Vapaus, January 8, 1948

              T31Ä-lÄ
)nä täytti Pike U-r
t A r r h u n a asy.a
65 ^Tiotia. M r s . Jäf.
n 17-vuotta Vapaui
lamiehena. Hän on
raut i n n o k k a a s t i s-n
t a a n . Onmltelem-sa
on
histo-äys
— Taas on lehti
le siirtyneet uuteen
me. etta uusi -vuosi
aan, että mmiskun.
»liassa ja rakentaa
naviitämät kaupuui
m ollut enempi liii-
! a i k a a n , sillä lumi-m
a t k a t ovat hait-n
m e k i n talviloman
;oukset k e r r a n kuus-
'irkailijakoneistö oh
: samojen harteilla,
eet j o vuosikymme-l
i s s a . ••.
e i d a n suomalaisten
; t a a l l a km kerätä ja
m valittun Siiri
;i j a E m o Salo. K e s .
m, e t t a saisimmeko,
l a l t a osastolta ostaa
ottamollemme kulis^
ulevat nykyään kai-.
:omme j o i l l a i n näyt-lemman
k u m omaksi
j . L o p u l l i n e n horn­i
n naisten kerholle,
h o m m a n Ihmisiä:
s i t t e n emäntäväki
• : n a L y d i a Mäen luo.
tärkeitä asioita kä-ime
ovat n i i n innos-o
p e l i m , että eivat
timaan e h d i . No on-'
ä l u k u n t a a nuorille..
1 kohtalo
Ruotsissa
T a m m i k u u s t a . 1948-
i neuvottelukuukau-s
t a a n 800,000 mics-
•mys. Noin .400,000
1 JO i r t i s a n o t t u , ; m u t . .
isj^eva i r t i s a n o m i s a i -
söpimusten joukossa
maatyolaissopimus.
o l l a a n h y v i n pessi-a
h d o l l i s u u k s i e n suh-l
o i l l a . Paitsi lO.OOO.
I t a o n l a k k o v a r o i t u s:
i i n j a -Taalainmaan
t a h o l t a . ' .Aerotrans-
, j o k a j o on kestänyt,
ija, on .lamauttanut
:enteen j a kaikesta
luodostumaai^ pitkä-iisy
Rova-omessa
i r r a s k u u n a l k u p a i v i -
e l l a t a p a h t u n u t tor-i.
sy. ,.• K o r k a l o v a a i a s -
l a l a i s t en sotavankien •
; k i s k o t t u i r t i j a Iiei*
p a r o i v a n a i d a n uiko-.:
e t t a " i s a m h e n k i " ei
ut pojissa, v a a n v a n -
; heidän keskuudes-stav.
yysvakuutuksista
1 v a i n a j i a k i n koll­ia,
e t t a . A F L on r y l i -
- i n a l a i s en Amerikan
( C T A L ) hajoitta-i
t t o o n k u u l u u l a t i n a -
20 m a a n unioista IT
Ii: n j o h t o suunmtte-lestön
perustamista^
on<vastustaa " k o m -
nan järjestön pcru-s-j
t a a n Limassa t k . Jl
I p r e s i d e n t t i . W i l l i a in
e t t a m ; että C T A L ;n
i t e l e v a t nykyään a l i -
i häpäisemiseksi: Ete-i
r i k a s s a j a s a m a l l a he
i a a p u r i m a i t t e n s a typ.
icsi k o m m u n i s t i e n l e i -
.ne, e t t a Limassa pc-i
Järjestö kykenee
m a n propagandan ja
aan; p a l j o n tarvitta-maanosamme
: talour
p a r a n t a m i s e k s i " ,
t a o n m o n t a . kertaa
n e u v o t t e l u j a Yhdys-.
i n ja:, l a t i n a l a i s t c n -
l en uniojen välillä,
)n epäonnistunut A F -
rkän kieltäytj-roisejt^
K O D I N
P I I R I S T Ä
Turstaiija. tammik. 8 p. ~ Thtirfiilay. Jan. S
Kasviksista
Kylminä, t a l v i - j l m o i i u i ovav k a s v i k - j
.set k a l l i i m p i a j a vaikeampia saada!
k u i n i n i l l o i n k a u n m u u l l o i n . Kaytiä-^j
käa siUom perunoita ruasaasti .silla |
:ie si.«altavai r&utaa, C - v i u i m i i n i a j a ;
m u i t a tarptH^llism ravmio-amelia. j
SpaghetiTrTnukaroiii ja.rii-si ovat h y - i
v i i i ruokia m u t t a ne elvat vastaa po-.j
r i m o u a ravintoarvossa . s i l l a ne eivat !
s i s a l l a m a i n i t t u j a min«»raali>jaja v i t a - |
m l i n c j a .
K a y t t a k u i i j o k a pJiivu r u u a n valmis-tami.
st'S.sa raakoja kasviksia kuten
k e l t a j u u n a , l a n t t u a, k a a l i a ju m u i t n ;
.s;iatavj.ssa olevia salaattiku.sviksia. ;
K a y t t a k a n . k a i m u t e l l u j a tomuatte- i
, j i i tai l o m a a i t i m c h u a u.seusti. T o - j
! n i a a t t e j a v o i Ihinmittaa ja kayttuä t o - j
I maattisopassa. lisäkkeenä kasvisopas-
. SU t a i n i s i n j a spaghetMn kanssa. J o s
. t o m a a t t e j a keitotadn kauan kuten
j .spaghettikastikkeon valmistamise.ssa-
I km, ric menettävät C - v i t a m i m l .-irvon-sa...
