Vapaus, January 29, 1924

              Sivo 2 ^
y A P A U S
Ctaadan fooraaUises tySvtestan iänenk»B»toja. flmc»-
«yy Su<a»nry»M* Ont, joka tnstai. torstai j * laoantai.
ONNI SAAEI ^ S. a NEIL
Vastaava Toimitngapplalaen,
TOstaina, tammikaan 29 p .— Tae&^^
kalaioBD tais^ proldtatunseo vaIIajikitzDoak|
«en' lojJrtalon J&i^annis^ keniÄsa-kaan
kotnmMn««H'*^ ttftrStS qiäi!ytsi£ Se kysymys on
meille kagkille r^kaistu ja ratkaistaan jyikagli. - ,
• K JEnglanniss» herkeämättä, hei*
kentänuitta, taiptmxaUomajtti /käyttää hyyäks^ «elu
parlainenttivaal^'a että kaikkea Britannian luUituksen
tekosia Irlannin, siirtomaa', yleUniaaiImalIis-nnperia<
listisen elämän aloja, piirejä ja puolia^ _ty^|Aenhellcn
kaikessa uudella tevalla,kommanistifle8ti, ei Toisen,
vaan Kolmannen kansainvälisen hengessä^ Minulla ei
ole tä«4ai|bw eikä tilaa kwatakseni
bol^ieyiiAista osanottoa parlamenttivaalefiiizt ja parla-menttitaisteluun,
mutta saatan' vakuuttaa ulkomaalai­sille
k«nmuni8tdllc^ että se (d^^^^<^^
Lansi'Eurdpan p^rlamenttikamjppailun Jtapaistal; Tästä
usein vedrtään johtopäätös: «Nnn, siellaista oli teillä
Ven^änä, meillä on parlMnenttarismi ^toisenlaista^
Jöhti^äätos on väärSi Sitä varten; juuri ovat maail-massa
kommunistit, että muuttavat pilkin linjaa, kai-nmotiähinta
Icerrsn : jnlaistoiattf ilmotoksista 40c ikilla elämän aloilla vanhan, sosialidemokraatisen, am-
V A P A U S
( L i b e r t y ) ^ ^ „ ^
: Tbe OQly organ of Finnish Worker» in Canada- Pub-
Hihed in Soilbury, 'Ont^ «ye«y Toesday,^ m ano
^ Advertishv ratei 40c t>er eoL ineh. Minimom «harsrc
for itfnrfe insertion 76c; Diseonnt on «tandjnit advertise-
»enL Tbe Vapan» is the best adrertiainjr mediam among
tiie Ffanisb People in Canada.
Vapauden konttori Ja toimita» on: Liberty Bnildinsr
Lorne S t , PubeUn-lOSS. Poatiosote: Box,69. Sndbory,
THiAUSHlNNAT: ^ , _
CunMii9anikävk.$4A>0,pn(M vk^ 12.25. kolme kk.
'^^yS^vStoiblr j^Saomeen. yksT vk. $5.60. pooli vk.
•''M.^iÄlSd^i^^aa raha. ei tulla lähettlmäiln.
caital «»iamlesten joi«a oy takaukset
salstataumalta: Suurista ihnotvksista sekä ilmotuksista.
Joiden tekstii el joka kerta muuteta, annetaan tuntuva
SennnsrKooloU^tn^Mt $2.00 kerta ja 60e lisiä Jokai,
seita mnistovärsyltä. Nimenm^ntoMlmotnkset 50e kerta.
ftOO kolme kertaa. Avioeroilmotukset $2.00 kerta,
18.00 kakal kertaa. SyntymSilmotukset $1.00 kerta. Ha-mtaantieto-^
ja osoteilmotukset 60e kerta, $1.00 kolme
kertaa^ 'Klapäisilmotuknista pitSä raha seurata Rankana,
'^^08 ette milloin tahanfa saa vastausta ensimaiseen
kirjeeseenne, kirjottrtkaa DödelleenHitkeenhoitoJaP per-
•oonallisella nimellä.
J. V. KANNA.^^TO. LHkkecnhoiteja, -
THstnJn lehteen aljotut llmotokset pitää olla kont-toriJisa
lauantaina, torstain lehteen tiistaina ja lauan-tain
lertteen torstaina kello 8. ______
Jlep;i?iered, at the Po^t Office. Department, Ottawa,
•8 secon'! "class- matter.
