1930-07-12-02 |
Previous | 2 of 4 | Next |
|
small (250x250 max)
medium (500x500 max)
Large
Extra Large
large ( > 500x500)
Full Resolution
|
This page
All
|
Lauantaina, heinäk. 12 p:nä — Sat., July 12 No. A P Ä TT S CiMtan mnmU^ tjMmOm HM» fl—i>tit«»m>i. ga;wyT C m o i *d««tij<x« r«t««. Me pe» eol, iatk. Mioiis»» chvf* !•« liaKfa tmutlm. tU. tW V 0 V laisuudessa. Monia vuosikymmeTi.iä cn Iclrkko pitänyt ranskalaii-canada- ]3i5ten työläisten joukkoja sjn^ässä lietämättömyydessä ja iäpitaiisti-luokan valistuksen alaisuudessa. Mutta tänäpäivänä, kun heidän elä-misenmahdollisuutensa on polettu ""rikiiimtf Xi-tiori 163. — Tb5«iJo» 536W. — KlfjcLtspP* 2S87W. ILMOIUSHXNXAT VAPAUDESSA i .::;ft«<»Skuaiact>kMC n 40 ktn», $IM> ka« k«u*. — Ari«UJtt«» » « « f f l » «MtotoJfatrt*!* •ib paJMiauM. — Wi»€««MigU«,iWfek»«l Mc keit». »1X0 S ktif^ — STSIjaiibKXiikJrt » X * « U . KM t k«rt«*- — At«»l<*r«iJa»iuk»rt k«rt», «3.00 käiai ittu», — JUil*«I»«t«k»» Utit*. — KuoUmMtulauaaktt t2Jti ktttm, M J>iaak«a LiU««!««ae«lU 4<i mtitta*ittjUi. — • l u i M B ti«i«t i« im,ftiluuAuktt Mc >:r/M. «IXiO kertaa. — Tll«i»»i«il—ttiii— Ja U«st«*- ••«•'••-«ri.. -o. •a<J.:ta«jM. '«i><iellj>ä iJov.lii.iilau «lukätaea. . . TttAUSHlSNATs 1 « k U ^ . »k. n^a. S'»k. »I-7-i j » » kk- »IX«. — TMmaltalUs Ja i—mmm nU •UuwlUr I «k. t),M. tkk. «2.:^ i< 1 kk. tlM. I i, W. AJM4«i<(- ^<^EGc«. B«ok«<«« a»4 Pnaldkaps V<;iau Baildiac. Elai Straat. AU M U la U aJdftaiaiti Vfpaa*. P/>. B«i « , S»dl.o*r, Oat. 'aa (9f auHoia tabaaaa au ««auaita .«e«iaii«c«a ki>l«w««naa, kixiatttkaa «ilitlM» ItOJkaM-yaraooaaUiaalla ainalUi J. V. Akl<|Tut, Uiikactibblula. Sotakdrpit ovat alkaneet yhä kiivaammin raakya ;."v, ^' Olexnme useaan kertaan joulu- ;-9eet klrjpiUamaan ni111oi;i minkin , xoaan diplomaattien uuden sodan - .rnniisteluista Ja uhkauksista ja -.'samalla toteamaan, että maailma 'rientää uutta maailmansotaa koh- ';' 4^ yh^ kiihtyvämmällä vauhdilla. f jEi o|e kovinkaan kauan siitä, kun JdrjoitJiiiine Italian verisen hallit- ^vsijan, Mussolinin, ylimielisestä I -suhtautumisesta toisia kapitalisti-maita kohtaan, varsinkin Ranskaa, ; ja heti perään kerroimme, että -•Puola ja Italia ovat tekemässä '••keskenään sotaliittoa, jonka kärki .ilmeisesti on tähdätty Neuvostoliit- -•^toa vastaan. •V' IVfutta tuskin ovat toiset sota- ;.;>korpit ehtineet lakata rääkymästä^ vJcun jo iimautuu yhä uusia ja uu- :sia -kapitalistivaltojen diplomaat- '»teja ja valtiomiehiä, jotka avoi-mesti tunnustavat, että uutta maa- .ij^nansot^a kehitellään tulisella kii* , >T|ieJiä. Tämän kuun alussa m.iji. .Englannin liberaalisen puolueen • 'johtomies Lloyd George esiintyi ' "näyttämöllä", kalistellen kannuksia. Hän piti erään kirkkokunnan {Icuinkd 'sattuvaa!) kokouksessa Bournemouthissa puheen. Jossa ^i ' suinkaan niinkään paljon puhunut ; kristillisyydestä, mutta sensijaan y l^y^llä suulla maaUman kapUa- * listivaltojen sotavarusteluista. Pu- , jhi^essaan liän äelitli, että kapitalis- - tiset vallat varustautuvat nykypäi- • vJnä paljon kiihkeämmin sotaan ' kuin v. i9i4. Maailman rauhan )^'n sanoi otevon Englannin ja Yhiijysvaltojen «rmojlla; nämä voi- ^yat jatkaa maailmassa rauhan tilaa, taikka sytyttää uuden verileikin jnillpin tahansa. Ehtona ipoaallmon rauhan säilyniiseile kui- : tq^ki^ selitjli puh,uja olevan, että Englanti ja Yhdysvallat kykenevät sovittamaan keskinäiset ristiriitansa. Ellei niitä kyetä sovittamaan, seuraa siitä mitä Juhoisin ja verisin maailmanpalo. Hän myöskin viittasi siihen, että Englannin ja Yhdysvaltojen tulisi marssia yhtärinnan, eikä olla toisiaan vastaan. Tämä lausunto kuvastaa että herra liberaalilla on hätä, ettei näiden ristiriitojen vuoksi Englanti pääsekään tai uskalla käydä iNeuvostoliilon kimppuun, jonka kukistamista se on kymmenen vuoden ajan jokaikinen hetki haaveillut. Liittoparlamentin vaalit ja tehtävämme ne teäceyät sum-emmat - lahjoituks^ maMotttaniksL Vieläpä ' sellaisessa äärettömän tärkeässä asiassa, kuin QE vallankumouksellisen. lii^l^een rakentaminen Canadan ranskankielisten työläisten keskuudessa. Me kuiteinkin pyy^mnie teidänkin osasto- Lisäksi tunnusti tämä