1930-10-09-02 |
Previous | 2 of 6 | Next |
|
small (250x250 max)
medium (500x500 max)
Large
Extra Large
large ( > 500x500)
Full Resolution
|
This page
All
|
Sivu 2 Torstaina, lokak. 9 p:nä — Thu., Oct. 9 CT A " P A TT G C*o»d«ii «nonuUitra Ijröväertön (isoa »incslucnituit. Umetfry So> XX Jr XX \J Ö barm. Oat., ktikiuBZ, ftiiu »onnunUj. j « mJirällyiDi juhUpiirini - ' . • ^ VAPAUS (Libmr) Tim «l07.MS<a of FiaeUk WorlCT» io CuiacU. Publijhcd dailf »t SoiJbnry, OnUrio. _ ' K t ^ l e r e d at tbe Pott Of (ice Dep«ctD«M, Otuirs, « i Mcaod eUu mitier. . . C « a « r « l aJTertiuat rate», 7S« per col. inch. Mininnjm cfaarce for »intla intertion, 75«. Tt' tfStMIl it 4 * bcat •4'Cf^*i'?X medJcin amony tbe FioaiiJi people io Canada. . TofaKitaa. konltoH. kirjakauppa ja paino omatta ulotaa E l o Streetillä. '-fidiaoiou': Vapaa». Box 69, Sudborr, Oot. •!••—afs—-r^T -•' -ftMisifi: Konttori 1033. — Toimiiua S36W. — Kirjakaoppa Z387W. F b M e : Office (job wotk, adieitiatmenn. ele.) lOiS — Editor i36W. — Bookitora 2187W. I - . ; U-UOTtSifJNNAT VAPAUDESSA: • KlijCT*i^t4l«>otDk4et ilrOO kerta, S:j.()p kak»! kertaa. — Arioliitto«a Denseilla oaaeotoifotokaet 4(fe palatuaiaSaXf- NioniBm»ttjjiJiBotiikM^r SOc Icrta, tl.00 3 kertaa. — SrDtym«ilm&tul.et »1.00 IVMI'^ i^ti»f.,~,iilkttB'k''^lks^lilltm^^'^ — K.iitoiita'a"'k»«i ||f3»^^^cna.u-^|i^{dei^ li>imal%u kiitoaiaaieelta tai muiatutjrajriiä. — sialidemokraallien mukaan, on ^ hävittämiseksi, harhaluulo, jola "yläpuolella luokkien". | Woodsworlh on vahvistanut lörpöt- Hyväksytyslä suunnitelmasta on • lelyillään "kooperatiivisesta halli-joJakin opittavaa. Viimeisissä maa-1 tuksesta". kunnallisissa vaaleissa joutui vallassa ollut liberaalinen puolue tap- M*"* . - _. . . . . -„-,_, -j» -«»nttiiannuikaa SUc.luiU^^^ii-IV k»lmr kerua. — Tilapaiailmottajiea ]a ilmolut-tf> Bttunrieo on, ns.liiu>!»u, lältetetlävä iiuulu>biuta eiuktilcea. TlLArSHf.V.VAT: tl ttJut, 6 kk. 3 kk. $.173 ja 1 kk. Jl.OO. '— Ybdfaralloihlo Ja Suomeen aeki man- CV ulkouiuille: 1 »k. $r,.00. 6 kk. ja I kk. »1.00. i»c^ui6ii»öa J . U'. Aliiiivitt. . ^ D J ^ t f : i. B. Aiili|».»t. - Oiilce, UovkXurei auj Piiolabop: Vapaii» Building, ELm Slrcrt, • . . • • • > ' i i i mail to 1>« addreaxd: Vapyia, P.O. Box (S, Sudbury, Ont. ' JM ette n i l l t l o tabanta taa Tantutta enfimiiiteen kirjeneenoe, kirjottakaa nadellean liikkeen-fafcajaa pieraoonallitella nimellä.- J . W. Ahlqvi»1. l i i k k e e n b i i t a j a. Canadan mperialististen finanssiporhojen kierto- ja katsastusmatka piolle, multa konservatiivinen puolue ei .silti .saanut ehdotonta enem-nii. slöä. Edistysmieliset lupasivat tukea konservatiivista puoluetta, jo.s heille vain annetaan paikka hallituksen lihapatain ääressä. Ja paikka annettiin. Konservatiivis-edistysmielinen kokoomushallitus muodostettiin ja tälle kokoomyk- .-elle annettiin nimeksi "koopera-tiivinen hallitu.s". Se sai osakseen .•^uo.^iiota, sillä vehnärenkaan harhaanjohtavalla propagandalla oli saatu lukuisat farmarit uskomaan, eitä luijkatonta yhteistoimintaa, kooperalsionia, oli todella olemassa ja että se on, ei vain hyödyllinen kaikille luokille, vaan myös varma metodi luokkavhteiskunnan "Kooperatiivisen sietämättömäksi, että henkilön on ollut pakko cma-ita aloitteestaan e-j rota, t a i e i l s i ole eronnut, n i i n on t u l l u t eroitetuksi. Nyt lapualaisen l i i k k e e n r i e h u n t a - a i k a n a on Suomen edistysmielisen h a l l i t u k s e n osuuskauppaliikkeen johto alistunut No. Neuvostoläfon työläisten palkat mmn\ säännöllisesti k a n n a t t a j a t ovat käyneet o m i i n a n - : täj-dellisesti palvelemaan f^^^^^ kohoavat j a t k u v a s t i , v a r s i n k i n läisperheen tulot ovat . JMuutama päivä sitten palasi Montrealiin ryhmä Canadan johtavia imperialistisia finanssiporhoja piteitä. "Kokonaissato tulee ole v u o d e n t u l o o l l u t kerrassaan hyvä j a synnyttänyt r o h k a i s e v i a m i e l i - j a teollisuusmagnaattnja länsi-Ca- Jiad^an tekemältään kierto-, ja kat-sastusmatkalta. Tähän ryhmään kuiilui muun mua.ssa CPR:n presidentti ja puheenjohtaja E. W. Peatty; Royal-pankin johtaja, ra- Iiplciiningas Herbert Holtj sekä CPR;n hallinnon jäsenet sir Char-lisf Cordon. W. A, Black, ja R. S. (J^ctäughlin. Juoksupoikina ja la-l^ ejjoinq oli finanssiporhoilla mukanaan ollut kehräalimajiireiia, se- Q^attoreita, tohtoreita y.m. Kataastusmatkan yhtenä tarko-tuksena mainitsee Bcatty, eräälle johtavalle montrealilai^elle porva-rtslehdelle antamassaan haastatte-lufisa, olleen varmuuden hankki-i^ ineii siitä, minkälaisia laajennustöitä ePR vqisi heti alottaa vallitsevan työttömyyden vähehtämi-eel^ si. Työttörbyysproblafmi