Vapaus, February 3, 1948

              suuiiiitelniiii sriiteea
CCf ^pm^e alafuioneen
komitean tarkoituksia
Tiistama-, helmikuuiriJ p. — Tuföday; Fet». 3
Jänkkien urkkijat
foimivat
Tanskassakin
f Ottaira..— Ulkominisieri Stl Lau-^
l rent - sano: perjaritaihfi . aJahuprieessa .^1
•jett^j;yhdysvaltain;taholta;' ole- tehty S
Cianatiälle Mtään vissejä eh f
, siitä miten Canada-bsanistiiii'-Eurbo- :
:i,pan^ e|vytysohMman'V i.s; Marshaliiri '
•j suuniiitelman toteuttamLseeh. , ' V
j tnkomimsten latisui lisäiisi, '-ettei
K»6pe,JI»mina. - <ALN) - Täällä ! S ""T" " ' " i ! " , ' " " " ä ' " ' " "»
'Vhdvsvaliain lähetystö näyttää, vakoi- ' '
Icvan Tanskan kansalaisten yksätvis- ,.^'^öministerr. vastani ..konservatii-clamaa,
johtajan John Bracienin teke-
, '. ",,, •: •• .•.• :'• •, . • • • • maan kyselvvn
•• Tällaiseen otaksumaan on saatu ai- !• • . . •" •
htita siltä, ktm huomattu tanskalai­nen
viranomainen Henmng Friis, j o n -
•-:a pui mennä luennoimaan erääseen
yiiopi^toon Yhdysvalloissa, joutui vai-
:-:£uksiin. amerikkalaisen vi i s u m in
saaimissa. v. •.
Viisumin antamista hänelle viivy­teltiin
sen takia, kun Priis, joka on
inaliillinen sasiahdemokraatti, oli
kuulunut lyhyen ajan kommunistiseen
r.uorisoliittoon 18 vuotta sitten; Y h -
cysvaltain-pääkonsuli täällä sanoi- A L -
N:n edustajalle, ettei lähetystö pidä
kirjaa kaikista Tanskan.kai-isälaisista,
BC:n hallitus
peruuttanut
määräyksensä
Ottavoi — :Päanunist<ri KtTis sanoi etia konservatiivien thdokk.i:it könn-
! alahuoneessa perjantaina, että h a l l i - ' '^'^^-^^ vartvn mmitotuun viola perjsn-j
tus en valmJs ryhtymään i^aanantaj-i
na ' alahuoneen erikoisen komitean
"Mma en sano. etteikö olisi keskus- ; j
teltu silta m:ta me JO olemme tehneet
j a mita eräät'yhdysvaltalaiset sano--
malehdet pitavat esimerkkinä miten
Canada toimii -ilman hälyä jä paljoa
keskustelua", sanoi mr.Stl-Laurent.
'•Lähetystömme jä-senet .Washingto-
.\'ictoria. B . C — British Columbian
hallituksen määräys, jonka mukaan
canadanjapaiulaiset eivat saa olla
toissa kruunun metsämailla, peruuteta
tnn myöhään perjantaina.
V.t. päämin:i=ten Herbert Anscomb
ilmoitti kabinetin kokouksen jälkeen
hallituksen paatoksen peruuttamisesta
ja sanoi, etta koko kysymys esitetään
lainlaatijakurmalle lopullisen päätök­sen
tekemista varten..
.Muutama, paivä sitten annettiin
maarays. etta noin 800 canadanjapa-
• muodostamiseen himatilantecn tutki-
, mista varitn. ^ ^
i Mr. K i n g sanoi, että:hän tekee sitä
varten esityk.sen alahuoneen k i r j u n lr
le perjantaina iltapäivällä, jos oppo­sitiopuolueet
nimittävät ehdokkaansa
komiteaa varten. Social Creditm rj-h^ •
mä nimitti^o ehdokkaansa komiteaan;
mutta CCF TäTconservfftiivit'eivät~Ol--
leet ,siihen menne.ssa nimittäneet e h ­dokkaitaan.
Konservatiivien johtaja John Brac-ken
«anoi. ettei:pääministerin tarvit­se
odottaa ehdokkaiden nimittämistä
enneiijiuin han jattaa e.sityksensa a l a -
nis.sa ovat keskustelleet valtiodepart- nilaista työlaista, jotka siirrettiin so-mentm:
jäsenten kanssa, ja kongressi
käsittelee . sitä , mita Yhdysvaltain
hallitus tekee nyt. . Mutta mitään vi-:
ralhsia esityksiä ei ole tehty'.', sanoi
hän. • ••
Mr. St.. Laurent ei .maininnut mi-..
dan aikana pois raimikkoalueilta ja
pantiin maakunnan sisähiaahan met­sätöihin,
on erotettava työstä.
Mr. Anscomb sanoi, että tuo mää­räys
pertistettim sen vuoksi, kun l u ­kuisat,
järjestöt ja myös metsätöiden
CCF:.n ryhniat- v.t. johtaja. Aiigu.s \
M a c l i u i i s sanoi hauen ryhinäniui opäj- !
levän komnoan. .nsettamison tarKoi-|
lu.^ta.. ja .se hnluaisi iihhdä komitean s
toimmtavaltuudot ennenkuin se paat- •
taa sma osallistuuko ..so lainkaan sei- i
hilseen komiteaan..
CCFtn puolue Cl toimi :5ellai.ses.sa ;
komiteassa, jonka päätarkoitus on .se.
ett ei tehta:si mnaan ehnkustannu-sten
suhteen, sanoi mr.MacInni.s.
Mr. King .sanoi. ett a jos C C F ; n
lyhma tahtoo veiaa jäsenensä ixiis ko­miteasta
nähtyään komitean toimin­ta
valtuudet; niin se voi vapaasti teh^
aa sen. Han sanoi iLsäksi, etta ko­mitean
olisi aloitettava tyoasa "mah-
F a r m a r i e n Päiväpalsta
huoneen kirjurille. Han .sanoi myös.' tiolhsimman pian"..
