Vapaus, March 20, 1948

              (»uusliikkeettä $50 vjiji»ijiiMa iMdefään
Sirola-Säätiölle majalisk, 27-28 pnä tlrgan- <jf Finnish Caiiadfan»,-.- J2s-
Telephone^: Buslsess Offloe 4«€SM.
Editoria] Offtce 4<«i05, JUton«(«r
E. «utef; Bdltoir W. HÖujuL Mailing
addr*#.s Box C9. Sudbufy, OotAllo.
as s«ond claxs msi! by the Post
Offio. JLX-partm«fni, . Oiiuv;a.. Pab- 1
ii^h«-d ihnc*- w<-k:i '1 \!*- , f J a j s,
•nuirsdiiyH and Saiurdays hy Vjif/dU» j
Publi-shjnK C^jfnpany Ltd . at 1 (iOr]02 (
Elm St. v/„ Sudtaury.Ont,, Canada, j
^f1..f.rfiirinp r f l t ^ n p n n f p j U f r ^ f^n
'ViumlsxiUm ttf-Ji of charge.. '
TlLAUSmNNAT:
Canada.s.ea: : 1 vk.$5.5OSkk.$3i)0
3 kk, $1.75
yhdy.5vano!«5a; I vk-$«.506 kk-
Suomessa: 1 vk- »7.00 6 kk- $4-00
j nera Co-op Exchangen vuo.sikokoi:.
j p M J e t c i i n C3J:n a-ia-iion n a a h l l j , Py-i.
heenjohi^ajana toirn: 1;Jkkeen prcvi-
Toronto, r — V - j a U:-s<,-ura Vr;':.iC^
^-n 42 vuö<-.ju.iia vifcteiaan ia
Don-haalilJa t.k. 27 ja 28 pnä.'
JuhJirnjnen al^.u^ lauaniai-iiririu
.'1
l i i®
•Ipl
j
mmm'
~y.'isi';i.:i>li:,l'
i i i i
ipti
.... ^iiiiÄp
Presidentti Truinaiiin-~piihe
VhdysvaJtriin. j>n-^;drn!fi I riiin.imn viime )a;skiviikkona pitäniä
{)uhe. nnis.';a hau hy.'!crj->-.-:t! r i V K k h a ^ i Xcuvostoliittoa ja ennenkaik-k(;.'
i I-.iiroojjan ;>oljni>:<'in r j y K y i - t . j kf-hiiy.>.suuntiia va.staan. ja samalla:
vaati Y ruiysvaftain histona-ia c.nsiniriiai.sirn kerran pakollista asevel-vollisuiiiia
ratinan ainana. o n -aaniM v«Trattatn kylmän vastaanoton.
Vaikka laia i » u ! ) » ! i . i .'i.aiiio-rctiim Hillerin päiviä miiistuitavalla
lavalla,mm io.sia>ia itDKf-fikifr o a . <-tra yl»-isvaikmiik.sek->i kuulijalle
jai |M-lissa havijiii<-( I I i n i c n c n r'.ail<<.-ro)imiiin<rn ja inttäriiinen, etla
. vicla'./)». jollakin ; ! ( ; ^ h ( | ' i!oMn:k: - i ! a / 'l.utitui aivan .siltä kuin prcai^
deniti 'I ruman olisi .ninnusiannl. ciia lian itciaa .häviävänsä ensi mar-raskuussa.
snoruci:i;ivN.-=a pn-SK^-iitm vaah-issa, miilfa .sifa ennen hän.
,ku/t<rnkin yriitaa:(l()liari(i voiniali;^ j;r .sajielin. kali.slelulla voittaa
italian vaalii.
I'r<'suif'i)iti 'Irumamti ny.sK-erincn , .-lOtajnihe oli tarkoituk.selli-
•»f^ti järjesteli:, pidi !i<i\.>l-i - iiiianaik.M^^^-.ti Ilritaimian-Ranskan-
IJenehix-.maKlen •jand-.en f'.iiroopan ' .s'jta>>o()imuk.sen allekirjoilta- .
. mi.^en kan.s.sa. M I C - M : A iuJy^valtain hallitus. kon^'re.s>in |)aat.ösvallan
. .sivuuttaen, antoi .\T;irshallui.: apua tavoittelevien niaulen hallitii.sien
.. •ymmärtää', etta niirlen.soiilaallis<rt toimenpiteet efiamaaräistä "kom- •
• jnunismia vastaan; .>aaval \ii(iy.svaliain hallituksen kaniiatuk.sen.
l{ritanjiia-Kanska-I{eiiehi.>:-mailje.:annctliin tietaa. etta ne .saavat,kun­nian
nostaa ^ hdysvaliain imperialismin j^ahkinrjiia jjois tulestal
.Samalla p r e s K J e n i t J I ruman riensr erikoi.sesli Italian laantumus-
:. voimia tukemaan juiirisina aikana jolloin kan.sallinen vaalikampanja
• llaliassaalkoi. .1 uskin. on koskaan -nähty min. häikäilemätöntä toisen
'maan sisäisiin asioihin M'kaaniumista. niita nyt la|)ahtui Italian
suhteen. ".• •- ' v , : ^
..Mutta, tavallinen amerikalainen. kiintyi kuiicnkni ehka kaikkein
enimmän siihen kohtaan presiflenmnsa puhee.ssa missä ilmoitettiin,
kuten \Valter J,ip|)man totesi, etta -A hdysvallat ei voi noudattaa "ko­van
käden" ulkojiohtiikkaa j a jiehmean kadcn' si,sapolitukkaa . . , '
.'Kovan käden • iilkopolitiikaii toieiittaminen vaatii TOVÖS "kovan
..kadeif"'si,sai>olit I l k k a a . . rresidentti 'I riimanin puhe antoi amerika-
Jaisille tasla tosiasia.sta ensimakua. Voidak.seen toteuttaa "kovan kä­den'
|.>olit iikkaa Kuniopa.ssa ja .\asia.ssa. \ hdysvaltain hallitus, tar-
;vii.see. pakollista a,sevelvo|iisuuiia. ja suuren.armeijan rauhankin aika-
.na. Kreikan; Kiinan ja. muiden m;iiden taanttimiisvoirnien a,sei.sta-
: ininen ja elättäminen vaatii |ial|on rahaa mika on kiskottava ame-
-rikalaisilta veronmak.sajilta, .Sumxn armeijan ilmavoimien ja lai­vaston
.ylläpito vaatii yha suurempia uhrauksia, amerikalaisilta- kor­keitten
verojen ja elintason huononemisen muodo.ssa,."Kovan ka­rien"
ulkojKjhtiikka tulee kalliiksi "kovan kadeir" si.sapolitiikaksi.
