Vapaus, November 18, 1930

              Siyu2 rmaraagk.. 18, pitiä Tues.
i-Ontarion
ja toii
JÄybtyessämme lyhyesti tekemään ; että hyväksyttiin keskusjärjestön pe- -lehtimlncn koetti se kääntää mah-sc-
lvää niistä vaiheista, joiden läpi
se elia, jQka nykyisin tunnetaan S.
J , .4 : n n e n a h i e e n Aluekomiteana, on
kut:enut, on meidän luotava pikai •
•R-m. rLlmäjs roomalaisten työläistsn
t--'imii- aan ke:;I:i-Ontariossa tämän
VJOsiL.aan aUiota alkaen. Tällä t a -
v s i n raq lulSiTiriic- tietoiseksi siitä
E<:ikasta, että tämälrin keskusjärjes­tö-
o n perustettu — ei kenenkään
yksSlölöen mielijohteesta, vaan eri­näisten
olosuhteiden ja seikkain p a -
kottanqäria. ^
K u n keskl-Cntarion nikkeUvalta-uksLa
oli lähdetty kehittämään a-vaamalla
• kaivoksia j a perustamalla
sulattoja, tulivat suomalaiset työläl-
&3t • huomatuiksi tekijöiksi tässä
luonnonrikkauksien kehittämispro-sesdssa,
• varsinkin kaivostyöläisind
toimiessaan. Heitä alkoikin siirty;!
suurenimissa määrin jokaiselle huo-matummalle
kesfci-Ontarion kaivos-kämpiköUe.
Osa näistä työläisistä oli sellaista
JoukTcoa joka siirtyi Suomesta tän­ne
valtiollisten kiristystoimcnpitei-den
pakoituksesta, ja oli heillä hie­man
käsitteitä työläisten luokka- ja
valistustoiminnasta. Nämä työläiset
•ryhtyivät tä.hänkin maahan saapu­essaan
keholttamaan toisia työläisiä
perustamaan keskuuteensa seuroja
ja yhdistyksiä, joissa voitaisiin edel­leen
jatkaa, etupäässä seuraelämää
Ja valistustyötä, mutta myös käsi­tä?
lä muitakin, työläisiä koskevia ky?,
symykslä. — Niinpä tämän vuosisa­dan
ensimäisinä vuosina perustettiin
en.-imäiset nuorisoseurat keski-Onta-rlcon.
Näitä seuroja perustettiin o-saltaan
vastapainoksi kirkon hel­massa
toimivalle raittiusreurahom-malle.
eikäll kun Canadan työväenliik­keen
virtaukset edelleen kehittyivät
vaikuttivat ne myöskin näissä nuo-
\ risascuroissa toimiviin aktiivisiin j ä ­s
e n i i n ja sen kautta seurojen jäss-nktööifz-
aireniettä'alettiin mietti­mään
' liittymistä Canadan Sosiali­demokraattiseen
puolueeseen, joko
liittämällä silloiset nuorisoseurat
puolueeseen, tai perustamalla suo­malaisia
sosialistlosastoja, jotka l i i ­tettiin
8. S. Järjestön kautta C a n a ­dan
Sosialidemokraattiseen puolu­eeseen.
Näissä, liittymishommlssa Ja niiden
vastustajien Ja puolustajien välisis­tä,
taisteluista johtuneina sijurauk*
slna syntyi j a kehkeytyi ajatus Jon­kinlaisen
keskusjärjestön perustaml-sesta.
•/:
Erikoisen sysäyksen homman c-tecnpälnvlemiseksl
antoi n.s. Copper
C l i f f i n haalljuttu. Jossa cdlstysmlell-csmmät.
ainekset taistelivat Canadan
Sos.-dem. ; puolueeseen liittymisen
puolesta Ja vanhoilliset taas vastus­tivat
liittymistä. Taistelu muodostui
k i i v a a k s i J a taantumukselliset eli
"hehippalälset" ryhtyivät käyttä-iniän
kaikkia keinoja, kätyröimlstä-.
kini^-saadakseen siten omaisuuden
haltäxmsa j a punaiset häädettyä
pcis^ paikkakunnalta. Jokaiselle ajat-televaUe
työläiselle oU itsestään sel-vijyi.-
että sikäli kun työläisten luok-katlötolsuus
lisääntyi, kävi yhä sel­vemmäksi
se seikka, että se on
suunnattava keskitetyn johdon ym»
pärlUe. *
Mallmansodan edellisinä vuosina
• vallinnut" teollisuuspula j a sitä: s s i i -
raniiut lamaannus, Johtuen nikkelin
hrikpsta kysynnästä, vaikutti, että
/joitakin kalvoskämplköltä kokoiiaan
ci-2etti'ln^ j a toiset kävivät hyvin pie­nellä
voimalla. Tämä puolestaan
vflikijtti'että työläiset olivat pakoi-tctut
lähtemään muualle tiyövoi-maahsa'"
kaupälle. Näin ollen muuta­mat-
niistä suomalaisten työläisten
rustaminen, kotipaikkana Sudburj-. . doUisimman suuren huomion myös-kin
aäitasionin teolle, kiinnittämäl-
KESKUSJÄKJESTÖN T A K K O I T L S ^ ^ j ^ tnemmäu huomiota puhujieil
J A TOIMINTA I hankkimiseen, luentokurssien Jär-
Jo edellä on tullut mainittua n i i s - johtamiseen, neuvostoliiton työHjs^
tä seikoista jotka johtivat &en perus­avustamiseen
hetdan kamppaille^.7
tamiseen, mutta tllvistetylmmässä
muodossa ilmenee sen tarkoitus n i i s ­sä
säännöissä jotka sille laadittiin^
j a yleisäänastyksellä hyväksyttiin.
Sääntöjen toisessa pykälässä matal­taan:
"Keskusjärjestön tarkotuksena
on, olla yhdyssiteenä S. D. puolu­een
keski-Ontarlon osastojen välillä,
edistääkseen työväestön valtiollista
ja taloudellista kehitystä yhtäpitä­västi
Canadan sekä kansainvälisen
Scs. Dem. puolueen perustuslakien
ja ohj2lman kanssa." "Huoleh­timaan
agitatsionista ja puolueen
saan nälän ja siitä jontuvien ..tau­tien
kouristuksessa. Samalla. kehotr
taen puliujiaan tekemään .-^clvä^ V e ­näjän
vallanktunouksesta ja sen val-r
:aituks2sta koko maailman työväenj
luokkaan. Kehoittaen osastoja kerää­mään
varoja Neuvostoliiton työläl.-
sille, kehottaen työläisten viettä­mään
Venäjän vallankumouksen
muistojuhlia j.n.e.