Vancouverin ja ympäristön vuoden 1918
ent. punakaartilaisten julilasta
Vancouver. — Kuluneen t a m m i -<?
kuun,25 p : n iltana oh Clinton haalis-sa
Suomen entisten punakaartilais-mutta
sen käytettävänä-on "erinäisiä j^^^P ^•'^.'^ virallisesta, arviosta, jonka ; teettäjätkin -protestoivat..sitä: Hän sa- [' ten 30-vuotisjuhla, josta rfiuodostui
iiinteita". .Konsuli ei antanut m i -
-täaii lisaselostuksia, vaan sanoi a i -
jloastaan, että "tämä on lähetystön s i -
säLsen politukan asia'.'. ,:,
KIrjeenvailitajia
syytetään raukka-inaisuudesta
Moskova- — Literary Gazette sjT,'t-taa
yhdeksää yhdysvaltalaista kirjeen­vaihtajaa
pelkurimaisuudesta sen t a ­kia,
kun he eivat allekirjoittaneet kir­jelmää,
jossa puolustettiin ranskalais­ta
kirjeenvaihtajaa Jean Champenois-
Champenois erotettiin äskettäin
Ranskan tietotoimiston palveluksesta.
Kuusitoista muuta ulkomaalaista
kirjeenvaihtajaa allekirjoitti puolus-
• tuskirjelmani joka lähetettiin m.m.
Neuvostoliiton ammattijäi-jestöjen ää-
: nenkannattajalle, Trud-lehdelle. -
Champenoi erotettun kirjeenvaihta-jantoimesta
sen takia, kun häh lähet­ti
onnittelukii-jeen ranskalaisen ko-tiuttamisvaltuuskunnan
entiselle joh­tajalle,
eversti Raymond Marquielle
.sen. vuoksi, kun lamä arvosteli oman
hallituksensa: toimenpiteitä.
Yhdysvaltalaiset k i r j eenvaihtaja,
joita Literary Gazette Syyttää pelku­rimaisuudesta,
ovat seuraavat: As-l/
Yhdysvaltain - valtiodepartmentti on
tehnyt Canadan osalle Marshallin
suunmtelman .toteuttamiseen osallis-tuma.
sta varten. Sen mukaan olisi
Canadan, annettava suhen tarkoituk­seen
y l i .$3,000,000.000 neljän vuoden
1 aikana; /.
I. Mikah tiedetaan, on tuo asiakirja
.saatu ja halJitu.ksen ekonomistit tut­kivat
nyt Sitä,.
.sociated- Pressin kirjeenvaihtajat Ed-noi
lisäksi, etta tämä" kysymys on hy­vin
tärkeä, s i l la .se ko.sk'ee koko cana-mieliin
painuva tilai?uu.>. Näyttämön
olivat taasen koristaneet asianmu-
: siirtyä takaisin 'raiinikkoalueiUe.
ciy Gilmore ja Törn Whitney. United, n^danjapanilaiset työläiset yrittävät
Pressin kirjeenvaihtaja. Walter Cron-kite,
New York Herald Tribunen kir­jeenvaihtaja
Joseph Newman, NBC:n.
kirjeenvaihtaja, Robert Magidoff. M c -
Graw H i l l kustannusliikkeen kirjeen­vaihtaja
Andrey SteiRer, Time and.
Lifen kirjeenvaihtaja . John Walker.-,
i.Christian Science Monitorin, kirjeen­vaihtaja
E d Stevens ja Chicago Sunin
kirjeenvaihtaja Alexander-Kendrick. • .
danjapanilaisten asemaa British Cor ; kaiseen asuun nuoret toverimme M .
lumbiassa. Hallituksen määräystä ei|Kero j a ' T . Lehtonen. -He olivat on-saateta
voimaan ennenkuin lainlaati-j' nistuheet tehtäväfsään suurcnmoises-jakunta
on tehnyt paatoksen sen suh-1 ti, kum6u=soiuri oli ilmeinen punä-
' - • ! kaärtilaiien kuva kivaaremeen ja va-
Canadanjapanilaisten valtuuskunta ^ josoihtuincen Kuvauksen täydensi
kävi edellisenä paivanä maiden mims- i omLstu.-.kirjoituk^ci. Haluamme lau-tenn
Keimeyn luona esittämässä pio- ' ^^^^ p^j.jj^. p^j-haat kiitokset työstään,
testin.- Valtuuskunta sanoi, etta JOS ei I
tuota maaraysta peruuteta, niin ca- |
Ylläkuvattua tau.staa vasten olivat
K O D I N
PIIRISTÄ
KONSTA
KAUPPILAN
M U I S T O L L E
Kuoli Levackin kaivannossa
4 päivä helmikuuta 1938.
Kaivaten muistaen,
: I I I L D.Ay K A A RI X.A J .A A n r O.
ARVO SALOSEN
M U I S T O L L E
Kuoli helmikuun 4 p:nä 1938
. Levack Minella .
•Xyt. sydän: Idmniiii
rt sykkäilc enää,
mittt': muistosi kaunis, isä, elää.
Rakkaudella muistclentme- sinua;
vAnrosi L r x J A LAPSET
S Y L V I , L L V I JA H E L E N A
Työttömyysvakuu-tusliailinto
maksa­nut
20 pros. tuloista
• Ottawa.. .Työttömyysvakuuiu-sko-missionin
hallintaku.stannukset, jot-
..ka liittovaltion hallitus maksaa, k o ­hoavat
noin viidenteen osaan komis-sionin
keraamista varoista, osoittavat
taalla, julkaistut numerotiedot. - .
Viime tilivuoden aikana maKsoivat' ^»^^^ ^^^^^ «eos omemen päälle. Pais-työnantajat
j . . työläiset t^ottomyys- ^-'^'^^ ^25 astetta kuuma.ssa u u -
^akuutusraha..toon kaikkiaan $76,015.- "'^^^ 10 minuuttia Vähentäkää u u -
030.91. K u n tähän summaan lisätään kuumuutta 32. asteeseen ja pais-
. : .. .takaa viela 30 minuuttia.. Vatkatkaa
liittovaltion'halhtukisen -osuus,. $10.-^ j
203,45'r58, korko- ym. tulot. koho.sivat-
Jälkiruokia omenista
; O > I E N A - " M E B I N G U E ; V P I I R A K KA
Piirakankuoritaikina
: 2 suurta omenaa
- '2munankeliuaista..
