Vapaus, March 2, 1948

              Kunnia niiden lyöile, joisfa ei
yleensä nimeilisesfi mainita
Jaoliaaintnr malja nhdr:n pikku-fbnusten
kunniaksi, jotUa «-i oir
»uuria ririiapaikkbja Ja joUUy <•!
; :julJt.VJ«d<Äsa mafnita kerrataan
Oi>tianv t\aan jotka orat yhtä tär­keitä
kujn hammasratas iM«sa ko.
ndsioi^, vanfti «raan ktrrran Kuur-mifts
^tal.n t.vouukeva<>ia Ja aher-tavafita
kan.<ia5>ta.
Samoin nu-akl;. iniJjan rfi/j-itunniak£:.
Heicjaj;: .'iirrjiitarj- t i maj-njta
. ;iiJj:i£uud»:£;sa, s^tr-omalfchuen
paUtcr;Sia -.rti^Jyi htita on
I?u>1joxi yjkn-taella j7.'t,/:Kiii:u:jijal]a rnjs^ •
vaan on ; h u s'.-j mmtaa
A nak n tit^jJa C.-vJ :i Lac cJu B^^n-c.
iXtn pahua , ylpiydirJia, Ilänen «i-rafn>
a on Maria Haavisto., ilän .saa-
V i r ; ) " ! . JO -a cli suuria
'-^r >:'.;'.^;a. f.:^ fi:,i.h*.ai kul-
1 r; ••aJbi.t. S'ain kf-npi-r,
. , ' u j rt I!:.'(-' a-su va-nf:,;
j, wtiv.a .r.-i!v;jama,--iiaan ko-rvvju
kasva» tan<;tt; stit-iukLif-
jk^i','.. • .
Mar.a oi*. uUxi A ' . ' - ; rntikjiua *o..^vt
Lapsrf cjulijn tiiuo.ttH^-v.ut
Uvom piJikf-fJn jo.Ui kun cJSmnu'
, vlsJa nuozia ja voirnaKKaiia ~ rakr-n-ntiuijj
•Ca7'.?xdaa. ••
*V.t ov.i' ; r u kun ciainan
aamupu!v:t on .< siinyjiyt. faakiiMnmc
pnkan ta'v,-ii•uksen jälkeen. ?«Iar)an —Yk.^i joukosta.
Hintakiskontaa ja
sotaa vastaan
L Ij £ S T A K A'.I S I A I.AI VA- JA LENTOMATKOJA;
riVOMKES — T/VN8KAAN - NORJAAN
O. : ] o H
•ri.tfo Sr.;- V\"
S O N A
Bav u lalu
C O.
1(1
TANS
DONHAALILLA
JOKA LAUANTAINA KLO 9 ILL.
R A y rt jr M .i N I \ ORKESTERI SOITTAA.
• U S Ct
niaAT>tK.vt
; uKMKtir
: T U O T T A JAN L AUSU NTO :v ;^
Hyvii terveys mi sata kertaa kaikkea kultaa ja rä-luiii
afvokkaautpi. Jo sama pttdä paikkansa:'ntei-.
(hl)! liiti kk itttanmr suhteen joilla, ori ollut jriiiaail-m-;
ti!aa]itincn k^synlä :vuodesta:l93S.lähtien. Viat-i
niislcdII hyvalaatuiscksi, parhaitten ;i>alUuiita', aj-ui:
ista,.a)ilainmn> huojennuit a sairaudesta kärsivillei
rr'T.^.N.rLuscöc>rMrPh-:p;:Prc^: •,-. ••.••iTT^'
^ ItKMKDY on hyvitlaatuincn liläke umpl-g
u ö V. rait^^^ niijaiKsinatusJuiniola. vaiÄikftfisujn, kansuklpuja, happo.
' Jjj^ jaj kuvQiusut ta! niiniinalla olevaa kipua, kylkiluitten alla tun-
^ | K W . tuvita .s:iiJU!i, vai.sitn vn.scmmalla tui olkoalla puolella tuntuvaa
^ ^ H ^ H kipuu, piuinkivi.s'tyi;ta. paanhuimausta, peräpukamia tai-maksa.
^ ' ^ ^ W \;kiia.Y;i.'ii!Uin. lu.nmaon.ja jxiistnc-n cpanonntialiscn virtsahapon
Virt.'Kiknnav!.^!a, pai-';f<;:t jotka Johluval umpttaudlsta, hcrmos-
Hinei.^-.uucU-n, kalkenin .maun .suasta,vatsan liikkumisen-epär
,:;Uuiuol!i.syvdon,- vatsa-KUUinocn.. ruokahalun, .puutteen j a ,re^
.•.•«•a-attjsct.- k.ivut. .Alkaa viivytelkö päivästä iloiseen, älkää;. Odot-i
; i r : : ) liU'unifUfc .— .ne.a'hcu(iava!. vakavia seurauksia — j a ' myö^
v. :!urnin- voi olla jo liian juyohivi.iia: hoitaa itseänne pärhailla;-
N;iit:i laak.-iAnlla, Mii.suivjittelcmme teille heti otettavaksi teelu-^
.sikailincn llusci Trealnrcnt Stomach Rcmedy-laiikettä joka pal­va
ei>JV,'Ji j'jk.'i!sta iuorina vjUttuak.senne.kaikki enemmat vakavat sairaudet
.la \;UiroJeinio luiojoniaimseksi. Tu!ok.sot. ensunmäisestä: pullosta" antavat
I uh.iai Uliu.-:i>( t H lUn S5 50 pullo
iVL^^j-VTtH-SALVA on meidän parastamme, mika an-rna
ihineelhsia .tuloksia ensmimaisesta voitelusta
^ • ^.Sflkakiiiuihin. k'ptlslin pakottaviin olkapäihin tai
f" • lmj»>T)»;piii f'^'^^^^'-"^""' ^ ' P f k a s i i n , kyynärpäihin; ranteisiin,
L , , ' M^ZAKM g I n^^;:a.i kipcaan rintaan, lonkkashrkyyn. luuvaloon.
