Vapaus, November 27, 1930

              Torstaina, marrask g7 pmä -— TOu.,:Noy. 27
• ' l ^ % ä i a saamame kuulla ja lukea
Taikka minkälaisia selityksiä veh-
, Xiän- Ja eniinpäin muiden fanni-trODttei^
en. tuhoisaan alentumiseen
' ttfeilSS^''^ruöden aikana. Eräs
:äito,seUtyksistä-^on, että yhtenä
tftT*:'g^nft syynä mataloustuotteiden
hJnibjen laskuun on — kaikkien
iarvlkkeiden hintojen yleinen alene-näneni
Moinen selitys ei kyllä suu-
T«itl' asiaa selvennä, sillä sehän
on samaa kuin sanoisi: farmar:-
tubtteiden hintojen laskuun on syy­nä'
se, että ne alentuvat! Mutta
päirarilliset taloustieteilijät, saavat
sen näyttämään jonkunlaiselta "se-li^
kseltä". esittämällä asian esim.
seittaavälla tavalla:
...§tun .teollisuustuotteiden hihnat
lali&vat, Johtuu siitä, työpalkkojen
alcijtuminen ennemmin taikka myö-hi^
mto. Se aiheuttaa * pitkSllislä
taistelulta ' työiiteettäjien Ja työläis­ten
välillä, lakkoj* ja työnsulkuja
ylin. rfetfelöltä, jotka häiritsevä:
kansallista hyvinvointia. Ensimäl-sekki
Joutuvat farmarit kärsimään
hiäiöjen laskusta, kuten sodanjäl-ktfi]^
ajan kokemus osottaa. Ca-nflidan
Royal-pankin äskeisessä kuu-
'&4titJkli-Jelm§ssä selostetaan tätä
yksityiskohtaisemmastl näin:
'Vt
.1}
st
1
"Vuosina 1918—'19» vallinnellJ
; la • kölleillä hinnoilla ostetul
-f«teit Ja maanviljelyskoneet ei­vät
pystyneet tuottamaan koh-tilotUsta
'korvausta kustannuksil­le,
kun farmltuottelden hinnat
fieurä&vftia truosina alenivat. Kiin­nityksistä
menevät korot nielivät
vuosina 1922 Ja 1923 suhteellises­ti
paljoa suuremman osan far­min
kdkdhedistulosta kuin vuo-
-Usea '19f9l tai 1920. Jos farmi-tuotteiden
hiimat pysyvät nykyl-csellä
tasollaan, niin ilmQisestij
farmärelila on edessään anka­rat
ajat. MDcäll maataloustiiot-
'b^ldeii hlntain la^u on osajfa
y|(i^§eltä b i n ^ n alaspäin menos­ta,
eikä joidenkin erityisten tuot­teiden
Uikatuotahttosta, niin
vuoden 1920 Jälkeen seuraniieet
-»ajk|E!udeC voItalsUh välttää, Jos
hint»t yteönsä korotettaisiin v.
'1926 vÄlilnneelle tasolle."
.Sekä maanviljelyksen että teol­lisuuden
elvyttämiseksi talousmiehet
atiosiv^t hintojen vakäännuttamils*
silie tasolle mikä vallitsi v. 1926.
iP){lh)tiUlden kysymys ön Vain sihiä,
IdiUiikft tuon saa tehdyksi. Tava-ridto
arvö riippuu, ylimalkaisesti
^tÄiUen^ ktiUani arvosta. Kun kulta
iäi tttOpaä ja sitä on' liikkeessä
runsaasti, ovat tarvlkkeidfen hinnat
• 'kmk^ät, tavara kalliäta. Mutta kun
:]^ultaa on niukasti yj^^ se on kai-tarvikkeiden
hihnat ovat ai-
' ^ l ^ p t , . tavara halpaa! KUllan ole-
! I^l^ärälo isinään ei valkata hintoi-
^ vfaaii se kithäsaiUtä käytetään:
ip^ liuifa iäsfeetaan iiikkeeseen, vai-kutliift
äe itihtöjä kohottavasti, mut-
^ Jos se -vedetään pois liikkeestä,
alkavat b&mat alentua. Kulta sl-
'täpaitsi on miiUQ rahan, kuten
ftf^niä tässä maassa käytettävän
iia|f6r&«&ih pohjana, samaten kuin
läötoäkin perustana. Kuu
iutäia kasataan arkuntiohjalle tai
fiu'iämsäär^n tahi pankkien kassa-holveihin,
sen vaikutus hihtöihin
on 2»äma k i ^ jos sitä ci ollenkaan
olisi X]rlenili5sa. Siten saadaan al-ki(
a)i , ktinotekoinen kullanpuute,
nadan farniarit lehden arvelun mu­kaan
ovat ehkä enemmän kuin muut
kahsaluokat kohtalaisen korkean
hintatason säiljrttämisen kannalla.
Mutta hintojen pysttämlnen korke^
aUa yksistään tässä-«aj^sa oltäl
luonnollisesti ' heiUe pikemnUnkta
vahhigoksi kuin hyödyksi. Oftkeas-taan
farmarit bvatkln"yltisiäallmal-
Usen hinUtason vakaantumisen kan­nalla,
silla heidän tuottelttensa hin­toja
eivät määrää koti- vaan ulko­maiset
markkmat. Yhdysvaltain
kullankasaamis-innostuksesta se maa
kärsii itse. joshan toisetkin maat, jä
Strakoschin syytöksistä voi telidä
sen johtopäätöksen, että hinnat
alkavat korjautua, kunhan Yhdys­vallat
ja Ranska rupeavat liikut­telemaan
kultakasojaan.
•
Tällaisiin nykyisen mallmanpulan
^'selityksiin" 6n tarpeellista tutus­tua,
sentähden että niitä porvaril­liselta
taholta niin ahkerasti koe-,
tetaan syöttää täydestä työväelle ja
farmareiUe. Niille kaikille yhteistä"
on, että niiden tarkotuksena on
peittää todellinen syy — kaidtallsti-nen
riisto —, tois'arvoisten, osaksi
todenpcräisten, osaksi todellisen-näköisten
syiden varjoon.
Teollisuustuotteiden hintojen ai­noana
luonnolUsena seurauksena
mainitaan työpaJkkoJen alentami­nen,
joka tietysti vähentää väestön
ostokykyä. Porvarillinen taloustie­teilijä
tuskin kykenee ajattelemaan­kaan
teoilisuudenhärjottäjien voit-ioj^
n aientainlsto mahdollisuutta,
jylistä tosiaan olisi epäedullista mai.-
nita, sillä voitot dvät ole alentu-neet<
vaan päinvastoin huikeasti
nousseet sitä mukaa kuin pula on
kärjlstyhyt, yksla viimekulimeella
vuodella, Jolloin pula on ollut pa­himmillaan,,
toisissa maissa neljän-nellä-
osalla, toisissa kolmannella-bsaila.