Myöskin työläisten" taloudellisen
toiminnan elvyttämisessä on. Aluer
komitea ollut aina osallisena. Koko
maailmansodan ajan olivat keski-jäsenten
kansalalstuttamisesta, sekä Ontarion työläiset vaiUa , i ^ n k ^ -
luentokursslen ja työväestölle hyö- laista taloudellista Järjestöä. K un
dyUisen kirjallisuuden, sanomaleh- U l t t * n O.B.U.-liike tuU tunnetuksi
tien ja yhteisien koko aluetta käsit­tävien
neuvottelu- ja edustajakoko­uksien
avulla tulee järjestö täten
järjestettyä voimakkaammin edistä­mään
kansan sivistämistä, ja kohot­tamaan
työväenluokkaa oikeuksiin-sa'.'
Taloudellisen lamaannuksen valli­tessa
maailmansodan alkuvuosina
perustetun keskusjärjestön toiminta
etupäässä kohdistettiin, kuten jo a i ­kaisemmin
mainittiin, ympäristö-paikkakuntien
haalien omistuksen
huolehtimiseen, varsinaisen agitat-sionltyön.
teko Jääden huomattavan
heikoiisi. Tähän oli syynä, kuten en-simälsessä
Keskusjärjestön toiminta­kertomuksessa
mataltaan: "varojen
puute, joka taas Johtuu siltä, että
ainoastaan kolme osastoa ovat voi­neet
Jossata määrin agltatslonivero-jaan
suorittaa." Siitä huolimatta i l ­menee
senaikulslasa pöytäkirjoissa Ja
toimintakertomuksissa, että agltat-slonityötäkln
oU tehty, sekä palkal­listen
että kiertävien puhujien kaut­ta.-
' .
V. 1914 alkanut maailmansota ja
sen synnyttämät poliittiset vaikeudet
tuntuivat keskusjärjestön toimin­nassakin.
Sen lisäksi oli suomalai­siin
työlälsita Ja niiden tolmtataan
erikoisesti vaikuttamassa se seikka,
että huonoja työhönpääsymahdolli-suuksla
hyväkseen käsittäen- taantu­mukselliset
Ja etupäässä kirkoUlset
ainekset yrittivät perustaa n-s.-anti*
BoslalistUllttoJa, (nykyisten "lapuan
lukkojen" mallita), Joiden avulla,
kätyröimlstä j a Ilmiantoja hyväkseen
käyttäen, koetettita tehdä mahdot­tomaksi
työn saanti muilta kun sar
notun kätyrlyhdlstyksen Jäseniltä.
Tällatacn menetelmli saattoi heikom­mat
Ja vähemmän luokkatletolset
työläiset pelon Ja epätoivon valtaan
Ja siten helkontl työläisten järjes"
tötoimlntaa.. KuitenkJn vertaillessaan
varstakin suomalaisten työläisten
taisteluhalua ja -sisua nykyaikaan,
Wlnnipegin suurlakon aikana Ja Jäl­keen,
oli aluekomitea voimiensa ja
kykyjensä mukaan avustamassa työ­läisten
järjestämistä sen yhteyteen.
Aluekomitean toiminta tämän, sei­kan
suhteen selviää parhaiten T.
1922 edustajakokouksen pöytäkirjasi
ta, jonka päätös: Työskentelystä tar
loudellislssa järjestöissä kuuluu seu­raavasti:
"Keksi-Ontarion aluejär­jestön
edustajakokous velvottaa osas-tojen
jäseniä yhtymään Jäsenlks:
O.B.U:n, sekä myöskin muijita ta^.
loudellisiin järjestölhta. Sekä työs-tentelemaan.
niiden, periaatteiden
muutj^miseksl Punaisen Kansata-
/ällsen periaatteita vastaavaksi"-.
Tätä ohjelmaa on Aluekomitea v a ­rojensa
ja voimiensa mukaan toteut-lanut
koko myöhemmän tolmtafca-.i
kautensa aikana, muiden muassa
metsätyöläisten järjestön perustami­sessa
• ja järjestämisessä on Alueko­mitea
näytell3rt huomattavaa osaa.
Rlyöskin kaivostyöläisten Järjestä­miseksi
on Aluekomitea aina toimi­nut
huomattavalla tarmolla.
Sikäli kun Aluekomitea vapautui
toimtanasta lakanneiden osastojen o -
malsuukslen hoidosta, Joka tapahtui
siten että toiset osastojen haalit
myytiin ja toiset taas teollisuuden
hieman vilkastuessa aiottlvat tolmta-tansa,
sikäli se' edustajakokouksien
antamien ohjeiden Ja neuvojen m a -
kaap kitanlttl enemmän huomiota
puoluelehtien Ja kirjallisuuden, l e v i ­tykseen^
ja avustukseen, nuoriso- Ja
lastenkasvatuskysymykseen, työväöi
osuustoiminnan propageraamlseen
erinäisten lakkotaistelujen avusta^
miseen j.n.e. Työläiset ovatkta aika
tehokkaasti vastanneet Aluekomitean
esittämiin vetoomuksita. Aluekomi­tean
toiminta on aina pUut kllhte-ässä
yhteydessä S. Järjestön Ja sen
t p k : n tolmtanan kanssa. Nitapä Ithn
S. Järjestö päätti Ulttyä- Workers-
Partyyn o l i K e s k i - O n t a i i o n Alueko­mitea
jtätä esitystä tukemassa s a -
S. Järjestön tolmtata ixSätettiln
muodostaa Joukkojärjestdtolmlnnalc-s
i Ts^llöta, tuli TäUtäinittöml^
saattaa taas . alucäkobitcait. ; t ^ ^
taan ohjaamaan Ja valyojnän B . J ä r -
Je^jOT työ^^^ö^tapUla. JJfi^pöt».-
fiep ati^tojiöteakhi l ^ ^ t a s t t l ^ hcjir;
k i t a . keväällä .1929. K u l u i kuitenkta
ixsQaiApi& kvml^afxfia,... ?nnenkun-.se
rarslnatsestl ryhtjrt telmtataaQ. Sen
2nslmäl^nä huomattavan toimenpi­teenä
ollen. iJlUenryntäyksen Järjes­tely
S. Järjestön tpk:n Julistuksen
t)erusteella. Tässä Jäsenryntäyksen
käytjäntöönpanossa ,• k u l t e n ^ . Ilmeni
viLvyttelyä Ja Järjestön tp. komitean
Ja puolueen välisen selkkauksen s y n -
lyessä Jcäyty. Aluekomitea. JäseijiTn-
:äyksen, ohjeiinl:ftoa -jst^j^i^n^tat^-
tukse^n Ja; o l i OJialtaan ysdkuttär
massa e r l m i e l i i ^ k s i e n :kÖT4!styes^:
: Viime kevÄänä' pidetyssä alueen
neuvottelukokoulp^essa t|U|ili .Alyeka?
