaan heidän menestykseensa. •Säännöllisesti he ilmoittavat satojen alue-ja, paikalhsunioiden liUtymiHestä: Boukianquet, joka narraa viela monta ihmisia jotka kerran pääsevät selville siua o.sasta mita han nyt vie, huutaa, :Icvittaneensa miljoonia union korttia.. Itse Amerikan; As.sociated Press o-soittaa. etta nama kortit painetaan ja jaetaan kenelle hyvan.sa, joka haluaa niita, eikannden välttämättä tarvitse olla unionjasenia. Meidän toverimme ilmoittavat pohjoisesta, etia naita kortteja jasenve-; romerkkeineen jaetaan rakennustyöläisille heiltä Itseltään asiaa tiedustelematta. . - ••• Hajoitcajien tilastot:joidenkin teollisuuksien : jäsenmäärästä,; osoittavat —; ja nämä -tilastot :voidaan todistaa — että heillä on enemmän jä.seniä kuin työläisiä • nai&sä • teolhsuu-slaitok- .sissa. :•• . • • •;• . • • , Mutta kaikesta -liioittelustaan huo- .Umatta he ,.sentään hyväntahtoisesti , mvontävät meille 2.000,000, jäsentä. , '-Analy.soikaamme-rauhallisesti tata .tilannetta. Me esitämme vain tosiasioita., eika- imtaan muuta kumtosi-asioila.: Talia vuonna meidän.uniom--' me on lahettänyc ulos yhta monta union korttia : kum • samaan aiKaan vnme vuonna; Ranskassa; on -ilaki. jonka mukaan union .jäsenet on re-kistei^ itava kerran vuodessa, mika muodollisesti tarkoittaa sitä, etta työ-läi. sten täytyy :joka vuosi liittyä; uudelleen umoon.' -^Suomentaja.» : : Monot alueet : ovat ilmoittaneet meille, -etta union korttien jakaminen tapahtuu nopeammin nyt kuin vuosi sitten. ,95..:aiaeuniosta on. vain 5 "alueunion johdon enemmistö mennyt Työläisten voiman mukana.- Heidän tilalleen 'Dll heti pantu,Työväenliitol-, le' fCGT);-uskolliset Johtajat.: jotka kalkkinlla ovat::saaneet ,tyolaisten:::e-nemmi- siön kannatuksen. . Vain kolme unioa on, joutunut tekemään valaitansa Työläisten voimaiv ja Työväeuliiton V ä l i l l ä . Neovat::, Toi-misiotyöläisten,:: Virkaihjam . ja Tu-pakkat.\ olaisien uniot. Työväenliiton: vuoden 1947 syyskuussa: jakamasta. 6.433.500: jäsenkortista yllämainitulla: kolmella uniolla oli 573 000 jäsenkorttia. Niita Ilmoita johti Tj-ölaisten voiman .miehet; Vii-kailijain-v ja tupakr; katyolaisten .union jäsenet äänestivät virkailijoitaan va.staaii ja jatkoivat liittotoimintaa Tyovacnliiton kanssa; Toiraistotyolai-sten union johdon e-nemmisto on • hajoittajien kannalla. .Mutta • tama: '•läntisiä demokratiaa" edustava "enemmistö 'edustaa todelr li5uudes.sa vähemmistöä. EXE.MMISTö TUKEE TYÖVAENLIITTOA^ . —. Osuustolmintaväen kokous protestoi hintoja vastaan . . Tilanne naissa kolme.ssa unios.sa on seuraava: V Toimtstotyolaisten:union 250,000 ,ja-seiiesta oiv 150,000. jo; ilmoittanut,- etta he J>ysyvat Työvaenliitossa- .j« l i - säaT tulee vielä jalellaolevasta 100,000 eikä hajoittajille jaa 50,000 , jasenta enempää. Virkailijain union 305.000 jasenta o jotka ovat kuuluneet Tyovaenlui-toon) Jäi ainakin .200.000 Tyovaen- Inttoon, eikä hakoittajille jaa tuskin 50.000 jasenta. Tupakkatyölaiiten 18.000 jäsenestä (jotka ovat kuuluneet - Tyovaenlut-toon) on 10.000 ilnioitt-anut-Jaavansa Tyovaenluttoon; Timmins; Ont. PaikallKsen Wor-kers: Go^op.