T^hnä seikka on varmaan
vaikuttanut työtätekevän luokan os­tokyvyn
vähentämiseen — siis hin­tatason:
laskuun — enemnfän kulh
kullan pidättäminen markkinoilta.
Tuo suUnhattomaIn voittojen nyl­keminen
on käynyt mahdölliselcsi
teolHstiUden köneistUttamiseh, työ-vauhdin
kiihdyttäinlsen, työntätijäln
yähfentäniiseh, työpäivän pitentanxi-seh'
Ja paikkojen alentamisen
yleensä työväen kurjiJstuttaiuisen
avulla. Mutta työväen ostiifcyky dn
siitä kärsinyt ja tulee yhä enem­män
kärsimään, mitä kauemmin,
tätä nienoa kestää.
Viiine sodassa tuhottiin omaisuut­ta
kymmenien iilljcxinätn dÖliarliSh
arvosta.- Siihen varustautuessa oli
haaskattu varoja samaten suun­nattomat
määrät. Taas uusiin so­tiin
valmistautuessa menetetään
biljoonia vuosittain Itsfekusskkin im­perialistisessa
maassa. Kalkki nä­mä
tuhotut ja hukkaan menevät ar­vot
kiskotaan mailmän työtäteke­väin
Väestökerroksien selkänahasta,
niiden kUrjiätuttamisön, nälkiinnyt-tämlsen
ja orjuuttamisen kustan-nukäeria.
Ihmekö sitte, että nlidab
ostokyky ön ärvelittaVasti heikon­tunut!
Osa noista biljoonista on
joutunut ja edelleen joutuu sota-voittoilijain,
kaikilla ajateltavlliä
ketooilla rosvoavain suurkapitalis­tien
pöhjattomiUi täskiUhm.
Nämä keskenään kilpailevat suur-
_ .rosvot ovat "joko mielettömällä riis-
Josla vuorostah aiheutuu yleinen ^^^^ (Intiassa ja Indö-Kiinassa)
rmmi tesku. Viime aikoina näyt- ^ k^tyreitään keskenään tappe-luttamalla
(kuten keski- ja Etelä'
Amerteassa) taikka molfemmtlla (ku­ten
kiinassa) tuhonneet entiset
parhaat vientimaat, teurastaneet
niiden asukkaita laumottaln Ja
saattaneet kymmeniä miljoonia
heistä ainaiseen toivottomaan nä­länhätään,
ihmekö sitte, jos mall-manmarkkinain
ostokyky cn lamas­sa,
hinnat alhaiset ja syntyy "lii­katuotantoa".
Joka jää myymättä!
Tällaisia seikkoja tutkimalla pal^
jastuisivat mallmanpulan todelliset
syyt. Niiden poistamiseksi el suuria
merkitse, miten Yhdysvallat tai
Ranska milloinkin pyörittelevät
kultaharkkojaan. Mailmän paina­jaisen,
kapitalistisen riiston, voi
poistaa ainoastaan joukkojen — ei
Maatalous ja
TrnbiLa osastoon Urkotetut lurjololuet pyydistiSh lihettSmian osottectla: A. B. Biikeli, SointoU, B.C.
12 ^ ö ä maidohläytöstä kodtakMiiks$a
i. Osta maitoa —
on varminta
Maito ön kaikista tärkein ravmto-aitie
Jokapäiväisessä ruoka järjestel­mässä,
välttämättömän tarpeellinen
' tavÄt Ranska Ja' Yhdysvallat ka-ftseSäe€
n kultaa lalteeiisa. Jonka joh­dosta
erfe feuröpan tunnetuimmista
IJorvariUisista taloustleteiUJöistä, Sir
Henry Strakösch, siiyttää häitä kah­ta
maaia nykyisestä alhaisesta hin­tatasosta;
Hänen laskujensa mukaan
ön - Kanskan kultavarasto noin $40
henfcfeä kohden Ja Yhdysvaltain noin
.1^175,' kiin Suurhrltannian kulta-
V8t4st6 b*n ainoastaan noin $15.75
l^^ö&a: kohden. Yhdysvaltain kul-fdvä;
rastö on noin ^.8i^d miljoonaa
* dölkria. Ranskan noin 1.628 mil-
•JdOäaa dollaria, mutta Suurbrilan-
' niati vain noin 708 miljoonaa dol­laria.
Str^osch sanoo, että viime
vnwä§ri kuluissa. Irhdysvaildt ja
Ranska kahmivat haltuunsa ei ai-
°m°a*rkukJlnf olllfe fih?n e"st"y1i'." v aia^nu Hvaine läm siutä- ' kultahark• k-o jen • : lU"k k' e•e.l le' lä^h-—tö,^
liistiva^ toisten kultapohjalla o!e-
Hyvä "leipäpuu'*. — VaätimatoS
kosija: "Minulla on tuloja ainoasi
taan 5.00Ö dollaria \ vuodessa, mutta
toivon voivani sillä ylläpitää tyttä^
rehne."
Isä (ihastuksissaan): "Ylläpitää
hänet, poikaseni? — Sillä ralialla te
voitte ylläpitää koko meidän per­heen."
nihi lapsine kuin aikuisille. Emän­hän
etuoikeutena on määrätä, kuin­ka
paljon maitoa taloudessa käyte­tään,
hän on oikeutettu vaatimaan
hj-vää maitoa, ja hänen velvollisuu­tenaan
ön huolehtia, että talossa
hautltaan ainoastaan parasta saa­tavissa
olevaa tavaraa.
Maidon suuren arvon takia — se
kun sisältää kaikki täliän asti tun­netut
vitamiinit — on siitä pidettä­vä
erikoisen tarkkaa huolta, ja siinä
suhteessa on emäinnällä yhtä suuri
vastuunalaisuus kuin maitofarma-rllla
ja Eoäldonvällttäjällakin. Jär­kevä
emäntä ostaa maitonsa ainoas­taan
sellaisesta meijeristä, joka vaa­tii
puhtautta ja huolellista käsitte­lyä
farmilla sekä noudattaa ajan­mukaisia
ja terveydellisiä menettely­jä
maidon vastaanotossa, pastöri-seefauksessaj
piullöttamlsessa ja ja­kelussa.
Heti kun maito on tuotu kulutta-
Jan oven taakse, on emännän asia­na
katsoa, että tulee oikeaan hoi­toon.