KöyhMnparlpenttaarinen
: 'taisteta
Englannissa qn^ nyt hallitus, joka kantaa työväen
hallituksen jiira^ä; joka on astunut ohjaksiin työväen­puolue^
laatiman-Ja hyväksymän politiikan perusteel*
, Ia ja joka on ennen kaikkea tulos työläisten paria- ngjan työväenpuolueen kanssa. Tuoreimpana esimerk-menttaarisestia?
taisteluita^* ja tiet^ -«K S - I . ™ r - j - ^ — i - - - - ^ i . -t
mattiyhdistykseläisen^ syndikalistisen, parlamenttaari-sen
työn uudeksi, kommunistisdbi. Opportunistista Ja
puhtaasti porvarillista, ammattimaista; huijarimais-kapitalistista
esiintyi meidän vaaleissamme myöskin
aina riittävästi, ylen riittäi'ästi. Lansl-Europan ja
Amerikan kommunistien tulee oppia luomaan uusi,
tavallisuudesta poäckeava, opportunismista, virkakiipei-
Irjämäisyydestä vapaa parlamenttorismi...
^Te näytätte itsestänne «kaidiean vallankumouksel­lisilta
», rakkaat' hoikoteeraajat ja parlamenttaarisen
taistelun vastustajat, mutta itse asiassa te olette pe­lästyneet
verraten vähäbiä taistelun vaikeuksia porva­rillisia
.vaikutteita vastaan työväenliikkeen sisäpuolella,
silloin kun teidän voittonne, a. o. porvariston kukis­taminen
ja proletariaatin poliittisen vallan valloltami-nen,
luovat nämä samat yaikeudet vielä suuremmassa
mittakaavassa. • -
lyöväenpuolaeeile uutta käyttö­voimaa
. Albertan farmarien keskuudessa on paraikaa käyn­nissä
voimakas liike yhteistoimintaan ryhtymisestä Ca-pSaätä'
jfnyöskiif parlamenttaarisia keinoja .käyttäen vai'
kuttamaän ja toimimaan työväen asian eteenii Niin val­lankumoukselliset
työläiset, kommunistit kuin radika^-
^liset ja oikeistolaiset,sosialistit tekivät voitavansa vaa-litaistelussa,
jonka kautta: sitten työväenpuolue saa­vutti
voiton, jonka tuloksena .se nyt on joutunut muo­dostamaan
oman" ministeriatöosa, mitkä tämän ^ministe-ristön
koettelemukset ja Icohtalot sitten tulevatkin ole-maan.
Ki«yvprf$i pfurlamenttaariseeii toimintaan osanotosta
kinä siitä mainittakoon, että äsken Edmontonissa kool­la
o|lut€Y!hdistyneiden farmarien» konventioni. hy­väksyi
ponnen, joka edellyttää "toimenpiteisiin ryhty­mistä
työväenpuolueen kanssa seur^via ^vaaleja var­ten.
'• • .•• • -.-r-'
^ Ponsi tuli hyväksytyksi suurella enemmistöllä. Sii^ työläisinä, mutta krfdn omaten ro-na
lausutaan avoimesti se tosiasia, fttäyht^btoimin
ta vallHsevien porvaripuolueiden kanssa koituisi va­hingoksi
farmareille.
Kpnventionissa hyväksyttiin niinikään ponsi, jossa
painostetaan po itiildcaan osanoton välttämättömyyttä.
on silloin.^tallpb.herättiU^ vakavia'jdca kysymys varsinkinv Ontarion farmarien keskuudes-
BUUoUlldistoja, joskin parlamenttaarisen tairtelun vält^ ea^on viime aikoina ollut laajan pohdinnan alaisena,
tämättöniyys on nyt jo yleensä työväenliiUceissävoitet
tu kanta. Työväen-parlamenttaarisen'taisctelun selvittä­miseksi'
lainaamme tähän juuri kuolleen marxilaisen
.työväenTiikkeen esitaistelijan ja Venäjän vallankumouk­sen
Johto^ieheft^ toveri Leninin asiaa koskevista kir-jotelmbta
seuraavia otteita^
Kyaymyleatoi «Onko <ytettava osaa porvarillisiin
parlamjcntteibin» •"Bakss^aiset^ «vasemistoy-kommunistit
iv^tttavar Ideltelsesti mitä ylenkatseellisiminin ja mitä
jcevytmielbimmin. .Heidätf perustelunsa? He sanovat:
€l>)|eiiVäattSväi8esti hyljätä k ^ paluu histdrialfises-poHiittisesti.
ylielettyihin parlamenttaarisen tabte-lun
liuotoihin. . ' >
Täm^ onJaustittu neurettavan vaateliaasti ja ilmei-
«eni vaarin. Parlamenttarbmiin cpaluu»? Ehkäpä Sak­sassa
on'jo neuvostovalta? No, ei arvan, niinkään.
