Vapaus, January 8, 1948

              Torstaina, tammik. 8 p. — Thursday, Jan.
, ') .---Independent iabor pt$»n of Flnnisb Canadians. Es-ilUUlied
Nov. 6tb 1917.' Authorized
M-aeoond class nxail by the Post
flttfipe XlepajrtmeAt o t t a v a . Pub-ttabed
tlirlce weelcly: T u e s d a y s .
Duindays and Sattuxiays by. Vapaus
^Publishing Company Ltd., at 100-102
fSbn St. W., Sudbury. Ont^ Cansda,
Telephones: Business Office 4i"42«.
Editonal Offjc«^ 4-4265. Manager
«E.*Suksi: Editor W. EkJund. M a i l i ng
address Box 69. Sudbury. Ontario.
Advertising rates upon application.
Translatiön free_^f charge.;
T I L A U S H I N N A T :
Canadassa: lVk.$5Ä)6Jck.$3.00
3 ltk, 81.75
Yhdysvalloissa: 1 vji. $6.50 6 kit. $34»
Suomessa: 1 vk. $7.00 6 kk. $4.00
Atdeen asema epävakava
Britannian työväenpuolueen pääministeri Attlee piti 65.
"^syntymäpäivänään puheen, jonka johdosta hän on saanut
kaikkien Aiaiden taantumusvoimien kiitokset. Esimerkiksi
^^^^ - i ^ ^ JehtiGlobe and Mail myönsi
toimituspalstallaani että pääministeri Attleen sanat ovat iha­naa
musiikkia hänen leimatessaan Neuvostoliilon sosialistisen
järjestelmän "imperialismiksi"; Ja idiksi niin? Globe and
Mailin arvioinnin mukaan "elinkautisen sosialistin sanat vai­kuttavat"
paremmin joukkoihin kuin kaivoskapitalistin sanat!
^. {Globe and Mailin toimitus ei liioin ole mikään tuulenvietl-vä
toiveajatusten pesä. Kouluutettuina propagandisteina
Globe and Mailin toimittajat näkevät helposti sumuverhon
läpi, että pääministeri Attleen neuvostoliittolaisvastainen
mielenpurkaus oli todellisuudessa työväenpuolueen johdon
ukaasi; ei niinkään paljon kommunisteja", vaan työväenpuo-
. lueen vasemmisto^ppositiota vastaan. Se oli pääministeri
Attleen vastaus Britannian suurpääoman puolesta niille työ-
: yaenpuolueen jäsenille ja vasemmistojohtajille, jotka vaativat
hallitusta palaamaan sosialismin linjalle uiko- ja sisäpolitii­kassa.
Samalla kertaa se oli merkinanto Ranskan ja Italian
oikeistososialisteille, että heidän täytyy alistua Wall Streetin
\ rahamiesten apulaisiksi oman maansa kansanjoukkoja vas­taan.
Globe and Mailin toimituskirjoitukse.ssa nämä seikat
^esitettiin maanantaina seuraavin sanoin: .
i V " ; , . Mielenkiintoinenrkysymys on se, miksi hän (Attlee):
valitsi tämän hetken kovimmalle: hyökkäykselleen (Venäjän
kommunismia vastaan). Kaksi hyvää syytä voidaan olettaa.
0^ Ensiksimr. Attlee haluaa Britannian unionistien hylkäävän
kommunistien johdon ja hän halu^ia omien seuraajiensa cryp-to-
communistien (työväenpuolueen vasemmistolaisten) .saa­van
tietää, että puolueen johto ei hyväksy heidän neuvojaan.
Toiseksi hän haluaa varoittaa länsi-Euroopan ystävällisten
. .valtojen ihmisiä... siitä, etteivät, he saa hyväksyä kömmu-histien:
omaa arviointia edistysmielisen, ajatuksen edustuk­sesta.
Jos mr. Attleen sanat auttavat joitakin ranskalaisia,
italialaisia j a saksalaisia välttämään tämän vakavian virheen,
niin hän on tehnyt suuren palveluksen;
"Tehnyt palveluksen" — kenelle? Vastaus on tarpeeton.
Mutta Britannian työväenpuolueen hallitus on viimepäiväis-tenedesottamisiensa
muodossa antanut täysin kielteisen vas­tauksen
siihen, missä miljoonien ihmisten keskuudessa kautta
inaailman odotettiin myönteistä vastausta. On nimittäin turha
-kieltää, että syvemmällä joukkojen sydämissä on tähän päi-
. vään asti ollut salainen toivomus, jotta kun Britannian työ­väenpuolueen
hallitus näkee kokemustensa avulla kuinka tur-
IhioUista ja Britannian kansallisille eduille vaarallista on lis-tuminen
Wall.Streetin armolMe, niin työväenpuolueen johto
"tulee, järkiinsä" ja kääntyy sosialismin tielle. • Nyt näyttää
kuitenkin ilmeiseltä, että oman puolueensa jäsenistön ja kan­sallisten
vaatimusten vastustamiseksi työväenpuolueen johto
menee .entistä syvemmälle opportunismin tielle ja antautuu.
täydellisesti luokkavihollisen linjalle. Tämä on katkera ja
vastenmielinen toteamus myös meidänkin lehdellemmCi mut-
•tä ilmeinen tosiasia on, jos ennustaminen' on sallittua. että*se
. ei voi muuta kuin kärjistää suhteita Britannian työväenpuolu­een
vasemmiston ja-sen pikeistojohtajiston välillä. Attlee-Öevih-
Crippsryhhiävoi.tässä taistelussa saada alustavia voit- •
tojä, mutta historiallinen totuus on se, että sen osaksi tulee
lopullinen ja auttamaton häviö.
POIMITTUA
TAAN- TAAtUiKtS
"DietsJla oleva härännj.sjtainr.rj 1J-hän.
sj'öjä on: tragikoomjlijnen naky:
pak-suruhoinen rumilus pjc-ne.i vihan-nespoydan
ääressä — silmimniankau-kai.
sep.akangastuk.5ena veri.^c-l paah-t
o p i h v i t . . .