Ainoastaan slflä ehdolla, et­tä
hänkin suorittaa osansa maidon
pitämisessä puhtaana ja terveellise­nä,
vöi hän perheelleen tarjota pa^
rasta maltoa.
2. Osfa inalto tfäkasti katetuissa
pttB^Mssa
Maitopullojen käyttö poistaa ne
haitat Ja vaarat^ mitä maidon ja­kelu
isoista astioista aiheuttaa. Sil­tä
syystä iiseissa kaupungeissa ja
kauppaloissa terveyslautakunnat
vaativat noudattamaan tätä varo-vaisuustoiniienpidettä.
Kä^^tään
sterilisoituja lasipulloja. Ajanmukai­sissa
meijereissä pullotuskone täyttää
/oka pullon ja sulkee sen sterilisoi­dulla
pabvilevyllä. Tällainen laite
ei tui^ kalliiksi. Joten pienetkhi mei­jerit
kyk«ievät sen hankkimaan;
sentähden onkin maidon myynti pul­loissa
nykyään varsin yleistä. Aina­kin
_kaupiinkipaikoissa on emäntien
yiaadittava maltonsa tuotavaksi näis­sä
yleisesti hyväksytyissä astioissa,
perheen terveyden suojelemiseksi.
• 'i
S. Laita saUy^aikka, mihJn tnaito-mies
siaa pistää teUle toievat
inäiiö^itdlot
Monessa uudemmassa rakennuk­sessa
oin seinän sisään sovitettu pie­noinen
säiliö, johon niafdohtuoja
saa panna inaltöpullot siksi aikata
fähi maiden kultatavarastoa. Hän
Ikiisiiu:
"Yhteensä pyat nuo kaksi maata
Jaattaneet heäeiniättömäfcsi yli vii­den
ja tiupleh biljtonan dollarin ar­vosta
kultaa sekä samalla riistäneet
kultakaimaUa olevilta mailta mah-
. doIUsuuden lisätä setelirahan ja Tuo­ton
määrää hiin, että se olisi riit­tänyt
rahastamaan niiden lisäänty­neen
tuotannon kauppaa^ Tämä
^ikk& tyydyttävästi selittää yleisen
iiintatäsön tuhoisan romahduksen
'V.. 1929 Ja kuluvan • vuoden a!ku->
pllioleUa."
: Se jäaatäldiislehti, joka tuon ta-iötbjnieheh
lausuntoja kertoo, el
figjrtä omasta puolestaan olevan
allran vanha- riittääkö tuo kullan
jddSttäminen mailman kauppaliik­keestä
nykyisen pulao 'yyksL Ca-
Toivossa on hyvä elää» .— Juhla­puhuja
(lopettaessaan ylistyspuhet­ta
kunniavieraalle): "Rakas .Vanha
ystävämme, jcfka meitä nyt kun­nioittaa
läsnäolollaan, on eijinyt
kes'kuudessämine v i i s i kyrhihentä
vuotta, elää edelleenkin keskuixdes-samme
ja toivoo saavansa elaa kes­kuudessamme
vielä monet, .vuodet,
feyvat herrat, minulla ei siiiien ole
muuta lisättävää kuin että me toi­vomme
.snnvainme haudatakin hiin'^t
tänne."
kunnes ne noudetaan sisälle asun­toon.
Missä tämä ei käy päihsä, so­pii
ulkd-öVen pieleen laittaa kah-lieninen
laatikko, joka on jollakin
tavoin eristetty ulkoilman vaikutuk­selta.
Semniolnerifcln" säiliö suojaa
maidon kulkukissoilta Ja -koirilta -se­kä
auringonpaisteelta kesällä ja
Jäätymiseltä kylminä aamuhia.
Usetoimanläisla säilytyslaatikoita
ön kääpoista saatavana tätä tarkoi-ttista
varten. Mutta melkoisen tyy-.
dyttäVän vöi kotonakin laittaa seu-rtavällä
tavaila:
T^etä peltisepällä galvanifeeeratus-tä
rautalevystä tarpeellisen suu-ruineft
kanneton laatikko, jossa on
fnafidöliisimman vähän saumoja ja
nekin mahdolllsimnian sileät. Aseta
tämä pui&een. joka sivulta 3—4 tuu­maa
aväi^ampaan laatikkoon. Pane
peltilaatikon alle sahajauhoa tai
muuta erlstys-ahietta niin paljon,
että sen reunat nousevat puulaati­kon
reunojen tasalle, ja täytä eris-tjrsaiheella
laatikoiden välit, jotka
sitte peitetään tarkasti sovitetulla
laudalla tai giälvanlsoidulla rauta­levyllä.
Laatikkoon on saranoilla
kiinnitettävä niin laaja puinen kansi
että se ulottuu IjS tuumaa joka puo­lelle
yli laatikon reunojen. Kannen
alapuoleen lilstäröuhällä tai haulaa-itialla
kiinnitetty pälanan huopaa on
yläpuolen erlstäJÄhä. Laatikon tulee
olla hoin tuumaa syvempi kuin mai­topullojen
korkeus ja niin.tilava, et­tä
päivittäin tuotavat pullot siihen
hyvin mahtuvat.
Nämä säiliöt on pidettävä huolel­lisesti
puhtaina. Ne on joka päivä
pyyhittävä puhtaaUa kostealla rie­vulla,
jätettävä tuulehtumaan kansi
avattuna ja tuontuostakin* asetetta­va
päiväpaisteeseen, hiin että aiu-in-goh-^
te*t. pääsevät suoraan tun­keutumaan
laatikon sisustaan.
i Noada maitp s i s^ mahdollisim­man
pian
Mäitomiestä ei saa sj-yttää maidon
pUäantUmisesta, jos Äiaito jätetään
suojattoriiaha seisomaan portaille
tunniksi tai pariksi senjälkeen kun
se on tuotu.
•tavallisesti tuodaan maito jon­kun
aikaa enn^ perheen ylösnou­sua,
mutta sitä ei pidä jättää ulko­salle^
pltemihäksi aikaa kuin on
Välttämätöntä. Missään nimessä si­tä
ei «saa jättää kuumaan päivän­paisteeseen,
sillä vähäinenkin läm­mön
nousu kiihoittaa bakteerien l i ­sääntymistä.
Öitäkpaitsi auringon­valo
turmelee rasvan talilta maistu­vaksi,
talvella täs uhkaa jäätymi­nen
joka piuistäa ekrman iilos pul-lost^
Jaät3anisen._jälkeen,er maitp
J.a kornia oh.~iu "kunnöiiLse.sti .<;eko-tu.
