Vapaus, May 13, 1948

              Sivu 2 Torstaina, toukok. 13 p. — Thursday, May 13
Otgan of Fbmteh Canadlans. E»- fablUbtd Nov. 6tb 1917. Autborized
«8 secood c l ^ mail by the. Post
Office Department,' Ottawa. Pub-
Uäied ttarlce veekly: T u e a d Ä y « ,
Tbtirtdaysand Satiirdays by Vapaus
Publishing Company Ltd.. at 100-102
£lm 8t. W4 Sudbury, Ont, Canada.
Telephones; Bvadaem Office 4*4284.
Edltoilal Office 4-4265. ICuuger
£. Suksi. Editor W. Skltmd^ MftUisc
addre» Box 69, Sttdbuzy, Ontario.
AdvertUdngrates «poD applicatftam.
Translation free of cfaarge.
TILAUSHIIfNAT: .
Canadassa: 1 vk. $5.50 6 kk. 134»
3kk.«L75
Yhdysvalloissa: 1 vk. $6.50 6 kk. $3.50
Suomessa: I vk. $7.006 kk. $4X0
Ontarion vaalit
:^ Mitä enemmän käynnissä oleva vaalikampanja knhty sitiusel-vemmäksi
tulee, että C C F : n hallituk.sen valitseminen on sekä mahdol­linen
että tarpeellinen toimenpide, joka vaatii meiltä yhtenäistä pon­nistelua
yhteiseksi hyväksi.
Voidaan sanoa — kuten on esimerkiLsi meillekin sanottu — että
kauniista lupauksista huolimatta ( X F : n p o l i t i i k k a ei vie meitä .so^
l i s m i i n ; j a niinmuodoin on - t u r h a a ostaa ruutia j a ampua' v a r i k s i a " .
Tämä ön kuitenkin epärealincn j a tappiomielialaan johtava katsan­tokanta;
On luonnollise.sti totta, ettei sosialidemokratia, mitä C C F
tässä tnaassa: edustaa, ole vienyt yhtään maata sosialismiin, ei.kä se
nytkään sitä tee. M u t t a eihän näissä vaalei-ssa ole lainkaan kysymys
'•sosialismista"^ vaan luiki tärkeistä reformeista, jotka .voida.in ja
kuuluukin tehdä nykyisen yhteiskuntajärjestelmän puitteissa vaikka
Drcwn toryhallitus on niistä härkäpäisesti, ja tunnottomasti kieltäy­tynyt.
Tällaisia kysymyksiä ovat -halpahintaisten kotien rakenta­minen,
mikä antaisi a-suntoja asunnottomille ja työtä työttömille, min­kä
C C F o n luvannut valituksi tultuaan toteuttaa. Toinen tärkeä re­formi
on vanhuudeneläkkeen parantaminen mikä olisi pitänj't vuosia
sitten suorittaa vanhustemme ehtoopäivien turvaksi. Tulisi liian pit­käksi
luetella C C F : n lähiajan ohjelmaa kokonaisuudessaan, mutta
pintapuoli.sinkin tutustuminen siihen osoittaa; että tämä lähiajanoh-jclma
on ajankohtainen ja käyttökelpoinen. eCF:n hallituksen valitr
semisen avulla Ontarion väestöllä, kaupunkilaistyöläisillä, farmareilla
j a pikkuliikemiehillä on tilaisuus saada monta sellaista uudistusta ja
parannusta, joista toryhalliiuk.sen vallan aikana ei ole puheitakaan.
Yksistään tämän .seikan vuoksi on valittava mahdollisimman monta
työväenedustajaa ja C C F : n hallitus Ontarioon ke.säkuun 7 päivänä
pidettävissä vaaleissa.
*'' poliittises.sa mielessä Ontarion viiestöllä on näissä vaaleissa vain
Itaksi vaihtoehtoa — joko valita uudelleen Drewn töryt tai C C F : n
hallitus. Tämä ratkaisu on kaiken lisäksi tehtävä aikana jolloin on
varmaa, että uudelleen valituksi tultuaan Drewn hallitus kiihdyttäisi
entisestään työväenvaslaista ohjelmaansa. ; Jos Drewn toryhallitus
Uilee uudelleen valituksi, niin unionisteilla on entistä suurempia v a i -
Jj^euksia kollektiivisten tyiiehtosopimusten laalimises.sa ja farmarit
'niyös joutuvat entisiä enemmän monopolipääoman armoille. On ilr
meistä, että töryt käyttäisivät Ontarion vaalivoittoa keinona kansalli-
, sessa hyökkäyksessä työtätekevien taloudellisia j a {>oliittisia oikeuk- .
sia vastaan: Poliitti.sesti Ontarion tilanne on seisomapisteessä; — on
J^Bteh kuten pysytelty siinä ta.so.ssa mihin kovien ponnistelujen avulla
^^ästiin sodan aikana. .Mutta paikallaan ei voida pysyä. On mentä­vä
eteenpäin^ tai muuten taannutaan hetkellisesti. Niinpä nyt on
fatkaistava taantumuk.scn ja edistyksen, torypuolueen ja C C F :n
hallituksen valinnan väliltä. Täten myös C C F : I l e tulee laajojen
Joukkojen edessä tilaisuus käytännössä näyttää niihin se kykenee;
't' Canadan suomalaisten keskuudessa muodostuu näiden vaalien
yhteydessä laajin poliittinen yhtenäisyys historiassamme. Työläisinä,
iarmareina ja yleensä pikkucläjinä, joiden sydämenasiana jo omien
yksilöetujensakin vuoksi on äänestää edistyksen puolesta, valtavan
,^iiur.i enemmistö maanmiehislämmc asennoituu vaaleissa työväen eh­dokkaitten
ja C C F : n hallituk.sen valinnan kannalle. Tämä on ter-yehdittävä
ilmiö. Mutta kannanotto; yksinään ei riitä. On myös
toimittava ~ ja mahdollisiniman voimaperäisesti onkin toi
: n hallituksen valitsemisen hyväksi.V J a k u n kerran äänestetään"
samoja ehdokkaita ja puhutaan samojen ehdokkaiden puolesta, niin
l i i u l i s i olevan mahdollista .sekin, että toimitaan yhtenäisesti. " R i l d a n -
liiaLsia" ehdokkaita on - vain vähän, kuten e.simerkiksi täällä Sud-.
jJuryssav mi.s.sä on kaksi C G F : n ehdokasta ja pari vaalipiiriä Toron-
^össa; niissä myös on kaksi työväen ehdokasta, -mutta ratkaisu, näis- ;.