englantilaisen imperialismin yksi huomat-tavimmist, a valtiomiehistä, että sotavarusteluja Saksaa lukuunottamatta kaikissa kapitalistimaissa käydään tulisella kiireellä. Sotakorpit ovat alkaneet yhä äuMckkäämmin rääkyä maailman yllä. Se tietiiä, että kapitalistit valmistelevat uuden verisen teurastuksen alkamista entistä tarmokkaammin. Työläiset kaikissa maissa kuitenkin panevat jyrkän ja tinkimättömän vastalauseensa kaikkia sotavarusteluja vastaan, olipa ne sitten suunnattu ketä vastaon tahansa. Ja jos imperialistit kajkesta huolimatta uskaltavat uuden sodan' sytyttää, tulevat työläiset kaikissa maissa muuita-fman imperialistiset sodat kansa; laissodiksi ja kukistamaan porva-rillien järjestelmän. Työläisten kansainvälinen sodati-vastustamispäiva, elokuun ensimmäinen, lähestyy. Jokaisella pie-himmälläkin paikkakunnalla on -varustauduttava tätä päivää viettämään malidoUisiraman voimakkaasti. Työväestön tulee näyttää, että öe on valveilla. EkropjMse^ veljiään ' ,, Neuvostoliiton talouslelidct an- . tpivat äsXen selostuksen miksi vii- - tue toukokuun aikana Neuvostolii-ton ostot Yhdysvalloista olivat ' yaijti noin kolme mvljooiiaa doUa- « 9 , yerr^tijina fcymrneneen mnjoo- . n^ufft dollariin huhtikuulla. Amerikalaisia tehtailijoita petettiin, soittavat neuvostolehdet^, ^^siksjkin Yhdysvaltain kauppa- ^leparte;nentti "varoitteli" tehlai- Jljoita antamasta luottoa neuvos-tohallitukselie, keUoittaen vaatimaan .vähintäin 50 pros. käteismaksuna tilauksista. Samalla ai- ' kaa Lontoosta ja Berliinistä lähe-lettiin' Amerikaan tekaii^tuja tietoja, kuten: "Saksa on päättänyt .olla enempi antamatta luottoa neuvostohallitukselle", "Neuvostohallituksella on suuria vaikeuksia täyttää kaupallisia sitoumuksiaan Saksassa", "Berliinissä ollaan vakuutettuja, että 5-vuolissuunmtel-ma johtaa Neuvostoliiton perikatoon", "Saksassa ei anneta neuvos-t^ jialiitjuksellc, pitempää kuin O kki m.^Iisuoika", j.n.e. —- JlLUri samalla aikaa Saksan teh- ^ tallijät ottivat vastaan suuria tilauksia, ..joista ensimmäinen maksu ^upriteta^n 18 kk. kuluttua ja loput aina l^olmeh vuoden maksuajalla.' Suunnilleen yhtä suuren luoton ahtoivat Englannin tehtai- ^ Iljat. Moäfet ameirikalaiset tehtai- - lijäi vaativat 50 prbs. käteisellä j[a; Ity^ ja me- '^^il^iäiiv^^ suuria tilauksia. ta neljään miljoonaan tonniin,'joka määrä vähintäin kolminkertaistuu V. 1932 mennessä. Samoin tulee vienti muillakin aloilla moninkertaistumaan VV. 1932—33 nien-nessä, joten neuvostohallitus pitempiaikaisen luoton nojalla suuresti voi lisätä ostojaan. Viljakysymyksen katsottaessa ratkaistuksi probleemiksi, kiinnittää neuvostohallitus entistä enempi huomiota muiden ruokatarpeit-ten tuotannon alalle, kotimaisen kysynnän täyttämiseksi entistä suuremmassa määrässä. Ensi syksynä al^aa Slalingra-dissa toimintansa margariiniteh-' dasi jonka tuotanto tulee olemaan 18,000 tonuia margariinia ja 15,- 000 tonnia kasvisöljyä vuodessa. Samoihin aikoiliin " Moskovassa avataan samallaineh tehdas 7,000 tonnin vuosituotannolla. Stalingradissa myöskin on valmistumassa vihanneksien, hedelmien ja lihan kamiutuslaitos, jonka tuotanto tulee olemaa^ 45,(XK),- 000 kannua vuodessa. Samalla alueella tulee syksyllä olemaan toiminnassa 52 uutta kanafarmia, joissa kanoja yhteensä 675,000. Irkutskissa, Siperiassa, parhaillaan rakennetaan kahvin ja teen paahlauslailosla. Polijois-Kaukasiassa on parhaillaan suunniltelunalaisena maailman suurin hedelniäfarini, jonka yhleyleen tulee kannutuslaitos. Ensi kevääksi valmistuu eri osiin Neuvostoliittoa kananmunien hau-dotuslaitoksia, joissa yhteensä voi- Tä.ssä kuussa toimitetaan Canadan hallitsevan parlamentin kokoonpano vaalien kautta. Siis jokainen Canadan äänioikeutettu icanKalainen pääsee vaikuttamaan oinaita kohdaltaan tämän hallitsevan valtiokoneiston kokoonpanoon, joka muodostuu useista eri puolueryhmistä, ollen kuitenkin päätekijänä kak.si hallitsevaa puoluetta, kon.servatiivit ja liberaalit, jotka •parhaillaan kaikennäköisien paran-nu. slupauk.sien kautta koettavat kalastaa itselleen äänestyskarjaa, päästäkseen hallitsevaksi puolueeksi, ollen kuitenkin molemmat, niin