5. Pyyiii palojen innt inthtaalla ibs-iealla
tfcVnlla
Ennekuin pulloa aVataan. vieläpä
ennekuin sitä pannaan Jääkaappiin,
on pullon suut huoleUisesU pyyhittä­vä,
sillä niihin on tuodessa volnuf
tarttua pölyä ja taudm-ttuja. Siihen
ei mene paljon aikaa, mutta tervey­den
kannalta on sekin tärkeä teh­tävä.
6. Pidä maito kylmässä paikasto
Jääkaappi on paras maidon pito­paikka.
Maidon ollessa alle 50 Pah-renheitin
asteen lämpimänä hidas­tuu
bakteerien lisääntyminen," ja
sentähden on jääkaappi mllt'ei vält­tämätön.
Maito on pidettävä jää­kaapin
kylmlmmässä osassa. Jos Jää-kammio
on kaapin sivulla, on kyl­min
paikka ihan Jääkammion alla
oleva pieni lokero. Jos jääkaminio
on kaapin yläosassa, on yllmäinen
hylly kyhnin palkka, koska, jäähtyvä
ilma ensimäiseksi laskeutuu siiten.
Ellei ole jääkaappia, voi kotoina­kin
heljxjsti tehdä semmoisen jää-laatikon.
Jossa maito s^lyy vUleänä.
Joskus emäimät " käyttävät sitä
ketaoa, että käärivät maitopulon mä­rällä
vaatteella ja panevat sen kyl-inällä
vedellä täytettyyn astiaan a-vonalsen,
nrntta peitetyn ikkuhan
ääreen. Veden haihtumhien pitää
maidon viileänä, mutta tässä on tar­koin
varottava, ettei aurtogonvalo
pääse maltoon tai kermaan, sillä se
tekee ne talisen makuisiksi.
7. Pidä maito tUviisU katettoha
Pahvlklekon tarkotuksena on-suo-.
Jata maito sitä tuotaessa; sitä ei ole
aiottu pitempiaikaiseksi kat­teeksi.
Maitopulloa avatessa on pa­rasta
heltää pahvikiekko pois Ja pis­tää
sijalle joku niistä niönehlaisästa
puUontulplsta, Joita on kaupassa. E-nimmät
niistä ovat Joko alumiliiisia
tai lasisia, Jotka molenuhat aineet
ovat mainiosti soveltuvat tähän tarko-tukseeh,
sillä ne on joka päivä pe­rusteellisesti
pestävä, niinkuin kaik­ki
miiutkih maldonJ£ä]^s^ tarvittar
vat kapineet. Parerhmän puutteessa
vöi piiUoDisuun suojata alassulji
käännetyllä' juomalasilla.
8. IHaoAa, pnUosia ainoastaan sen
verran ktihi aterialla tarvitaan ' '
Jääkaapdh Ja ruokalluhuonfeen
lämpömäärissä on monen asteen e-rotus.
Siitä syystä ön paras kasttaa,
maitoa pullosta ainoastaan niin pai-;
jon kilin kullakin kerralla tarvitaan;
ja jättää loput pulloon jääkaappiiin'^
Jos aterialta jää maltoa tähteeksi^-
el istä pidä kaataa takaisin puUoont
koska se ön läinminnyt ja voi jou­duttaa
pulloon . jääneen maidon pl-laahtumista*
ainakin huonontaa sen;
makiia. Tähdemaldon sopii jättää:
seuraavaksi kerraksi kannuun, mistä
sitä kaadettiin, mutta kannun suu
peitettävä. Maito imee helposti it­seensä
kaikenlaisia makuja, jonka-tähden
sitä ei olisi pidettävä voi­makkaasti
tuoksuavien ruokien ka-,
ten kaalin tai sipulien läheisyy­dessä.
9. Pidä kalkki välineet iimhönfar-kasti
puhtaina ^
"Kielisiksi" on tapana sanOa. että
maidon tuotannossa ja hoidossa ön
köhne tärkeintä asiaa: puhtaus, kyl­myys
ja peitto (clean, cold and co^-
vered). Jos hyviä tuloksia tahdotaan
saavuttaa, on kaikki astiat ym. väl­ineet
pidettävä tuskaisen tarkasti
pUhtaina. Tämä koskee maidon kä­sittelyä
farmilla. meijerikoneistoa
maidonjakopaikoissa ja kotona jo­kapäiväisessä
maidonkäytössä tar-^
vittavla astioita.
Maito- ja kermakannut on peru?-,
teellisesti pestävä jä kiehuvalla-ve­dellä
huuhdeltava. Erityisen huolel­lisesti
on puhdistettava astiat, jöi^
sa maito »tai kerma on päässyt hap­panemaan.
•.
10-— Heti mäitopolloh tylijemiyl!t;p
huuhdo se, pese ja hunhtele taa.^
Maitopullot on tarkoitettu yksin­omaan
maitoa varten, ei minkäafi
muun ruuan tai juoman säilyttämi-seen.
Ne ovat mukavia ja terveydel­lisiä
astioita maidon jakelua ja sai-'"
lyttämlstä varten, kunnes se on läy:-
tetty. Kohta kun pullo on tyhjä, oi»
se huuhdottava puhtaalla kylmällfe
vedellä, sitte hyvästi pestävä läni-pfihällä
saippuavedellä ja lopukii
huuhdeltava puhtaalla kuumalla ve­dellä.
_ pullot on pantava alassuin
kuivamaan.
Jotkut «epänhät ovat siinä luulos­sa,
että jos pullot pestään kotona,
täytetään ne meijerissä sen paremr
min pesemättä. Se on turha luulo,
sillä kaikki punot pestään meijerissä
psrinpohjm, huuhdotaan kiehuvalla
vedellä ja sterilisoidaan ennen uu­delleen
täyttämistä. Likaisina pa­lautetut
pullot ovat vain paljoa tör-keämmät
' käsitellä ja synn3rttävä+
ilkeää hajua.
'11. Palauta poliot viipymättä ja
tnabdolUstmman hyvässä
komlossa
Maitopullot ovat meijerin omai­suutta.
Ne on anijettu maidon ko-tiinvientiä
sekä sen säilyttämistä
Va^eh.'klm^hes niuitö ön " k.iyt^tty!
Niiden täsmällinen palautus säästää
paljon kiusaa ja auttaa pitämään
maidon hmtaa halpana kuluttajille.
Maidon välittäjäDe pullot maksa­vat
vählntähi 5 senttiä kappale, ja
kun niitä tarvitaan iso joukko osta-jakimnan
palvelemiseksi, makaa
niissä . huomattava määrä rahia.