täällä ^C^nadassa kuten muissakin ka-l^ ii^U&tieissa maissa on siksi suuri jä^ vaikea pFobleemi,yettä se panee , ^i^p^rialistiset loiset vakavasti ajat-teiV^ iaan, ja uhicaai Heidän olemas-glioloaian. Teollisuusmagqaatit ja iiriiun^ipQrhot ovat mekqnisoineet la" ratsionalisoineet teollisuuden ja ijii^ta|oi|4en. ' MäiitoJaoibiusen, ja. xUJI^Qit^liQoimiscn takia ilnaeneyät k^|iiiaU?tiseen ttiot«ntp- ja jako- , j^estelmään erottamattomasti kuu-hiVat risUriitaisuudiet monin ker-iTäifi pahempina jd räikeimpinä Ktjui :^ni}en. Työn hankkiniinen yli 30Ö;000 Canadasaa olevalle työttömälle työläiselle j a toimeentulon takaaminen tuhansille köyhille jännäreille, joiden vilja- y.m. tuotteiden hinnat ovat vuoden kuluessa laslceneet 50—60 prosentilla, siis paljo alapuolelle tuotantokus-tannustei), on ylivoimainen tehtii-vä imperialistisille rosvoille. V .'Imperialistiset finahssiporhot käsittävät ainakin yhtä hyvin, ellei paljoa paremmin kuin työvjäenluok-kff; lie vaikieudet ja urnjpikujat, joihin rappeutuva, kuolihtätitiaan poteva kapitalistinen j ärj estelmä on johtanut talouselänvän myös Canadasaa^ Käsityksiään he eivqt Juon-i)(| l]i^ti . julkilausu kaiken kan-saii' kVuitavaksi. Päinvastoin antavat he lausunnoilleen mahdollisim-m^ n optimistisen leiman. Niinpä Be^ttykin oli haastattelussaan m o B - tVealilaiselle porvarilehdelle mal-ninhut » että "koko matkakunta palasi takaisin entistään varmempana yleisen liike-elHmän säännölli-ieisiä. edistymisestä, jossa ensi vuonna tullaan huomaainaan,. todennäköisesti, melkoista nousua." Län-eimaakunnissa ja muuallakin oli maan paljoa suurempi kuin viime vuonna", kertoo Beatty. Hän tietenkin jättää mainitsematta sen, että tästä suuresta sadosta eivät farmarit hyödy mitään perin alhaisen viljan hinnan takia. Multa CPR hyötyy, sillä rautatierahdit ovat kai samoissa tasoissa nyt kuin mitä ne olivat vuosi sitten. Eipä siis ihme. Jos hyvä vuoden-tulo rohkaiseekin CPR:n herroja. Antamassaan haastattelussa Beatty kuitenkin vakuuttelee, että "länsi ei napise". Bealtyn juna ei tietenkään ole pysähtynyt niillä aro-alueilla, joissa sheriffit, " l a i n kirjaimen. mukaan" ja kiinnityslaina-yhtiöiden määräykfeestä, häätävät velkaantuneita farmareita asunnoistaan. "Nyt jo on havaittavissa merkkejä siitä, että ,nykyiset olosuhteet tulevat saamaan aikaan semmoisia muutoksia, jotka pitkän päälle saattavat maatalouden ter-yeemmälle pohjalle", kertoo Beat ty. Näistä pulakauden aikaan saamista muutoksista mainitsee Beatty ainoastaan yhden. nim. seka-viljelyksen. Puhuessaan maatalouden terveemmälle pohjalle saat-' ' tamisesta. oli hänellä silti ollut epäilemättä mielessään ' maatalouden täydellinen mekanisointi. Kun se on toteutettu, tarvitaan länsi- Canadan farmeilla vain yksi kymmenesosa nykyisestä farmarimää-rasta, yhdeksän kyrrimenesosaa ajetaan mierontielle, ja vehnän hinta voidaan laskea tuonne 30—35 senttiin bushelilta. Juuri tätä tarkotti Beatty puhuiessaan "maatalouden terveemmälle pöhjialle" saattamisesta. Elleivät Canadan sadattuhannet työttömät työläiset ja köyhät farmarit aio kädet ristissä odottaa imperialistien lupaamaa tulevaa parempaa aikaa sekä odottaessaan hiljptellen menehtyä nälkään ja puutteeseen, on heidän, käsikädessä työssä olevain työläisten kanssa, heti ryhdyttävä lujittamaan ja tehostamaan jo olemassaolevia it- • sepuolustus- ja taistelujärjestöjään •ja rakentamaan uusia järjestöjä .sinne missä ei mitään järjestöä ole olemassa. Hyvin järjestelyissä ja johdetuissa työltömäin järjestöissäi köyhäin farmarien järjestöissä, vallankumouksellisissa ammattiliitoissa sekä työväenluokan ja maalais-raalajain etuvartiossa, Kommunis» tisessa. Puolueessa, on Canadassa-kin se mahti, joka pystyy menes- (tyksellisesti taistelemaan finanssi-porhojen riisto- ja orjuutusjärjes-telmää vastaan sekä tilaisuuden tullen kukistamaan sen. Kansaiidiitto f a imperialistiset ristiriiiat Kesällä 1928 pidetty Kommiinis- sotkeutuneita syitä. "Ensimäisrnä tisen Kansainvälisen kuudes kon- • on taloudellinen lamaannustila. gressi osotti, että kapitalistinen | Sen takia ovat miljoonat työläi.scl' maailma oli silloin parhaillaan. joutuneet tilanteeseen, missä he siirtymässä maailmansodan jällcci-, voivat saada leipää ainoastaan lei-seen kolmanteen ajanjaksoon. Koi- päjonoissa jonottamalla, vaikka Työläisten p a l k a t X e u v o s t o l i i t o s - t a tasoa. J a o n a r v i o i t u , että työ-k a s v a n e e t keskimää- . ;to!ai3t2n käsissä olevien osuusUik-; ^'"^^^^^ kaikissa t e o l l i s u u k s i - s s a j r i n 15 pros. v e r r a t t u n a edelliseen n i n p r o k u r a a t t o r i tulee h u o l e l i l i - ' kejden kimppuun. S a m a n a i k a i s e s t i ' o s o l l a a , että \'V. . 