Vapaus, January 6, 1948

              a-
II-i.
tll.
1
' iiimaliifsfa lentäjiä .
• tiitia«tumassa eunada-
JaisiiJi koneisiin
K .
•.'.2 [.(ff: .i^ufiniiyM
"jv -T. C -ia:.'
• ' r n - <n C J ; . ^ . -
C n-dan hali.-
T>ö^iicii liajoittala-järjestö
ryhtyy
loimimaan Ra«skas!»a
Pun». -Xskoi rari.-.-.a.". -j. u . a f : : -
- i 2'/j.o:»0 ja-f-nui u;uo. ' : . - ' J^ j<i p ' -
r u ' . o r . G e . c r a l e -!a T r : : - . ^ . . - j ^ i j : -cä
•Ta.T.an :najc
FARMARIEN
Vaativat tukirahojen pelautfamista
F Ila 0''^ . - ^ ' a ; i : •'f.'j2 >i:r.a-
L i ' e n isi. f.-fi^jf i , k a n d ia
Ka:-.'i:Tji;.m naJh-ir;-:'el'e C a n a d a n .«^o-iayl!
jaa.-na.a2&^*o .
:ja.rjeswn, mmi.-o:..-, . ,^
T. o l a i - t c n - . o - T i ' > .•^...-itn - . a - c - ^ CSo^erUala. B. — Noin l . j t u mi-tofr.rmaria ja sikalan pitajaa isurre>n
t^-^n <uulu-.an :.o;n 1.000 000 j d . - e n - j alueelta osaluatui l i a l iu pldeit.ivn kokoukseen, missä tuomittiin hallituksen
'.j. Tarnci ri.n.T.a e : o i a«:kei:ä n j.^untapoiitMkki j i vaadiltu-i I U - J H I . U K " n l-jk'rihojcn palauttamista farmituot-
:3a/:aikoo perustaa u u d e n i i i t o n . : joka,
&li.sj ••punraanr u n i - o n i s t l n e n ' . iI.T.an
..T.uään :deolo3:;aa. t a i pohviifikaa. ,
Tällaisia sötahirviöitä nähdään pian lentävän taalla Canadassa, . Se on nopeaVampire jct-taistclukonc, joita on tilattu Englannista 83
Canadan ilmavoimille. Ensimmäiset koneet ovat jo saapuneet Canadaan ja nuta parliaillaan kootaan Dc Havillandin lentokonetehtaalla
• ••••Torontossa.-
Ranskan sisäinen taistelu
<-. : .
Kirj. Claude Morgan
Paris.—^ T u u i r on p u h a l t a n u t län­nestä
j a t u o n u t m e i l l e k a i k k e i n h a i -
käilemattomimman kommunistiva-s-t
a i s e n t a i s t e l u n s i t t e n v.-n 1939. k a i k ­k
i taantumu-sryhmat ovat olleet ää­nessä:
F r a n c o i s M a u r i a c j a k e n n i a li
de Gaulle, A n d r e M a l r a u x j a J e an
P i o t , j o i s t a v i i m e k s i m a i n i t t u o l i k o l -
l a b o r a a t t o r i M a r c e r D e a t i n L'Oeuvre
lehdessä s a k s a l a i s t e n m i e h i t y k s e n a i ­kana;
Ne t o i s t a v a t mitä samoja h e r -
> j a u k s i a kommunisteja vastaan, j o i ta
saksalaiset ennen käyttivät. .
J o k u a i k a s i t t e n L o u i s A r a g o n ker­t
o i k u i n k a ensimmäisten m u r h a t t u j en
p a n t t i v a n k i e n joukossa l o k a k u u n 22
p : n K 1941 o l r y k s i n i i n s u u n ruumis;
e t t e i s i t a s a a t u m a h t u m a a n arkkuun.
• Hän o l i 17-vuotias: k o m m u n i s t i G u y
Moquet; Saksalaiset ryhtyivät .sur­v
o m a a n sen r u u m i s t a r a u t a k a n k i en
kanssa a r k k u u n , j o n k a j o h d o s t a h a u -
. dänkaivaja protesteerasi;; Saksalaiset
• s a n o i v a t ettei h a n o l l u t r a n s k a l a i n en
vaan k o m m u n i s t i ; •
• N y k y k i i n k e n r a a h d e G a u U e n j a hä­nen
propagandansa a u t t a j a t toistavat
n o i t a saksalaisten sanoja; -Silla ' t a -
..hella o n k o k o n a a n u n o h d e t t u . m i n ka
hirvfean u h r a u k s e n r a n s k a l a i s t e n k o m -
m q n i s t i e n o n täytynyt maksaa m a a n - .
sa vapaudesta. He yrittävät k a i k in
• k e i n o i n , t t i k a h d u t t a a - sen vapaushen-gen.
j o t a R a n s k a n kansa tuntee, saa­dakseen
ka.siinsa v a l l a n.
Siksi k u n n a l l i s v a a l i t a i s t c l u s t a tuli
n lm k i r e a ottelu.' S i i n a i l m e n i sosia­l
i s t i e n petturuus, k u n ne käänsivät
tykistönsä, ei t a a n t u m u s t a ; v a a n k o m -
; m u n i s t i p u o l u c t t a v a s t a a n . -
- - P a n s m - m a a n a l a i s e n r a u t a t i e n lyor^
Iäisten lakon . a l k o i itsenäinen unio,
j o n k a perustaja .on so.siahsti •. J u l es
M o c h , k u l k u l a i i o - s m i n i s l e n . ia cnti.seii
p a a m i n i s t e r r R a n i a d i c n i i y s l a v a ja. so
• l e i m a t t i i n k o n i i n u n i s l i e u ' a l k a m a k s i.
S o s i a l i s t i e n ; l e h t r L a . P o p u l a i r e vctaa
k o m m u n i s t i v a s t a i s e s s a hyökkäyksessä
v e r t o j a k a i k k e i n m u s t i m m i l l c taan-tumusjehdille
• K u n k a i k k c a t a t a t c l i d a a n . n i i n i n i -
l a todellisuudessa :.on t n p a h l u n u t?
• K e n r a a l i dc G a u l l e j a hauen j a r k i -
niekkansa, M a l r a u x juli.st i v a t , etta he
t u l e v a t " m i i r s k a a n u i a n .komuumisti-puoluecn;
V i i n i c k s i i n a i n i t l . u . y a m ka.s-v
o i : kunnallisvaalcis.sa. l a sai . y l i :K)
\ p r o s e n t t i a ktiiki.sta aaiusta.-. l ' o d c l l i -
suudessft. k a v i n i i n . eLla Gcorge.s. B i -
. d a u l t m t a s a v a l t a l a i n e n puolue tuliuu.;
t u i .