Jääkin piireissä on helppo jos.otetaan huomioon ehdokkaiden käytän-jlöllinen
toiminta ja erikoisesti se. niillä ehdokkaalla on todelliset.voi­ton
mahdollisuudet. Jokatapauksessa voidaan todeta, että näissä
vaaleissa : maanmiehemme yhdistävät vaaliuurnan kautta rivinsä
, ebeimniiksi kuin milloinkaan ennen, sillä työläisinä,: farmareina ja
^ u i n a pikkueläjinä mc käsitämme, että C C F : n hallituksen valinta
ön askel eteenpäin j a i s k u tämän maan niustinta taantumusta vastaan;
Yhdysvaltain "vaalit" Koreassa
^ • V j i m e maanantaina suoritettiin • yhdysvaltalaiset vaäU
Koreassa. .Nämä koko ;dcnH)kraaitisenniaailman ja ennenkaikkea
korealaisten vastu.stamat '•vaalitJ' Yhdysvaltain michitysalueclla an­toivat
torylchdille-tilaisuuden julkaista sensationiaisia otsikkoja muka
ivorean "komnuniistien" suorittamista konnuuksista, m u l t a tämäkään
ei voinut poistaa kansan keskuudessa vallinnutta vastenmielisyyden
tunnetta näitä ;vhaulikkovaaleja:" kohtaan: Kukaan ei ollut k i i n t y - '
nyt " v a a l i e n " tuloksiin, sillä ne olivat etukäteen selvät, vaan usein
fcUultiin lausuttavan, että kunhan nyt niistäkin päiistäisiin.
V. ^lerkillcpanlavaa niuiiten.on; eltä-miltei kaikki poliittisesti v
veutuneel piirit Etelä-Koreassa vastustivat näitä "vaaleja^^ aina kom-.
/iiunisteista konservatiiveihin asti. Esimerkiksi mainittakoon niaalis-.
J t l i u n 26 pn A P : n uutistietomissäkcrFoltiin nimeltä mainiten, huo-ij)
attujen korealaisten konservatiivien lausunnot ( K im Koo. K i m m .
^>'u Sik jne) j o t k a ilmaisivat vastustavan kantansa näitä yhdysval-;
salaisia vaaleja kohtaan sillä nimenomaisella perusteella, että siten
k o r e a jaetaan vakituisesti. .Mainita sopii, Gttii; tämän Johdosta Kimm
^ ^ y u Sik ero-si Vh(lysvaltain Järjestäinän Klelil-Korean la
Mmnan puheenjohtajan toimesta.
. . / I : V ' a i k k a Korean vaaliskandaaliinonkin^y VK:n
"brvovaltaa. tosiasia kuitenkin on. että tämä vaalipäätös jyrättiin hy-,
vVin yksipuolisesti läpi.Neuvostoliiton ja Euroopan uusien deinokra-i
tiamaiden hallitukset vastustivat jyrkiisti näiden vaalien järjestä--
inistä. Canadan j a Ausiraalian edustajat puhuivat j a äänestivät k o -
.fealaiaislen puolesta näitä vaaleja: vastaan Y K : n komissionissa sillä
rfjerusteella. että vaalit jakavat Korean kahteen osaan: Gtinadan ja
Ausiraalian edustajat olivat niyös.sitä inieltä.etläYK: n koniisslonillai
A^jollujL valtuuksiakaan lähettää vaalitarkkailukomileaa Etelä-Koreaan.
Tiistä demokraattisen maailman ja Korean kansan viislarinnas-
,iä huolimalla, yhdv-svalialaisel miehitysjoukot Järjestivät Etelä-Ko-
•rean vaalit, joista ci voi tulla muuta kuin mieliharmia rauhan ja de­m
o k r a t i a n ystäville.
•Neuvostoliittoa on viinieaikoina7sy\'tettylukeniattoniisla .mah­dollisista
J a mahdottomista: virheistä, mutta ainakin Korean tapauk­sessa
sen ohjelma keittää hyvin arvostelun^^Y
i i ^ ^ esitti:;virallisesti Yhdysvalloille, että .
^opetetaan kinastelu Korean suhteen siten, että lähdetään ilman
:*fiiuuta pois Koreasta ja annetaan korealaisten ratkaista omat sisäiset
^'siansa. 'Nlidvsvallat h\-lkäsi tariouksen. Sen sijaan, että koreakiiset
Kf»yni7»: Onko Ontarion Osuustol-m
i i i U l a i n multaan maksettava osak­keilta
korkoa vuceittain osakJceen
omästajiile? — Osaklceenomistaja,
p;nland, O n l .
Vastaus: OiUUsllUckeen Jäsenistö
voi itse päättää maksetaanko tällais­ta
korkoa, mutta sitä saa korkein­taan
ma-.ii>aa va:n fi' prosenttia.
Käännekohta Kiinan vallankumouksessa
Kirj. Mao Tse^tuiig
Puutavaratyöiäiset
vaativat 35 sentin
korotusta BCrssä
Albert Mikkola kuollut
Ladysmithissä
: Ladrsmith. B. C, — Kesa saapuu
tänne rannikolle kovin hitaasti. Vaik­ka
talvi olikin leuto täällä alhaalla,
ovat vuort<in rinteet vieläkin moni-jälkaisen
lumivaipan peitossa.
Paljon metsämiehiä on joutunut
olemaan useita' kuukausia työttömi­nä
liian lumi-scn talven takia. Parin
kuukauden kuluttua .saattaa olla taas
niin •• kuivaa,: että metsätöitä ei voi
tehdä lulenvaaran takia —mutta tä­hän
mennessä on ollut kosteata ja
kylmää kevättä.