konservatiivit kuin liberaalitkin, Canadan omistavaa luokkaa- edustavia puolueita, rikkaita teollisuuden ja suurten maabviljelysyhty-micn omistajia, ja niin ollen kuuluvat siihen luokkaan joka riistää canadalaisen työväestön työn tuloksia, ovat luokkaa, joka kaikkia riistotoimenpiteitä suunnittelee, voidakseen yhä vdimaperäiaemmin riistää työn kautta luotua rikkautta, ovat luokkaa, joka kaikilla mahdollisilla keinoilla koettaa estää työväestöä valveutumasta, ovat luokkaa, joka .kirkon ayu.lla yrittää pitää työväestöä tietämättömyydessä, ovat luokkaa, joka parlamentin avulla säätää erilaisia laki.tekeleitä työväestön itsenäisen luokkatoiminnan estämiseksi, ovat luokkaa, joka on luokkaetujen vuoksi kokonaan Canadan liitto-parlamentissa. Tämän kaiken jos huomaa maassa oleva äänestyskel-poinen työväestö, niin epäilemättä se kieltäytyy muodostamasta äänensä kautta tällaisista benkilöis-tä Jiittoparlamenttia, koska ei ole muu^ kuin kaksi luokkaa, jotka tässäkin vaalitaistelussa todellises- •ti käyvät taistelua vallasta. miS-T^ JÄT ja RHSTETTÄVÄT. Nyt olemme puhuneet miten riistäjät pyrkiyiit V;?Jtaan ja mitä ne valtaan päästyään tekevät. Nykyiseeni liittoparlamentin koko9np9- noon osallistuu myps^in CANADAN KÖ5IMUNJSTIPUÖLUE, eri vaalipiireisE/u kaikkineen kymmc-n, ellä ehdokkaolla. KO^IIMUNISTI-PUOLtFE astuessaan ^ y^litaiste-luun ja asettaessaan väliliisten yaa-timuksiensa ohjelman, voi tässä taistelussa paljastaa naiden s.uur-riistäjien kapi.talistien jkierot toimenpiteet ja sen, ettei työyäestön riistäntää .ypid^ k,osk{^in lopettaa parlamentin kautta, koska se dn linnake riistäjien varmalle luokkapohjalle; vaalien jälkeen häviää kansanyaltaiauudesta puhuminen ja vallankin kansan hyväksi toi-mirain »n- \Tässä vaalitaistelussa osallistuneena näyt;tää Kommunistipuolue, .että ty.öUiisiten vaatimuksien toteutuminen tapahtuu työläisten ja työtätekevien mäanvilj,e-lijäini yallanjkiumo.uksellisen hallituksen kautta,' jota ei niiyöskään inhimillisen kärsivällisyyifen alim-jaiuie antamaan osuuteirsa. Jos jo-paan rajaan asti, jota he eivät enää^kainen työläisten luokkajärjestö an- 'taa tälle lehde'lle suhteellisen osansa, niin merkitsee se sitä, että lehti tulee asetetuksi varmasti jaloilleen ja voi kehittyä kykeneväks täyttämään sen suuren tehtävänsf työläisten luoliiatalsteluUikkeessä vei kestää, alkavat Canadan rans- '^ankieliset työläiset osoittaa taiste- ^ iluhalua ja päättäväisyyttä laiajan, saavuteta parlamenttaarista tf^^U-^ll^^rnouksellisen joukkoliikkeen koska porvarillinen parlamentti on i ' ' ^ ^ - " ^ " ' ^ ^ ranskalals-canada-vain osa kapitalistisesta valtioko-i^^'^^^" työläisten keskuuteen. nei.stosta. kommunistipuolueen j ^'^^ -^hdä, auttaak- J jöta varten se on perustettu^ < tehtävänä on kogta työläisiä mah-, ^-^^"^^ ^^^^ä? Kaikki Canadan vai-i .SuO"ttaJaa osuustenne LOuvrie dollisemman suuret joukot taiste- -^"^-"'"""^^^et työläiset ovat ras- rm hyvaksx! luun sellaisen järjestelmän hävit-i^^^'^'^ kuormitettuja rahallisen a-1 Rientäkää rakentamaan työläis tämiseksi, joka ei kykene tarjoa-.'••"npy>'""öinä työväenluokan lehdis- ten luokkaliikettä ranskalais-canada-maan elämi.sen mahdollisuutta tukemiseksi. Kapitalismin ai-1laisten työläisten keskuuteen!. JÄRJESItiN ASIAT Pöytäkirja maassa olevalle työväestölle, ja i^aansaama työttömyys saattaa tu. Toverillisella tervehdykseUä: juuri näissä .liittoparlamentin vaa- kannet työläiset aivan rahattomiksi leissa. Kommunistipuolueen oUes- r.ykyään. Mut^a teidän tulee ymmär-sa .osallistuneena vaalitaisteluun. työläistoverit. ettemme me sit- Canadin Kommunistipuolueen a-settama, "Li'Ouvrierin" pcannatu-s I komitea. A. T. Hill. sihteeri. Lähettäkää kaikki lahjotukset o soitteella: A. T. Hill. 650 Bay st. vofdaan tehdä valtavaa valistus tenkään- voi kääntyä millekään työtä työväestön keskuudessa, yhä muulle suunnalle avunpyyntöinem-uusi(/ i selostuksien avulla, että ™e ^^'^ J " " " teihin! Me emme pyy-työväestöllä ei ole mitään yhteyt- däkään teiltä tuhansia ^ dollareita, tä eikä pienintäkään velvollisuutta ^hyvin tietäen, että teillä on jo en-iToronto. Ont. Tai: "L'Ouvrier Ca-osallistua vaaliin, muuten kuin pr^ nestäänkin siksi raskaat rahalllseS nadien" 62 Rachel st. East. Montre-heiden ja lentplehtien avulla pyr-, uhraukset kannettavanamme, että j ai, Que. kjä paljastamaan porvarillinen; parlamentti ja se petos, jota sen j . ' ~ kautta harjoitetaan työväestöä j WT* * ftf ^ kohtaan, sekä yksinomaan .