O n totta, etta kun p o r m e s t a r c i ta
r y h d y t t i i n vaalien •jälkeen .• niniittu-^
m a a n . n i i n de. g a u l l e l a i s t e n ja sosia­l
i s t i e n y h t e i s t o i m i n n a n j o h d o s t a inan_
; t a k o m m u n i s t i s t a p r o i n e s t a r i a syrjuy-t
o t t u n . : T a m a häpeällinen y h t c i s l o i -
vmmta ei vähennä,kommuiusiien. s a a -
, n i a a a a n i m a a r a a . j o t a ei v o i d a . m i l l a a n:
tempuilla., salata.; Komnriniistipuolue.
o n s a i l j t t a i i y c voimansa ja duotta- | j ^ k o i SllOmen llUOltO
•muksensa.''^ ••-::•••.;•• ,•..•:•.••:•• ••.•,•,••• '
O n . t o t i a e t t a de . G a u l l e n vhtenai-,
.syysliike' (FiPP> s a i menestj-sia.osakr
seen j a - e/simmaisen. ; k e r r a n - sodan
-jälkeisen .»-anskantaantumukselhset.
V a a t i m a l l a m u u t t a m a a n äänestyksellä
liyvak.syt.yn per.u.stu.slain;.., esittaeii
k a n s a l l i s k o k o u k s e n . h a j o i t t a m i s t a ja.
uusia vaaleja muutetun v a a l i l a i n pe­r
u s t a l l a , j o k a nostaisi, hänet valtaan,
n a h d a a n . k e n r a a l i oikeassa valossa
miehenä j o l l a o n t a i * : o i t u s p a a s t a d i k -
taattorik-si. Monet ranskalaiset, j o t ka
l u k i v a t l a m a n hävyttömän l a u s u n n o n,
muistivat, v a r m a a n k i n m i t a H i t l e r s a - ,
i i o i e n n e n k u i n kaappasi v a l l a n . ..
M u t t a ne haukkaavat • enemmaii
k u i n voivat niellä. Jos. R a n s k a n so­s
i a l i d e m o k r a a t t i s e t , p i k k u p o r v a r i t pe­l
a a v a t perinnäistä osaansa, jos k a k s i;
s u u r t a v a n h o i l l i s t a puoluetta,, jotka
ovat sopineet r i i t a i s u u t e n s a , , s u o r i t t a ­v
a t d e G a u l l e n j o h d o l l a hyökkäyksen
d e m o k r a t i a a vastaan, n i i n a i n o a n a l u ­j
a n a v o i m a n a o n työväenluokka. Se
011 a i n o a edisty.smielinen ryhmä jossa
p i i l e e maamme voima.
; -On h u v i t t a v a a .seurata de G a u l l en
l y h m a n valista kamppailua, joista
toiset ovat avoimia^.fasisteja-ja toi.set
.salai-sia; j o t k a seuraavat R a m a d i e r in
t a p a i s t a • tekopyhyyttä ja puhuvat
k a u n i i s t i
Radiopuhees.sa ; , J e a n - P a u l Sartre"
syytti- k e n r a a l i de GauHea, siitav ettei
iiän riittävässä maarassa pida - y l h i -
vapautta. - Toisessa iradiopuheessa'
S a r t r e hyökkäsi, kommuni.stcja vas­taan.
Taina o n " R a m a d i e n n k a n t a ja"
S a r t r e puolusti s i t a k a n t a a r a d i o p u ­heissaan
N a m a herrasmiehet selittävät, etta
he muodostavat " k o l m a n n e n v o i m a n"
k a h d e n voiman vähin. Todellisuu-des.
sa tama kolmas voima, ei edusta
k e t a a n . E i t a r v i t s e o l l a e r i k o i s e n äly­käs
käsittääkseen e l t a fasi.smin herät­täminen
voidaan estaa vain yhdellä
l a v a l l a — - k a i k k i e n demokraatti.sl.cn,
v o i m i e n yhdistainuscii k a u t t a . ,
K o s k a m i n a - l u o t a n t a h a n voimaan,
tsihan yhtenäisyyteen;- n i i i i s i i t a syys^
l a . uskon ettei dc G a u l l e i ) a a s c ' k o sr
k a a n v a l t a a n ; --..^ ^ ^ • • ..
E l ole epäilystäkään V etteikö dc
gaullolaKset ryhdy kiivaaseen k i i h o i -
t u s t v o l i o n , u i r j c s t a m i e l e n o s o i t u k s i a j a :
.suonta i i r o v o k a a l t o n s i a t e k o j a . . M u t ta
k a n s a l l i s k o k o u s c i : tee itsemurhaa.
L o p p u i f i i lopuksr sosiali.stil eivat lus-k
r i l l a tehdä sila. Lisaksr s i l l a : t a h o l l a •
h a l u t a a n . myo.s s a i l y l l a a ; cdu-staja-
1 l a i k k o j a . • • • • ,• •
T a s i a .syv.sta k a i k k i o n r i i p p u v a i s ta
tvovaenluokasta. joka .i)uolustaa y k s i ­nään
•.maamme riippumattomuutta,
j o tn uhkaa M a r s h a l l i n siiunmtelma;
Seka de G a u l l e ja R a m a d i e r ovat
M a r s h a l l suunnitelman kannattajia,
koska molemmat :0vat: k o m m u n i s t e ja
\a-^taan
. RjtnsK:is.sa ei nykyään t a r v i t s e k u i ­t
e n k a a n vajota epätoivoon..:.
Suomen odotettu
voitto voimiste­lussa
Drammenissa
. Helsinki, — ( . S - S j— N o r j a n j a S u o ­men
valmcn voimi.-itclumaaotlelu
mari-a.sk. 27. p n a Dramenni.ssa odote-.
t a s i r S u o m c n v a r m a a n voittoon 335,75
pisteellä 321,6 va.staan. Suomalaisil-.
la oli k o k o a j a n ..sölva johto«,cika h e i ­dän
voittonsa, ollut, hetkeäkään k y ­seenalainen.
.Telineillä suomalaiset
olivat- ylivoiniaLSKi,- k u n taas n o r j a l a i -;
set h.ailit.sivat.hvpyn j a v a p a a l a k k e e n.
S u o m a l a i s t e n .yuontuk.setva.s.ta.sivat
.suurin p i i r t e i n odotuksia. •-, P a r h a i m - .
maksi voimi.stelijaksi k a t s o t t i i n .suo-.
m a l a ; n c n ; L a i t i n e n , j o n k a suoritukset:
herättivät s u u r t a i h a s t u s t a yleuossa;.
M o r j a l a i n e n .Rolf Johansen oh myös
m a ! n : o . crikoislajeiES-ian, mutta suo-
. .•; • . • » • :
, m a l a i n e n tasaisuus, h a u e l t a puuttui.
•Tuomarien arvostelut osoittivat erit-
.täin korke. t a p i s t e l u k u j a . Ottelu oh
kolmas järjestyksessä Suomen j a ^^or-j
a n v a l i l l a , ja suomalaiset o v a t s e l v i y .,
t y n e e t k a i k i . s s a . v o i t t a j i n a . -
P a r h a a t m.ie.skohtai.?en- k i l p a i l i i : yh-.:
-teenlasketut tulokset: , -
1) K a l e v i ' L u t m e n . 56,3, 2 i E.sa
Seeste .^6.15,: .3). -Ale :.S3arvala 5ö,&5,
•4t Heikki.Sav.olainen,.55.8,.51 R o l f J o -
lian-scn, N o r i a 55.0, 6) • P a a v o Aaltonen
55,4; 7.) A i m o T a n n e r 55,35; 8) GcDrä'
Johansen, N o i ' j a 55,05, 9 i H e i n T h o i s -
tehseii, -Norja 54,25,-."l0).Olavi Ro.ve
54,05.
