1922-06-20-02 |
Previous | 2 of 4 | Next |
|
small (250x250 max)
medium (500x500 max)
Large
Extra Large
large ( > 500x500)
Full Resolution
|
This page
All
|
fjlstaina, kesäfc 20 p. - Taesday, Sme 2Uh, VAPAUS Uanadan snonali^sen fyöväestdn äänenkannattaja, flmee- 197 Sttdboryssa, Oat., joka tiistai, tontai ja lauantaL H. PUfiO, J. W. SLUP jlTÄstaava tounittaja. Toimitussihteeri. V A P A U S (Uberty) . „ ^ ' The only organ of Finnish Worker8 in Canada. Pab- IJshed in Sudbury, Ont., every Tuesday, Thursday and Saturday. • • Advertising rates 40c per ccl. Inch. Mimnium cnarge for singJe iusertion 75c. Discount on standing advertise» xnent. The Vapaus is the best advertising medium among tiie Finnish People in Canada. oikeutta rajoittavien säädösten poistaniiDen, seka ääni oikeusikärajan alentaminen. 20) Rauhan säilyttäminen ja kaikkinaisten sota tai puolustusliittojen vastustaminen porvarillisten ja imperialististen valtioiden kanssa. 21) Hyvien välien aikaansaaminen Neuvosto-Ve näjän kanssa. TILAUSHINNAT: Canadaan yksi vk. $4.00, puoli vk. $2.25, kolme kk. §1.50 ja yksi kk. 75c. Yhdysvaltoihin ja Suomeen, yksi vk. $5.50, puoli vk. $3.00 ja kolme kk. $1.76. Tilauksia, joita ci seuraa raha, ei tulla lähettämään, paitsi asiamiesten joUl» on takaukset. Dmotuksesta 75c. — Kuolemanilmotukset $2.00 (muisto Umotushinta 4Qa palstatuumalta. — Alin hinta kerta-värsyistä 60c. kultakin lisäksi). — Kihlaus- ja avioliitto Umot. alin hinta $2.00, nimenmoutosilm. (muuten kuin aviuäittoilmotnsten yhteydessä $2.00 kerta. — Avioeroil naotukset $2.00 kerta (2 kertaa $3.00. — Syntymäilmo-tukset $2.00 kerta. — Halutaan tieto ja osoiteilmotukset 81.00 kerta (3 kertaa $2.00). — Kaikista ilmotuksista, joista ei ole sopimusta, tulee rahan seurata mukana. Jos ette milloin tahansa saa vastausta ensimaiseen Bdrjeeseenne, kirjottakaa uudelleen liikkeehoitajan persoonallisella nimellä. J . V. KANNASTO. Liikkenhoitaja. Vapauden konttori ja toimitus on Liberty Building, Lome St, Puhelin 1038. ^- Postiosote: Box 69. Sudbury, Oqt. Rej^stered at the Post Office Department, Ottawa, as gecond class matter. Suomen Sos. Työväenpuolue vaali taistelussa Suomen eduskuntavaalit tulevat toimitettavaksi ensi syksynä. Eri puolueet valmistuvat parhaillaan vaalitaisteluun. Kaikkien porvarillisten puolueitten ohjelma merkitsee, joskin hiukan erilaisilla sanoilla tulkittuna yhtä ja samaa, työväenluokan orjuutuksen, sorron ja riiston laajentamista ja lujittamista. Sosialidemok raaltinen petturipuolue teeskentelee ajavansa työläisten vapautusasiaa, mutta sen sijaan mitä ovelammilla keinoilla pyrkii ehkäisemään työtätekevät nousemasta tehokkaaseen taisteluun vapautensa puolesta ja us kottaa että työläisillä on jotain saavutettavissa por värilliseltä parlamentilta, kunhan se vain on mahdollisimman lainkuuliainen ja jaksaa odottaa sekä alistuu mitä julmimman porvariterrorin ja diktatuurin alaiseksi. Suomen Sosialistinen Työväenpuoluekin on valmistunut vaalitaisteluun. Samalla kun se on ainoa puolue, joka edustaa Suomen laajoja työtätekeviä pohjakerroksia ja niiden vallarikumouksellista, työväenluokan vapauteen johtavaa liikettä, esittää se pikaisim-pina, .tämänpäiväisinä vaatimuksinaan Suomen työväelle seuraavat vaatimukset: 1) Kaikkien poliittisista syistä vangittujen työväen luokkataistelijäin,viipymätön vapauttaminen, niihin lukien vuoden 1918 tapausten johdosta yksityisrikoksel-lisiksikin leimatut, ja heidän täysiin kansalaispikeäk-fiiin aäättaminen ilman mitään ehdollistakaan rangaistukseen seuraamusta. Onko vai eikö? Neuvosto-Venäjä tukahuttaa jokaisen yrityksen Venäjän proletariaatin ylivallan kukistamiseksi ja tien raivaamiseksi tsaarismin paluulle. Onko työläisillä sen takia syytä kieltäytyä yhteisestä taistelusta ihmisarvoi sen palkan puolesta? Onko vai ei? Neuvosto-Venäjä asettaa oikeuden eteen vallan kumouksellisen proletariaatin jaloimpain johtajain murhaajat, myrkkykuulasankarit, jotka ampuivat Le niniä dumdumkuulilla, tsarististen kenraalien, Kols häkin, Denikinin, Wrangelin ym. liittolaiset. Onko työläisillä sen takia syytä kieltäytyä yhteisestä taiste lusta työttömyyttä vastaan? Onko vai ei? Neuvosto-Venäjä ei luovuta Georgiaa kapitalisteille, joskohta ententekapitalistit ylen haikeasti ikä vöivät Georgian petroolia. Onko työläisillä sen takia syytä kieltäytyä taistelemasta olka olassa 8-tuntisen työajan poistamisvaaran torjumiseksi? Kommunistinen Internationale on sitä käsityskantaa, etteivät ammattiyhdistykset ole olemassa sitä varten, että puoskaroisivat kapitalismin tervehtymistä ja ajaisivat työnantajain kanssa luokkainvälisen yhteistoiminnan politiikkaa, vaan torjuakseen kiskurien hyökkäykset ja myötävaikuttaisivat työväenluokan vapauttamista proletaarisen vallankumouksen kautta. Onko työläisten sen takia kieltäydyttävä esiintymästä yhteisesti. tehdäkseen lopun loppumattomasta kallistumisesta? Onko vai eikö? Vapauden levitykseeo asetetta aib pittpjrt f—'"''^'''^^^ Nyt kun Vapauden levityksen painostamiseksi asetettu aika on umpeenkulunut, lienee paikallaan tarkastaa saavutettuja tuloksia. Kuten muistetaan asetettiin kilpai-luajksi puolitoista kuukautta, eli siis toukokuun 1 päivästä kesäkuun 15 päivään. On vaikea oikeastaan ratkaisevasti sanoa, olivatko asiamiehet tehtävässään haluttomia vai onko nykyinen aika Canadassa todellakin niin epäedullinen, että tulokset eivät olleet sellaiäet kuin . olimme toivoneet niitten olevan. Asetimme eri paikkakunnille vissin määrän, jonka kunkin paikkakunnan olisi saatava uusia tilaajia, sen ohessa, että aina entiset uudistukset tehdään. Kuitenkaan tuota määräksi asettamaamme summaa eivät ole saavuttaneet muut kuin ne paikkakunnat, jotka olemme aikaisemmin julkaisseet. Niillä paikkakunnilla siis on tehty kunniavelvollisuus työväestön omaa sanomalehteä, sen p'arfiainta agitaattoria kohtaan. Mutta vaikka nyt kaikki paikkakunnat eivät päässeetkään osalliseksi tuö». ta toivotusta saavutuksesta, niin emme voi niitäkän moittia, sillä kaikesta huolimatta uskomme, että kaikkialla on ainakin yritetty. 2) Ehdoton maahanpaluuoikeus j a täydet kansalaisoikeudet kaikille poliittisista syistä maanpakolaisuu-^ ^ 3} Työläisten murhaamiseen eyyllisten valkoisten rikoksistaan rangaistukseen saaltaQiinen. 4) Rautateiltä, konepajoista, posti-, tulli-, y. ra. valtion laitoksista, avunannon tai osallisuuden takia v. 1918 vallankumQusliikkeeseen, tai myöhemmin poliittisista syistä erotettujen työläisten ja virkamiesten entisiin toimiinsa saattaminen. , .. ^\ 5) V. 1918 vallankumouksessa työläisiltä hävitetyn tai ryöstetyn omaisuuden korvaaminen. 