1926—27 o l i 60 vuoteen. m a a n siitä, että k a i k i l l e häädöille; k u n lapualaiset puhdistavat k u n - i - u p l a n k u u k a u s i p a l k k a , n o u s s u t vv. j E n n a k k o t i e t o j e n m u k a a n ön t e o l - a n n e t a a n l a i l l i s u u d e n m u o t o . nan valtuustoja kommunisteista, 1 9 2 9 — 1 9 3 0 80 r u p l a a n . lisuuden tuotemäärä k u l u v a n ta-l a n r a s i t t a m a i n f a r m a r i e n tehtä\ J - : ' - ^ ' ^ echstysmielisen osuuskauppaliik Moni.ssa p e r u s t e o H i s u u k s i s s a on N ^ u s v u o d e n 9 - e n s i m a i s e n kuÄkau-nä on kieltävtvä m o i s e l t a " v h t e i ^ - i ' ' " " ^ J " ? ^ " ! p u h d i s t a a osuuskauppo-: j^j^^ k o r k e a m p i : niinpä m e t a l l i - i d ^ n a i k a n a ( l o k a k . 1. 1929-kesäk; t o l m T n n t f Ä l T r y h t » ^ ! ^ t S ~ S r p Ä , t e o l l i s u u k s i s s a on keskimääräinen | 3 0 ^ J T A pros. s u u ^ pl vä t a i s t e l e m a a n eikä h U j a i s u u d ^ - i ™ ^ ^^-^ ^ — l"'^.^"^::^ s a ali.stutlava k a p i t a l i s t i e n asetta-. "^-^ JapuaiaiSL.n t u r u n jo jossain . rän nousu o l i 39 8 nros Suunni' ., j^-, mälirin onni-stunsen. , On pidettävä mieles.sä, että näit- nousu o.i öif.a pros. öuunni-maan s u r m a n s . l m u k k a a n . Katkera, Mutta edistysmielivon osuuskaup- ten r a h a p a l k k a i n lisäksi ei työläis-1 ^ « ^ ' " ' ' ' ^ ' ^ « ^ ' y t t i 40.7 p r o s . Kevyen t o d e l l i s u u s p a l j a s t a a h e i l l e heidän ! painikkeen .so.sialifascLstisten johto- ten t a r v i t s e m a k s a a mitään terveys ' t^^oH^suuden nousu o l i 19.9 pros. J Q h l a j a i n s a p u o s k a r o i m i s e t . Heidän |herrain vaino ei ole py.sähtynyt y k - työttömyysvakuutuksestaan, niil-1 ^"""."1^".^'"!' e d e l l y t t i 23.7 pros. .smomaan csuusliikkeiden h a l h n t o - ... , , , , ^ l Kiinteästi on p y r i t t y s o v e l l u t t a. e l i n t e n vasemmi-stolaisten jäsenten on run.saasti a l e n n e t u t v u o k r a t , ^ ^ ^ ^ 7-tunti--^ta työpäivää jä j a t - e r c i t t a m i s c e n . vain myöskin y k s i - - v e s i , kaasu, sahko y-»^-. f^ m o m ^^^^^^ ^ y . ^ j . j ^ j ^ ^ yhä useammassa tyi-^^et toimihenkilöt ovat joutuneet a.ennetut taksat m a t k u s t u k s e s s a , • t e o l l i s u u d e s s a . Nykyään 69.2 pros. k i r o i h i n . Jos j o k i n osuuskaupan t e a t t e r e i s s a ja konsertei^^^^^^ ^^^^^M N e u v o s t o l i i t o n k a i k i s t a t e o l l i s u u s - toimihenkilö on j o u t u n u t l a p u a l a i s - | l e p o k o d i t j a s a n a t o n u m i t , myönny-| tvn« W r , f . l . . . ^„fi.„v«« ten vainon alaisek.si, n i i n K u l u t u s , tykset l a s t e n h u o l l o s s a n i i d e n ensi-osuuskuntien Ke-^ku-sliiton h e r r a t o- m a i s e l l a ikävuodella y .m vat ryhtyneet tätä l a p u a l a i s t e n v a i noamaa toimihenkilöä e i ^ p u o l u s c a - ainoana mahdollisuutenaan on tai lelu, kaikkien häätöjen vostusti-minen ja petollisten johtajainsa armoton toimistaan erottaminen. /. M. Clarke. manncn ajanjakson lunnusmer^kil-lisiä piirteitä ovat: kapitalistisen suhteellisen vakaantumisen romahdusmainen muuttuminen ankaraksi teoIIisuu.s- ja maatalouspulaksi; teollisuuden ratsiorialisoiminen, suunnattoman suuri työttömyys ja työläisjoukkojen radikalisoitun^i-nen; imperialististen rosvovaltain keskeisten, markkina- ja riistopai-koista käytäväin kilpailuitten kärjistyminen ja uuden imperialistisen sodan lähentyminen; Neuvostoliiton sosialistisen talouden nopea vaurastuminen ja Neuvostoliiton raatajain elintason säännöllinen, nopea kohoaminen; kapitalistisen talouden ja sosialistisen talouden ^välisten suunnattomar suurten ristiriitain kehittyminen pisteeseen» jossa imperialistiset rosvot eivät näe muuta pelastuskeinona kuin uuden teurastukser .alkamisen ja joka pakottaa, im; perialistislen maitten työläiset ryhtymään vallankumouksellisiin nou-suiliiil kapitalismin kukistamiseksi. Raportissaan Kansainliiton yhdennentoista kokouksen päättymisestä toteaa New York Timesin kirjiecnvaihtaja Clarence K. Streil selvästi ylläesitetyn Kominternin kuudennen kongresin määritelmän pätevyyden. Slreit kirjottaa, että mainittu "kokous päättyi syvemmän ja synkemmän ilmapiirin vallitessa kuin missä se alkoi noin kuukausi sitten — syvemmän ja synkemmän kuin mitä Liiton toimitsijat, jotka ovat olleet Genevessä Liiton perustamisesta saakka, sanovat milloinkaan ennen nähneensä. Synkkyydestä huolimalta ilmaisivat muutamat kiitollisuutensa siitä, että asiat eivät sentään olleet sen pahemmin kuin, mitä ne ovat." Kansainliiton kokouksessa olleet