Y k . s i t j i o t en l a j i e n tulokset
: Vapaaliike. l i R o l f J o h a n s e n ; N o r ja
p.55; 2)-George Johan-sen 9.5, 3 ; Arne
L u n d e . N o r j a 9,5. •
• R e k k i : 1).-Saärväla 9,65, 2) Seeste
9,6. 3) S a v o l a i n e n j a R o l f - J o h a n s e n
94
H j p p y n Rolf Johan.=en 10 00, 2)
L a i t i n e n ,9.65, 3* R o v c j a Nocrgaard,
I\o:ja 9 55
H c \ o i i c n 1) S . i a r v a l a 9,7, 2) Seeste
S-iöö, 3J - S a v o i a n i e n 9,4;
: N o j a p u u t : 11. T a n n e r 9,6,:2j, Savo^
l a i n e n j a L a i t i n e n 9,5
R e n k a a t 1) Rolf Johansen 9,55,
2) S a v o l a i n e n 9;5, 31 .George J o h a n -
.scn. 9,45. ...
Sointuiassa toimii
kaksi osuusliikettä
. Sointuiai B. C. — S o i i u u l a n osuus­k
a u p a n y l e i n e n kokous p i d e t t i i n m a r ­r
a s k u u n 14 pna..; Saannot, maaraavat
kokoukset; pidettäviksi nelmi- j a l o - .
kakuussa, m u t t a koKouk.sen p i t o a i k aa
p i t i s i i r t a a s i l l a lokakuu.ssa o h k a l a s -
Y h d y s v a l t o j e n . ; eteläisestä rajajpesta,
.'.'Rio Grahdestä etelään,; sumuiseien j a
\ kallioperäiseeh t u i i m a a h a n ; K u n l a s -
j k e e y h t e e n .sen k a i k k i 20 enemmän täi
l :vähemmän, itseriäistä tasavaltaa, s aa
jättiläLsm.aan, j o k a .ön pintäralaliäan
m i l t e i N e u v o s t o l i i t o n s l i u r u i n e n.
.2r niiljöonan, .neliökilometrin a l a l la
asuu nopeasti ;lisääntyvä,v kirjava- vä-
|e.stö; j o s t a oh v a l k o i h o i s i a pyörei.n l u ­v
u i n 112 m i l j o o n a a j a 4—5 m i l j o o n aa
e r i l a i s i a sekarotuisia, neekerejä jä
m u i t a . . . 2a: n e n t,asavallan: p o l i t i i k k aa
määrääntyy seuraavien, kolmen' t e k i ­jän
perusteella: toisilleen v a s t a k k a i ­set
j a vihamieliset; rodut, feodaahrien
y h t e i s k u n t a r a k e n n e , j a k i l p a i l e v a t . u i -:
komaiset pääomaedut. J^eljänneh t e -
,kljäh; muodostaa nopeasti: kasvava
työVäenhike. .-.Tässä .suhteessa . l a t i n a ­l
a i s e l l a A m e r i k a l l a eroleka.an: mitään
häpeämistä,- ei a i n a k a a n . Y h d y s v a l t o i ­h
i n : verrattuna^
• L a t i h a i a i s e n A m e r i k ^ ammättiyh-disty.
sliiitkeen 'icärjessa on M e k s i k on
. , . - .- , e d i s t y k s e l l i n e n , j a p o l i i t t i s e s t i v a i k u -
tus viela ta:.dc. . a kavna.ssa. H e l m i - j ammattijärjestö.
k u u h u n mennessä ei ta.alhsest saa- j ^ ^ j ^ k i a a n kuuluu latinalai. s-ame-da
; a l m a k M t i l i k e i t o i m i . t a . j o t e n k o - , , ; , k a l a i S e en a m m a t t i y h d i s t y s f e d e r a t i -
kous on p i d e t t : maaliskuussa. S i i h e n - ' ^ . ^ . j j ^ o n a a jasenta, m i s ta
k a a n kokoukseen enat k a i k k i voineet meksikkolaisia on lähes n e l -
saapua koska pussinuottaus o h v i e l a Fedeialion puheenjohtaja on
täydessä käynnissä ; M e k s i k o n ammattijärjestön puheen-
J o h t o k u n t a i l m o i u i , etta kaupan johtaja Vicehte Lombärdö Tbledänö,
p a l v c l u s k u n n a n kauetta^aksl r a k e n | j o ^ a k u u l u u m.\o.skin M a a i l m a n A m -
n e t a a n p i a n asunrakennus. O s a r a - mattiyhdi-stystcn l i i t o n puhemiehis-kennusaine.
s t a 01. JO saapunut j a p i a n ^oon Meksikolla onkin takanaan
p i t a i s i saapua ii'aa etta työt voi- m i e l e n k i i n t o i s e m p i sosiaalinen histo-d
a a n a l o i t t a a p i a k k t i n k^in m i l l a a n n v i u l l a l a t i n a l a i s -
.. J o h t o k u n n a n suunitelmat e d e l l y t t a - , ; a m e r i k k a l a i s e l l a : v a l t i o l l a . : S e n . jäi­vät
myo.skin :,eitu.kaupparakennuksen keen k u n f e o d a a l i n e n h a l l i t u s syöstiin
yläkerta l a i t e t a a n sellaiseksi, e t t a smr. i v a l l a s t a v. 1912 ovat saman k a n s a l l t s -
ne v o i t a i s i i n viöda osa . kevyenpaä •' v a l l a n k u m o u k s e l l i s e n puolueen- eri
.kauppatavaraa,; etenkin naisten.:vaa--.Jryhmät -olleet-' vuorotellen vallassa',
t e t u s t a v a r a a - j a - r i h k a m a a j a tuoda Kenties eniten vasemmalla öh h a l l i - -
ra.Skaampi t a v a r a : a l a k e r t a a n . - S i l l a t u s v a l t a v . 1934 — , 4 0 , j o l l o i n täysive-t
a v o i n - s a a t a i s i i n enemmän t i l a a - k o s - , r l n e n i n t i a a n i Lazaro Cardenas oli
ka avkyisin. ;tahtoo olla. tilanahtgiu-s. pres:denttina. . M e k s i k k o , ei .nimittäin
J o h t o k u n t a : . v a l t u u t e t t i i n , t o i m i m a a n ole p u n a i n e n v a i n pohittisessa mieles-
LATINALAINEN AMERIKKA JA SEN
AMMATTIYHDISTYSLIIKE
Kirj. E S K I L B E L G E N - -!.taa alaa•Brasikannälkiintyneis&apro-
;• '• - i l&taarima.^sois£a. joiden joukossa on
L a t i n a l a i n e n A m e r . k k a j o n k a a i k o i . , p^^^^^^^ . neekeria
n a a n E s p a n j a j a P o r t u g a l i asuttivat, LafnalaLsen A m e n k a n t a l t i o t v o i - ,
n u o d o s t a a v a l t a v a n osan uuden m a a - j ^^^.^^ V.^\,r,eon ryhmään.
j i l m a n kaksoLsmantereesta. Se u l o t t u u i ~E ns•im mä•• i•s en ryhmän : muodostavat
' teille. Farmiedustajät olivat kuohukssssa silta kun . liallitus on farmarien
jarjestoj-n protc^te:sta huolirialta poistmut tukirahat rehuviljalta, siten
vaaraniaien heidän ehnmahdolUsuuksiaan.