1.3 kupillista sokeria
1 kupillinen maitoa
; 2 munanvalkuaista
' 3 poytälusikallLSla sokeria
Pankaa JDiirakan kuori 3 tuuman
; astiaan. Kuorikaa ja pilkkokaa ome--
liat astiaan.- Vatkatkaa, munankelr
ituaiset, lisätkää .sokeri ja maito. K a a -
tyottomyy.=;vakuutu5rahaston- t u l ot
kaikkiaan $95,752,294.48;. --.
-Työttomyysvakuuiuskomissionin vii­me
vuoden hallintokulut, joita ei mak- ;
seta edellämainituista- tuloista, vaan
jotka, suoritetaan liittovaltion-varous-ta.
kohosivat, kaikkiaan:$18;726,11.86,
ollen siten, noin 20 senttiä kustakin-:
komissionin saamasta dollarista, mi- i
ta pidetään asiantuntijain, keskuu-de.
ssa erittäin . kaihina ...hallintakus-tannuksena.
• •
: KomiHsionin . kustannukset • jakau­tuivat
.siten, etta-palkkoina maksettiin.'
$14 570,-790,' -matkakuluihm , käytettiin :
yhteensä 5507,615, puhelin- ja sahko.r \
asettuneet juhlanjärjestäjät,- entiset
I punakaartilaisemme, kaksikymmen-
• -täyksi kaikkiaan, j o u t a viisi-naistoye-r
i a . Taman joukon laulamana kan-sairiväUnen
ja . p u n a kaartilaisten
marssi antoi Juhlan .alulle ..syvaih.sen
tunteen; Moni varmaankin joutui
nielemään -jotakin joka jphtu mielen-herkkyydesla.
Elimme imnstoissa,
jotka ovat me^a jokaista kovin lähel­lä,
.sillä silloin .syntymämaamme työ-väeiiluokka.
lähti taisteluun olemas-.
saolöiisa puolesta. - M i n u u t i n vaitio-;
lalla' kunnioitettiin niiden muistoa,
jotka uhrasivat elämänsä - Suomen
työväenluokan asian hyväksi..
K a i k k i ohjelman numerot henkivät
muiistoja, kolmenkymmenen vuoden
takaa, L. Rantalan toimiessa ohjel­man
joht-^jana han toivotti myöskin
yleisön tervetulleeksi juhlaan. Liisa,'
Kerttu, Ai-vo ja .Yrjo lauloivat "Alä
itke Äitini" ja "Kehtolaulun" onnis­tuen
näiltä vanhoilta tekijöiltä .hyvin.
Juhlapuheen oli laatinut L. Kauppi-',
nen.- Häh oh puheen.sa kirjoittanut
jonka ..sitten esitti. Asioiden selvii-t
e l y o h k i i i näin ollen varmaa ja naur
larikantaan lyöpaa alu.ssa k i t e y t y en
Suomen itsenai=yy.Äkysymyk^en .sc!-:
vit-telyyii ja -edelleen tapahtumiin
\Tlodelt<t 1918: Puhuja mainitsi, että
Suomi on sotinut monet- kerrat ja
2 munnanvalkuaista ja 2 pöytälusikal-lista
sokeria piirakan paalle: Pankaa
piirakka takaisin 325 astetta kuumaan hävinnyt sotansa. Näinollen ci
uuniin; etta. se ruskettuu;
OMENA--'AURINGONPAISTETTA"
. 6 keskikokoista omenaa v *
.• -.1-1 kupillista vettä
'•j kupillista ruskeaa sokeria
2 poytälusikallista voita
• ,. hiukan suolaa -
-- 1 teelusikalhnen raastettua,-
lemonin kuorta .
... 1 -poytälusikallmen lemonimehua
,2 munan keltuaista
••••• 2 munnan valkuaista. .
2 poytälusikallista sokeria
•y Pilkkokaa omenat; lisätkää vesi
sanomakuluja maksettiin $726,424, ./^eittäkää min kauan, että omenat
vuokramenoja oli kaikkiaan $731,963 , ovat pehmeitä. Pankaa ne seulan lä­jä
lainopillisesta ja muusta asiantun- vitse. Lisätkää sokeri, voi. .suola, l e -
tijapalveluksesta maksettiin $198,285. moriinkuoret j a -mehu.- Jäähdyttäkää
Kuluvan tili%uoden meno: viittaa- : vahan alkaa ja sitten lisätkää hyvin
vat edelleen siihen, etta komissionm vatkatut munan keltuaiset jä pankaa
hallintakulujen korkeus ei ole mikään Paistiastiaan. Vatkatkaa munan v a l -
poikkeustilanteen Umio ^aan että se ' ^-"^^^^^ Jaykaksi mutta ei s im ^
^ lisatkaa 2 poytälusikallista .sokeria,
on pysyväinen ilmio..-.
vöittoisten sotien ansiosta o l l a mitäiln
saatu ko.ska. n i i ta ei o l e olema-ssa,-.siis
mitä olemme saaneet oh .se .saatu, r a u ­hanomaisin
keinoin.r -. Vapaus.sQtä
humpuukin puhuja myöskin paljasti
ko.ska sellaista, e i ole ollut... Veljesso­ta
on oikea nimitys .vuoden. 1918 t a ­pahtumille
johon eivät tyolaLset o l l e et
.syypäitä vain - .silloinen ..porvarillinen
hallitus.' joka ulkovallan aseiden- avuli.
la-* löi Suomen t-odellisct itsenaisyys-
Laistelijat,-.leimaten heidav maanpet-tureik.
si. Puhu-ja toi suppea5.sa m.uo-j
a j dossa paljon: a.sioita esillä ja olivat ne
at mielenkiintoisia seurata. Lopuksi han
mainitsi, että ne punakaartilaiset, jot­ka
ovat taistelleet asekädessä..saavat
o l l a ylpeitä siitä. Sillä se vapaus, jonr.j
ka puolesta S i l l o i n : taistelim-me, tulee j
POIMITTUA
••KL'X KOV.ALLi: OT'rA.\ , "
l l o i t k a a t j a ricmuitkaat. silla katso,
koiras on.poikinut . . ; Kokoomuslai­nen
koiras Uuden Suomen peisoonas-sa
on naetsen kolmekymmentä vuotta
rjmpuiltuaan ja jekkua . pelattuaan
•poikinut sen totuuden.: etta vuoden
1918 .sota Cl ollutkaan mitaaii kan.sal-li-
Hia vapaussotaa vaan .selvaa luok-
.•uisotan. - ...