Kuinka silloin voidaui puhua cpaluusta»? Eikö se ole
tyhjä ,Ut»e? ^
, «HistorialUs^ti. ylieletty» parlamenttarbmi. Se
on oikein propagandan mielestä. Mutta jokainen tie-
.tää, että>«iitä m käytännölliseen voitollepääsyyn vielä
sangen pitkälti. Kapitalismi voitiin jo monta vuosi-kymmenta;^
sitten ja täysin' oikeutetusti, juljstar «histo-ytialjlises^
ylieletyksi»^ mutta se ei vähimmässäkään
määrässä tee tarpeettoinabi sangen pitjcäaäcaista. j'4
sangen sitkeätä taistelua kapitalismin pohjalla.' Paria-menttkrismi
on «historiallisesti ylieletty» ylebmailmal-lis-
hbtoriailisessa mielessä, 8.0. porvarillisen paria-menttarismin
kausi on päättynyt. Se on kieltämätöntä*
'Mutta ylebmaailmallis-histöriallinen mittakaava laskee
_yuosikymmenin. _ ,
Paiiamenttarismi «poliittisesti ylieletty»? Se on
toinen juttu. Jo» se olisi totta, olisi «vasermnbtolais-leit
» asema lu^a. < Mutta väite on todistettava asiata
mitä vakavimmin analysoimalla. Mutta «vasemmisto­laiset
» feivät taas pysty siihen edes ryhtymään. 1
S^^alaiset «vasemmistolaiset», kuten tunnettua, pi-'
; livat Jo tanmiikunssa v,'l915^ parlamenttarbnua «pö^
tisesti ylielettynä», vastoin^ sellaisten huomattavain; po-liittbteäjohtajainmieM
kuin Rosa Luxemburg^j
Udjknecht On tunnettua,' että < «vasemmistolaiset
erehtyivät. - Jo se yksistään ja perusteellisesti murskaa
väitteen, että pajrlamenttarismi on «poliittisesti ylielet-
Ja Englantii Me emme voi tietää, eikä kukaan
Jcykene eimakolta määrittelemääni kuinka pian siellä
yJeimtditaa todellinen proletaarinen vallankumous ja
«ziukfaifae'kaikkien enimmän herättää, sytyttää, työn-
'täätablelbun Iaajat,v nykyisin vielä nukkuvat ^
/Bfe olemme sen'vvuoksi velvolliset harjottamaan val­mistelevaa
työtämme siten, että «kail^ neljä j alkaamr
ine Wat kei^tetyU.^^^^^^ 0^
taarinen kribi J«pii,^ murtaa jään. On mahdollista
jokin kribi, .joifa johtuu toivottoman sotkubista, yhä
kipeämpina kasautuvista jä käijistyvistä siirtomaa- ja
imperialbtbistavastakohdbta.:;Mahdollista on jokin
johtuen Druryn johtaman farmaripolitiikaii kömpastufc
sista^ Ne kokemukset, mihinkä Canadan farmarit ovat
viime vuosina joutuneet, tulevat välttämättömyydellä
johtamaan heitä poliittbeen ajatteluun' ja omaperäi-siä
ohjelmia tavotteleviin valtiollisiin tabteluUiin. Työ-'^
väenpuolueesta ovat farmarit saava itselleen hedelmäl-
Iben liittolaisen, jonka yhteyksissä sekä työläiäet että
farmarit käyvät sekä teoreettbte että käytännöllbtä
kouluutusta voimistuakseen taistelussaan riistettyjen
kansajeulfköjen puolesta. ' ^
Canadalaiset tehtaat ja niiden,
omistajat
y hallituksen keräämien tilastojen mu>
kaan Canadassa on 40,000 tdidastä, joissa työskentelee
85,000 vakinabta palkkaa nauttivaa ja 600,000 palk-katyöläbtä.
Näihin tehtaisiin sijoitettu pääoma nousee
kaikkiaan 3,230,686,368 dollariin..
Tästä kokonaispääomasta kuu^^up amerikalaisille
kapitalisteille yli biljoonan dollaria, brittiläisille yli
30,000,000 dollaria ja jäännös kuuluu canadalabille
kai>italisteille. Toisin^ sanoen, canadalaiset kapitalbti^
omistavat '62 prosenttia Canadan tehtaisiin, sijoitetusta
pääomasta, amerikalaiset 27 prosenttia, brittiläiset 8
prosenttia ja muiden maiden kapitalbtit 3 prosenttia.
Ennen suursotaa brittiläiset sijoittajat omistivat
suurimman: osan canadalaisiin tehdaslaitoksiin sijoite­tusta
pääomasta. Sen jälkeen ovat amerikalaisteiT"si?
joitukset Canadassa lisääntyneet suunnattomasti. He
omistavat nykyään 29 pros. Canadan terästeolHsuu-teeh:
sijoitusta pääomasta, 43 pros. jauhomyllyjen pää­omasta,
48 pros. , autömobiiliteollbuuden, 42 pros.