; YiliimattTrtSiukokouksen cli kutsunut .«surrt-yn osuusliike ja keskustelun
a h e i n a oli tukirahojen poistaminen. miUa johti, v ^ n a n ja mulin=rehu\iljan:
hinnan 25 prosentliseen kohoamiseen vLracksikuluneitten viikkojen aikana:
farmarien saamatta vastaavanlaista korotusta tuotteilleen.
Fraser Vällevnkanafarmarii saivat erikoi.sen kovan iskun tukirahojen
poistamisesta siitä syystä kun .munien hinnan määrittelee Britannian kanssa
tehty kauppasopimus.—Yksi kanafarmari sanoi puheenvuoronsa yhteydessä:
"Hallitus on huonontanut elintasoamme juuri siinä määrässä kuinka paljon
känanruokien hinnat kohosivat. Jos hallitus saa jatkaa nykyistä ohjelmaansa
niin me ö!em.me pian kaikin taas, avustuksella."
Ainoastaan seitsemän farmaria äänesti ehdotettua päätöslauselmaa vasi
taan missä vaaditaan, että hallitus palauttaa tukirahat rehuviljalle ja kai­kille
muille farmituotteille, joiden tukirahat on poistettu. ,
melko. vasemm!.sto-v:an.set demokrati­at,
j o i l l a on m o n i a yhteisiä piirteitä
E u r o o p a n uuden t y y p i n demokratioi­den
kans-sa. Toi.seen ryhmään k u u l u ­vat,
mahtavat,' mutta epävarmalla
p o h j a l l a olevat d i k t a t u u r i t , A r g e n t i i na
j a B r a s i l i a . On .suuna m a h d o l l i s u u k ­sia,
etta n a i d e n m a i d e n tyovaenluok-
:ka VOI Iahitulevaisuude.*sa marssia e-s
i i n j a o t t a a j o h d o n kasiinsa. Miten
j a t k u v a s t i oikealle l i u k u v a A m e r i k ka
tulee t a l l o i n reagoimaan, muodo.staa
suuren ky.syray.smerkin. ;
ovat loyta
l i i k k e e n si
h o n sträie
• H i e i n k u r ji
ylistivät P
M a u r r e s .
Näiden r i
l a on h l
m u t t a p
: misiä. : jo
täinen h
r i l o k a t a v i
korkeat
l e l l e ää
että si
V a i k ka
k a i k k e i
t u l o a .
; K e nr
jet j o h t a j a n . . M u t t a itse
j i l l a l o y t j - y sen: o m a n t u -
j Sen. sisalta. löytyy:-karik—
vDia: v i c h y l a i s i a . , i r a t a j o t ka
J h i n i a . j o t k a , kuten:Gharles
, i t t i v a t - : t u h o t a tasavaltaa,
j i e n j a v i h o l h s t e n r i n n a l^
j i a t t a v a :• m a a r a rehellisiä.'
stisestirtietämattoimä ::ih-i^
ei l i i k u t a ' k o m m u n i s t i v a s -
'^kays j a j o t k a tuomitsevat •
O t t e n .säännöstelyn sekä
l a t ; H e a n t o i y a t de Qg]*?-'
ä Siina n a i v i s s a uskossa,:
päästään:. järjestykseen-.'
. a u t t o i v a t todellisuudessa
t h i m m a n epäjärjestyksen
!a-,J.
I:Äihes-lG9 milj, mk.
jakoi Siioniei
vuonna 1947
-Helsinki, '(Suomen -Huolto) : —•
S u o n i e n H u o l t o o n äskettäin s u o r i t t a ­nut
t a m a n v u o d e n kolmanneninaarä-r
a h o j e n : j a o n j o l l o i n sodasta eniten:
k a r s i m a a n j o u t u n e i d e n h u o l t o o n k a y -
tetuivaksl-;on myönnetty yhteensä- 64.7;
r u l j mk
:. S u o i i j f n Huolto :on..tana: vuonna- j a -i
k a n u t varoja :;sodasta k a r s i m a a n - j o u ­t
u n e i d e n hyväksi k a i k k i a a n ' I S S i S i n i l j ; '
mk.: j o s t a : i n v a l i d i h u o l t o o n yhteensä;
;62.5 n i i l j . : mk. Tsotaorpohuoltoon 13,7;
m i l j ; mk... o m a t o i m i s u u d e n edistami-sfeen
10 m i l j . mk., nuorisotyöhön 600.A
000 mk. s e k a m u i t a - huoltomäararaho-•
ja 82 m i l j . mk.
.:^ K o k o toimintansa - a i k a n a - öiTrSuo-'^
.men Huolto j a k a n u t : varoja.: yH:;1.200
m i l j . mk.
Kapitalistit rajoit­tavat
tuotantoa
Bukarest. — fALN> — H a l l i t u s on
nimittänyt erikoisen k o m i t e a n valvo­maan
brit t i l a i s t e n o m i s t a m i a yhtiöitä
kotika niiden tuotanto on . j a t k u v a s t i
laskenut s e n j a l k c c n k u n s o t a - p a a t t y i.
Unircä.:yksi brittiläisistä yhtiöistä. 0 -
m i s t a a •70.000 eekkerinöljykentän,
m u t t a harjoittaa: -tuotantoa vain,-10
prOs. alalla^ o m i s t a m a l l a a n alueella.
Brittiläisten omistama A s t r a R o i n a -
na-vhtlö. - s u u r i n Rumaniassa oleva
öljy-yhtio. j o k a on o s t a n u t j a t k u v a s ti
o l j y a l u e i t a . omistaa, oljyalueita . y l i '
100.000 .eekkeriä; m u t t a , t u o t t a a vain
v h d c l l a kolma.nnella osalla oljy«. :
parhaan.sa mukaan.: :. . .; sjj.: Y h t e i s k u n n a l l i n e n : r a d i k a l i s o i t u -
; • Jbhtokuiinä.sta- eli- erovuorossa ;yk- | m m e n -on.; myöskin johtanut siihen,
' e t t a . t u n t u v a s t i i n t i a a m p i t o m e n t a -
l o n p o i k a i s i : . j a Wö^^äenluokka o h .^ää-':
l i u t - y l i o t t e e n :valkoisesta •yläluokasta.
j Tällaisiä .' demokratisoitumisp'rosessin
' s e u r a u k s i a v o i d a a n ' ' h a v a i t a . useissa
l"valtioissa.:''••;•:,::•.;•;.:•;•,.:, -••••-^•'•^'./:,-•>.'•':•:
' • M ^ öljytoöliisuus s o s i a l i s o i t i in
••V.: 1938::;• •:',••!;:•••• [:•:.• •-::'.':-,•>•:'• ^ •• ''K-'-''
.SI jasen, Teuvo Tanner. • K o s k a h a n e l -
l a on p a l l o n yhteisiä asioita h o i d e t t a -:
v a n a n n n v a l i t t i i n hänen t i l a l l e en
n u o r i : aviomies Albert W-rlliams.:-
. Valistuskomitean.scIo3tuk.=;esta i l m e ­n
i , etta komitealla:on-aikomus järjes­tää
keskustelukokouk.sia, j a j u l k a i s ta
Miten voitte ajaa
turvallisesti
talvella autoa?