mietan toimenpide tuomlttllH:. y l r ;
heelUsenä. Samalla; tämk! edust&iä^
kokous nayös.yiltottl Jtlen gUiekonil-tealle
Jota sen tulee seiurata, JOk^
parhaiten käy Uml päätöslaii^elxnas
joka samassa kpkpukse^sa. .hiyvä^I^-
iita, oUejti se seuraayäoiainen:,.. ..V; ^josk^L o n - t u l l u t .tavaksi että.täl-
•Canadan. suomalaisen järj^J^n^aJ^issaal^
Sudbiuryn aluekpki^rkäsiteltyään,
;asiii UUSI
kaMauM^a . ^ k s e pata Ja uudelleen
Xorota.tenUn ppmttlsen familssto^^ galautetaan tapahtumia Ja
jäätökset, j i p u o l n e e p , poi«tU5ei». kpr arfpita. J o t k a , ovat läheisessä . kps-nltea;
i»- k u l j j myiiall^ymUip^n-J^^r- kittikslssa tyiJyäen rientojen Ja .hei-j
«maisten lausunnot Ja lupa^ks^i. bjJT'; j ä i n . pystyttä^^ rakenta-täytyy
myöntää että siihen aikaan tunnustaen että toimintamme
työläiset talsteUvat paljon sltkeäm-i^^nsalllsena Järjestönä el vastaa
miix j a ponnekkaammta oikeuksiensa ta^^^otustaan. Tätä seikkaa kuvaa
puolesta kuta mitä ne nykyista näyt- Parhaiten se päätöslauselma Joka
tävät tekevän hyväksyttita v. 1922 alueen edustaja-
Tämän lisäksi samoihin aikoihin*'^»^«'"'^^sa: "Kosko järjestömme i tr
menetti Canadan suomalataen työ- senälsenä ollen saa pelkästään k a n -
väestö äänenkannattajansa Työkan- f « ' " ^ n luonteen, nlta päätlJää alue-.
kokous että aluetoimikuntamme • on
voittasa mukaan kehitettävä yhte-
•san joka sellaisenaan Jo o l i suuri i s ­ku
työläisten.; toiminnalle Ja o l i o -
miaan lisäämään toivottomuutta Ja i
lamaannusta, Keski-Ontarlan työ­läisten
tolmtanan väliaikaiseen l a ­maantumiseen
suuresti vaikutti
myöskta sen parhaimman Ja vUk-kalmttian
.toimintapaikan, Copper
C l i f f i n nuorisoseuran haalin menet­täminen
tulipalon kautta, Joka j u u -
näisyyttä Ja yhtelstolmtataa eriklelis-tsn
työläisten kesken j a varslnkta a-
Vustettava maanklellsen väestön h e ­räämistä.
— Osastojen-ja jäsenislön
on tehtävä valistustyötä maankleli-sen
työväestön keskuudessa, n i i n por
liittislssa kun taloudellisissakta Jär­jestöissä
j a jokapäiväisessä seunis-r
i oh saatu raskaiden ataeelllsbfen Ja J^^l^t^ ^A®^^" a^tatslonta kautr
henkisten ponnistelujen kautta. Ja
oikeulaitokslen antamalla päätök-haalelsta,
jolta aikaisempina vuostaa l^^^^ ^^^^ taantumuksellisten käsistä,
oU rakennettu, jäivät --«olksi Ja .ggj^ ojjjeuig omistajille — Keski-vallte"--
minkäänlaista huoIehtUnista. j Q^j^rlon työläisUle.
Toiset näistä haaleista olivat velat-j Kalkista näistä vaikeuksista huo-ttmla.
mutta toisissa oh melkoinen i j t ^ a t t a oU Keskusjärjestö yhdessil
^•^^^ta^l^a painamassa. Tällaiset g. s. järjestön t p k : n kansaa innok-valkeudet
katsottiin voitavan p a r h a i - , l a a s t i suunnittelemassa uuden leh-tcn,;
43rjestää koko keski-Ontariota , ^en perustamista Canadan suomalai-käslttäyän
keskusjärjestön kautta. sills työläisille, käyttäen kaikki k e i -
Kolmantena tärkeänä puolena asi- „onsa lehden, perustamisen • hyväksi.
Voidaanpa sanoa että Keskusjärjes­tö
oli yhtenä ratkaisevana tekijänä
assa" oli se että työläiset jo silloin
käsittivät sen seikan, että työväen-liikkeen
keskipiste tulee keski-On- meidän'nykyisen lehtemme,'vapau"
tariossa.. ehdottomasti sUrtymaan den perustamisessa Ja o n edelleen
Sudl>uryyn j a tätä seikkaa silmällä
pitäen järjestyneiden työläisten t o l ­mtata
-olisi järjestettävä siihen suun­taan
että Sudbinyyn voitaisita tule-vpisuudessa-
kohottaa työn temppeli,
jenka suojassa työläisten eri järjes­töt
voisivat löytää toimtatahuoneus-ton,
-Jossa - voitaisiin taistelusuunni-telmia
luoda kapitalistisen järjestel-mäh
kukistamiseksL Saadakseen a i ­kaan
yhteistä toimtataa tämän
surnnitelrrian alovtaniiseksi. katsos
tlln välttämättömäksi keskusjärjestö.
KESKUSJÄRJESTÖN SYNTY
Erfnllä mainittujen seikkojen pe-rusl?
cUa käytiinkin u.seita neuvotte-lukokoukcia,
joLssa asiaa pohdittiin;
_ pucJElta ja toiselta ia ennenkaikkea
tahdottiin a?ia s.^.sdn selväksi jo­kaisten
kc5ki-Cntarlcn S.S. osaston
jäscnistylle. siliä vaan snikaut:»
.kattottiln kesku5järj2stör< toiminta
saatavan mshdollisimman ty.lo^.sia
tuettavaksi. Näld&n neuvottelujen
tuloksena pldettJLnkin -sitten perus­tava
JiGkouö SLcbisn S. S. osaston
talolla 2 p:nä toukokuuta 1911 Asia
päätettiin kuitenkin vielä panna y-leisäänestykselle
SJ S. osastojen kes-
Isen j a kesäk. 23 p:nä, Ifl^H päätty-t?
een ylelsäänestyksen tuloksena o li
.käyttänyt voimiaan Ja varojaan leh­den
levittämiseen, palkkaamalla t\i*
pa-agitaättoreita- ja kehoittaen o-sastoja;
tolmtataan lehden hyväksL
Eäellämainlttujep. toimtotamuotoioa
puitteissa jatkuikin Keskusjärjestön
toimtota siihen saakka kunnes Order
ta CouncUta määräyksellä v. 1918.
m.m. S. S. järjestön totaitata l a k -
kautettita.