"Jotenkin samanlaLsja .tragikoomj!-
l!:-i\a tunteita herättävä n~aky. on m-e.
Iestämme myös se kun kokoomuksen
kolmileakalset pamput:. juhlapuheis-
.saan röhkivät viijnolla aan«;lla Jun-
.luk.sia -^demokratiasta." — ..Suomen.
Akateemisen Sosialistiseuran ".Sojh-aun
säkcni.?sä",. •
OMISTA YSTÄVISTÄ AN
IIANET TUN-NETAAN
Mitä Webb kumppaneineen toivoo
ön%e. ettei (Britannian» työväenpuo­lueen
ulkopolitiikkaa mainosiettaisiin
maailmalle siten, että monet/työväen­puolueen
Jäsenet äänestävät sita yas.
taan .samalla kuin k o n . 5 e r v a t i i v i p u o l u - ,
een oppositio äänestää kuten aikai-
.semminkin sen puolesta, .siten asoitta-cn
luottamuksensa Bevinin ulkopoli­tiikkaan.
• , :•• • .;•
— CP-uutistielo Jouluk 28 j).
KUKA AUTAA JA KETÄ
" . . . Me olemme antaneet Kreikan
vakinaiselle armeijalle 74.000 tonnia
sötatarpeita j a kaiken ruoan Kreikan
100,000-miehelle armeijalle; on täy-delli-
sesti epäilyttävää, että Jugo,sla-via
Ja Bulgaria oli.si('at antaneet.lähi­mainkaan
yhtä paljon: apua kapmal-li.
sille. joiden lukumäärä uskotaan ole-
•van 20,000... Tämän vuoksi Kreikas­sa
on vaara, ei niinkään paljoa poh­joisesta
tulevasta, interventiosta, vaan
sisäisestä romahduksesta. — Walter
Lippman. •
Leipävarras yhä korkeammalle
Virallisten tietojen mukaan kohosi;Canadan elinkustannus­indeksi
viime vuoden^kana 18,9 pistettä. Tämän lisäksi heti
kuluvan vuoden alussa.hyppäsivät muutamien tärkeiden ruo­katavaroiden
hinnat huomattavasti ylöspäin. -Kaikki sianli-hasta
valmistettujen tuotteiden hinnat kohosivat noin 10
senttiä paunaa kohti. Tämä on jo vaikuttanut sen, että muit­tenkin
lihatuotteiden hinnat seuraavat perässä.;
^.Tällainen, hintojen nousu merkitsee monille työläisperheille
suuria vaikeuksia ruokkia perheitään kunnollisesti: Nyt ei voi­da
puhua hintojen ja palkkojen kilpajuoksusta, jös^ sellainen
vertauson edes koskaan pitänyt.paikkaansa; vaan nyt voidaan
Sanoa, että jtässä kilpajuoksussa ovat palkat täydellisesti kär­sineet
musertavan tappion.
J Porvarillineh leiidislö. ja suurten tourastimojen omistajat,
ovat siitä lähtien kun ilmoitettiin, että Canada on tehnyt B r i - :
tannian kanssa kauppasopimuksen elintarpeiden viennistä,
vaatineet erikoisesti liha- ja meijerituotteiden hintojen nosta­mista.
Tämä vaatimus on nyt täytetty. Kuka sii^
hyötynyt?
! Canadan pakkaamotyöläisteniuiionjolitaja Fred Dowling
|anoi tämän lihan hinnan kohoamisen johdosta; että. joulu­kuun
1 päivänä oli lihapakkaamojen.varastoissa lihaa 100-:
000,000 paunaa ja jos hinnat nousivat keskimäärin 10 senttiä,
paunalle, niin pakkaamot voittivat yksistään sillä lihalla mitä
Öll-varastossa $10,000.000. "Tällä summalla", hän sanoi, "voi­daan
maksaa seuraavan neljän vuoden aikana koko se palkan^
korotus, jonka unio äskettäin voitti."
ivHintojen nousu merkitsee jokainen kerta encnimän rahaa
kapitalisteille ja vähemniän ruokaa työläisen pöydälle. Toron- >
Jon "Housewives Gonsumers Assoeiationin" : puheenjohtaja
pnrs. Rae.Luckock sanoi, että "nyt tarvittaisiin ostolakko". Ko­ko
kansan yhteisiä ponnistuksia todella tarvittaisiin, että saa-laisiin
sulku hintojen jatkuvalle nousulle.
ON SIINA "SYNTIÄ"
KUUSISEN KONTOLLE!
^Pitkä.ssä toisilta lainaamassaan par-
•jausartikkelissa O. .W. Kuu.sista-vas­taan
rajan eteläpuolella ilmestyvä
".sosialidemokraattinen". Raivaaja löi
jouluk. 27 p;nä seuraavanlaisia "valt­teja"
pöytään:
" . . . Kunsiiien ei tunnustanut mi-.:
tään muuta tietä .kuin sen, minkä
Marx oli viitoittanut-,... Hän vältti iy,.
1917), että Tokoi oli turmeltunut pu­hemiehen
halhtuksenpäämiehen toi­messaan.
.. Sosiaalisen vallankumouk-
.sen uhkaa oli ilmassa j a ja Kuusinen
uskoi m a a i l m a nvallankumoukseen.
Kän oli kapinan ideologinen isä, vaik_
kakin papinpojat Manner ja. .Sirola
näkyivät häntä enemmän ulospäin.;.
Hän laati si-sällissödan aikana 'Suo­men
• työväentasavallan' perustuslain,
jonka tahtoi toteuttaa. Monet olivat
häntä vastaan, monet, vedettiin mu­kaan
vastoin tahtoaan, kuten To-
"koi ja tri G y l l i n g ,..;' ^
L i i lA ON HEIKKO
Varmistuakseen; siitä, ettei han
juovuspäissään aja autoa joulunpyhi­en
aikana eräs* torontolainen lukitsi
autonsa -joulukuun 23 p:nä ja pani
molemmat avaimet kirjekuoreen, joi^r
ka hän lähetti postitse itselleen. —
Uutistieto.'