; Elinikänne johtuu monesta sat­tumasta,
mutta te itse voitte aut­taa
paljon olemalla huolellinen
autofine tai trokinne ohjauspyö-rän,.
lakana. Varsinkin, jäisellä ja
. lumi.sclla kelillä tama on elintär-:
. keä kysymy.s.
J o w a n State Collegen mäantleauk-t
o r i t e e t t i prof.; R a l p h A. Moyer on
Hevonen voitti väkikapu­lan
vedossa miehen
,1,900 paunaa painava vetoheyönen
'ja 225 . p a u n a i i p a i n o i i i e n i r l a n t i l a i n en
iveti^vrät äskettäin Väkikapulaa köyden
a v u l l a sillä: .seurauksella, että ,h^^
n e n v o i t t i — j a v e i k k a a j a t menettivät
• r a h a i i s a . ; T a p a u k s e n todistaja oli n o in
2;000 iienkineh; •yleisömäärä Watcr-loosa,
Orcgöni.s.sä. ; v:
. .V"T.odi.stettiin''- ;että ' niieiicn..pitäi.si
i y o i t t a a j a : l o p u k s i ; väitettiin, että hie-j.
yonen öli-si muka tehriyc sopimattp-
[ j n a h keikan. B a l d y - n i m i n e n hevonen
I o h p e l l o n toisessa pää.ssä j a s e i i yaljäi-j
s i i n . o l i s i d o t t u 300 jälkaa.pitkä köysi,
' P e l l o n toisessa* päässä, i n a k a s i .seläl-'
}: lään 225 p. p a i n a v a p u n a t u k k a i n en
: i f l a n t i l a i n e r i . - Chester ' F i t z w a t e r , n i -
)meltään, j a l a t lujastijpuutukeaväs-
; tassa. :':•••• V;^V: .f''••.'v-,•'•:': :•';••.'••;•• ^
; ' Ihmiset- veikka-sivat, tämän., i r l a n t i -
j l a i s e n .ijuolesta,noin:$13,000sen,"teöH^^
. a n " ' perusteella,:.että ;yetolcöyderi;'mi-:
I t a n vuoksi veto bl>:niin ;yihäällä, ettei.
j^hevDsen' j a l a t j u u t i i Tiittävan l u j a s t i,
m a a h a n vetääkseen. r l t z w a t e r i n ylö.s;
I : M u t t a , j u u r i ennen :"ottelun:" a i k a -
j u l k a i s s u t . o h j e e n t u r v a l l i s t a ; t a l v i a j o a , mistä hevoskasvattajien yhdistys tuli
v a r t e n . ? e perustuu t u h a n s i i n toaeni-.':myös esiin veikkauksensa kan'ssa;:vei-s
i i n kokeisnn 8 talven- ajalta..
1; " K o k e i l k a a " ' tieta. m a t k a l l e läh­itiessä..
• •
2. Määritelkää vauhti i l m a n j a t i en
k u n n o n m u k a a n . .
3. Hiljentäkää vauhti h y v i n r i s^
t e y k s i i n : t a i m u t k a p a i k k o i h i n tuUes.-
aanne.'.^
4; Kayttiakäa.ketjuja l u m i - - j a - . j a ar
k e h l l a .
•katen,S5;000 — hevosen puolesta.- .
; K u n . lähtölaukaus a m m u t t i i n , n n n
F i t z w a t e r otti l u j a n asenteen j a ;.he-.
vonen l a h t i Inkkeelle. Saantojen m u ­k
a a n vedon p i t i kestämän.3 m i n u u t ­tia.
• M u t t a täsmälleen 30 sekunnis.sa'
hevonen -veti köyden tiukalle, nosti
F i t z w a t e n n pystyyn j a . k i s k a i s i hänet
10 j a l a n p a a h a n mutaan. .
myo.skin osuustoimintalehtea, johon
voi kuka tahansa lahe.taa o s u u s t o i - i Espanjan t a s a v a l l a n k a m p p a i l u a t u -
m m t a k i r j o i t u k s i a , j o t k a sitten l u e t a an e i t i i n enemmän k u i n mussaan m u u a l la
mainituis.sa keskustcUikD!.o-JRÄlssa. , l a t m a l a i s - a m e i i k k a l a i s i . s a maissa ja
T a m a n vuoden 9 ensimmäisen k u u - ' l e k s i k k o o n a i n o a demokratia, j o k a ei
kauden h i k e v a i h t o oli $137 167 24. s u u - ^-icltanyt aseiden vientiä tasavalta-
U n liikkeemme hiaoiM<-.i, johtuen laiseen E.spanjaan V 1940 jälkeen
t a v a r a n h i u t a i n kohoamisesta j a s n - ^"'•«si n a y t l a a j o n k m v e r r a n k a a n t y -
ta, etla ihmiset o-at i n t o s t o k y k y i - ' » ^ "^ oikealle, m u t t a C a r d c n a s i n y m -
sempia. h y v a n p u o l o . e n kalastuksen P"»-'!!^" r y h m i t t y n e e t purit ovat k u i -
5. P i t a k a a tuulilasi puhtaana l u - 20 m i l i . tonnia olkia
mesta, j a a s t a j a sumusta. ' ban<!Wnan inka viin«:i
6. O l k a a turvallisen vahmatkan ; ^aaSKataan JOKa VUOSI
päässä ; edeltäjästänne. Antakaa Saskatoonissa. sijait.seva preeria-;
m e r k k i käännöksestä jä pysähtymi-, alueen tutkimuslaboratoori; alottance
sesta. toimintansa ensi kevaana j a s en e n -
. .-7. J a r r u t t a k a a ' hellä'varoenVpumpa-{s-mmaisena; tehtävänä, on - t u t k i a;
t e n jäätiköllä - • ^ ' - m i h i n . v o i d a a n kayttaa pree/ian: o l -
P r o f . Moyer selifctaa,:-etta m a t k a , ' - . ^ ^ ' ^ ' ' : . - . •-•
j o n k a auto k u l k e e - j a r i u t paalle p a i - Taman laboratooiion h e n k i l o k u n -
n e t t u n a , pidentyy 3-12 k e r t a i s e s t i l u - taan k u u l u u 34 tiedemiestä l a 30 t e k -
m i - ja j a a k e h l l a . Hänen j u l k a i - " " k k o a j a heidän käytettävissään on
sema.staan taulukosta ilmenee, etta t-aikkem n y k y a i k a i s i m m a t tieteelliset
Kun autoa j a i r u t e t a a n 20 m a i h n t u n - j ^ahneet
tinopcudest i , n n n se k u l k e e ; Tn B K Lamour, jok-i aikaLsemmm
21 j a l k a a k u i v a l l a b e t o n i t i e l l a , t°™' ^ » " ^ ^ ^ l a b o r a t o i i o n johtajana,
- . ^ r r r r - . - — ^ . . . . . . . ! tähdentää erikoLscsti: .Sita,-ctta m a a ­taloustuotannon
s u u r i p : haä.skutuot,e,;
on' "bljet.}',; Hänen - äi-vion.sa' .mukaan
^ a
Opas paloi kuoliaaksi
kämppänsä palossa
Gore: Bay, Ont.: — A l b e r t NejjanI-v.-
ina-nimmen n i a n u o u l i l a i n e n ; opas
p a l o i k u o l i a a k s i ; - k u n : t u l i p a l o tuhosi
hänen meneni.a.sunionsa Silvervvater-.