m r""*^ YIV, I r ivViinun vv-dvon tai. Kosteuden ailieuitamaau kipuun
*" »*<«*\ h-I '-.ipci> >n. kankeisiin. ajettuneiMin poltta-r
^ ^ v <. viiivpsiivisr,, nilkkoihin ja jäseniin, miesten ja naisten
S y^k, ;iUonikohnu!hin. kylnrnn jalkoihin ja sellaiseen:tun-
[ ^JBKIB]^ juH'..seenku;n nnuirahaiset) kavelisivlit ihon.nahan alla.
SAAJVI^ ' 5'( •^'^'i^i'"^ vusraärsytysta aiheuttavaa salvaa • m i k ä
L ' : . : •• LgJvguia maiÄiui sisältävät näppylät ihon pinnalle, aut:.
'^^-tm^^i^^mmmttldU^' ' lit-Hi oiLsiminuisen kaytonjälkcon jtt huojeH-
\<"A up.ii paikois-s.i. kuten ylla on selitetty. >Iizarfa
.•uvlvaa e; puaisS. kavttaa hi)xsiln j a : ¥ e . on huolella piilotettava lapsilta. M i z -
arhsalvn on ;vinoa.s!aan itikuls^a.vurton, Tauv-salvaa käytetään vain Seit-•
seman pai\ai> pe!~«,Ui i-.Ka jok.i pan a Alkaa käyttäkö Mlzarh salvaa
kasvoilun,:taMnu'.hin arempiin paikkoihin.- Se on voimakasta salvaa eikäv
nuima soltuista ole Cauadassa tai .Yhdysv.alloi.ssa. ..Älkää-siisantako kenen- •
kaan viskottaa ioiUe,.-ctta olisi jotakin samanlaista salvaa- Hinta $4.50
loikki. Jos te ette vo! kayttaa IJIizarh salvaa, nun käyttäkää allaselostettua
l.njamcniut>t Linjarnvnitia \oidaan kayttaa lapsiin.
Kuiau.sia iui".HiiJuni.\isM n i A . \ . \ - T I P P O J . \ valmistetaan Cana-
< ^ d.i^-^.i (nift^oppai.iiM-lKi ta\alla Alkaa karsiko koko tahea ja
ri I ke.^.t.i \.-.k. i sM j . i .> .intntvmusosta. hengenahdistuksesta, henki-toJ^
vcn tulehdiik.se.sia.. nenakatarnsta. rintaku-usta, hengästy. :
jn3.sosia.;ävuvu>;sia ta; hammassärystä, kylmän vedon-aiheutta­masta
korvakivusta tai- kurkkuviasta j i » . Muutama tippa :Dia-iiaa
.otattiina, si)ker.lpaian:tai' kuuman veden kanssa.rähtää lyr
liyt'?,i.a ajassa hrlpo! uksen vskii.ssa ja kylmct tj-mises-^ä." Tai kun
.'iorva.an pannaan pumpuUa,: missa -on-muuta-ma tippa -Diana-
Kgv^ Oppoja. r...:3 s..- h.eliJottaa kur\asaryn. Piiakaa pullo Diana-tip-
P«.ia korona, silla .se.un ;aina •käytännöllinen olemassa. Hinta
n CO pullo
LUS(vOE\^ KliEr.-\I.1TIG PAIN Rl^B pejhdinjamehttia iriikä
•..v;::keuluu .syvälle. ;hvK)iT ja lamn^ittaa kipeitä paikkoja, siten
mma •^•.>-a ka*, tasta lieventäen selkakipua.-kipeitä pa-
.•;oitav;ft olkRpäsia ta: iapaluvla. kjpeata, kankeata niskaa, s ä hi
ic.evia Ka.sia. kyynarpaiia. ranteita tai sormien nivelia,.'-kipeätä';
.raitaa tai seisaa loiikkasarkya. luuvaloa kylmän V.yedeii--tai
.i'>-^ucf.n .uhiu'.t.-inaa kipua lanteissa. nyrjShtämisessä
- kk i - r n psL-liu:-wiri.-.a. kipeata. kankeata, ajettunutta^ tai'
p.ijt .avaa pol.voa,- nukkaa Uii niv.eUa, kyInv.a jalkoja .jne.;-Tätä*.
1 niain»'-!'-.!.'. vo:das-n .-iayttaa lapsiin, a kuisiin ja vanheinpiin-i
r». - . v ) ixe kajttaa sit,. kasvo.h nnc, päähänne ja muihin, mäiiijt-'''
.a>am3/:peTh,elnijamemtr.on.%*aIni5stfettu'-^-parha{stiä'-:^
4 ••••
"C u;r,en rajiipyyjrjji gj.ta huo-
,T«^'-a ^•. h..nta pa.na suru vaan h ir
r.'Ti j i fioa uhku'.3-
• •>? Lac du BontxettiTi osÄ*t<» pe- '
^ • . ^ • " - i . n /.fcfiiikuuEsa !937 ja Maria
H^'..' .',io L-.t.ty, myös oiasion jase&ejc-j;
i on siitit lahtien aina toiminut « n
-ji •a.i.t.-a ttntÄViUÄ — kut*n
:vtic.n rahÄ-sionhoitajana. En- saata ;
i .rnsii.siaa ainoatakaan tapausta, t t t / i
nn olisi ollut pouikn. kokoulc&eata. -
'.'cstamiij'; .'akkia uutteralle j a anslori-
, M-'I" naJJ^piontt-rillc!