Ottakaa selvä mitä 'verta mvrkvttäniällä
ma;)nnO f ä r U l l c i i a Kokenut xm^lx IcMttav.en luun-
IIIUCIIIIIU IQI f ll3Uv • t«>!.strn kontrollimenctchmen -«-uhtcen
I ov.-it .asontaneet, inahdoni5el:sr .'iinn-
N.i.i kummalliseli.i kum se näyt-j j ^ . , , j^i-.sakm t.ipauk is<-.a. nuidcn h>-
taneekin multa on erilaista mille: jo- \ onteisten tappimisen .Mton. etta vlai.
ka suhtee.^sa. Jokainen farmari tie­tää
e.rimerkik.si. etia multa on en-lai.
sta vänn-sa suhteen yhdellä j a s a -
.mal!.i farmilla j.n vielapa .samalla pol­iollakin,
selittää:Lcnnoxville,s.sa .sijait­sevan
liittohallituksen kokcfnrmin
mi.aspcciali.sti B..'J. Fmn;
Maan laatu jn k o s t e u s p i t o i s u i L s o v . it
tärkeitä tekijöitä. Kun kaikki multa
muodostuu .smnasta, mudasta ja sa­vesta
niin .SP maara inita jatakin
naista niaalejcista siinu on, määritte­lee
mullan laadun. Santapitoinen maa
on.laatunsa vuoksi kuivempaa ja .'^a-vimulta
kastcampaa. Naitu kahden-lai.
sta maajajcja on hoidettava cri t a -
v:illa jotta saadaan hyvu -sato. Mnan
kastouspilöisuu.'; voidaan todeta tut­kimalla
pohjanuiltaa. Jo.s maa auran
vaon syvyydestä on lupllkasla. eika-mille
.sYoletaan erääni i i s ia kemiknn-leja.
joista siirtyy ehunten vereen ru­nolla;
jotk.i aiheuttavat kuoleman .si­la
imeville hyöntoisillo; - ^
- L-a va n t a m la kili j o t' a V1 a; t a 11 a- j a kel -
l.Tkuumettn levittäviä hyUv.?i!i on l a ­pettu
-sita keinoa: kayttiicn. - '
.Yhdy.=;valtain m .'i a t filou.sdcpsrt-mentti
pltaä naitu UUkimu.styon t u -
lok.sia:sivr.<?en morkilleiianiavina, mut­ta
.samalla koro-st;ia,-etia (yo on viola
kokoilu.i^teoll.i, joten invalliMon
nmallikkojoiv silla kokcilonvmon muo­dostuu
vaarak.si ihtm.stcn j:v kotlolnjn-
' cn tei veydcUe.
NEIIVO.STOLIITIO ON ;
ALK>^TANL-T FAIIMIVKROA T
Moskova. —. Ncuvojiioliitto. alcn.';j
Tervetuloa vaan, Uusi Suomi, lanne
totuudenpuhujien joukkoon! Parempi j Maan hedelmalh.>yydcn. yllapitami-kolmenkymmcncn
vuoden , .perusta \ nen on tarkea seikka j a farmarien t U r
kuin ei milloinknnn Kolmekym- ! Usi tutkia paljonko heidän: maansa
mcnta piikaa - ajastaikaa on porvari -tärvit.sec- kalkkia^.typpeä, fo.sfaatteja
f.imnukuun '27 iiaivtinn kaikkien maa-yhdcnviiuitu-,
mm .se johtuu ojitukson j uiioiutavaiaiii my.sntivei.n
puutteesta.
• • I g • Mm»
Loishyonteisia
ilman ansareihin
An5!inen v a a r a l l L S l n - tuhohyöntei­nen
tähän aika.in vuodesta on val­k
o i n e n kärpänen. rNamä kärpä.set
voifjaan parhaiten kontrollolda"cn-•
car.sia . f o r m a s 3 " - n i m i s e n lolshyöntel--:
sen avulla. 'C.*niadnn kaikki ansarien
hoitajat voivat nyt .saada Ilmaiseksi;
naita loishyonteisia kirjoittamalla o-solitcella:
Dominion Paraslte Labo-raiory,
BclloviUe,- Ont.:
Pyyuiessannc näitaloisia tulee mai­niin
ansarinne koko. ml.s.sa mauru.s.sä.
0!'. v.ilkoi.sia karpasla j a mitä ka.svl-:
lajoja no vaivaavat. Naiden tietojen
ponislceUaviranomal-cVvoivat la.skea.
montako loij-rliyontei.stä tarvitsette.
Nhllu: Inishyönlcisiä on kehitetty;
ia kasva toi. u . useita- ^ vuosia ja: niitä::
on nyt hyvä vara.sto. Valkoiset kdr-
Piisot tokovnt suurinta tuhoaan hel-
1 m l - ia manli.skuu.ss.T j a nulnmuodoln
t cl olo yhtään nik.na huk.Tttavl.«a. ;
KAXNAITAKAA LIIKKEITÄ
JOTKA ILMOITTAVAT
VAPAUDESSA
Surulla ilmoitan, että rakas vaimoni ja Vivianin hellä äiti
ELIINA ELVIIRA H Ä K K I N EN
(O.S. ERICKSON)
oU syntynyt 24 päivä marraskuuta 1913 YhdysvaUoissa ja kuoU 20
päivä tammikuuta 1948 Vancouverin sairaalassa, B. C.