Sääzmölllseen maidon kotiatuöntiin
pitäisi riittää kolme puHoa jokaista
myytyä maitopullolUsta kohden: yk­si,
millä maito tuodaan kotUn, toi­nen
tyhjänä menossa takaisin meije­riin
ja kolmas meijerissä valmiina
täytettäväksi seuraavan päivän lä­hetystä
varten. TUmän lukumäärän
sijasta useat meijerit, emäntien huo­limattomuuden
ja hitauden tähden,
tarvitsevat niin monta kuha kahdek­san
pulloa jokaista mjrytyä maito-pullollista
kohden. Tämä viiv3rttely
sekä pullojen tapaturmainen särky­minen
aiheuttavat jokapäiväisten
hikkeenhoitokustannusten llsääntyr
mistä ja siten korottavat maidon
vähittäismyyntihintaa. Emäntien toi­votaan
osottavan hyväntahtoisuut­taan
pesemällä pullot heti kim ne
ovat tyhjentyneet, ja avuliaisuut­taan
palauttamalla ne viipymättä,
sillä ainoastaan siten saadaan pul­lot
riittämään ja maidonjakelu py­symään
reilassa ilman liikoja kus­tannuksia.
12. Rilnnosia ineijerilsi
Maidonvälittäjänne arvo riippuu
sen maidon laadusta, mitä hän teille
myy. Huolehtikaa siitä, että ostat­te
kaikkem luotettavlmmasta ajai^-
mukaisesta nieijeristä, Joka tiukasti
valvoo puhtauden' noudattamista
niillä farmeilla, mistä se hankkti
maitonsa, sekä pitää tarkinta huolta;
jokaisesta askeleesta, mitä pastori-soimisessa,
pullotuksessa, sällyttä--
misessä ja jakelussa tulee kysymyk-,
seen. ^
Vähttäjä- ei paheksu mielahkiinto-anne.
Hän on hyvillään nähdessään
teidän haluavan parasta laatua Jä:
antavan arvoa hänen, yritykselleen*
hankkia teille sitä. Hyväksyessään
ainoastaan pavhaanlaatuisen mai­don
'^^aalaistuottajlltaan; lastörisoi-malla
^ hävittäessään siihen mahdol­lisesti
päässeet bakteerit; pullotta-essaan
ja sulkiessaan sen; käsitelles-i
sään sitä kaikaa nykyaikaisten me-:
netelmlen ja nykyaikaisen fconeistöih
tehoisuudella; huolehtiessaan sön
pysymisestä täsmäUeen oikealla;
lämpöasteella; läJiettäessään sen
reippailla ja säntillisillä ajomlehinä
~ haa tekee sen toimittaakseen asl--
Bkkailleen . mahdolMsimman parksta,'.
puhtainta Ja terveellisintä maitoa
jä siten avustaakseen teitä perhei-nenne
pysymään hyvässä tetveydes-säi
mikäli se kelvollisesta ravinnosta
riippuu.
(iMiaätalonshalltanoh Jdlkalsiistta).
MehuapOa eisaamaito-
"tämä pelto on nyt täynnä niai-tOHjhdaketta
(sow thistle), vaikka
se on ollut siitä puhdas tähän:
vuoteen asti", selitti isäntä kävel­lessämme
hänen mehuapilaa kasva^-
valla. pellollaan, joka oh yhtenä
osana hänen lypsykarjansa laitu­mista.
.
"Niinkuin monilla muillakm paik­kakunnilla",
isäntä jatkoi,' "on
mehuaplla muutamina viime vuosi­na
täälläkin osottautuhut olevan
kovin epävarma viljeltäväksi. Kiak-si
vuotta sitten kylVln mehuapilaa
hyväpohjaiseen peltoon, fcäytinpa
vielä apulantaa suojalaihoksi kyl­vetylle
jyvä viljalle. Mehuapila ali
sykijyllä hyvällä oraalla, .mutta ks-
.Vääseäi. mennessä se oli, kuollut.
Rosita ei ollut sitä runnellut. Vuo­si
takaperin kylvin mehuapilaa tä­hän
peltoon, jota pidän huonoim-piaha
kaikista pelloistani. Oras näyt-i
l .iseväällä siu-kean . sairaalta, ja
>ix)uta .oli mullistanut kokonaisia
ISmpäreitä paljaiksi^ Eräät naapu-iirii
'kyntivät, mehuapilansa .'nurin,
jft-; niinulla oh aikomus tehdä sa­umaten,
mutta ei ollut aikaa. Nyt
:(ileh':.l»yyilläni, ettei sitä tullut teh­dyksi,
sillä . myöhemmin se kasvoi
.hyvin. Mutta katsokaas tuota mai-
Jlö-phdakelaihoa, joka on vallannut
'kaikki iie läiskät, mistä mehuapila
; kuoteentui."
../-^^Joltakin tunteja, myähemmin ta-pa^^
me toisen isännän, jolle o "4
^äyn^yt melkein «amalla - tavalla.
Jiiutta hänen mielestään oli varma
yhteys olemassa huonoii mehuapUa-kasvun
ja maito-ohdakkeen hyök­käyksen
välillä.
"Mehuapila ei enää ole tukahut-tajajrkasyi,
mikä se ennen oli", hän
san«)V; ^'Se-'ei enää kasva niin ti-he^
ksi ja' :reheväksi. etä se ehkäi­sisi
malto-ohdakkeen kasvun. Päin­vastoin
se muodostaa suojaisan itä-mlspaikan
tuulen mukana lentävil­le
maito-ohdakkeen siemenille.. Sii­tä
syystä minä luiilen. että meidän
täytyy hyljätä koko mehuapila Ja
turvautua yksivuotiseen heinään ja
sellaisiin liiidunrehuihin kuin her-ne^
en, kauraan ja soijapapuun.
Nämä laihot tarjoavat tilaisuuden
muokata maa keväällä ja taas sa­donkorjuun
. jälkeen sjryskesällä. Nä­mä
yksivuotiset kasvit, paitsi maan
puhtaanapitoa niin kisallisesti rik-karuöiiosta
kuin maito-ohdakkees­ta,
ovat arvokkaita rehuksi."
Jtericarit öyat .vifme vi^ina jo
melkplalilä tutuisttiheet elqnk0r|uu-
^mfeii^in*^ Jota Cariadankö aa-vlkkön^
iafedniifiBä. ylefe^sti,, /kliyte-tään
stioritäfiiBän /iäftän^Je
Ja päiniiin y i s ^ t ^ . ÖeäaJhen'ko­ne
tuli taipeeilisdfesi, .ktmjf^
ta nivetöin harjottaniaan ~ S T ^^
mittakaavassa.
