Vapaus, August 30, 1923

              — •vt. l.\fSt
Hsasäan säomalaiäfliyov&stSri öäheniannattaja, flme»-
^^FndbnrF8»a. Opt. joka tiistei. tontat ja IfluontaL
V A P A U S
l,fn Sndbnry, Oct, eTcry Tnesday, Thorsday and
ka yli maailman Ja nrelatti yleisen kapitalistisen ris­tiretken
juuri "nmodosiettua työläisien ja talonpoikain
neuvostotasavaltaa vastaan. Mutta imperialistit eivät
kyenneet asein kukistamaan Venäjän proletariaattia.
Kahle kahleelta murtui saartorengas ja hyökkääjät
olivat yksi toisensa perään pakotetut tekemään: rau-lian.
Ädvertiring rate» 40e per eol. inch. Mimmum cnarge
g M S n S e i Ä o n 75c. Diuconnt on standing advertise»
m^VvapZ is thfl b«8t advertistaK medium among
0^0 Finnish People in Canada;
Vapauden konttori ja toimitus on Liberty Building,
|^m>..Puhelin,X088...Portiosote: ^ ^ ^ ^ ^ ^^
Cariadaan yk« vk. ^,00, P«oli vk. $2.26, kolme kk.
^ ' • ^ Ä j t o a i n Ja Suomeen, yksi vk. iBM. puoli vk.
^MrMn,)ok^i''L.B raha. ei"tulla llhettimiln.
n^t^«^ äotamtpstfn iftinf nn takaukset. '
^ , i IIII .. . ' - H ' -^ll-lj."T
Jo» ette mjloin tahansa.saa,.,vaataua^ irm&isft
a^eeMenne. kiöottakaa uudelleen liikkeehoitajan pe
eoonalUsella lilmePä. ^' " '
° ° } • ..V-iTAMaASTQ. LUKkenhoitala.
per-
^iiiijtain Ä e n äijotut flmotnkset pitää ollakont-
«orissa knantalna, torptain l,el|teön,tiistailta
fe'<flSW» Bann^i' ^-'''^»^ ' f -
^Riiitered at^the, PÖat Oiffice Department, Otiewa, M
^nä class matter; ' ^ _
UhJönistineii liike jä Vancouverin
l^onventioni
Canadan järjestynyt työväestö tulee' mielenkiinnolla
seuraamaan syysliuun alkupäivinä Vancouyerissa ko­koontuvan,
Canadan ammattiunioiden liiton konven-lionia.
Ennen kaikkea kiintyy huomio -konvenlioniri
radikaalisten 'ja vanhoillisten voimien suhteisiin. Kon-ventioni
edustaa Canadan 'järjestyneen työväestön var-sinaistaj
osaa. Sibipä kbnventionin ottamat askeleet
ov^in sprcsla merkityksestä kokoi Caanadan työ-
'väenliikkeelle.
' Me jo etukäteen tiedämme, että koiiyentipnissa tulee
esiiniyimään verraHafn voimakas vanhöiljinen siipi,
joka i piintyneiden vanhoillisten, periaatteic(cn mukaan
aitoo'edelleenkin kahlehtia Canadan unionistisen liik­keen
vanhan ammattiunionismin puitteisiin ja katso
muksiin. Tällainen suunta on vielä havaittavissa kaik­kien
maiden,.unionistisessa liikkeessä. Canadassa,tä­mä
8um}ta perustuu ennen kailiea yhdysvaltalaisten
emäjiirj^PJen virkavaltaiseen Johtoon, josta vereksiä
esimerkkejä meille tarjoo Levrisin juudasmainen,.me­nettely
Nova ScoUan äskeisen iakkolaistelyn .yhtey;;
dessä, VaitCouverin konventionissa t^lee unionistinen
liiÖceert vanhoillinen siipi; epäilemättä käyttää
jestöjen virkakoneistoja ja vanhojen tiniopplilikoitsi-jain
mahtia sinä ruoskana, jolla yritetään (ikäistä v^^^
semmistosuunnan leviämistä Canadan' unionistisessa
liikkeessä. ' l . < ' < v
Mutta vanhoillisesta perinnöstään huolibatta Canä-dankin
unlopistisessa liikkeessä «n jo vireillä voima-
^ka^iuudistushenkii joka ^kailcista päättäen t^^ näyt­telemään
jä rohkeata osaa Vancouverin konyei^tiqnia-!