HAAVAT JA VOITEET
"Väkijuoinatulot voivat auttaa sai­raiden
parantamista" oli otsikkona
siinä, äskeisessä .uutistiedossa mis.sä
kerrottiin, että Ganadan N. W. T :n
väkijuomakaupasta saatavia voittor
ju voidaan ryhtyä käyttämääiv s a i -
rashoidon avustamiseen pohjoisen i n ­tiaanien
keskuudessa. — Valkoihoiset
toivat, väkijuomillaan intiaaneille en­sin
haavat, j a sitten, voiteet!-
Kapudosimissa
ryMiffääii
jäsenryntäi^iieen
Kapu^iasinsr, Ont. — Koska tämä
o n ensimmäinen k:rje tänä vuonna,
nnn lausun tässä. kaikille yhteisesti
tovorilii.sc-n uuden vuoden tervehdyk-
.HfyR ja. samalla: kiitän Vapauden joh­tokuntaa
ja toimitu."!ta niistä kauniis­ta
lau.sunnoj,s:a j a onnitteluista, j o i l ­la
o n meita kaikkia avustajia muistet­tu.
Yhdyn täydellisesti johtokunnan
ja"toimuuksen toivomuk-seen, että j a t ­kukoon
yhteistyö ja lammin toveruus
y i i a /^klelleenkin .ke.skuudessamme.
Taman vuoden ensimmäisen nais­ten
kerhoiUan järjestää H i l j a Lehti­saari
tk.: 15 p:nä. Silloin kaikin ker-;
hoon kenelle se vain suinkin on mah­dollista,
sillä n im harvoin kuin kerho
kokoontuukin; antakaamme .silloin s i l ­le
suta parempi kannatuk.semme. •
Saira.skomitea toivoo, että Toronton
osa-ston sairaskomltean jä.senet Ja
muut henkilöt, jotka, käyvät; .sairaita
kat.?oma.s.sa General Ho.spi talissa,
muistaisivat- käydä tervehtimässä
John Knuuttilaa. Han on täältä K a -
pu.skasingista ja on ollut. mainitussa
sairaalassa JO pitemmän aikaa. Tie­tojen
mukaan häne.ssä on. tehty leik­kaus
joulukuun 29 p:nä. Toivomme
Jussille hyvää vointia. Sairaskomlte­an
työ on todellakin hyvin tarpeellis­ta
ja .samalla kaunista. Niin täällä:
kuin muillakin paikkakunnilla muis-
-tettiin .sairaita joulupaketeilla. - ~~'
Sairautta ilmenee myös usejn s e l ­laista
.sopimatontakin, josta monasti-kin
on ikäviä seurauksia ja mitkä
päättyvät liiankin asein hyvin epätoi.
voisim tekoihin. Tämä on juoppous-paheesta
aiheutuvaa, .sairautta ja sitä
ihnenec melko suuressa mittakaavas-
.sa. Eikö tälle .sairaudelle löytyisi so­pivaa
lääkettä, sillä .se olisi hyvin toi­vottavaa.;
On kovin surulll.sta j a ihan
.säälittävää katsella kuinka monta hy­vää
ihmistä .sortuu tämän sairauden
uhriksi. Koetetaanpa näin vuoden a .
lussa kaikin yhdess^ ja kukin »itse
kodaltamme ajatella, että eikö todel­lakin
olisi, paljon kauniimpaa ja ter­veellisempää,
kun juoppouspahe ei
richusi niin suuressa- määrässä kuin
mitä se tahtoo olla ainakin joillakin
paikkakunnilla. .. -
S J : n Kapuskasingin osaston vuosi­kokous
pidetään helmikuun 8 p:nä.
Olisi toivottavaa, että jäsenet ottaisin
vat tämän huomioonsa ja saapuisivat
kokoukseen. -.
Koska jä.senryntäyskin on parhail­laan
käynnissä, tulisi meidänkin osas.
toomme saada uusia jäseniä. Muis­tetaan
siis.pitää tätäkin- asiaa vireillä
ja tehdä siinä parhaammei Uudet
jäsenet ovat tervetulleita. Vanhat.jä­senet
myöskin mukaan: yhteistyöhön,
sillä, "siten .saavutamme parhaimmat
tulokset kaikissa järjestömme pyrin-nöi-
ssa. Raportteri.- • ;
y
Kirj. Jack Chen
Chilessä uhataan
työläisiä
Santiago. — (ALN) — Suuri ame­rikkalainen
kaivo.syhtiö : .Anaconda
Coppcr Co. on uhannut .sulkea' kai­vantonsa
jos työläiset edelleenkin
vaativat palkkoja korotettaviksi. Tällä
toimenpiteellä sc ilmeisestikin painos­taa
hallitusta jatkamaan seuimiojcn
hajoittamispolitiikkaa;
Toronton ° naisten
huomioon
, Toronto.: —^ Naistenkerhon ylimää­räinen
kokous pidetään tk. 12 p:nä
klo 8 illalla D o n - h a a l i l l a . ' Asia on
kiireellinen ja tärkeä; sillä Don-haa-lilla
on suurethäät tk. 18 p:nä-ja mei­dän
haisten on huolehdittava niistä.
Saapukaa naiset siis kokoukseen
joukolla, etteivät tehtävät jäisi aina
yksien j a samojen henkilöiden osalle.
Siellä siis tavataan. — E.
Toronto, .--r-. Ontarion mootloriajo-nöuvojen.
lisenssejä ja ajolupia V. 1948
varten alettiin myydä kaikkialla maa-kunnas.
sa. tammikuun 2 pnä.JNJyt a n ­netaan-
jälleen kaksi lisenssilevyä k u ­takin
a,iitoa' varten. ' • - :- . .
^Ku;mncen vuorien aikana myytiin
Ontarios.su noin 800,000 mcvottoriajo-neuvojen
iKsciissia j a y l i 1.000,000 ajo­lupaa.