Nykyään kun maitotalouskin , al­kaa
kehittyä suurliikkeeksi, säta-päislne
karjateumolheesn,, tm. valmis­tettu
lypsy-"komhaini" tyydyttSinään
öHden tarvetta, joilla, on tavallista
suurenuxiat karjat Ja jotka ovat ot­taneet
tehtäväkseen körkeimtnMi-laatuisen
maidon tuottamisen- i^ifn-kuhi
jo löihestä vöi päättää, t^tea
se muutakin kuin vsän lysää .leh­mät.
Se itsetelmivasti myös pun*
lUfcsee ntaidon Ja johtaa sen va-rastosäifiööii
tahi suöfäan jääftdy-tyslaitokseen.
Kaikki tämä tapahtua
tyhjiö- eli vakmhi-menetelmällä,
hpn. ettei inaito.ö^ tule kos­ketuksiin
ihmiskäsien, ilman eikä
minkään muun mahdollisen saas­tuttamisen
välittäjähi kanssa.
Varsinainen lypsäjä on saman­lainen
kuin De. LayaHh tavalihien
lypsykone, mutta maito ei siitä
juokse lirpsyämpfiriln, vaan, itse­kurikin
lehmän maito hnöytyy. eri
iasisäi]^|&ön. Joka rflppUu kellph-muötoisen
vaa^ito selästä. Köneen-hbitajar
voi dlt^ aina nahdä^, mil­loin
lehmä on kuivTln lyjasetty, mer­kitä,
kif Jään mäidah pfainön ja ibia-nikkaa
kiertämäää. laskea maidon
terveydel^stl. suölaittua putkijoh­toa
öivöt^ 9iaitöhud&eeseen sälly-tettäVäksi
täi. suoraian pulloihin
pantavaksi.
SUIä tavoin kuin tän^ä koneisto
on asetetu töpbalmlän sUurlssa Yh­dysvaltain
C^Ma^Plssa,,, liitää sen
yhteydessä <)lla erityinen tilava mai-;
töhubne, Jöhoh ^ on Sitettu puhdas
tila iypsettäviä lehmiä Varten, ieh-inät,
näet. tuofdaan koneen luökjB-,,
eikä tphetta viediä iiävettäan leh-i
ml6n äareeh, nlinkulh entisellä lyj(>-.
syfconeeUa iyiisettSessä tieiitiih. ko^;
neehhöitajä vöi ijT^-'*kbilib'äih£lla"
iypssää ä f O ^ lehihää ttinnis^ä, pi--
taen .^liialla t a f ^ kirjaa, kun­kin
li^lMäh ttiötaiiinosta. koko lyp-sykoiieistö
johtotoeeii, . kai<K^in^^
puhdistetaan. . ru£s'kuttaäiaUa ensilh
kylniällä vedellä, . isitte . kuu-ma%,
j ^ . IppuSMl l^ti^ Vö-:
neisto, jpysyy kaiken .aikaa syrillsoi-tiina
.eli ,yaj^an.a kaikista pieiibis-eliSistä,
i ^ y ^ oh ;mai-dört
sutirtuot^i^ kehittyi^iseh;
yaajymiiisl^' vihtaa Ifeiine, ,jöka; on'
välttämätön ^j^^^ Ja tä/V'^!!^
hiäläöh KäiikKimlekii siiurikkupim-geilie
rUttäVllssä inäärässä.
AvustaiBikseen . riJItä maidon ja
kerman tUöttajik, jotka. Biiiettävät
tuotteitaan Yhäysyaitöili^ ph
mäamVIIjeiysmiriisterl j^iäaräni^t,, etr.
tä yhdysvialtoihln tdötavan Jiialdon
jä kerman iääetfiJjien liiöna telifövä
jokavuotinen yiratt^en;, tarkastus bn
.toimitettava tasfedes maksuttomas­ti.
^ . ^: „• • , .• ,
rtiio tarkastus 'kosine, navettain,
inaitphubheiäe» yoh. laitteiden piih-tautta,
ja tsurkoi^uksenmuk^
se>cä karjan terveydentilaa ja bn tul­lut
farpiärtille maksaäiaan 2—5, dol-larihi
tahi ehismmäiikln, asianhaa­rain
mukaan. Maksuya|»us, tulee
kestämään niin kaiian kiiin maidoh-tapttajat
OMtta ha^uavM^
taa tar^stusta * n o u ^ ä t t s ^ ^ tar­kastajien
antamia määfäyksiä palk­kojensa
ja elufefeainsä pitämisestä,
virallisesti hyvälcisyttävässä kunnos­sa..'
kirjottaa eräs asiantuntija:
. OteQ myymälöissä nähnyt erin­omaisen
hjnöä kanoja niin huonosti
laitettuina, että niiden koko ja l i -
tunmus jää ih^äj. huomaamatta, ja
ostaja yalitsee paljoa laihemman ja
huononunan" linnun, joka on pa­remmin,
laitrttu- .
kaiiojen, niinkuin muidtenkin
eläinten, teurastuksessa on ensi­mäiseksi
muistettava, että niille an­netaan
kiviiton kuolema, kotlolols-i
sa kanat yleensä teurastetaan, siten,*
että' !\ ^ääj "lofve^igkulla ' " hrotetaan
ruumiista, " t ä l k tavalla kanan elä­mä
kyllä katkeaa nopeasti ja tus-kattcmiasti,
mutta silti se on raa-
'lÄ" ja "ruma tapa. öhhan yleisesti
tuzmettua, että kana tai kukko irti
laskettuna vielä päättömänäkin len­tää
räpyttelee, rodskuttaeh ' verta
ympärillensä. Miltä sitten kaupas­sa
näyttiä tuolla tavalla teurastet­tu
kana? • Sillä on vähän koukistif-nut
verinen kaula. Josta nahka on
veiääntynyt kokoon. Höyhenet ovat
veren tahraamat, Joten koko lin­tu
on niin. epämiellyttävän näköi­nen,
ettei kenenkin luulisi tekevän
mieli sellaista lihaa. Yleensä ei
tässä maassa kauppbihin. huolita
esiiaista lintua, jolta pää on pois­tettu.
Jokainen teiurastettava eläin on
ensin sopivalla tavalla tehtävä äk­kiä
tunhottomaksi eli taiimutet-tava
ja sitte vasta tehtävä leik-kaiis
veren juoksuttamista varten.