ea. Ynipäri 'anadaa on viime aikoina raälkalisien
.unionistien keskuudessa tehty varusteluja edessä ole
vaäti könyentaioniiii. Yl)tenä tejrkeänä vaatimuiiseha
oh!",Wnh9(eij .jjramattikarsinäiii .pöjölamlnen "umonisii
«esta liikkeestä Ja unioiden jätjestämineh/teollisuus
Hinionisn^in pohjalle. Tässä samassa yhteydessä teh
dään vaatimuksia, että jäsenten, muutto unioäta toiseen
on!tehtävä niin avonaiseksi, etla työläinen voi esteet
tömästi ilman uusia sisäänkirjotusmal^suja siirtyä toi
8ista,unioiatatoiseeii«i ainoaltaan Gatiadassa, vaan
vieläpä kansainvälisestikiui Edistysmielisten tarkotuk-sena
spalla sanoen on kehittää ammatfijärjestöt luok-kautiionismin
pohjalle. .
]ilissä'määrin, uudenaikainen unionismi voittaa käy
tännöllisesti alaa Vancouverin konventibnissa, 'käy' il
mi konventionissa esille tulevissa asioissa. Konven-
' tioniÄ vasen^uan siiven taistelt^xoii meidänkin taiste
luemme, kaikkien luokkataistelun kannalla.olevien ja
työväenluokan yhtenäisyyteen pyrkivien taistelua.
Li MaaiMänkid^aii veriuhrit
Hiljattain julkaisi-Yhldysvaltain sotadepartementti
yhteenvedon maailmansbdassa .'aseissa, olleiden i jouk­kojen
lukumäärästä,/asestautumisesta sekä kaatuneista
ja haavottuneista.,; Tämän /tilaston^' valossa t^daäh
sitten erinäisiä johtop^eltniä siitä, inisty mikin tu;
los on johtunut ja mitä yleensä olisi vastaisuudessa-huomioon
otettava..' r . . ' >^
Mieleiikiintok ^vailla ei suinkaan ole tässä' tilastossa
esitetyt tiedot, jotka osottAvat, minkälaisia ihmismääriä
tässä hiijVeässäJimisteurastuksessa uhrattiin.c^äidep
tietojen mukaan oli keskusvalloilla liikekannalle i
tettuna' kaikkiaan '22,850.000 miestä ja ymparysval
loilla, Ainerilca. niihih luettuna, yhteensä 42,189,00C
miestä,'eli yhteensä pyÖreissä luvuissa 65 miljoonaa
miestä —; tai; toisin sanoen jotenkin sama mäara kuiii
Saksassa oh asukkaita^ lapsetkin mukaan luettuna. Seii
jälkeen tilastossa osoitetiidh, niitä nämä arnieijat ovat
saaneet aikaan ja tuloksena esitetään, elia keskusval-tain;
lähes 23 miljoonaa tappoivat ja haavoitfiyal 22,'
990,000 ympärysvallain sotilasta, kun sitävastoin 42
miljoonaa ympärysvaltain miestä tappoivat ja haavoit­tivat
cvain» 15,405,000 keskusvallain sotilasta. Maa­ilmansodan
ihmisteurastuksen tulokset yhteensä siis
nousevat 37,495,000 kaatuneeseen_ ja haavoittuneeseen.
Pari vuotta on jo tuo rauhantila kestänyt. Mutta
tuo rauha on oUut vain puolinaista, vihamielistä rau-laa.
Imperialistit ovat kaiken aiba ja kaikkialla
vaanineet proletaarivaltaa niinkuin villipeto vaanii
ylitsepääsemättömän rauta-aidan takaa ihmistä, lain-caan
raateluhaluansa peittelemättä. Ja» vain tuon
suojamuurin lujuus, Punaisen Armeijan uljuus ja kun-o
on antanut proletaarimaalle tilaisuuden käydä jäl-eenrakentamaan
. katkeraip taisteluvuosien murskaa­maa
kansantalouttansa. Mutta suunnattomien talou­dellisten
vaikeuksien vallitessa on*työ ollut tehtävä,
sillä kapitalistimaat eivät ole tahtoneet käydä Hor-inaalisiin
vaihtosuhteisiin neuvostovallan kanssa. Kun
Puna-armeijan pistimet sulkivat, tien valloittajilta Ve­näjän
luonnonrikkauksien lähteille, ottivat imperia­listit
politiikkansa ohjeeksi tunm^ksen: kuolet sitten
omaan mahdottomuuteesi, meidän poliittisen paineem-,
me alaisena. , , n ^ '
Näin ovat kuluneet pari viimeistä vuotta. Keskellä
yhä kärjist)^iä> uutta maailmanpaloa ennustavia kes­keisiä
riitojansa ovat imperialistit kaiken aibui; aja­neet
yhtenäistä kielteistä politiikkaa^ neuvostovaltaa
kohtaan, i Mutta pi^oletaarimaa, on tehnyt r ahkerata työ­tä
ja noussut jaloillensa., Sen köyhälistö ^on osoitta-i
nut kapitalisteille, • että se yksinkin pystyy kohotta­maan
, taloutensa, huolimatta niistä vaikeuksista, joi­hin
taistelu yleismaailmi^Iista taantumusta vastaan
sen oli saattanut. .Samalla kun Neuvosto-jVenäja näin
on sisäisäisesti lujittunut ja noussut, on sen aina suo­raviivainen
ja selvä rauhan- j a työnpolitiikka^ valta­vasti
rohkaissut ja lujittunut koko maailman köyhä-listpn
j^apautumisliikettä.