, ,•
K a n n u t e l u t tomaatit, jotka on; k e ­stillä
k a n n u t e i t u j a , ovat C - v i i a m i i -
n i s t a r i k k a a m p i a k u m k a l l i i t , tuoreet.
t,aIvolla kasvihuonces.sa kasvatotui t o ­maatit..
.. . •• • -"
Keittäkää kasvikset kuorineen jos
mahdollLsta.. J o s ne o n k u o r i t t a v a on.
paras lehda se a i v a n , ennen niiden
keittämistä. M i n e r a a l i t j a v i t a m i i n it
h a v i a v a i jos ka.sviksets«^Lsovat k a u an
vede.^Uja.
Keittäkää ka.svlkset kannellisessa
asiia.ssavhhas.sh kiehuva.ssa suolave-;
de.s.sa n i i n pienen ajan k u i n mahdol­l
i s ta ja -käyttäkää jotenkin ' j u a n yt
k e i t i n v e s i . .
K a n n u t e t u t kasvikset ovat ylita' r a -
viUsevia k u i n tuoreetkin. N i n a on v a in
liiinniiteltavä kannussa olevan mehun
kaii.s.sa. Jo.s n l l t a lamniil«'taun k a u a ii
häviaa n i i d e n vitamiinipitoi.suns.
I
Keittiöneuvoja
Kuvia .ChalkRiverin 820,000,000 maksavasta tehtaasta, jossa valmistetaan radioaktiivisia
Motopeja. Ylempänä vasemmalla nähdään isotopin varastohuone, jonka seinät turval­lisuussyistä
täv-tjy olla paksua betonia ja lyijyä. Alhaalla vasemmalla nähdään kone;
joka valmistaa hienoa quartsilankaa,.jota käytetään mikropunnituksessa. Alhaalla oi­kealla
on monimutkainen mikroskooppi, jota tarvitaan mikrokemiallisessa tutkimus-:
•työssä." • • ^ • . • • . , . • • • ; . - • . . : . . . f . ; •,. ^ - . ^ ^ v..^.
Vasemmistolainen penikkatauti
Suomen A k a t e m i n e n Sosialistiseura
n j u u r i julkaissut K a n s a n k u l t t u u ri
•y : n kust£(ntamanä V . L ' L e n i n i n k i r -
l i t t a m a n " P e n i k k a t a u t i , vasemmisto,
lisuus lastentautina kommunismisr
, m i e l e n k i i n t o i s e n kirjasen. Tämä
I r j a , jota on: C a n a d a s s a km . a i k o i?
a a n levitetty suomenkielisenä,- on
inäkin päivänä , e r i k o i s en ajankoh-l
i n e n luettavaksi., m m kommunisr
sille k u i n m u i l l e k i n : työva*enlukkeen
y s y m y k s i i n vakavasti suhtautuville
l i e h i l l e j a n a i s i l l e ; Seuraavassa on
^hennelmä K o m m u n i s t i s s a j u l k a i s u s -
n l m i m e r k k i I. L : n pitämästä k a t -
auksesta:
V. :ip20. k i r j o i t e t t u . " P e n i k k a t a u t i " ,
uoren kommunistisen liikkeen kas-,
uvaikeuksia, v a s e m mistolaisuuden
i s t e n t a u t i a käsittelevä teos, k u u l u u -:
i n .kansainvälisen, tyoväenhmkeen
«rustaviin t e o k s i i n . M u t t a v a i k k a se
n taistelukirjä; joka "poleemisessa
luodossa käsittelee oman aikansa
ysymyksiä, siinä on, k u t e n L e n i n in
ikäisessä kirjallisessa tyossa. min^
isi£i 011: s e . e t t ä ame-
; r i a l i s m i on-yrittanyt
ai;^S!p alle k a i k k i •, t a -
maat. Tässä: asias^-a
lusjohto auttaa sita
l a n , j o t a osoittaa se
i n y t k i n yritetäänLi-
)itustyd, o n t u o m i t i a -
l e n ei a t i t a työväen-tstoin
se heikentää 51^ ;
t a l i s m i n /. armottotna n •
.'ssä — U o t i .
Kokousilmoitus
C S J : N HEARSTIN OSASTON
knakausikokous pidetään joka
trankaiiden toinen . sanntmtai,
kello Z päivällä.
Kokousilmoitus
C S J : n Wanupin osaston kuukausi-
M^onkset pidetään joka kuukauden
iimeinen sunnuntai, kello 1 i.p. osas-o
n h a a l i l l a . Sihteerin osoitei Voitto
:«hti, Wanup. Ontario; •
p a l j o n nerokkaita yleistyksiä, n n n
lennokasta ^ja samalla tieteellisen'
t a r i c k a a : t o d i s t e l u a , sellaista, a j a n t a ­p
a h t u m i e n syväluotausta,. että se p ar
k o s t a k i n herättää l u k i j a n syvällisem­m
i n ajattelemaan j a p a r e h i m i n y m ­märtämään,
m i ta epälukuisia ongel­mia
joiden ikanssa meidänkin- a i k a m ­me
tyovaenhike painiskelee..
L e n i n i n teos käsittelee n u t a v a s e m -
m i s t o v i r t a u k s i a ,joita e s i i n t y i nuorissa
kommunistisissa -puolueissa, ennen
k a i k k e a Saksassa, E n g l a n n i s s a j a I t a ­l
i a s s a vv. 1919-1920, j a j o i d e n edusta­j
a t — useimmiten v a l l a n k u m o u k s e l l i ­sessa
kärsimättömyydessään .— sa--:
maistivat oman taistelu v a l m i u t e n sa
j a j o u k k o j e n tai.steluvalmiuden. K o m ­munistiset
puolueethan: syntyivät e n ­simmäistä
maailmansotaa seuranneen
v a l l a n k u m o u s l i i k k e e n . pyörteissä - t a i
.sen; vaikutuksesta, ankarassa taiste-l
i i s s a r e f o r m i s m i a . j a sosiahchauvinis-,
m i a vastaan, jotka.vastustivat jyrkästi
k a l k k i a kumouksellisia muutoksia. • N e
jc-utuivat mitä . v a i k e i m m i s s a • olois-sa
o p p i m a a u kommunismin teoriaa : j a
t a k t i i k k a a . Sima mitä auttoivat V e ­näjän
bolshevikit, oman puolueensa
l a a j a a n ' taistelukokemukseen nojaten.