- i n intiaanucsciMlla.
: N e g a n n v i n a - a s u i y k s u v a a n kämpäs­sään,
j o k a o h 20 m a i l i n paassa u a an
t a a l t a .
parempien .aiLsjonialidollLSUUksien
johdosta
. M u i s t a n vieia i u ! - j i ) H t . idlloin k a u p ­pamme
oli niiH.kireällä raii.-\-a.yioidcn
johdosta, etta t a \ ' ' . i I.uii v\\ henkilöil­tä,,
joilla .sattui olemaan rahaa;). N y t
o u kaupassamme.kullcnkin r a h a a n i i n;
etta sula on v a i n - v a l v a a j - a vastusta,
aiheuttaen Inkaa tyota.- ;r:imän johr:
d o s l a kehoitctaaii ihmusia lähettä­mään
ralian-sa p a n k k i i n - ja jättävän
k a u p p a a n vain nun p a l j on k u i n arve-:
levät tarvitsevansa;; P a i k k n k u n n a n a -
s u k k a i l l a on o l l u t l a p a n a viedä r a h at
kauppaan saastotihilo. jo.-;:;i s i t t e n on:l
itarvittaassa peritlv rali.TiV.' ai^ieut-taen
lukkeGnhoitajallc-palron työtä ja
halliten liikkeen .osioiti
. K o k o u k s e n valiaikap.;i: i i i t i i n m o -
jakkaa- j a iltapäiväkahvit, joista Iso-,
aiti piti hjvan huolen
K A L A S T A J A l N OSLl .SKl \ T A
T a m a n yhteydessä voinnuiinita. e t -
t e n k i n , säilyttäneet v a l l a n kasissaan.
I S o d a n j u l i s t a m i n e n a k s e l i v a l l o i l l c v.
i 1942 - t a p a h t u i s u u r e l t a osaltaan, a m ­mattijärjestön
pamoötuksen johdos­ta.
•Kuuban s u u r e l l a j a r i k k a a l l a s o k c r i -
v i l j e l y s s a a r e l l a , mis.sa vacsto on v a l ­k
o i s t a .. o n työväenliikkeellä myöskin
l u j a t asemat. . Ammattijärjestöön
k u u l u u ; n o i n 500,000 jasenta ja sen
enemmistön päinvastoin k u i n M e k s i ­kossa
muodostaa vasemmisto.
K a k s i l a t i n a l a i s e n A m e r i k a n - h u o - :
m a t t a v i m p a a maata, 41: m i l j o o n a n a -
s u k k a a n B r a s i h a j a ; A r g e n t i i n a , j o n ka
väkiluku on 13 m i l j o o n a a , o v a t päin­v
a s t a i s i a tapauksia, ' . : - - .:
Ne. ovat - t o t a l i t a a r i s e s t i . h a l l i t t u j a:
v a l t i o i t a , joissa a m m a t t i y h d i s t y s l i i k ­keen
o n . t o i m i t t a v a m i l t e i k o k o n a i s u u ­dessaan
m a a n a l a i s e n a . K u m m a s s a k in
n u s t a - v a l l i t s e e ^ e r i l a i n e n - d i k t a t u u r i ,;
A r g e n t i i n a s s a vuodesta 1930 v a l t a a p i ­tänyt
;sotilasjuntta. joka: .aikomaan
26 jalkaä':ma]:alla'betonitiella,
^ 69 j a l k a a l u m i t i e l l a i l m a n ketjuja,
40 j a l k a a ' l u m i t i e l l a k e t j u j e n kans-)
.sa,: •.'"!•' : •;•• ',•••' ':,:• ; • : ' ; " : ' 'I
169: j a l k a a luonnonkumironkaiden^
k a n . s s a : i l m a n k e l j u j a j a a t i e l l a , .|
175 j a l k a a k e i n o k u m i r e n k a i l l a : i l -
m . n k e t j u j a j a a t i e l l a j a 88 j a l k a a k e t - ^^^^^^^^ ^^^^^^^^ ^^^^^^^
j u j e n kanssa j a a t i d l l a . : •, ;.:.;!
20,000,000 tonnia vehnän.'olkia.
: K a i k k i a naita olkia ei-.voida kayt­taa,
johtuen vaikeudet combine-elcn-korjuumcnetelmasta
ja s i i t a , etta o l -
F a r m i k o n e i s t on
hoidosta ,:
:Farmikonei.ston hoito j a kunnossa-,;
p i t o k a n n a t t a a . V a i k k a u u s i a k o n e i ta
on nyt h e l p o m p i saada k u i n sodaii
a i k a n a , min v i e l a k m . i l m e n e e puutetta.
T a m a n v u o k s r j a huomioonottaen n y ­kyiset
korkeat hinnat koneita olisi,
käytettävä m a h d o l l i s i m m a n k a u a n j a .
riintchoKkaasti k u i n .voidaan, sehttaä,
Charlottetovvnissa P.E.I. sijaitsevan
l i i t l o h a l l i t u k s e n k o c f a r m i n edustaja
B ; - F . Tinney.
Ensimmäinen.. j a tarkoin seikka:
n i a a t a l o u s k o n e i s t o n ; kunnossapidossa,
on ..se, etta h a n k i t a a n , .sopiva r a k e n ­nus
koneita varten. .'El mikään kone
py.sy p i t k a a aikaa kunnossa jos se p i - .:
detaan j a t k u v a s t i j a k a i k e n l a i s i l l a i l - . ,
moiUa u l k o n a ; K o n e v a j a n ei tarvitse
e l i a ; y l e l l i s e n , m u t t a k u i t e n k i n tnvis
;ja''kUiva;'':\' ••';^ '• '' '.' -:;:-';-, .::•'•,;'••.
H o i t a m i n e n , olisi: a l o i t e t t a v a heti
l:un uusi kone p a n n a a n t y o h o n . K a t ­sokaa',
etta k a i k k i osat ovat oikem ,
p a i k o i l l a a n - j a a s i a n m u k a i s e s t i sovi­tettu.