."Kovan käden '. si.sa- j a ulkopolitnkan toteuttaminen, taas vaatii .sei- •
laisia hysteeri.sin jinheita. mita piesideni11 '1 ruman piti keskiviikkona,
l'residenlli I riimanm piOie on uusi varoitu.s siila, etta kansa­kuntana
meidän on para.s pysyä ero.'<sa Yhdysvaltain nykyi.sesta iilko-politiik,
ista.
d f c f i U i . O . v j a r -SaJrni j a . v i n i e e n D a A.is',i \ KJO 9 j u h l a t a - i . H . s t i l l a . ,io,s.'5a on varrnx
Hillajid; O.'ianot.to kökouk.sef;ii o!i vt-r- i ka>/J:ia . lyydyitava . .tan.ssimu,Sii>:ki
rattain iiyva. , jOrkfeSi^rnn li-sak-si huolfchuvat
En^ik-i kuulUm iilisfclov.u-. joka o- Hur.nakko ja Turkia. vjuluLu
v.;nt2 vuoden ! u k e v 3 i h d o n ojl^f^n nu:*>.!tr:31a. .Vaikka i.iu.siikki on
S12G.J53 23 ollen se r.uo.n^.i- C,J->T. (.. i MSbsu j'a.'-jesLeay i j i m . v a n h e m r - i a is
Frovosoidaanko Italiassa sota
Liberaalisen foroiito DailyMarin kirjeenvaihtaja Robert Taylor
kirjoitti viime tiistaina()ita\vasia. etta maailma voi luisua kolmatta
inaaihi)ansotaa kohti Itallanivaaleista alkaen, ja huolimalta siitä kum-
,iv^iii |)uöli voutaa. laiiivitlynyt tilanne jatkuu yha vaalien jälkeen,
I Huolimalla sula kumpi jnioli \oittaa "!
j' Kaikki merkit viittaavat siihen, etta Demokraattinen kansan-
' .rintama voittaa, huhtikuun 18 pai vana pidettävät vaalit. Mutta ky-
; symys on suta. annetaanko llaliankan.sannienna vapaisiin vaaleihin,
i; vai provo.soidaankn taaiitumusvoiiivien toimesta sisällissota Kreikan
I : ja Knnan malliin. .Lavastus tällaista provokatiota varten on jo vai-:
' niis: Puhutaan ja kirjoitetaan hysteerise.ssa aani]aji.s.sa "kommunismi-
. vaarasta \ ihjaillaaii lyovaon olemattomiin kapinahankkeisiiu;
i minkä.johdosta Italian iioliisivoimia on vahvistettu jne. Kaikki täma.
on harkittua: lavastusta siihen. suuntaan, etta jos .Demokraattisen
' ;kan.sanrmtaman kamialus etielleen kasvaa, niin taantumusvoimat voi-
-\3it aloittaa '^i<<alli'<^)dan ja >y>tlaa, etta - työväki valmistui vallan-
. kumoukseen , Tama; on hyvin tuttu menetlelymuoto. •
-raman rinnalla on valttlaen niyos todeitava; etta Jtalian kansalla
Cl nykyisellaankaan ollessa ole enaa, täysin vapaita vaaleja. J'aavi;
. kirkon edustajana, uhkaa ikuLsella kadotuksella kaikkia niitä, jotka
. eivat aanesta taantumuksen puolesta.. Pääministeri dc:Gasperi pu-.;
: huu kuiiv: \ hdysvaltaliihalliiuk.sen nimittämä kiivcmoori jossakin
A'hdysvaliain siirtomaa.ssa. Yhdysvaltain hallitus uhkaa italian
kansaa nalalla, jcts se ei aaiiQsla tie Ciasperin puolesta ja Vhdysvalta-
..lai.set laivat risteilevät mielenosottukseMi-sesti Italian rannikolla. Pu­hutaanpa
jo siltakin mahdollisuudesta, etta yhdysvaltalaisia marii-tiejala.
skeiaantnaihinItalia.ssa,N\iinJtalian kansaa vastass
^niiyhieinenkansaiiivalinentaantiimus: de Gasperin johtama Italian :
taan t um uspor va r ist o.' Vh dys va 1 tai n monopoliphäoma ruokasäkkei neen
ja roomalai.skatoli.sen kirkon paavi: taivaan porttien, avaimilleen. ::
Pasta. huolimatta |.nihutaan ylei.sesti. etta Italian Demokraatti-
,nen kansanrintama voittaa huhtikuun 18 päivän vaaleissa jos ei, enaa
• taniän enempää Italian sisäisiin asioihin sekaannuta ulkoa päin'.
i • Jokaisen demokraatin ja rauhan ystävän asia onkin sanoa: Ka­hdet
irti Italian.vaaleista: I'aattakö()n: Italian: kansa ilman mitään nl-koiniolista
painoitu-ta omi>t.> kansallisilta asioistaan.
dfclli,sen vuoden Jjikevaihtoa .-.uurern-pi
Tämä joniuu oF-alta ä u a k m . kun
lorvikkfcjden hin-nai vuoden l o p p u -
puoU^lJa, liuomaiLava-si; koho.sjv.i'-
muL-u .-.uurii) tekij.i kuit(-i.-:,fi on -(
kun o.>iaj,jpiin on laajen-u;ni:.. .
T'ili.Sfcto.V-uk-;een' Oli • jiLseni.<;LÖ. lyy-tyväinen
joien, .siiia ti. eniyi.^empaa
kfc.sku.^ieJua -sukeuiunuikaan vaan .se
hyväk-syitiin Äellai.senaan. ulmiarkas-tajain.
laasunnon: peru.iieella. . -.Brui-lovoitto
oli $13,234,21 j a kun t.a.sta
.summa.sta oh otettu, poi-s palkat ve­ro;,
Vakuutuk.^et;.poi.»loi j a . tavarain
kuljeiuk.se.sta johiunecV' menot nim
netto VOI lok.si jaa. $5,629,08.-
Kun: venaa naita .summia -niin
kuin nuon-.mrr.ankin vaen maku» .v;.'-
maJl-a pitäen, t;ovir/ia.<.su ole m-urn
kuin 50 .senttiä.":
. Tan.s.sia^--a.sta : o n kuikf-si iLSäk.*;' -
liottava, etta naiden juhlatari.s-sK-n
jalktfii 'voilta-..^' haalilla joka lat. ••-
ia.ina j)jdeitavi.H.sa tan.s.sjai.si.ssa orkff.s-
-tfiDii !i.sak.<ii Hunnazko' ja Turk!:a —
.-.iiheu .saakka /cunnesriiuutetaan k(-<.'i-leirilJe.