M a i i u t u s s a teoksessa Lenin antaa
v e r r a t t o m a l l a tavallaan opetusta polir
Moskovassa suunnitellaan
kuitutehtaan perustamista
Suomen kanssa
: H e l s i n k i , — - (.S-S). — S T T : n : s a a ­man
: t i e d o n mukaan l a h t i suomalair;
n e n neuvottelukunta -johon kuuluvat
l a k i t . t r i ' : : J . O ; Söderholm,, lähetystö­neuvos
Otso V a r t i o v a a r a j a d i p l . i n s .
Esko B r a x jouluk. 28 p. Moskovaan
neuvottelemaan. l>}euvostoliiton v i r a n -
omaisten kanssa suomalais-neuvosto-h
i t t o l a i s e n .kuituteolliSuusyhtiön p e -
rustamisjarjestyksesta..
K u t e n t i i n n e t t u a s o v i t t i i n •3;2. 1947
tehdyn saksalaissaatavien • transfe-rointisopimuksen.
yhteyde.ssa tällaisen
yhtiön perustamisesta.
Elokuvan sosiaalisesta; merkityksestä
p u o l u e j o h t a j i a ; . : jotka ylettömässä
Vpuhdasoppisuudessaan" pitivät t o i -
«ciintaa taantumuksellisissa a m m a t t i ­l
i i t o i s s a pahennuksena. On- ehdottö-r
masti oltava siellä m i s s a joukot ovat,
sanoi L e n i n j a hsäsi, että !'kommuT
n i s t i e n koko tehtävä o n osata voittaa
puolelleen jälkeenjääneet, osata toi­mia
heidän keskuudessaan, eikä s u i n ­k
a a n a i d a t a itseään heistä keksityillä,,
l a p s e l l i s i l l a : va.semmistolais-^tunnusr
l a u . s e i l l a ."
P o l i i t t i s t e n köniprömissitn mähdol-r
l i s i i u t t a käsittelevässä ;osa.ssa L e n i n in
asitystapa ori, .S^
H a n teilaa m u u t a m i n iskevin :todis-t
i i k a n taidosta, työtätekevien j o u k k o - tuskappalem Saksan vasemmistolaisr
j en enemmistön valtaamiseksi demo- ten väittämän, -etta " k a i k k i n a i n en
k r a a t t i s i n keinoin,; p o l i i t t i s en t a i s t e l u n kompromissinteko" muiden puolueiden
Kokousilmoitus
•k C S J : n SPRUCEDALEN
OSASTON NO: 30 K U U ­K
A U S I K O K O U K S E T
pidetään joka. knnkanden ensimr
mainen :i5Dnnuntai, kello 2 i.p.
Johtokunta kokoontuu tuntia :ai-kaisenunin.
Kokousilmoitus
• CSJ:n P O R T ARTHLTtlV
OSASTON K U U K A U S I K O K O U S
pidetään jokaisen, kuukauden : en-^
simmäinen - sunnuntaiv kello; 7. i l ­lalla;
jo-ka
kuukauden kohnas tiistai, keUa
7 illalla.
Kokousilmoitus
•k C S J : n VANCOUVERIN OSAS­T
O N K U U K A U S I K O K O U K S ET
pidetään joka kuukauden toinen
sunnuntai, : kello 2 iltapäivällä^
CUnton-haalUla, 2605 East Pender
SU, Vancouver, B, C.
kulussa vallankumouksellisen sosialis­m
i n kannalle. . H a n t a r t t u u härkää
suoraan s a r v i s t a : h a n arvostelee k i r -
:peästi kommunistipuolueiden vasem­mistolaisten
kieliei.stä suhdetta joukr
kotyöhön. p o l i i t t i s i i n . .kompromissei­h
i n , toimintaan taantumuksellisissa
a m m a t t i l i i t o i s s a , p o r v a r i l l i s i s s a p a r l a -
niente:i5sa.v::' ; 'V'"-*-v' '••'•^
A j a t e l l a a n p a vain esim. suhdetta
porvarilliseen, p a r l a m e n t t a r i s m i i n . S i -
iianssa•• on torjuttava. :y
. .''käydä sotaa kansäinyaliseft porv'ä-r
i s t o i i k u k i s t a m i s e k s i , sotaa,',: j o k a oh
sata ; k e r t a a v a i k e a m p i , :pitkäaikaisem-^
pt jia m o n i m u t k a i s e m p i k u i n k a i k k e i n:
s H k e l n k i n ; .täyallisisi^^
sistä. sOdLsta.-.;^j
kieltäytyä.-'ludvinfiisesta',' •.. v i h p i l i s t e n '
.välisestä ^ •CvaikKapä. • väin . yäliaikai-k
s t a k l n ) etujen . r i s t i r i i ta
A'äMli^äytÖsta,-; icie^
tähän eivät vain .saksalaiset vasem- teosta j a kompromi£seista_mahdollis-mistokommunistit.
j o i t a - L e n i n . arvos-J-Un^vaikkapä v a m - v a l i a i l c i i i s t e n . kes-^
telee, pitäneet '-poliittisesti aikansa
eläneenä - muotona". . A i v a n saman­l
a i s t a käsitystä o l i a i k o i n a a n myöskin;
suomalaisten kommurustien keskuu-;
dessä. j a se i l m e n i selvästi puolueen'
ensimmäisissä paatoksissa,,,; Lenlmn,
2viillä myöskin Suomen.puolue.paran.:
t i i i nopeasii^-feosia lastentaudistai:
Elävän elaman esimerkkien nojalla;
L e n ; n o.so:t:i
v-Taktiikan tulee- perustua selväjar-:
kiseeh. ankaran-objektiiviseen kysees­sä
olevan v a l t i o n • O a s i t a y T n p a r o i v i en
v a l t i o i d en j a -kaikkien m a a i l m a n v a l - -
) tioiäen) • käikknn.:"luokkavoimtin,, sa-.