: T(»'n<-n uuttera nainen merillä .ooi
Maiijda R«voni«-mii joka taivaltaa v
• ; rnaf-ä vuosikymmentä, joskin
t v.i-hi muutamia vuosia ennen- ^
. . n han /laavutiaa majnitun virstan.
• rrit.n— mutta &lnne hankin on me- v
Mai l-aa on myöskin niita yhteistoi- :
rnrinari. i h m l f i i ä . E j hänen karuisaan
• .. f.' Siku-.rc-IIa montaakaan . hetkeä -s
T, 'd .xHioMa kun han jo kysäsee
. >a oifTt tehnyt .%n ta; tuon asian
•.'.aK.-.!, jotta.oii puhe viimeksi pide-
• j . okouksiif,'ja ? Häneen on syvaan .,
juurtunut luo.-ckatleloi.suus sillä hän
naki Vitpun.ssa 1918 suuria työläisten
ruum;Äka.vjja kun valkoisf;t voittajat
v.oitonhumala.s.raan . kaav.>ivat tyor
vaenluo/.an para.sta .saica — kallista
viljaa. Matilda u.sköo työväenluokan f
lopuflLseeii voittoon — karisan nouse- i
vaan aamunkoittoon. |
•Toivomrnc .veteraaneillemme edei- ...Sotavuosina oli näi-ster) loiminta eri-
J f n km pirte>tia ja toimintatarmoa! •<olsen vilkasta. Kaikkialla maassam-i
me . ja kaikenkielisten ke.skuude.s.sa
I T.yhtyi ; miLä . erilaisimpia ryhmiä ' ja
-uurln osa niistä ioimj huomattavalla
; tavalla: fasismivastai.steh .sotatoimic-n
i .«;-diJitämJseksi.. ja' erikoisesti panadaii
{ Punaiseii Ristiii tukemiseksi; •
! ' N ä i n myös •meidän' järjestömme r i n -
j::iall£i' perustettiin naisten yhdi.s
: ; rl; kerhoja,: jotka' töimiyat itsenäases-
/ ' . ilmaii,/mitään /ke.skitetiy.ä ohjelT
maa., hiiden mahdoilisuuk.4ieh mukaan
initä kiillakih paikkakunnalla oli.
Näi-fisä olosuhtej.ssä' kerhprnmc toimi­vat
•todella ' menesiyks611i.se.sti, • iiiih
täällä .I>3ckprbys.^ä. ktun muualli^kin."
Mutta .siirryttyämme vakiiiituneisiiii
oloihin.tuntui.töimiiita väiiän"'irralli-seltä".'
Kun ei ollut "peräSiritä'.". riiin
ajelehdittiin- vähän . simic j a , tänne.'
Senpä vuoksi, tervehdimmekin länv-
•IriöIIä sitä piiätöstä, jonka QSJ:ii v i l -
mDks;p;dtaty edustajakokous.teki^
j- ien keskuskoniiteahipeir.usianii?^
t teen. : Missä niäärii.v järjcstiömmo yh­teydessä-
toimivat kerhot ovat^^^^ h
rieet kiiiUeään .yhteistoimhilaan kes^'
kuiskorntleari ltan.söa. se {ei o.le tiedos­samme.
Mutta töivoisiihme kuitcriikiri.
nttii-, .yhteistbimirita • ke.skuslcomitcan.
k.an.s.sa keluttyisi .kaikkialla missä n.s.
naisten kerhoja On jä luissii; i i i i l i i ei
öic\ inutii; .niahdolliiuUks:ä ön\.siellä
oliji yiipymätia iiaisten kerho ^penis-vettä
va. • .
FARMARIEN
Laidunmaiden suunnittelu lypsykarja
CSJrnSudburyn ja Ix)cl':erbyn naisten kerhojen JäseniäT. 1942.
Kapuskasingin naisten teryehdys
-- ROOTsnN Y. M. ;
u r j t i i - i - j.Mn;jlkai>uJoinii.sl.».:
WA. r4o:* Toronto 2, Onr.
957 BROADVIEW AVE.
TORONTO. ONTARIO
Tiedämme ennestään mvta osaa-nai-j
set ovat lukemattomissa tehtavi.s.sa j
! muulloinkin (esim. pula-aiKana) mies­ten
rinnalla naytoUeet. Uhkaavat pil­vet-
yhte!skuntamine taivaall.f käyvät
vha- tummemmiksi.i Yhati -kohoavat
•elintarpeiden hinnat. Tyottomyy.s l i ­s
ä ä n t y y uhkaavasti jne. Tuleva Vhuo-^
no aika" on jo.ylei.scn keskustelun, a i - i
hoena. Kaikkien lamanluontolstcn
-;-\kkojon. perusteella .olisi minun mie- j
I •••s'ani.; kerhoissamme.. kiinnitettävä 1
rhuomiota myös opi.skelutyohon. Sa- j
; lottakoon sita vaikka poliittiseksi o- ;
I ;3iskeluksi, mutta meidän täytyy tie- !
?-aa miten parhaiten voidaan taisteN '
;v hintojen kohoamista, uu^ia .sota- S
I •lunnitelmia vastaan jne. Ei rata yk- '
{ sin se. elia tiedämme "mihin luok-
] kaan kuulumme", silla sen meiyolais-
|- naiset tiedämme suurin purteni kai-
( .^in.. Mutta nnta voidaan • tehoa ase-
I Lämmin ja toverillinen ter\'ebdys
taalta Kapuskasingistakin V'apau-den
naistenpäivän juhlanumeroon.