Tarmolaan.
Var.siriainen. juhlapäivä 011 .sunnu.')-
Kirj. Bruce Magnusoir
• K u n Canada aske:iain sai £x-^
pon Impor- pankilta i 300 jcjilj^
dolJanJai;;an. nun samalla
h}ngicn:.s:a vakuu.eitnn.- etij
p a-] j o n :-.uurfimpi puutavaran-.^
' tuomi 'Yhdysva3io;hiii o:: terve-:
: luliui. Sa.''ijaa,i ai,<5an ,N'evi- .Yo,-.
•; k:n Herald Tribune rapon-teera.si .
i- etta Otiiv.'.;n VL-kiilijai oiivat
• .san o neet yk-.uy:.ske.sku->telu.s:a,
: • ec:a he toivovat mak.--ava.asa lai­nan
:a*:aii'.n puutava.-^ar. viftnnil--
: la-rnahdoJliiimman pian. •
• 'SJima-s-sa -tam.-nikuuij .5 paivan
i v.:n 1048 Herald Tnbunen nume-
! ro.s.sa oi; artikkeli "Canadan ta-
! Jouden .suuniauiuminen';' jo?-.sa
; ianoitiin .suoraan; etta '•Canadan
hyvinvo.nii .•:-,uur;:nrnalia o-sal-laan
puru-stuu jiuuravaraialou-teen
. Sarr.alla kun nlanne. ei
oikeuta kieliamäan .sellai.s:a lau-
.suntoa. niin on kuiten.^in .salvaa,
elia la.mu •'puutavaratalous" -lu- :
lama t.k. 28. pna, a l k a e n K l o 4 ip. 'f-a- j. lee y h ä ene.mman' riippuvai.sek-si:
l i a n Ynlykjjen . v u o i U L s e e n "ruljan-s-j y h d y s v a l t a i n m ö i i o p o l L s t e i - s r a ja
s u n • ei o l e k o s k a a n , t a r v i n n u t houku­tella
knn.saa liialla- ••puhvaami.seila.:.
Eika : la.sia juhla.sia . puhuta n y l k a an
sima miele.s.sa v a a n .sen vuoksi, f-tta
K a i k k i i i e i a L s i v a i kfx-iKa j u h l a pidetään, i
huomaa, et^ta brutiovonio on hyvin - , , ,
piem liikevaihtoon nähden Ja . i l t i - ] K y " a Yriti/.sen juhla pitaa huolm
km on . Jäänyt nctiovoit-ok.si-mainio lopusta.
Juhlan ohjelmaan voitte tutu-stua . s u m m a . . J o t e n l i i k e t t ä on . h o i d e t t u
a i v a n e , i m e r k i l l i . s e l l a t a v a l l a Kulut- Vapauden t a m a n p a . v a n n u m e r o -a
tajat •. o v a t h y ö t y n e e t p i l k i n • vyott-a
j ö 05tok.sia t e h d e ä f t a a n .silla- h i n n at
- o v a t o l l e e t a l h a i . s i m m a t k u i n i n i . s s a an
oleva.sta, i:lmoituk.se.sta
".. Tervetuloa^ juhlimaan 'kumpanskhi
pciivänäl ' •-•.•:::,,,,.::••.
. . . . . . v-, 1 , r Of! Kaikki ovat . myöskin :tervetuireet
toi.si.5.sa: ymparLsion-liikkeis.>a, ja silti . . , : , , . . , ..v . ,
.saamme vi. e,l.-a .h. uomat: ta•v a.-s'it-r-,- takaisin Ii -mie.sten tan.sseihin;. jotka- pidetään
h ostopa!autuk.sina. : 'klo
I Johtokunnan ehdotu.s oli. etta net- '
tövoitio käytettaLsiin seuraavasti: va-la-
raha.stoon 20 pro.senttia. ostopa-lautuksina
•jaeiiai.siin- 4 p.ro-senttia ja
loppu.summa valistu.sraha.sioon. T ä ­mä
o-stopalauiuksina jaettava summa
joka on yli $4,000 jaetaan kaikiUe as-tajille
niin jä-senille kuin eirja-senille-kin.
Tällainen menetelmä onkin pa­ras
mita olla voi. etta kaikki ©.sta^
jat saavat :;5ama.ssä .suhtees.sa. Jos
mikään niin tällainen menetelmaauo
aivan kuin u.^estaan ainauu.sia hike-tut-
tavia Uikkeeseen. Se on. kaikkein
pitkänäperjantaina, t.k. 26 p n ä . alkaen i
8 Illalla; • Musiikista : huolehtivat i
Hunnakko ja Turkia. . K u t e i ! paivan !
nimi ilmai.see, o n ky.symyk.sessa prtka i
paiva. Etter aikanne tulLsi pitkäksi {
voitte saapua haalille jo klo .4 . i p -
Siella on .seurapeleja ja myöskin voi-leipapoyta:
Illalla voi • sitten, jatkaa
paivan iloa tan.s.silla.
^Näkemiin!—. A. .S.
Yhtä ja toista
Heärstistä
-• Hearst.—4 Täaltii Hearslistä ei ole
näkynyt.lehdes.sa mmkaänlai.sta paisi-parasta
agitaisionia , mun olla voi o - 1 kakuntakirjoitusta vaikka täällä' on
Poliittisen "häränpyll3m'' ennätys •
,L'utisiieduissa kerrotaan, etta Y K : n Turvallisuusneuvostossa
ryhdytään ensi maanamaiiia. "iiitkimaan • Tshekkoslovakian asiaa.
Kuten niin mone.sti ennenkin;mutta harvinai.sen räikeällä tavalla, la­man
uutisen: takana ouMuuisuir. Palauttakaamme mieliimme muii:
tamia seikkoja:
T->hekko.slu\akian en'inen \'K-n edustaja, nyt yksityiskansalai-nen
Jan Papanek. esuii aske.iiain syytöksen, että Neuvostoliitto tin
.syyllinen T.shekkoslov.aki:inh;illitiisnuiutoksiin.: \Iutia kiin: Tur.val-^^
lisuusnetivosto ei voi ottaa kasitelta\-ak.seen yksityisten kansalaisten
•'tekeiiiia syytöksiä: nim VK:n:ykMssihteeri:Trygve^^^^L
masta työjärjestykseen mr Papanekin syytöstä.