E r i k o i s e s t i t u l i s i v a l v o a ketjuja''
ja k e t j u r a t t a i t a , s i l l a ketjut^ voivat
t u r m e l l a - r a t t a a t JOS n e e i v a t ole h y vm
p*aikoil!aan. -
- L a a k e r i t olisi myös h u o l e l l a - t i u k e n -,
nettava — ei l i i a n t i u k k a a n minkä :
johdosta ne- v o i v a t palaa, eika, l i i a n "
iGvsaan m i n k a j o h d o s t a n u h i n paasee
l i k a a ja syntyy.särkevä-tarina.- :
"Voitelu :on tarkea jokapäiväinen: ;
tehtävä jota ei s a a laiminlyödä. Hyvä ,
oljv ja: rasva maksaa r a h a a , muttan©.;
ovat : . s i l t i k in halvempia k u i n uudet .;
osat-ja ne j a t k a v a t koneen ikaa. S i v u - .
mennen .sanoen u u s i e n koneiden oljy-reiat
p i t a i s i t a r k i s t a a , etta- onko ne-p
o r a t t u lävitse j a o v a t k o . . n e m a a l i s ta
vapaat. Vanhojen koneiden' voitelu-.;;
i-eiat. p i t a i s i - ; p u h d i s t a a sannasta : j a .
muusta h a s t a etta oljy.paasee laake-:
i eihm
;' -Tvoaikana o l i s i hy.va tehdä-huomiot ,
t a r p e e l l i s i s t a .Korjauksista etta voi­daan
ajoissa t i l a t a v a r a o s i a v u o s i t t a i s - •
t a suurempaa-korjausta varten: j a t a - , .
ma vuosit.tainen- korjaustyö olisi teh­tävä
h e t i sesongin; päätyttyä.-Koneen •
Viat ovat .silloin h y v i n ; m u i s t i s s a ja
n i i n käyttäjä voi n e h e l p o m m i n kor­j
a t a . ••••••:\- '••••'•-,.•-:,:.••••••,•-'•,:•'•:.•'•
sek '
l a u s u n t o v a a l i e n : j a l k e i -
avasi monen silmät.
.' — Panhard-jacLevasser--valmistivat
ejisimmäisen a u t o n kauppamarkkinöi-:
ta varten v. 1S91.
Helsinki. — Vuoden: 1947: h e n k i k i r ­j
o i t u k s e n m u k a a n o l i Suomessa;3.839.,
C97 asukasta.'1.824.411 miestä j a 2,-
:024.6S& naista. Kaupungeissa asui
.966.302 :hcnkea.; kauppaloissa: 167,715
j a maaseudulla;2;715.0SO.henkeä. S u o - ,
messa. oh s i t en :200."275^''naista;enem-~
mdn kuin miehia., S u u r i m m i s s a i k a u . : :
pungei.s.sa . o h asukkaita::.seuraavasti:,
H e l s i n k i 358.195. T u r k u 93.735. T a m ­pere
93.665; L a h t i 41.344. P o r i 39.064
O u l u S.-),2.Ö2 j a Vaa.s.a 3S.10.-).
t a meillä on- täällä toinenkin .osuus- :| nousi v a l t a a n k u k i s t a m a l l a s o t i l a s k a -
:.toiminnallinön-:yrity.s. ninii-räin B C . : • p m a n : : a v u l l a melko vakaaiv sosialider
• F i s h c r m e n s C o - o p : Associai-o'!:-Täniä ' m o k r a a c t i e n j a l i b e r a a l i e n muodosta-kaU'stajMr\
hma toimi p a r , V L o t t a P o o - } m a n h a l l i t u k s e n . S i l l e muodostaa e-l
i n n m i e l l a j a .y!i.sta.;vi-ime keväänä se f r i t t a i i i : kärkevän: opposition Buenos
y h i y i ensiinainivtuun:mrtak-.i!-;tajärjes-.[Ail-esin: 2.5: m i l j o o n a i n e n väestö. ;
voön Y h t y m i n e n aiheu;ti -.ahan h a - i B r a s i l i a joka tulevaisuuden t a l o u -
jaannusta.tässä:Tyhm.i5sä:\-:=llä k a i k - - d e l l i s e n k e h i t y k s e n h u o m i o i d e n . n a y t -
k i a l l a ; o n ' sellaistakin-väkeä j o t k a :ei^' t a a o l e v a n l a t m a l a i s e n A m e r i k a n h u o -
K o k c e t osoittavat;:;että k u m i e n -hy-:
vä: rosopinta. a u t t a a kosteassa betor
ii<pmnassa, m u l t a .siita ci ole a p u i
kovaksi poljetussa lumessa j a jaati.-,
köliä. Myös on. t o d e t t u , etta /.'kumi-k
e t j u t ' ' , j o t k a i l n i a a i i l u i v a t : taas yiir
mc vuonna : ' m a r k k i n o i l l e , . luistavat.
aÄialli.sesti kauemmaksi k u i n paljaat
r e n k a a t j a a t i k o U a Monella a j u r i l la
ön myös v i r h e e l l i n e n - käsitys, s n t a , ;et-tä
i l m a p a i n e e n .vähentäminen, estaa
luLstamista ' j a a t i k o l l a . . K o k e e t 'Ovat.
-todenneet, ettei tasta ole- a p u a . . m u t -
•kooja voidaan kehittää..
Vehnän oljis.sa on m i l t e i y h l u i s a l -
j o n .selluloo.saa : k i u n :kuusipuussai eh
56.7 prosenttia verrattuna . k u u s i p u un
60.9 prosenttiin, selittää t n Lamour.
, M u t t a .olkiselluloosan ; k u i d u t civät
ole n i i n hvvia; kuin kuusipuun s e l l u ­l
o o s a n kuidut.; K a i k e s t a h u o l i m a t ta
hän toteaa etta p a l j o n selluloosaa t u ­h
o t a a n vuosittain olkia . p o l t t a m a l l a ;
ehka encmmanMnita C a n a d a s s a v a lr
m i s t e t a a n paperipuita j a p a p e r i a vuo­s
i t t a i n ; . N a m i f t l j o n kasvaa selluloo­saa
joka vuosi saipalla; k u n , k u u s i p u un
ta sensijaan renkaat kuluvat nopeam-^ kasvu papeupu-aen kokoisiksi vaatii
j^^j^ j 3,=^ v u o t t a 'Ta"na antaa ajattelemi-
Teräksiset pvorak1e tij ut i. ^to. ,d^e«t^tfi,i„n, ' s en a i h e u a , sa- oo l u L a i m o u i
, \ , ' J , . . , I,,,,,, ,a Edelleen h a n huomauttaa, etta v a r .
k a i k k e i n tehokkaimmiksi l u m i - j a , „ „ , , ,
s i n k i n sellaisillp p a i k k a k u n n i l l a niLssa
-la a n e l l a Yksistään t a k a p v o i i s s a k a y -
jaaut-urt i r v a i ^ L c i c i " • t i piiaa t n r f m - i t-,,,
tetiynä ne lyhensivät m a t k u s t a j a -
autojen, j a r r u t u k s e n aikana : . k u l k e ­maa'
m a t k a a 40-50, p r o s e n t t i a , j a r a s -
r a k e n n u s i a r p e e : p i l a a - t u o t t a a - k a u ^
, k a a . - v o i t a i s i i n - tiedemiesten ..toimesta
ryhtyä: suunnittelemaan -olkien, käyt­töä
-.rakennusaineiden raakalahteena.