Metsätyöt ovat täll-, ympäristöllä
olleet kohtalaisessa käynnissä. B. C :h
puuta varateolllsuudessa, oli tänä
vuonna jo. ennen huhtikuun loppua
kaikkiaan 17 työtapaturmista aiheu­tunutta
kuolemantapausta, joten vuo­den
loppuun mennessä saattaa luku­määrä
lähennellä sataa.,
•Tällä ympäristöllä on aloitettu u u ­si
metsätyöala kun on ryhdytty ot­tamaan
paperipuita sellaLsilta . p a i ­koin,
joista on jo aikaisemmin otet­tu
tukkipuut. Myöskin sellai.sia met­siä
ön ryhdytty kaatamaan, joihin ei
aikaisemmin koskettukaan niiden
kehnouden takia.
Puutavaraliikkeet niittävät satu­maisia
voittoja, mutta rakennuslar^
peitä on täälläkin sillä huolimatta
vaikea saada — vaikka eräskin yhtiö
laskee mereen yksistään tältä alueel­ta
noin miljoonan lautajalan verran
tukkeja joka päivä.
Puutavaratyöläisten unio on ryh­tynyt
neuvottelemaan uudesta työ­ehtosopimuksesta
."koska nykyinen
päättyy :kesäk. 20 pnä; Tärkeimpinä
vaatimuksina ovat 35 sentin korotus
tuntipalkkoihin ja unioi: työmaa. Jot­kut
välttävät työtaistelun olevan.edes­sämme;
mutta aika sen näyttää.
Työnantajat käyttävät täällä ran­nikollakin
kalkkia keinoja murska-takseen
työläisten järjestöt — siihen
osallistuvat niin lainlaatijakunta kuin
sanomalehdistökin; : «
Haluantässa esittää erään havainr
non sanomalehdistön suhteesta työr
väentolmintaan: Tämän alueen leh­dissä
ci mainittu :vappujuhlista m i ­tään
lukuunottamatta jossakin sivu­mennen
tehtyä mainintaa, vaikka
useLssa' isommissa keskuksissa vap­pujuhlan
. vietto onnistui paremmin
kuin koskaan ennen.
ALBERT MIKKOL.4 KUOLI
Kuolemakin on jälleen vieraillut
keskuudessamme, vieden tällä rerää
Matti ja Emma Mikkolan pojan, A l ­bertin.
Hän kuoli huhtik. 14 pnä s a i -
rastettuaan pitemmän aikaa vatsa-häiriöiden
tähden. Hän oli ennen kuo­lemaansa
sairaalassa: ainoastaan puo-litoista
päivää. L/Xäkäri sanoi vatsa­haavojen
puhkeamisen aiheuttaneen
kuoleman. Vaikka leikkaus suoritet-.
tiinkin, oli se. liian myöhäinen. ;
Albert oli syntynyt ja kasvanut
täällä. työ.skcnr.ellcn monien vuosien
ajan Covichan Laken alueella met­sätöissä.
Hän oli aikoinaan aktiivi­nen
union toiminnassa ja oli hyvin
pidetty ja • luotettu micstyötovcricn
ja kaikkien niiden keskuudessa,, j o i ­den
kan.s.sa hän joutui kosketuksiin.
Hänet liaudattiin paikalliseen hau­tausmaahan
huh tik, .19 p:nä; Kevään
kauniit kukat peittivät hautakumpun­sa.
Albertin kuolemi oli erittäin ikävä
tapaus hänen iäkkäille vanhemmil­leen
koska hän oli isosta perheestä
ainoa kotona ollut poika, jonka luon-:
non lakien mukaan olisi pTSinyt v i i ­meksi
jäädä koliin, - n Vie. - .
Ny
Sosdem puoluesihteeri
vakoili ohranan hyväksi
llclsinki..--T Tukholmalainen >
Dag-lehti on julkaissut: asiakirjoja
j o i sU s§lviää: Suomen Sosialidemo­kraattisen
puolueen ent.; sihteerin
Aleksis .Aaltosen Suomen ohranan vä-'
linen yhteistyö. Lehdessä on julkais-tu:
mm. eräs ent. ohranapäällikkö R i ei
kinomakätinei: muistiinpano vuodel;-
ta 1937; Mainitusta muistiinpanosta
ilmenee, että ohranapäällikkö oli ollut
.Aleksi. Aaltosen kanssa kiinteässä y h ­teistyössä
j a neuvotellut toimenpiteis^
tä sosialidemokraattisen puolueen
puhdistamiseksi-vasemmistososialide-niokraateista.
jotka; eivät alistuneet
Kiinian kansan yallankumoukselK-!
sessa sodassa on saavutettu käänne- i
kohta. Tämä tarkoittaa sitä, eitä j
K i i n a n Karisan vapausarmeija on lyö- j
nyt • takaisin Yhdysvaltain vahtikoi- |
ran, Kuoro^nUngin taantumuksellisen
seitsenmiJjoonalsen anneijan j a r y h ­tynyt
hyökkäykseen. .. _ i
Sotavaiheen ensimmäisen vuoden]
aikana, v;sta 1946 heinäkuusta v:n |
1947 kesäkuuhun. Kansanarmeija j
heitti = takaisin Chiang Kai-shekin ;
hyökkäyksen useilla; rintamaosilla j a i
pakoitti sen puolustusasemaan. Toisen |
sotavuoden ensimmäisen neljännek- J
sen V. 1947 heinäkuusta syyskuu- i
hun — Kansan vapausarmeija alkoi
laajan hyökkäyksen ja murskasi K u o -
mjntangin vastavallankumoukselliset
Buuimitelmat levittää sodan liekit v a ­pautetuille
alueille tarkoituksella t u ­hota
ne kokonaan. -
Sotaa käydään nykyään pääasiassa
Kuomintangin aikaisemmin kontrol­loimalla
alueella, eikä vapautetuilla
alueilla. Kansan vapausarmeiJan Jou­kot
ovat tunkeutuneet Kuomintangin
kontrolloimalle. alueelle.'