ääne.«- j tää ^'okainen työläinen vaan Kom- j munistipuolueen ehdokasta, tehden ; lakkaamatonta työtä että mahdollisimman suuret työläisjoukot jo , „ . „ „ ... . näissii vaaleissa saataisiin käsittä- J"lka..semme alla eraan tyolai-sen tuttavalleen Neuvostoliitosta .täjiltäan. Kappale ^ suudessaan osuusij kimnan voimilla x jluksessa onkia sei mat näyttelijät. Ht taan tässä tanaai, p ^ n . palkkaiistal tehty Suomalaisen Järjes-! myöskin sen johtoi tön toimeenpanevan komi-| tuskomitea. Tämä tean kokouksesta heinäkuun jPUOlisataluvun The< R n n ä . 'luotamme että eri minnaile cmisietui näytelmän £e jouijj maan. Lähempi a ,Tp ai. st. el, u oi-,k e-i s^to vaaraa vas„^ta an P?^' Jo^^a tarkoite suomalaisessa Järjestössä" päätet-iin kehoittaa Vapauden liikkeen-loitajaa ottamaan järjestölle 3000 jainos, josta osa lähetetään osastoille ja loput järjestölle säilytettäväksi, joita lähetetään osastoille pyj'dettäessä. . Luettiin metsä- ja maatyöväe.s- 8 pnä. Saapuvilla oli A. K i v i , ^ . T. Hill, K. Salminen, J. Latva ja J. Wirta. Puhetta johti Latva. söile kappaleen j-mi esityksen aikana." Kaikkien oriua.ctoji mielisten fa Olemme jo aikaivj että juhlien aikajaii kak£olskaupungei«a tön järjestön sihteerin tov: A. ^?y^.^^- Ihni'n?n. tj Hautamäen kirje, jossa pyydettiin i^^^"^"'^"^^^^•'nä ka i - . r v T v , : f < > o i f o b n ; n - ö « rv,r.v,/i»n:c4-., ™ mahtava.tsi, elle i mään porvarillisen parlamentin,,.., ... . , luokkaluonne. j lähettämän kirjeen, jossa kuvataan I matkan vaikutelmia Yhdysvallpis- Canadan «uomalauet, ocalJiatobaa j ta Nishi-Novgorodiin, uusille neu-vaalitai& teluun jokainen! j vostovallan autotehtaille, jonne _ ^ Yhdysvalloista äsken matkusti usei- Suomalaiset Canadassa ovat mil- kymmeniä suomalaisia työläisiä, sataprosenttisesti palkkatyö-j Kj^je kokonaisuudessaan kuuluu vaestpa, joten he jokainen tunte-1 «-gyj^^jjy^gji. '''^^.'"y^.S" "hyvinvoinnin";- * "Nishi-Novgorod, mika meillä on ollut ja on tanaan 23 p. kesäk. 1930. nautittavana porvarillisen hittopar- ji^net terveiset täältä periltä l^mentm saatttmista määräyksistä, keskeltä suurta ensimäistä prole-joissa ei hitaistakaan .ole työtätekevän väestön osaa, hyvinvoinnin ja elämänilon edistämiseksi. Poikkeuslait, kuristusmääräykset, sana- ja kokoontumisvapauden sorto, ovat ensimmäisiä joihin saamme tutustua kansanvaltaiseksi ylistetyssä Canadassa. Siksi edistäkäämme kaikin käytettävissä olevin voimin Kommunistipuolueen yaf# taistelua. Tehkäämme keskuu- (Je3sa,mnie ja kansainvälisesti työtä oman "vaaliohjelmamme tunne-tuksitulcmiseksi, taisteluohjelman, jolla maan Kommunistipuolue on lähtenyt vaaiitaisteluun, näyttääkseen laajoille työläisjoukoille kapitalistisen järjestelmän onttouden ^a ne syvät ristiriidat, jotka sen elimiä jäytävät eivätkä voi vaii)aut-taa työtätekevää väestöä liälästä ja kurjuudesta, ,vaan pn työväestön itse itsensä vapautettava pitalismin' orjuudesta, jota työtä suorittaa Canadan Kommunistipuolue osanotollaan liittoparlamentin vaaleihin, omalla vaaliohjelmallaan ahtaen iskun kapitalistista riisto-järjestelmää vahaan. •Torontossa, rfeinäkuun 9 pnä 1930. Canadan I Suomalatten J ä r j e i t ^ Toimeenpaneva Komitea. m ja tidteinaan Canadan j-aoskäiiidälisten uutta lehteä! RAIKULLE T¥OyAENL]lTÖKAN JÄRJESTÖILLE Hyvät toverit! Vas.emmlstol.alsella työyäenlllkkeel-lä ei ole näihin asti ollut äänenkannattajaa ranskalais-canadalais-ten tylUäisji^ukkojen keskuudessa. Nyt olemme kuitenkin onnistuneet perustamaan yairankumouksell^en joukkoiehden. jo.htj;una:;m ja ohjaamaan ranskalais^canadalaisJa työläisiä he^4än taisteluissaan. "L'Ouv-rier Canadien'*Jin perustaraUien .merkitsee ypin^pkasta eteenpainryntäys-tä Canadan työläisten luokkataiste-luliikkeen historiassa. . Kuten hyvin voitte kuvitella, tulee tällä lehdellä olemaan