sähköteollisuuden ja 44 pros. kuparinjalostusteollbuu-den
pääomasta. ^\ #
Kapitalismin luhistumiskausi
Ajan merkit kaikbsa -nraabsa; ovat nykyään pai-jon
puhuvia. Me lähestymme nopeasti taloudellisen ja
siveellisen sekasorron astetta. Niin, me jo itse asiassa
elämbe sea keskellä, sikäli kun Jiiiden täysiverisestä
porvarillisesta sisällöstä on kysymys. Kapitalisliluokkä
näyttelee historiallisen osansa loppua. Kapitalismista
eMieru eikä voi herua enään nutään luovaa uutta,
§en_Jälkecnr kun se maailmansodassa on pelannut vii-mebeL-
Valtdnsa. Kuta pitemmälle kapitalismiin nojaa­van
yhteiskunnan hajoamisprosessi e d b ^ , kuta enemv
män tilanne kärjistyy, kuta vaikeammaksi porvarilli-sOle
hallituksille käy yhtebkunnan asioiden hoito ja
levottbmain lyöläbjonkkojen kurissa pitäminen, sitä
läheisemmäksi, sitä pakottavammin vastausta •vaalia
vaksi käy kysymys, mitä on pantava hajoavan tilalle,
miten uusi yhtebkunta järjestettävä ja ennen kaikkea
miteidcä on sen rakcnnusty^ön ryhdyttävä, v v /
laman pulman selvittäminen ; on työväenllil^een
dät tietoisina jriitä tosiasiasta, että simaisten jneljänkynim -
olemme suoraan t u epäsuorasti yh-diitetij
toisten teoHisunsalain fyö-läl^
in. Mrkä of C:n suhd e ont asiiatlttean Ltfe. <Wdli.s uLu sUaJ.o anevn[ iäUtoei.m^^ia^t e ei toirf i T iT
Ia toimiviin järjestöihin, aamataa
koin toisiin puntavarateollisnuden
Pnatayaratyöisten jäiiesiytpiskyspyM
^ K r j . A . V. Karma,
iSe- yksinkertainen tosiasia, että
96,000 Canada^ puntavarateoUi-'
suttdeii palveluksessa olevasta työr
Iäisestä aiiioastaan kourallinen ' on
j^estyneitä, tekee vaittämättö-maksi
tämän teollisuusalan työläis­ten
järjestäytymiskysymy^n kä­sittelyn,
pohtimiseii j a takomisen
siksi kunnes ainakin osa taosta
suurHukuisesta tySläie^onkosta tie­tää
mitä jäigestäytyminen tarkot-taa
ja mikä on Lomfoer Workeai
Industrial Union of Canadan kanta.
• KaiuallUet eroavaisuodet.
Toisella puolella ovat ne tuldci-
On olemassa useita vaikeuksia es-*fmiehet, jotka edelleenkin työsken-tämässä
järj^täytymbsanoman ulet-umisen
jqk8|3elle puutavarateolll-suuden
palvelt/ksessa olevalle työ­läiselle
yj^märrettävässä muodossa.
Y<ksi huomattava piirre tämän man-terieen
ammatittoinain ja puoleksi
ammattitaitoisten työläisten keskuu­dessa
on se, että ne muodostuvat
yhdestä j a viidestätoista eri kansaU
lisutkdesta,'' jobta suurin osa jrm-märtää
.ainoastaan äidinkieltään.
Tämä piirre on hyvin huomattava
puutavarateollbundessa. Het^ilon
tarvitaee ainoastaan mennä saha^
myllyyn ' tai tukkikämpälle j a hän
tulee ta^paamaan englantilaisia, kii­nalaisia,
latinalabia: rotuja' j a jaa-panilaisia,
slaavilaisia ja''hinduja,
valkouia,-mustia, .ruskeSta j a keltai­sia,
"kaikki tukkiparoonien palveluk­sessa,
kaikilla samansuuntaiset edut
siellä, täysin. tietoisina luokka-ase­mastaan,
tietoisina hbtariallisten e-simerkkien
j a huomattavan taloudel­listen
ristiriitaisuuksien esiintymi­sestä'
orjaluoScan j a omistavan luo­kan
välillä, että. työläisten voitto
pienemmissä ' tai suuremmissa tais­teluissa
on mahdollinen ainoastaan
tiiviin ylhteisen järjestön avulla. Y h ­teisen
-rintaman, tarpeeliisuns antaa
jäsenillemme voimaa j a tarmoa le­vittämään
järjestäytymiskäsitteitä
puatavaratyöläbten kes'kuudessa. ^
HtMBon kasrataluea «euraokset.
kolmas mAdoUbuus, j k e . Me txdme puhu siitä, nun- peruskysymyksiä. ^
tuvilhaa < j a ennakkoluuloisuutta;
menneittfen sukupolvien jäte, jota
tukkiparoonit suurentavat omia tar-kotuksiaan
varten. Voittaakseen tä­mänkään
j&robleemin tarvitaah pal-j
jon huolellista, jatkuvaa järjestä-mlstyötä..