Kansan armeija marssii varmana
voittoa kohti. Tämä on ratkaiseva tie
voittoon, siirtyminen pois hävityksen
tieltä, jota pitkin maa on kulkenut yli
kahdenkymmenen vuoden vastaval­lankumouksellisen
Kuomintangin h a l ­linnan
alaisuudessa. Tämä on hävi-.
tyksen päättymistä, josta kansamme
on: kärsinyt - imperialistien hallitessa:
Kiinaa yli neljännesvuosisadan;
Tämä on suuri tapahtuma, koska se
tapahtuu maassa, jonka asukasluku
on 450 miljoonaa. Se Johtaa kiertä-mättömästl
> voittoon kansallisessa
mittakaavassa. Vieläkin suurempi
merkitys sillä on kun /se tapahtuu
Idässä, alueella jossa asuu yli 1,000
miljoonaa ihmistä; Puoli ihmiskuntaa
kärsii imperialistisen ikeenalla. Mei­dän
täytyy voittaa sota Kuomint^ngia
vastaan, koska se alkoi vastavallan­kumouksellisen
sodan amerikkalaisten
imperialistien Johdolla K i i n a n itsenäl-
.syyttä Ja Kiinan kansan vapautta­vastaan.
ToL^n maailmansodan Ja Japanin
imperialistien kukistumisen Jälkeen
päämääränä oli saavuttaa demokraat­tiset,
poliittiset, taloudelliset Ja k u l t ­tuurilliset
reformit, saavuttaa yhte­näisyys
ja itsenäisyys maalle sekä
muuttaa se maatalousmaasta
suusmaaksi»
Kuomintangin jt a a n t u mukselllset
aloittivat hyökkäyksen siinä \uskossa,
että he voivat kolmesta kuuteen kuu­kauteen
voittaa Kansan vapausarmei-
Jan. He uskoivat että heillä on, k o l ­men
miljoonan vahvuinen vakinainen
armeija Ja miljoonan vahvuinen rin­tamantakainen
miliisi sekä työkomen-nuskunta
- ^ k a i k k i a a n y l i neljä-nlll-
Joonaa miestä — ja että tämä armeija'
on pian. täydellinen Ja valmis hyök­käykseen.
Kuomintangin käsissä o l i
suuret kaupungit Ja 300 miljoonaa
asukasta hallussaan olevalla alueella.
Se sai miljoonan vahvuiselta Japanin
armeijalta, joka oli miehittänyt K i i ­nan,
kaikki aseet. Se sai myöskin:
Yhdysvaltain hallitukselta suunnatto­masti
aseita ja rahaa.. Tämän .lisäksi
Kuomintangin piireissä uskottiin K i i ­nan
Kansan vapausarmei Jan voimien
kuluneen loppuun Japanilaisia vaso­taan
käydyn kahdeksan vuotta: kes-;
täneessä sodassa j a c t t ä se on nume­rollisesti
j a aseistukseen nähden p a l ­jon
heikompi kuin Kuomintangin a r ­meija.
K i i n a n vapautetuilla alueilla oli van­han
y l i 100 miljoonaa asukasta, r i n t a ­man
takana olevia taantumuksellisia
feodaliherrojen valtaa ei:;oltu ehditty
vielä hävittää, maareformia ei koko­naisuudessaan
toteuttaa ja:näinollen.
Kansan vapausarmeijan seläntaustaa
ei oltu saatu lujitetuksi. ;'
Tätä silmällä pitäen; Chiang K a i -
shekin :; ryhmä ei ottanut huomioon
Kiinan kansan rauhallisia pyrkimyk­siä,
repi sen sopimuksen Jonka kom­munistit
Ja kuomintangilaiset allekir­joittivat
tammikuussa- 1946, rikkoivat
eri puolueiden ja ryhmien edustajien
muodostaman Neuvottelevan Poliitti­sen
Neuvoston päätökset ja alkoi
hyökkäyksen Kansan Tapausarmeijaa
vastaan.
Kansan vapausarmeijan käymä sota;
on patrioottinen, oikeutettu ja vallan­kumouksellinen
sota. Jota selvästi
kannattaa koko kansa. Tämä on voi­t
on poliittinen perusta; Viimeisen 18
kuukauden kokemus:, on täydellisesti
osoittanut sen.
Seitsemäntoista • kuukauden: aikana,
alkaen heinäkuussa 1946 Ja päättyen
Ktui Kiinan Kooraintanffin^ anudiz .ioui^^
Vapaan Kiinan j^uUuutpungin Jesanin. niin imperialistit riemuitsivat
sen iobdosta. ja piiuirät sitä rqOcaJseTana Kiinan sisällissodassa. Puo-
Instokseen pakoifetun Kiinan Kansair vapausarmeijan jolitajat sanoi­vat
silloin, että Kuomintangin armeijan menestys on vain tilapäistä.
Kun Kiinan Kansan rapansarmeija. siirtyi myöhemmin hyökltäykseen,
on se saavuttanut suuria voittoja kaikilla rintamilla ja Cliiang Kair
shekin hallituksen asema on horjuvampi kuin se on kosluan ennen olhit
Tässä puheessa, jonlia Kiinan kommunistipuolueen johtaja Mao
Tse-tung piti viime joulukuun 25 p:nä, osoitetaan selvästi mihin perus­tuu
Kiinan Kansan vapausarmeijan voittoisa stra^egia^
teölli-
Tannerin pakkovaltaan.
Kuten tunettua, oli Suomen sosialii
demokraaitinen; puolue ainoa sosdem
puolue, Joka avoimesti: taisteli demo­kratiaa
vastaan ;^HitlerinasevelJenä.'