Suremaan jäivät hänen miehensä, yksi tytär, kuusi veljeä ja yksi
sisar perheineen Sointulassa, B. C. sekä laaja sukulais- ja tuttava­piiri
täällä ja Yhdysvalloissa.
Jokainen lähtö vai olla viinteinrn, ,
jokainen hyvästijättö voi olla ikuinen.
MlEHE-SI TOHN
.l/ö«v a day hcr nanie is spokcn^
.indtnany an hour shc in our thoughts,
-•1 Huk in our jamilv chain is -brokcn.
She has gone jrom our home but not irom our hrartK.
E V E R R E M E M B E R E D B Y D A C G I I T E R \'IVIA.V.
Sointuia
JOHN JA VrV lAN H.^KKINEN Br, Columbia
vatkaten koko ajan hyvin. - Pankaa
j tämä ensimmäisen teoksen päälle ja
I paistakaa 325 astetta kuumassa: uunis­sa
n i in kauan, gttä se on päältä hyvin
ruskettunut. Tarjotkaa kuimiana t a i
• kylmänä — 6 hengelle.
• K A U P U N G I S T A -kotoisin, olevan
miehen kävi hieman; hassusti, huna-jakeruumatkallaan.
Jostakin syystä
, — i mutta miteni sitä ei uutineii kerro
' — . h a n joutui seisomaan. päa alas-
..•päin- jossakin kuopassa- kolme \'uo--
rokautta, - ennenkuin «hänet. :löydet-t
i i n ja- pelastettiin pinteestä.., ..•
; Mies: ötti: oxmettomuutensa. hy\-in
rauhallLsestii Hyönteiset olivat- hie-man;:
kiusanneet, jmutta muuten se 'ei
kuulemma olliat. ,huHumpaa, - kovin
pimeätä vain. Paiyien.ja öiden vaih­telun
han tuntetnut siitä, kun au­rinko;
päivisin paahtoi hänen. j a l k o -
.jaarL'::^^!|:,!3; ;^:;^;;^^ .-u;•"'•^v':
Sietaäpä kuitenkin varoa - raöisia*
hunajankeruumatkoja.
; h u u t a nm., ää ne:i3ä kii h eäksi; pa inäi -
'•'i D i i t kaikkiin:':kirj-6ihin.s'a,: yksinpii'
'••:--.n.sakoulujei) oppiklrj.oihiiikiii.': e
. se: kävi viionna 1918- vai^au,s.sotaa,Se,
.on äntäniil-. salaa - tulta j a - Itilikivcii
niiden päälle,; - jotka.; -pvai. UjSk.aUänect
sinoa niinkuin a.sia on. nimittäin et--
t i i ' maliiiitu: .^otä.oli Kiokkäsotaa, por­variston.-
sotaa Suomen työläisiä ja
torppareita' yastaaiii.;/. ; Mutta sitten
keskiviikkona saltuikiii luo., äius.sa
•rriäiniiaemammc kieixsahdus oli pöiki-
'iiii.stapäus, kun .Uusi Suomi, vaikkalcin
välittäen ,11 lyöii.si .otiii-: vuridoiv. 1918
laibtclu ,'!nuio(lo.il,ui..- luökka,sodaksi'-.
—— : Lölliii • Vaai-S :1;'rökaii.sa'n Sänor
rnissä. v',, • ,'..::.;•. •':
....... #.•....:;..~',.•,*,••.••;;•*;.•.•• •;.
:V-;."ELAMA;--ALKAA.; .40:STÄ"1:"-
-'•TyÖtiianhc.-ph täällä .synkänläi.ncn^;
..inyöi-Lsi.'.huolestunut \>irkaiiija. '%&r
siemmc iävit.so on joka päivä mennyt
,3,000 miestä jptilun-jäikecn,. ja ,se on
rhiltci kolmikcrlais.es 11 - .suurempi
niäärä kuin .4 kiiukaUtta .sitten.. Myös
esitetaiin noin lÖO't.yöttohiyysayustiis-;
.sanoinusta -pai-vä.s.sä.^ mil:ä.-.bn' lähes,
10: kertaa. ..suvu-eirtiyi-luiinvi^^
flä-;'; :•-••;,• •'-••;-'; ;•.-::'..;'••;:.•-::-.'•'••
-"Tämä viJ"k'aVliJa sano!'^-f.-Uä^ 75.pro-
.-'enttia-.työn cnojista b i i a.llc 24-yup-tiaita,
niutta, joukossa -qn.tinontakcs-ki.-
jkäistäkin - miestä. Jos; olet te yli
.40.^ .vuotta; ;yanhä,.;nliri^'
tenne t,yÖn.ssantiin,cva.t hyvin heikota
vaikka teiilä öiisikhi :pal3,on kokcmusr-;,
ta-'' • , G p ^ ^
Daily' Stari.ssa; ianimik/.Sl' pna. - -
;• Ariieirikkaläiset .^otiiaät -py
aikana jältähgctjälkei?itsä'T
-puoli : miljödnaa- ä:viötdhta - lasta, .eri:
ptioline ma^ilrnaa: Lontoo.sla .'aina To.;
icipbn ;-iaäkka, tiedoitta.a' NQW
päiiy,.Ney.:s. Vaikka .ky^nnaenettuhän-het;
hiyljäty't;:ä,idil vavat;; anoneet avus-'
tUsta',:;:''.'e) .'/'Anierikan;';. h^äHit^^
kertpm.an,rnitkaän bic-ryhtynyt.min^''
... -.- . .,„v,«w,,.,,^käänlaisiin:t.oimonpiteisiin laman on-loppujen
lopuksi tuomaan Suomen, Eras yksityi-työyäenluokalle.
vapauden. ; ; - ; . !