; • ,
KutkemiMn aeurauloet;
Toinen liuomattava piirre p u u ^ -
varatyöläisten ke^uudessa on tai­pumus
kulkemiseen, muuttamaan
paikasta toiseen. Tämä on huomat­tavissa
kahdessa 9! muodfossa, eten-^
kin tukkimiesten keskuudessa^ Tuk-
Ipmies työ^entelee keskinkertaises­ti
kolmesta viiteentoista eri; käm­pällä
vt^oden kuluessa; mutta silti'
pysyttelee samasto teollisuudessa.
Jotkut muistavat teollisuudesta toi­seen.
^ On oiemas^ monia syitä ai-huttaen
kulkemisen, ' joka haittaa
järjestelmällistä jäijegtämistyötä ja
usein tekee sen melkein mahdottor
maksi. Tämän yhdestä teollisuudesta
toiseen kulkemben< paljous voidaan
mää^tellä seuraavasta: V. 1920 oli
inelkein mahdottomuus löytää ainoa­takaan,
tukkimfestä, joka ei olisi
ollut enemmän tai vähemmän tuttu
heidän järjestönsä ja sen / työn
kanssa. Ainakin > B ; C. rannikolla oli
asia siten. - N y t neljä vuotta myö­hemmin,
seurauksena kuleskelemi
sesta, on olemassa läihes viisikym­mentä
prosenttia tukkimiehiä, jot­ka
'eivät tunne edes itsepuolustuk­sen
aakkosta yhteben järjestön a-yulla.
Toisen vitdienkymmenen prosentin
keskuudessa (l^otka ylpeinä taidos­ta
minkä nyt ovat saavuttaneet
vuosien kuluessa, ovat «kruunattu»
arvonimillä : ctodellbia tpkkimiehiä»,
voidaan huomata terävä. mielipitei­den
eroavabuusL. W. L TJ. of.
C:n nähden samaten kuin järjes-täytymbeen
nähden yleensä. •
• ••:•••
TauteIe•at jäsenet.
Yhdellä puolen ovat L i W. L U .
of: C :n jäsenet, ulhraten käillensä
yhteisen asian eteen, huolimatta
tukkiparoonien uusimmista tieteelli'-
sbtä suunnitelmista, sellaisista kuin
Qiustalista, joka koettaa nälällä
näännyttää kaikki toimivat union
jäsenet ^ pois teoUbnudesta, tahi
kappaletyöjärjestys, joka kolme ker­taa
! halvempana kuin päivätyö yrit­tää
tehdä automaattina koneita
niistä, joiden ainoa päämäärä ön
tyoskefinellä mahdollisimman nope­alla
vsuhdiila, tai ne rikolliset me­nettelyt,
jotka: ehkäbevät. - Ä ä n en
majesteettinsa^p^tin» säännöllisen
jaon; ja tuhannen j a yksi muuta
asetta kohSbtettu: työläisten järjes-täytymisyrityksiä
- 'vastaan; Huoli­matta
kaikista näistä vastttksbta L .
W. I. J J . ^ f C m jäsenet; ovat ter
yattavissa ^työmailte; ei kylläkään
suurilukubina, mutta' kuitenkin
televät niiden valheellisten oppien
ataisina, mihin heidät on harjotettu
opiskeluaikanaan. Jotkut heistä a l ­kavat
tuntea taloudellisen painos­tuksen
välttämättömyyden ja alka­vat
nähdä järjestäytymisen tar­peen
taistelua varten. Tobet, yhä
uneksien lapsuusaikansa ihanneunel-mia,
pysyvät uskossaan oletetuista
casa-arvoisista m a h d o 1 lisuuksista
tukkiparoonien kanssa. Jotkut kyl­läkin
myöntävät, että järjestö on
hyvä olemassa, koska sen avulla on
saavutettu parannuksia, kuten pa­rempia
asuntosuhteita; lyhempi työ-päivä^
y.^ m., mutta liittyä uudel­leen
L. W. I. U. of C :n, jumalan
täihden,/ e i ! Eikö tukkiparoonien
propagandan levittäjä ole kertonut
heille, että sen^ union. virkailijat
puijasivat tuhansi^ j a tuhansia dol­lareita,
j a efvätkö he ole nielleet
sekä syöttiä, koukkua, painoa että
siimaa? Tietenkin he Uittybivät
valmiiksi tehtyyn ihannejäi'jestöön,
erehtymättömään ja eheään, täy­delliseen
kaikkia yksityisseikkojaan
myöten, todellakin niin täydelli­seen,'
ettei edes tukkiparoonien kä­tyrit
pystyisi sitä arvostelemaan.Sel-lainen,
unio piisi O. K. jos vaan
joku yliluonnollisen voiman omaa­va
henkilö sen "heille tarjoisi' täy­dellisenä
yksityiskohtiaan myöten,- ja
valmiina käyttöä varten. ,
Avustaminen ^tarpeellista.