Se teki taantumukselle korvaamat­tomia
palveluksia Ja on selvä, että
ohrana piti korkeassa arvossa visse­jä
sosialidemokraatteja, jotka vakoi-
' lujen. j a : ilmiantojen kautta työväen-:
liikkeessä auttoivat tekemään : vaa-rafctomaksi
henkilöitä, jotka työsken-
,-telivät. • Suomen sotaanosallistumlsta
vastaani lausutaan • Ny Dagin kirjoi­tuksessa.
marraskuuhun 1947, me löimme h a ­jalle
Chiang Kai-shekin säännölliset
epäsäännölliset armeijat, joiden yhtei-,
nen vahvuus oli 1,690,000 miestä, joista
640,000 kaatui tai haavottui ja 1,050,-
000 joutui vangiksi. Meidän Joukkom-,
me heitti takaisin Chiang Kai-shekin
Jatkuvat hyökkäykset, • piti pääase­mansa
vapautetuilla alueilla ja siirtyi
hyökkäyicseen. •
Sotilaalliselta näkökaimalta katsoen
Kansan vapaus-armeija saavutti voi­ton
oikean strategian kautta, jonka
Kansan vapausarmeija suuimitteli
jatkuva-ssa taistelussa: K i i n a n kansan
sekä ulkolaisia että sisäisiä vihollisia
vastaan. Amerikan militaristien C h i ­ang
Kai-shekille tarjoama strategia ja
taktiikka oli Kansan vapausarmeijan
tuhoaminen ja. sitä silmälläpitäen he;
harjoittivat Kuomintangin Joukot se­kä
varustivat ne aseilla. Mitkään näis­tä
yrityksistä eivät pelasta Kuomin-langin
armeijaa tappiolta. Tämä joh­tuu
.siitä, että meidän strategia ja
taktiikka perustuu siihen .,että tämä
on kansan sota, eikä mikään kansan-vastainen:
armeija voi käyttää meidän
.strategiaa j a taktiikkaa. •
Tehokas vai lankizmouksellisen po­liittisen
työn järjestäminen Kansan
vapausarmeijan riveissä, joka perus-l
tuu kansan sodan periaatteille ja pää­määränä
on upseerien ja sotilaitten
solidarisuus sekä vihollisen-rivien h a ­joittaminen,
muodostavat tärkeän te­kijän
meidän voitolle. Me' olemme
Jättäneet monta kaupunkia omasta
aloitteestamme, joten vihollinen: on
johdettu harhaan ja sellaiseen uskoon*
että tämä on heidän voittonsa ja mei­dän
häviömme. Hyökkäyksen oletet­tu
menestys käänsi päänsä. - Päivä
senjälkeen .kun Kalgan tniehitettiin
Chian Kai-shek määräsi taantumuk­sellisen
kansalliskokouksen kokoon us­koen;
että tästä lähtien hänen taan­tumuksellinen
hallintansa on n i i n va­kava
kuin korkea vuori. Amerikan i m ­perialistit
myöskin riemuitsivat Ja us.,
koivat, että tästä lähtien alkuperäinen,
suunnitelma ', K i i n a n muuttamiseksi
Amerikan siirtomaaksi Jatkuu häii^iöt-tä.'
K u n aikaa kului n i in Kuomintang
Ja sen amerikkalainen isäntä alkoivat
veisaamaan toista virttä. Nyt ovat
sekä sisäinen että ulkomaalainen v i ­hollinen
pessimismin koixrissa. Ne
huokaavat syvään ja äänekkäästi v a ­littavat
kriisiä. Ei jälkeäkään ilosta
ole jäänyt.
Kahdeksantoista kuukauden aikana
on suurin osa^Chiang Kai-shekin kor­keimmista,
kenttäkomentajista, eroi-tettu
tai vaihdettu niiden tappioiden
johdosta, jonka he ovat kärsineet; He
yliarvioivat omat voimansa j a aliarvi­oivat
vallankumoukselliset voimat kun
he alkoivat pelinsä. Näin he menivät
omaan virittämäänsä ansaan. Vihol­lisemme
strategiset laskelmat menivät
täydellisesti myttyyn.
Kansan armeijan seläntakana ole­vat
liittolaiset ovat lujemmin yhtynei­tä
kuin kahdeksantoista: kuukautta
sitten. • Tämä johtuu puolueemme Ja
talonpoikien lujemmasta liitosta maa-reformintoteuttamisessa.
Meidän po­litiikamme
lepää köyhiin talonpoikiin
jä pitää yllä horjumatonta liittoa kes­kikokoisiin
talonpoikiin voidakseen
poistaa maaylimystön sekä rikkaiden
talonpoikien feodaalisen ja puolfeo-daalisen
riistosysteemin:ja:jakaa hei»:
dän maansa talonpoikaisjoukoille.
Vaikka maayllmystö j a rikkaat talon­pojat
muodostavat K i i n a n maaseudun
väestöstä vain 8 prosenttia, niin ne
omistavat 70-80 prosenttia' kaikista
maista.: Näinollen maareformi on koh­distettu
kansan: pientä vähemmistöä
vastaan ja se väestöi^hmä. Joka tote­uttaa
ja Jonka täytyy, .toteuttaa.' yhr
teisrintaraan ehdottoman maa -efor-min.
muodostaa yli 90 prosenttia
maaseutuväestöstä.
Yhdentoista vuoden aikana, v :sta
1937 V: n 1947 ,pn puolueemme jäsen»
määrä kohonnut muutamasta kymme^
nestä tuhannesta 2,700,000:n.' Tämä
on suuri menestys, Joka on tehnyt
puolueestamme ennennäkemättömän
voimakkaan. Tämä teki meille mah-
'dolliseksi murskata Japanilaiset impe­rialistit,
torjua Kuomintangin hyök­käys
Ja antaa johtajia vapautetuille
alueille, joiden asukasluku nousee yU
100,000,000, Ja 2 miljoonaa käsittävälle'
Kansan vapausarmeijalle.
K i i n a n uuden vallankumouksen t a ­loudellinen
ohjelma asettaa meille
seuraavat tehtävät: feodaaliluokan
maan takavarikoiminen ja Jakaminen
talonpojille, Chiank Kai-shekin, T, V.
Soongin, H. H ; Kungin Ja Chen L l -
funin johtamien monopolikapitaaliri
omaisuuden takavarikoiminen ja sen
siitäminen uuden valtion kontrolliin
sekä kansallisen teollisuuden j a kau-;
pan suojeleminen. Kahdenkymmenen;
vuoden vallassaolonsa: aikana on neljä
perhettä: — Chiang Kai-shekin, T. V.^
Soongin, H. H . Kungin ja Chen L i -
f unin keränneet suunnattoman omai­suuden,:
joka vaihtelee 10,000—20,000
miljoonaan Amerikan dollariin ja mo-nopoliseeranneet
maan taloudellisen
elämän. Tämä monopolikapitaali y h -
tyl hallitukseen j a siitä tuli valtiomo-nopoli,
kun samaan; aikaan kansalli­sesta
vanhantyyppisistä : maaylimys-,
töstä ja rikkaista talonpojista tuli u l -
komaakaupan harjoittajia Ja feodaali-kapitalisteja.