^liikkeen valistusilta tam^ mik.; 25,'pna-onnistui hyviir. Kuului kuiskeita, etta sellaisia tilaisuuksia pitaisi olla useammin. Kokouksen avasi ja- sen puheenjohtajana toimi K. Laak.so. - joka selosti nykyista hintatilannetta ja mita taka. laisen Consumers-liiton naiset ovat Itehneet asian hyväksi.; Kun taman valitsijapiirin ; edustaja., liittoparla-mentissa vieraili taalla^ paasivat nai- .set pitkän, odotuksen jälkeen hänen puheilleen .ja esittivät: hänelle kysymyksiä. Esimerkiksi. miksi, voin ja muut hinnat.jaadytetaan niin äärettömän korkeiksi vaikka Canadan kansa vaatii hintam palauttamista vuosien 1945 ja 1946 tasolle;-:-Mr.,Bradette oh puhunut:: kauniisti,. vastaamatta silti suorastaan mihinkään kysymyk-' seen, oh vain kauniisti kierrelyt ja kaarrellut asioita. Naiset olivat kuitenkin tyytyväiset kun olivat saaneet ilmaista hänelle mielipiteensa ja vaatimuksensa.. : ' • E. Laakso selosti edelleen hinta- Kaiken -kaikkiaan, 573,00 jäsenestä: asiaa,keskustelua .varten ja kutti; nai- : on 360,000 Työyaenliiton kannalla. Jälellejaaneestä "213.000 ;jasenesta on •vain osa mennyt hajoitajam:mukana. Kolmen muun,union johto kai>tiattaa hajoittajnn- liittymistä . . . j o i s s a on kaikkiaan ^187,000 •jasenta. nnitta ei ole liioittelua kun sanotaan, etta ainakin, puolet- heistä jaa Tyovaenluttoon E i - sen qDaremmui liioittelu kuin propagandakaan voi- seista naita to-sia. sioita va-staan. To.Siasia tietysti; on. etta Työläisten: voinian hajoittajat voivat luottaa snhen, apuun mita he saavat hallitukselta -ja. työnantajilta: joita he ovat nun • hyvin palvel-- leet ja jotka- ovat valinneet Jouhauxin ' talousneuvo3:oiv:-.presideiitik5i..: :• He voivat vaittaa muodostaneensa satoja unioitä-^ jotka todellisuudessa ovat - sosialistien lukeryhmia. Tama ei'kuitenkaan esia Tyovacnliittoa olemasta yhta. voimakkaan kuin konsanaan. • Meidän .kaikki militanttiset • jäsenemme ovat vakuuttuneita snta: elta me_voimine • vappuna (toukok; 1 pna» julkaiäta voiton sanoman ;.tie.doitl,i-malla, • että Työvaenhitossa - on yhtä monta jäsentä kum -olr vuonna 1947.- KenraaU Marshall ja. hänen asia- •n;liehen5a Ranskassa, jotka::yrittävät hajoittaa maamme työväenliikkeen, asavatnähdä-..että heidän harhaluulonsa: pettää ja etta; heidän dollarin-; sa on käytetty turhaan ia osuusliikkeen puolesta osoittamastaan asianharrastuksesta. Seuran-nees. sa mielenkiintoisessa, keskustelussa esuettiin, ky.symyksia, joihin toiset vastasivat Vointinsa mukaan.