Tassa vaihees^^a na\ttamolle ilmaantui Chilen hallituksen V K :n
edustaja Satua Crii/-.:joka hallituksen.sa nimissä ja piiolesta esitti Tur-
;C vallisuusneuvostolle .syytöksen - Xouvostoliitioa vastaan Tshekkoslo-
^. vakian hallitusvaihdoksen johdosta. Xain löytyi Tshekkoslovakian
'{ entiselle hallitukselle vankka ja horjumaton ••ystävä". Vai onko
Chilen hallitus Tshekkoslovakian vanhank^aan hallituksen v " y s t ä v ä " ? :.
Jos-lukijalla on tallella: Vapauden viimevuoden numerot;^
- liikea lehteninie lokakium 23 p:n etusiviilta -seiiraavanmitstalla pai-:^-.
net un uutisen:
.suu.sliikkei.sim -nähden. -.
ValLstusrahastosta - teki jasemsto
kaksi huomattavaa- lahjoitu.sta.
$50 lahjoiteltiin Sirola-Saatiollc
Suome.ssa. ja toinen lahjonut: $50 GS-J:
n' Webster.s Corner-Sin o.sa.ston,lair
naklrja-stolle;-
Tämtl on csimeikik-si kelpaava toi-,
•sillekin ö,suu.sliikkeille tehdä samoin.
Ylimääräisen 'jäsenkokouksen vel­voittamana
on johtokunta päättänyt
ostaa lisämaata liikkeellemme, ollen
-sen .hinta $3.000. Liikkeemme laa­jenemiseen
nähden olikin välttämät^
tömän tärpeellir.en. etta saatiin; tont­ti-
aluettamme .suuremmak.si ja tila­vammaksi.
: -
: Jäädytyshuoneuston rakennius.suun-nlielma
oli seuraava joht-okunnan esi­tys.
- Tästä sama.sta kysymyksestä- on
jo enemminkin keskusteltu naissaja-senkokouksis-
samme ja -se on ollut
johtokunnalla, -harkittavana jonka se
nytesitti toimenpiteita varten. -
Tästtl alkoi vilkas keskustelu eika
.suotta -silla onhan tuma suurenmoi-:
nen yrlty.s, . Tala. suunnitelmaa, ei
va.stiistanut kukaan .puheenvuoro.s-saan
jaskln ilmeni, etta talla kertaa
tulevat - rakennu.skustannukset kovin
kalliiksi: Kun - lasta oli mielipiteita
vaihdettu puoleen ja toiseen niin pää­tettiin
yksimieli-sesti: alkaa toteuttaa
suunnitelmaa, silla nykyäänhän viela;
raha lukkuu kuten tavataan sanon.
Tähän huoneistoon.;tulisi .suunnitel­mien
mukaan sijoitettavaksi noin 500
jäädyty.slaatikkoa floekensi joita sit­ten
voidaan vuokrata. Niissa voi .säi­lyttää-
lihaa, vihanneksia, juurikasve­ja
ja marjoja Ja nnssa ne sailyvat-niin
hyvin, etta käytettäessä ne ovat min
tuoreita kuin olisivat juuri kasvitar­hasta
tuotuja.
Jos ia.sta.suunnitelmasta tulee tasi
niin se koetetaan ;rÄhoittaa toveri-lamoiUa.
joten säästyisimme maksa­neista
rahayhiymille suuna korkoja:
Aikapa taman nayttaa.
. S y y s k e s ä l l ä joutui liikkeemme e r ä ä ­nä
yona tavaran, tasaajien tullatta­vaksi,
silla varkaat olivat murtautu­neet
sisälle ja vieneet sieli-a- kaiken­laista
tavaraa: tupakatkin: aivan: vii­meista
laatikkoa myöten, samoin; vaa­te-
ja kenkatavaran joten vahinko
oli hikkeenhoiiajan ^laskelmien mu­kaan
vli $500 ja.pahin oh se, kun ci
ollut vakuutusta. .Varkaista el ole-saatu
minkäänlaista selvyyttä vaikka
poliisitkin ovat :olleet.- niita. "takaa
ajamassa'.
. Kokous, oli kaikm puolin asiallinen
ja rakentava.; Sellainen kokous jossa
asiat käsitellään rakentavass.i mie­lessä
jattaa aina hyvän muiston mie­liin-
jalkeenkmpam. Liikkeenhoita­jalle
lausutuin parhaimmat, kiitokset-snta
uhrautuvasta tyosta oonka han
paljonkin kirjoittamisen^ arvoista.
I.soi -yhtiöt katkaisuttavat puita
: laman kaupungin ympäristöllä. : Mo­nia
.satoja miehia- tyo-skentelee käm­pillä
ja työt ovat olleet.hyvässä kavn-ni.^
sa-:. Olot. kämpillä- ovat kokolailla
siedettävä;- menneisiin vuo.siin ver-rat.
tuna.. -
' Sairautta on ilmennyt paljon ; .suo­malaistenkin.
keskuude.s.sa ja - useam­pia
on ollut salraalas.sa taman talven
aikana, emmmaksi osaksi kätrfpillä
.sattuneitten. tapaturmien: seuraukse­na.
Tallakin kerralla on siellä: joi-
.t:iin kansalai.smmme ja: toivomuskin.
S I ; etta . muistettaisim kayda heitä
tervehtimas.5av . . :
. Kuolemakin vieraili taalla: -Mr.s.
:Ruusa Pi?ti\sila kuoli tk. 9 pna; . Han
.sairasteli jonkin aikaa. Viimeiselle
matkalleen hunet vietiin kuuden lap­sensa.
miehen.sa.ja;-suuren ysiavajou-kon
saattamana.;, - Ruusa oli :iältään
42-vuotias, -SIIS ,.viela parhaa.s.sa ia.ssa;
Tapaus Oli. ikavd • Ijalleenjaäneille o-maisille
silla pienet.-lap-ser olisivat
; tarvinneet viela kauan .äidin hoivaa.