6) Puhaorvoille valtion varoista jatkuvasti suoritettavan avustuksen järjestäminen. 7) Työväen oikeuksia vahingoittavien «lynkäedus-kunnan: » laatimien lakien kumoaminen. 8) Tulli-, y. m. välillisten verojen poistaminen ja kaikkinaisten verojen siirtäminen suuromistajain suoritettavaksi. V 9) Viljelyspakko, maan hankkiminen tilattomalle Väestölle. Kaiken viljelyskelpoisen maan luovuttaminen todellisten viljelijäin haltuun. Pienviljelijäin vapauttaminen tilojensa lunastusmaksuista j a suojaaminen pääoman sortoa vastaan. 10) Riittävän työttömyysavustuksen järjestäminen ja työn oikeuden tunnustaminen. 11) 8-t. työpäivän ulottaminen' kaikille aloille ja sitä vastaan tähdättyjen hyökkäysten torjuminen. 12) Asuntokurjuuden lieventäminen j a vuokrakis-konnan ehkäiseminen. 13) Varojen kieltäminen suojeluskunta- ja ohrana-laitoksilta j a näiden laitosten lakkauttaminen. 14) Poliittisen ja oikeudellisen vainon lopettaminen, täydellisten toimintavapauksien hankkiminen kai" k i l l e työväen luokkataistelujärjestöille ja kaikkien kansalaisoikeuksien ulottaminen armeijassa palveleviin so-tilaihin. 15) Metsä-, maa-, ynnä muiden kurjimmassa asemassa olevien työläisten aseman korjaaminen ja pakol-lissäannöh kumoaminen. 16) Tehokkaan työväen, erittäinkin naisteh j a nuo-tison suojeluksen voimaansaattaminen. 17) Kieltolain säilyttammen ja tehostaminen. 18) Työväen sivistys- j a urheilupyrilitöjen tuke-loinen. 19) Kaiklglen tyotätekevleti j a vähävaraisten ääni- Kommunistit taistelevat kapitalisteja vastaan jo kaisen kanssa, joka on avun tarpeessa taikka joka asettuu heidän johtoonsa, he taistelevat kaikkea vas taan mikä vaarantaa työläisten edut. Onko työläisten sen takia kieltäydyttävä astumasta suljetuin rivein taantumustu vastaan, taistellakseen uuden kapitalisti sen maiimansodan vaaraa vastaan? Onko vai ei? Kaikkien maiden Scheidemannit ovat olleet myötä vaikuttamassa sen nelivuotisen hiailmanteurastuksen kulkuun, jonka uhreina kaatui miljoonia proletaareja. He ovat, murhanneet ja teljenneet vankiloihin kymmeniätuhansia proletareja ja pitävät nytkin kahleissa uhansia, joiden ainoana rikoksena on taistelu kapita-ismia vastaan. Onko heillä siis oikeus vaatia Neu Vosto-Venäjää säästämkän niitä, jotka taistelevat pro ^etariaalin ylivaltaa vastaan ja tsarismin palauttamisen puolest&?r Onko vai ei? Kautta mailman on käynnissä kapitalistinen hyökkäys. He mielivät käyttää hyväkseen jopa Venäjän hätää luodakseen kapitalismille Venäjälläkin valta aseman. Onko tässä syylä proletaareille johtajains kaikkien saboteesiyritysten uhallakin pakottaa kokoon proletaarinen mailmankongressi? Onk^ vai ei? Ammatiliiseii liikkeen kommunis^ tuminen Norjassa Norjan raulatieläisliiton kongressi, joka alkoi toukokuun 27 pnä, hyväksyi 84 äänellä 41 vastaan liiton sihteeristön tekemän ehdotuksen, mikä koski luopumista Amsterdamin Inteinationalesta. Niinikään on Norjan kunnallistyÖlälsteti maako kous toukokuun 27 pnä 66 äänellä 10 vastaan päät täiiyt erota Amsterdamin Internationalesta. Samoilla äänisuhteilla päätettiin lisäksi liittymisestä Punaiseen Ammatilliseen Internationaleen. Täten eroaa Norjassa ammattiliitto liiton jälkeen amsterdamilaisten reformistien kelkädta, eikä ihmekään, sillä ovathan varsinkin viime viikot järkyttävästi osoittaneet, mitä mailman proletariaatin häijyjä vihol lisiä istuu Amsterdamin Intiernationalen, samoin kuin sen sisarinternationalien neuvospÖytäin ääressä päättämässä proletariaatin taistelutarmon heikentämisestä ja palvelusten tekemisestä maiimankiskurien yhteiselle rintamalle. Juuri tämäkin kasvava amsterdamilainen pakovesi on omiaan osoittamaan, että proletariaatin mailmantaistelurintama luontuu sittenkin — alhaalla-käsin, suurten proletaaristen joukkojen omasta aiot-teestä ja tahdosta. Kilpailujen epäonnistuminen voi johtua monestakin syystä ja ovatkin useammat asiamiehemme esittäneet noita syitä. Pahin kaikista lienee se, että viime talvinen ja vieläkin jatkuva suuri työttömyys ja maanvil-jelysväestön köyhyys ovat tehneet kilpailulle suurinta haittaa. Tämän lisäksi on monia muita syitä, ollen yhtenä sangen tärkeänä se, että ihmiset yleensä liian paljon luottavat asiamiehiin. On tietysti olemassa asiamiehiä, jotka voivat käydä t i lauksia vaanimassa jokaisen paikkakuntalaisen luona, mutta myöskin on olemassa monia paikkakuntia, joissa jo yksin matkat ovat niin pitkät, että asiamiehen on miltei mahdoton käydä puhuttelemassa jokaista raatajaa, olkoonpa hän sitten teollisuus- tai maanvilj^lystyö-läinen. Juuri sellaisilla paikoilla olisi osastojen jäsenten. Vapauden t i - laajain ja kannattajain astuttava asiamiehen avuksi kauppaamalla lähimmälle naapurilleen lehteä. Sitä ei kuitenkaan ole otettu niin tärkeänä asiana kun se todellisuudessa on ja siksi voidaan kilpailujen epäonnistumisen syyksi juuri se puoli täydellä syyllä suurimmaksi osaksi asettaa. Asiamiesten meille lähettämissä kirjeissä on myöskin^ selitetty, että heidän aikansa osastojien muissa tehtävissä tahtoo kulua niin tyyten, että asiamiestoiminnan kunnolliselle kehittämiselle ei ole paljoakaan aikaa. Olemmekin tuosta epäkohdasta tehneet huomautuksia, mutta emrine tiedä missä määrin osastojen toimitsijoiden taholta sel-aiset on otettu huomioon ja ryhdytty epäkohdan korjauksiin. Jos sitä ei ole tehty, olisi se otettava ensi «htäväksi osastojen kokouksissa ja vapautettava asiamiehet monista muista asimiestoiminnan tehokkuutta estävistä tehtävistä. Onhan meidän p u o l u e velvollisuuksiemme ensimäisenä ja juuri tärkeimpänä ;ehtävänä vallankumouksellisen kir-allisuuden ja sanomalehdistön levittäminen. Millä muulla kuin agitat-sionilla me voimme edistää työväeh-iikkeen eteenpäin meno^. Ja eikö ehtemme sitten ole juuri yksi tuol-aineii ägitatsioniväline, jota olisi evitettävä joukkojen keskuuteen mahdollisimman laajalle. On varmaan ja siksi se olisi otettava kaikkialla juuri siltä kannalta, että tuon agitatsionin eteen tehtäisiin ,'työtä, ei muutamien harvojen taholta, vaan kaikkien vaiveutuneitten luokkamme jäsenten taholta. Ja nyt kun edelleen uudistamme, että valitsevat epäkohdat tulisivat korjattua, toivomme että ne myöskin tehdään ja te/hdään perinpohjaisesti. metsämiehet halua tilata. Siis yleensä voidaan sanoa kämpiköllä vaIli^ sevan sellaisen tilanteen, että niillä olevat työläiset eivät halua saada tietoja ympäri mailmaa tapahtuvista kumouksellisista liikehtimisistä. Kuitenkin jokaisen työläisen ensimmäinen velvollisus on hankkia itselleen tietoja, sillä vain sellaiset työläisjoukot, jotka omaavat suurimman tietomäärän voivat menestyksellisesti taistella kapitalistista järjestelmää vastaan. Toverit ja työläiset, metsissä, kaupungeissa, maalla ja kaivannoissa työskentelevät raatajat, koettakaapa ottaa tutkiaksenne luokka-asemanne syytä, ei^ ennekkoluuloisesti, vaan rehellisesti, niin te tulette huomaamaan mistä merkityksestä jokaiselle on tietojen hankkiminen, oman sanomalehden tilaaminen. Meidän lehtemme Vapaus selostaa vallankumo-nksellista joukkoliikettä ei ainoastaan tässä maassa, mutta koko ma- s LÄHETYSKUSTANNUKSET: Canadan 1 dollarista i Pofetissa 15c kaikiha sommilta. Sähkösanomalla |3.50 kaiiöita Bcmm.: Kysykää erikoiskurssia suurille summille. Rahanvälityksemme on numero 1023 asti kaikki lähetPttv vastaanottajille Helsingistä, viimeiset helmik. 