Tämän .jälkeen- o-sitti meidän: soo-j
lolaulajamme Lisi Kangas "Sorakumr.j
pujen -vainajille". Luulemme, . ,cv-.a ,-
jokaisessa silmäkulmassa helmeilj J o - j
takin kosteaa. Lisi-on- Itse menetta-.j
n>t isäiLsa .«sorakuoppaan ja mei£'.a yaenluokan taistelijoita. Naif^sa muis-timtui,
etta hän lauloi lahinna oman , tejmic^a yleensä tuotiin e.-.iin niira
i s a n s a muistolle Suta saimme k a i k k i ' heikkouk.sia, joita silloin oli vaan l o -
toisetkin samalla kertaa, mutta aivan • y^,^ ^^j.,^ punakaarti o l i ku­kuin
itsekin huomaten tilanteen va-j j.jj^alainen järjestö, jossa ci tehty,
kavuuden lauloi-iianhetitoisek.si " S i ­nisen
järven - rannalla. ...sun r a t n i l a l -
- ja kalia. Kalkin tarve hyvälle ka.s-vulle
on - yleisesti tunnettu a.sia, mut­ta
eriVais»^ maat aiheuttavat erilaisia
probloomeja. .silla ne larvit.sev.it en
niäiirässä' kalkkia. On arvlpi.tu.: c l l ii
itäisten townshippien viljoly.skclppi-
KiUa alueilla on 80 prosenttia .sellais­ta
m a a t a mika tarvitsee; kalkkia pa­rasta
mahdollisia .satoa varten. Maa.
lalousedustaj!il ja lähimmät koofar-m
i t suorittavat maan happopitoi.suus-tulkimukseii
nmaisck.sl. ... .; - ;
iryppi on tarpeellista nopeata kas­vu
i ja reheviä korsia varten. Maa
menettää onkol.scn nopeasti typpeä
korjailin sadon ja sadeveden syövy-;
l y k ' P n yhtcydcs.sä ja.se on uusittava.
Iialkokäsvion, Lannan tui: apulannan
avulla; Fosforit muodostavat, yhden
' perusravinnon ka.skcille. ja: huono .salo
johtuu useimmin forforlcn puuttees­ta
kuinV mui.sta selkoista. Posfoi ien
puute aiheuttaa juurivikoja, nukiie.s-tiiii
ka.svit .saamasta, maasta ravintoa,
ja tokcc .1.10 heikoiksi kionnonvonnia;
v.^.s•aan. Laidunmaat, jotka oval
iroijoritalöuden-. p e r i L s l a n a , , tarvit-c-v
a l f o s f o r i a . Kalia on larkea pH.ia
k a i k i s s a multa erik(jl;,o^ti ko^yo^l-m
a s - . i maa.s-a mika meno'laa i i . ' i r . -
topitoi.suulensa. liyvm nopeasti; - ;.
F a i m a i i t . jotka ylläpitävät nnansa
hedelmällLsyyltä; käyttämällä, lannan
lisäksi apulantaa, voivat odottaa smi-roimman
.sadon ja parempilaatui.sla
Tieinää j a viljaa.-'f.-Exporlmental Farm
New.-) )
Uutta maanviljelystekniikan alalla
MacMillan perustaa
sulfaatiitehtaan
Vancouver-saarelle
Vancouver. — Taalla pidclys.sa. H .
R MacMillan Export Co.mpany.n .vuo-:
-.ikokouk.se'Aa, ilmoitettiin viime MI-kölla,
että yhliO penistaa uuden ;:>ulr
faatti-puuma*-saichtaan Vanf,ou\er-
Saarcllo
Yhtiön presidentti.IL R.MacMillan
ilmoitti, etia uu'i tehda.s .sijoitetaan
jonnekin Vancouver-saaren-: itaran-nalle.
Ra kcnnustöihin ryhdytään var.-
: . T a m a n OKjiston toimittajivllc; luotiin
muutama paivä sitten Iiietlavnkst
n i i e l e n K i i i i l D i n o n kirja. Univorsil y of
.Oklahoma . P r o s s m vuonna .19'13 j t i l -
kaiscma ."ri(j\vman's Folly ', niinkil o n
kirj()lttanul-Ed\vanl IL Faulkner; ,
. Faulkner ( J I I I L S C niaat!ilr)UKoksportli
silla han o n s a H i i u l maatalou-skoulu-l
u s t n ,Wlll!am.sburR. Ba))lit;t .InslKu-le.
s.sa Ja Koiituokyn ja Olilon yllopis-
.to.ssn. lian . o n tuimlnut maatalous­koulun
oiiotla juna ja; hallituksen v l l -
ju.n t;irkji.sliijfma, s e k a kaytannolU&e-n
u kokorlijiina.joKK-n loimien-y-htoy--
des.sa .s^iiiöiain.sii haviiintoit.-n ja k o k c -
mii.sten jK-rtisteollo l i i u i d n kirjun.srt
kirjoittunut
PuulkiHMin kirja "Plo\vm,'in's FoUv"
-a<vntomiohcn : micUiltöniyvsi.- i)yrk!i
todislumaan, kuten kirjyiLlajii Itse-Hiir
n o o , "etta uuruon k a i k k e i n o))utyydyt-
-tavin työvtUine .sadon kasvatlamlse.s-
••u j a " e l l e i kui:u.in o l e ko.skuun osit-tanyl
tielconistu -.svyta auran kuyttu-nii.
son puolesta".
Lyhyosli .s.niioi-n h,m srlutu.i, ottii
Kananmunien pesu
011 epätaloudellista
K.imnmunlon jjcsun hyoclylli^.yy.
dr'.siu --t-ji v,ahinKoll);r;uti(le;-;l;r' korjkus-l
o l l . i c - ' , i pideit.ivu miol''-)-u, että
Can n.(i a n . imiiianlajlllolusaudok-ioi
rnutnuaval jie.styt njunat-C-iuokkaan,
. i m k
ty.sLj lu.siui,i kohu "A Larsc" luok­kaan
veri .Ilon.