mättävin : v a l t i o . .::on - suuremmassa
määrässä kuin- A r g e t u n a ; a m e r i k k a l a i ­sen
finanssipääoman.valvonnan a l a i ­n
e n . : B r a s i l i a l a i n e n , V a r a g a s i n ; V;.1937T
vät - luota-yhteistomm- i t a aH missään
muodos-sa. Td"mä ovaask-a-.-.ra ei v o i -
mitVmaksaa -kateen: S H U minkä muut
•ostajat maksoivat-.-Mut ta riämämuut'
;OStaja: eivät.myöskaäjVnäviä l o p p u - ' - P e r u s t a m a n - d i k ta
t i l i a a n k a l a s t a j a l l e , lotavr-st. , n osuus- j t i c n e m m i s t o i s e n työväenliikkeen vahl-t
o i m i n n a l l a " i e n ; kalasuija- -sa-\';'k^^
t a a n sen h i n n a n , mik.l <;;i-.a saadaan I V a i k k a Vargas eräässä vaiheessa y -
k u i n k a l a t on m y y t y . ; Eikä ;s?. s u m m a ' r i t t i l u o d a h a l h t u k s e l l e e n demokraat-;
:ole a i n a k a a n pienempi ."kuin initä" sää- ' ' t i s t a ; u l k o k u o r t a ; ei ;;hän, s a a n u t s i l t a:
vat ne.; j o t k a luottavat-euem-nän-kei-i'.'taholta -minkäänlaista: anteeksiantoa.;
not-teliJoihin k u i n vhtei.^toinJ-ntJian.-
J. P.
P a i n e on: ' k o r k e a l l a Örasilialaisessa
höyrykattilassa ' j a k o m m u n i s m i v o i t -
k a i s s a : trokeissa nama^ k e t j u t .osoita
t a u t u i v a t vieläkin t e h o k k a i m m i k s i ! » T - i • » i
R i u t a v a t tuumasin j a a n suiattajat Hyvalypsyiscn.lehmän ^
j a puhdistajat ovat välttämättömiä. UtarCCt jaalyvat hclpOStl
Jos ette k e r r a n nae, n n n s i l l o i n on^ Sellainen Ishn. i m i n k a utareet ovat
l a k a t t a v a ajamasta. • t a j n n a maitoa^^ i T l i e l p o m m i n palel-
— — '-^ 'luttaa nisansa k ...m vähemmän tuot-
! t a v a lehmä.
; ,; M u t t a p i e n i u t r a - e i s i a . n u o r i a k in l e h ­miä
on; varjeltä-v'a:myrskyisiitä i l m o i l ­ta.
Tämä paleltMuisVaara j o h t u u s i i ­tä,,
että j n s i t a
määrässä kierto':: lUfesa-olevaa
J a k u n marto ei k.errä r u u m i i s s a k u ­t
e n veri, p i i n siksi utareet j a e r i k o i ­sesti
nisät jaäty. ät helposti.
.. Hyyälv-psyinen: lehmä - -v-oi p a l e l l u t -
X I M E N T.AR^t^YS
:;;Denveriläisen sanomalehden, t o i m i t - ,
ta jä raivosi- k i r j e e n v a i h t a j a l l e e n siua,;;;
kun'hän o l i : u u t i s i s t a a n ; jättänyt: pois;
>nimet. - T o i m i t t a j a uhkasi, e r o t t a a k i r ­jeenvaihtajansa.;.;
ellei::,hän..huolehdi
tällaisista- y k s i t y i s k o h d i s t a . - . - . . M u u t a -.
m a n - päivän k u l u t t u a :täma - t o i m i t t a j a ; .
sai seuraavan sähkeen: - ;
-Como, Colorado, kesak. 8. — T ' a l - |
lä; a l u e e l l a oli .tänään iltapäivällä k o - ^ :tsa, nisan.=;ä jo s i l l o in k u n lämpömit-va
myrsky j a s a l a m a iski H e n r y Wil30- tari oso:ttaa U aatetta yläpuolella
n i n f a r m i n , p i i k k i l a n k a - a i t a a n t a p p a - ; . n o l l a : F . , : mutta^Ijijsämättömät l e h - '
en kolme lehmää. . N i i d e n n i m e t ovat: :mätvoivat.vaurioitumattä.olla 10 äs-
Jossie.-Bossie j a B u t t e r c u p . " tott.i tilapiink-lla n o l l a n pakkase.ssa.
; Hvokkays, o n ;menossa. • ; :
H a r m a a t ' karvaiset .laumat tunkeu-;
-tuvat s i s a a n u l k o i l m a s t a , missä -ovat-.
Eesan ahmineet j a lisääntyneet. Ne
hyoKkaavat kaupungeissa, kauppa-;
loissa ja f a r m i s c u d u i l l a löytääkseen:
t a l v i p a i k a n kellarista, vilja-aitasta;',
keittiöstä tui vajasta.- :
• Rotat :-^;:miljoönat r o t a t — varu.s-._.
tautuvat n n n l ä h e l l e talvista- ruokar."
paikkaansa k u m .voivat; Jokainen
yksilo VOI k a y d a . p i c n t a yksilösotaa.
rottia v:u;taan.: M u t t a c l l e i koko y h - '
d y s k u n l a liily.:s i i h en - n i i n : y k s i l o o n ,
t u o m i t t u haviamaan. - Hävitystyö j a t - .
k u u useiden m i l j o o n i e n d o l l a r i e n a r^
vosta vuodessa
•Rotat' ovat -vuosusatoja-.vaivanneet
i h m i s k u n t a a n a p i s t e l e m a l l a ruokatar;-
peita-ja -levittämällä, k u o l e t t a v i a ; t a u -;
teja. . Näita kavalift: e l a i m i a : o n y n - '
tetiy tuhota k i s s o j en a v u l l a . Keksijät
ov-at ."täyttäneet.:tonnimaäria.;mate­riaaleja
v a r m o j e n rotan; ansojen v a i - •
niistämiseksi. - M u t t a r o t a t o v a t v a i n "
• - . ; •• • •:•..••.... •• -. «• . , .-•• •.•.
lisaantjncet
N j t ovat keniistit tulleet n a y t t a - •
molle " A n t u " ; n i m i s e n : r o i a n t s p p a j a n'
k a n s s a . : Y h d y s v a l t a i n - ja- Canadan
kokeiden perusteella t a m a m y r k k y on^
todettu l o t t i e n hävittäjäksi.
. - A n t u a v o i d a a n -ostaa esim. : ' R o d a n t " : ;
muodossa, jota voidaan kayttaa
myrkkypaloissä; tai-pölyttämällä sita
r o t a n r e i k i n r j a . - p a i k k o i h i n .missa. n e :
ta.vallisesti k t i l k e v a t . ;Rotat s a a v a t s u .
ta jäfeoihmsa j a - ; k a r v o i h i n s a . ; - N u e l -^
lessaan. j a l k o j a a n - t a i k a r v o j a a n r o t a t ;
nielevät tätä p u l v e r i a . T a m a myrkky
v a i k e u t t a a r o t j e n hengitystä j a k o ­kemukset
ovat .osoittanpet monessa :
tapauksessa, että tätä myrkkyä s a a ­neet
^rotat ryömivät ulos p i i l o p a i k o i s - ;,
t a a n r a i t t i i n i l m a n etsinnässä j a k u o -
levät.
: Mumeh, syö n o i n ; 2 .paunaa v i ­h
a n n e k s i a päivässä.
— Ca.xton p a i n o i ensimmäisen kir.",
j a n Englnnnis.-a v, 1474.
sn t fr
"aai
mm