18 p. ' Torontossa ottaa rahavälityksiä vastaan A . T. Hill, 957 Brcad- = view Ave. Pilettejä Suomeen ja Suomesta tännp Tiedustelkaa hintoja y. m. Suurimpien valtamerilinjojen valtuutettu asiamies. = BOX 69, V A P A U S , Pilettiliike tehtävä J , V . Kanmuton nimessä. SUDBURY, ONT. ilmaa käsittävässä mittakaavassa. fflll""i""l"inilllllllHIIIIimilIHIIIIIIIIIIIII||I|||||||||||||||||i||,,,|,,iu^,,,,ll^ Ja meidän täytyy saada muiden — ' maiden vallankumousesimerkeistä ja kokemuksista oppia, voidaksemme työläisten yhteenkuuluvaisuuden Kansainvälinen kommunisti- Bulgarialainen toverilehti kertoo attentaatista, joka äskettäin on tehty kolmea mies- ja naistoveria vastaan. Ollessaan autolla niatkalla erääseen kokouspaikkaan ammuttiin tovereja kohti useita laukauksia, jolloin kakdi heistä haavoittui. Voidaan varmuudella todeti, että murhayrityksen tekijät olivat hallituspiireistä, näil läkääo kun ei mielestään enää ole alati kasvavaa kommunistista liikettä vastaan muuta vannaa keinoa kuin murhakeino, millä silläkin on mahdoton tappaa itse liikettä. Esitaistelijat voidaan teurastaa, mutta aate elää . Kapitalistisen tuotantotavan aikana on tärkeätä maatyöväen järjestäminen, etteivät kapitalistit *aa maaseuduilta rikkureita silloin kun teollisuiistyoväki tais» teleiB työ- j a pälkkaolojensa korjaamiset J)Uolesta. Ja vielä tärkeämpää öh maaköyhälistön järjestärnfheta ka-pilalisitiiö voittäibiseksi, sillä ilman maaseudnn (Jitiö-ietariaätin apua ei sosialismi-töteiran. ottaa tarkasti huomioon, mitkä me- osotukselle: amenkalaisten tovenen nettelytavat kuUoinkin osottavat ja ' ^ ^ J ^ " ^ ' Josta Karjalan histonan minkälaisissa tilanteissa parhaim- y^^' kauneimmista sivuista tulee tumiksi. Vain tilaamalla omaa lehteä levillekin polville kertomaan, voi asioita seurata säännöllisesti ja «Karjalan Kommuunissa» tarkotustaan vastaavasti. Jokainen Juhana, kämppämies siis pitäköön huolen, ' "**'"" että hänelle vastaisuudessa tulee Latomakonecmme mer-lehti, joka seuraa laajemmalta työ- L-iUiGflf vuihoai väenluokan taistelua. KlUlSei VamCCl Tulok.et eivät .aa lamaannuttaa. ^un tieto Karjalan Työkansan Kommuunin perustamisesta vajaa Ja vaikka nyt suoraan olemme- kaksi vuotta sitten levisi raailmalle kin pakotettuja sanomaan, että tu-r otettiin se työväen, mutta varsinkin lokset eivät olleet sellaiset kuin pienen maapallomme erikulmilla olisimme odottaneet, eli että olem- asustavien suomalaisten keskuudes-me tilaajamäärän kanssa pysyneet sa ilolla vastaan. Tiedettiin että entisessä asemassa, niin ei sen pi- Karjalan Kommuunin toimitsijoik-täisi ketään lamauttavan, sillä edel- si oli asetettu yhdessä venäläisten ja leen meillä on olemassa mahdolli- karjalaisten kanssa suomalaisia vaisuuksia, joita on jokaisena aikana lankumousmiehiä. Kuin itsestään he-käytettävä hyväksemme. Asiamies- räsi ulkomailla olevissa suomalaisis-ten ja Vapauden tilaajain sekä kan- sa työläisissä ajatus siitä, että Kar-nattajain on edelleenkin työsken- jala muodostaa tyyssijan ja vapaan neltävä lehtemme levittämiseksi, i l - toimintapaikan Suomesta tavalla tai man väsymystä, sillä velvollisuutem- toisella siirtyneille kumouksellisille me määrää tässä suhteessa tehtävämme. Ei saa väsyä, sillä vasta sen jälkeen kun työväestö on saavuttanut päämääränsä on sillä aikaa lepoon. Siksi eteenpäin vain uudella voimakkaammalla kurssilla. Sotahuutonamme pitäkäämme, että «kaikkien maitten työläiset, liittykää yhteen, meillä ei ole muuta menetettävää kuin kahleemme, mutta koko mailma. voitettavana». Miksi emme pyrkisi tekemään työtä tuon Marxin lauseen toteuttamiseksi. Vapauden levittäminen sisältyy tuohon lauseeseen. Sikti jolta mies kuin sotamies! Vapauden tilaajamäärää on kohotettava joukolla. Osotta-kaamme, että me olemme siihen täysin kykenevät. Vapauden levitysosasto. • -O-Talkootouhuissa ilaajamöärä on pysynyt samana. Tulokset Vapauden levityksestä ovat nyt meidän edessämme ja saamme niiden johdosta sanoa, että emnie pysyneet jotakuinkin samassa. Toisella viikolla tilaajamäärä osottaa hiukan kasvua, mutta jo taas toisella se osottaa laskua, johtuen siitä, että tilauksia ei aikanaan uudisteta. Tosin sauiet määrät entisiä Vapauden tilaajia ovat siirtyneet YMysv^oihin j a Neuvosto-Karjalaan, joten lasko on ymmärrettävissä, mutta jjaTjon 'Oh Canadassa vielä suomalaisia, joille ei tule minkäänlaista työväenlehteä. ämpiköllä esim. on suuret määrät miehiä, .jotka eivät tilaa mitään lehteä. Todistuksia meillä onkin enemmän kuin riittävästi siitä, mitenkä tiedonhaluisia kämppämiehet yleensä ovat Useat Vapauden tilaajat, jotka työskentelevät metsä- ja muil-kämpiköJllä ovat kirjoittaneet meille, että siellä ja tuoHa kämpäl-on 30—40 miestä-ja ^sinne ei tule muuta kuin yksi lehti. Jotkut •voivat sanoa, että Vapautta ei tulekaan, matta esim. Industrialisti tulee. ^Tuo suhde Industrialistiin nähden on-aivan sama, Sitäkään eivät Amerikalaiset toverit ovat Petroskoin tovereille antaneet mieluista puuhaa: purkaa vaunuista ja korjata talteen Ameriksta saapuneita lahjatavaroita. Useamman kuin yhden kerran on jo nähty suomenkielisten kommunistien, viöläpä puolueettomienkin tovereiden, puuhaavan hi-kipäin koko purkaus-asemalla, tai viinaränen avaroissa suojissa latomassa säkkejä ja laatikoita kauniisiin pinofhin. Ainapa silloin myös nähdään muutamia tovereita astus-kelevan rauhallisina kameelien, härkäparien tai hevosten vetämien kuormien kupeella, suojellen näitä kallisarvoisia joutumasta ilkivaltaisten kähveltäjien kynsiin. Työt sujuvat mainiosti purkauksessa ja kuormauksessa varastoihin, mutta keli on kerrassaan kurja, lantaa kun on paksu kerros kaduilla ja iljanteella luistavat pahasti >iär-kien luiset sorkat ja kameelin kaviot. Mutta sujuu sfe vetokin sen^ tään kaikesta fanolimatta. Maanantaipäivänä sitä jallefen oltiin talkoissa sekä kameelit, härät, «ttä me muut talkoomiehet ja vaivattomasti