Tämä on taantumuksellisen : Kuo-mintangin.
taloodellinen perusta. Tä­mä
valtiomonopolikapitalismi ei sor­ra
vain työläisiä, talonpoikia ja: pikku-:
porvaristoa,, mutta myöskin keskiluo­kan
porvaristoa. Tämä valtiomonopo­likapitalismi
kehittyi huippuunsa kun
käytiin sotaa Japania vastaan j a J a ­panin
antautumisen Jälkeen. Se v a l ­misti
aineelliset "ehdot uudelle demo­kraattiselle
vallankumoukselle.
Me emme voi palata siihen '^ultrava-
Jseministolaiseen" politiikkaan pieni-
Ja keskikokoisiin porvareihin nähdeui
jonka Kiinan kommunistipuolue o-maksui
vuosien 1931-34 välillä. K i i ­nan
maareformin perusohjelma sisäl­tää,
"teollisuuden omistajäin j a kaup­piaiden
toiminnan: suojelemisen häi­riöiltä"
.Teollisuuden omistajat ja
kauppiaat tarkoittaa kaikkia pieniä j a
keskikokoisia teollisuuden omistajia ja
kauppiaita.
Senjälkeen kun Kuomintang myi
Yhdysvaltain imperialisteille kansal­liset
edut. ja alkoi sisällissodan j ä sen­jälkeen
kun Amerikan imperialistien
ja taantumuksellisen Kuomintangin
rikokset täydellisesti paljastettiin" K i i ­nan
kansalle, on kansan yhteisrinta­ma
todella laajentunut. Meidän uusi
demokraattinen; ja vallankumoukselli­nen
yhteisrintama on entistä laajem­pi
Ja yhtenäisempi kuin koskaan en-neu;
Tämä; ei Johdu vain maatalous­ohjelmasta
ja suhtautumisesta kau-punkilaisväestöön;:
vaan suuremmassa
määrin, Kansan: vapausarmeijan saa­vuttaman
voiton johtamasta poliitti­sesta
tilanteesta, Kuomintangin siir­tymisestä
hyökkäyksestä '^puolustuk­seen
j a : Kansan vapausarmeijan siir­tymisestä
puolustuksesta: hyökkäyk-.
seen j a K i i n a n vallankumouksen uu­den
aikakauden noususta. Kansa nä­kee,
että Kuomintangin hallinta kier-tämättömästi
luhistuu ja siitä syystä
he asettavat toiveensa K i i n a n kommu­nistipuolueeseen
ja Kansan yapaus-atmeijaan.
-Tämä on luonnoUJpta. Kiinan u u ­den
demokraattisen vallankumoulcsen
voitto on mahdotoni:€llci sillä ole l a a ­jaa
kansan suurinta enemmistöä
edustava yhteislntama.
Mutta tämä ei ole riitjtävä/ Kiinan
kommunistipuolueen pitää, tarmolla
Johtaa yhteisrintamaa; Vallanku­mouksellinen
yhteisrintama ei voi saa­vuttaa'
voittoa ilman K i i n a n kommur
nistipuolueen lujaa johtoa. '
K u n Chiang Kai-shekin taantu-musryhmä
v. 1946 aloitti sisällisso­dan,
niin se ei tässä pelissä luotta­nut
omiin voimiinsa, vaan pääasiassa
Amerikan imperialismiin, joka oli sen
niielestä vastustamaton ; j a erittäin
voimakas tekijä j a jolla oli atonjipAn-mi.
Onko Amerikan imperialismi t o i ­sen
maailmansodan jälkeen todellakin
niin Voimakas kuin Chiang Kai-shek
ja toiset taantumukselliset kuvittele­vat?
Ei ensinkään; Amerikan impe­rialismin
taloudellinen mahti, joka
kasvoi toisen maailmansodan aikana*
on joutunut epävakaan j a jatkuvas­ti
supistuvan kotimaisen,ja ulkomai­sen
kauppamarkkinain eteen. Näiden
markkinoiden edelleen supistuminen
merkitsee taloudellista krftsiä. :
; Amerikan sodan aikainen hyvin­vointi
oli ohimenevä, selvästi tilapäi­nen.
Amerikan imperialismia uhkaa
jokainen päivä kriisi kuten tullvuoden
purkaus. Amerikan imperialistit to­dellakin
Istuvat itämän. tulivuoren
päällä. Tämä tilanne on pakoittanut
Amerikan imperialistien suunnittele­maan
maailman orjuuttamista, h3'ök-käystä
Eurooppaan, Aasiaan ja t o i ­siin
maanosiin, liittämään yhteen. eri
maiden taantumukselliset voimat i m ­perialistiseen
: rintamaan demokraat­tisia
voimia, niiden etunenässä Neu^
vostoliittoa vastaan j a valmistamaan
kolmatta maailmansotaa. : Sellainen
on heidän maailmanlaajuinen suunnin
telmansa.
Maailman' demokraattisten voimien
tulee estää tällaisen suuimitelman.
Imperialistivastaisen leirin voimat
ovat suuremmat kuin imperialistisen
leirin voimat. Kaikkien Idässä ole­vien
eri maiden < imperialistivastaiten
voimien tulee - liittää frhteen oman
maansa imperialisteja ja taantumuk­sellisia
vastaan j a ottaa päämääräk­seen
yli 1,000 miljoonan sorretun i h ­misen
vapauttamisen idän maissa.
Meidän pitää ottaa tulevaisuutem­me
omiin käsiimme.. Meidän täytyy
puhdistaa riveistämme kaikki takapa­juiset
j a horjuvat ainekset. Viholli­sen
voimieij yliarvioiminen j a kansan
voimien aliarvioiminen on väärin.