Tätä tehdessä jei tarvitse irrottaa
päätä Ja siten tehdä eläintä epä­miellyttävän
. näköiseksi. Tiederilie-het
oVat. todistaneet, että lihakin
pn terveellisemiÄä ja paremmin su­lavaa,
jos eläimestä teurastettaessa
on henki äkk^ lähtenyt. Aivan
turha on vanhanalkataen luulo, et­tei
muka verta saisi pois sellaisesta
eläimestä, joka ensin on tahmu-tettu.
Eri maissa käytetään useamman­laisia
kanojen tetu-ästustapoja. Eräs
englantilainen tapa on helppo toi­mittaa
ja vastaa ihmisyyden vaa­timuksia:,
teiurastajalla on kaua va­semmassa
kainalossa, ja hän pitää
vasemmalla kädellään sitä kaulasta.
Oikean. Mden etu-. Ja keskisormen
väliin hän ottaa kanan p ä ^ kor-yleh
tJtfcäa, iiUn että^ paä tulee
käden sisään. Sitt^ häh taivuttaa
j ä ä t ä taaksepäin, vetää kaUIäh,suo­raksi
jä äkkiä voimakkaasti terapa—
se^, ktiiines kaulaiilkämat irtaan­tuvat
niskaluusta, selkäydin.^ kat­keaa
Ja kaaia menee silmänräpäyk­sessä
taihnpkslin. Kananpoikia teu­rastettaessa
on .varottava, ettei ve-täse
niin rajusti, että pää koko­naan
irtaantuu.
. Taiimutetun kanan vpi laskea
maahaii ja pitää sitä, polvensa alla
sekä nokasta pidehen terävällä velt­olla
kikata leuan alta kaulasuo­net
poikki. Senjälkeen otetaan ka-iiaa
oikealla kädellä kiinni jaloista
ja siivistä, vasemmalla nokasta tai
Jiarja.sta ja pidetään päätä alaspäin,
kimiies kanasta on v^l Juossut ja
hbijastus- eli refleksiliikkeet lakan­neet,
kökö toimitus on tehty pa­rissa
minuutissa, eikä kanan tar­vitse,
ensinkään kärsiä, kun se; en­nen
leiöcausta tainnutetaan. Klr-jottaja
sahpö tällä tavoin teurasta-,
iieensa satoja kanoja "ja kananpol-klia,
hiiden päästämättä kivun täh­den
pl^hiiitäkään ääntä.
: Jos lintu täihdbtaJEtn kauniina ja
höylieniä poistamatta toimittaa
kaahaan, voidaan vferi Juokisutta«,
nbkan kautta, kun _ lintu ensin oh
.ödelläkerit)tulia tavalla tehty tim-nbttpinaksil
Siinä tapauksessa pis­tetään
terävällä siuppokärkisellä ja.
öhutteräisellä veitsellä ätalaefl
haikeairiasjia aivoihin jä katkaistaar.
kaulan sieltä., aivojen valtimo. Sen­jälkeen
pideilään .kanaa siivistä ja
Jaloista.' .heijastuslliklceitten estä-miseksi,
ja annetaan veren
Kun sitte veritahrai nokasta'
tetaan, ei linnussa noöaa
matta huomaa mitään tet
merkkH.
Viimemainittua teL.»^^^
käyttävät esim. ranskalaiset ^
jpanadalaisetkin melko
Kahden puolen teritetyUä ^
la teurastusveitsellä pistetään
laen halkeamasta aivoihin,,
edeltäpähi tainnuttaias*^ta;
m« rl£yll«'..täliäkin tavalla
nopeasti,'jfj^utta joka - tajai,
saa kana vähän aikaa känjä. j.
ei paljon paranna, jos kanaa
sm lyödään puukonpäällä tai
la aseella päähän, sillä on
epäilytävää, meneekö kana
yhtä nopeasti tainnoksiin bän
täsemällä aivoista lähtevä
ydm poikki.
Höyhenten kj-niminen eli
minen toimitetaan mikäli
lista heti teurastuksen jälkeen,
hon lämphnänä ollessa lähtevät
tä höyhenet parhaiten. Jos ei
tilaisuutta lintua heti kyniä,
parasta antaa sen jäähtyä
kyhnäksi. Kyniessä on var
ettei nahka repeenny, varsinkia
lintu lähetetään kauppaan. H
net kynitänä ensin selästä,
kaulasta, rinnasta, vatsasta, jau,
ja siivistä. Kaikkia imtuviä ei
da kynunällä poistaa. Ne on m
vm oljilla polttaa. Sisälmykset
poistettava heti kj-nimisen j=
he poistetaan helpoimmin
kon kautta. Tyhjäksi jäänyt
saontelo täytetään puhtaalla
meällä paperilla.
Parhaiden hintojen ^
täytyy teuraslintuja sj-öttää hr
muutamia viikkoja ja antaa
runsaasti maitoa, sillä tot
,ostajat näkevät puhdistetun
nun nahan väristä, miiL_
riiökinnalla lintu on ollut,
juuri ennen teurastusta on
pidettävä nälässä. Puhdistaessa
muistettava hangata myös pää
jalat hyvin puhtaiXsL Kanat nä
tävät parhaimnudta puserrett
jos se tehdään tiukasti, inutta
se tehdään niin huolimatta
kuin usein näkee tehtävän, on
rasta ettei yritäkään pusertaa,
ripUstaa ruhot roikkumaan.
Puserrettaessa siivet Uklste
tiukasti sivuille ja jalat taivute
vatsan alle, sitte asetetaan
vatsa alaspäin, miuottifn p"
maan. Puserrusmuotti. valmiste
kahdesta laudankappaleesta, na"
maila he suorakulmaisesti tds";
Äuho asetetaan muottiin niin,
pää ja kaula jäävät riipuksiin,
,se ruho vain jaa, muotiim. Pää
ruhon^ selkään, pannaan lauta,
sille palhoksi kivf tai joku
raskas esine. Muottiin ptisene
lihnuhruho viedään kylmään .
tyhiääh siihen, asti, kunnes se
määrätyn, pysyvän muodon.
, Lämpöisinä ei lintuja ole
pakata eikä lähettää. Niiden
tyy. saada jäähtyä kylmässä
.rissa täi muussa viileässä.,,
isa vähintään 12 tuntia, liuia
on niitä lähettää pärekorissa
ohuista laudoista tehdyssä lä
sa. "Jokamen ruJio kääritiäiän
taaseen käärepaperiin ja nihot
tetaan- vierekkäin niin lälielis
siaan kum mahdollista.
väUfai - pannaan paksu kerros
taita olkia. Kun kuuman»
aikana toimitetaan lähetyksi»^
ternmälle matkalle, biisi
päälle, useammankertaisen
perhi sisälle lintukerrosten
asetettava jäitä. Hyvä tavara
lyttää ostajaa, sillä hän tKtää,,
tel hänen tavarasta nis'-*
raha mene hukkaan,
kananhoitajan ihanteena pitäJä
la. puhtaai^ ja hjTän tavaran
mfttamhien kauppaan.