1 m o i n k u i n myoskm v a l l a n k u m o u s l i i k ­keistä
saatuun .kokemukseen. ..On hy-'
v i n helppoa osoittaa ' v a l l a i i k i m i o u k -
s e l l i s u u t t a a n ' '.a-in sillä, että h a u k u ­t
a a n pariamenttiopportunisraia, vain
sillä; että •.kieltäydytään osallistumasta
p a r l a m e n r t e i h i n , mutta j u u r i sen tähr
den; että tämä.:on l i i a n helppoa^, e!
tamd ole vaikean, entcam vaikean
tehtävän raikaisemi-sta." ' S i v u 54).
Samasta syystä hän an-osteli niitä
tamättomien.. häilyväisten, v a i n mää­rätyssä
mielessä s e l l a i s i n a esiintyvien^
l i i t t o l a i s t e n kanssa, e i k o . t a m a k a i k ki
ole tavattoman : h u l l u n k u r i s t a , ? Eikö
tämä m u i s t u t a km sita, etta ^ me,; j o s
edessämme o l i s i v a i v a l o i n e n nousemi­nen
toistaiseksi viela t u t k i m a t t o m a l ­le
j a luoksepäasemattomalle^-vuoren-h
u i p u l l e , t a l l o i n edeltäpäin . k i e l t a y - ;
tvisiname s i l l o i n t a l l o i n .kaartelenmsta,
palaamasta t o i s i n a a n , t a k a i s i n , poik­keamasta
' k e r r a n .valitsemastamme
suunnasta: j a . k o e t t e l e m a s t a . v a l i ta
muitä kulkuteitä''" (Sii-u 62).
; Ne, j o t k a eivät _o}«-sita ymmärtä­neet,'-
eivät ole ymmärttäneet h i u k ­k
a a k a a n m a r x i l a i s u u d e s t a ja; t i c t e e l l i -
sfcsik-. : n y k y a i k a i s e s t a ;• s o s i a l i s m i s t a •
yleensä, . l a u s u u L e n i n , samalla k u n
h a n mitä j y r k e m m i n tuomitsee prole-t
a a r i a a t i n asiaa ; v a d i i n g o i t t a v a t komr;
p r o m i s s i r a t k a i s u t .
— K i i n a n suurta m u u n a a l e t t i in
r a k e n t a a v. 246 e. K r . j a se v a l m i s t e t ­t
i i n v- 204.
K i r j . INTO K A L L IO
: K a u p u n k i e r l , teollisuusseutujen ja
l i i k e k e s k u s t e n : väes"töis6ä lienee' n y ­k
y i s i n melko' vähän seljaisla ihmi-slä,,
j o t k a eivat h a r r a s t a elokuvis.sa is*::-
misra'. V o i d a a n sanoay että alkamiuie
y l e i s i n : a j a n v i e t e - ja., huvittelumuotb
o n j u u n . e l o k u v i s s a käyminen. Tämä
e l o k u v a n osakseen saama suosio tulee;
ymmärrettävak.si. k u n otamme, "huo­mioon,
,' että v a l k o k a n k a a n ; esitykset:
soveltuvat m i t a m a i n i o i m m a l l a t a v a l la
•nykyaikaisen i h m i s e n elämänrytmiin ;
eiokuvanäytäntöjaliän on u s e i t a Illas­sa,
näytäntöihin voidaan mennä v a i k ­kapa
suoraan työstä, k o s k a p u k e u t u ­miseen
nähden ei aseteta v a a t i m u k ­s
i a j n e : E l o k u v a o h j e l m i e n sLsälto o n
iLsäksi yleensä sen. l a a t u i s t a ,että- se
ei. a.seta k a t s e l i j a a vakavien pulmien
eteen, vaan i r r o i t t a a hänet pariksi
t u n n i k s i jokahetkisLstä huolista ja
vaivoista. Elokuva t a v a l l a a n siis l a u -
kaLsee sitä jännitystä, j o n k a alaisena
n y k y a j a n i h m i n e n joutuu elämään...
• M u t t a elokuvan merkitys ei r a j o i tu
s u i n k a a n v a i n tähän. ' L i s a k s i se h u o ­maamattamme
avartaa näköpiiriam-;
me. Valkokankaan . välityksellä on
meillä t i l a i s u u s : t u t u s t u a vieraitten
m a i t t e n j a k a n s o j e n ölamaan ja. olo-suhteuinn.