tyhjeni 4 vaunua läskistä, kaakkaosta, vaatteista jmnä •ttiiiista tilpehÖoreiBta, Vaivattomasti ne rekeenkin kääntyivät ja reestä varastoon kääntyivät. Niinkuin hihnaa vain kävi työ. Kameelikin 'tyytyväisyydestä oikelh^äännätt^li, kun muutamat 'toverit -lapioivat pitkästi kadultakin pois lantaa, jotta reki paremmin luistaisi. — J a luistihan Se. Valokuvaajamme ikuistutti sekä kameelit, -että härät kuormineen, jotta lahjottajatkin saavat tilaisuuden ihailla talkoopuuhien monikir-javaista yksimielisyyttä. Olemme käsitelleet hiukan leikillisessä äänilajissa . talkootouhuja, mutta siitä huolimatta me osaamme antaa täyden arvon tälle suurelle voimille ja avun Suomen taistelevalle työväenluokalle. Jonkunlainen kansallisen kommunismin aate tulvahti monen rintaan. Olihan Karjalan alkuasuks, karjalainen raataja-veli sekä kielensä että tapojensa puolesta lähempänä kuin venäläinen. Siksipä jokainen ulkomailla asustava suomalainen työläinen samoin kuin Suomen työväenluokkakin loi katseensa vastasyntyneeseen Karjalan raatajarahvaan valtakuntaan, kysyvänä odottaen «mikä täs-tä lapsesta syntyy». Tiedot Karjalasta olivat kuitenkin hämäriä. Selviöksi työläisille lopuksi jäi, että 'Karjalan raataja-rahvas, ennenkuin se kykenee luovaa vallankumousta. toteuttamaan, muita auttamaan, tarvitsee ennenkaikkea muiden paremmassa asemassa elävien työläisten apua ja myötätuntoa taistellessaan kaiken kehittymättömyyden ja köyhyyden keskellä Suomesta aina Karjalaan pälyileAriä lajitarien rosvojoukkoja vastan Amerikan kumoukselliset suomalaiset työläiset ensimäisinä ojensivat auttavan kätensä. Tuskin oli tieto Karjalassa vallitsevasta puutteesta ennättänyt At-lannin toiselle puolelle, kun sieltä Suomalainen Sosialistijärjestö antoi selvän ja rehdin vastauksen: «Me autamme teitä». Amerikalaiset veljet tuumivat, että valistusta ja va- Hstusvälineitä kait se Karjalan rahvas kipeimmin kaipaa ja rupesivat heti ehta amerikalaisella tavalla keräämään varoja latoma- ja kirja-painokoneen ostoa ja lähettämistä varten Karjalaan. cKarjalan painokonerahastoon», jota Karjalan komitea, toveri Y . Halosen johdolla tarmokkaasti keräili, kertyi dollari toisensa jälkeen. pian poistuvat kirjapainostamn kaikki teknilliset vaikeudet ja Ka jalan rahvas saa luettavakseen se vää ja ihanaa <pränttiä» «Karj lan: Kommuunin» palstoille. Kul viikko vieri toinen, mutta odote tua konetta ei vain alkanut Pe roskoin asemalle kuulua. Kirjapainomme vihainen johta ahdisteli minkä kerkesi Karvjesto gaa ja kaikkia muita viraätoja henkilöitä, joiden luuli tavalla t toisella voivan edesauttaa konet perille tuloa. Nämä taas ahdistelivi puolestaan erilaisia virastoja ja as mia Petroskoista, Pietaria, Janibu gia ja Rääveliä myöten säMiösan millä, kuriireille ja enemmän t vähemmän mairittelevilla uhkauski jeillä. Mutta etsitty kapine ei va: ilmaantunut näköpiiriin. Lohduttauduttiin vanhalla vitsi lä: «suuressa Venäjän valtakunna sa ei mitään hukkaannu». Mutta he mikuu vierähti lopulleen, maaliskt kuului ja tultiin hutikuulle, mut kone vain ei tullut. Jamburgis ilmotettiin, että kone oli sieltä l hetetty Pietariin, Petroskoin tav ra-aseman suojissa sitä ei ollti Pietarista ei vastattu mitään. M ninaisen 'harkinnan jälkeen tulti Petroskoissa siihen lopputuloksee että Pietarissa sen täytyy olla, Lähtipä silloin Petroskoista pa vihaista nuorta miestä keväistä Pi taria katsomaan, ja päättivät 1 muun lomassa etsiä käsiinsä myö kin tämän kadonneen lampaan. ^ niinpä löytyivätkin latomakonelaa; kot Pietarissa Varsovan a^em: laajoista tavarasuojista. Pietar Vnjestorg tyytyi selittämään rah; puutteen syyksi sen, ettei konei saatu liikkeelle Pietarista. Pää; äisen alla se kuitenkin lähti tek mään. rautatiematkansa viinieis taipaletta ja saapuikin parin viiki kuluttua Petroskoihin. Vielä vierä ti kumminkin moniaita päiviä e neukuin laatikot Petroskoin asemi ta siirtyivät kirjapainoomme. Mv ta lopulta ne kumminkin tulivat suurella tohinalla alkoi koneen yU pano. Tämä oli työ; jossa ei ain kaan saboteerattu. Melkein pyön tä vuorokausia on toveri Eloni Pietarista puuhaillut koneen yU panossa, kiillotellut matkalla ru( tuneita osia, sovitellut ja sihtailit Toveri Puustinen on kieli vyön a) laitellut puuttuvia kappaleita, ru yaillut j a asetellut sähköjohtoja lamppuja tov. Ekstedtin katsoes perään, että kaikkia pikkutarpei on riittävästi ja taistellessa tuhan en käytännöllisten vaikeuksien vo tamisessa. Tässä vars'n ylimalkaisesti kuvi tuna tämän meille tärkeän ja ra kaan koneen merkillinen vaelli Sen yhteydessä tekisi mieli ruto puoleisesti puhua pahaa eräid Kun rahaa oli tarpeeksi saatu ko*^ neuvostovirastojemme hitaudesi koon, tuumattiin, että lienee paras'sekavuudesta ja huolimattomuudt ostaa koneet 'Saksasta, j a niin lahe-tettiin kertyneet varat Kommau- Mutta kun loppu on h\Tä, 1 nimme edustajalle Tukholmassa, kaikki hyvin. Nyt valaa tämä kor Käytiin neuvotteluja latomakoneen ostamiseksi, koska Jiavaittiin, että meillä painokoneita ja mnita vält-_ tämättömiä kJrjapainotatpeita on sentään toistaiseksi. Viimfe Vuoden lopulla päästiin niin pitkälle, että päätettiin kone o&taa> Sattuikin söpiVa tilaisuus. Tukholmassa oli nimittäin Vastikään TUot-salaisen veljespuolueen b"rjäpainoon hankittu uudenuutukainen amerika-laiilen latomakone. Konetta he % i - vät kumminkaan kipeästi tarvinneet, ja suostuivat sen srksi myymään kohtuullisella hinnalla Karjalan Koramuuniile. Kaupat päätettiin ja niin lähti kone Tukholman ediista-jamme tietojen niukaan tammikuun 18 päivänä alkamaan vaivaloista va> ellustaan Ruotsin :pääkaapungtn laivarannasta kobti -Petroskoita. Rää-veliin saapni kone pari päivää TAik-holmasta lähtönsä jälkeen. Sieltä siB edelleen rautateitse lahti kohti iKe* taria. Petroskoissa «Karjalan Kommuunina- kirjapainon väki hymystiis-sa odotteli koneen saapumista ja lohdutteli; lehden lukijoita sillä, että . . . . . . • . f I matkan lioista puhdistettuna ja ki lotottuna kirldcaita kirjasinrive Karjalan rahvaan valistamiseksi oikeaii kommunistisen tiedon k varaiseksi sinne, niissä kansa vi( pimeydessä vaeltaa. Latomakone oli ensimäin en lah, jolla Amerikan suomalaiset työl; set tahtoivat auttaa Karjalan Ko muunia. Sittemmin ovat he pa neet toimeen keräyksiä monenlaii ja lähettäneet meille monia tav toitSj jotka jo aikoja sitten o\ saapuneet perille. Mutta vaikka n ensimäiget ovatkin saapuneet v maiseksi ja viimeiset ensimäisik tunnemme palavan halun lausua t tollisuutemme Amerikan kumouks lisille työläisille tästä Karjalan ka san^rälistukselle arvaamattoman k lisarvofeesta Ikhjasta. Äarjalan Kommuuni». miMYAPAUS!