1^; !H
Osuustpimintaväkl pakkaa ole-
.^aan , yaatiyaistä. väkeä, erittäin
sUloln kuin. se. justailee näitä, iilke-asKötansa,
niin että ne jetsulleeh
olisivat niirtkum niitten olla pitää-
•kln. • .. ••
Se osuustoimintaväiki nimittäin ei
Ei koiraa k a r V i Ä i ^ l ä » i n f c - ^ Pttä sen Uikkeen m ^ än
rhmis-Ystävanä t Ä t t u fouv^ monissa departei^S-nteissa ^v-
Blaiik tapasi ui^ih kSydä hdspltala-leissia
ja miel%h:^älbissä pfuhutte-lemässa
jä IplidUttamMsa hoid^
keja. Kerran eirSassä mielisaixÄaias-sa
käydessä riiuu&yänfi^ mies he­rätti
lahesä erHsblsta sääliä hie^
iion hakaidilä kasybhpfirteiliään.
1'kutokä kiaua'n. te-^ olette oUUt
täällä?" kysyi rouva.
ieisön palvelus olisi .retuperällä. Ei­kä;
se salli sitäkään.; <että niissä
työ mermä ^ juuttalsi hlljalleep kuin
yanha;i ruunani hölkötys, vanhassa
ajaässa j^iaanteillä, ja; joita. kerrot-jtMn
palavalla , taulanpalasella kärä-iyitettäyän
hännänalta, jos ne oi­kein
.laiskaksi Jjiuttaantuivat.,
..Tämä osuusUikiieen tklustusdepar-t^
entti, .se myöskin osuusfcunta-
"käksltöista vuotia"^ vastasi vah-^ 'jta.isten mielestä inennä juUtfcaa . .li-
'T^y^-r^An.*. na-vaan lilan laiäaasti. ihan jp tan-inyksiä
fiMen^ ^JBfiii®^ ja
yleensä kohtelusta laitoksessa, rou­va
käveli edeöeen. "
Katsahtaessaan saattajanansa ole­vaan
hoitaja tläreen, fiuömä^ hän
tämän ömitHisesll jamnfyileyäh. Ky­syttyään'
syytä siihen, sai häh.kau-;
h u k s ^ fcunlia; .^että tuo hi§nppiir-teineh
vähhä htemi 'ol&& laitoksen
ylilääkäri, kiiiteesti haix ri«isi ta^
kaisih pyytäihään ahieekä.
'Olen kovin pahpjOiani", han ,sa.-
nöä, "mutta voih 'vakuuttaa herra
tohtorille, etö tähS btt minulle
bpiksi. Eh S ^ a ä i i isnäa tee pää­telmiäni
ulkbhääl miikaaia".
5M miiiUds ( v f s a ^ ) lähetettiin
äsken Vanc^nv^jri^ ipautta- R i ^ ^
^ oli, tovallista.sihtiä lätetys
Jä todistaa .tarkis-iäSinteQ k4s«a-tuksei^
t ä ^ y | i ^ . Ä j J i ^ - C ^ ^
sa. jos.<;a niib sUtas-eläimet oli kas­vatettu.
haa ; khrjptusmasinaakln . .pitäisi, e-
^^ny^^vahi^rä^t;^ , ei
Vieia! 'yjit|än J.ehty. .seiostu^ .äs-fc^
vjtetäyista neljävuotisjuWista-k^
nT^eikä niistä mpnen-monitui-
£ ^ a asioista, . Joita osuuskuntalai­s
i , pvat. valistustoimikunnan huo­mioon,
teroittaneet..
-r- Jäa-ä. ihan tässä pakkaa myr-tyäj,
,kam . tupBfckaakinv m«aKe niia
fx^jpn. Idoieeköi vikaa tässä ma­siinassa,
. feaitt siilien el sovi . i^stelä
kuin kiihdyn» snrmeUa, Ja kahdek­saa
. sormea,.: Joptuu äina.. huiiaa'-
maan^ sehänse: tässä, tup^ikkaa 'vie­kin.
Niin, että. JOS arypisat psuus-kun|
a]ais^t...ottaisiva4b..,tä|nän. tavata
tomän täxiu«n Jtsepuölu^
iiuomijMn, jok tässäkääh:^ nsrt tuli­si
,kä^c]da asioitft tointua.
.Säitä,;neiivaotisJQli^^ mäsetöar
mautukset on tailcalleen huomifmn
otettu. Niin, että' Jos niitä vielä
Tsstaisuudessa ' tullaan v*«lta-^
:niin .niissä tulee olemaan -
hengistä ravintoa ja ruum ^
ravmnosta otettakoon vaan ^
jos se. asia yleL=emmän kanffii
sen saa. Sen henkisen
suhteen puolustaudumme ai^
muutamia ohjelmanumerot»
suorittamatta, vaikka niita.od,
vattu. Vastaisuudessa mi»
takoon niin paljon että nasta
varaa poiskin jäädä.
^Myöskin mainittakoon IM^
destä ja toisesta asiasta, Tfi»
ja toinen on valistustonm-jäsenille
huomauttaneet, ja
taan jonkun valistustoiaii-
-jäsenenkin niistä matkoiHsa»
.telleen. Sellaisilla asioilla,
vilpittömässä mielessä on
huomattujen epäkohtien
seksi, sellaiset ovat F ^ e ^ .
keeUemme an-okkaampia kn»
Jos-Jiässä taasen on oliot
tftKkoitös;.. tahi: 'joku yks*
silloin niitä voi verrata yn»
.seksi sen kullan kanssa,^
marit käyttävät pellon
KUn tissä nyt tuli puua­lasta,
nim mainittakoon, et»
Hikkeen kärryillä toshX-^ •
ajettu peUon kultaa talEstJ».
kuin yleisön puolelta on ^
tu. Vaan niillä ' ^ ä r r ^^
ajettu kotiin ostajien tföffl^
jos on ajettukin, on n e ^
sustl ijuhdistettu ja hoo»^
suuslifldreen kärryt niinkimir-'
ajokalut on aina lao^^ti^
taat Siis talli-departeza^
döUe ei tarvise tuhlata
laalman, siellä kun ei naAr-^
Läfielys-departementin^ ^
(Jatk. seuraavalla.4?»*^