suuri ja raskas tehtävä edessään. Ranskalais-canadalaiset työläiset kuuluvat Ca-nadan kaikkein raskaimmin riistettyihin työläisiin. Tuhannet heistä; f-lävät niinkutsutuissa komppanian-kaupungeissa. Joissa heidän elära^- Eä pn oikeata maa-orjan elätnää, suurien rahayhtymfen mlelivalla^^a- S#^lojveibden ollessa hyvät, on \:r>mviio$tohaUilus jälleen lisännyt ti- V-IsuilMiean. JJlkömaavienliä varten I daan hautoa 8,000,000 kananmu-y^^|]^^ ari • <^ ylijäit ^nlmoc. naa sanialia kertaa. mm"--' • • • • Eilen tuli tällä samalla paikalla puhuttua ^uomen lahtareista ja heidän tässä maassa olevista kätyreistään. Oikeastaan se olisi taasen saanut riittää toistaiseksi, mutta kun sattui käteeni juuri saapunut "Canadan Uutiset", niin leikkaan siitä pari kirjoitusta, jotka ilman mitään reunamuistutuksia ovat kyllin paljon puhuvia siitä ruokottomuudesta, joka tämän maan suomalaisten lahtarien keskuudessa vallitsee. - Ensiksi panen tähän "Alberton Oskarin" "herttaisen" kirjoituksen, jota lukiessa s^a sellaisen tunnelman kuin kirjoittajalla olisi puukko hampaissa, suupielistä vaahto valumassa, toisessa kädessä kivääri ja toi.sessa kirves, verestävät silmät tuijottaen hirmuisina työläisiin, jotka eivät tyydy tässä ajallisessa elämässä ainoastaan orjan osahan, vaan vaativat ihmisoikeuksia.* Näin se "sivistyneen" lehden kirjoitus kuuluu: "Suomi alkaa herätSi! Viimeinkin! Etelä-Pohjanmaan tarmokkaat pojat taaskin näyttävät muulle Suomelle esimerkkiä. Heidän isänmaallinen innostuksensa näyttää tempaavan kaikki suomalaiset mukaansa. Sen ipaan notkeasel-käinen hallitus horjuu, kansan tahtoa on no.udat.ettava, sen pyhim-pien tunteiden kanssa ei ole Icikjai-tekoa leikitellä. On täytettävä kansan tahto tai erottava. Il^e kyllä, kun koko Suomi viimeiidklri tajuaa, initä kyykäärmeen sikiptä ovat heHävaroen kasvattaneiet Suomalainen luonne on hidas, ise sietää jaljon, mutta kun se saa kyllikseen ja vihan aallot alkavat vyöryä, vyöryvät ne ehkä luje)m-min ja laajemmin kuin minkään muun kansan. Se Suomesta. Tosisuomalaiset! Suomesta tulleet uutiset koskevat meitä lähemmin kuin ensikatsannolta näyttää- Muistakaamme että kun suomalaiset vapautussodan aikana antoivat ryssälle (papuryssineen) kuumat lähdöt, tänne ne tulivat, luikkivat .kuin koira häntä koipien välissä. Niin tekevät nytkin. Niitä on jo tullutkin ja tulee joka laivassa^ Olemme tämän maan. alamaisia, mytta siJtikUän eivät Suomen tapahtumat ole meihin koskematta, sillä juuri meidän keskundestam-ine ne tulevat turvaa hakeniaaui^^ ryssä-veljen orjana kätyroimään. Nyt jo koko Canadan papuryssä-lauma tuntee nahoissaan kansan vihan painostuksen. On vaikea saada työtä. Vaikeammaksi yhä tulee. Mutta sillä voi olla suuremmat seuraukset, yhdellä kynänpiir-rolla voi siirtolaisministerimme läk-tariaatin uniota. Saavuimme Leningradiin t.k. 16 p. klo 9 illalla Sovietti-laivalla Lontoosta, joukkomme käsittäen 27 miestä ja perheitä. En ollut hyvissä voimissa kaiken aikaa. Muistaakseni kirjoitin sinulle Lontoosta, mutta päätin samalla kirjoittaa periltä. Siis teen nyt sen. Kerron ^amalla mitä, havainnolta olemme tehneet ja miten yleensä matkamme tänne onnistui. Olimmo matkalla kaikkiaan 20 pälyää, siihen lukeutuen .'4 p. odotus Venäjän laivaa Lontoossa. Ilmat olivat tyydyttävän hyvät kaiken matkaa. Tosin joitakin naisia jo;ukosta,mme oli merisairaaria, kuten ainä tavallisesti. Saapuessamme Leningradiin huomasimme heti kaupungin suuressa satamassa val- .tavaa elämän ja , liikenteen vil]k- Jcauttai Huomasi heti, että Voimakkaasti jo sykkii proletariaatin omat talouskeskukset. Meitä oli vastassa oma edustajamme Moskovasta ja hänen ohjauksensa alla menimme lepäämään matkailijako-tiin. Kello oli jo yli puolen yön, mutta silti on verratkin valoisaa. Aivan näki lukea . ilman yaloja. Onhan keskikesä... Seuraavana päivänä saimme kulkea Leningradia katsomassa. Joukkomme sai kaksi autobussia ja niin saimme nähdä merkkipaikkoja. Suuren Mars-kentän, jossa on haudattuna v, 1917 vallankumouksen punasotureifa ja päälliköitä. MieUäkiinnittävä oli kulkea suuressa luonnonpuistossa, ' jossa oli suuri määrä mahtavia työläisten