. , Voimme pitaa sIta arvokkaana ta-pauk.
sena kun lehtemme, julkaisee
kansainvälisen naistenpäivän joh­dosta
erikoisen juhlanumeron. Sc
miten hyvä .silta tulee riippuu tie­tenkin
suuressa maarin meistä it-
.scstamme, silla onhan meidän leh-
. temme yhteistyöskentelyn tulos.
Maalis.<uun 8 paivana. vietettävä
•an."*ainvalinen naistenpäivä on todel­lakin
suunmerkityksellinen meille tyo-.
laisnaisille. Olen varma, etta ainar
'cin Lsommi 1 Ia paikkakunnilla muodos.
. uu larnan paivan juhlista oikein ar-
.•okkaat tilaisuudet. On, ikava, etta ei
ole talla kertaa tilaisuus yhtyä lahan
juhlan yjetloon muuten kuin ajatuk-,
sissa.. Sen taman kirgoittaja tulee te­kemään
sydämensä kaikella lämmöllä.
Vieläkin inuLstelen miten.: arvokkaiksi
naislcnpaivajuhlat «muodo.stuivat en­nen
vanhaan siellä Suur-Montrealis-sakin,
jossa olin tilaisuudessa .olemaan
mukana
Ta.SjSa i'htciskunna.ssa on paljon: .sel­laisia
Kysymyksiä j a asioita, jotka yaar
tivat meidän naisienkin hittymaan
mukaan yhteisiin riveihin^ luodaksem-me
sen johdosta, entista paremmat
•.'dellytyksct meidän edistysmielisten
naisten pyrinnöille. .—••:
Päivän kipein k.vsymys on lälla
eraa hirvittävän korkeat tavarain
hinnat. Ne koskevat, kipeimmin
juuri meihin naisiin, perheen äi­teihin.
Varmaankin on moni aiti
joutunut pakosta kieltämään oma].
; ta rakkaalla lapseltaan monta .eri
-mukavuutta koska perheen tulot ei.
vat riita kaikkeen kun hinnat ovat
niin korkeat:
\ On ollut oikein ilahduttavaa seu.
rata .sila yksimielisyyttä mika vai-:
litsce monien paikkakuntien nais­ten
kcskuudes.sa tämän tilanteen
johdosta. Naiset osoittavat monin
paikoin hyvin tehokasta työskente­lyä
laman epäkohdan korjaamisek-
.si.
H:i^takysymyksen Iisaksi onmonta
?n asiaä, jotka vaativat meita kas-.:
vattamaan j a kehittämään itseämme
näkemään asiat j a tilanteet siinä va­lossa,
etta suta olusi hyötyä kaikille,
eika vain icsellemme.-.Koskaan ei ke­nenkään
pitäisi ajatella siten, etta
meidän joukkotoimenpitelstämme el
olLsi mitään- tulosta j a e t t ä ne olisivat
muka tarpeettomia. " .
Naiset ovat saavuttaneet toiminnal-'
laan paljon . hy via tuloksia taallakm,
Mutta kuvaavan hyvana esimerkkina
voimme myöskin pitää entisen koti-maammenaisia,
joiden Suomen -Nais­ten
Demokraattinen Liitto toimii hy-.
valla menestyksella ja tarmokkaasti.,
• On tunnustettava, etta. naisten toi­minnan
kehitys on laajentunut kaik-k-
alla.. Mutta meillä on vielä paljon
mahdollisuuksia sen laajentamiseen
ja tehostamiseen kunhan .saamme^
kaikki; naiset käsittämään järjestäy­tymisen
hyodylli.sen merkityksen.
Keholttaisin.kaikkia naisia ajattele­maan
asiaa ja kysymään*ltseltaan tä­män
naistenpäivän kunniaksi: Olenko
tehnyt voitavani niissa tehtävissä, jot­ka
meille edistysmielusinä naisina kuu­luvat?
' • '.'i.' "'-•-•. s . •-' :
Tämän paikkakunnan naisten ker­hon
suurimpana saavutuksena voim­me:
pitää Suomen kansan avustustyön,
jonka hyväksi kerhomme teki aika
huomattavasti työtä, mojtella eri ta­valla.
Kerhomme on toiminnassa e-delleenkin
vaikkakaan sen toiminta­mahdollisuudet
eivat ole : erikoisen
huomattavat. On kiutenkm hyvä
asj a, etta olemme mukana sima nais­ten
yhteisessä ja jalossa •toiminnassa,_.
jota mekin voimme kohdaltamme sen­t
ä ä n paljon edistaa.
Naisethan täälläkin, kuten niin mo­nessa
paikassa muuallakmi etupäässä
harrastavat sitä kaunista ja hyvin­kin
tarpeellista sairashuoltotyota. .
Lopuksi , l ä h e t ä n tassa • kerhomme
puolesta sydämelliset terveiset kalkil­le
naisille kaikkialla, ja toivon hyvää
menestystä kansainvälisen naistenpäi­vän
juhliUe. Toimikaamme niin, etta
nekin naiset, jotka- eivat tana vuonna
osallistu - naisten toimintaan, olisivat
•multana k um vietämme naistenpaivä-juhlaa
ensi vuonna. —••A; K .
mamnie ko: jaaini!=ekM ja nuien saa-; sita. clta naisten taholta tehtiin ehdo-ttis;
;erikpi%ii haisteiv niimeroi^
Rauhan asia on kallein naisille
Ensimmaiseksrhalua ilolla tervehtiä laajentaa toimintaamme niiden nais-
"Uusi maailman­palo
on estettävä"
' Naisten elämäntie oh ennenaikaan
hyvin ahtaissa puitteissa. Ei ollut
m i t ä ä n "sananvaltaa bikg~~Vapautta.