Object Description
Rating | |
Title | Vapaus, June 20, 1922 |
Language | fi |
Subject | Finnish--Canadians--Newspapers |
Publisher | Vapaus Publishing Co |
Date | 1922-06-20 |
Type | text |
Format | application/pdf |
Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
Identifier | Vapaus220620 |
Description
Title | 1922-06-20-02 |
Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
OCR text |
fjlstaina, kesäfc 20 p. - Taesday, Sme 2Uh,
VAPAUS
Uanadan snonali^sen fyöväestdn äänenkannattaja, flmee-
197 Sttdboryssa, Oat., joka tiistai, tontai ja lauantaL
H. PUfiO, J. W. SLUP
jlTÄstaava tounittaja. Toimitussihteeri.
V A P A U S
(Uberty) . „ ^
' The only organ of Finnish Worker8 in Canada. Pab-
IJshed in Sudbury, Ont., every Tuesday, Thursday and
Saturday. • •
Advertising rates 40c per ccl. Inch. Mimnium cnarge
for singJe iusertion 75c. Discount on standing advertise»
xnent. The Vapaus is the best advertising medium among
tiie Finnish People in Canada.
oikeutta rajoittavien säädösten poistaniiDen, seka ääni
oikeusikärajan alentaminen.
20) Rauhan säilyttäminen ja kaikkinaisten sota
tai puolustusliittojen vastustaminen porvarillisten ja
imperialististen valtioiden kanssa.
21) Hyvien välien aikaansaaminen Neuvosto-Ve
näjän kanssa.
TILAUSHINNAT:
Canadaan yksi vk. $4.00, puoli vk. $2.25, kolme kk.
§1.50 ja yksi kk. 75c.
Yhdysvaltoihin ja Suomeen, yksi vk. $5.50, puoli vk.
$3.00 ja kolme kk. $1.76.
Tilauksia, joita ci seuraa raha, ei tulla lähettämään,
paitsi asiamiesten joUl» on takaukset.
Dmotuksesta 75c. — Kuolemanilmotukset $2.00 (muisto
Umotushinta 4Qa palstatuumalta. — Alin hinta kerta-värsyistä
60c. kultakin lisäksi). — Kihlaus- ja avioliitto
Umot. alin hinta $2.00, nimenmoutosilm. (muuten kuin
aviuäittoilmotnsten yhteydessä $2.00 kerta. — Avioeroil
naotukset $2.00 kerta (2 kertaa $3.00. — Syntymäilmo-tukset
$2.00 kerta. — Halutaan tieto ja osoiteilmotukset
81.00 kerta (3 kertaa $2.00). — Kaikista ilmotuksista,
joista ei ole sopimusta, tulee rahan seurata mukana.
Jos ette milloin tahansa saa vastausta ensimaiseen
Bdrjeeseenne, kirjottakaa uudelleen liikkeehoitajan persoonallisella
nimellä.
J . V. KANNASTO. Liikkenhoitaja.
Vapauden konttori ja toimitus on Liberty Building,
Lome St, Puhelin 1038. ^- Postiosote:
Box 69. Sudbury, Oqt.
Rej^stered at the Post Office Department, Ottawa, as
gecond class matter.
Suomen Sos. Työväenpuolue vaali
taistelussa
Suomen eduskuntavaalit tulevat toimitettavaksi ensi
syksynä. Eri puolueet valmistuvat parhaillaan vaalitaisteluun.
Kaikkien porvarillisten puolueitten ohjelma
merkitsee, joskin hiukan erilaisilla sanoilla tulkittuna
yhtä ja samaa, työväenluokan orjuutuksen, sorron ja
riiston laajentamista ja lujittamista. Sosialidemok
raaltinen petturipuolue teeskentelee ajavansa työläisten
vapautusasiaa, mutta sen sijaan mitä ovelammilla
keinoilla pyrkii ehkäisemään työtätekevät nousemasta
tehokkaaseen taisteluun vapautensa puolesta ja us
kottaa että työläisillä on jotain saavutettavissa por
värilliseltä parlamentilta, kunhan se vain on mahdollisimman
lainkuuliainen ja jaksaa odottaa sekä
alistuu mitä julmimman porvariterrorin ja diktatuurin
alaiseksi.
Suomen Sosialistinen Työväenpuoluekin on valmistunut
vaalitaisteluun. Samalla kun se on ainoa
puolue, joka edustaa Suomen laajoja työtätekeviä pohjakerroksia
ja niiden vallarikumouksellista, työväenluokan
vapauteen johtavaa liikettä, esittää se pikaisim-pina,
.tämänpäiväisinä vaatimuksinaan Suomen työväelle
seuraavat vaatimukset:
1) Kaikkien poliittisista syistä vangittujen työväen
luokkataistelijäin,viipymätön vapauttaminen, niihin lukien
vuoden 1918 tapausten johdosta yksityisrikoksel-lisiksikin
leimatut, ja heidän täysiin kansalaispikeäk-fiiin
aäättaminen ilman mitään ehdollistakaan rangaistukseen
seuraamusta.
Onko vai eikö?
Neuvosto-Venäjä tukahuttaa jokaisen yrityksen Venäjän
proletariaatin ylivallan kukistamiseksi ja tien
raivaamiseksi tsaarismin paluulle. Onko työläisillä sen
takia syytä kieltäytyä yhteisestä taistelusta ihmisarvoi
sen palkan puolesta? Onko vai ei?
Neuvosto-Venäjä asettaa oikeuden eteen vallan
kumouksellisen proletariaatin jaloimpain johtajain
murhaajat, myrkkykuulasankarit, jotka ampuivat Le
niniä dumdumkuulilla, tsarististen kenraalien, Kols
häkin, Denikinin, Wrangelin ym. liittolaiset. Onko
työläisillä sen takia syytä kieltäytyä yhteisestä taiste
lusta työttömyyttä vastaan? Onko vai ei?