Pelkkä työläisvallan ''olemassaolo on kapitalistien
mielestä mitä törkein rikos. Niinkuin yksityinen ka­pitalisti
vihaa järjestynyttä, oikeuksiaan Vaatimaan
herännyttä työläistä, niin vihaavat imperiali^set'val­taherrat
maailman ensimäistä työläisvaltaa. Se, on luok­kavihaa
j a tiiöi taistelu pn luglckataistelua, kayköönpä
sitä sitten nooteilla; djplomapttien ^kesken; tai asein pit-kiliä
rintamilla. Kun I^ausannessa murhaajan kuula
tappaa työläisvallan edustajan tai muualla kiristetään
hampaita Venäjän, vallankumouksen ystäville, niin
psotraa se vain proletaarisren ja kapitalistisen; maailman
välisen taistelun kansainvälisyyttä ja kireyttä.
Puolueetonta oikeudenkäyttöä
Edw. Fimmen, ^viime aikoina yhteisrintamapyrki.
mystensä tähden suurta huonuota herättänyt kansain­välisen
kuljetustyöläiäten liiton sihteeri, on Saksassa
tekemällään luentomatkalla esittänyt erinäisiä mielen­kiintoisia
numeroita.
Fimmen on sitä miejtä — j a se juuri on kiukutta­nut
• .toisia Saksan ioikeistososialisteja — että Sabassa
vallankumouksesta huolimatta, ja vaildca maa on «maa*
iltiian vapain», työväenluokka, heti kun se on rylity-nyt
vastustelemaan jhallitusta, joutuu mitä verisimknän,
aimman rangaistuksen alaiseksi. Monarkistiset mur­hamiehet
ja lurjukset ^ sitävastoin saavat tehdä demo­kraattisessa
Sabftssa mitä vain. Nämä valtion vihol­liset
saavat kulkea vapaina. '
Väitteensä tueksi esittää Fimmen mielenkiintoisen
tilaston. Hän vertaa oikeiston ja vasemmiston taholta
tehtyjen poliittisten murhien rangaistusSeuraanjuksia.
Fimmenin laskelmien mukaan on sosialidemokraattien
ja kommunistien tahoilta Saksassa tehty sodan jälkeen,
4 ja puolen vuoden aibna 22 .poliittista murhaa. 01
keistolaiset, monarki^tis-kiihkoisänmaalliseti ovat sa^
mana aibna tehneet 354 murhaa. Millainen rangaistus
niisiä „on seurannut. 354 murhasta,' jbitia oikeistolaiset
.ovat tehneet työläisiä vastaan, on rangaistu 90 vuo­della
9 kuukaudella, 8. o. keskimäärin 3 kuukaudella
vankeutta. Niistä 22 murhasta, joita työläiset taiste­lussaan,
vapautensa puolesta ovat suorittaneet, on 10
^«murhaajaa» tullut ammutuksi, 3 saanut elinkautisen
v4nkeuden ja muut yhteensä 248 vuotta 9 kk. kuritus­huonetta
eli siis 30 vuotta jokaiijen, mikä sekin on
luonhollis^ti samaa kuin elinkautinen tuomio.
.Tosiaankin, f maailman vapain tasavalta!» huudahtaa
Fimmen.
Poliittisia piloja
«Komussumma, jonka Saksa
olisi halukas suorittamaan liittou­tuneille,
on pyöreissä luvuissa las­kettuna
n.00,000,000,000 markkaa.»
— New'York American,
«On olemassa eräs saksalainen
tuotantolaitos, joka ranskalaisten
tunkeutuessa Saksan auleelle ei ole
tehnyt J(akkoa, nimittäin— Haikara
— .Tasoma iLedger.
«Englantilaiset väittävät, ,että
amerikkalaiset eivät tunne ;maanUe-dettä,
vSiitäpä syystä, eutoppalai-set
muuttelevat lakkaamatta maan-tiedeijtä.