Uskonnon pohjallakin on sorrettu ^e-
Uttamällä, ettei naisilla ole muuta
tehtävää kuin: olla kotona miestensä
palvelijoilla. Nainen ei saanut maä-
. ä t a edes omista asioistaan.
Mutta vuosien kuluessa naiset huo--
i.iasivat kohtalonsa nurinkurisuuden
'n. vaativat Itselleen ihmisoikeuksia.
•vT^idan pieni Suomemme on sittenkin
maa, jossa naiset saivat ensimmäisinä"
Linlolkeutensa valtiollisissa vaaleissa
Jo yli 40 vuotta sitten, joskin vasta
kovan taistelun jälkeen. : S i i t ä asti on
hiljalleen edistytty siinä maarin,. e t tä
naisia on jo parlamentin jäseninä jne:
Taman taistelun yhteydessä on nais­ten
riveistä noussut monta etevää ja
'tuuluisaa naista— Naiset it.se . ovat
ohtavalla tavalla katkoneet omia,
mm. uskonnollisia kahleitaan. Mai­nittakoon
vain, että Quebecin maa­kunnassa
naiset saivat äänioikeutensa
vasta äskettäin;
Suomen työläisnaiset ja äidit ovat
tietäneet jo kauan tehtävänsä yhteis­kunnallisten
kysymysten piirissä. He
ovat päättävästi osallistuneet histo-'
rlallishn taisteluihin miestensä rin­nalla,
vieläpä sisallLs^ocianki n ttwksin.-
nassa:;Naiset övat.^v-cTir.^man osan­sa
työväen taistelussa paremman elä­män
puolesta.
..Mutta naiset elavat vieläkin kai-kissa
kapitahstimaissa raskainta taak­kaa
kantaen. Heidän työpäivänsä on,
miltei, mittaamattomfan pitkä, sillä
ansiotöistä . tullen on t ehtävä^ vielä
kymmenet kotiaskareet ama - p i k k u ­tunneille
.asti. Siksi varsinkin työlais-i
:Hri' ä laidun on kaikkein taloudelli-
; -rs ja sopivin ra>-intolabde maitotuo-
I 'annossa ja tehokkaat mairofannarit
I >ävttävat sita taydelhsesti hyväkseen.
I Suunnittelemalla etukäteen farmari
huolehtir sitta, etta laidunmaa antaa
n r t a v a s r i r a n n t ö a koko . se.-ongm
«liani Laitumena voi olla vakituinen
!n.'.dunmaa, vuoroviljelyksen perusteel-
•• maasta.tai vuosittaiset laitumet.
Vakituiset laidunmaat on todettu
arvokkaiksi jä varsinkin h y \ i n tuot-
:-iv?.t laitumet ovat suureksi avuksi.
ovat erikoisen an'okkaita aikaisin;
'-=:väällä. Niitä voidaan parantaa so-
•^nan siementämisen, lannoittamisen
-n hoitamisen avulla. •
• Vuorov'ljely-laidunmaa on. suotuisa
- .>s*. e t t ä se voidaan helposti soveltaa
' v a l l l s e e n vuoroviljelykseen ja siksi
•:"n s1'en saadaan «eön^-in 1OPT)UT>UO-
•.->lla useampiakin la-dunalueita. Kes-kuskoefannin
lypsykarj a pidetään jat­kuvasti
hyvillä tuloksilla tämänluon-toisella
laidunmaalla, selittää elkin-hoitojaoston
edustaja C. D. MacKenr
zie. Tavallisena menettelymuotona-ori
se, että lypsykarjan laitumeksipanr
naan heinämaat neljäntenä vuonna
viiden vuoden: vuoroviljelystä nouda­tettaessa.
Tällaisessa . vuoroviljelyk-sessä
on yhta suun ala kasvi- ja vir
h."nnesviljelyksella, viljar, heinä-, l a i -.
••iun-ja viljamaana.
•Yleisesti havaitaan suotavaksi ja
•.T?läpä tarpeelliseks^kir^
r esonr-n nope---i
'p.idunmaata pidetään va^n I ('
'.la 2 lehmää 'kohti jä jo
f h d ä a n heinä tai silcrehu»,'
vo!daan tehdä helposti siten.^
laidunmaasta eristetään
^.'•tilla. Myöhemmin, kun inyM
n naässjrt alkuun, lehmät
'-ra. talle, eristetvlle -alueeni'
.••mpinä saadaan lehmille
.ns'mmä-sen heinäsadon
m^.asr?.. Ensimmäisen hei.iä£
-.'.np^stamaasta voidaan yhdeh^
vr.iius- oras kaaraa toisensaij
:'äksi vasikkain -ruokkLTiista.
^ - i v ° r a . '
T ' i i v i s t a ilmastcsuhttista
- T^''i«ikin a'ue-lla.hyvä kyivii]
-t.»">«n-=nlaidtmmaa paikallistaJ
ol:>suhte:d?n muka's*-ti
nä VTiosittaisista lisälaiäi;
•-o.daan mainita kaura yksinääi
ra "sudan" ruohon t a i apilan,:
naurrn, syysrukiin jd maissin i
Riittäviä laidunmaita, suunnitt
~a l3T)sykarjalle on vielä huo
sellaiset: seikat.. kuin lypsy
-välineet..riittävä vesimäärä, r i
suojapaikat j a tarpeelliset
Lisätietoja naista seikoista-maiseksi
kirjoittamalla
"Dominion Department of jia
ture" ja pyytämällä '•Publleat:
P.S. 15."