Maailman demokraattisten voimien
kanssa meidän täytyy vain ponnistella
Jarilman epäilystä me voimme estää
imperialistisen . orjuutussuunnitelmat,
estää ; kolmarmen . m f i a i 1 m ansodan
puhkeamisen, vapauttaa itsemme
taantumuksellisten sorrosta, ja. voim­me
voittaa ihmiskunnalle ikuisen r a u -
lian,'
Äidin rukous ^
äidiir puolesta *
Yrityksen kokous
ensi maanantaina
. Toronto. —. V . r : j a u.-seura Yritykr
.^^en vakituinen ^kuiikausikokous pide­tään
maanantaina toukok. 17 pnä
kello 8 illalla. Kalkkia sem-an jä­seniä
kehoitetaan pitämään tämä i l ­ta
vapaana ja saapumaan seuran
kokoukssen, sekä tuomaan tullessaan
uuden jäsenen. .Silloin myös näh­dään
kuinka 'monta, uutta jäsentä
seuraan saadaan tämän käynnissä
olevan jäsenr>'ntäyksen aikana. Jä­seniksi
aikovat voivat Jättää jäsenha­kemukset
W: Bohmille. JäseruTn-täyskomitean
puolesta, — sihteeri.
Vanhaa maissia
löydetty
Gunnison, Colo. — ,Westcrn: Statt
kolleegion argeblogistit ovat löytää
neet erään Coloradon vuoren luolasta
nxaissin 'käpyijä, - joiden uskotaan ole­van:
2,000 vuoden vanhoja. -Tämä on
kaikkein vanhiiita: maissia mitä täliän
mennessä on löydetty USA :ssa. St.
Louisin kasvitarhan: johtaja -tri Edgar
Anderson on tutkinut: näitä maissin
käpyjä Ja antanut, lausunnon niiden
iästä.
r^^k. - Yhdysvaltain vaa^
iksi "The Wcrker-. c - . . . ^
Sew r«rk. —
1948 ä i d i k s i ^ uc v> crzer** eh-in^
kaksi naista. He kuvaavat kT^
niitä hy^-eitäjoUca iavalii3«-air'
vät äiUyteen — aniautumti^ta wlf*
vällisyyttä. itsekieltäj mykseilistät"^
keutta. hellyyttä ja :o:voa. ^
Nämä kaksi naista ovat; M.-^
Hunt ja hänen tyttärensä
Lee Ingram. Viime vnkoila
Julkaisi lausunnon mika kuvarje t
tien hyveitä kaikkiapa maaifaaa
•Seisoen;: Vapauskellon visres^i
näisyyshaalilla hän julitaisi äi;i
päivän vetoomuksen lyttärenss
'öivilivapauksien puolella Yhdjir^
loissa. ''" '
Ollen itse 12 lapsen ai;, mrs. HBS:
pyysi Yhdysvaltain kansaa ;itsi.
mään»äitienpälvää, • toukokuun 9 pij
siten, että vaaditaan vapautta Icgi
min perheelle ja saattamaan Ujji.
oon, Mundtin-, '•poliisivaliio-ialtiäij.
tus".
"Yhdysvaltain äidit ja iapstt:
Minä pyydän teitä vapaatu:
maun neekerinaisen, jolla oi
elossaolevaa lasta.
: .^Hänen : nimensä on Eosj
Ingram. Hän on minun tyl'
yksi minun kahdestatoista
:, tani. : ' ;
"Rosa Lee ja hänen kaksi iii.
ikäistä poik::ansa ovat elinkanti.
sessa vankeudessa Georgiasa,
Heidän ainoa rikoksensa oB sj,
. e t t ä he. puolustautuivat aseistetlM
valkoihoista farmaria vastaan.
"Mutta heidän värinsä on mu.
ta. Niinpä' kokonaan valkoihoisii-ta
muodostettu 'jury* tuomitsi hä­dät
kuolemaan.
"Mutta heitä ci ole teloltetti
NAACP, Siviilioikeuksien kön
si, neekerilehdistö, kommu
: puolue, uniot Progressive Pa
n i in monet ihmiset tulivat
semme. Minun perheeni jä^ta
henget pelastettiin.
. ."Olkää hyviä tänä äitienpäinii
ja auttakaa Rosa Lee: In
pääsemään takaisin lastensi
••Yhdysvaltain äidit ja
••Neckeriäidit, valkoilioiset iiiit
mc neekerit tiedämme mitä <
gian oikeus tarkoittaa. Nyt on!
gressille esitetty ehdotus laiksi ai.
kä toisi Georgian neekerioikei
. k a i k i l l e amerikalalsille väristä
uskonnosta huolimatta. Autt*
Mundtin lakiesityksen hävitiämis.
tä.
' "Meidän lapsemme ja lastf"
lapset katsovat taakseen sitä, <
me teimme äitienpäivänä
me pelastamisen. hyväksi. M
. kansani viholliset ovat ka
kansojen vihollisia. Taistelu
gramin perheen vapauttan
on taistelua koko Amerikan
pauttamiseksi, varista, rodusta
kals;:nlokannoista välitlämälli'
••Liittykäämme kaikki ylll:
Vielä on siihen aikaa; Jumala s
naikoon teitä kaikkia."
Äidit kiittävät mies­väkeä
juhlan johdosta
st. Catherines, Ont.—- Tak
suomalaiset äidit lausuvat- syda
set kiitokset, paikkakunnan miesv'
ie kauniista äitienpäivä työsti
vipöytä Ja tarjoilu olivat komeat.;
luamme myöskin. kiittää ohje
esittäjiä. Uunoa puheesta, Rayin
soitosta, Oskaria tanssista,. Paa.
laulusta,: Jussia: Suomesta^ ti
levyistä: 'Toivoa kupletista, Tau
kahvin keitosta, Jussia kauniiden'
kien: äitien, rintaan kiinnitt
Sheilaa laulusta j a Paavoa,
sestä,Kassua, Paavoa ja:Einaria I
kestcrisoitosta. Kiitokset myöskin:
tarjoilijana toimineelle Toivolle
•tiskarlna .työskennccllc,: Kallelle,
. Te' näytitte miehet, miten -)£äi
olette Järjestämään juhlia yhte
miehin. . Paapaliaja,-
— William Kogarth, Bn
maaläustaidekoUlun perustaja,
Lontoossa v. 1697.