»; rr- Arkansas Gazette.,
«'Diplomatia ei kyennyt estämään
maailmansotaa ja nyt se on kyke­nemätön
.järjestämään r a u :h a a.
Muussa- suhteessa toimii se kyllä
voitteettomasti.» •— Boston Shoe
and Leatbci Eeporter.
«Berliinissä aletaan ]nnmärtää,
että jobinen laukaus, mikä ammu­taan
Europassa, osuu ensimmäise­nä
-Saksan markkaan.« — Manila
Daily Bulletin.
«Jos 'tavallisen miehen niskaili-haksia
pakottaa katsellessaan 15-
kerroksisen talon ylimpään kerrok-seeur
kuinkahan pakottanee Saksan
markan niskaa tuijotellessaan Ame­rikan
dollariin!»)— Des Moines
Register. .
«Saksan markkaa todistaa maail­malle,
että ei ole: olemassa mitään
ehdotonta nollapistettä., — Ashe-ville
Times.
«Bulgariassa on , helppo > pysyä
kauan' hengissä, jos juo paljon kir-nupiimääf
ja pysyttelee erillääii po-litiikafsta.
» — Can Antonia Ex­press.
«Suurissa kaupungeissa koetta­vat
autonkuljettajat helpottaa lii-kenettä
vähentämällä vähän kerras­saan
jalankulkijain lukumäärää». —
New York Tribune. *
«Europpa'» tarvitsee ennemmän
kylmää järkeä]: ja' vähemän kylmää
sydäntä» Wa9hingtpn i»ost.
«Kunningatar Pocahontasin hau-,
ta on löydetty ja huomattu .tyh­jäksi;
Naisten näyttää kerta bik-kiaan
olevan mahdotonta pysyttellä
kotoha.» <~ Seattle Argus.
133,048,128 auton omis­tajaa
Yh^svalldissa
Heinäkuun ensipäivään mennessä
tänä vuonna oli Yhdysvalloissa 13,-
048,128 registeröityä autoa; Li­säys
vuoden aibna on 2,440,000
kappaletta. Nykyjään on siis auto
jokaista 8,5 henkilöä kohti Yhdys­valloissa.
. California on johtoase­massa,
olleen siellä auto jokaista 4,-
09 henkilöä kohtL Suurin autojen
lisäys on tapahtunut Ohiossa.
Kaksi maailmaa
Kun Venäjän köyhälistö v. 1917 otti vallan käsiin-
6ä: ja löi riistäjänsä maahan sekä alkoi luoda sosia­listisen
yhteiskuntajärjestyksen perusteita, synnytti se
valtavan raivon maailman .kapitalististen valtaherrain
* keskuudessa. . . Sosialistinen neuvostomaa, roskajouk­ko
vallassa, uskonto, sivistys ja pyhä omistusoikeus
xyysyläisten tallattavana! — niin huusi-riistävä luok-
Maanviljelijäin nylkeminen.
Kun Pöhjois-Dakotan* maanviljelijäjoukot nousivat
kapinaan Minneapolisin viljalceinoUelijoitä vastaan ]a
hyväksyivät viljansäännöstelylain, jossa oli keihotteli-joille
joitakin katkbiia ii^Öa» julisti" yFroikeas, ÖiK
cägon kauppakaffiäriti «tro^Mseiira, Ston perostuslaki
vastaiseksi j a pani. maanviljelijät ahnaiden kapitalis­tien
armoille. r ~ ,
' V Maanviljelystuotteiden ulkomaille vientiä edistä­mään
perustetun sotafinanssj^orporatsiooinin myöiita-mästä
9400,000,000 suminasta. meni enemmän Imin
kolme neljäsosaa pankeille ja rahalaitdksillfe ja kar-janvälitysliikkeille
ja muille ulosviejille. Väin ?97,-
090,000 joutui osuustoiminnallisille farmareita edus­taville
myyntijärjestöille.
Liittohallituksen reservipankki lainasi rahaa pan­keille
5—11/2 prosentin korkoa vastaan. Nämä ra­halaitokset
lainasivat edelleen rahaa maanviljelijöille
8-^10 prosentin korkoa vastaan Ja saivat rajattomaii
valtuuden korottaa korko enemmän kmn 30 prosent­tiin
useassa tapauksessa.
— Ranskassa on nykyään 197 miljoneeria, joista
suuri osa saa kiiltää railjooneistaan äskeistä maailman­sotaa.
Suursodan näkyvimmät voitot ilmenevätkin mil-joneerien
lisääntymisessä.