S a n a l l a sanoen: kokonai­nen
m a a i l m a avautuu eteemme elo­k
u v a t e a t t e r i n seinältä. ,
Missä määrässä saamme elokuvissa
käymisestä tämänlaatuisia arvoja i t ­sellemme,
j o h t u u tietyjäti Siitä, miten
a s i a n otamme. • M u t t a vaikka: k i i n n i t -
t a i s i m m e k i n huomiomme usein tois­a
r v o i s e e n elokuvan juoneen,; n i i n sit­t
e n k i n ; v a i k u t t a v a t sellaiset : seikat
k u m elokuvan maatieteellinen j a so­s
i a a l i n e n ympäristö m e i h i n : ; o m a l la
t p v a l l a a n . Näemme m a a i l m a n omaa
Ijhintä ympärifitöammE l a v e a m m a l i t r r i ^''tirkityk-sJlli.siiTJ
joudumme: huomaamattamme totea­maan,
e t t a tuon j a t u o n l a a t u i s e t - i h m i -
set elävät SIIS t u o l l a i s i s s a olosuhteissa
jne.
Tällä k a i k e l l a o n s o s i a a l i s t a m e r k i ­tystä,
v a i k k a sitä ei. t i e t o i s e s t i huo-.
m a t a i s i k a a n Mutta v a s t a Sitten; k u n
myös elokuvan aihe. sen .sisältö ja
a a t t e e l l i n e n sanottava :.ovat- t a r k o i t e ­tut
^ p a l v e l e m a a n : sosiaali.sen elämän
kehitystä, . t u l e e elokuvan:: merkitys
t o d e l l a :huomMta-vaiu;i. Valitettavasti
e l o k u v i a .tuotetaan n y k y i s i n pääasi-a.
s.sa l i i k e v o i t t o a silmälläpitäen; enern,
mäiT±atJX>allise%-a tarkoitukse.ssa k u in
"sosiaalisen elämän kehittämustä;. ajar
t e l i en • ^
T u o l l o i n tällöin- saanMTie: k u i t e n k in
i i a h d a todella sosiaalLsessakin henges­sä,
v a l m i s t e t u n elokuvan. Tässä mie­lessä
- eräs v o i m a k k a i m p i a ;; elämyksiä;
on taman k i r j o i t t a j a l l e ollut m m .
n e u v o s t o l i i t t o l a i n e n elokuva .''Viimeir
n e n : m u s t a l a i s l e i r i " . J o n k a a a t t e e l l i s t a:
sisaUöa j a s o s i a a l i s t a sanottavaa e m ­me
mal t a o l l a - l y h y e s t i Bcloslamatta,
v a i k k a e l o k u v a n k i e r t o k u l k u a i n a k in
pääkaupungin; teattereissa 'lieneekin
Jo takanapäin. Elokuvan j u o i i l j a
aalesi.salto on s u u n n i l l e e n seuraava:
.Vuosisatojen ajat .ovat. mustalaiset
kuljc;skcllet'l opasosiaali.sinä j o u k k o i na
Venäjän a a r e t t o i n i l l a a r o i l l a . ; M u s t a -
lai.spaallikot:; ovat ..vallinneet- näitä'
j o u k k i o i t a a n ko.skemattömalla i n d i v i -
d u a l i s t i s e l h i v a l l a l l a a n .ja-heltan; j o u k i
kojLsa ovat u s k o l l i s i n a . ali-stunejit s i i -
Inm. V a l l a n k u i n o u s i n u u t t a a k u i t e n ­k
i n ympäröivät y h t c i s k u n n i i n u u d c n -
laatui.seksi :ja -se oi xjle v a j k u t t a m a l ta
myös mu.stalaisjoukkioittcn elämään.
Epa.soslaalista inustahiLsleirid yrite­tään
vetaa tuottavan elämän . p i i r i i n,
ja taslä yrityk-scsta muodostuu todella
seuraamisen arvoinen taistelu kahden
elämänmuodon Viililla.- . L o p p u t u l o k ­sena
on, että m u s t a l a i s l e i r i l i i t t y y k o l ­hoosiin,
jo.ssa .sille avautuu a i v a n .uusi
j . i rakentavrin.si.'^altojnen elämä.
: N i m , elokuva kertoo .siis t a r i n a n y h .
tei.skunnälli.sestakehityk.sesta, v a n h an
väLstymiscsta uuden tieltä'. Nais.sa ke­hyksissä
kuvataan erilaisia ihmi.syk-;
silgitä; j a •, heidän, k o h t a l o l t a a n ; j o t ­k
a .selvittävät, katsojalle, h y v i n paljon
yhteiskunnalli.se.sta : elämästä ; j a : s en
pei-usleista. ,; ;.
' Elokuvan :' .sosiaalisesta •; si-sällösta
kiinnostuneet muistanevat myo.s a m e -
rikkalalslstä filmeistä tutun C h a p l i ^;
n i n , j o n k a t o i m i n t a on: v i i m e k s i k u ­l
u n e i n a . . a i k o i n a suuntautunut miltei
kokoTiaan: j u u r i sosiaali-sten elokuvien
tuoitamiseeiv• Meillä . v a r m a a n k in
t u n n e t u i n hänen tämänlaatulsLsta J t - ;
l(jkuvLstaan..on"Nykyäika:', jo.ssä haP',;
käilemattomaUa t a v a l l a . ; paljastate-,
laari. huippuratiönali.soimi.sen k i e l t e i ­nen
vaikulUK t-yont<fkijaan. P y r k l m y k .;
s«siä tehdä' i h m i n e n koneenosaksi on
t u s k i n a n n e t t u paremmin .sydameen-kämpää
j a selvempää tuomiota kuin
n. a . n i t u i s a elokuvassa .Sosiaaliselta
kiinnalta on tämä elokuva siis mitä
• V O i t a i s l i n j a t k a a luetteloa sosiaali­sesti
merkit»avii/.a elokuvLsta Ja m a i ­n
i t a i n m . . a i k o i n a a n - e . y t e t t y "dnarcz",
jo£.sa;y>«sinvä!tä ja d e m o k r a t i a asetet-.
ihn va.stakka!n . j a : jota .katsellessaan
joutui Pakosiakin pohtimaan: -tätä
r r e i d a n k i i i . a i k a a m m e .suurta:kysymys.. _
t a . ' S o i t a i s i i n p a i a u l t a a miehin-myös (
E r n i l c Z o l a n "Minä .sj>tän'-Uroksesta \
v a l m i s t e t tu elokuva, .samoin k u i n P a u l ^
M u m n - O l e n vainottu k a h l e k a r k u r i " ,
ym.-:. .sosiaalisesti voimakas,si.saltöifiet '
elokuvat, n i i n k u i n myös ensimoiaisen \
maaiiman-vxlan jalketn valmistetut !