Mutta oletettujen ihmeiden ai­ka
kuuluu hämärään menneisyyteen,
vaikktäcin sen vanlHat traditsioonit
ovat lujassa joidenkin; aivoissa.
XTnfot, kaikkein • ykainkertaisiimnat-kaan,
efvat kasva valmibeen täy­dellisyyteen
yön kuluessa, kuten
sienet tekevät. Se vaatii aikaa, jär-jestelmiUlistä
toimintaa, erehdyksiä
ja häviöitä kehittää j a rakentaa to­dellisia
työläisten taistelu!jäijest^'ä.
Pidäpäs tämä V tosiasia mielessäsi
cMr, Todellinen takkimies», entinen
järjestömme jäsen ja nyt karku­lainen,
milloin ikinä sinä myönnät,
että järjestö on hyvä- olemassa. T u ­tustu
L. W. I. U. ©f G:n rJaken-teeseen^
periaatteisiin ja liittoumi-seen
j a sitten tutki mitä tilaisuuk­sia
ja mahdollisuuksia löytyy tämän
käytännöllisen taistelujäiiestön ke-
•hittämbeen ja täydentämiseen. \
Me emme oI« taipumattomia.
Jos jäia estomme on tehnyt ereh­dyksiä
menneisyydessä,, on se hy­vässä
seurassa. Jokainen tänään ole­massa
oleva työväenjärjestö on teh-alaHa
toimiviin järjestöiBun? Jäzjes-tömme
on täyd^isessa sopusoin­nussa
Trade Union- Edoeational I<ea-gnen
(Ammattiupioiden / V a l b t i i s -
liiton) yditeenliittymisohjelman kans^
sa, joka pyrkii kehittämään nyk]K-sistä
j ä r j e ^ i s t ä kahdtjksan tai yii^
deksän mahtavaa teollbunsnniota,
i jotka tulevat peittämään k ^ o Poh-jois-
Amerikan mantereen.jNe, j o t ka
ovat innostuneet j a haluavat täy­delleen
tutustua T. U . E . 1* tarko-ti^
csiin ja päämäärän, voivat sen
parhaiten tehdä Iti^emalla liiton
kuukausijulkaisna «The Labor He­rald*,
ja ^myöskin yhte^nliittymis-kysymystä
käsitteleviä p i k k i ^ r j a s i a,
joita on suomenkielelläkin saatava­na.
Tässä artikl^elilsa voimme käsi­tellä
kysymystä mikäli se kodcee
puutavaratyöläbiä. >
Kasikai edescaolevaaa tehtäväin
.•f • . • • - • •• ,' , - . -,. ; .
Kuinka monimutikaisia j a vaikei­ta
tehtävämq^e ovatkin j a kuinka
monilukuisia häviöt ja erehdykset
jotka täytyy sulattaa, niin talou­dellinen
painostus pakottaa meidät
ratkaisemaan . järjestäytymiskysy-myksemme,*
ottaen osviittaa koke
muksistamme. '
Ottakoon ' järjestömme riveissä
'paikkansa jokainen^ punaverinen
puutavaratyöläinen.^ Eteenpäin tais­telun
kanssa yhteistä VihoUistamme
vastaan L. W. L " U . of p m oikean
j a johdonmukaisen menettelytavan
avuUa. Eläköön, puutavaratyöläi^ten
järjestö!
nyt paljon erehdyksiä j a tulee ajan
kuluessa uusia tekemään, o i v i en hä^
vioistaan ' ' j a erehdyksistään kulki­essaan
eteenpäin. Kerran tehtyjä
erehdyksiä #i ole tarpeellinen uudis­taa,
sillä järjestömme ei ole ^taipu­maton,
olemus kuten intiaanien puu­jumala.
Päinvastoin järöestömme on
h ^ n taipuvainen, valmb koetta­maan
hyötyä erehdyksistään j a ko­kemuksistaan,
valmis muodosta­maan
itsejnsä muuttuviin sisäisiin ja
ulko^pnolisiin tilanteisiin.» Ainoas­taan
silloin; kun on kysymyksessä
lopullinen > päämäärämme/ kapitalis­tisen
järjestelmää j a sen lobeläjär
laumain kukistaminen, tai; kysymys
avustaa j a puolustaa työläisiä, jot­ka
jo ovat murskanneet kapitalis­min
ikeen j a nyt la^evat nurkka-kiviä;
kommnnbtiselle -yhteiskunnal­le,
kuten Venäjän työläbet -tekevät',
ainoastaan tämmöisissä snhtebsa
jäitjeStömme seisoo lujana. Järjes­tömme
on t o i s t a n u t kantansa näis­sä
kysymyksissä liit^miällä Puna-seen
Kansainväliseen.
Sopntoinnnsaa edistyksen kanssa
Tämä liittoutaminen pitää meir
Britaonian TyM-n
^ ' LuokiiataistclnpolHukkaa.