Kysymyksiä ja vasta
uk^ia
— Cönadassa on maailman suu­rin
kuparikaivos, joka sijaitsee Bri­tannia
nimisessä paikassa Tyynen
meren rannikolla British Columbi-assa.
Jalokivistä ovat timatti ja
rubiini kalliimpia ja arvokkaimpia,
timatti oUen yleensä ensimäisellä
sijalla, joskin toisinaan muodin tai
tuotantosuhteiden takia rubiini ja
vieläpä safinrikin ovat kalliimpia
kuin timatti.^
• o •
' — iMeren syvyys voidaan mää­ritellä
erään i instrumentin avulla,
jota sddan. aikana Mytettiin veden­alaisten
^etsimisessä. Tällä ; lait-voidaan
meren sjrvyys määritellä il­man
minkäänldsen mittanauhan
käyttämistä.
Uusia kysymyksiä
— Kuinka monta indiaania pal­veli
armeijassa maailmansodan ai­bna?
—- Mikä on pisin joki Rans­kassa?
-— Kuinka monta peltoveturia
eli traktoria on nykyään käytän­nössä
Manitoban, Saskatchevan ja
Albertan maakunnissa?
— Canadan sanotaan harjotta-van.
i suurta liikettä kalan munilla.
Mitenkä se on ymmärrettävä?
rr Mitkä ovat b b i suurinta
satamaa Englannissa?
Leikkotiikka ja autuus
Kapteenitar • ^ilred .. Olsen/ 25
vuotias pelastusarmeijalaihen'. on
joutunut ikävyyksiin leikkotukkansa
takia, flän onhyvä uimari- ja su­keltaja.
!Sanoo että pitkät hiuk­set
ovat haittana sukeltaessa. Tär
män. kirjoittalan . mielestä ^ ne ovat
nielkein jokatapauksessa tiellä. Kun
puheenalainen kapteenittaremme
palveli ,Ransbssa maailmansodan
aikana, niin oli,hän lyhentänyt hi­uksensa,
^i^utta tämä ei ollut meidän
herrallemme ^otollista koska armel
j^n ^ pääpaimen .kenraali. Bramwell
Bpoth määräsi hänet: viipymään Pa-rjusis^
a,: kunnes hiuksensa olivat
;bsvaneet kyllin, pitkiksi ollakseen
kelvollinen ajamaan :8yntisiä> sielu­ja.
< synnin lavealta maantieltä au­tuuden
ahtaille mu^ta suloisillle ku
jille.
Nyt on. .tämä jumalan santarmi
jälleen ^mahtanut langeta silmän ko
reudensyntiin, kosk^ hän on nyt
,matkalla armeijan ' amerlkalaisen
komentajan Evangeline Boothin
luo selittämään .suurta ja synnin
teille'-johtavaa rikostaan.
Vmii?erif imtisia
Osastomme varsinainen työkoko
us >pidettiin elok. 12 p. ja olikin
k«J(ottkseen> osanottajia saapunut
tavallista runsaammin, katsoen näin
kesäiseen aikaan, jolloin tavallisesti
osanotto kokouksiin on hyvin lai-meaj
eikä ihmekään, sillä kesä on
aika, jolloin meikäläisetkin voivat
mennä sunnuntaisin i, meren ran­taan
itseään virkistämään, joten ei
yoi aina olla kokoubissa, mutta se
Äika on taas pian ohi, ja sitten sitä
joudetaan huolehtimaan osastonkin
asioista. Niife asioita olikin taas*
kuukauden mittaan kerääntynyt ko­ko
suuri joukko, niin että niistä
pohdittiin puoleen ja toiseen; aina
puoliyöhön saakka. Tämä on meil­lä
ollut tavallista aivan; tämän 0-
sastou' perustamisesta asti. ' A^^
kerääntyy kuukaudien aibna , niin
paljon, ettei niistä tahdo päästä
yhtenä iltana ollenkaan läpi, ja-näin
ollen tulevat tällaiset ipuoli vuoro-butta.