Monivuotinen vehnä
tulossa — joskus
- Saskatoon. — Saskatchewanin y l i ­opiston
t'edemiehet- arvioivat tarvitta­v
a n viela 10 tai 20 vuotta ennenkuin
voidaan kehittää lännen maatalous
dolle'mulhstana tuloksia lupaava mo­nivuotinen
vehnä. .
Varovaiset tutkimustyön tekijät ei­vät
halua ennustaa muuta paitsi sen,
etta paljon aikaa j a huomattava mää­r
ä hyvka. onnea tarvitaan tuhansien
vehnä- ja ruoholajien risteyttämisessä
ennenkuin, saadaan leipävehnä, m i kä
kasvaa joka kevät kylvämättä.
Mutta monet maatalousasiain tun­tijat
sanovat, etta monivuotinen veh­nä.
milloin.se saadaan kehitetyksi, on
tarkea apu lännen farmareille. . .
Monivuotinen vehnä antaisi suuren
Maataloussihteeri
"ansaitsee" palkkansa]
Vermontilainen "farmari YI
loissa kirjoitti äskettäin ha
maatalousdepartmenitiin ja
h:^.n neuvoja kanahoidossa:
. .''Joka aamu vumeksikuluneeil
kauden aikana olen löytänyt 31
Ihanaa • makaamassa selällään 1
r.vstyssä.. Mika aiheutta täniäni
dustell han; ^
Maataloussihteeri keskusteli;
kolmen apulaisensa kanssa
sitten sisään apulaismaatalou
r-.n seka. 3 tai 4 lähettilästä'jott
tu;vat seisoskelemaan.lahettjTJä
kaikin panivat paansa yhteen;
hettivat sitten seuraavan sah
man: .
• .^Teidän kananne ovat kuolla
vuosittaisen saaston^siementen ja t y ö - . . : .•
voiman suhteen. Monivuotisten kas- .-L-anncn ^.Siemenmes-v;
en lujat juuret auttaisivat m^ata ja i T^ruUSkilpailut
kosteussuhteita — mikä rfsn t ä r k e ä / " vehnä-^ ohra- ja pella;asie
seikka preerialla, missä on epävarmat lansi-Canadan mestaruudet
sadesuhteet ja jatkuvat tuulet pyyhki- Manitoban talvmäyttelyssa
v ä t , pois pintamaata. Rdonivuptisen nissa huhtikuun 5-8 pna: •
vehnän olki 'on todennäköisesti ra­vin
topitoisempi; maalle kuin nykyiseife
oljet. ''^^v
•• Monivuotista .:V€^^
nyt kasvitarhoissa 50; neliöjalan suli-'
ruisessä. mäai)äloissa. Risteyttämällä
vehnaa prof. L . H: Shebeskin v. :j938
, k e h i t t ä m ä n kestävän ruohon .kanssa .
älJlillä:on aivan r i i t t ä m ä t ö n maära a i - I on saatu, kehitetyksi joitain monivuö^ . Kova talvi'OU
'^aa itsensä ja lastensa kehittämistä j tisia kasveja, joissa on normaalinen ^avikoUa
-»ka omaa nautintoaan varten. Nais- 1 v e h n ä n tähkä, mutta korret (oljet)
ten, pitäisi mmun mielestäni, olla po- i pysj^vät vihreinä vielä senkin jälkeen
'littisesti ainakin samalla > tasolla, kuin vehnä ön tuuleentunut. •
per n '>,--s,\.i 7
tu! nv::: • piiikkoi !i:ri
v.itnv.iV vu:;ei.sta, vahr.:s.te:*»u -antainaarr nopeai^^
r. \e\-ou:na:iJ.!r, n. luuvalon j.i hliasvKojen kipuihin Ja on h y n n käytän-i)
Olii>ta hnjamenttia pilaa asunnossa ama it-Mianne ja mvös lapsianne
MiiXLr. Hinta SI.Oö pullo tai 3 pulloa S2.50 Te voitte kävitää sitä aamuin i
ja illom
N'ai:<i :aakkt;itti ni\:,da3n k.i.kis?a hyviss.! rohdoskaupoissa, kirja- j a sekai!
ta\ara:N.-avipo ssä Canada&ss Niua valmLstaa tämä kautta maailman tun-nf
ttu laakeluke.
mm PRODUCTS LIMITED
|S59 Q I X L X STRKKT ^VEST TORONTO 3. ONT.. CAN.ADA
hHaom:;;)Ic:cimne lähetä n u l ä ä n ^^
jsuuresta raaka-ainepulista mikä:aiheutuu meidän tuotantoliikke^tämine.|
j daaii parhaita käytännöllisiä tuloksia, i
j s-ina tarvitaan . .erikoistietoa. Otta.-;seiniseksi Vapaudessa. Uskon värmas-
, kaamme siis opiskelu, itsetnme kehit- ti etta tulemme sana jonkun verran
; Muninen, sydämen asiaksi Eivat ne onnistumaankin Olen myös iloinen
poliittiset as:at ja yleensä yhteiskun- siita. etta Vapaus otti \ stavallisesti
( nalhset kysymykset ole yksin miesten naisten toivomuksen huomioon.