A L U E K O M I T E A N TOIMINTA t J l ; -
D E L L E E N A L E T T U NA
Jo jonkim aikaa ennen lakkautta-piista
oli Keskusjärjestön nimi S. S.
järjestön tpk:n esityksestä muutet­tu
enemmän tarkotustaan vastaa­vaksi,
nimlttäta: Keski-Ontarion a -
gitatsioni aluejärjestö j a tunnetaan-kta
se tällä nimellä vuoden 1922 a l ­kupuolelle
saaiaca, jollota sen n i m i
muutetaan keski-Qntarion piirikomi-teaksl,
jolla niniellä.se toimi sUh^a
saakka kmmes Canadan Kommimis-tipuolueen
könventslonissa v. 1026
pS&tettiin kielijärjestön - toimtata
lakkauttaa.
K u n suomalataen järjestö v. 1919
taas oli saanut t-otaimtaluvan herä-tettita
Aluekomitean toimfntakta
tas henkiin.
Sen lisäksi että sen toimintaan e-delleenkJn
kuului omaisuuksien huo-ta".
K u n sitten myöhemmta S. Jär,-
Jestö liittyi Canadan Komumjmlstl-scen
puolueeseen koetti AluekcnnlJt^.
taas vointtasa mukaan edistää puor
lueen periaatteita j a menettelyta­poja.
•r-: " • ; - • lii
P U O L U E E N U U D E L L E E N JÄRJES­TÄMINEN
Huomatuimpia toimenpiteitä. ko4pq
S. J . keski-Ontarion Aluekomitean
toiminnassa oli ryhtyä panemiuo)
käytäntöön Canadan Kommunistise.ij
puolueen päätöstä puolueen uudel­leen
järjestämiseksi. Tähän toiiöen-piteescen
ryhtyi Aluekomitea kalkel-!.
l a tarmollaan. Kaikki käytettävissä
olevat voimat mobillsoitlta selosta.-
maan jäsenistölle uudelleen Järjestä-tnissn
tarketusta Ja saamaan Jäse-.
nistö kokonaisuudessaan käsittämään
sen suuren muutoksen järjestömuor
dcssa minkä uudelleen järjestämtaen
aikaan saa. Samalla kun a^aa selos-tettita,
käytita kiinni myÖskta -itse
Järjestämlstyöhön. Näiden toimenplr
teiden tuloksena oli että Jäsenistö
melketa yksimielisesti isaatlih käsit­tämään
uudelleen Järjestämisen tar­peellisuus
j a n i t a ollen - seuraamaan
puolueen edustajakokouksen päätös»
tä. Tämän saman päätöksen noudat>^
tammen ja toteuttamtaen johti
myöskta siihen että S . J . ,keskl-On-tarlon
Aluekomitean tolmtata .kanr
sallisen järjestön osana katsottita
päättyneeksi tähän ja sen toiminta
lopetettUn vuoden 1925 lopulla. A -
luekomitea kuitenkta huomautti puo­lueen
tpk:lle. että vaikka sen t o l ­mtata
näissä puitteissa nyt loppuu-kta.
olisi S. Järjestön toimtataa e-deUeen
kehitettävä varstaalseksl
joukkojärjestötoimtonakä Ja avatta­va.
S. J . ovet kaikille rehellisille työ­läisille.
Asiasta käytita kuitenlda.
keskusteluja kolmen vuoden ajan ja
\-asta 1929 keväällä pidetyssä edusta*
jaiokouksessa tehtita lÄätös jollota
i'äksyy elidQttops*?t|i M^f^i tqiluftSi?:
.jiteet selkkauksen . selvittämissssä
k tunnusta». plilLtö^t oikeiksi sekä
hecvehtU'^htenäisyFdeii palautiunlsta
kanadalaisessa puolueessamme Kp'
.iiioternin Komlsslonta päätöksien
. .Tämä edustajakokous käsittää että
>uolMeen' maxdälot^^^inl^jlseen ^ a^
«aalyysita,, jriete«5tSu iqÄftUmftfti^^^ä^
,-eesta. 6oaaa= 4ftikei8essä,i|5ölnjajm!|5V.
>a »janjakfiossa jL-i^titÄ.viphtoivaj»
taistelun jyUiJa©inlfi«n.j5?s-sdte^
tauksia Ja olfcel^tpvaaraa. vastaan
VallatikttmctukfieU^nt/Jlttokkit^aMJ^U^
»rjeptöjen. .sissiä» .JPlkSl.. o n tm^ln
vaata. tailä Jietk^,^Tät$<» Qn,,|£M-.
SQttÄVa, .ve|;tft...4jKO|^
poUlttlnen^ lifiia; tplsWj«5#:><>l)^t<?rt
va$ufaa yjEelia^n.ti» ehMt^tt»^^^^^
4 ä r j 8 S t i ^ e j^ÄJMifl»^^
Jn^]{U8tIpuqJ^fieo»;.i^J^«fWn Jppniiie?^
>i«Ulnett-Selkkaus-;i!>ft:n^
rätfen. ^ay^fiiM;^; yhfeejisjgnm
kse,. :inahdo.UJ£*kBi/lJöieMfc^^
itttonaii p » o t o w a - j ^ ^ J P § ^ ^ ^ v^r.