kestävät bkoukset niin ra­sittaviksi,
että ihmiset rupeavat nii­tä
pelkäämään. Mutta nyt se vika
poistettiin,; sillä päätettiin tästä
lähtien pitää osaston kobukset kak­si
kertaa kuukaudessa, joka kuu­kauden
2 :nen ja «4 :jäs sunnuntai
kello 7.30 illalla. Tästä lähtien ei
siis .tarvitse kenenkään peljätä, et­tä
siellä täytyy istua /vuorokausi
kaupalla, sillä meillä on vain puo­let
asioita, siitä mitä tähän asti on
oUut. Jäseneksi osastoomme yh­tyi
ja hyväksyttiin toveritar Mary
Heino. (Näin \ se joukko - hiljalleen
kasvaa. Suomessa ilmestyvän Va-paasana-
lehden avustamiseksi pää­tettiin
toimeenpanna keräys ja sa­moin
Nova Scotian lakkolaisten a-vostamisebi
niin pian'kun saadaan
keräyslistat, jotka eivät vielä 0I-;
leet saapuneet. Lasten Vapaus-leh-den
'levityskilpailuun katsottiin' et
voitavan ottaa osaa Vancouverissa
Kuten meidän ruumistamme täytyy yleisesti harjoittaa, jotta se
syisi terveenä; niin täytyy myös henkisiä l(;^kyjämme yleisesti hth^-
jotta ne pysyisivät terveinä. Emme sanoisi terveeksi ihmistä, jöHrv
voimakbat käsivarret, mutta jonka jalat olisivat rammat; e m m e k ä?
kään, joka osaisi kävellä moitteeUomasti, mutta job ei voisi k ä j ^
käsiään; emmekä'sellaista, joka näkisi hyvin, mutta ei kuulisi lainia^
Tieten tahtoen ei kai kukaan haluaisi ruumistaan moiseen
^•ain ositti
seen kehittyneeseen tilaan. Sitä suuremmasta syystä ei kai myös
kaan, jos hän voi sitä välttää, haluaisi saattaa henkeään moiseen til
Ihmishenki :on> kuitenkin varustettu-hyvin moninaisilla, aivan eri tarkoi
tubiin aijotuilla taipuniuksilla — niin sanoabemme sielun iäsenill-
Jotka surkastuvat, ellei niitä harjoteta, Muuan sellainen jäsen on li^
donhalu; se on taipumus, kyky saada tyydytystä tietämisestä, ja jos
hävitetään, tulee ihminen kylmäksi' ja typeräksi. Toinen , on tunntalt
tius; jos tämä kyky ottaa osaa elävien olentojen tunteisiin liävitetään
tulee ihminen kovabi ja julmaksi. Kolmas sielun jäsen on ihailu- •'
hävitetään tämä taijpumus nauttimaan: kauneudesta ja viattomuudesta
tulee ihmisestä alhainen ja ynseä. . Neljäs on sukkeluus eli k\lv leiij-totuuden
eri puolten valolla; jos tämä kyky hävitetään, tulee ihmisest'
synkkä ja hyödyttöniämpi ja ikävystyttävämpi muille ihmisille kui!
niitä hän voisi olla. Seh tähden on jokaisen velvollisuutena toiminta,
uraansa valitessaan niin paljon kuin mahdollista kehittää kaikkia näitä
laipumubia, mikäli.niitä on olemassa, eikä vain tuota tai Jäta, vaan
kaikkia»; Ja niiden kelfittämisr ja jalostamistapa on yksinkertaisesd j
että tarkkaavasti tulkitaan jokaisen ominaisuuden esineitä. Vahvktaak
seen ja kehittääbeen tunne-alltiutttaan täytyy elää elävien olentojm
iparissa ja huomioita niitä ajatellen,: ja vahvistaakseen ja kehittääks«ii
ihailua täytyy .oleskella kauniiden esineiden parissa ja tarkastella niiii
—- Dominion tilastotoimiston jul­kaisemien
tilastojen; .mubanran- asuvan • suomalaisen väestön vähä-gaistiin
canadälaisissa oibuksiss^ hikulÄudeTi tähden, vaan sanoma-opiumia
ja huiimausaineita koske­van
lain rikkomisesta v. 1022 kaik­kiaan
1858 henkilöä ja V, 1921
kaikkiaan 1866 It^nkiYÖä. Edellä-olevasta.
selviää,' 'että opioniin jal
maiden kramausaineideii ^i^ytt'Ö <on
Ganadassakin w^o laajalle, le^in-nyttä.
, V "
— Printe 1:dWära Mähd oh 5)o-miiiion
of Canaädan kuuluvista
maakunnista pienin, ollen alnoas-
«aan IDO mailia pitkä ja 2—34
mailia leveä.
lehtiasiamiehet lupasivat tehdä par-häiahsa
tässä suhteessa, niin etta.
saataisiin jokaiseen / suomalaiseen
kötSn Vapaus, nimittäin jos niitä
Viillä on sellaMa, joille se ei vielä
tule.