.s<xiärivastai«et:,filmit. ': K a i k k i ne o.-^; i
£fj:*tava* todeksi -.aiiU-f-n, etta eloku- '
vaJla voisi o l i a j a o n k i n mitä_huomat^r.
ta-.in merkitys .sohiaali-sen ajatteluta-^ ,
Can kehittiTOiselle Elokuva voi p a r - |
h a i m m i l l a a n sekä p a l j a s t a a epäkohtia
ja' luoda, i h m i s t e n m i e l i i n - r a k e n t a v a a;
tahtoa.
; -; Näihm s a a k k a eivät elokuvien tuot­tajat
ole v a l i t t a n e e t v a l i t a aiheikseen
työväenliikettä j a sen piinseätoinii-^
v i e n i h r a i s t e n elämää jä: pyrkimyksiä.
S i r i a a s a tämä o n kyllä ymmärrettä­vää,
sillä: työväenliikehän ei • vielä: o le
ehtinyt;, u l o t t a m a a n v a i k u t u s t a a n s a -
K e i t t o j a ( S t e w ) käsitellään melko
ylei.se.sti "hätäruokina" tpl ; " p y y k k i -
paiväruokina" muttii t i i m a on a i v an
vaara k.isity.s.; K e i t o t oikein valmis-t
c t l u i n n voivat olin yhtn maukkaita
k u i n k a l l e i m m a t paistit. Jos ettei u s ­ko
n l m k o k e i l k a a t a l l a reseptillä.
1 ' i ; puunaa l a m p a a n t a i lehmän l i h aa
2 poytalu.sikalli.sta rasvaa
1 k u p i l l i n e n p i l k o t t u j a .sipuleja
2^2 k u p i l l i s t a k a n n u t e t t u j a tomaatte­ja
teelusikallinen suolaa
1.', k u p i l l i s t a l i h a k a s t i k e t t a .(jo-sfia on
. mausteita)
3 k e l t a j u u r t a p i l k o t t u na
Vi k u p i l l i n e n p i l k o t t u j a vihreitä
• s u o l a k u r k k u j a - <ei välttämätöntä)
li: kupillLSta makeaa tai-hapanta
m a i t oa
;;-Lelkatkäa l i h a noin. 1 t u u m a n pit­k
i i n suikaleisiin.^ R u s k e u t t a k a a liha
j a s i p u l i t ra.svas.sa. Lisätkää tomaa­t
i t , suola ja l i h a k a s t i k e . Pankaa
kansi päälle j a a n t a k a a k e i t o n k i e h ua
h i l j a l l e e n 2 t a i 2 ' i t u n t i a . Lisätkää
keltajuuret j a keittäkää v i e l a 20 m i ­n
u u t t i a - t a i n i i n kauan, että-keitto 011
kypsää. Lisätkää s u o l a k u r k u t J a m a i ­to
10 m i n u u t t i a ennen t a r j o a m i s t a —
6 hengelle. • • • ^..r •
Jos h a l u a t t e saada k a l a n keittäessä
pysymään koo.ssa j a .suhteellisen kova­na,
niin: t i p a u t t a k a a keittoveteen v a ­han:
sitruunamehua. ' ;
— . M o n i r e n 1;on lisännyt 13 p o l l l s i -
naista polliHivoimilnsn. Heitu on n yt
25 j a h e s a a v a t $1,500 p a l k k a a vuo­dessa.
.'..:; .
n o t t a v a m m l n kulttuurielämän p i i r i i n.
M u t t a varmaa on, että sita, m u k aa
k u m työväenliikkeen vaikutus yhteI.s?^:
kunnsussa: yleensä lisääntyy, .se myös
rupeaa v a i k u t t a m a a n kulttuurielämän
ilmiöissä. Tällä hetkellä voimme jo
h a v a i t a , että esim. k i r j a l l i s u u s s u u n ­t
a u t u u yhä enenevässä mäaräs.sä k u ­v
a i l e m a a n j a .selvittelemään työläisen
maailmaa, puhutaanpa^ j a erityisestä
työIaiskirjalMsuudesta.-. M i l l o i n s i t t en
nähtäneen elokuva, j o n k a aihepiirinä
on.esim. järjestyneen työläisen elämä
jä hänen y h t e i s k u n n a l l i n e n taistelun^
.sa?
. LuniUer a i i d SauTnln tVorkers XJ«h^
c n Jc-hti " t h e O n t a r i o Timber W o r -
r " on julkaissut m a i m t m i unjön
maakuntaneuvo-.ton sihieerm, Bruce
Mapnu-sonln puheen, jonka Sudbur>'
D a i l y S t a r i n o m i s u m a radioasema
C K S O on kieltäytynyt Jaajaltamas-:
t a . eikä asiassa ole a u t t a n u t edes O t -
t u v i t a n lähetetyt protestitkaan. S a ­m
a n ohjelman yhteydessä csitettiiväk.