I Y = i o n ))uhl.uis o n l,is;.t Ulunlocs-
-SJi. para.s vuj-nkc-ino- mu;noi) likrn-
. , a u l i a \as','ian.
maan hedelmällisyyden huononemi­nen,
maan .syöpyminen j a vlljavalnlol».
t.:V kiusaava kuivuus, sekä tuhohyön­teiset:
voidaan voittaa " t a k a i s in luon­non
»menoti.-lmiin" palaamisella ja
auran hylkuiiml.sellä; Kirjoittaja .se-litiitä,
olla jo.s:esimerkiksi vankka
vihreiiii lannun sato aurataan maan;
si.suan, m i n tästä lanna.sta muodu.stuu i
imupapena muiölutlava kcrras pinta-:
ja pohjanuiUan vallin sillä seurauk-
.solla, että se e.stria; alhaaltapäln nou-
.sevan kosteuden; paäscm.istä vHjan
luuriin. Li.saksi tulla m a a n sisään
kuannclyllä "Imupapcrilla"; on lulpu-mii;;
votiiu plnlakoslcu.skln puoleensa
j a niinmuodoin auraaininon kuivaa
nuiulu
.. Tol.suksi kirjoltlajn . sollttau. . että
auruami.smenotolmä hävittää pinta-mullustu
n.s.orKaanlset aineet (kusvi-
Jaltccl) ju silloin ..sade- Ja tulvavedet
•iiiä.sevut tokemaäii .syövyty.styötä.
''I-^delloeii hUM välitän, että Jos auraa—
in!.scsta liiovulaan. Ja turvaudutaan:
liaiion monetolniasUisii, nliii se, tekee •
upulunnui tykkuniiun- larjjocttorniksi
j a li.saksi niuodo.slaa tilanteen,. mis.sä
luhohydntoi.sct haviavhl>.
Auran ju.'lunnokkeldon käyttämLsen
a.'--( mesta kirja;, .a .suo.sllell:iun diskl-äo.
slu j:i n s vlhicäii lannan käyttöä.
KiijoUiuju .selitutil. etta kun täyteen.
imttauiis.a kasvanut ruis ''diskataan-'
Torsaat voivat
olla vähäverisiä
Llaitn».'., j o i k t cp,.it s.sa r j l i . t v . i i t i
."uutaa, -.oiv.n lulla vah,ivejiMk, i l , - i l l -
; l a tarnä mmoiviali on vulltamaion vc-loi^
koh.ijk.i li»; Tsiina l i l a n n e pii yloi-
.•-ompi 'oHjis-on i T i c v i o n por-aidci,
ke.-kuudcft.sa jolta pidetään sifialiu.be-tonilattiallii.
: vE m a vS i a n nialdor-ila
puuttuu rauta,:- eivätkä -porsaat saa
n e n j ä r j e s i ö v o n . s e n .-.njoksi a l o i t t a n u t 'itä mu!i-tu, mika on i i i i a s f J lauda--
k a m p a n j a n , j o n k a l a r k o i i u k . s c n a o n , ^ a n i l a n ä v u o n n a j a t e h t a a n o d o t e - i -j-.^ htcydf a o n k n i i i l U n en
a v u s t a a a i n a k i n o^-aa n a i - s l a l a p S i ^ i a . l [,^,^,-1 v a l m i s t u v a n t U ' ; t a n ' a ) k u i i t o o ! i , >p,jj._.,j.,„ iqj.^eit;, v i i k o l t a v i i d e n -
— STT-Reuter, Nev; .Yorkin uutiiien..
tammik 14 pna.
•a.
vuoteen 1950 mennessä Tehtaan tuo- , j ^ , . , , viikkoon f.sti. ininka jälkeen ne
iantokyvy'/.^i on .suunniteltu 200 ton- -aavat ntuä'va,sli rauUia ruuhiruoa:--
nia valkai.stua .sulfaattlmassaa: vuo- '
rokaude.-<-a tai 22'3 tonnia valkaise­matonta-.
;-•
Mr, MacMillan .sanoi, etta Mimc
.•uoden $7,128,000 voitot käytetään u u -
läa". ja;: n i in pääsimme :taa5 tasapa i -
noon.
mitaan roistontöuä. Tapahtumien .j^j^j^^^,.,, <
muisteluun -voi :siLs ryhtyä- puhtaalla
omallatunnolla.
don tehtaian. xakennustöid^^^^ rähpitT;'» ;probie6mci.st.a,-;Kb^
j ilm(3h{;v,ien,<)rnei.i.av
-'^;:'^Tehtään^' -tuotteet. m5^däätTi;^p .;pyyta-c
• f. • TTiArnn- a ' i - i - aila^s;t Yhdysvaltoihin, antaen tuen' «lalla kirjafcon 'xVo 770, Suirägc ..Pf
, f • f _'Vr"' ' Kahvivahajan jälkeen n a h l im vieiä canadallo uuden lahteen, paljon kv- | Appk-". K; r j o . ' l a k a - i o/o-tlcolla Do,
Uvat ar;-o.:kailla e s i t y ^ i i l a a n jun an ^ ^ y . ^ j ^ ^ "Kolkkalan kummituksef. yhdysvaltain dollarien hank. j ni.nion Departmei.'. of AKncuUure. ':
ohje maa. Runoja oh kaikK. a a n .^o - j ^ ^ ^ ^ ^ kaartilaisia j a hei- ^ ^ ^ ^ canadaan". sanoi mr. Mac- i
me, kaksi luokr^henkista ja y^csi nu- . ^^^^ vaimojaan Esitys sujui moit- ^
^monstinen. TaEtä tilaisuudesta l a - ' oh näytelmäkin t i l a i - ' ' * '
w w a a v a . , H „<uu... o - i u o K . n a a n , P"»»'^»'"l'»"i maan .sisuä.i. niin silloin
a tarkoittaa 12-25 .sentin meno- »^Vl^^-^^^i^'' vllja'.aSvi suu kaluten tar-vitseman
ravintoii.*;a luonnollista tlc- •
lä. Hiin .saiioo, että .siton muokattu
maa; tulee pinnalta hyviii huoköSfiekiJl
jj^ oltu .piritämiillaansckäatitun^
oJjoir p a l v i t vctuyät niin paljon; vesi-;-:
varuiitfija-- «isääiisäi;::;ettci lavallinen
K «Ufvesl- yirluff bil':nkaa
voi ; p l l ä niaaii. syöpymisiä;,:;;')^^
klrjpitlaja yäit.Uiäv'p^
jut^i-itynu iKnia ktisvijutteistäm^
tl.!;-!! ••itntipaiiori'; vetjiä
jumuliäst^u;; mikä ^on: yälittömästivyli-i
.loyfJ'"^s.i jjiiit.-imiillan kan.s.sa.