imperialistiset johtoherrat ovat epäilemättä kiitollisia siitä, että proletaarinen vallankumous ei vielä ole puhjennut ilmiliekkiin heidän riistoalueillaan. Synkkyyden syiksi mainitsee vehnän hinta onkin niin alhaalla, eitä farmarit eivät voi elää.vehnän kasvattamisella. Vallitsevan tilanteen aiheuttamat mahdolliset yhteiskunnalliset ja poliittiset vastavaikutukset (lue: kapinat ja kansannousut — Toim.) huolestuttavat edustajia. Niinikään huolestuttavat edustajia Saksan äskeiset vkalit (ja niissä saavutettu kommunistien vaalivoitto — Toim.); , . . yhä suurempi erimielisyys Ranskan ja Englannin kesken rauhaa takaaviin peruskysymyksiin nähden; . . . Yhdysvaltain erillään pysytteleminen Kansainliitosta ja epätietoisuus siitä, mitä Yhdysvallat tulee tekemään, jos asiat joutuvat taloudelliseen jä poliittiseen ahdinkotilaan; Neuvosto venäjän vaurastuva, . vallankumoukselle omistettu taloudellinen mahti. Edelleen aiheuttaa synkkyyttä ja liuo- • lestuneisuutta se tosiseikka, että moinen tilanne pakottaa itsekun- 'tin valtion, huolimatta siitä että ne puhuvat yhteistoiminnasta jä myötävaikutuksesta» käytännössä kuitenkin huolehtimaan vain yksinomaan omista eduistaan ja — piiru periköön naapuirin." Kapitalististen ristiriitaisuuksien jä vastakohtain kärjistymisen ja pahentumisen takia on imperialististen maitten yhteinen sortoapa-raatti, Kansainliitto, joka 1919 perustettiin murtamaan ja vastustamaan proletariaatin vallankumousliikettä, joutunut nyt, imperialistien oman propagandistin kertoman mukaan, synkkään, toivottomaan asemaan. 1919 onnistui Kansainliitto murtamaan länsi-Eu-ropän maiden työläisten vallankumoukset. Kun länsi-Europan maiden proletaarit nyt, kolmannen ajanjakson vallitessa lähtevät uudelleen yhteiskunnalliseen vallari-kumoustyöhön, tulevat he epäilemättä murskaamaan tieltään Kan- :sainliiton ja kaikki muut imperialistien aparaatit ja pystyttämään ,länsi-Europaan työläisten ja ta- K a i k k i e n näitten a v u s t u k s i e n k u - työläisistä työskentelee jatkuvan työviikon mukaan (sts. laitokset o v a t käynnissä keskeytymättä, v a an työläisillä on y k s i lepopäivä j o ka maan, m u t t a lyömään, kieltäen hä-ncltä työpaikan .saannin jäsenliik- m u u t a m a n v i i m e vuoden kuluessa. l u n g i t ovat j a t k u v a s t i k a s v a n e e t : ngijä^ työpäivän päästä) j a 40.1 kcissäun. Tästä .sosialifa.^cLstien haiKäilemät-i Ottaen l u k u u n kaiken tämän, työläisten r e a l i p a l k k a nykyään pros. työläisistä o n 7-tuntihen työpäivä. P i s i n työpäivä on 8 - t u n t i n e n ja tömästä vainosta heille poliitti.sest'i ^'^«'^'^ostomtossa on noin 67 p r o - ' v a a r a l l i s i l l a työaloilla on se 6- vo-stenmielLsiu työläisiä vastaan, k e r - , s e n t t ^ l ä p u o l e l l a ennen v a l l m n u t - 2 t u n t i n e n. r o t t a k o o n tä.ssä v a i n yk.si esimerk-tiiLsesta näkyy, esitetään U n osaston talolla eiiä Itana mahtava, työväen K a n s a n tuomio-. TämJ touneenpannut E e a ^ ^ jaosto ja tulot tästä . luovutetaan Jehun kenttär Meitä majavajäneläisf, ^ y n n o n työväen näyfelihlä. han^se on kyliä o i l u t ^ ^ k u n olemme käsiimm?!^!. kannatuksen näyttdijäin , sine. Siis Jokamies kuin (myoskm naisoU ensi Beaver Laken liaaliUe. Huom! Juopuiif-et ja l a r i t pysykää pois järje. tyoluL^t^n juhlj.ua viinan' —on. k i : V i i m e .syyskuun 4 päivänä saapui P e t r o s k o i h i n Tervon Osuusliike Savo r.I. Syväniemen myymälän h o i t a j a Uljas Jäppinen v a i m o n s a ja k a h d e n pienen lapsensa kanssa. T o veri Jäppinen toimi vasemmistolaisessa työväenliikkeessä, perustaen p a i k k a k u n n a l l e e n mm. jurje.stönuor- Port Arthur kak.si l i i t t y i osastoon m u u t t o k o r t i l l a. Joukkomme kasvoi siis 8 u u d e l l a t a i s t e l i j a l l a . Näyttämön toimintasäännöt {saivat myöskin kokouksen slunauk- V a p a u d e n liikkeeseen on saapunut sen. Toimeenpanevan komitean lä-u u s i n kirja, " S i r p i n ja vasaran heti:ämä kirjelmä V a p a u d e n k i r j a l U - m a a s t a " . Rientäkääpä ostamaan h y - s u u s i l t a m i e n järjestämiseksi. Iltamat vä k i r j a , h i n t a a i n o a s t a a n 45 c. T u l e v i a j u l i l i a . S u n n u n t a i n a 12 p. A r t h u r i n osaston h a a l i l l a vietetään päätettiin järjestää kirjelmässä määrättynä päivänä. Lähempi j a koko Järjestely a n n e t t i i n h u v i t o i m l k u n n an t e n osaston. T a m a n la.sten järjestön i ^oj-i^e^in juj^jja, hyväillä o h j e l m a l l a \ tehtäväksi. Seuratkaapa muillakin t o i m m t a sai p a i k k a k u n n a n p o r v a - , j ^ ^ j , ^ yöllä. S i t t e aamuyöllä p a n - i p a i k k a k u n n i l l a esimerkkiä. Pyhiter i t kauhuihin.sa. P o r v a r i l l i s i s s a i ..