Johtokuhtaan valitlain kaksi jä­sentä
entisten tilalle, jotka . ovat
ötteea: T»aköitettrqa TalraSbisestä
poistumaan bupun^sta ja sanial-la
«nnetäin johto^onmn teettäväk­si
Suomesta tulleiden ja tulevien
todistiisten tarkastaminen ja vell-vöitettiin'
johtokunta laittamaan
^i'^ö\rkt '^ilmotukset köTco^^
etta nämä henkilöt' voivat saapua;
kokouksiin tutb'ttävibi.
Kuulin siellä muun muassa leuis-keitä,
että osastomme Naisjaosto,
on nyt levännyt tittrpeeksi ja ru­peaa
taas toimimaan entistä ehom^
ipin ja kokous antoi heille ensi
tj^Öksi Venäjän Uralissa olevan
<iK^arl iMarxin> ja cMcLaughlan»
lasten kodeissa olevien lasten avus­tamisen.
No niin, näyttäkääpä nyt
naiset, että ei se kesäloma ole huk-ban
mennyt. Miehet kun kuulivat,
että tätiväki näin nyt rupeaa tou­huamaan,
niin eikös vain hekin
päättäneet panna pystyyn lukuren-kaan
ja rupeaa se toimimaan niin
pian kuin saadaan, tarpeelliset alku­valmistelut
tehtyä. Keskusteltiin
Edvard Sainion esiintymisestä 0-
saston ylimääräisessä kokouksessa
heinäk. 25 p.,: jossa hän teki. syy­töksiä
osJastomme toimivia jäseniä
vastaan, ja lupasi tulla tähän. ko­koukseen
todistamaan nämä syy­tökset,
m^tta iUiinkuin tavallisesti
tällaiset räyluiäjäti ei hänkään su­vainnut
saapua kokoubeen puo­lustamaan
menettelyään, vielä vä­hemmin
bdistamaan syytöbiään.
Kokous päätti käyttää puoluekuria
Ed. Sainioa kohtaan ja hyväbyi
kokous. seuraavan ponnen, job
perkittiin pöytäfarjaan. «Koska
Ed. Sainio osastomme ylimääräises­sä
kokouksessa heinäk. ,25 p. esiin­tyi
tavalla, että kokous loppui ylei­seen
epäjärjestybeen. Tämän täh­den
seb ottaen huomioon Edi. Sai­nion
entiset , selkkaubet ityöväen
järjestöissä, puolueemme ja työ­läisten
• luokkataisteluliikkeen eheyt^
tä silmäUä pitäen,,päättää4ämä. ko­kous
;> peruuttaa .Ed. Sainion ^jäse,-
hyyden tästä osastosta ja Ed.
nio ei ole persoontillisesti saapuvil­la
tassa kokouksessa, nm\Uo^
velvoittaa pöytäkirjurin Umoitta
reeUaV^"^"' tästä pöytäkirjan »t-
Niinkuin tässä, edellämainittii»
on ;Sainiona ollut ennenkin samas-laisia
selkkaubia. Hän nimittäin e-
^•ptettnn sos. dem. partyn osastosta
silloin kun se oli täällä samanlaa­tuisista
-.syistä. Sainion vahvin
puoli luokkataistelussa onkin vai„
syyttää osaston toimihenkilöitä h-yalluksista.
Uman, että .hän yrittäi-sikaan
sitä todistaa. iMutta vanha
sananlaskuiian on että citsestään se
paha , pappi saarnaa». Me initA-kaan
emme voi sallia tällaista ha-joitustyötä
sisältäpäin, niinj emme
nähneet muuta, keinoa kuin eroit-taa
ihänet osastosta.
Tilintarkastajat toivat lausunton­sa
; ja \ sen perusteella mySnnettiiD
rahastonhoitajille tilivapaus. Vielä'
valittiin, sanomalehtiuutisten kifjot-taja
entisen tilalle, joka on väli-viiikaisesti
'poistiinut' paikkakiiimalta.-
Kpkous loppui rauhallisesti, Ä
niinkuin mainitsin ei Sainio oDofc
saapuvilla. •: '
isto
' VäpaudiBn-MiutiatoiituVto ^Port Arthurissa, 121 Secord St. Toi-mistossa_
myydään kirjaUisuuttäV ja rihkamaa, välitetään Vapauden
ja kaikkien-puoluelehtien tilauksia^ rahavälityksiä ja laivapilettejä.
Port Arthurin uutisia
'lii- - • i y ' : - •••••_*•;•;•;•"
Mihinha mennään 1 ja 2 p. •yy«.
kuuta. W. P. P. Arthurin piiri
toimeenpanee - niinä päivinä syys­juhlat
Kivikoskella, sinne siis men­nään.