SI s u u n n i t e l t u työväenlaulu " S o l t d a r i -
ty :Forevor".-on m a i i u t u n radioaseman
j o h d o n taholta l e i m a t t u " d r a m a t i s o i ­duksi
propaRandaksi". Koska kenen
tahansa' puhevapauden loukkaaminen
on k a i k k i a käskevä asia jäljennämme
n i a i l i i t u n puheen suomennettuna tä.s-s
i i ; , •
C a n a d a n taloudellinen tulevaisuus
on veitsentcriilla. Thinä to.siasia on
t u l l u t p e r i n llmeisck.sl meille k a i k i l le
p a r : n viime v i i k o n tapausten johdosta.
T n l o u d e l h n e n kriisimme el r a j o i tu
pelkästään A m e r i k a n d o l l a r i e n puut­teeseen.
Se a i h e u t u u s y v i i l l l s i s t a y h -
i t i . s k u n n a l l i s i s t a muutoksista j a m c i -
t i an huilituksemme kykenemättömyy­destä
luoda .sodanjälkeisen kautemme
edellytysten mukainen u l k o m a i n e n j a
k o t i m a i n e n ohjelma. .
C a n a d a n kfins.-i halun.i rauhaa j.n
y . n a v u l l i s i i i suhteita k a i k k i e n ' kanso­j
e n kanssa. Canadan taloudellinen
kasvu j a k u n i u l H n c n edelleen kehitt.v-n
i i n e n riippuuvat m a a i l m a n kaupan
vapaa.sta kchiltymlsestii, tasa-ar\'oi-
.suudm pohjalla k a i k k i i n kansoihin
nähden. M e enimo; voi'hyväk-syä m i ­tään
p o l i t i i k k a a , ininkrc tavkoituksc-i
i a on m a a i l m a n k a h l e e n l e i r i i n j a k a .
minen ja fasismin uudelleen sj-nty-mlscn
j:v uuden .sodan edistäminen.
McUlän tuleva' hyvinvointimme ja
vauraulcmnie riippuvat k a i k k i e n r a u -
h a l l i s i s l a suhtcLs'ta j a k a u p a s t a k a l k ­k
i e n kansojen knns.sa, n i i h i n l i j e t t i J -
na. U - S S . F l . j a Euroopan uudet, de-mökvaUat.
. •
D o m i n i o n hallltuk.semme on y l i v e -
r o t l a n u t : i n u a m m e työläisiä jn f a r m a ­r
e i t a y l i 500 m i l j o o n a n d o l l a r i n mita­l
i i n tämän tilivuoden aikana. Täs-inälliHMi
sitä merklLsec se p u o l e n b l l :
joönan d o l l a r i n ylijäämä; joka ilme­nee
l i i t t o v a l t i o n tuloissa k u n se s a ­notaan
fielvällä. vilurcntämättömillW
j a jokapäiväisellä englanninkielellä;
Kaike.statä.stä h u o l i m a t t a o n meidän
h u i i i i t t f i v a 'JOO m i l j o o n a n d o l l a r i a Y h -
dy.svalloista. M i k s i ? Onko köyhyys
i s k e n y t miiatummc? Nämä j a muut
kysymykset tulevat mieliimme kun;
k u n näemme v a l t a v a t l u o n n o r l k k a u -
temme j a tuotantovoimamme. A i ­heutuuko
se :.siltä,: että olemme olleet
l i i a i i avokätisiä ävustäcssamme sodan
r a a s t a m i a muita? Mc a v a s t i m m e jos.,
s a i n määrin sodan, a i k a n a m u t t a n y t
olemme miltei eristettynä kaikesta
kaupasta. U . S . S . R : n j a .Itä-Euroopän
kanssa. Miten k u r j a l l a " t o l a l l a asiat
ovat," sitä; riittää koro.stamaan se .to-:
hiäsia, että hallituksemme kieltäytyi
ä.skettäirt .myöntämästä vientilupaa
pfehcllennhkämäärällt Jugoslaviaan.
M i t e n moinen hävettävä p o l i t i i k ka
s a a t t a a . Johtaa mihinkään muuhun,
k u i n k r i i s i i n?
Vastaus näl&teu" Ja m u i h i n k y s y m y k i •
s i i n löytyy siitä tos^iaslasta. että me;
olemme liittyneet A m e r i k a n imperia-.
l i s t i en j u l i s t a m a a n Ideologiseen, t a ­loudelliseen
Ja p o l i i t t i s e en sotaan
muuta maailmaa vastaan. MclIJä o n
MYÖHÄSTYI
Katuväunuun tullut nainen avasi
käsilaukkunsa, otti sen sisältä raha-»;
kukkaron, sulki käsilaukun, avasi ra-,
hakukkäronsa ja otti sen sisältä d o l -
liirin, sulki sen:ja pani sen käsllauk-kuuosa;
jonka hän ' sulki Ja ; antof^
dollarin konduktöörille, jolta hän s at
va.staan pientä rahaa.
' Sitteii hän-avasi käsilaukkunsa, otrv
M sen sisältä rahakukkaron, avasi sen»
pani; pienet rahat- sen sisälle, :8ulkl:
.sen, pani .sen.käsilaukkuun, jonka hftn;
sulki, ja huomasi, että hän pii kalcBl-asemaa
sivu siitä mihin hänen piti;
pysähtyä. *
PuheUmet: Kont. 990 ^ koti SM»
" Konttori:
62B Government Road We«t -
Room 31
Bruce Willmins, K. C.
LAKIMIES — ASIANAJAJA.