^^^ inlVLYiz koreasti. Välmän p o i k l - tään m a r r a s k u u n 29 p. V a p a u d e n a-nomalehdissä k i r j o i t e t t i i n .sen toi-1 ^^^^^^ pitäessä h u o l t a tahdista. E i m i n n a s t a räikeitä valheelksia par-^ j^^^j^ enää k u k a a n osaa parempaa, j a u k s i a . Tämä j o h t i l o p u l t a s u h e " j ^.y^iteijj^j^aan, k u n o n tanssi t o r v i -j että kesäkuun 16 päivänä saapui 12 ^^j^^jg^^^ t^j^^^ ' a u t o a kä.sittävä lapuala:A-etkue tov. j^^jjy kainalossa. Tansseihin sUli .-Jalle. r - i — i - Jäppisen t o i m i p a i k k a a n , l u k i e n hän e l l e määräyksen, jonka mukaan Kirkland Lake s. J. kolt<»uksessa syysk 29' p. h y - maksaa v a i n v a r t i n sisäänpääsy. 18 p. näyttämöllä menee a i n a k u - Jäppiscn on kuukauden kuluessa, ^ j ^ ^ ^ pitänyt kappale " V i i m e i n e n j väksyttiin 1 uusi jäsen, v a a n toisten p o i s t u t t a v a maasta ja e t U _ »naa-! poj^j^jg^g,, j ^ ^ j ^ etukäteen o l k o o n ! hyväksyminen jätettiin siksi k u n - ' sanottu, että r i p a t s k a n tulevat tans- nss voivat saapua" itse kokoukseen. s i m a a n ihka'venäläiset t a i t u r i t . A r t - Organiseeraajan raportissa i l m e n i, h u r i n näyttämön u u t i s i s s a t u o n n e m - että h a a l i l l e talonmiehen paikkaan p a n a lähempi selostelu. oli k a i k k i a a n k u u s i hakijaa. V a l i t u k - Täystä on ehdottomasti toteltava. Sireit lukuisia, toinen toiseensa (lonpoikain neuvostovallan. Toverin toinntas MaataloUspulan pmskaroiminen Saskätchemhissa Kaikkien velan takia häädetlä-1 kokouksen, jossa tehtäisiin'suunnin vifen farmarien häädöissä tulee kruununvoudin eli sheriffin olla virallisena häädön toimeenpanijana. Näin lausutaan siinä maala-löuspiulan "rauhallista ratkaisua" koskevassa päätöslauselmassa, joka hyväksyttiin äskettäin Reginassa pidetyssä velallisten ja velkojain konferenssissa, jonka tehtävänä oli suiinriitelmain laatiminen farma-ri(^ n velkain suorittamiseksi yslä-väUisellä tavalla. Noin kuukausi takaperin py>'5i United Farmers of Canada-niminen iföitiarien järjestö Saskätchewanin h^i^uAsen kutsumaan koolle ve-iff& ia: olevain farmarien edustajain telraa velkain suorittamisesta ryöstäjiä ja ryöstettäviä tyydyttävällä tavalla sekä samalla sallittaisiin farmarien edelleen olla konnuil-^ laan. Ensimäisessä kokouksessa, jonka puheenjohtajana toimi Sas-katcliewanin maakunnan prokuraattori, valittiin jonkinlainen "neuvonanlokomitea". Sitten seuraavassa kokouksessa esitettiin jä hvväksytliin luo "lyydytlävä" suunnitelma. Suunnitelman olemus on siinä, että kruununvoudin on oltava {jeräänkatsomassa kaikissa häädöissä ja ainoatakaan farmaria ei tulla raahaamaan ulos asunnostaan, ellei kruununvouti ole saa- Toveri kertoo: Toverin toimituksesta siirtyy tov. lähemmin ilmotetaan lehdessämmie. Työväenyhdistyksien ja naisjaos- Hans Johnson Ammattiunioitten' lojen tulee paikkakunnillaan huo-' Yhtenäisyysliiton (TUUL:n) loi-1 lehtiä hänen puhumatilaisuuksien-miin ja hänen tilalleen toimituk- sa hyvästä ilmottamisesta ja nri-seen siirtyy tov. Helmi Mattson. [ den kaikinpuolisesta auttamisesta, Tov. Johnson tulee toimimaan jolta unionistinen järjestämJstyö, tästä lähtien T U l I L : n toimessa täi- mihin nyt on täydellä tarmolla lä rannikolla. Piakkoin iärieste-' ryhdyttf, saa hyvän alun ja poh- lomasta vaatimuksesta, jonka täter» tään hänelle puhujamatka, josta j^n. . Tov. Jäppisen j o u d u t t u a näin l a p u a l a i s t e n painostuksesta jättämään p a i k k a n s a OsuusHike Savossa, käänt y i hän heinäkuun 15 p:nä K K : n paikanvälitysosaston puoleen, pyy-t i i e n t u l l a huomioiduksi myymälänh o i t a j a n p a i k k o j a täytettäessä. K u n tähän hakemukseen ei a l k a n u t m i tään vastausta kuulua, n i i n lähetti hän u u d i s t e t u n h a k e m u k s e n elokuun 10 päivänä KK: l l 3 . Tällöin sai 'tov.' Jäppinen K K : l t a Helsingissä 15 p:nä e l o k u u t a 1930 päivätyn seuraavan sisältöisen kirjeen: " T e olette saamiemme tietojen m u k a a n käsittänyt asemanne osuusk a u p a n toimihenkilönä n i i n 'väärin, että emme katso voivamme suosit e l l a Teitä u u s i i n tehtäviin jäsen-liikksissämme. K u n n i o i t t a v a s t i K u l u t u s o s u u s k u n t i e n K e s k u s l i i t t o : J a l - ; m a r i Laakso. O l a v i P u r o ". O n itsestään selvää, että tämä h e r r o j e n L a a k s o n j a ' P u r o n lähettämä pannakirje j o h t u i sf.tä,, että tov. Jäppinen on t o i m i n u t vasemmistolaisessa työväenliikkeessä, osallistuen m.m. keväällä p i d e t t y y n S. L i i - ketyöntekijäin liittokokoukseen, joss