lepokoteja; samoissa paikoissa, joissa ennen tsaarin hoviväki asui sekä porsasteli. Yleensä kaikkialla näkin, että proletariaatti pn kaikki asettanut oikeuksiinsa^' Piäh huomasi kuinka kirkkoja revittiin alas ja täytyy sanoa, että niitä on paljon ja suuria Venäjällä. Kun lähdimme Leningradista, niin meitä saattamassa oli Leningradin trade union deleigatsiooni lippuineen ja torvisoittoineen. T U T J, tiiii suuremmoiselta. Samoin kuin taas Moskovassa, tuossa vallankumouksessa punaisessa sydämessä, meitä oli valtavat . työläisjoukot i&i:---^;! •••• kauttaa > Suomesta siirtolaisuuden tykkänään. Entä nämä tänne ennen tulleet tuhannet? Niille tulee vaikeat ajat. Seuraa suuri työttömyys, ja sitä vielä suurempi kurjuus. Ei ole epäilystäkään, etteikö hal-littiksemme seuraa mielenkiinnolla Suomen tapahtumia, sen se varmas-ti^ tekee. Jokaista epäiltävää Sup-mesta tulijaan pidetään silmällä. Kyllä häntä seurataan, joskaan ei -itse älyä mutta niin kauan kuin 'sirpin ja kuokan kuva' ei ole nähtävästi heidän otsassaan, leirhaa hallituksemme ja Canadan kansa sen kaikkien suomalaisten otsaan, sillä 'safety first'. Siitä kärsivät tuhannet Suomesta tulleet sjryttö-mät. Kenen tässä on toimittava? Tosisuomalainen sisko ja veli, kuule sinun ja minun! Meidän kaik- Juen ^-yhteisesti. Tehkäämme siis kerrankin yhtenä yhteinen kallis velvollisuutemme. Kiiruhtakaa järjestömme syntymistä! Perustakaa isen osastoja joka suomalaisseudulle- Toimikaamme kilvalla jalon asian eteen. Nostakaamme osastoja kuin sieniä sateella. Tehkäämr rap rajat selviksi, pitäkäämme ne selvänä. Katsokaamme, .^ttei kolmenkertaiset pettäjät pääse keskuuteemme sokaroimaan. Näsrttä-käämme Canadan miljoonaiselle kansalle kutka . ovat suomalaisia, mitkä ei! KyUä he/vuorostaan varmasti itse pitävät rajat selvänä, kun me vain ne kerran aukasem- •ine. Toiminnan aika on tuUut, toi-joikaaiome tarmolla! Syntymä-tehtaista vastaan ottamassa. Joukkomme kuvataan moneen kertaan ja lehtiraportterit ottavat tietoja. Siis ylipäänsä hyvän huomion — liikaakin — saa joukkomnie kaikkialta osakseen. Moskovan ase-riialta meidät kahdella autobussilla taas viedään kaupunkia tarkastamaan ja mennään sitten Moskovan n.s. kulttuuriparkkiin. En ole sellaista nähnyt, eikä näe missään muualla. . Siellä suuressa ruokalassa (johon mahtuu tuoleihin syömään noin 500 henkilöä kerralla) meille järjestettiin erikoisen hyvät päivälliset. Ja niin edelleen meitä pidettiin kuin Walesin prinssiä tavataan kapitalistien kesken kohdella... Saavuimme sitten tänne Nishi- Novgorodiin, suureen teollisuuden keskukseen. Täällä on suuret työt alulla. Aletaan rakentamaan suurta autotehdasta, ehkä maailman suurinta. Joukkomme tulee ottamaan teknillisessä työjohdossa huomattavan osaru . Emme ole vielä varsinaisesti aloittaneet töitä, vaan järjestelem-me sijoitustamme tänne. Tänne on rakennettu aivan uusia asuntorakennuksia, jotka juuri ovat valmistumaisillaan. Muutamme heti niihin asumaan- Tässä nyt tulemme viipymään pitemmän aikaa, sjllä kyllä täällä on työmaata. Ei koskaan ole niin paljon uutta rakennettu yhdellä aikaa kuin täällä nyt tehdään. Kyllähän täällä nyt jo oleskelee. Onhan täällä vielä vaikeuksia. Puute toisinaan njistä ja näistä tarpeista. Juuri parhaillaan täällä käydään mitä syyälli-seinpää taistelua kulakkiluokkaa vastaan. Siis luokkataistelua käy vallassaoleva proletariaatti tuota Venäjän kuuluisaa maaylimystöä vastaan. Tämän maan proletariaatti on päättänyt hävittää tuon p. komitealta kaikkea mahdollista apua juuri käynnissä olevan met-iä- ja maatyöväestön järjestämisrahastoon, sekä lykkäystä aikaisemmin lainatulle ja nyt keräys-rahoista pois vedetylle järjestön saatavalle. Saatavalle ei voitu antaa lykkäystä omien rahallisten tarpeiden vuoksi, vaan päätettiin kehoittaa osastoja, joilla on lähetettyjä avustuskuponkeja vielä myymättä, ryhtymään toimenpiteisiin mynnin järjestelyssä, sekä niitä osastoja, jotka ovat kupongit jo myyneet, viipymättä lähettämään varat keskusvirastoon, jotta voidaan tilittää asianomaiseen paikkaan. Luettiin Suomen tilanteesta tehty julistus Järjestön osastoille ja suomalaisille Canadassa, joka pienillä muutoksilla hyväksyttiin lehdessä julaistavaksi. H. Tammen näytelmä 109 päätettiin lähettää takaisin hintansa kalleuden vuoksi. Suomalai-sta työväestöä päätettiin erikoisella julistuksella järjestön puolesta kehoittaa kaikin voimin osallistumaan liittoparlamentin tulevaan vaaliin, antaakseen kaiken mahdollisen avun ja kannatuksen Kommunistipuolueen ehdokkaille ja käytävää taistelua edistääkseen yhteisvoimin. / Luettiin Vapauden liikkeenhoitajan kirjeen kopio toverilehtililk-keille, koskien varastossa olevien kirjojen markkinoille asettamista.