: DeparimenLin viranomaiset
kehoittavat autoilijoita liankkimaan
li.sensstt-:ajoissa tungoksen .välttämi­seksi.
. i t u n i a i m e vuonna Jenassa haas­tattelin
keftraa!! Chu Tehiä, jökB on
konunimistien johtaman kansan de.-
mokraattisen armeijan päällikkö, häh
vvalmistaatui: evakuoimaan kaupunkia
Kuomintangm armeijan" hyökkäyl:-
sen edessä. Hän sanoi . vakavasti:
"Jos. tapaukset jatkiivat. kuten tähän
saakka, niin viiden kuukauden k u -
! uttua tilanne muuttuu ratkaisevasti."
. :Nämä eivät olleet pelkkiä korulau­seita.
Chiang Kai-shekin armeija saavut-t
: suuria aluevaltauksia vapautetulla
a lueella, mutta raskailla menetyksillä.
Sitten kesäkuun 30 p:nä alkoi vapaus-armeija
voitokkaan hyökkäyksen jä
S i t ä mukaan kun hyökkäys jatkui hei­d
ä n voimansa kasvoi.
Chiang alkoi hyökkäyksen vapau­tettuja
alueita vastaan 2,900,000 vah­vuisen
armeijan kartssa.' Hänellä oli
248 prikaatia, joista hän heitti hyök­käykseen
227.
Chu Teh sanoi minulle,., että kan­sanarmeijan
vahvuus oli silloin 900,-
000 vakituista armeijaa, 500 sissiä ja
.'3 miljoonaa:.reserviä..
Chiangin joukot, jotka olivat aseis-
. ^ e t t u amerikkalaisilla aseilla ja trans-porttivälineillä,
saivat haltuunsa va­pautetulla
alueella 84 kaupunkia ja
alueen jossa asui 18 miljoonaa ihmls-la..~
Tam"a hyökkäys kesti tammikuus­ta
1946 »^säkuuhun.: 1947. Tässä
hyokkäyksc.s.sä Kuomirftangin armeija
menetti 1,120,000 miestä paatuneina,
haavoittuneenapa vankina;
Kansan armeija menetti 158,000
kaatuneina,' mutta 700,000:sta.: K u o -
R i i n t a n g i n armeijasta saaduista van­geista
o n suurin osa liittynyt kansan-
.qrmejjaan. Huonosti palkatut j a huo-n
o s t i kohdellut Chiangin sotilaat ovat
ensimmäisen tilaisuuden tullessa ka­r
a n n e e t amerikkalaisine aseineen
kansanarmeijan puolelle. v
Chiang luotti liiaksi itseensä. Toi­vossa
saada nopea voitto, amerikka­laisten
aseiden kanssa Ijän alkoi
hyökkäyksen hyvin , kaukana toisis­t
a a n hajoitti voimansa ja jätti hyvin
pienet reservit hätätilaa varten. Nyt
heille on tullut hätätila.
Jos Chiangin tilanne on vaikea, n i in
hänen.t£tloudellinen j a poliittinen t i ­lanteensa
on vieläkin huonompi.
Hyökkäyksen aikana hän puhui k a n ­sallisesta
yhtenäisyydestä, demokra­t
i a s t a ja ;'uudesta perustuslaista" se­k
ä s i i t ä kuinka Amerikan apu on t a r ­peellista
Kiinan asian ratkaisuun.
VuosÄ_ kansalaissotaa on paljastanut
hänet ja hänen amerikkalaiset autta­jansa.
Kuomintangin alueella el ole ainut­takaan
.vastustuspuoluetta.: Kommu­nistipuolueella
ja Demokraattisella
liitolla lei ole toimintaoikeuksia. Vielä­pä.
Kuomintangis.sa olleiden yastus-tiismielistenkin.
kuten kenraalit Peng,
Juhsiang . j a Tsi-sheni on täytynyt
p a e t a maasta; Ei ainuttakaan leh-
I t e ä , joka vastustaa Kuomintangin ;oi-keiston
politiikkaa, saa ilmestyä. K o ­k
o aluetta hallitaan sotatilalakien
mukaisesti.
Lehdet ja kirjeet sensuroidaan ja
rikokseksi : tuomitaan sellaiset, jotka
arvostelevat hallituksen. .j o h t o a.
Chiangin hallitus on diktatuurihalli-tus.
joka hallitsee väkivallan avulla.
Taloudellisesti se on vararikossa;
Inflatio pahinee.; Yksi Yhdysvaltain
dollari nykyään noteerataan 92,000
Kuom'ntangin dollariksi. Vjiosi sit­ten
se oli 3,500. dollaria; Huomatta­vasti
vähentynyt kauppa osoittaa 30,-
000,000 Amerikan dollarin" tappiota.
Kokonaan kansasta eristyneenä
Chiang ci näe ^ u u t a pelastusta kuin
Amerikan dollareissa ja aseissa. Hän
ei uskalla ottaa ainoatakaan askelta
l i m a n : a m e r i k k a l a i s t e n herrojen lupaa.
Se on. antanut: erikoisia kauppa-tk.
11 päivma
. azuH .Ste. - Marie, Önt. — TJc. 11
p:riä pidetään:SJ:n osastisrome yiioö-•
ja llmafluojkeufoia Amenkaiie ja saa- {kokous. Muistakaapa silloin saapua
nut lisään.300.000,000 d o l l s n a lainaksi, j -jokoukteen, että saadaan asia: taas
Tämän lisäksi se on antanut 11 soti- ! • - . ,-
ijörtiai . i x j i u j i U L j järjestykseen lata vuotta varten n u n -
lastukikohtaa Araenkalle. • '
Mutta ellei ennen saatu-4.250.000,000
dollarin laina ole j>elastanut hanta
tappioilla, n i i n ei ole luultavaa, että
uudet lainat voisivat .suä tehdä. Epä-täydelli-
set- raportit osoittavat, että
vapautetut alueet ovat suurampia ny­kyään
k u i n ennen hyökkäj'stä. Näillä
alueilla asuu yli ISQ.OOO.OOO ihmistä.