llim. luffk(»jai9|^wijlntanÄ,v..j
jarJ^nmie'.t}«iö.«8tMk kqauKiuiilsti-j
miplueeö ,K»i?t^Jl5eii,; ;*«Pä*a^te^^
l im johtajaksi kapitalismin - ^ i ^ c j l ^ -
icnlseksl Ja työläisten Ja talonpoikain
hälytyksen p e n i s i a a n l ) ^ U :,
Tässä aJaJ|it;<)i}da^s^,^4ol^ U-melstg..-
lÄheitrie^^^
perialististen maitten jiyökkäysyaa-;
r a a ,^euvo$(omttoa;;,:ii^^ Jossa
<rakennetaan> ,906l£^mla;.,, JBI ijQii^a
puolustanuneti,;.' oh v^- prol€j»iftatln
taltta .>teht&v(i^r<>n.viU^läa!&töQ
jestömlhe taholtSt^f^uniaaita ,toiuntar
ta. työlftistehr Jpkap^l^fitecen vtatet^r
luun. J a ; ^ t t a W hMli^^iy4»-.vallat^?!^-
iolmiAta^Inle•4.;J^velema^.. t ^ ä n
käänteen te)cemls^ä»..:7ät^.;vJ^J9S*i
t6mm6, Jäfitliet.; tmfey^t-.iVBl^ttetiiksi
fcäytännöJite^Stii ^.os|iUte|;urnaa»=^ työr
l v i D k k a ^ ^ ) u i h i n • J(^ itäten t d^
delltsspy. ^fq*rt«Ma^ViJafitE^vas»^Jöyd^
taistelua Qdk$iStoi«aaiitiA. yast^tan J a
rsös-dPTOi' ^ättöldftn .JttVKlttaml-
.5e>sl 5iyei5tshnniai.-lta|n jQÄ^
idjrti. jä9?ntenr,mu^an vjet&tnlseUä e.-
rJlyölttää yleebsä järjestetolmta-
Jtaamiöe.f?;.a.';4' >\i-.\i.;i^i- .fi.-Ur-,
y vfTmevalmis y iiäy|tä£^; jp^ten^-alije^
i^9tnlt;ea ^ . . ; k y e n i : ^ seuraaniaaa a n -
••iettua:.:neU!«^..;^:t-
• Olemme tässä lyhyesti Ja. ylelsplir-i
«lss&än kasteet.Jöpi.n? y.a|h
\m |ävjlt;seril^e^?0»itari{^-:'Alueko-/
nltea^ tm kulkenut <Ja voiaiune- toder
että • k a i u s t a ; • pmi^eelUsuuksista
luolimatta ohi^Mekpmitean tbhnta-•
'•,ä ollut suuresta V merkityksestä"
misessa J ^ hoitamisensa, ^ i l n on k a i
piaikallaan että selostamme vähän
Ob-Operatlve Trading .Ass'n of S u d -
)Bury titd, tfypnystä Ja syistä j p t ka
ken isynnyttiyät,,, k u t a . , myöskta l y -
hykäisibll.^sen l:€*dtyksestä J a myör
hfllsetamlstä yaiitö^ista.- .Tämän k l r -
, Jöitujksen yjlm^nä-..tulee olenia^n.
Vf^ui ; .meljgripuoleh selostamtoeri.
fTöIslsta liikehaärbista, J o i t a on. Jä-iestäpäin.
.Uitetjty, . UlkkeKa yhtey­teen,
.tullaan selostamaan, tolsjls^
klrjQltt^sissa^v. Q^iii^t^toiphaUIs^n
laitosta ,;^arve.> J?tKibtiry&5a o l i l i u o -
m a t t i i Y ^ a j5]tfUjQ«.^>emenwahi;^^ k
bc^Qc^aj; ^^rrustetttL^-ipsuusniplk^r
,lä. o l i .siiioto Jo olemassa — mufta
yärstaaisen sysäyksen osuusmeijerin
.pertistamisel:^. antoi Sudburyn tfiai-dpn
jakajata toimeenpanema, ma!r
,d<m hinnan korotus 14 sentistä* 16
Gattiin vartilta. Tämä hintata np$-
.tiamihen pantiin käytäntööii syys­kuussa.
1927. Maidon kuluttajat
Idmpaahtuivat iästä;^.-'nUn paljon
meniyät taaitolak^öon eli ^.toi-
^ > / , s a n o ^ ;I^i^Ei^\(at, vQstamasta
i&Mtöa.' ^Jakajain esitatyml-r
^estävpj;,päättää:.että.he eivät.linil^
,5efet Jn)itääa.>v^3ivainpia s^
jiieäcosta .pleyan^/kijska eiv.ät..antavtu^
it^t, r-fiijyaii^finlai^ita \ . neuvotteluihin
)iäUoIakkolalsten ,kanssa.,. eiyät*ä
«aes . vartanneet lakkolaisten kirjftl":
tlssen •}yaatimnk£een maidon hinnan
piiloisesta ; e n t ^ tasolla,-, ajatter
l^yisff-lt^^ tou-hl|
ia>;^Ilähän vielä, o ^ v a t k t a , 01|-
^Vr^köEu höyrypälsempl vielä en*
älsten, toiminnalle.^ mepne^'-*
' yydessä. Luotamme m y ö s k i n ;
Uhfen että Aliielcpmitea Canadan^
Communlstlsen puolueen j a Suoma-aleen
.j|ijje3t!Shi.ioijtjc^p 4a:#yBsti&-'
«lla kykeni^ :o;^maaflJ^uura^
l a keski-bntarion-suoB^aisten työ-älsten
Ja farmarien: taistelussa . k a -
Ätaiianin kukistamiseksi Ja fe^^
e n ' Ja talonpoikain - hallituksen pe-iistamlselffil.
— v^^^^
nustellut, että ermen el lakata, m a i ­don
.hintaa nostamaista ennenkuin
vartin raha j a maitovartti ovat .sa-
'majn arvoiset. Mutta lakko Jatkui
vaan sitkeästi edelleen ja l a k k o l a i ­set
-pitivä^ iko^kouksiaan säänhölli-sesti.
, Yhdessä Jaälstä.IakkolJds
kokouksissa tuli Joku saunoneeksi, e t ­tä
perustetaan pma liike, kootaan
pienviljelijät,, jotka tuottavat mäir
tpa,: j a . maidon tuottajat ^yhteen,
cp-cperatUvis^n yhdid^yks^n ,..J5
annetaan .yksltyisfcen.^ maidon . j a k a -
jien piitää maltons.a. Sieneen lan­kesi
h y i r ^ n , .maahan/ koska 4p ^sa?-
tna^sa. lK>kouk£e!Ssä. .yallttlih , komitea
teisiemään, valmisteluja Ja sen,tehtä-;
Vaksi annettita yhteisen tuottajain
j ^ l^uluttajaln luA^uksep., .kopUekut-
Buminfin. Tällainen kokous 'pidet­tiinkin
lotkakmm 2 p, 1927. Tässä
k q t o n i ^ s s a pää^ttih^ pemtaa,tuöt-t
a i a i n „ j a . k^iut.taj?^n ^,yhtehi?5k .0-
suuskuhta' maiäpn. pastörlseerausta
ja,. Jakelua varten. .Myöskta päätti:
khicpus .ostaa. .Ojalalta;. maidon
^astörise.erauskonei&toh. Valittlta vä-
Uaikataen Johtokunta, Jonka hup-löksi
annettita .liikkeen, alkaminen,
osakkeideji: ipyyntl, ..sekä. muut ; a ^ -
aah kuulevat .Järjestelyt. Välia^kair
seen. Johtdkuhtaah tuliyat .valittua
J. V. Kannasto, H . EUineh, E . OJaja.
I«hO,,,E.r.J0;etao, Ö. s i i m u n en
J a . W . Martttaen.