Toinenkin ikava tapa-iuj sattui taal­la
15 paivan vastaisena yona kun erä.s
venäläinen mies hirtti itsensä.• Syy
t.ihan epätoivoiseen tekoon on / tie­tämätön
Hearstin ja ..ympäristön suomalai­sille
tunnettu Martti Räsinperä jou­tui.,
viemään vaimonsa- Hehnin To-'
rontoon sairaalaan: . Hän: oli -sairas­tellut
jo pidemmän aikaa. Toivom--
me Helmille pikaista parantumista. ;
.. -: —••-•\:une L . '
imperialisteistäv • . • :. '
Vuonna 194G tuotettiin Cana-da.
s.sa 4.77G.O00.0OO juoksujalkaa
lautaa-. Tämä nbu.si 5,400,000,000
juoksujalkaan vuonna 1947. T ä s ­tä
maarasta. ~ ottaen huomioon
v i e n t i r t l j D i t u k . s en — .42 pros. oli
• vientimarkkinoita varten. .Nor-maalisL,
s.sa • oloissa -Brittiläinen
valtakunta oh.si helposti voinu:
käyttää tämän.: Ennen -sotaa Suur-taritannia
tuobti osapuilleen 5 milj.
juoksujalkaa lautaa. Ja Canadian
.•Lumbermen'5 As-sociationin sihteerin
mr- W. J . LeClairin-.mielesta Britan­nia
tarvitsee lautatavaraa-- nykyään
mahdolli.sesti k y m m e n e n kertaa
enemmän kum ennen -sotaa. Mutta,
sanoo - mr. LeClaire Montreal Gazet-te.
s.sa;: julkaise.ma.ssaan ; artikkehssa
iiammik. .10 pnä: V. 1948), '-Britan­nian
dollarikrusin .: vaikutus tekee
mahdottomak.si .sille - suorittaa taval-li.
sia lautatavaraostojaan Canadasta".
Tämän tuloksen laskusuunta on jo
alkanut: sikäli kjmn: merenrantamaa-kunnat
jä itä-Quebec on ky.symykses-sä
jo ennenkuin -Dominion: vientira-joitu-
5-: lautatavaralle oh poistettu.
Maailman taloudelliset, kaupalliset ja
poliittiset suhteet ovat-saattaneet Ca.;
nadan puutavarateolli-suuden täydel­lisesti
Yhdvsvaltam vaikutuksen alai­seksi.
: ,,::..• . • ;;.
I»APERIM.\SS.V JA PAPERI­TUOTTEET
Viennissä Canadan mersateölhsuu-den
tuotteet, kokonai.suudes.saan edus­tavat
suur.nta- vientiartikkelia, eli
noin .20 prosenttia koko viennistä.
Noin: kaksikolmanncsta tasta vien­nistä
tulee paperimassan j a paperin
o.salle: joka samalla .01-^45 pros, met-satuotteiden
viennistä Yhdysvaltoi:-
hin; Paperimassan . la paperipuiden
Canadan "vihreää kultaa".
erole saatettu-sellai.seen tuotantokun-toon:
etta se tyydyttäisi edes Yhdy.s-valrain
puuta vara vientimarkkinoita.
Yhdysvaltain paaoma on ottanut huo­lehtiakseen
.suurimmasta osasta S.50.-
000,000 laajentumiH-suunniteimasta pa^
perima.s.san ja käärepaperin tiiotta-mLsek.
si ; ea.nada.ssa-: The Celane.se
Corp. of America rakentaa 315,000,000
mak.savaa uuita raakap-ipentehdasta
Port Edvardiin, joka suunnitellaan
pantavaksi käyntiin en.si vuoden lo­pulla
ja jonka, tuotantokyky, on 250
tonnia paivassa. Vume vuonna Fra-zer
Corp. .alkoi rakentaa $6i000,000
vall^iise.matonta . raakapapena: val­mistavaa
tehaa.sta. Nev»- Castleen,
NB:ii.' .Kimberiy-Clark -Gorp: Wis-conöinisia;
alayhtion.5a Long Lac Pulp
and Paper Co:n kautta, rakentaa
parhaillaan : $23,000.00 • sulfaattiteh-dasra
Ten-ace Bayhin. Out: Tama'
tehdas . uskotaan saata-v-an käyntiin:
ternatlonal-Paper-yhtion pre.S;dent- mc sellaista :tarko;tu.st
tina; niin Suurten- järvien rannoilla
olevien, vaitibiden tehtaat :käyttivät
huomattaväs.s.-i määrässä ..caiiadan
puutavaraa ja kuitenkin tuotteet • '.'b-vai
.tullitariffeilla suojellut.halpähin-täisi.
T\ tuottajia, sellaisia kuin Cana­dan:
ja .Skandiriaviän". vastaan.'.- , »
Jos ^eneiTirnäh todisteita tarvitaan;
niin seuravä3.s.sabn.:lisäa:. ' . -V
". . :. Canada la isehhienpr. paperin
tehtaat Canadassa kilpailevat Ylidy.s.r.
Valloissa tehdyn paperin kanssa,; joi-deiT-
raakamateriaali On:mahdollisesti
•viety -Canada.sta • Todikaaitseni- 'ta
:märi; viittaan :tämän komi.s.sionin yi-;
raliiseen kirj.epaperiin, joka : osteltiin,!
avoimilta markkihoilta : Toroi-itösta,!
ja ; se oli :;YhdysyaltäiiV .ve-silcimapa- ,|
periä." ' .(Keniiedyn rapdrtin , 40 s i - i
V ulia.,I ... ":', - • ; • • ' ,:,•'•'
. :Vielä. lisää:V-',' y-' v':-': •'^"\
. Minä en usko, etta mmkaan-:
ensi vuoden -aikana, ja sen tuotanto- } lainen •pitkäaikaisen' .sopimiik.sen .sy.s-:
kyky- tulee olemaan 250 ;tonnia;pai-j teemi.: joka .sallii rajattoman katkai-. !.
vassa. • . - : ' 5 parhaimpien puulajien : k a i -i
: Ontarion, maakunta tarjoaa • mita i: vami.sen", ' Olisi oikeaa . politiikkaa, r
tuottoisimpia . kiinnitykjfjla ulko.maa- Niin kauan kuin nykyinen vientipo-1
laiselle pääomalle: Kantoraha,- sah- i litukka on voima.ssa, niin maakunnan!
kan-sa voidaan -luokitella ••mctsankaa- i
tajien". luokkaan, -joki tekee . t y ö tä
Yhdysvaltain' paperitehtaitten
si .::..•.'' fS'ämä.sta. raporti.stä sivuilla
;i5*jä.lo5..v- ' : : . ; ; " : V ' : ; ' l ,•''• ' - ; ^ ' ' ";::''^'.
ta sy»sta Seta San^a' • .
tuovat se: oiia<--a -m - -,->r
vai valua vaikka he •ol-.i.var
aan jatku'.a^w' ':o-^-1 - - ^
huonompaan- asemaan vt .;''
taa heita. El ole to:!:;i
j . k a l l i i m m a t tuotteet toi.-iv.T i-^t-fä''
ilmeni, et.)
j:'Valistusi
;avan'koicbu
äP victtria.'