^ Tämänlaiset kokouk.set. joissa saa-esittää ky- .symyksia. -joihin vastataan toverillisessa -mielessä, ovat enttain tervetulleita ja valistavia. - , Kokou..csessa todettiin, että Canadan .naiset ovat ottanet tehtäväkseen miljoonan nimen keraamisen hintojen nousua vastaan. .Nimiä :keräävät naisten järjestöt, uniot. y.m. hallitukselle lähettämistä varten. . Kokous hyväksyi taman keräyksen ja, protestien lähettämisen • tehokkaina toimenpitema taistelussa hmtakont- 1 Ollin puolesta. ,, Lopuksi E. Laakso: esittikin asiasta hyväksyttäväksi protestin, joka, hyväksyttiin yksimielisestii : Sitten seurasi ohjelmassa osuusliike keeu:, järjestämä tarjoilu, josta: parhaat kiitokset naisille .Lopuksi- esitettiin mainio l i l m i Indonesian: itsenäisyydestä.: — Aslc..: - He saavat nahda, ettei-voida luottaa niiden: ,i-unimutuk.seen: ja julistuksiin jotka ovat taipuvaisia pitämään unelmia . todellisuutena,: Heihin ei voida luottaa enkoise.sti siksi. kun.he:ovat kääntäneet : seikansa työväenluokalle ja: kansalliselle .itsenäisyydelle. ,:; , — - Humanite-lehdestä. Tyi)ttiNnyyttä ja liinfakiskoirta liuipussaan j Port Arihur.—Huh-buh? Pakiayj I ja pi-r^a, pyrys ja pakkasia jo ]ubr^ kokonainen kuukausi ja yläijmaa ui; ko nayaaa.yha %'am kiristävän ota taan. -joien .-iammiiysainettä kysyj JOS aikoo puaa-mökkm^a lampiaäii^ :UuM vuo.i on-, alkanut-ja e:uir,ea jaanyt taakse muisto.neen. • Alkaijii; vuo-i ,näyt:laa nnn :hilja;5eltä: iijij -kaikk;.,. oli.j jaanyt, • hetkek-.i- lep^"! j maan. Mutta,, a.siat-eivat kuitenkajj o!e.siten. silJa- onhs":maailma•itui; viholai.spe.sa. joi.sa tapellaan ja hui öeraan .Voimakkaat propagandais:; \-e:< loitoiiavEt .valheellisia ja väri-te; tvja.tietoja yleisen niielip:tec;i kii, hötta-TiLsekii. • Tarkoiiuksena-' -on sala^ ta se- todellinen tilanne, mihin- vai. lassaolijat.: ovat asioita johtarnajii Työttömyyttä ilmenee monilla aloilii .ja hintakiskonta on huipussaan. Siy. nen perheenäidin on pitänyt jarje-tää pienet tulo: niin, etta ne rmtavat kai. lilseen vuokraan, .lammitykieen, vaat. teeseen ja ruokaan .Jos tahäan irrenei kauppaan ja -aiot-: ostaa mm paljon' ruokaa . kuin kantopussilla von-tiin vieda. nun kymmenen dollaria ei riita, vaikka:kuinka pientä ja ihan Välttämätöntä ostat. Herkuista ei ole puhettakaan ja koskapa ne: herkut •ovat työläisten pöydille joutaneet; «ai- .SI edes välttämättömiä , tarvikkeita, Jolla -on neljä- tai viisihenkinen perhe, nun ei sille riitä lihakaan pauna«. .sa j3 kahdessa ja liha maksaa, tänä-pai Väliä 45-59 senttiä pauna. Entä •voi.::maito. leipa ja kaikki ne tarvikkeet, joita joka paiva tarvitaan jokapäiväisen elaman ylläpitoon; Tämä tilanne panee monen 'työlaistjn ajat-, telemaan,- etta jotam;olisi tehtävä tilanteen korjaamiseksi,, mutta monikaan :ei viela kasita.. miten- se olisi' tehtävä, ettei Itsemme ja lastemme, tarviLsisi nähdä naikaa. Ajatelkaamme, etta miehemme saa palkkaa niin vahan, ettei- tuntipalkka riitä voipaunan ostamiseen. DoUaii ei mitenkään riita päivässä yhden ihmisen • ylöspitoon. ,: Minkälaisessa. asemas,:a ovat, ne- ihmiset, joilla