a hän järkkymättä puolusti a m m a t t i y h d i s t y s l i i k k e e n eheyttä nos-k e l a i s i a ' h a j o i t t a j i a vastaan. Myös-, k i n on kirjelmä kuvaavana osoituk. sena osuuskauppaherrain a l i s t u m i sesta noudattamaan lapualaisten v a a t i m u k s i a toimihenkilöiliirisä nähden. Että tov. Jäppinen on toimensa bsuuskauppaliikkeessjä, jossa hän on työskennellyt vuodesta 1922 alkaen, täyttänyt k u n n o l l i s e s t i , todistaa ne monet suositukset, mitä hän e r i l i i k keistä on saanut. p U m m e tähän näytteeksi todistuksen hänen v i i. meisestä työpaikastaan, joka jo y k s i n riittää todistamaan, että Puron ..5!:4._ offS Viän r»1i;;i "käsittä- 19 p. s i t t e o s u u s l i i k k e e n a g i t a t s i o n i - k o m i t e a v a l m i s t a a vapaan n a u t i n t o - r i k k a a n i l l a t s u n . osuustoimintaväe.s-tölle j a luonnollisesti k a i k i l l e j o t ka v a a n m u k a a n tulevat. E i .oikeastaan kenenkään pitäisi tätä t i l a i s u u t t a s i v u u t t a a , sillä ohjelmassa tulee olem a a » näytfelmä; j a n u m e r o i t a ' k a i k i l ta m u i l t a t u n n e t u i l t a kyvyiltä. S i t t e 26 p. osaston näyttämö tulee järjestämään n a u t i n t o r i k k a a n j a o-p e t t a v a i s e n i l l a n , etupäässä työttöm i e n hyväksi. Me k a i k k i sellaiset, j o t k a työttömyyden kynsissä olemme saaneet tuntea ei v a a n h e l v e t i n e s i - m u t t a myöskin peräseinän makua, tiedämme että p o i k k i n a i s e n a ei ole t i l a i s u u t t a edes henkiseenkään n a u tintoon. A r t h u r i n näyttämön h e n k i löt s u u r i m m a k s i osaksi ovat saaneet n a u t t i a työttömyyden ihanuudesta, j o t e n he t i l a i s u u d e n sattuessa koettavat järjestää osatpvereilleen yhden h e n k i s e s t i n a u t i n t o r i k k a a n illan.. Tällä ei t a h d o t a sanoa sitä .etteikö sinne olisi tervetuUeet kaikkikin työläiset. T u l l a saa n i i n p a l j o n k un t a l o o n sisälle sopii, m u t t a työttömät ovat k u n n i a v i e r a i t a . Itsestään on selvää, että pääsy o n k a i k i l l e vapaa. Edellämainitut t i l a i s u u d e t ovat kaiJc-k i siksi arvokkaita, että k a n n a t t aa Hearst Osaston työk"^k^essa oH asioita ratkaistavana Osa tsh Ville. Toiminta cn vilSta^ meitä on nykyään vainsei^ taysinmak.sanutta jä.?entä toin sa. Eteenpäin astellaan talstelukunnos.sa valla-kohti-, jonne cn meidän pää me — työn yhteiskuntaan v a i n pien?nä täältä, mutta t u l i syttyy ja .suuret on sen settr set, kun se pääsee leviämään' m a i l a tavalla .se leviää jos seitsemän innokasta työväen u levittäjää todella yrittää. Pal tä, voi tehdä. Osaston näyttämölle tulee pnä hauska kappale esitettä "Pullanpyöritläjäin kokous", näytöksinen liunioristinen _ J myö.s tulee ohjelmaan nmoja, y.m. Siellä tavataan. — j . s. Burritt s. J . osaston 5 p. lokakuuta niässä kokouksessa oli. paljon keitä asioita keskusteltavana. Albertan lakkolaisten' hyväy me päättäneet panna keräystä keelle, vaan hommataan iltama, t a tulot luovutetaan hiilikalr lakon avustamiseksi. Iltama on lokakuuta. Kaikki silloin av t a m i i n . 2G p. lokakuuta saapua burysta vierailu joukkue.: tpu hyvää ohjelmaa. SLsäänpäasy' vapaa, ainoastaan kolehti 31 p. i l l a l la on sitte rennot j a kaipa sinne vähä pue' n i i n k u i n naamiaisiin. Palkii päätetty jakaa. Sisäänpääsy " k a i k i l t a . Kirjallisuusiltama on sitte raskuun 29 p; Kuten muillatin'' s i tuli A r t h u r Säiniihen j a hän ott a a toimen v a s t a a n t.k. 1 p. K u u l t i in t o i m i n n a n järjestelykomitean raportt i jä hyväksyttiin, v a a n naisvpimisr t e l i jäin tahdosta t u o t i i n ilmi* että ei oikein k e s k i v i i k k o i l t a o l i s i sopiva, j o t e n jäi vielä k o m i t e a l l e edelleen harkittavaksi,-että- -voisivatt . ' s a a da iräytännöllisemmin järjestetyksi. kakuim'illa me"myösbin "vi Myöskin huoniäutuksenä jäsenistölle, I näytöskappaleen siihen että o l k a a hyvät j a t a r k i s t a k a a ! k o r t - .