;tuicvan to
ja uskniniii;*
;'••: arvoaaii ••
ia5ta:C?!iJo
eluja.' viiokr
joka '.Oli 'I
l't!in::c'tta •{
kuii.to",;-. i i i i
a csitysajai
Rilliin,-'. K a
taen tquKuc
oisesri;.-'.' •'-':
kovoimar. hinta, vuokrat ja tulipalo-suojelu
ovat paljon alhaisemmat kuin
toisissa:maakunnissa, niiden mukana
Quebecissa, ja Ne\v, .-Bruns\vicki.ssa.
-Yleisten kruununmaiden ja kaiken­laatuisten
luonnonrikkauk-sien. saa mi--
SYNTYMÄ­PÄIVIÄ
:Sanni,Lastikka vietti-ik- .10 p:na
70TVuotispaivaansa Sylvan- Lakella
.Mberta-ssa::: -Yhdymme- ystävien ja
toverien onnentoivotuksiin .: paivan
-sankarinynerkkipaivan;:johd.ostä. - . ':
- > - T - Roomalaiskatolisen kirkitojarjes-tyksen
mukaan oli Pyhä Pietan en^
simmainen paavi ja nykyinen paavi
on 262 s järjestyksessä
o n .tehnyt liikkeemme eteenpäin vie.r
mi.seksi ja samoin -johtokunnalla ja
henkilökunnalle, silla- kaikki ovat
huolella tyonsa. tehneet;: Johtokunta
valittiin uudelleen^tehtäväänsä ilman
äänestystä. .
: Kokouksen väliajalla nautittiin vir-.
kistavaa kahvia maukkaiden leivosten
kamsa: Kokousta voidaan pitaa: kai­kinpuolin;
hyvin on^nistuneena. : :
—: Vilho:Katainen;. :
Iisaksi Yhdysvallat tuottivat' nelja- p^^^^,^ taloudellinen \al-viideso.
san kuluttamastaan , .sanoma-
Ichtipaperhsta Canadasta; Valmista-
:mastamme sanomalehtipapen.sta me -i
kulutimme vain noin 6 pros. kotimai­seen-
tarpeeseen, Jalella -olevasta
määrästä 82 pros, lähetettiin Yhdys­valtoihin
la loput merentaakse.'. ;
"sanomalehtipaperin ja halpahin­taisten;
raakamatenaalien tuotannon
keskitys Yhdysvaltoja varten ei auta
Canadan' metsäteollisuuden taloudel-.
lisen kehityksen .vakauttamista par­haimmalla
tavalla. Canadan paperi-:
teollisuuden korkeimmat -johtajat k ä ­sittävät
taman pulavuosien kokemuk­sesta,
jolloin monet paperitehtaat
suljettnn; ja joutuivatv-velkoj-ien: ka­siin.
Tasta johtuen sitten 1930 vain
yksi paperitehdas, on rakennettu vaik­ka
paperituotanto, sodan edellisen koU
men miljaardin tonnin; tuotantomää­r
ä s t ä nousr 4,400,000,000 tonniin v.
1947. :• Tuotantovolyymin .nousu-• on
paaa.siassa- saavutettu kaikkien-, teh­taiden
täydellisellä käyttämisellä,, uu-denaikaistuttamisella
ja: tyokuhotuk-sella.
Tyytymättöminä tahan . Y.h-.
dysvaltam . kiinnityslainojen antajat
pyrkivät yha enemmän saamaan raa-kamateriaaleja
Canadan met-saresurs-seista.
.. Välttäen, etta Canadan teollisuus
Nopea siirtyminen . metsäalueiden
seen on ollut maaraavma tekijoma i• rajattomaan rustoon ei .voi johtaa
1 muuhun kuin -kansallisoeiv varank-ta,-
jok.i- on., vaikuttanut halli.tuk.siin i koon. . On :välttämätontä muuttaa
ja niiden politiikkaan o , me dan poluukkamme' pitkäaikaisen
1 ,'\ . . Mones-sa tapaukse.-.-;a me;sa- j kaii.san-tarpeiden mukaisekst.: Se on
yhtiöiden met.saalueilla on. hyvin va^ j juuri : päinvastaLsta kuin . nvkyinen
hän;-tekemista ky.symyk.se=sa olevien ! käytännö-ssä oleva : politiikka.': e t tä
teollisuuslaitosten.- .tarpeiaeii . kans- |
sa . 1
-:.; . .Poliittinen., etui.suus: nayttaa!
jolloinkin-, tulleen esim neuvoiteluis- \
sa ja-ky.sy.myk.sessa olevien teollisuus- i
laitosten ja liikemiespiirien painostus j
neuvottelui.'>.?a on. tehnvt it-sensa lun-1
-netuksi iOntario RovaT Com­mission
on'>Forestryn. raportin sivuil­la
18 ja 19 I
ENEMMV.V VOITTOA TUOT­TAVAT
ALAT
.Raportin 39 sivulla osoitetaan, etta
Canadan sanomalehtipaperin - tuotan-
.to nousi VV, 1919-29 välisenä aikana
:1.500.000 .tonnia kun samaan aikaan
Yhdys-yältain - paperituotanto nousi
vaiii 40.000 tonnia. Se o.soittaa. etta
v;.sta 1926 lähtien Yhdysvallat, vaih­toi:;
sanomalehtituotannon' kapasi­teetin
enemmän voittoa- tuomittaville
aloille kun '-samaan; aikaan vähem­män
voittoa tuottavan - ja kuhkeam-man
kilpailun alat: j ä t e t t i in Canadan
tehtaille".'. Komis-sionei"! -Hovvard
Kennedy, lainaa mr. A. ;R.- Graustei-nia.,
joka. .sanoo., etta. kun han- oh l Ur
/"katkaisen metsän ja lahden .pois".