:— Ensimmäinen vaiKoihoineii;
näki Ontario-Järven oli Etienne
V. 1615.
PÄIVÄN PAKINA
Paljon porua ja vähän villoja
i I
olisivat saaneet itse päättää sisäisistä asioistaan yhdysvaitalaiset
kenraalit ja:pankiirit:järj>stivät tämän vaalisk^^
varten. Xyt viimeksi on uulistiedoissa kerrottu, että Xeuvostoliitto
aikoa : poistua; miehittämästään:Pohjois-Koreasta---^mutla^^^ m
poistuvat yhdysvaltalaiset j'oukot Etelä-Koreasta, siitä ei ole mitään
tietoa.
Mikä maa Korean tapauksessa haluaa sekaantua toi.^len maiden
sisäisiin asioihin?
Jos uskoisi tämän mantereen -taan-tumuslehtien
kirjeenvaihtajiin; niin
kommunistit ovat pahoillaan kun
Suomen eduskunta hyväksyi sutu-ella
ääntenenemmistöllä-Suomen j a Neu­vostoliiton
ystävyys-- ja .keskinäisen
avunantosopimuksen. Vieläpä sitten­kin
•vaikka .ään'estivät sen puolesta
sekä en::en:hyväksjmistä esittivät
sen vahvistamista- Esimerkiksi R a i ­vaajan
ja Vapaan Sanan "Manu M a ­tinpoika"
kirjoittaa : Suomesta,: että
kommunisteja-jurnuttaa kun eivät
"onnistuneet aikaansaamaan vallan­kaappausta
tämän asian V varjolla*'
Tshskkoslo\-akian malliin.
Me kuiteak»! tiedämme, että ei
edes pa^halmmatkaan-taantumuspoli-
:UIkot. olevoineet itxiodaiesiin.yhtään
varnKiiHin: tosiasioihin^^^ p^
tosiasiaasitä:.vastaan:etteikö ;:kaikki
sujunut perustuslain mukaisesti
Tshekkaslov.ikiassa.
Jokainen asioita seuraava- ihminen
; tietää mikä fmöly laskettiin liikkeelle
kun Suomen sopimuskysymys :tul;
Julkisuuteen. Varsinkin Ruotsin taan-tumuslehdet:
Suomen oloja kuvates-
• saan menivät ;nun>-pitkälle. että Hel­singin
Huf^Tjstadshladet- sanoi sitä
"Edesvastuuttomaksi .Journalistiikak­si".
Ruotsinkielinen Vasablädet kir­joitti
Ruotsin rOagens: Nyheterin_Suo-mea
koskevista kirjoituksista seuraa­vaa:
"Dagens: Nyheterin tilille :tulee kui­tenkin
lisätä Jotakin lisää. Lehti
näyttää: sitäipahemmin ottavanpe­rättömät
.Sugmen V uutisensa: täydestä
todesta, koska \ne soveltuvat siihen
maailmankuvaan» jonka se on luonut
itselleen. D N : n maailmankuva on y k ­sinkertainen
ja seivä .sekä taidokkaas^
ti hahmoiteltu.. Se esiintyy melkein
joka toinen päivä: pääkirjoituspals-toi
11a. Jotta kuva olisi täysin - loogilli-:
nen, on Suomen oltava painostuksen
alainen^r J o s i Suomi ei olisi painos-^
tuksen alainen, eivät DN:nyleismaa.
ilmallisen asettelupelln palat sopisi
yhteen, j a sehän olisi surkeaa.
"Sentähden pitää Dagens Nyhete­rissä
olla tarkoituksellisia uutisia
Suomesta* j a sentähden se äskettäin
eräässä: pääkirjoituksessaan: havain­nollisesti
: esitti millaisen painostuksen
alainen Suomi on. Artikkelissa oli
kuitenkin • kaksi Virhettä: tosiasiain
pohja oli äärimmäisen heikko, ja :ne
•tosiasiat', joista kirjoittaja lähti, oli-,
vat itse asiassa mielikuvituksen tuot­teita
. . _
:' Meistä tämä- sopii vallan mainiosti
tämän mantereen taantumuslehtiin.
M i h i n n e joutuisivatr ellei Neuvosto­liittoa
ja työväenliikettä Olisi olemas-:
sa? Mistä silloin kirjoittaisi kauhun-
Juttuja?
Mutta Manu Matinpoika yrittää
edelleen pitääuJiikiJansa: Jännitykses­sä.
"Saako ^Suomi. nyt sotilassopi­muksen:
tekemisen Jälkeen'hengäh-dysaikaa
ja kuinka kauan?" kysyy
hän. Sitä ei tietysti kukaan tiedä,
mutta jos rauhasta on k>-symjrs.iniin:
sitä^ei ainakaan tällä puolellaArapak-koa
ole edistetty. Kaikkea mutfi
Suomen tasavallan presidentti
.sikivi kuitenkin sanoi tämän
muksen Johdosta, ctta "Suomi vd cJ;
luottamuksella katsoa lulevaisuutKS-Tämän
puheensa yhteydessä-i
myöskin huomautti kaikista
huhuista mitä laske:tiin
kansan keskuuteen tämän sopimu
tarkoituksesta. Tällaisten
herättämää pelkoa jTiietään «
leenkin yUäpitää taantum
taholta tällä puolen .-Vtlantia.
Nyt kua Neuvostoliiton ja
ystävyys- ja keskinäisen a^nssg
sopimus on päätetty a^ia.
-daan todeta yksi tosiseikka K a ^
se kauhunkuvaus NcuvosU)Hiton
kauksesta ja Suomen onneU<»n^
asemasta on oUut peDdcaä pötj^ ^
totesi Suomen preslden::: ja se^^^
tesivat kaikki rahellL^t s ' ! » ^
Tästä syystä olisi erif-äin ope^»^^^
täällä olerten ihmisten =^^f^J^
yin varovasti taantumuslehtia
pagandaan. Ja historia ViX^
vaisuudessa näj-ttämäan. e«ä
sopimus tulee olemaan hyo^^
Suomen kansalle, aivan saaiai»
välla kuin ystävälUnen yh:ei£''.'yyoö ol­kien
muidenkin k.in^^jrn kanssi--.
m