Neuvosto-Venäjä ei luovuta Georgiaa kapitalisteille,
joskohta ententekapitalistit ylen haikeasti ikä
vöivät Georgian petroolia. Onko työläisillä sen takia
syytä kieltäytyä taistelemasta olka olassa 8-tuntisen
työajan poistamisvaaran torjumiseksi?
Kommunistinen Internationale on sitä käsityskantaa,
etteivät ammattiyhdistykset ole olemassa sitä varten,
että puoskaroisivat kapitalismin tervehtymistä ja
ajaisivat työnantajain kanssa luokkainvälisen yhteistoiminnan
politiikkaa, vaan torjuakseen kiskurien
hyökkäykset ja myötävaikuttaisivat työväenluokan vapauttamista
proletaarisen vallankumouksen kautta. Onko
työläisten sen takia kieltäydyttävä esiintymästä yhteisesti.
tehdäkseen lopun loppumattomasta kallistumisesta?
Onko vai eikö?
Vapauden levitykseeo asetetta aib pittpjrt f—'"''^'''^^^
Nyt kun Vapauden levityksen
painostamiseksi asetettu aika on
umpeenkulunut, lienee paikallaan
tarkastaa saavutettuja tuloksia.
Kuten muistetaan asetettiin kilpai-luajksi
puolitoista kuukautta, eli siis
toukokuun 1 päivästä kesäkuun 15
päivään. On vaikea oikeastaan ratkaisevasti
sanoa, olivatko asiamiehet
tehtävässään haluttomia vai onko
nykyinen aika Canadassa todellakin
niin epäedullinen, että tulokset
eivät olleet sellaiäet kuin . olimme
toivoneet niitten olevan. Asetimme
eri paikkakunnille vissin määrän,
jonka kunkin paikkakunnan olisi
saatava uusia tilaajia, sen ohessa,
että aina entiset uudistukset
tehdään. Kuitenkaan tuota määräksi
asettamaamme summaa eivät ole
saavuttaneet muut kuin ne paikkakunnat,
jotka olemme aikaisemmin
julkaisseet. Niillä paikkakunnilla
siis on tehty kunniavelvollisuus
työväestön omaa sanomalehteä, sen
p'arfiainta agitaattoria kohtaan. Mutta
vaikka nyt kaikki paikkakunnat
eivät päässeetkään osalliseksi tuö».
ta toivotusta saavutuksesta, niin
emme voi niitäkän moittia, sillä
kaikesta huolimatta uskomme, että
kaikkialla on ainakin yritetty.
2) Ehdoton maahanpaluuoikeus j a täydet kansalaisoikeudet
kaikille poliittisista syistä maanpakolaisuu-^
^ 3} Työläisten murhaamiseen eyyllisten valkoisten
rikoksistaan rangaistukseen saaltaQiinen.
4) Rautateiltä, konepajoista, posti-, tulli-, y. ra.
valtion laitoksista, avunannon tai osallisuuden takia
v. 1918 vallankumQusliikkeeseen, tai myöhemmin poliittisista
syistä erotettujen työläisten ja virkamiesten
entisiin toimiinsa saattaminen. , .. ^\
5) V. 1918 vallankumouksessa työläisiltä hävitetyn
tai ryöstetyn omaisuuden korvaaminen.
6) Puhaorvoille valtion varoista jatkuvasti suoritettavan
avustuksen järjestäminen.
7) Työväen oikeuksia vahingoittavien «lynkäedus-kunnan:
» laatimien lakien kumoaminen.
8) Tulli-, y. m. välillisten verojen poistaminen ja
kaikkinaisten verojen siirtäminen suuromistajain suoritettavaksi.
V 9) Viljelyspakko, maan hankkiminen tilattomalle
Väestölle. Kaiken viljelyskelpoisen maan luovuttaminen
todellisten viljelijäin haltuun. Pienviljelijäin vapauttaminen
tilojensa lunastusmaksuista j a suojaaminen
pääoman sortoa vastaan.
10) Riittävän työttömyysavustuksen järjestäminen
ja työn oikeuden tunnustaminen.
11) 8-t. työpäivän ulottaminen' kaikille aloille ja
sitä vastaan tähdättyjen hyökkäysten torjuminen.
12) Asuntokurjuuden lieventäminen j a vuokrakis-konnan
ehkäiseminen.
13) Varojen kieltäminen suojeluskunta- ja ohrana-laitoksilta
j a näiden laitosten lakkauttaminen.
14) Poliittisen ja oikeudellisen vainon lopettaminen,
täydellisten toimintavapauksien hankkiminen kai"
k i l l e työväen luokkataistelujärjestöille ja kaikkien kansalaisoikeuksien
ulottaminen armeijassa palveleviin so-tilaihin.
15) Metsä-, maa-, ynnä muiden kurjimmassa asemassa
olevien työläisten aseman korjaaminen ja pakol-lissäannöh
kumoaminen.
16) Tehokkaan työväen, erittäinkin naisteh j a nuo-tison
suojeluksen voimaansaattaminen.
17) Kieltolain säilyttammen ja tehostaminen.
18) Työväen sivistys- j a urheilupyrilitöjen tuke-loinen.
19) Kaiklglen tyotätekevleti j a vähävaraisten ääni-
Kommunistit taistelevat kapitalisteja vastaan jo
kaisen kanssa, joka on avun tarpeessa taikka joka
asettuu heidän johtoonsa, he taistelevat kaikkea vas
taan mikä vaarantaa työläisten edut. Onko työläisten
sen takia kieltäydyttävä astumasta suljetuin rivein
taantumustu vastaan, taistellakseen uuden kapitalisti
sen maiimansodan vaaraa vastaan? Onko vai ei?
Kaikkien maiden Scheidemannit ovat olleet myötä
vaikuttamassa sen nelivuotisen hiailmanteurastuksen
kulkuun, jonka uhreina kaatui miljoonia proletaareja.
He ovat, murhanneet ja teljenneet vankiloihin kymmeniätuhansia
proletareja ja pitävät nytkin kahleissa
uhansia, joiden ainoana rikoksena on taistelu kapita-ismia
vastaan. Onko heillä siis oikeus vaatia Neu
Vosto-Venäjää säästämkän niitä, jotka taistelevat pro
^etariaalin ylivaltaa vastaan ja tsarismin palauttamisen
puolest&?r Onko vai ei?
Kautta mailman on käynnissä kapitalistinen hyökkäys.
He mielivät käyttää hyväkseen jopa Venäjän
hätää luodakseen kapitalismille Venäjälläkin valta
aseman. Onko tässä syylä proletaareille johtajains
kaikkien saboteesiyritysten uhallakin pakottaa kokoon
proletaarinen mailmankongressi? Onk^ vai ei?
Ammatiliiseii liikkeen kommunis^
tuminen Norjassa
Norjan raulatieläisliiton kongressi, joka alkoi toukokuun
27 pnä, hyväksyi 84 äänellä 41 vastaan liiton
sihteeristön tekemän ehdotuksen, mikä koski luopumista
Amsterdamin Inteinationalesta.
Niinikään on Norjan kunnallistyÖlälsteti maako
kous toukokuun 27 pnä 66 äänellä 10 vastaan päät
täiiyt erota Amsterdamin Internationalesta. Samoilla
äänisuhteilla päätettiin lisäksi liittymisestä Punaiseen
Ammatilliseen Internationaleen.
Täten eroaa Norjassa ammattiliitto liiton jälkeen
amsterdamilaisten reformistien kelkädta, eikä ihmekään,
sillä ovathan varsinkin viime viikot järkyttävästi
osoittaneet, mitä mailman proletariaatin häijyjä vihol
lisiä istuu Amsterdamin Intiernationalen, samoin kuin
sen sisarinternationalien neuvospÖytäin ääressä päättämässä
proletariaatin taistelutarmon heikentämisestä
ja palvelusten tekemisestä maiimankiskurien yhteiselle
rintamalle. Juuri tämäkin kasvava amsterdamilainen
pakovesi on omiaan osoittamaan, että proletariaatin
mailmantaistelurintama luontuu sittenkin — alhaalla-käsin,
suurten proletaaristen joukkojen omasta aiot-teestä
ja tahdosta.