Britannian ' työväenliike syntyi
valtankumouksen; ^ keskellä,, jonka
johtajana se. ei ollut, mutta. oli-sen
tuote. Teollisen vallankumouksen
hbtoria vuodesta 1762 vuoteen
1830 on enempi kuin paljas asia­kirja
teollisuuden laajenemisesta ja
kehityksestä; se kertoo- suuren työ-läisarmeijan
tuotannosta,, jotka epä­toivoisensa
puutteessaan olisivat tar­vinneet
edes murtoosankaan siitä
rikkaudesta mitä he tuottivat; työ­läisistä,
jotka eivät olleet saaneet
kokemusta järjestyneessä taistelus-sa,
mutta jotka paklo saattoi jär­jestymään
tai tuhoutumaan; se ker­too
hallitsevasta luokasta, jolle uu­sia
lisävoimia antoi nouseva teolli­suus-
j a "kauppiasluokka j a jotka sii­tä
huolimatta ylläpiti taantumuksel-
Ibta hallitusvaltaa, joka ei myöntä­nyt
mitäänl ilman tabtelua^ Ham­mondit
ovat elävästi kuvanneet k i r ­joissaan
.--^ »«Kaupunkilais-Ji^öläiT
nen>, «Kyläntyöläinen> j a «Ammat-^
titaitoinen työläinen* ^ sen pöyh-keän
hallitsevan . luokan ylivoimai­suuden
j a ne suunnattomat Vaikeii-d
e t - ^ jotka työläisten täytyi. voit­taa.
He «anovat: «Luokat, joiden
hallussa; oli valtion auktoriteettival-ta
ja luokat^ jotka olivat saavutte'
neet uutta rikkautta ~ tilanhalti­jat,
kirkonmiehet, tuomarit, tehtai­lijat
yksi j a kaikki ymmärrettiin
hallituksen taholta " yhtefakunnan
suojelijoiksi siltä kohtalolta v mikä
oli y l l ä t y t etuoikeutetut luokat
Ranskassa... Köyhä mies käsite­tään
ainoastaan rikkaiden välikap­paleeksi.*'
- ' ,.
Oligarkian käsissä kun < o l i kaikki
valta, niin ei voinut olla kysymys­täkään
työläisillä siitä miten käyt­tää^
äänioikeutta tai ^valita edusta­jansa
parlamenttaärisessa^ demokra­tiassa.
Tehdäkseen läsnäolonsa en­sinkään
tannetoksi he tulivat pako­tetuksi
valtiollisiin v mielenosotoksiin,
lakkoihin, vetoomuksiih,_. vaatimuk­siin.
Koko aikakausi aina vuodes­ta
1756 yhdeksännentoista vuosisa­dan
puoliväliin, saakka, on luonteen­omainen
juuri näbtä menettelyta­voista.
"Ämroatlaunionbteja' rangais^
tiin kapinoitsijoina' ja^-rikollisifka
vailankumoukseHbai k^inallisina.
Mutta vainoaminen ei pysäyttänyt
edfstystä ja edistys , tuotti Suuren
uuden luokan: kauppiaita, j o t k ^ o l i ­vat
halukkaita näyttelemään Kaik­kein
tärkeintä .osaa maan politiikan
moodostambessa. Näbtä riveistä
sellabet miehet kuin Frands Place
astui edin työläisten kanssa näytel­l
e n t ä r k e ä t osaa ammattiunionis-min.
laillistuttandsen puolesta käy­dyssä
poliittisessa taistehissa.
Yhdeksännentoista vuodsadan' eu'-
-Anomuksia ia t h S ^ " * ^
31», W i d e n ^ ^ ^ ; ; - « ^«
taada, vaatimuksia aseellii^*^
i«naan, työläisten yksi Z ! ! **"
täysi-ikäbiUe ääniofked3,Ta^
partamentti, ko-operatilviTe^^
t^iskunta. parlamentin p o i ^ n ; . '^
P^ - n e n J-hteiskunnallinTS?
k u m o u s : - - k a i k k i tulivat e
tä_ sekamelskasta mncdoa
mamen määritelty poliittinen j «w
to «Työväenluokan K a n s a l l i J^
muodossa William iSS^
ala«ena vaatien äänioikeutta.^T
ma Järjestö sekaantui palion^r^f
miggitatsiooniin, j o n ^ ^ " ^^
voidaan mainita v. 1832 t a p SS
poliittinen vaihdos, sen
havisi pois. .
. Oweni8min nudistns tarvits« , 5 .
noestaan mainita mnistaaksemae
sen poluttiaen suuren kuohmnijö.
lan ja agitatsionin luokkalnonteea.