^ E n s i n , .äiu§isa oli .maidon JalöBlM
hankalaa, sUlä koneet . o l i v a t ' ehU-sessä.:
Pai^assa monen malUn päässä
kaupungista,-. mutta, hyvää. ;tähioä
}ä iitapstusta k u n o l l , . n i i n yaik<Sudet
vpltetitiln. - TainmJituun' alkupMoM-la.
.valmistui liikkeen oma talo, jo.r
hpn; koneisto. heti- .muutettiin.'; l ä i n^
helpotti suuresti Jakelua sekäi^.mviiiT
tenkta oli helpompaa liikl:een.^hp^^^
tamtaen kattpungissa kun kaukana
tn&aUa. , » , , . v . , ^ . . . . . . . .
-jsi, pltu jimont^ kuukautta, iuud^a
talossa'/ oitiii -kun. huomattiin' että
koneisto Ja talokin' tfvai Uian pis-aet
siUe liikkeelle jolle he / o U ä tr
jpttu; I4kkeen. kasväem- Ja
' dejlfse^tll^/meh^itts^e^ buomattUn
{-vält^ittättömyydekd. taipn,; suuren-.
, ^i5nin«i:Ja'uuhten,, Jj^
kpneitteh .sinne ^v^sljplttäminc».... .Jät
seplstön.. ^itä y^tt« ./k(j^;..iku.iBut-,
. t?4.. iko^jJh*" ;.§h&9^^-^. ,JPl^t€^\hiha
valtit)idetv>'t9|ph. laoL^n<^jnis0en. j a
Uttsien ;k«^eitten'
kiun. se ;pli' Jö ..iiiuute^u,..t6.i^^
ran. Tällä: ki^Talla nuteen ajah^.
thhfcaise*»:- tiJavaan^^ J4 va­rustettu
ihan, uudelta •Riiysiliiökkaisei-la
konelstodla. ,Nstt;J?ifö^^ PääSr
tlta •olketo •alkiSm:^:^ä.; J ^ ^ ^
kasvoi feuukaiislkunkauBelta.^
isätinöitsijöitä •: on : ihfijerta olc-dössa
E. Ojala. • Liikkeen kaupun­k
i i n mufeifösa.tölmefen^^^
'Marttinhii.'' Jblär jS: .jsaman:; viiodiep
fcevääim;: l u o y ^ t-tt:
Carls6n'illev . .Hän viihtyi' alhöas;;
taan parisen kuiikäiitti; jteta'- alas­t
a alkaen /,on ' aifetojpliaaiut sliha
i : > •
Vasta I b i h ^ 'v^ötiia .oh;;k'ulur
nut sUtä -ajasta. fam*^-Ö^
m^l^^rlhf; »jÄtysahat, l i i e l ^ / ^Ässä
lyhyessä ajassa on pienestä /väatl-mattpnif^
tÄ:, äliista .:^Vahtit—^ jCl
hidi^äh ^shurM inuite • iihn^I^^^^^
k i n selläineii Ä jpläiCvoir^^^
peiiislajlaah ÖitÄbtidt^ii- j ^ 'jniparls-fcön
ts^iöäi^ J ^ i j ^ e n ^ ^ toi
palyella kttliitfäj[lä; tuot-t
e l l l ^ n , plsi^öri^i^
k^raiaaa sJäka^^ea^ vpii^;
jota viimeksimainittua eri valm
tettu viime keväästä alkaen.
Tcuttajajäseniään voi liike ta"
sen palvella ostamalla heiltä ms»
döh j a kerman ja maksamalla h -"
sUtä. yhteisesti sovitun hiiitataksa
.mukaan ja sillä tavalla suoje
.tuottajia yksityisliikkeitten nyik'
;3eitä. Ennenkuin osuusmeijeriä
-jlemassa, voivat yksityisliikkeet n
taa ja laskea hintoja aivan mi
.lehsä. mukaan miten vain se he'
•Itselle kulloinkin oli edullista,
siiusmeijerta perustavassa kokc"
.sessa laadittu hintataksa niin
lUttajille kuta tuottajilleJrin en y'
vieläkta voimassa.
' M o n e t kerrat ovat yksitylsliikk:
.tehneet yhteisrlntamatarjouksla M
hptteluim nähden, mutta joka k^
l l ^ l a on ne . käännytetty takaL-
•turhih toivein. Joka kerralla b
heidän tekee mieli korottaa liint
Jfifc. on heidän hyvä muistaa Su
>]lWWi työläisten ja ympäristön fa
tnareitten yhteisvoimin ylösnost
;triaa liikettä, sitä liikettä, joka
ttiilei heille koskaan sovinnon kät
:^rjpamaan työläisten hikipcan:
ikusahhuksella. Tällä kaikella ei c
jtar^oltus tulkita sitä. että kaU-i.
dn nyt valmista ja että Kaikki
-nltakuin Pila pitääkin. Ei sui
'kjaian. Meillä on vielä palj—
puutteellisuuksia ja tahdittoman
Stakin tapahtuu silloin tällöin. P!
hlvaralsllla alottelevilla iiikksillä.,
eiie varoja palkata expsrttejä lii
felttensä johtoon, vaan on jou
tojen Itse kouluutettava lukkeisil
sä toimitsijat Ja opetettava hei
.hoitamaan asioita joukkojen
Jpukkojen ylösnostami-sn llikkeltt
etvja silmällä pitäen.
O. L.
iMi kaivblcsenr seisauttamista^ . a j a^
< 'thlEsellä ruveta kantoja ipunitta-idltuh,
sen -jälkeen o n , t u l l u t vle-kjt>
lm6 vji^ Joten mei-it&
hett-.! su«hftJalst& ;P€rliettä.;, Jotka
ib^ttäyat saada elämänsä maanvii-jeiykseiiä.
.
'.j^<iy|leo vJärJestäytymistpimlntRan
ön tääli&;i!^plnaan.; myöskin k i i n n i ­tetty
huomiota,, sillä tääUä ,oU. Län­nen
kalvoslilton-vosteto toiminnassa
jonkun a i t o a ^ k ä , 3. i S , osasto, j p n -
toiminta lopetettiin, vuonna 1921
pRIttö^^sellä, että i y h d J ^ Cr«3ghr
tpn minpfi jS^-.J-.oisastpon. Iiujillat sl^
tä o n . o l t u tolmeentuion kanssa_jä
l o ^ n l a i s e t ovat>Ueet vastukset. E -
s i m . , elv;itfQ in^pi pl|ut tietä e^a^n
kuta vasjte, fe|iäi.^e9?n& ^^atflj^ «tie
aikuuh. kou^u on 611ut toiminnassa
_4,>ytt'^.i Mitään,;i?htelspyrhitöjä el
{(iliir«l^,i^;ihläi.^
ne!(:t Jiärjestötpimtanasta omiin n l -
mlihsä. i U I ^ r j o l t t a n u t on vielä
koetbiiut iiij^syä jäTjestyneiäen työ­läisten
riveissä, yaötka .monta ker­taa;
on - tujiut ha;i^innan alaiseksi
tedtl-Ontariph suomalaisten työ- "te Jä?^imaksut,noilla eenteim J o l -
.Terve, yaptmden-.l^ltiJatlu rTen«
nyösUn KesU-dntai^onraiuenuihe-
^1 -Tätnäikyläifflvyiä^ use-mmaHe^
lakljfallQ ttintematon, joten
«pttvfihte.selostaa* . -
JJorth- Stat: o l l . ^ d j ^ nota -ia..;?.