Kilpailujen epäonnistuminen voi
johtua monestakin syystä ja ovatkin
useammat asiamiehemme esittäneet
noita syitä. Pahin kaikista lienee se,
että viime talvinen ja vieläkin jatkuva
suuri työttömyys ja maanvil-jelysväestön
köyhyys ovat tehneet
kilpailulle suurinta haittaa. Tämän
lisäksi on monia muita syitä, ollen
yhtenä sangen tärkeänä se, että ihmiset
yleensä liian paljon luottavat
asiamiehiin. On tietysti olemassa
asiamiehiä, jotka voivat käydä t i lauksia
vaanimassa jokaisen paikkakuntalaisen
luona, mutta myöskin
on olemassa monia paikkakuntia,
joissa jo yksin matkat ovat niin
pitkät, että asiamiehen on miltei
mahdoton käydä puhuttelemassa jokaista
raatajaa, olkoonpa hän sitten
teollisuus- tai maanvilj^lystyö-läinen.
Juuri sellaisilla paikoilla olisi
osastojen jäsenten. Vapauden t i -
laajain ja kannattajain astuttava
asiamiehen avuksi kauppaamalla lähimmälle
naapurilleen lehteä. Sitä
ei kuitenkaan ole otettu niin tärkeänä
asiana kun se todellisuudessa
on ja siksi voidaan kilpailujen epäonnistumisen
syyksi juuri se puoli
täydellä syyllä suurimmaksi osaksi
asettaa. Asiamiesten meille lähettämissä
kirjeissä on myöskin^ selitetty,
että heidän aikansa osastojien
muissa tehtävissä tahtoo kulua niin
tyyten, että asiamiestoiminnan kunnolliselle
kehittämiselle ei ole paljoakaan
aikaa. Olemmekin tuosta
epäkohdasta tehneet huomautuksia,
mutta emrine tiedä missä määrin
osastojen toimitsijoiden taholta sel-aiset
on otettu huomioon ja ryhdytty
epäkohdan korjauksiin. Jos sitä
ei ole tehty, olisi se otettava ensi
«htäväksi osastojen kokouksissa ja
vapautettava asiamiehet monista
muista asimiestoiminnan tehokkuutta
estävistä tehtävistä. Onhan
meidän p u o l u e velvollisuuksiemme
ensimäisenä ja juuri tärkeimpänä
;ehtävänä vallankumouksellisen kir-allisuuden
ja sanomalehdistön levittäminen.
Millä muulla kuin agitat-sionilla
me voimme edistää työväeh-iikkeen
eteenpäin meno^. Ja eikö
ehtemme sitten ole juuri yksi tuol-aineii
ägitatsioniväline, jota olisi
evitettävä joukkojen keskuuteen
mahdollisimman laajalle. On varmaan
ja siksi se olisi otettava kaikkialla
juuri siltä kannalta, että tuon
agitatsionin eteen tehtäisiin ,'työtä,
ei muutamien harvojen taholta,
vaan kaikkien vaiveutuneitten luokkamme
jäsenten taholta. Ja nyt
kun edelleen uudistamme, että valitsevat
epäkohdat tulisivat korjattua,
toivomme että ne myöskin tehdään
ja te/hdään perinpohjaisesti.
metsämiehet halua tilata. Siis yleensä
voidaan sanoa kämpiköllä vaIli^
sevan sellaisen tilanteen, että niillä
olevat työläiset eivät halua saada
tietoja ympäri mailmaa tapahtuvista
kumouksellisista liikehtimisistä.
Kuitenkin jokaisen työläisen
ensimmäinen velvollisus on hankkia
itselleen tietoja, sillä vain sellaiset
työläisjoukot, jotka omaavat
suurimman tietomäärän voivat menestyksellisesti
taistella kapitalistista
järjestelmää vastaan. Toverit ja
työläiset, metsissä, kaupungeissa,
maalla ja kaivannoissa työskentelevät
raatajat, koettakaapa ottaa tutkiaksenne
luokka-asemanne syytä,
ei^ ennekkoluuloisesti, vaan rehellisesti,
niin te tulette huomaamaan
mistä merkityksestä jokaiselle on
tietojen hankkiminen, oman sanomalehden
tilaaminen. Meidän lehtemme
Vapaus selostaa vallankumo-nksellista
joukkoliikettä ei ainoastaan
tässä maassa, mutta koko ma- s
LÄHETYSKUSTANNUKSET:
Canadan 1
dollarista i
Pofetissa 15c kaikiha sommilta. Sähkösanomalla |3.50 kaiiöita Bcmm.:
Kysykää erikoiskurssia suurille summille.
Rahanvälityksemme on numero 1023 asti kaikki lähetPttv
vastaanottajille Helsingistä, viimeiset helmik. 18 p. '
Torontossa ottaa rahavälityksiä vastaan A . T. Hill, 957 Brcad-
= view Ave.
Pilettejä Suomeen ja Suomesta tännp
Tiedustelkaa hintoja y. m.
Suurimpien valtamerilinjojen valtuutettu asiamies.
= BOX 69, V A P A U S ,
Pilettiliike tehtävä J , V . Kanmuton nimessä.
SUDBURY, ONT.
ilmaa käsittävässä mittakaavassa. fflll""i""l"inilllllllHIIIIimilIHIIIIIIIIIIIII||I|||||||||||||||||i||,,,|,,iu^,,,,ll^
Ja meidän täytyy saada muiden — '
maiden vallankumousesimerkeistä ja
kokemuksista oppia, voidaksemme työläisten yhteenkuuluvaisuuden
Kansainvälinen kommunisti-
Bulgarialainen toverilehti kertoo attentaatista, joka
äskettäin on tehty kolmea mies- ja naistoveria vastaan.
Ollessaan autolla niatkalla erääseen kokouspaikkaan
ammuttiin tovereja kohti useita laukauksia, jolloin
kakdi heistä haavoittui. Voidaan varmuudella todeti,
että murhayrityksen tekijät olivat hallituspiireistä, näil
läkääo kun ei mielestään enää ole alati kasvavaa kommunistista
liikettä vastaan muuta vannaa keinoa kuin
murhakeino, millä silläkin on mahdoton tappaa itse
liikettä. Esitaistelijat voidaan teurastaa, mutta aate
elää .
Kapitalistisen tuotantotavan aikana on tärkeätä
maatyöväen järjestäminen, etteivät kapitalistit *aa maaseuduilta
rikkureita silloin kun teollisuiistyoväki tais»
teleiB työ- j a pälkkaolojensa korjaamiset J)Uolesta. Ja
vielä tärkeämpää öh maaköyhälistön järjestärnfheta ka-pilalisitiiö
voittäibiseksi, sillä ilman maaseudnn (Jitiö-ietariaätin
apua ei sosialismi-töteiran.
ottaa tarkasti huomioon, mitkä me- osotukselle: amenkalaisten tovenen
nettelytavat kuUoinkin osottavat ja ' ^ ^ J ^ " ^ ' Josta Karjalan histonan
minkälaisissa tilanteissa parhaim- y^^' kauneimmista sivuista tulee tumiksi.