\NOTABIO
KIrkland Lake Ontulo
» KUULUISAN L A A K A K I N TEOS
R A K K A U S E L Ä M Ä N TIENVIITAT
jonka ensipainos myytiin loppuun muutamasca päivässä
saatuaan loistavat arvostelut ilmestyessään/ on nyt saa»
tavana meiltä suomenkielisenä. Tämä teos vastaa kaik­kiin
sukupuoliasioita koskeviin kysymyksiin asiallisen
pätevästi. 240 sivua. Hinta kovissa kansissa ainoastaan
$3.00 poslikululneen; Rahan tulee seurata tilausta.
• • •
KALEVA BOOK CO.
121 East 126 Street New York City 35. N.Y.
QUAKER
Tuotteet
tuottavat
tuloksia
# Saatte ;.apaikallises-
'rta kaupastanne tai va-;
r astohuoneestamme.
Oil Cake Meal
e N ä i s K k öljykakkujau--
.hoissa on-suuri maarävita-
-^miineja, tarkoitettu; sekoi­tettavaksi
jyvien kanssa'
.tehdäkseen ravitsevaa mai- _
tokarjan niokaa.lCK» paunan säld<i .v;;4^
V Ä L I T Ä M M E
FUL-O-PEP munitusmäskiä 4.25
QUAKER munitusmäskiä 3.95
FUL-O-PEP Super Green Pellets
(Ruohoa pillerin muodossa) säkki 4.95
QUAKER raappimisrehua 3.70
FUL-O-PEP raappimisrehua 4.05
Maitokarjan seoksia,; 16%, säklu 3.60
Maitokarjan seoksU, 24%, säkki 4.30
SIAN. ALQTTAMISMASKIA, säkki 4.35
SIAN KASVATUSMASKIA. säkki 3.85
SIAN LOPETTAMISMASKIA. säkki 3.95
SIAN RUOKAA
QUAKER jauhoja, 98 Ib.
4.00
4195
IVORY jauhoja. 98 Ib. 4.65
NO. 1 RUOKIMISNISUA ...3.35
ALPHONSE E. CHARETTE & Sons
JAUHOJA.JYVIÄ .REHUJA
186 Louis St. Puh. .3-0531 . Siidbiiry,
v.ejä A t l a m i i a vapausklrja, Blutt»i^ . ^ ^
a a i o a a m e r i k k a l a i n e n - v a i t J o « i « K ^ . ; j
F r a n k l . n Oelano Roosevelt, Jolla <di}
nitt4västi kaukonäköuj-yttä, halua Ja ~
kykyä sen määritelmien toteuttamf-'.-.^
seen — o n k u o l l u t . Meidän eanada-iivi.*>
ct taloudelliset J a poliittiset po­momme
ovat vaihtaneet meidän kan­s
a l l i s en iisenalsyytcrame — kuten Ije i'; .
toivovat — eräänlaiseen nuoremman, -
o s a k k a a n asemaan maailman hallit-.;
stmisessa " k a i k k i v a l t i a a n " Amerikan i
d o l l a rm a v u l l a . ^
Onnek.«emme on olemassa keinot* >
lämänsuunuiseen asioiden kehittyml-'; y;- •;
st-n ehkaLscmisecn. Canadan kansa-/' ;
»alsma on velvolliauutenune Järjestyä-;-
J a keskustella näistä kaikkein tär-keimmtsiä
maamme taloudellista ja '
y l i t e l . s k u n n a l l i s t a ohjelmaa koekevista?-
a s i o i s t a j a .sanoa v a l i t u i l l e parlamen-t
i n jäsenille mitä me odotamme heilvrl ;
tä. Nykyinen a i k a v a a t i i , että kan-rii :
sa j o u k o t ilmaisevat mlellpteensä/Jär-^ j
j e s i y n c e n työväen o n .esitettävä e n - - ,
t l s t a aktiivisempaa osaa k a n s a l l i s e n ; ';
p o l i t i i k k a m m e maärlttelcmlscs.sä. 1^-'' ;•
ma merkitsee paljon enemmän k u i n ' ' •
päätöslauselmat J u äänestäminen vaaii.ii
lipäivinä. Se merkitsee todellista o-^vj^
s a l l l s t u m i s t a h a l l i t u k s e e n sen rakex>^
teen k a i k i s s a kerroksissa. ,
C a n a d a n työläisten tulee o l l a edus- ; :
t e t t u i n a kuntien, m a a k u n t i e n j a l U t i "
t o v a l t l o n hallituksissa. Työväen e^''
dustus hal]iimollIsis.sa elimissä on a i ­noa
l a k u u m a a i l m a n r a u h a n puolesta
j a niitä v o i m i a vastaan, Jotka Johtal"- *,. ;.
sivut meidät työttömyyteen, lamaan-." •
nuskauteen, faSLsmlin j a uuteen on''-''
ncttomuuteen — sotaan. ^
T o i m i k a a m m e kalkki yhdessä Ja.?
luokaamme ohjelma elintasomme pa- y ;
rantamlseksi ja ; muodostakaammo». ;
CanadJUita voimakas, edistysmielinen'
J a Itsenäinen maa vapaiden kansojen'
pcrhee.ssä.
. , . • ; ' . ; • .:,'.:;•••','"•;•. •••.;••••:.•• ,r,-
Tämil o n .se p u h e , m l t U . e l sallittu e--f
s i l t a a radiossa. Olisiko sen esittämi-;; ;
nen ollut vaaraksi kenellekään, l u - ;
k u u n o t t a m a t t a tietenkään niitä, J o t - ;.
k a kontrolloivat tämän maan teolil-
.suuden j a puhevapauden — r a d i o n J a ' . ;
.sanomalehdistön. Missä o n se p a l j a n * .;
k e h u t t u j a y l i s t e t t y puhevapautemr.;
me?
'mi
ii
m
^1
,''M I
\
l j
•'•rl
r~\
•'"il
1
m
ai
mm