K i i n a n kansanarmeijassa on nykyään
yli. miljoona vakinaista .sotilasta ja 4
miljoonaa sissiä. Nämä - ar.meijat
ovat edenneet Jangtzen alueelle; joka
on erikoisen tärkeä. Tasta armeijas­ta
o n tullut kaikkien niiden kiinalais-teÄ
edistysmielisten ihmisten toivo,
jotka haluavat'vapauttaa K i i n a n feo^
dalismista j a fasisti Chiangin dikta-.
tuurista. Kuomintangin hallussa ole­villa
alueilla kasvaa" ihmisten myötä­tunto
tätä armeijaa kohtaan.
Suurtt maarefoi-mit ovat saaneet
talonpojat vapautet-uUa alueella l u j i t ­tamaan
otettaan-ja puolustamaan e-tujaan
sekä viemään nämä samat re­formit
muihin osiin Kiinassa.
Chiangin resurssit kuivuvat. Ame­r
i k k a mahdollisesti antaa a.seita. ja:
dollareita, nrutta sieltä .ci tule miehiä,
jotka taistelisivat ""omaa kansaansa
vastaan. Vihaa terroria vastaan ei
voida pysäyttää.
"Uusi Kiina"-nimisessä lehdessä;
Joka julkaistaan vapautetulla alueella
kirjoitettiin toimituskirjoitukscssa äs­kettäin,
että "vuosi tai kaksi taistelua
j ' ! Chianginhallitus on lopullisen t u ­hon
edessä". , K u n Chiang on kukis­tettu
niin silloin demokraattinen ko­koomushallitus
muodostetaan. -
Tämä merkitsee uutta sulkua maail­man
imperialismille, joka osaltaan on
olemassa Neuvostoliitosta . j a itä^Eu-.
roopan -demokraattisista maista.
Maailman taantumus, jota USA j o h ­taa,
e i ' V o i polttaa tätä estettä. Nykyi.^
nen. kansanarmeijan hyökkäyksen
päämääränä on vapauttaa pohjois-
K i i n a ja Jangtze-joen laakso; Kan­sanarmeijan
nykyinen tunnuslause
pn: " N a n k i n g i i n — , j a Chiang Käi-shek
eläväniikiinn"!"
kuin ama ennenkin. Kokouksessa, j o i
ka pidetään mamitun-päivän iltana,
vahtaan vti-kailijat. joten pitäkää tä­mä
tärkeä kokous mielissänne.
Joulua taalla vietettiin niinkuin
isommassakin paikassa. Lapset suo­rittivat
ohjelmaan haalilla j a se oli­k
i n oikein .nättiä. Entäs se uusi:olio­si.
.'=e vasta touhua oli. Tanssittiin
pikkutunneille, saakka oikein vanhan
maan malliin Eemelin ja Jussin soi­tolla
j a . kyllä näkyi olevan hauskaa
Emännät hääräsivät ravintolassa ihan
kuin t u l r olisi-ailut siellä yhdessä pai­kassa,
-kuten sanotaan. Hyvin näkyi
puuro tekevän kauppansa samoin kuin
kahvi j a voileivätkin; Niin sitä pitää­kin
olla touhua kun jotain aletaan
hommata. Menestystä vain tänä
vuonna! .
:Niin on mennyt joulu j a uusi vuosi
iloineen ja .suniineen. Joillain on kai
ollut : hauskaakin ja päinvastoin.
Täällä oli sudburyfaiisakin vierailulla,
nimittäin Hannes. Vuori • perheineen
oli täällä meitä tervehtimässä. Kiitos
vain käynnistä ja tervetuloa toisten­k
i n !
Täällä on ollut oikein kaunis talvi,
ei ole ollut suurempia pyryjä eikä
pakkasia. Radiossa sanottiin, että
tänne päin on tulossa kova myrsky.
Michiganissa : olikin kova myrsky,
mutta taisi se sivuuttaa meidän paik­kakuntamme
ja hyvä olikin.
Hyvää uutta vuotta kaikille Vapau-.
den lukijoille! — S. .
SYNTYMÄ.
PÄIVIÄ
T i j s ^ i n a tk; .6 pnä täytti pike La-keila,
lähellä P o r t : Arilhuria asuva
mrs: Tyyne « r r f .65;%'U0tta. Mrs. Jär.
vi on töLTiinut n o in 17-vuotta Vapau.
den ja Liekin asiamiehenä. Hän on
myöskin- osallistunut innokkaasti S-J
; n osa.ston toimintaan. Onniltelem.
me!
Timantteja Quebecissa
Ottawa. — Täällä äskettäin pidetys-tämän
mantereen, geoloogien ko-
Tanskan kommunisti­puolueen
perustaja
kuollut
Kööpenhamina. .— Tanskan kom­munistipuolueen
" eräs vanhimmista
jäsenistä T.höger Thögersen kuoli äs,,
kettäin; traagillisissa ; olosuhteissä,
Stutthofin ^keskitysleirin, jäsenten
yhdistyksen .johtokunnan, jäsenenä
joutui tov. T; vastaanottamaan, sa­massa
• keskitysleirissä teloitettujen
tovereitten: ruumiita, kun niitä äsket-.
täin Jälleen' tuotiin takaisin .Jsän-maansa
multaan haudattavaksi. Thö­gersen,
joka vuoteen. 1945 oli :ollut
piinattavana^ __Stutthofissa, ol| siellä
saanut vakavia ...vaurioita terveydel­leen,
n i i n että hän ei kyennytkään
kestämään sitä mielenhikutusta, joka
häntä kohtasi ottaessaan : vastaan
vahkilatoveriensa ruumiita, vaan kaa­tui
sydänhalvauksen kohtaamana
maahan .
Thögersen oli eräs Tanskan kom­munistipuolueen
perustajia; oltuaan
aikaisemmin mukana nuorisoliikkees­sä.