- Kirje sellaisenaan hyväksyttiin. Kokous lopetettiin. Kokouksen puolesta Sihteeri. / Edellä luetun pöytäkirjan olemme tarkastaneet ja huomanneet sen tehtyjen päätöksien kanssa yhtäpitäväksi. ' Torontossa, heinäk. 9 p. 1930. A. Kivi. K. Salminen, (Pöytäkirjan tarkastajat,) jia. Tällä tarkoitetas tä asiasi .sit«n että sa olla mukana tassi Jokaisen autonomist erikoisemmin otetta niin maalla a.suj:en Iäistenkin. Muistakai tus vakavan ja tarke miseksi. niin vaiva kun se vi?lä on. Ki ottavien on oltava haalin edustalla vii elok 9 p:n iltana, s tietysti karavaanin Edellä olevan johde net väitellä ettei ok eelle sopivaa aikaa, c kaan pääse kulkueese dämme huomauttaa, määritellä kulkueell aikaa. Juhlanäytelmä ja kulkueen on .suorii sa ennen sitä ja j< mukana ollut yleisö seuraamaan. Sunnunt; la mitkään sellaiset lakien mukaan ky ja siten on täytynyt pimaton" aika. lauant Emännät maalla jäi nyt tilapäisesti miiul siten että pääsevät. Ja ta maalaiskodista päi nen, niin tulkaa ne jc daan järje-stää. Sam( laisten kohtalo on ra telyn kautta, mutta vii min kuin maalla-asuv 9 p:n iltana klo 6 kaiJ ja maaseudun työlaisi autot Port Arthurin hB Alueemme liaikkien > huotnioot Kaksoiskauputigeis-sa lähestyvien ösuus-toimlntajuIiHeii esikävia luojcan ja se tekee sen myös var-J...'^^"^ällen kuukausi on aikaa tä-masti. Maan kollektiivisoiminen edistyy nopein askelin. Viisivuotissuunnitelma toteutuu 4:ssä vuodes-- sa j,n-e. Siis tästä arvaat, että täällä on vilkkautta. No niin. Sitähän olisi paljonkin kirjoittamista, mutta jätän tuonnemmaksi. On niin lyhyt aika, vasta kun tänne saavuimme, joten tarkempien yhteiskunnallisten kysymyksien käsittely on parempi jättää tuonnemmaksi. Näin lehdestä, että New Yorkijj. pörssissä on ta.as osakearvot pudonneet tuntuvasti. Siis alaspäin on nopeasti menossa kapitalistinen talouss Amerikassakin. Pahoittelin, että en enää ollut tilaisuudessa Canadassa käymään. Toivotaan, että joskus'^ayataan. — En tiedä sitte missä ja milloin W. T. inaaJnme Suomi alkaa' vihdoinkin uinailustaan herätä. Canadan tosi-suomalainen, entä sinä? Tunnetko heräämisen oireita? Vai uinailetko niin kauan," että sinäkin tunnet ryssä-roiston sormet kurkussasi ji sen. solmuruoskan jäljet selässäsi? Toimettomuudellasi, tai tarmokkaalla toiminnallasi itse antanet vastauksesi. Albertan Oskari." Siinä sitä oli nyt aluksi Canadan "kulttuurisuomalaisten" hengen tuotetta. Mitäs lukijat arvelevat? Vai on se koko "Canadan papu-ryssälauman" — joksi ylläolevas-sa työläisiä nimitellään — syy, että maassa on satojatuhansia työttömiä! Kumma kun ei "Oskarin" päätä viirannut viel^ mi" Päljon, että olisi väittänyt koko kapitalistisen maailmanpulan suomalaisten työläisten sjryksi. Seuraava pala on saksittu sar man "Canadan Uutisten" toimi-tuspalstoilta ja siis itsensä toimituksen julkilausuma omasta kannastaan. Siitä henkii vastaan aivan yhtä vahva kalman haju kuin ylempänä olevan raivopäisen " A l bertan Oskarinkin" vuodatuksesta- Kas näin: "Jotkut 'Keski-Ontarion työläiset ja maanviljelijät' ovat kokouksessaan esittäneet protestin ^niiden fascististen toimenpiteiden johdosta joihin Suomen porvaristo on ryhtynyt tuhotakseen luokkataistelun kannalla olevat työväenjärjestöt'. Tässä 'protestissa' viitataan iä kirjoittäissa piirfmme osuustpi-mintajuhlille. Juhlat vietetään kak-spikaupungeissa ja juhlien toimeenpano onkin saanut alkunsa kaksois-kaupunlf: ien piirissä toimivan International Co-Op, Trading Cp. valis-tuskpinitean toimesta. Juhlavalraennuksien juuria on istuteltu jo pitemmän aiiiaa. Yleissuunnitelmat ovat valmiit ja monia suurempaa valmennusta vaativia töitä on menossa. Juhlakappale on valittu ja harjoitellaan par'aikaa. Sen näytellään harjoittamista ei oleka^ leikillä sivuutettu. Monta innostuksen ahjoa on himmeimettä-vä (!) enneniiuin juhlanäsrtelmäm-me on esittäjakunhan mielestä valmis esitettäväksi. Juhlanäytelmäksi on valittu kappale "kumouksen maassa". Näytelmä on hyvä, aait-teellinen sekä taidetta vaativa esit- *Työn Äänen' kirjapainon 'rosvoamisen hävitykseen', siihen 'roisto-inaiseen kohteluun, minkä alaiseksi JDutui kesäk. 