Tehokkaiden suurien- suunnitelaua
epäonnistuminen se3^ unionisBim
että ko-operatsionin aloUIs ja pe­toksellinen
harkakäsite, joka oU seu­rauksena
keskiluokan voitosta 1832,
valmisti maaperää chartidilkkeea
kasvulle. Vuodesta 1837 yo«te«t
1844 oli tämän liikkeen' «heinäteko-aikaa>,
joka käsittää seuraavan suo-f
en Britannbn työväenluoikan jär­jestyneen
poliittisen toiminnan vai­heet.
, Y U valtakunnan järjestöt-kasvoivat
sekä jäsenluvussa että
voimasiAteissa. Lovett oli Chai-'
terin (ohjelman^ kirjottaja ja huo­mattava
johtaja, apulaisinaan mon­ta
kykenevää miestä: Brontiene,
0*Brien, Stephen, Harvey ja jouk­ko
muita, vaikkakaan kaikki
eivät olleet ' työväen taholta erit­täin
suosittuja. Työläisten luokb-tietoisuus
julistautui parhaiten sji-nä,
että he kieltäytyivät hyvä%-
mästä johtajakseen ketään, joka ei
itse kuulunut työväenluokkaan. Se
oli juuri tämä, tosiasia, mikä vahris-ti
LovettMn^asemaa ja saattoi hänet
k^Jceneväksi perustamaan Loatoon
Ty3mJe8ten« Yhdistyksen» v, 1836,
J9ka sitten tulikin voimakkaaksi te­kijäksi
dhartistiliikkeessä. Ohjelmas­sa
vaadittiin yhtäläistä äänioikeutta,
vaalilippu(}ärjestelmää, Tuotulstapar
lamentin valintaa, palkkaa parla­mentin
jäsenille ja omaisunsmääri-t
«5^Imien poistamista.
.Nämä vaatimukset pdjastivat I K -
ia kummankin: sekä syyn taipumi­sesta
liberalismiin, että itsenäisea.
työväenedustuksen puutteen- V .
1836 oli maasifa 6,023,275 21-:'
vuotiaita miespuolisia ja näistä ai­noastaan
840,000 oli äänivaltaiaa,
ja huomioon.' ottaen, epätasaisen
'edustussuhteen, noin yhdellä vii­desosalla
tästä lukumäärästä oli val­ta,
takabin palauttaa enenunistd vs-lituista.
Poliittinen tilanne on fvä-hän>
- toisenlainen Amerikassa ja
Britanniassa 'tänä päivänä. Samal­la
aikaa palkattomat parlamentin
jäsenet, omaisuusmääritelmiin kyt­kettynä,
tekivät itsenäisen työväen­luokan:
edustuksen melkein niahdot-tomaksi.
Ilmeinen taktiikka siis oli
käyttää : liberalismia parlamentissa. \
liittolaisena, kunnes tuli mahdolli­seksi
aikaan saada työväen itsenäi­nen
^ edustus. Tämä' seikka selittää,
paljon liberalbmin vaikutusta työ­väenliikkeeseen
ja miksi vielä sit­tenkin,
*kununiot nostivat kysymyk­sen
parlamenttiedustuksesta J B \ 8 E -
toiva^ varoja vaalitaisteluun, ensi-mäinen
työväenedustaja oli •lähe"'-
pänä liberalbmia kuin luokkataiste-lupolitiikkaa.
Alkuperäinen, kuten charti3ti^)ll-jelma
epäilemättä oli, se ohjasi kui­tenkin
suurta poliittista liikettäT
jonka kiihottamena olivat ne hirvit­tävät
olosuhteet, jotka vallitsi^V
läpi tämän aikakauden. Mutta po-
Uittben kokemuksen puutteessa, j i*
teiskuntatieteen kypsymättömyyden
vuoksi, j a teoreettbella jolidoamo-kabuuddla
varustettuja johtajia
Äailla — hyvin usein sangen boo-noissa
käsissä — tiedon puute jof-koissa
" ja kärsimättömyys teäd tys-känään
mahdottomaksi tehdä IJ»;
keestä yhtenäbtä kiinteää järjestöä
ja antaa sille tarkasti määritdtya
poliittista päämäärää. .
Uuden, taloudellisen laajennuslan.
den alettua Britannian kapitaham
takaisi pohjaperusteet pois utpioflta
ja jätti- työläiset sulattamaan koie-muksiaan.
jofta olivat saaneet ku­koistaneen
nberalismin aikakaodeJia.
foröntoD antisia
Bonneista kureista. Lanantain*
tammftumr 19 päivä « s i t e t t i m^
ton näyttämöltä A. J . y
Krjottama näytelmä «Vtfi « r e ^ -
Näytelmän alku- «prolooia> on
^ . - . ^ t t ä e n ' lasten
johon kuitenkiD on ^^^f^
l u o k k i e a . f e t & i i t a b B u s
käen, »äytdmässa J-<^ I»pset vntö*