Toimintansa: aikana on hän jo.s-i
kus ollut puolueen enemmistöä vas­taankin,
mutta ^ palannut kuitenkin
aina: takaisin yhteiseen rintaniaan.
Viime aikoina toimi hän puolueen
pää-äänenkannattajan ammatillisen
osaston toimittajana.
sa
kouksessa sanoi eräs professori poh-jois-
Quebecissa, James Bayn itäpuo­lella,
löytyvän runsaasti timantteja.
Tämän mantereen geoloogit ovat jo
n o i n sadan vuoden ajan olleet selvil­lä
siitä, että jossakin tällä mantereel­la
ön rikas timanttipesäke mutta nyt
vasta on tutkimusten j a laskelmien
perusteella kyetty määrittelemään ne
seudut, mistä timantteja voidaan et­siä;
Noin sata. vuotta sitten alkoivat
farmarit löytää timantteja pelloiltaan
Yhdysvaltain pohjois-oslssa ja niitä
löytyy.yhä edelleenkin.'• • ,,
Geoloogit ovat laskeneet timanttien
kulkeutuneen sinne niiden i;oin viisi
tai kuusi mailia paksujen jäättiköiden
mukana, jotka peittivät Canadan~jä
osan Yhdysvaltoja noin 25;ÖOO-.i=--800,-
000 vuotta sitten.
Mattawassa on
aloitettu hisfo-riikin
keräys
iVIattanai Ont. — TaaJS on lehti
'tääntynyt. olemme siirtyneet uuteen
vuoteen. Toivomme, että uusi vuosi ^
toisi onnea tullessaan, että ihmiskun.
ta voisi elää rauhassa ja rakentaa
uudestaan sodan häviitämät kaupuni:
git j a kylät. '
Toimintamme on ollut enempi hil­jaista
näin talven aikaan, sillä lumi­set
tiet ja. pitkät matkat ovat hau­tana.
Siksi otammekin talviloman,
pidämme vain kokoukset kerran kuus-
.sa. Osastomme Virkailijakoneistö on
edelleenkin niiden samojen harteilla,
jotka ovat joutuneet jo vuosikymme­niä
olemaan valjaissa. -
Historiikkia meidän suomalaisten
•touhuista alamme täälläkin kerätä ja
keräystoimikuntäan • valittiin Siiri
Rinne; Lydia Mäki ja Emo Salo. Kes.
kustelimme siitäkin, etta saisimmeko,
han joltain isommalta osastolta o.staa
pikkuhinnalla näyttämöllemme kulis^
:seja, sillä uudet tulevat nykyään kai-,
liiksi laittaa.- Uskomme j o i l l a in näyt.
tämöillä olevan enemmän kum omaksi
tarpeeksi kulisseja..: Lopullinen hom­maaminen
jätettiin naisten kerholle,
sillä kun on niitä homman ihmisiä;
. Muistakaahan sitten emäntävaki
kokoontua tk.irp:nä Lydia Mäen luo.
Silloin on paljon tärkeitä asioita kä-:
siteltävänä;. •
Meidän nuoremme ovat n i i n innosr
tuneita jääkiekkopehin, että eivät
jtturi muuhun hommaan ehdi. No on-'
han se terveellistä liikuntaa nuorille.,
^ Mummu.
:—: Satavuotinen, sota loppui v. 1453.
Kuivuus vaivaa Suomen
sähkötehtaiden toimintaa
. Helsinki. — Nykyisesjetä vedenpu.ut-teesta
johtuen on Kymi Oyn omistar
ma Juankosken tehdas joutunut erit­täin
suuriin tuotantovaikeuksiin. K a r .
jalankosken, ainoan varsinaisen k u l -
jetustien.-: kuivuttua .syksyn aikana:
huomattavasti voitiin avoveden a i k a ­na
tehtaan tuotteita kuljettaa vesitse
vain puoli laivanlastillista kerrallaan.
Veden vähyydestä: aiheutuvasta säh-kövoimapulasta
johtuen, voi tehdas
työskennellä vain 1/5 tehollaan, ja
esimerkkinä nykyisistä vaikeuksista
mainittakoon, että tehtaan kartonki-valmistuksessa
tarvitsemme paperi­massa
täytyy kuljettaa Karhulasta
saakka Juankoskelle, kun sen sijaan
normaalioloissa tehdas voisi ympäri
vuoden tyydyttää paperimassan tar­peensa.
- N y k y i s i n kuljetetaan tehtaan
tuotteet kuormarautoilla .Siilinjärven
a.scmalle ja sieltä edelleen rautateitse
markkinoille.
800 työläisen kohtalo
ratkaistaan Ruotsissa
-Tukholma. — Tammikuusta. 1948-"
muodostuu. tmkka neuvottelukuukau-si,
jolloin ratkaistaan 800,000 mies-^
-tä koskeva .kysymys., Noin 400,000
osalta on sopimusko irtisanottu,;mut.
ta toista puolta kosl^eva irtisanomisai- .
ka on siirretty. -
."Irtisanottujen sopimusten joukossa
on mmr suuri maatyöläissopimus.
Eräillä tahoilla ollaan hyvin pessi­mistisiä
rauhanmahdollisuuksien suh­teen
' työmarkkinoilla. Paitsi 10.000
maat.yöläiseh osalta on lakkovaroitus:
annettu Norrlannin j a .Taalainmaan
metsätyöläisten taholta; Aerotrans-^
portin palkkariita, joka jo on kestänyt /
muutamia viikkpja, on .lamauttanut
Ruotsin :lentoliikenteen ja • kaikesta
päättäen tulee muodostumaai^ pitkä­aikaiseksi.
. .V
Haudanhäpäisy Rova­niemellä
.Suomessa
: Helsinki, Marraskuun alkupäivi­nä
on Rovaniemellä tapahtunut tör­keä
haudanhäpäisy.:; Korkalovaaras-sa
sijaitsevan venäläisten sotavankien
haudalta on ristit kiskottu irti j a hei­tetty
hau to ja ympäröivän aidan ulko-
'puolelle.