Kalki-n tämän kirjoittaja esittää
suurellu;; varmuiidella • j a chidbttomuij;^^;
dcila sämällarsiiiittäen kokeliemlstaaiv
kasyls-;ia;hiu"iKtä yainloist
suorastaan .satumaisen suuria satoja.
.. Fuulki-imn-väHösleh ''endö
ju> liäheiiikokeilixjfeiisa lyhytaikaisuus:;
^(2 v.uptta;y-.Kokä:äärim^
kdiitetty teoria "takaisin luontoon''-
pahiämiseh. välttämättömyydestä: te­kee
:kirjart:'pääargumeiitH
: uskoltavik-si, mitä he ; lievennetyssä
muodo,s.sa sauttaiii!vat olla:- Paulkne-v
r i n p(;rlaatleila: ei ole vielä läheskään
ratkaisevasti t<Jdettu paikkansapitä-vuksi,:
v J p u l t i i v ; epäi riiiflsä'• ;^
jotakin v:;;kiiyttökelppislakiti^;v-:;j^
pauicsoifea; j o « naajjuci
maan vii jelystä di^kiäk(|6n avulia • j(a?
roah;iaiirä!iv:nilh; sill^
kokeilevan näitä Faulknerin ajatuksia.
I Omenain varastoiminen
TaEtä -tUaisuude5tä:-.la^^^ ^
heiettiin sähkösanomalla tuliset tais- - syy^^n sopiva. Tähän sitten päättyi
teluterveiset- HeLsingLs.sa jarje-stctta- ; .^^^ .^^^^^ ^^^^^ saapunut kohta-V
i l l e vallankumouksen muistojuhlille, i iaiiseSti; yleisöä,-- Enernpifciri piisi haa-^
M a r t i n "Salon h ^ i t a n e s i i y k - s i e n jäl­keen
esiintyi entisiä : p u n a k a a r t i l a L S , i a ;
:muistelmineen. joista.: m i e . l e n ' K n n t o ! - s
.sin''oli B, Gestrlnin e s i y t s . H a n lau;^ui ,
Uin mahtunut vaan_kun sam.aan a i ­kaan
oli .Leninin muistojuhla. jo.s.sa
varmaan oli pai jon sellaLsia, Jotka oh.-
.slvät- tulleet .meidän, juhlaamme, pl-:
muL':tosanopa Eetu Saimin mui=tö:ie.! vhteenssttumaa oh-1
joka oh yk.5i parhaimpia Suomen tyo- -apahtunut, mutta nilfä ei mniaan
. • • -.•==.-: •.. • -; aina voi välttää. Punakaartilalstcm-
AMERIK KALAISTA
"DEMOKRATIAA"
. "Prokuraattori Tom /Clarkin, p o l i l l - .f
tinen p o l im on lisännyt .uuden- nimen
nopeasti ka.svavaan uhriexi.sa listaan.
" T a l l a kertaa se on Claudia Jones,
nuori: neekcnnalsjohlaja jonka kotiin-tunkeuduttiin:
-varotusta; antamalta
pan päivää sitten. Hänet kiirehditään
karkoitettavaksi. Britannian: T r i n i d a -
' J u o r u a m i n e n j a v a ä i i o n t i e t o j e n l e -
J v . I t ä m i n e n o n i a ; : a o i U U ' , k a u p a i , l a l o -
! y.rti K a u p a l l o oiK-inmän p a h a a k u in
- , . h o ! : i . - j O J r i o n > i i ' e r . ' i . i i e n n y y k k a y ."
—Xykyaiknt'xn—s a n oma'ehdis-j
tan yhtnskunnnlltnm merkitys on\y
^ntinmattomijn 5uuii. Siku VA-^,
f\WS on väli tumat un tämän maanl]-^
v/imalaisille. il'
Kl ITOS
•Haluamme lausua sydämelliset khtoksemmc; kaikille niille: henki­löille,
jotka autoittemeitä raha- y.m. lahjoituksilla; kun olimme
menettäneet kotimme tulipalossa marraskuun 29 p:na.
Enkoiset kiitokset keray'Kfien alkuimpamjoille ja järjestäjille.
:• Teidän ystävjyi*nne; tulee säilyniä^ muistossamme.
MR. JA MRS. K. POUTA
MARKSTAY ONTARIO
me juhlaa voimme pitää hyvin onnL^- > ^.^^ Läasi-Intiaan.
tuneena j a tyytyvai.sin mielin ylei5/j' "Menettelymuoto on pahaentei-^cn
lähti tasta arvokkaa.sta tilaisuudes-'
': 13. —. Mätti Saari.
.1 i ; U R I A V A T T U
KÄHERRYSLIIKE
• Pitkäaikainen kokemus, huolelli-
: nen tyo ja kohtuuUi.set hinnat.
S u 1 k f' u d u n s u o s i o o n n e ,
T E R T T U LAIITINE.V
Puhelin G L 9604
238 Pap'' Ave. Toronto, Ont.
- "En.slk.si uniontstit/ kiiten;;poyle,
Obermeicr. Sitten juutaläisjohtaj&t
ktite.i Alexander Bittelmäh;.Nyt; nee-kerinalnen.
.'Syytös* on kopioitu H i t -
• j leriltä — 'hallituksen kukistaminen'."
—VAPAUS on Mkkulehti, mutta 1 - Daily Worker. N. Y.
. — Vehnaa;on kasvatettu Cariada.':Jia
noin 350 vuotta.
1 o n kuitenkin johtava suomenkie-j
Itnen lehti Canadassa. Tilatka/i
VAPAUS itsellenne, silloin saatte
sen säännöllisesti.
— Haudankaivaja K, J . Oldland
kaivoi 30 vuoden aikana 2,000 hautaa
Rainhamlssa, Englannissa. .
T A N S S I T
357 BROADVIEW AVE.
DONHÄÄLILLÄ TORONTO, ONTARIO
JOKA LAUANTAINA KLO 9 ILL.
RAY Ö H M A N I N ORKESTEEI SOITTAA.