14 p. Asser Salo', 'työväenlehtien viimeksi tapahtuneeseen joukkolakkautukseen' y.m. ja 'päättyy 'protesti' seuraavaan moskovalaiseen mahtipontiseen julistukseen: / 'Suomen työläiset ja talonpojat! Jatkakaa taisteluanne Kominternin ja Suomen kommunistisen puolueen johdolla. Älkää peräytykö taistelustanne hituistakaan! Maailman köyhälistön rinnalla ja avulla te voitatte. Alas Suomen verinen porvaristo! Alas pyövelivalta! Voittakoon Suomen ja koko maa-ihnän prole!täriaatin yallankuT mousJ' • Tämän tapaisia, samaan julkeaan ja ruokottomaan sanamuotoon laadittuja protesteja on ennenkin esitetty Yhdysvaltain ja Canadan kommunistien taholta Suomen hallituksen 'pelotukseksi', mutta pro-testeihin liittyvät mahtavat uhkauksetkaan (kaupan ja meriliikenteen boikoteerauksesta y.m.) eivät ole voineet -säikyttää Suoinen itsepintaisia porvareita. Ryssänkätyreitä ja heidän puuhiaan tässä maassa on alkanut pitää lähemmin silmällä Canadan so- Erikoinen juhlanumi tullaan toimittamaan juhlien avuksi ja yle minnan. selostuksen \ juhlanumero painetaan viimeisinä päivnä. Kail minnallisten laitosten tähän numeroon e sensa, sillä se numero huomion esineenä kaiS koisesti juuri tällä ali noa osuuskauppa, pol laitokset, joilla on luonne, lähettäkää ki motiiksia ja kaikkia laitosten tunnetuksi I tuksia täliän numeroo: jaetaan vapaasti 500 i sois-kaupungeissa ja ] Internationale liike hän numeroon kuvia ji sekä juhlaohjelmansa vomme siihen avustus' minnan kaikilta aloilta, saadaan osuustoiminta matuksi liikkeemme nilv laisten huomion puoleli •kysyhiys on vielä kokon Osuusliikkeiden on ote juhlien edellä huomioon toinen ja vakava seikka Jo aikaisemmin on ollut suunnitelmana per liikkeiden yhteisillä voir liike. Kuitenkin kaikest masta huolimatta ei ole tä pitkiin aikoihin pu suudessa mitään. Siibei joskus komiteakin, jonk olisi kysymyksen kehittä juoniaan. Tästä liikk nyt on vasta alulla, muodostua mahti, joka murskaa kommunismin Sotaveteraanit ^ cdus^ 'lapualai-shenkeä'." Sillä tavalla pubuB suomalaisen "sivistyne nenkamfattaja suomalai; sistä, jotka nvat tahtoi vastalauseensa niitä vastaan, joita fascistit messa viime aikoma ty< taan harjoittaneet. SeU keudeksi ja ruokott^ -kun Keski-Ontarioa U maanviljelijät ««t i Suomen porvaristoa ven den mielestä ei kai Suoi risto, joka y. inS^l 30,000 työläistä, ole y verinen, joten sen mittäminen on "jnlkeut kottomuutta". Puolestamme emme na enempää yllälainattuflig sen" tuotteisiin '^o-^^huvat itsepuolestaan^ Iäiselle vakavaa faelfeg t ä jokaisen on kohd^l^ vä yhteL^een työlaisnn^ tumuksen raivoavia su^ Valko-suomalaiset JO vat siUä ajatuksella, e^ taveteraÄnien järjestö, jolla on liike saadaan ^erlW ^ osastoja kaikilla huomattavaramflla täälläkin Can/-'*^^!! koetetaan tehdä p a r «^ messakin: Tällaft h* kuitenkin on ybteu-m TO tävä takaisin. paikkakunnilla. Kxininkaan- ja maan puolesta taistelleet miehet eivät voi kärsiä, että laillisen yhteiskunta järlestyksen ^ viholliset harjoittavat täällä avoimesti ^sala-
Object Description
Rating | |
Title | Vapaus, July 12, 1930 |
Language | fi |
Subject | Finnish--Canadians--Newspapers |
Publisher | Vapaus Publishing Co |
Date | 1930-07-12 |
Type | text |
Format | application/pdf |
Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
Identifier | Vapaus300712 |
Description
Title | 1930-07-12-02 |
Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
OCR text |
Lauantaina, heinäk. 12 p:nä — Sat., July 12 No.
A P Ä TT S CiMtan mnmU^ tjMmOm HM» fl—i>tit«»m>i. ga;wyT
C m o i *d««tij |
Tags
Comments
Post a Comment for 1930-07-12-02