Sensijaan meidän politiikkamme p i -
tai.si -olla huolellisesti - suunniteltu tä-.:
..man . uu.siintuvan, luonnonrikkauden
käyttöön ja pitkaaikai.seen suojeluun.
Varmaankin.-on olema.ssa joku keino,
kontrolloida maar.a ja tarkouus mm-
.ka verran - 'paaoman laajentumista-mei.
siin sovellutetaan. Jo.s Yhdysvalr.
tam markkinain lahei.syys ja paaoma-varat
maaraavat- kaikki meihm näh­den,
silloin me todella olemme menet­täneet
itsenäisyytemme kan.sankunta-na
Samalla kun tuotteen;kehittäminen
Iisaa.lopulli-sesti; tuotteen arvoa, mm:
meillä ei pitaisi edisiaa. yksipuolista
kehittämisiä sivuuttamalla mitaan
:tuotetta.: joka; mahdollisesti on huo­keaa
tuottaa ja: suta syystä halvem-paa.:
mutta on kuitenkin .samalla vält­tämätöntä
. käytännössä.. .
TYO JA PALKAT
Valtavin osa sahko- ja. paperiteh-;
taiden rakennusmenoista. ei hyödytä-suoraan
canadalaista työlaista.: koska;
meillä ei ole viela- omaa koneistoam-i
työlaista, kohti.- Esinier:-:!
tun .palkan maarä- kut.ikir cjj
arvoista tuotetta kotia papu­ja
paperm. sahojen i:. .:m;.g
tavarateollisuusla 1 to'it<c-n ' t;
on suhteellisesti .seuraava-.. ,
Paperimass-a ja p a p n r i ••;
• Sahatuotteet . . ; . : ; . . , ..
..Muut puutavaratoolli.-;Mu.>..:
tuotteet
.' Royal komis.sionm.-.rapoi-.vn <
On - selvaa:- ci ta kuutio • n'L:!;tJ:M[si:vis'rVHt'
paperiksi -yalmistettuiiir .oil
maaraisesn arvokkaamoi iuin
• taavamaara l a u t a t a v a r a a , nmr:
tata\aia lakennuk^ci e •
tei.skunnallisest.i -.paljon . ;ii'voK£\
"kuiiv; paperi,', josta;:teliaää!v:ä
aikakauslehtiä ja k a v ; c i a a n .i
lomaan mainostuk.seen.
TYOMIEHE.V V\H\IM\0>I
• Jos p o L S t e t a a n .se epaoiKeuK-:?;
;tautimiiiien työläisiä kohtaat
.peallinen- työvoiman .ar.j.rv;.:::
metsävarojen kaytosia vKrrairui
hen m i t a kapitahs'if . p ' .
laisten; tuotannolle - la. - 10.5; 0
myös varaus : komL^sior-tr.;!: rj
ideoihin • 1 a i k k n a i t i u.- > a
pyh.ista oikeudelta 11 -
••es.a loima. s t ä ^vnii^ .a
kelai-~ia nnn Ontaiion . Rr
. s i o n m raportti on.kaijt.-re-n •::A
kain :odi.stus halL.i. 1
loiman j a : toimivan papcriiiu::
= u u d e . i puolesta On a- \ -
myöskin - koko Canada.s.-;i - »IP:
yhtiön K a u t t a , joka tom-;:^:.;^
:yhtiön.- suunnitelman !iut.^'?.ari,
moisi puutavaiaa e i . c ' . - t * ,j
,ro,it;ä: ;kehittävieii; .•;teh'aide:);;r:;s;
j.a tarpeiden :mukaan.
Kun « e n - n a a n Kom- /
nedy ehdottaa monou il <
loimia vht.Oita nnn -se 1 '
däii met.sapolitiikkänirn',;'- jirools
jonka kieliaa jokaine:i .isrant-e?
to\a \aite, p a i t s i mi.',
naut johtopaa-oksei i 1 > "
taan ^ylempäiVä., ••':;": : : -A.''
•T VIKT;\
iuamnie.a-u
rät!taisu.ssa
•''on; Gliiito
iit taassita:
lä.llyöllii:
isfn, työväen
iäuaiitaiii t
i;tiiösta:täi;
-stävämme j.
v;l:oko. kau
h,'liiikas If
innuntaina '
iuusiösallist
f i : :
V.-:.::J
i
* Nc\v York. — The lii.f^ -
alayhtioiden vorot c v -
vuonna S19 793 276 M - "i^-
jaettnn voitio-o-smkoir,a .^ALC..-
•ilmenee n ä ä l i ä ' julkaistu^-ta/ivu^-
'sauksestä::•: ;'Viime^vyu
luvut'•bliyat;-Si9,ö8i.005 .|^:;55^^
Yhtiön vuoden -myvnr o' -
959,406 ja osoittiva- 11 •:! o> -
V 1946 verrattuna
;957 •Broacl
PÄIVÄN PAKINA
Eräs Canadan häpeätahra
•"Santiago, Chile. — Chilen hallitus katkaisi tiisiai-ilia-na
,;diplomaattiset: suhteet: Neuvostoliiton ja Tshekko-slovtv^^^'
kian kanssa."
\'ajaa viisi kuukautta sitten Chikn hallitus katkaisi diplomaatti­set
suhteensa Tshekkoslovakian kanssa Xyt se esiintyy hurjana
Xeuvostoliitioa vastaan saman hallituksen puolesta joka 5 kuukautta:
sitten oli niin "kurja", että sen kanssa oli katkaistava diplomaattiset
yhteydet! : Voidaankoenäii taman suurempaa poliittista häränpyllyä
heittää 1
;\Iutta.-kaikesta huolinnatta Turva}ir5uusneuvösto5sakai^^^:ö
tämä :herjaussyyte käsiteltäväksi siinä toivossa.: että-j^
voidaan senkin avulla hetkellisesti sumuttaa.