^^^ jokainen saa kirjoja t i n n e ovatko ne k u i i n o s s a j a t u l k a a mukana. Tiketin hinta vain 3 S. J . koköuksim, jbssä v o i t t e maksaa j a slUom tulee tehdyksi k a k s i hyvää yhdellä i s k u l l a . E n s i s u n n u n t a i n a t..k 12 p. o n S. J. kokous k e l l o 2. M u i s t e t a a n saapua kokoukseen. ' Mitä on t a l o s s a . No, ne l o k a k u un k o m i t e a n kaksipäiväiset i l t a i n a t e n - s i l a u a n t a i n a t.k. I l p, a l e t a a n k u a - t a m o t a n s a r t l l a e r i k o i s e n hyvillä soit o l l a , j o l l o i n saiamjne n j i u t t i a tästä t i l a i s u u d e s t a vanhat sekä nuoret täysm siemauksin. S i t t e n , s u n n im t a i n a esitetään 4-näytöksinen murhenäytelmä " V i i m e i n e n rikos j a v i i meinen ryöväys". T o i v o n että k a l k k i ottavat tämän huomioon j a tallustelevat haalille, sillä lokak. k o m i t e a ei ole v^ivoja?in säästänyt, v a a n on j o mpnen monta v i i k k o a kappalettakin harjoitellut. mukana. Tiketin hinta vain 35 tiä. — Jouluksi päätettiin näyttämölle SuuntaJan hääi-nen näytelmä. Myöskin oli kirje "Nil j o n k a johdosta keskusteltiin.: t i i n vaatia Vapautta lop;f kummankin riitapuolen kirjot sekä valittiin uutisten kirjoitta A n n a Viitala. — Tummu. j o k a i s e n pitää muistissa. Ensimäi- Me puolestamme annamme k a n n a - .'•eksi kokoonnumme Workerin j u h - tuksen. Myöskin siellä tulee olemaan U i n vähän i s o m m a l l a joukoUa k u i n " hyvä r a v i p t o l a , k e r m a k a h v i t j a uä-o i k e u t t a myöten h a a l i i n sopii. S. J. osaston kokouksessa lokak. 5 p.. hyväksyttiin 6 u u t t a jäsentä. den osuusleipomon hyvät m o n i p u o l i set leivokset. S i i s tervetuloa läheltä j a kauka^i. — Vaattu. Paavi haastaa so' Rooman paavi ei lannistu, sen "ristiretken" epäon~ v a i k k a se olikin kuin kylmää' vatikaanilaisten niskaaii, ei k a a n voinut lopullisesti tu heidän neuvostovastaista ta' toaan. Epäonnistumisestaan matta yrittää paavi uudistaa' Ilsen" hyökkäyksensä toista f' Kapitalistimaiden työläiset lonpojafc' eivät vain osoitta täysin välinpitämättömiksi e" tä "ristiretkeä" ja kirkon;^' aimsen i väite siitä, että hän olisi käsittä n y t asemansa osuuskaupan toimihenkilönä väärin", on k a i k k e a perää v a i l l a. " P a l v e l u s t o d i s t u s . Että myymälänhoitaja U l j a s Jäppinen on palvel-l i i t liikkeessämme Syväniemen myymälän h o i t a j a n a 11' p:stä t o u k o k u u t a 1929 tähän päivään asti j a että hän tällä a j a l l a o n t o i m i t t a n u t k a i k k i hänelle annetut tehtävät j a myymälän hoidon täsmällisesti j a t u n n o l l i s e s t i osoittaen omaavansa hyvän a m m a t t i t a i d o n tuonut l a s k u t u k s e n m u k a i ^ n t u l o i s e n . H e r r a Jäpp i s e n erotessa nyt liikkeestämme n. s. " l a p u a l a i s l i i k k e e n " miesten ehdot- Suomen sosialifascistiset osuUskauppaherrat n sessa " P u n a i n e n K a r j a l a " k i r j o t t a a: Suomen edistysmielisessä (työväen) osuuskauppaliikkeessä ovat taan tumukselliset sosialtfascistit johdossa. Tätä johtoasemaansa ovat nuo p o r v a r i l l i s t u n e e t qsuuskauppaherrat käyttäneet häikäilemättömästi vasemmistolaista työväestöä vastaan. Ne osuusliikkeet, joissa vasemmistol a i s e l l a työväestöllä on ollut mää-eekä pankkiirien, kiinnityslaina-nylkyrien ja muitten velkojain yn- J 5 liallituksen» jäsenten yhteisen valtion asiamies, valtion, joka, so-räämisvaltä hallintoelimissä, ovat p u v i l l a . Sillä, o t e l t a k o o n huomi-j saaneet jatkuvasti tuntea keskusjär-oon, kruununvouti on aseistetun ^•^«^«^'»ä-t o n t a painostusta. Suomen sosialidemokraattisen puolueen vahvimpana Imnakkeena on o l l u t edistysmielmen osuuskauppa-l i i k e . Se on r a h o i t t a n u t puolueen asemansa osuuskaupan toimihenkilö-hänestä todistamme. Tervonsalmel-l a , heinäkuun 11 päivänä 1930. O - s u u s l i i k e Savo r.I. A k s e l i Salonen. T y y n e A a l t o . " ; O s u u s l i i k e Savon sosdem. johtaja S a l o s e n antama työtodistus riittää o s o i t t a m a a n edistysmielisen osuusk a u p p a l i i k k e e n johtohew«in antam a n lausuimon p a i k k a n s a pitämät-tömyyden# Työtodistus, s a m o i n k u in Jäppisen hoitaman liikkeen t i l i n päätös, oisoittavat hänen käsittäneen K e n j o u t u u useammin tekemis i i n e r i l a i s t e n "käsialojen" kans-sa, hän huomaa, että m o n e l l a k in k i r j o t t a j a l l a h a l u o l i s i hyvä,. m u t t a t a i t o p u u t t u u , • — s e i k k a , j o k a varmaan k i r j o t t a j a l l e itselleeai on s u u r e m m a k s i v a i v a k s i kuin kenellekään m u i l l e . Siitä j o h t u u , että näille k i r j o t t a j i l l e t e k i s i m i e l i a n t a a j o i t a k i n h u o m a u t u k s i a , j o t ka h e l p o t t a i s i v a t heitä harrastuksessaan. E n n e n m u u t a ön h u o m a u t e t t a v a, että meikäläisten lehdissä — työ-väenlehdissä —- o l l a a n vielä teke-t o i m i n t a a j a mobilisoinut toimihenkilönsä työskentelemään puolitJen h3nräksi. Jotta sosdem. piiolueen nä a i v a n oikein, eikä väärin, kutea h r a Puro" suvaitse lausua. T a n n e r i n h a l l i t u k s e n sisäminste-misissä enimmäkseen s e l l a i s t e n k y - nähkäyttelijäin kanssa, j o i l l a ei l a p