Kaikkialla maailmassa vietetään
kansain\^älistä;haisien päi\;ää.;^^
vuöiinä ^ l l ä - o n eh
pan. maassa suurin merkitys kuin
kaan -aikaisen Ön siis aivan'pai-'
kailaaii. t\ttä;mekizv tää^
me-sen. .. , "••'C;'A; ' \ ' . ; . V N V '.••.'X;' ''^
.' N\vt:.jps. koskaäii- nveidäiV'tu
tysinlelisiiTä. • n.ai^iiiä''^^^^
On myös - väittämätpntä.
j asioita. KyUa -ne pulmat-ovat aivan 1
i v h t a läheisiä, ja tärkeitä meille nai­sille.
.; On totta-'etta. meilla naisilla el ole
n i in paljoa aikaa uhrata itsemme ke-hutamiseen
kuin miehillä, silla talous-,
ty.ot vievät .niyos aikansa.Monet nai-:
'S»t kayvat myo.s ansiotöissä ja osallis­tuvat
aktiivisesti monenlaiseeiv jarjes-
-totoimintaan. Mutta hyvällä halulla ikaammm.
.-• -T voidaan auttaa melkoisella ta- |
Kautta maaibnan työläisnaiset• val-m:
s uval nyt viefamuan Knii-mv.''
1 <Ui naibton pauaa Tana merkki-
• !',•!!v;( naiset kokoavat. voimia -tais-:
• -lusja korkeita h moja \astaan ;a en- i_
aenkaikkea.. kansainvälisen rauhar;
-iiljltamii^en puolesta, i.eka työtäte­kevien
paremman ;huomisen:: saavut-
.inisen liy\aksi
-."RakentakaäTmmeTjärjestömme voir
iv.ikkaaksi ja yhtenä.seksi. Sano-Äar.
mme .jarjestöjemme.voimalla hai-
,.'uk-ellonmie"ja koko maailmalle, et-i.
r, me :tyoLaisna;set; emme halua "huo-i:-.;
r»i azkaa":-.m!hin nyks-inen-hmtafcis-konta
johtaa, emmekä uutta ja entis­tä
kauheampaa sotaa. — Sofia.
ten keskuuteen, jotka ovat viela jar-'
jestojemme: ulkopuolella. Kaikin: kei­noin
meidän: täytyi pyrkiä pois:karsi-noitumisesta.
Ehka /kaikkem. tärkein asia .meHle
naisille on toiminta rauhan säilyttä­misen
hyväksi sillä kaikkialla talla
mantereella puhutaan taas uudesta
so5asta. Mehän muistamme- vielä sen
jolloin rakkaimpamme lähtivät juuri
päättyneeseen sotaan: He toivoivat
kuten mekin, että fasismin hävittämi­sen
jälkeen seuraa yleinen rauhan ai­ka.
Mutta toiveissa on paljon petyt­ty.
..Kun rakkaampaamme palasivat
sodasta (toiset, eivat palanneet lain-.'
kaan ja jotkut palasivat r ^ j a r i k k o i -
— For lugal! lainen tutkimusalat-;
^--ihia Vasco da Gama purjehti Af n i ­kan
ympan Intiaan ensimmäisen
<e_ran 1497.
n:?sten kanssa.. Mutta ikavä kyllä
•ieläkm kuullaan joskus sanottavan,
^^ta' on Siina tarpeeksi kun miehet
-politikoivat. Mutta juuri, naiset ja
'vdläisaidit tarvitsevat uutta ja pa-
•^"moaa yhtelskimtaa; Meidän työlais-
'ärtien pitäisi olla nim tietoisia, että
osaisimme oikein uutta; sukukuntaa
'kasvattaa j a itse t ä y t t ä ä velvollisuu­temme
omaa ikäluokkaamme ja lap­siamme
kohtaan. Mutta erikoisen
t ä r k e ä t ä on tämä uuden sukupolven
kasvattamisen kannalta. Ajatelkaam­me
äidit kuinka tärkeä tama asia tällä
kertaa on.
Sotavuosina n*is€b nousivat p ä ä t t ä ­västi
jaloilleen osoittaakseen,: e t t ä he
olivat valmiit tekemään oman osansa
hitleriläistä sortokomentoa vastaan.
Työläisnaiset tekivät kaikkensa koti­rintamalla
ja lohduttaakseen taistelu­rintamilla
olleita poikiaan. Me toir
voimme silloin että se olisi viimeinen
riota, vaan kuten kuulemme ja näem­me,
uudet sotatorvet patihaavat. K a i ­ken
Iisaksi n a i t ä s o t a r u m p u j a soite­taan
sita maata vastaan; missä nainen
on jo saavuttanut tasa-arvoisen ase­man
miehen rinnalla.
. Nyt ei työläisäitien sovi hellittää.
: ,On päättävästi liityttävä suurena
joukkona yhteen ja estettävä au-
; den maaihnanpalon syttyminen. —
OUvia.
. Mutta; nama kasvit ovat.Inan hen­toja
lännen kovaa ilmastoa kestaäk.-
scen., • Jotta vehnä kestäisi farmi-.
T:lueen. kylmyyttä,: kuivuutta, tuho­hyönteisiä
ja tauteja, sita on kehitet­tävä
monta "sukupolvea". Vain par-^
haat korret kustakin "sukupolvesta-kelpaavat
lisäkehitystä varten sanoi
prof: Shebeski, - T ä m ä tyo alkoi Ca-nadassa
V. 1938. mutta keskeytyi sodan
takia V. 1941 j a alkoi uudelleen v. 1945.
Samanlaiset kokeilut ^ aloitettiin Neu­vostoliitossa
jo v. 1928;
•Sl,200-palkinnot oh jaeltu
kaan. Vehnamestaruutta sew4
rahapalkinto. Ohra- ja pellava
ruutta ; seuraa kumpaakin $l!lt|
kinto.