oh iso perhe ja työtä tehdään 70 sentin tuntipalkalla: ja halvemmallakin. E-kö työläisten, mm miesten kuin naistenkin : olisi pysähdyttävä • ajattele-maan näitä' kysymyksiä-;syvällisemmin ja ryhdyttävä etsimään ulo.spaa-syä tästä tilanteesta littymälla- työläisten järjestöihin ja::yhdess,a keskus tele ma an •; miten voisimme jarjes-tää elämämme' paremmin. .Miksi luotamme aina rahamiehiin ja, an-- namme heidän ohjata elaniämme kulkua! Täällä*Port Arthurissa suoritetuin, kunnallisvaalit: ja meillä-oh asetettu työläisten ehdokkaita, mutta kaikesta, huolimatta kunnallishallintoon: valittiin juuri ne: miehet, jotka • pyrkivät näihin •virkoihin turvatakseen vam oman elämänsä.- Tällaiset miehet eivät koskaan ajattele työläisten etujj paitsi-silloin propagandana, ku!i;he häihin: virkoihin • pyrkivät.,-/, Tainan Olisi, jokaisen tyolaisaänestäjan-pita-. nyt jo. silloin huomata, silla, vuosi vuodelta on valtuustoomme samoja; oman onnensa tavoittelijoita ::valittu., He eivät ole ineidan , hyvaksemine panneet- rikkaa ristiin, eivätkä he tee, sitä nytkään. - Työläisten, olisi aika järjestyä, yhtyä jäseniksi järjestöihin, voidaksemme ylidessä-tehdä itsellemme selväksi senkin kysymyksen,, keta meidän tu-: Iisi asettaa ehdokkaik-si kunnallishal-, lintoihin ja keta aanestaa. Meillä on juuri kaynni-ssä. CSJ.n. jäsenryntäys ja olisi toivottavaa;..etta Port: .A:rthunn suomalaiset työläiset: pitäisivät kunnia-asianaan liittyä järjestöömme jäseniksi ensi tilassa. ' — T A S Pilettien :Gripsholin . ., Drottnjngholm Stockholm . .. UUSI MC tekee ensimmäL' päivänä j a NEW 6 päivänä.; El saadaksenne hyväi Halutessanne tarke käantj SWEDI 1462 BISHOP STB — Jos kaikki CNR-n rahti- ja matkustajavaunut, sekä tyovaunut ja lait' teet pantaisiin kiskoille^ tuli.si .siitä. 853 mailia pitkä juna.. — Canadan kalateollisuudessa työskentelee noin 90,000 työläijstä.- PÄIVÄN PÄKINÄ Iisakki Mäenpään muistolle Brittiläisiä sala- . poliiseja 011 karkoitettu Sveitsistä^ Ne\v York. — Sveitsin hallituksen ilmoitetaan -. , karkoittancen. maasta: kaksi, -brittilaista ::sala^oliisiav, jotka^ menivät - Sveitsiin, jokin; paivusitteiij tutkimaan brittiläisten turistieirraha-asioita. • •Sveitsin radiossa-sanoit nnmni. seuraavaa:- "Sveitsi- ei-halua-ulkomaisia; vakoilijoita nuuskimaan, ulkomaisen' valuutan alaisia raha-asioitä; UlkOr: maisten .poliisiviranomaisien •tutkimukset sallitaan ainoastaan rikosasi-:- oissa ja ^silloinkin vain:erikoistapaukr; sissa." -:Viime keskiviikkona .vietetinn Sud-buiyssa harvinaista surujuhlaa. Salintäyteinen yleisöjoukko oh: kokoontunut .-^ Finnishrhaalille saattamaan viimeiselle, matkalleen Iisakki Mäenpäätä. ••• •IisakkiV-Mäenpään urheilutoiminta alkoi yli puoli vuosisataa- sitten. Hän. 