s u u d e s s a a n j a n u o r u u d e s s a a n ole o l l u f t i l a i s u u t t a s a a d a k o u l u o p e t u s t a j o k o . o l l e n k a a n t a h i n i i n vähän, e t t e i se ole riittänyt k u n n o l l e en oman kielensä o i k e i n k i r j o t u k s en o p p i m i s e e n . Eipä s i i s o l e ihme e i kä m o i t i t t a v a k a a n v a i k k a k i r j o t u s - t a i t o Qn h e i k k o a , v a i k k a välimerkit eivät ole p a i k a l l a a n , v a i k k a isot k i r j a i m e t ovat missä s a t t u u j n e. E n n e m m i n k i n täytyy ihmetellä s i tä, että n i i n k i n monet meikäläisistä ovat s a a v u t t a n e e t melkoisen kauneus. näiet on toisarvoinen asia. Eikä niitä*taitureita ole vain joku, vaan niitä näyttää olevan aika palhon, siellä ja täällä. Merkillepantavaa onkin työväenliikkeen mukana kulkeva yleinen kehityksen harrastus, se, että sen j|senet leipä-kamppailun ja useimmiten mitä ankarimman kamppailun rinnalla kykenevät valloittamaan itselleen . ;,.;.,;mia sellaisia sivistyksen aseita, tietoja käytetty i.^oja f^^^ ja taitoja, jotka nutja yhteiskunta | että nnta on k.O t > on aikanaan rikollisesti laiminlyö-' lauseen ^ "f V ,i„erki nyt, tyrkyttäen nutä hyvyyksiä ^ 1 i ' kyllä väkiselläkin toisille, loisUle, P ' ' » ' ^ "^ iv vmysmerÖM että ne kykeneisivät edelleenkin — Pi3te"a (j).: I s i t t en kaupungissa tai E v a i k k a iiietsäkämpällä.. Se o n : ' painettu sana, kirja m a l e h t i , joita meidän pai" on .jokunen joka paikassa, käytännöllisempää ja paie opettajaa oi löydy. N y t , toveri tai toveritar,, tämä asia on vaivannut, tarta^ mautettuun keinoon. Ota » t i l a i s u u d e n tuilessa kätees! tai sanomalehti ja ryhdy k i e n lukemaan. Tarkkaile, lauseet on rakennettu, Bis» edut osuuskauppaliikkeessä olisivat i n n ä ollessaan asetti h r a P u r o po-j a t k u v a s t i turvatut, n i i n on l u k e - l i i s i k s i pääsyn ehdoksi suojeluskun-t n a t t p m a t kerrat kieltäydytty ottam a s t a l i i k k e e n palvelukseen h e n - 'kilöitä. jotka on tunnettu komm u n i s t e i k s i . Jos joku koiii-m u n i s t i joskus on o n n i s t u n u t l i i k k e e n palvelukseen pääsemäänkim n i i n o n hänen olonsa tehty n i in t a a n kuiilumisen. Tov. JäppiseUe a n n e t t u p a n n a k i r j a osoittefi, että p i j & k o i n tuUenee Piu-o vaatimaan s u o j e l u s k t m t a a n kuulumista päte-v y y s r f i t o n a myöskin edistysmleEsas-, sä osuuskauppaliikkeessä t o i m i v i l ta työläisiltä. ~ ka. moukalla ratsastamaan. • Niin, kysymyshän oli, miten oi-keinkirjotustaidpjn perille olisi päästävä, tahi ensinnäkin, minkä auttavan huomautuksen siihen pyrkiville voisi antaa. PSteyin opet^ taja tietysti olisi oppilSrji^ sut/- menkielioppi, joita löytyy useampiakin. Sen avulla tulos olisi periri-pohjaisempi ja vaTmempi, vaikka hitaampi ja vaivaloisempi. Ja siinäpä juuri se vika onkin — sei-lainen opetteleminen pn liian "tieteellistä", tyBläisellä ei tahdo olla kirjotustaidon aivan oman harras- aikaa eikä voimaa ja lisäksi se tuksensa, itseopiskelunsa avulla, oppikirjan hankkiminenkin .on sii- Kirjaimet ehkä eivät ole mallin- uä vastuksina. Niinpä moni arve-mukaisia, ovatpahan vaan omalai-- leekin: jääköön sikseen, , koetan siaan koukeroita, mutta ne ovat tulla toimeien niine tietoineni ja naikaliaan, niin isot kuin pienet- taitoineni. Täytyisi siis löytyä jokin kirjaimet, ja välimerliit pai- ku vielä huokeampi jä käytainöl-kallaan, lauseet säännöllisiä ja aja- lisempi keino. Ja sekin löytyy, vie-tuksen tulkinta johdonmukaista. Ja läpä sellainen, joka on jokaisen, siinähän se taito onkin, käsialan käden ulottuviUa, eläkÖSnpä hän j a huudahdusmerkkia (-K näitä t a r k k a i l u j a c r i l a a t n^ jotuksi.ssa, vakavissa J a ' _^ sä, kaikenlaisi.s.^a. J a . ' pala paperia ja ^^iB'^ joku kappale,, että oim . •tunnet" miten kaikki, 0":^ •hut. Näin kun teet, huomaat, että keino on ^ k e r t a k e r r a l t a aina j o k u - venee. kunnes on selvin" mitä välttämättä t i e t^ J a se tapahtuu verratU"». v a i v a l l a , melkeinpä k-nm että perästä Päm.J""»" lemään, kuinka ei no'n t a i s t a keinoa ole tullut^ s a t u k s i . Niin joille «kon.=^ti-' on huo^? i v a t sen kautta autetug Mitäpä täiiän enaa olC vää. Käytä hy^-ä^^^-», Lipoa, joka ei m a ^ Itseoppinnt
Object Description
Rating | |
Title | Vapaus, October 9, 1930 |
Language | fi |
Subject | Finnish--Canadians--Newspapers |
Publisher | Vapaus Publishing Co |
Date | 1930-10-09 |
Type | text |
Format | application/pdf |
Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
Identifier | Vapaus301009 |
Description
Tags
Comments
Post a Comment for 1930-10-09-02