: Manitoban perunamestari sa|
nalkinnon. . . •
•"ylvan -Lake. —•-• Ensiksi..kP
•-'Vehdys kaikille Vapauden :
. iVIrs, .Anni Ahola; AurorastaiOnt. näyttää mestarillista'käsityö
T Canadan kan5aUL^es:>a najrttelyssä I Canadian National ExMhition) sai Royal
L _ Ontario Museum of .Xrcheologyn toisen palkinnon. Mr. .Ahola vahnisti :täniän
Raiiskaiaineri tutkimusma*^aili- f^^^?*^^'^^!^ neulomalla värillisistä silkki-^
ja Verendrye saavulU ensimmäisen: 31x37 tuumaa.
ja .. _ »amamoisen
kerran Kaiho >'Joren v. 1740.
Inämöisen taula ihanine suomalaisine maisemakuvineen sai näyttelyssä
hyvät arvolauseet ja ansaitun huomion yleisöltä.
sma) m i n he huomasivat, e t t ä monta
hy^-aä lupausta on vallassaohjam toi­mesta
petetty. Ja mitä. pitemmälle
kuluu: aika. sitä enemmän tehdään
va Imisteluja uutta sotaa varten. El -;
ko ollut kylliksi nnden. miljoomen i h -
.'iHtsten menetys, jonka ihmiskunta uh-r:=
SI:; vapautensa liinnaiksi?:. 'Monen
-yöiaisnaisen-imelmat menivät sodas-pirstaleiksi.
Moxu 'tyoläisäiu sai
:'Ttaa poikansa tai puolisonsa vastaan,
jaajankkona..Mom äiti sai sanoa v i i - '
meiset jäähyväiset pojalleen ja puoli­solleen
heidän lähtiessään sotaan de-;
mbkratian j a rauhan puolesta. •'
Kaiken lisäksi lukuisat aidit ohvat
valmiit työskentelemään sotatarve- ^
itehtaissa ja muissa teollisuuslaitoksis- 1
sa saman asian eteen:- .Kaiken voita- '
vamme:. me.:v.kotinnramaile=.teimme
nurfeumattakmiolim-is.tietoisia; että
{Jatkuu viidennellä, sivulla;
V
Syökää kuoria,
Käyttäkää säästeliäästi veistä kas­vistenne
kimpussa:
: Terveysvirkailijat sanovatj että te
s ä ä s t ä t t e seka terveyttänne • e t t ä ai-
.kaanne,: kun ette kuori niitä. Jos
kuoret Jätetään kasviksiin niin vita­miinit
. j a mineraalit pysyvät niissä,
>"!;vatka liukene veteeni • " : '
. : Luonnolhsesti. kuoret olisi syötävä­kin.-
,.: Asiantuntijat :•• v ä i t t ä v ä t .että
.n.Msta löytyy parhaat Tävintoaineet.
avuitta, k u n kuoret syödään, niin kas-yik-
set-pitaa perusteellisesti pestä eh-r
- koittamista. . . ..
mi o'a- taalla oreet o'«:
elevia helmikuun aj~n ;ja JCT!^
".n t.nlven ravat nähtykin.
Osastomme kokouskin jai p:'-a
. - o r o n pakkasen ja lumip^Ty:
•nu.'ta: 'oivo':aan seuraavan ko^
T?,-^s' s evää •ilmaa Koko'JS ?.l
m-alrkuun 14 .pna: Mennaä:|
'oukolla . ke-kustelemaan ja
maan I t ä m ä n : ajan tarke;.Tiniil
symyksistä..'
- Olen lehdestää; lukenut IE:'-^
sillapjvfkkakunnilla järjestetä
.sainvälisen naistenpäivän, vier
vä kyllä- s^^noa. mtifa ro IH
-oT^v n p'tPi tä^n^ oi"^ n'-t
n^v.-.^a iprlpstettv. En:".ien!i
' k a '»'T»it3 suomalai-!?-' n c:
mplko mn-a-??ti. mutta .r.okäi:
taisnvrinnö*' eivjit, saa
-^m^^-^usta m kä nrlle ku'iliiis|
Terv£htipn — Ehs^ "^"lo
- R nsk lainen merenkulkija Car-
=aapui v. 1534 St. Lawrehcen lah­teen.
TURKTSPYYDYST.^
HUOMATKAA!
•m - Ostan--kaikenlaisia me
. teh nahkoja. Lähettäkää ts-j
. saa, saaaaksenne. korkeiinni4:|
nat.
TMei\-^*ului '-'^"'"^
L. VIHONEN
Oba
1600-TYÖLÄISEN OMISTAMA . . .
THE WORKERS' CO-OP
ON KANSANLIIKE!
. . . S€ on teidän hyväksenne, kannattakaa
* .TAIXFEN S.AATAVAVA ."«EILTA LA.AJA SCO>L4L.\rsEV
Täydellinen UNI-JA ENNVSTVSKIRi\
jossa tuhansien unien selitysten lisäksi on runsain kuvin selo
•korteista ennustamisesta ja seurapeleistä; Liittäkää tilauksenne '
kaan SO-OA—joUoin toimitamme kirjan postivapäastL
* Samoin mejlle on saapunut.suomalainen lääkärikirja RAKS^'-.
EL.A>LtN TIENVnTAT. IDnta S3.00. — Hoom. Meillä on pi^^
suomalaista kirjallisuutta joten käykää tutustumassa;
• KALEVA BOOK COMPANY •
121 EAST 126 STBEET NEW YORK CITS 35, H