'kertoi • usein: .kuinka hän :,Suomessa :t.vnnyrin laudoista tekemillään suksilla •-hiihti-- kansakoululaisten ^hiihtokilpailussa toisen: palkinnon. :Yhdentoista vuotias potka oli kuitenkin niin -kiukuissaan kun ei saanuteasimraäis-ta palkintoa, että pyi-skahti itkuun. Toisena ' palkiHtona oli : viisi penniäi; jonka saaminen: kuivasi kyyneleet. -: Iisakki::Maenpää oli - aktiivinen .urheilumies ja urheilutoiminnan käytännöllinen; toimeenpanija.. Nuorempana- hän harj oitti jonkun verran Juok^; sua: -Hiihto-oli:kuitenkin hänen,mie-linrheiluaan: ja.viimeisen kerran/hän osallistui hiihtokilpailuun v. 1940. Vie- L=i 1945 Sudbu5yssa>SCAU-:n.liittojuhlassa nähtiin Iisakki- Maenpaa, kunniapaikalla ». Nuorekkaana han, johr tv voimistelijoiden ja urheilijoiden - a-vausmarssin..: I7rheilevan- - nuorison: keskuudessa han; oli oikeassa elementissään. - , , :Missa-:: hyvänsä :::;Iisakki:: Mäenpää sattui asumaan; :nim-varmasti siellä myöskin ;: :symyi , - urheilutoimintaa; -Kaikkein: enimmin hän kuitenkin, on vaikuttanut Timniinsissa: ja Sudbu-ryssa. Joilla paikkakunnilla, han: kauemmin asui. , - Saapuessaan- ;:;tänne Canadaan: v. 1905: hän yhtyi paikallisiinvTientoihm- Nuorempana: hän oh-.innokas näytteli jä..,: - Mäenpää:: osallistui • useihin : eri-järjestötehtäviin, :. Iisakki:Mäenpäa oli poliittisesti tietoinen tj-öläinen. Canadaan saapumisensa jälkeen: h än työskenteli: useissa ertkaivoksis-saSudburynympäris-: tolia.: Hän:oli innokasunionisti.- Taman johdosta han.joutui mustalistal-i' ;le. eika saanut työtä mistään Sudbu- •ryn ympäristön kaivoksesta; Iisakki 1 Mäenpään kaltaisten esitaistelijoiden tyo on vihdoinkin kantanut hedelmän ja- suurin-: osa Sudburyn ymparistöil kaivostyöläisiä kuuluu nykyään uni-oon. , Työväenliike • kokonaisuudessaan . oh; manalle, menneen ystävämme sydämen: asia.-^ Han ei horjunut koskaan - periaatteissaan olipa tilanne millainen. hyvan.sa. Hänellä •.oh : luja usko • sosialismin lopulliseen voittoon.: v.; Iisa.kki. Mäenpää: oh epäitsekäs ih^ minen. ja, hyvin -vaatimaton. Taloudelliset - persoonaedut ,,hän : sj^-jaytti; kun tuli kysymykseen,^uhraaminen Järjestötoiminnan hyväksi.. Han suo-' ritti: jattiläistyon Canadan suomalai-: sen; työväenliikkeen riveissä. . On. vaikea arvioida hänen tj-onsä merkitystä. :• Iisakki Mäenpään kuolema oli me-• netys koko Canadan urheiluelämälle. Suomalaiset,-:ovät; uranuurtajia: hiihdon. ;:rata- ja 'kenttäurheilun^aloilla. Parikymmentä: vuotta' sitten, muiden kansallisuuksien: piireissä ei vielä har-: joitettu :näitä urheilumuotoja :'kuin niitättömässä määrässä.-Nyt-on hiihto yleistä ja- ratär sekä kenttäurheilu on temmannut ^huomattavan määrän Vanhat puoi läviölle tule : Toronto, — "Traditic •aLsuutta- hberaali- jä •iiliilä ei' ole: enää olf George Harris, United dio and Machine Worke union (CIO) sihteeri :ii oston kokouksessa äsV [iän tulee valita CCP:r iitio- kuin maakuntal Kolmenkymmenen V Eiasion.