Vain tilaamalla omaa lehteä levillekin polville kertomaan,
voi asioita seurata säännöllisesti ja «Karjalan Kommuunissa»
tarkotustaan vastaavasti. Jokainen Juhana,
kämppämies siis pitäköön huolen, ' "**'""
että hänelle vastaisuudessa tulee Latomakonecmme mer-lehti,
joka seuraa laajemmalta työ- L-iUiGflf vuihoai
väenluokan taistelua. KlUlSei VamCCl
Tulok.et eivät .aa lamaannuttaa. ^un tieto Karjalan Työkansan
Kommuunin perustamisesta vajaa
Ja vaikka nyt suoraan olemme- kaksi vuotta sitten levisi raailmalle
kin pakotettuja sanomaan, että tu-r otettiin se työväen, mutta varsinkin
lokset eivät olleet sellaiset kuin pienen maapallomme erikulmilla
olisimme odottaneet, eli että olem- asustavien suomalaisten keskuudes-me
tilaajamäärän kanssa pysyneet sa ilolla vastaan. Tiedettiin että
entisessä asemassa, niin ei sen pi- Karjalan Kommuunin toimitsijoik-täisi
ketään lamauttavan, sillä edel- si oli asetettu yhdessä venäläisten ja
leen meillä on olemassa mahdolli- karjalaisten kanssa suomalaisia vaisuuksia,
joita on jokaisena aikana lankumousmiehiä. Kuin itsestään he-käytettävä
hyväksemme. Asiamies- räsi ulkomailla olevissa suomalaisis-ten
ja Vapauden tilaajain sekä kan- sa työläisissä ajatus siitä, että Kar-nattajain
on edelleenkin työsken- jala muodostaa tyyssijan ja vapaan
neltävä lehtemme levittämiseksi, i l - toimintapaikan Suomesta tavalla tai
man väsymystä, sillä velvollisuutem- toisella siirtyneille kumouksellisille
me määrää tässä suhteessa tehtävämme.
Ei saa väsyä, sillä vasta
sen jälkeen kun työväestö on saavuttanut
päämääränsä on sillä aikaa
lepoon. Siksi eteenpäin vain
uudella voimakkaammalla kurssilla.
Sotahuutonamme pitäkäämme, että
«kaikkien maitten työläiset, liittykää
yhteen, meillä ei ole muuta menetettävää
kuin kahleemme, mutta
koko mailma. voitettavana». Miksi
emme pyrkisi tekemään työtä tuon
Marxin lauseen toteuttamiseksi. Vapauden
levittäminen sisältyy tuohon
lauseeseen. Sikti jolta mies kuin
sotamies! Vapauden tilaajamäärää
on kohotettava joukolla. Osotta-kaamme,
että me olemme siihen
täysin kykenevät.
Vapauden levitysosasto.
• -O-Talkootouhuissa
ilaajamöärä on pysynyt samana.
Tulokset Vapauden levityksestä
ovat nyt meidän edessämme ja
saamme niiden johdosta sanoa, että
emnie pysyneet jotakuinkin samassa.
Toisella viikolla tilaajamäärä
osottaa hiukan kasvua, mutta jo
taas toisella se osottaa laskua,
johtuen siitä, että tilauksia ei aikanaan
uudisteta. Tosin sauiet
määrät entisiä Vapauden tilaajia
ovat siirtyneet YMysv^oihin j a
Neuvosto-Karjalaan, joten lasko on
ymmärrettävissä, mutta jjaTjon 'Oh
Canadassa vielä suomalaisia, joille
ei tule minkäänlaista työväenlehteä.
ämpiköllä esim. on suuret määrät
miehiä, .jotka eivät tilaa mitään lehteä.
Todistuksia meillä onkin enemmän
kuin riittävästi siitä, mitenkä
tiedonhaluisia kämppämiehet yleensä
ovat Useat Vapauden tilaajat,
jotka työskentelevät metsä- ja muil-kämpiköJllä
ovat kirjoittaneet
meille, että siellä ja tuoHa kämpäl-on
30—40 miestä-ja ^sinne ei
tule muuta kuin yksi lehti. Jotkut
•voivat sanoa, että Vapautta ei tulekaan,
matta esim. Industrialisti tulee.
^Tuo suhde Industrialistiin nähden
on-aivan sama, Sitäkään eivät
Amerikalaiset toverit ovat Petroskoin
tovereille antaneet mieluista
puuhaa: purkaa vaunuista ja korjata
talteen Ameriksta saapuneita lahjatavaroita.
Useamman kuin yhden
kerran on jo nähty suomenkielisten
kommunistien, viöläpä puolueettomienkin
tovereiden, puuhaavan hi-kipäin
koko purkaus-asemalla, tai
viinaränen avaroissa suojissa latomassa
säkkejä ja laatikoita kauniisiin
pinofhin. Ainapa silloin myös
nähdään muutamia tovereita astus-kelevan
rauhallisina kameelien, härkäparien
tai hevosten vetämien
kuormien kupeella, suojellen näitä
kallisarvoisia joutumasta ilkivaltaisten
kähveltäjien kynsiin.
Työt sujuvat mainiosti purkauksessa
ja kuormauksessa varastoihin,
mutta keli on kerrassaan kurja,
lantaa kun on paksu kerros kaduilla
ja iljanteella luistavat pahasti >iär-kien
luiset sorkat ja kameelin kaviot.
Mutta sujuu sfe vetokin sen^
tään kaikesta fanolimatta.
Maanantaipäivänä sitä jallefen oltiin
talkoissa sekä kameelit, härät,
«ttä me muut talkoomiehet ja vaivattomasti
tyhjeni 4 vaunua läskistä,
kaakkaosta, vaatteista jmnä
•ttiiiista tilpehÖoreiBta, Vaivattomasti
ne rekeenkin kääntyivät ja reestä
varastoon kääntyivät. Niinkuin hihnaa
vain kävi työ. Kameelikin 'tyytyväisyydestä
oikelh^äännätt^li, kun
muutamat 'toverit -lapioivat pitkästi
kadultakin pois lantaa, jotta reki
paremmin luistaisi. — J a luistihan
Se.
Valokuvaajamme ikuistutti sekä
kameelit, -että härät kuormineen,
jotta lahjottajatkin saavat tilaisuuden
ihailla talkoopuuhien monikir-javaista
yksimielisyyttä.
Olemme käsitelleet hiukan leikillisessä
äänilajissa . talkootouhuja,
mutta siitä huolimatta me osaamme
antaa täyden arvon tälle suurelle
voimille ja avun Suomen taistelevalle
työväenluokalle. Jonkunlainen
kansallisen kommunismin aate tulvahti
monen rintaan. Olihan Karjalan
alkuasuks, karjalainen raataja-veli
sekä kielensä että tapojensa
puolesta lähempänä kuin venäläinen.
Siksipä jokainen ulkomailla
asustava suomalainen työläinen samoin
kuin Suomen työväenluokkakin
loi katseensa vastasyntyneeseen
Karjalan raatajarahvaan valtakuntaan,
kysyvänä odottaen «mikä täs-tä
lapsesta syntyy».
Tiedot Karjalasta olivat kuitenkin
hämäriä. Selviöksi työläisille
lopuksi jäi, että 'Karjalan raataja-rahvas,
ennenkuin se kykenee luovaa
vallankumousta. toteuttamaan,
muita auttamaan, tarvitsee ennenkaikkea
muiden paremmassa asemassa
elävien työläisten apua ja
myötätuntoa taistellessaan kaiken
kehittymättömyyden ja köyhyyden
keskellä Suomesta aina Karjalaan
pälyileAriä lajitarien rosvojoukkoja
vastan Amerikan kumoukselliset
suomalaiset työläiset ensimäisinä
ojensivat auttavan kätensä.
Tuskin oli tieto Karjalassa vallitsevasta
puutteesta ennättänyt At-lannin
toiselle puolelle, kun sieltä
Suomalainen Sosialistijärjestö antoi
selvän ja rehdin vastauksen: «Me
autamme teitä». Amerikalaiset veljet
tuumivat, että valistusta ja va-
Hstusvälineitä kait se Karjalan rahvas
kipeimmin kaipaa ja rupesivat
heti ehta amerikalaisella tavalla keräämään
varoja latoma- ja kirja-painokoneen
ostoa ja lähettämistä
varten Karjalaan.
cKarjalan painokonerahastoon»,
jota Karjalan komitea, toveri Y .
Halosen johdolla tarmokkaasti keräili,
kertyi dollari toisensa jälkeen.
pian poistuvat kirjapainostamn
kaikki teknilliset vaikeudet ja Ka
jalan rahvas saa luettavakseen se
vää ja ihanaa |
Tags
Comments
Post a Comment for 1922-06-20-02