Teko osoittaa, että "isäin henki" ei;
ole yielä muuttunutpojissa, vaan van­ha
viha vallitsee heidän keskuudes­saan
kaikista ystäv.yysvakuutuksista
huolimatta, jopa vainajiakin koh-:
taan.
Huonoa aikaa ennustava merkki
X 1
aletaan
-iv Koko sotavuosien ajan ja näihin asli on Ontarion metsäteol­lisuudessa
ollut työvoimapula, ^^ain pahimman kelirikon ajan
olivat metsätyöt osittain kcskeytyk.sissä. Metsätöitä tehtiin,
inelkein kaikkina vuoden kuukausina. Metsäyhtiöt ja urakoit­sijat-
etsivät työvoimaa. ~ —
Viime kesänävilmoitettiin, että Saksan-kodittomien leiriltä-tuoda
parasta työvoimaa Ontarioon metsätöihin ja :
syyksi esitettiin työvoiman puute. Tätä ;alettiin myös toteut­taa
ja tähän mennessä on useampi tuhat näitä siirtolaisia tuo­tu
tänne.
Aivan,äskettäin lausui Torontossa eräs .tunnettu metsä­yhtiön
edustaja, että metsätyöläisiä on nykyään riittävästi ja
?Eur(»pasta:: metsätöihin, tuotavat 'siirtolaiset^
Iram-työvoimaresfeirviksi. Metsätyöläisten; unio aikoinaan huo-^
-Jhaiitti, että Ontariossa on riittävästi työvoimaa metsätöihin
ja näinollen ci siirtolaisten tänne tuonti ole tarpeen; Kaikesta
tästä huolimatta siirtolaisia tuotiin ja tuodaan edelleenkin.
Viime maanantaina Port Arthurissa oleva Abitibi Pulp and
Paper Co:nJneLsätyöjohlaja A. J . Auden ilmoitti, että joulu­kuun
loppuun mennessä täytti heidän, yhtiönsä suurin piirtein
katkaisutavoitteen. :Edclleen hän sanoi, että noin 75 prosent­tia
heidän aikaisemmasta työvoimastaan on edelleen käm­pillä,
joista suurin Qsaajotöissä. Tilanne tänä vuonna palasi
"normaaliin".
:Port Arthurista, joka on Ontarion metsätuotannon suurin
keskus, ilmoitetaan, että useat metsäyhtiöt ovat lopettaneet
^paperipuiden katkaisun ja satoja metsätyöläisiä.on palannut
kaupunkiin Ja koska ei metsätöihin "ole. vientiä ovat he jättä­neet
työpaikkaha^^emuksen työnvälitystoiipistoon.
. Port Arthurin työvälitystoimisto ilmoittaa, ettei varmuu.del-:
la tiedetä kuinka paljon metsätyöläisiä on työttömänä,
kuitenkin niitävon:v4Tuomattava-määrä:^'\;SanTalla e :
muutta löydetäänkö työttömille metsätyöläisille"tybmaataen--:
neukuin ensi keväänä kun uitot alkavat.
Tämä. ns.-"normaaliin" palaaminen, on hyvin vakava merk-ki/
siitä, että:metsäteoliisuiidessa Ontariossa on tällä hetkellä
liikaa työ voimaa.ja on hyvin mahdollista, että hakkuusesongin.
lyheneminen. ja__osittainen työttömyys:tulee- jatkuvaksi sillä
alalla lähitulevaisuudessa, joka,jo. todellisuudessa on:havait-tavissa
Thunder"Bayn piirissä.
. K u n tilanne on tällaiseksi muodostunut, niin työläiset var­maankin
kysyvät itseltään,' .että onko nykyinen .hallituksen
siirtolaispolitiikka viisasta, varsinkin kun ei uusiakaan' suu­rempia
työmaita aleta eikä eties suunnitellakaan alkaa-lähi- '
tulevaisuudessa? .
: Metsätöiden vähentyminen on merkki lähenevästä kriisi
Ganadassa.jjonka merkkejä
muillakin työaloilla.
on myös havaittavissa : useilla
PÄIVÄN PAKINA
AFL:n johto imperialismin apurina
Ranskan suuren työväcnliiton h a -
joitusyritys on herättänyt : suurta
huomiota työväen piireissä;v K u n tä­mä
tapahtuu ajankohtana jolloin
taantumus rynnistää kaikkialla, niin
se on sitäkin vakavampi. Ranskan
uniokcskuksen hajoittamisyritys tar
pahtul aikana ja sellaisissa olosuhr
teissä, j o h on jokaisen unionistin t u l i ­si
kiinnittää huomionsa.
Ranskan järjestyneet työläiset kä­vivät
C G T : n (Yleinen työväenliitto)
johdolla äskettäin yhden kaikkein
vaikeimman :taistelun_^lkkojen nos-tamiseksi^
ja. koko Ranskan taantu-musvoimat
SOS. dem. puolueen oikeis­tojohtajia
imyöten olivat asettuneet
työläisiä vastaan;. K u n eivät mit­kään
pi-ovokaattoriteot eikä aseiden
käyttö heitä vastaan saanut heidän
taistelutahtoaan nujerretuksi, niin
Yhdysvaltain : imperialistien johdolla
turvauduttiin toiseen keinoon;, R y h ­dyttiin
hajoittamaan : C G T : n järjes­töä.
Vanhoillisessa"SoirV-lehdessä kir­joitettiin
äskettäin, että jo ;:lokakuun
8° päivänä ; W i l l i am :Bullitt; joka sil­l
o i n vieraili Ranskassapa voimest-i neu­voi
:sosialistipuoluetta hajoittamaan
C G T : n.
j,;Humanitessa,:: kirjoitti;:äsket^
Marcel G a c h i n : . l ' y i i k k o s i t t e n ^ I^
B l u i n kirjoitti Populairessa, että so­sialistit
yrittävät saada työläiset v a ­pautetuksi
kommunistien . mielettö­mästä
j a sietämättömästä :;tyranniu-desta.