*:akaperta kalvo^lUniäkleo J a
^ nota 12 mallieu-äadhä^fitä-^Ite^
'een. Kaivoksen onaistl M(»adNickeI
komppania, vaan lienee nykyään I n -
•»n omajsuutla.-^. T y ^ . loJP*t<s^m v.
1914 elokuussa Ja:y^ettU»;k ko­neisto
Ja ,xJM?eww0ic5et l 4 * a c k - n i m i -
>elle kaivoskSmi^köUe, joten tästä
'»aifc^ta tuli a«*ft!t. ;^« v : ..
Vaan ,m-.tä|Ö% i ^ Ä . yfeimdn.
vaikka» ei.,*atsos««ltäHftlekai^,i A l i a *
kirjoittanut oli niniittäih laittanut,
kämpän itselleen tilkc^tlolkle k a l -
vosplirta muutamaa ktihkautta e n ­tä
X/>--<>h!-u.^^ttuQUt; .. xnaapurlkylästä
<i;&räÄhl<»*a). gaömäan. Vaan aina
C)li, yoojl^tim 9e tptaen pimU Ja .^^-^
y(^haf^i.<^^ saaniatta, joka
faiteatt?^;:SitS,^J?<*ä-.Wa^ on P lr
tänyt paikata vielä paikan päälista.
:. Jgaiikimmatalkpita pidetään jpSr
•kois, u KMiUlvacpkouksph nimenä, joissa
äinä tii^ie as.lplsia erimielisyys esil-
|e.i,"Idällä ..on^ joka
ts^fcoo.lili^.jsaada^m läpi ajet-öi^
i,., j a t, ^ p i h , . t u k e , , a i n a . r i i t a Ja
^ o l j ^ .alksa hiaukkumatalkbot,. j o t -
l ^ ^ i c a a ja air
:^ichJ^t^nut ys^aa. O n sitä sentään
h|ii(ln. asti pliut sen verran "IpJaa-
]^uui<tjf^.että^ .0^ asiat ulkp-
^^ojL^t» nyt näkyy,
c ^ ^ v . I ^ f ^ l ^ ^ - ^ ^ h - . ^ ^ ^ meimään.
j o poliiseille kantelemaan.
.Jp0avy9i&a pakisen tästä meidän
haapäriltyiastft
Crelsfetosta,
koska 'kuulun . shben kylään
gtarlssa päätiiiuhe lopettaa osaston
Ja yhtyä Crei^htön osastoon Ja alkaa.
SelUä toimtata. Ja n i i n >iatjdii ^ta^s
Crelghtoh. osasto henkiin; Ja Jäseiij
'•luku nbuseinaan. Vuosina I9;örr24
t u l i Suomesta' usearhirtk ihnpöti^llä
tovereita, , jotka kykeniVä,t. irthöStäf
maan toisiakin, j o t en t o i m i h t i K a ­t
i i n hyvin virkeäksi Ja monlpui^%
seksi, m.m. penistettita K . puömtseh
yksikkö. Joka ensi yucKh^tolihl kplko
aöeippaasti, vaan^ kppippanlan herrat
ktin sakkasivat parhaat atoekset pois
^ U n jälelle Jääneet elväi; u ^ a l t a -
net. enään toimia, joten, se o i f c k l t h -
elämää ippun ikähisä ja^ Aaimel ^syk-issmtä
kuolla kulkahtl. Sen henkUh-.
iherättämlselle el, Ple alkeellisempia­kaan
m&hdoUi^i&dä;. tiäilä' kettäpä
iCi^lghtössa. Hupiipstl Oli.i^slät SV:^.
osastossakin ,sen jäsenluku on Jat­kuvasti
laskenut al&aen y:ste 1927.
Viim« syteynä jsispnryntäylö^^
i a n a . saathn , toistakymtoe^^ thlt-t
a jäsentä, vaan Jo kesltUä^ hemft,
noi>pivat niliä väheht&jnäViä nelj^:
eri kertaa. Joten muutama l^seii bnj
jaella Ja iillstäMn .eneminl?tö .^^^
t^ö^yy toltalhiasta Ja kokouislssR'
käynnistä. V
Herätkää Creighton mainarit!
Teillä ei ole muuta menetettävää
kuta kahleeime,; : nxutta- sen sijaan
koko maailma volfcettivaha.
'.f^ |teski|QnWijon aiJuplioin^tB^^
hpitukses^ g, : osiätömme
mptpoh. ^idstäkseh! tääll^ 'yaiiitse- •
;ya^av<g^^ ^yjta;^ :|^^ . ; •
;;;Me tySÄ^tÄ^jat
man,' ÄfenvQsto^yjB^^
^mattajV,: ^Uniiei)»m^
j ^ l n a i a f s e h V t x ^ t t ^ y^
n ^ n . ; . k u p alkusi-kiMqa^.-
piioTitfMS^ vaoiM»'
'tannpn . a u i i a . m u K^
tjläile i^Öläia^n -vaiho ja ifääkkäys-taa
imvJ^ t3föl]t&te& ^kimpiiuun
yhtä aikaa.
. ^yjrö^my;^ taaH| S^pssakin ,ön
JBSuiäiKmin^i' S6|. f Sy Jtatven -.tnl^
lessa/ ällä; talvitöitä näillä yihpä-rifftöitlä
.;;e^;. tule.' iäuri. öQenk^hV
»^pp^]^Äi|eqli&8tiu
, Tämän kiiun 3Ö päivänä .1^ee,ft-iuetoimikunta
Jäs^nryhföysohjBlmiSiti
kanssa haämie, rayl5(^kka& ihal^iTlt
sillom. iäniksät pois hbusuistahhä^; Ja
lailkaa, haalille j a yhtykää jäsehäc:-
fit; siiMn&laiseen joUkkbjärjest^
ts saadaan järjestötoiminta v l U : -
ka^.\3i: ^Uota. kuullaan thimtekin
e; ' k.-:u ammumista j a lataamista.