Joku aika sitten hämmästytti maa­ilmaa
Neuvostoliitosta tullut uutinen;
etta: siellä •; oh ankarasti -arvosteltii
useiden huomattavien säveltäjien saf
vellyksia. Kapitalistisen sanomaleh-!
diston mielestä tällainen :"vapa\idenv
rajoittanunen oh ennenkuulumaton-'
ta. Kun: propagandan raskas tykistö,
oh JO valmiiksi:kohdistettu Neuvosto­liittoa
.vastaan,mm ammuksina käy-
?>tettim myös tätä: säveltäjien juttua. -
..Canadan kaj)italistit:ja:heidän han-nankamiattajansa
luonnolhsesti kan­toivat
kortensa kapitalistien yhteiseen
kekoon j a : silta- syystä : haastateltiin-joitakin
Canadan muusikkoja j a jos
saatim:yleiseen propagandalinjaan so­piva.
vastaus, niin se julkaistun huo­mattavin
otsikoin.
Ammukset haaskattun vaikka maa­lia:
ei ollut: edes näkyvissä. • Ei edes
tiedetty niistä oh kysymys; Nyt kuri
keskuskomitean : lausunto: musiikista
on tullut, julki, niin ei Siitä hnskah-deta
sanakaan, :Varsin]unku
taan.- e t t ä : useat; m i s t a i a v e l t a j i s t ä,
veltä jät - eivät:. pitäneet: tarpeellisena
.sitä yrnmärtääkö. kartsä ja- m se
:nftusiikista. kunhan.vain'-h
vat' tämäh:' ••herrahilah-jan''. '-Tät^ ei;
pidetä soikeana''Suuhtahä
tpssä:'ja siksi käydään säy^^^ ''liiX
I kasta "^kiinni .ja .puistetaan;^^^^^^^^
! kiv qn vapauden rajoittamista.. ' ::::1
( k u n - . täällä^ kutJhtelee^^^^
i yhteydessä musiikkia; niin; tekisi mie-.
joita arvostelu koski; ovat itse tunnus- [h panna kätensä: korvien päälle. Sa­taneet
arvostelun olleen, paikallaan,' ma pitaa paikkansa -kun:kuulee ny-
:joka . antaa .uutta suuntaa. . kaikille-i kyajan jatsimusiikkia.
Neuvostoliiton säveltäjille. " \ On ihmeellistä, etta Canadassa ei
.. Emme halua syventyä lähemmin kv- ! tunneta yleisesti ^canadalaisiasävel-symyksessa.
olevaan .lausuntoon, jota 1 tajia,; Kuitenkin .- mellläi_Dn useita:
käsittelemään pystyy vain pitkälle ke- f nuoraa säveltäjiä, jotka \aikeissa ' ruotsalainen kysji etta -lo NV-^'^
hittynyt musiikkimies, mutta siina on , oloissa ovat hankkineet itselleen tun- [ hitossa ole erilaiset pa - .^
kuitenkin jotam kohtia, ^oiia tavaili- i nustusta Ei Canadassa vaan uiko- j rusteella porun varma •^.-^ o-
'•Se on Canada jos-sa • 'f -
teluanrsita-valinpitamai:,Q!5?J:
taan.jota o.soitetaann)c!f:!i.
ajatusta vastaan.;,.".: •
Vaikka han o n paa- ' '
musiikkikonservaiorioM .-avc-ll.i-"
opettajaksi .niui ^itte; • •.
ollut: vaikea saada sav.en:.ks:as-netuksi-
omassa synnymniaasssa:^
tama nuori säveltäjälai.i^l-ilf--
jansa arvottomaan nykyEiV-apcr.»
simusiikm saveltamiseeii. ii"":--
ta ehka puhuttaisiin t:.-.'^ •'"•a""
Kun eras Neuvosto"i.>.'..n
viei-aih Ruotsissa j a j c u t u . Sie—
kusteluun - maansa;. oioL-^iri.. ra-^,
nen maallikkokin ;kykenee ymmärtä­mään
.-•Kun joitakin säveltäjiä oli arvostel­tu
silta, etta kansa ei ymmärrä heidän:
-musiikkiaan, nnn puolustukseksi: oli
sehtetty. etta:100 vuoden kuluttua sitä
kyllä, ymmärretään;-.: Tämän johdosta
sanotaan seuraavaa"
: "Tama. kokonaan yksilölhnen teoria,
sisällöltään kansanvastamen, on teh-.
.nyt ;•. mahdolliseksi .joittenkin säveltä­jien
ja musukkojen itsensä eristämi-:
seksi kansasta; entista suuremmassa
määrässä.:" neuvostoyhteiskunnan ar,
vostelusta;ja ::sulkeutuniaan omaan
kuoreensa..." %
' T ä m ä osoittaa, että siellä eräät sä-maillakm.
Eräänkin canadalaisen sä­veltäjän
uusi sävellys esitettiin en­simmäisen
kerran Prahassa.
Juuri • satuimme lukemaan; lehdes­tä
kirjoituksen -:nuoresta säveltäjättä-resta.
,:Barbarä .Pentlandista: Miss
:Pentlandia:ja:monia .muita nuoria'sä­veltäjiä
on syytetty '"vasemmistolai­s
u u d e s t a j a :shta: s y y s t ä - r a h a vallan
taholta on heihin katsottu karsaasti:
Barbara Pentlandin mu-siikki on
otettu vastaan suurella: huomaavai­suudella
Ranskassa: ja Yhdysvalloissa.
Han;itsejuonnolhsesti käsittää kuinka
vaaralla ufalla Canadassa ollaan mu-siikkhn
nähden. Han .sanoi äsket­täin:
nempaa palkkaa k i . . . Ci':^^-
huomattu näyttelijä T^-^^ja
venäläinen taiteilija, b' a
on niin.:.-Mutta han.: hiii-'=;-
vostohitossa- kunnollisen ^-^-•-^r:-'
ole: sentään taytv nj i r •T- {
vartijaksi; kuten porvai -s--a -
on :kaynyt,' hankkia5--=etr. ' ^ '^
lonsa.
' NeUVOStOhltOSSa,. tait-i;;...:'^*'^ ^
heita sivalletaan taipec: .as:-*-
vostelun: ruoska 11a: a!.ik«rci.-»*a- •
yhteiskunnan taholta '•el.jist^-''- -
lenpidon-;' etta voivat v-oiss^
luovaa työtä. Kapitalistilla-"-'^
taan-taide rahalla eika '^.-"^
lon: arvon mukaan —
: : • :MT
mnur
vÄlItusoiUi
:^7erv^hidy
Voimistel
'•^uhiafijni
;Voimistel
:D.uetto
::Piähosool
^Jithlaiiuhi
Soittoa
:Volmiisi^l
Taideiaias
'Kupletti.
jVoimistel
^HanuriscK
iVoiniistel
SoploiiauJ-
•Mustalais
liSilii