Näin U S : n asiamies toteuttaa:
Amerikan imperialistien määräyksiä".
Taantumuksellinen union johtaja:
Jouhauxin j a hänen alaistensa tehtä­vänä,
kuten Amerikan A P L : n ja C I -
O:nvanhoilliset johtajat ovat kehöit-taneet.
oli murskata unio sisältä päin.
mutjta eivät onnistuneet.-TaistelUC-
; G T : n neuvoston sisällä kärjistyi kun
äänestettiin- M a r ^ a l l i n . suuniteTinas-
•ta. -Marshallin suunnitelmaa kan-
"nattava. Jouhauxin johtama ryhmä
sai 14 prosenttia äänistä kun taas sitä
vastustava; ryhmä sai 86 prosenttia.
K u n .sisaineii' murskaamissuunnitel-ma
epäonnistui; n i i n ryhdyttiin-toisiin
keinoihin. Jouhauxin ryhmä-erosi C
G T : s t a ja hänen mukanaanTioin 500.-.
000; työläistä; Tähän uniokeskukseen
kuului 'e»00,000 jäsentä,' joten nume-:
rollisesti: e l eronneiden-lukumäärä ole
suuri; : Se: on; kuitenkin- vakava :k5-sy-mys.
sillä union rakentaminen vie p a l ­jon
aikaa; j a kj-syy: paljon: työtä; H a ­joittaa:
on helpompi kum. rakentaa.
Hajoittaminen.' heikentää;: työväen­luokkaa
j a sen saivat: Ranskan työläi­set
pian tuntea.
, Heti uuden vuoden alussa pääminisr
teri Schuman ilmoitti; että maidon,:
voin j a kananmunien hintoja on nos­tettu
noin 10 prosentilla,; kivihiilen
hintaa 30 prosentilla ja hintojen nou--
su koskee sokeria, saippuaa, rautatie­lippuja,
kaasua j a gasoliinia, : C G T : n
johto tiedoittaa, ettätämän-toimenpi.;
teen johdosta äskeinen palkkojen ko­rotus
ci vastaa läheskään korotettuja
tarvikkeiden hintoja.
Taantumus oli hajaaimufeesta rie­muissaan.
Schumanin äänenkannat-taja"
Intransigeant" k i r j o i t t i : 'Tämä
hajaannus oli hallituksen voitto. J o -;
kainen voi olla vakuutettu, että f i ­nanssiministeri
Rene Mayer oli yhte­nä,
hajaannuksen arkkitehtinä ja aut­toi
sitä kaikella voimallaan." Näin
avoimesti -taantumukselliset ;tunnus­ta
vat osallistuneensa työväen rivien
hajoittamiseen.
; Ranskan,CGT:n johtoa on syytetty
kommunistiseksi vaikka siinä oli Jou—
haux tovereineen.: Kolme muuta joh­tajaa,
jotka eivät kuulu kommunisti­seen
puolueeseen,: sanoivat taistele­vansa
hajoittajia; vastaan. He ovat
Ammatillisen Maailmanliiton sihteeri
Louis Saillant. Edouard E h n i l ja AJain
Leleap; .Viimeksimainittu . k i r j o i t t i :-
•'Kaksi voimaa on liikkeellä, työläis-set:
ja^ niiden viholliset. Minä en tee
tippaakaan vihollisen auttamiseksi."
CGT yritettiin valjastaa amerikka:.
laisen imperialismin vankkureiden e^
teen. mutta siinä epäonnistuttiin..
•Taantumus ei ole kohdistanut jä­reää
tykistöään työläisiä vastaan vain
Ranskassa,: vaan jokaisessa m a a s sa
missä työväenjärjestöjä on. , Erittäin;
tärkeää • o n ; mitä - tapahtuu Perussa;
Allied .iabor, Newsin kirjeenvaihtaja
tiedoittaa Limasta, että.AFL on r y h - '
tynyt siellä latinalaisen Amerikan
uniojen liittoa (CTAD hajoitta­maan;
Tähän liittoon kuuluu latina-•
laisen Amerikan 20 maan unioista 17;
niaan.uniot. A F L : n johto suunnitte-;
lee uuden järjestön perustamista;;
jonka tehtävänä an<vastustaa.''kom­munismia".
Tämän järjestön peru.s-tava
kokous pidetään Limassa tk. J l
päivänä:; A F L : n presidentti- Williain;
Green sanoi äskettäin, että CTAL:n.'
johtajat "työskentelevät nykyään ah- •
kerasti Amerikan häpäisemiseksi; Ete­lä-
j a K ^ k i - A m e r i k a s s a j a samalla he;
yrittävät saada naapurimaittensa tyo.
laisia houkutelluksi kommunistien lei­riin.
Meuskomme; että Limassa pe-,
rustettava uusi järjestö kykenee:
murskaamaan tämän propagandan ja
onnistuu antamaan: paljon tarvitta­vaa
apua koko maanosamme ; talour
dellisen aseman parantamiseksi".
— C T A L : n taholta on monta .Isertaa.
yritetty . saada neuvotteluja .Yhdys­valtain
; -Canadan ja latinalaisten
Amerikan; maiden uniojen välillä.,;
mutta sellainen on epäonnistunut A F -
; L : n johdon jyrkän .kieltäytymisen-vuoksi.
• Tunnettu tosiasia on se. että ame.-
rikkalainen imperialismi on yrittänyt
saada hegemoniaijs]^ alle kaikki •. tä­män
maanosan maat. Tässä asia&?a
A F L : n taantumusjohto auttaa sitä
parhaansa mukaan, jota osoittaa • se
liajoitustyö, mitä nytkin yritetään L i ­massa.
;: Tällainen .hajpiitustyö, on tuomitia-vaa,
sillä sellainen ei aiita työväen­luokkaa;
Päinvastoin se heikentää si ^;
tä;monopolikapitalismin/.armottoman.^
hyökkäyksen edessä — Uoti.