^p^ttee^isessäv znefU^ksessä; (kuulun
äpiiuiiih .supmaisdsea
j§|rjes*fe osa^ Creightossa on
, ^ u t , ^ J < ^ t o h h l h t a pystJrssÄ jo p a -
riitjimn^ toisinaan h i t -
^lista- tofeöUtfm taas, hyyinkta; v U -
kastä. Vnonnh' 1921 se- bh iheikeih
h^Hissa, e i ollut kuin vUsi jäsentä
osastossa, joten me täällä North
• TiidsiviPlä mieli sanoa
vpimtstelu- J a urhieUu^ura iTrityk-sestä.
Öll alka^ jollota Yritys, ö ö , sa^
nokaamme, Ganadtta ypJTna^alh
Seura, jös e l jäsenluvussa. nUn 2^-
iiakhx otteluissa, ^ t ä tbdlsteii he
monet päidnndt jotka Yritys : ön
v o i t t a n u t i a Jotka ovat muiston^
haalta sfeinmä. Vsian mitäs me-hyt
Töinime sanpa Y r i t y k ^ h pojista? Ö -
ktstOtt jässnkifjinin kitjä sahbo. et-e
T r i a k s e n pojat k ^ t t ä v ^ selÄis-f
ä. taktiikkaa, että kesällä Otuh Ä e
kilpalinalka, . . n l t a maksaa ~ ^sen^
Aaksuja kuukaud^- t a i tiazi J a
fei- odbtfitaah' ehJa, k e ^ ;Biöfe
taitaa sanoa völtalsreiu- J a ' o i i ^ j l b ' -'
Hiton.. Jäsehkirjurik., kttjaldiL- i
L o i ^ u öljy lampusta. Joten täytyj^
lopettaa. — A . Watae .
aläh tj^^sset
saavat-^nSblla. kfihiiiEie:
i-ukki^mTOiä tässä-'1^^^
ovat seiju^tia,' että;: si<$ata^ rop mel-ke^
-^ntahdotpn: jE$yiEdIi^h kuolevä^^
sen ;.ptiti4y: IfjÄi J^^Äyä^^ ranska-
Mset jfapptfrit',' Joten lucaisuus, täit-,
hnpno - ruoka -•.ja: pblyijf^
pVat^ jpaiyySr^^siyföp ' i!fppU-vk
bn)^^ koudesia kuuteen; Palkka •
p^^^lÖp; J6$- »kesk^ jos'
on . Iop)^uuh ^ t i , •. niin , kk.
^p^Ypimi'^ Äyps ,bh ^ yanökäläi&ta,
va^h. ^eni mhirtb-Kisa • tinihta kän-
^ - A V -
^M&bä - kahbuhgissa: on pari auii-
T^mjöia ^eöflfeuÄdiut!*^ ^rastfeh-
55 bnf^Si;olleet ÖUfti^ kSim-id^
jb :i»%eiiattiÄ toiset
TbSatr ö v i t v dliHfet aeiaftukiääsa koko
viime kesäni tpistehoiä^jbti ka!^-
Tieoi sileni t ^ h ^ ^^ijfömiesteiS tulot
pyii '«liliäeliefet; kylmenen j a kah-
^eiakymfibiiäi döÖäihj
5MftiÄ«^ - i Ö s i o ^ ^ ph
saähtrt täh^ t i j t t S Äikat, iii*,:iot-
««)taii liQi^ vfilqkV b ^ l /kftBtah^
iB^: itt^icelGt .]n«hiäi'dc>na
jj^önaitiiajain E«Uh«W«;, Jtiu;
t ä n ^B^äiaäk^ her­r
a t sekä. -narrit joskpsi täydellisessä
yhteisymmärryksessS Juidivat., T y S -
jJäivän pituus rriainitulla hikipaj
vaihtelee 5:stä tunnista 24:ä
tijhtiin "päivässä". Jonkun p"
toii työläiset tekevät, silloin k
typtä on, 11 tuntia päivävuoro
j a 13 tuntia yövuorolla. Silt
n i i n sanottu "pitkäkiuhti" on'
;tiaitia pyhän aikana vubroj
vaihtuessa. Ylitöistä ei mäxs-
•jirosenttia. Työpalkat siellä,.
3e—40 sentin välillä sekalaisL^
töissä .ammattialoilla on korke-mat
palkat. Puolueemme jSs^
bn sTella töissä kyramenkuniS: J
;^en minkäänlainen agitatsioor.::
\pärempien olosuhteiden saavuttaa
• ^ k s i on mahdotonta, jos vähän
' p i i mieli säilyttää työpaikka^
Jos tulee huomatuksi, niin m
ulos j a mustalle listalle. Tap­sina
aikoina siellä työskentelee
rhes . 4,000 työläistä, nj-kyaan i
liannen tai joku ylitse.
• Paperitehdas on toiseesi uip
, kaupungin suurin hikipaja.
k j n on tehneet koko kesän a]
4—5-päiväisiä viikkoja; osa
ijaanut olla monia kuukausia 1-
työstä. Työpäivä siellä on »-tr
.tinen, joten päivän pituus on^
i ^ ä b oleva normaalityop^!;
•Palkat on sekalaisis.=a ^"'^^ ; ,|
45- senttiä tunti. Paperikone.-
käyttäjät sekä jotkut muat
^ t i l a i s e t saavat ^or^^
palkkaa. Työntekijäin m ^ "
nVkyään siinä 700. paren^^^^^
kbina tuhannen ja kahden v„.
Osastomme jäseniä ei sie-ia '
taakseni ole yhtään, suuri^^
työntekijöistä kuuluu vanhoflBe
nhioon, joten minkäanlainen^^-^^
kalainen toiminta on aivan oo
*Eakenhusalälla on niainftj,.
pik bllut tämän vuoden aikSBa;.
t i . Sr-kerroksmen höte lIra^'^^,
j o ^ onivielä T a l n i i s t u ^g
nissä; se pitäisi J^^^^^^
VttPden loPP""" " ^ " . " " ' ^ s i e.
satakin lähiaikoina jou un si
hen.lisä jo ennestäänkin ^
paikan-suureen työttömän ^
jaan. Työpäivä n i a i n i t u U^
.inksella on 9"*°°*^."^' yKtetty viiteenkintoista t u n ^
mau mitään yj^.^^^Zo^^'
s i j a vaan « " K ' ^ ' ' ^ v^tonta .
jäljestää tätä lisamateutoig^
i y S ä palkkioksi
^ S t ä " . Muut pienemni-^
näsilah koskevat työt ovat^^^
Palkat mamituUa alalla o «
^ n t i . s e k a l a i s i s sa
- K a n p u n gm katutyöt taaiia
vielä käynnissä jonkun