-edustajat On tai becista : osalbstuivat !riis.sä tehtiin suunniteli politiikkaan kuin union palkankorotusvaatimuk; den. •--•::• "Meillä on, edelleen i e"i:jatkoi-.Harris, "etti die, perustettu työväei puolue, johon kuuluvat ryhmät, CCP, LPP ja n kain vahne kansan. e hallitusten saamiseksi.' Umon; johtokunnan chjelmassa,;jonka myö väksyi, painostetaan £ ei ole aika käyttäytyä: tai antaa peräksi tais; meillä ei olekaan ka: parasta mahdollista tai Tilanne maassa, jok hallituksen nykyisen, heuiama, vaatii paatö taa konservatiivi- ja lii haviöon saattamiseen, lei-ssa; Tähän:; johto] tultu Abbottin: suunnit ka,«ittaä kieUäytymisol dan asukkaille, pääasi; tani: dollarien puutteer lelhsen. tutkimuksen ki arvioinut ; huolellisest: suunnitelma saa aikaa den valmistami-sessa -i kuin työnkin mahdoll: oonoitaen ja tullut si etta molemmat vanhai eet tulee saattaa hävic Ottawan uudessa sui levissä rajoituksissa or kotimaisten markkina nen ja kotimaiset: mai vat 94. prosenttia: sähi \Tidysvalloista tuotett tarvikkeiden tuonti mahdollisimman vähä van kauppasopimukse mahdolhsuutta vientii teoilLsuuden edessä ör la;rine^''-:-; ;" : :''--^v UE on jo aikaisemn; laajempaa; "kansan, 1 sanottaisiin "työväen tQksi", mikä saisi VO ammattiunioilta.: Mut :.jelman aikaansaama h h.suud.essa; pakottaa niiian toisen vaihtoehi liittisella rintamalla. : nuorisoa mukaansa. : Kukin kansallisuus on tuonut Jotain arvokasta Canadaan ja .suomalaisten osuus maan ::urheiluelämän- rikastuttajina- on ainutlaatuinen. Iisakki Maenpaa oli uranuurtaja Canadan urheiluelämässä.; Han oli ai-^i nutlaatuinen työmuurahainen -iiuon-son keskuudessa. - Kaikki: urheilusaavutukset saivat hänet haltioihinsa. Jolloinkin tulevaisuudessa, kun ahneen : rahamahdin:; ahtaat, -muurit .pn, murrettu -ja kansat elävät vapain^ niin -silloin:: toteutuu- se unelma miiä- Maenpaan mielessä kangasti., FJT-'?'; kulttuuri pääsee -silloin oikeaan arvoonsa ja • tempaamuonson mukaansa. Iisakki Mäenpäälle järjestetty ha"-: tajaistilaisuus oli vakuuttava v todistus silta kunnioituksesta-:,mitä- manalle nienn5-t-. ystävämme : sat vosakseen- Saattajia • oli kokoontunut runsaast:. läheltä: ja kaukaa. Seppeleiden ja kukkavihkojen: ;.j-mpäröimän: arkuin kahden puolen oli Alertsin kunnia vartio. Surunvalutelusanomiaroliialie-: tetty en puohlta maata. -Joukostamme ikuisesti: poistuneen, toverimme kuolemassa: päättji tJ'*'^; ja toumnnasta' rikas elämä. Hänea työnsä erikoisesti urheiluliikkeessä jää pysyväksi ja kuolemattomaksi, r' Uoti. ' - - T I M M I N SrM.MS, HOOKER i vakuutuksia ja: kiir :; minion :Bank Buil Ont. _ Morketteja, : ja ja vakuutuksia.:. HUOM.! W O R K E R S ' R E S T Ä U of South Porcup 47 Crawford SOtJTH POECUPE • Suosittelee suomi situnnettua roukaai Idoina. Ravintola äi • Siistejä kalustet asurmoiksi. Kulutti täytykää sisälle. SUOMALAINEN «/. Erick Li BARRISTEE, S( NOTABY P Sulte 4, MarshaU-E< Timmins Pahelin YKSI JAl WOR VAL |
Tags
Comments
Post a Comment for 1948-01-31-02