; iLauantai-illan ' ohjdmasta
muun muassa mainittakooii puhe
John Stohlbeigilta Ja näytelmäkiU
pailut kolmen en -osaston välillä.
Mitä olen kuulliit, niin kukin osas­to
koettaa saafda näyttämölle pa­rasta
lajia olevan kappaleen, sekä
asettaa parhaat häyttdijänsS aree­nalle,
jotenb näindlen ;siita' var­maan,:
tulee muodostumaan jännit­tävä
kilpailu^ jota ei Irakaan jata
katsomatta. .Sen jälkeen' kuin
kaikki muu ohjelma on loppUhut,
alkaa tanssi, j o b kesQä aamuun
asti. Sunnuntain ohj'eima alkaa
klo II aairtnlla; • Ohjelmiassa tiil^e-olemaan
puheita, runoja, lauluja,'
torvisoittoai koSrilauIua,-'kettoihus,
riinonlausuntoEapailat 'bikkien • 0-^
sastojeh kesken, josta palkintona
jaetaan aiToWta Krjäffisti^^ Tä­män
Jisäksi oTisi viefä paljon 'muu--
ta ' mainitsemisen "arvoista, johb'
kukin juhliin' saapunut saa lähem-'
niin nahda' paikalla.' Tanssi irin-nnntama
alba jälkeen kahdehtoista
yönä. • Kaikki P. Arthurin ja ym­päristön
työläiset koköohtiibäm-me
siis lauantaina' ja sonntintaina'
1—2 päivä syyskäuuta juhlimaan
J^ivikoskelle, sillä kaikesta, päättä­en
tämä tulee olemaan 'viimeinen
jjihla-tänä vuonna mitä voimme toi-'
meenpanna luonnon helmassa, sen.
jälkeen alkaa monta kuuta kestä­vä
aika jolloin ei ole. mitään -,mah-dollisöutta
juhlia luonnossa, käyt-täk^
ärnme siis kaikki hyväksemme
fötä •yfimeista ^ i s i t t t t ä mikä meil­lä
inelä"on;'tän8 vuonna.
Osaston kolconsasioita. Elok. 23
päätettiin muodostaa lapsiarmei-jä
Vapauden Toverittaren levit-tämiselcsi,
"valittiin kolmi-hehldnen
komitea järjestämään lapsiarmei-jaa
kuntoon. Uusia jäseniä hy­väksyttiin
\ 4. Perustettiin tutkijs-komitea.
Suomesta tulevia Tarten;
agitatsionikomitea tulee saorittft*
maan tutkijakomitean tehtävää ai­nakin
toistaiseksi, siinä tarkotok-sessa
valittiin agitatsionikomiteaao'
lisää kaksi henkilöä. Pantiin al#
lauluseura; ensimmäinen iarjotns
on keskiviikkona 5 p. syyskuut»,
jotenka, kaikki laulajat muistaa»
otaa . tämä huomioonne ja saapn-kaa.
silloin harjotuksiin.
i K. Renkaallta tulleesta kiijel-.
mästä -ilmeni, että Rengas sillä eh­dolla
luovuttaa haalin iltamien pi­toa
varten iSuomen luokkasotavan-kien
avustamiseksi, että K. B- J*
OS. panevat iltamat toimeen yhdes­sä/
ja Rengas lähettää rahat Suo­meen.
V Emme: hyväksyneet heidäo
ehtpjaan,. koska on epätietoists,
josko ne rahat koskaan menisivät
perille ja sinne'mihin ne on tar-kotettu,
he ehb mahdollisesti lä­hettäisivät
ne jollekin sosialidemo­kraattiselle
järjestölle; onhan ren­gas
muutenkin tavannut veljeiu»
sosialidemokraattien kanssa, esi*
viime kevännä se tilasi Suomestt
sosialidemokraattisen Viipunssa
mestyvän Kansan Työ "»'"'Jf
den. Toiseksi se seikka, etto
ka heillä näyttää olevan sita^^
yhtymäkohtia suorastaan Suom^
lahtarihallitukseniin kanssa, ^
he äänenkannattajansa ^^f'^^
tih riimeisessä^ vuosiTcoko'^^
sim.. päättivät Ola ^'""^l^,
Suomen, nuorisojulkaisua. 0°
nuorisojulkaisu heidän mie^^
on heidän vihollisensa ja w
on pomreihin nähden samalbn^V
niin on syytä ötaksjia, etta
oh jotain yhteyttä Suomen Jj^^
,haUitnbenkin kanssa.
ien tosiseikkojen
oDBt snorap;^,^
samvälisei. vallankomo
kouraantuntuvien tosise
lossa oUsi se oDut