Vapaus, December 15, 1921

              CansdÄfl snomtimin työväestön äänenkönnattaja, Hines»
Isy Sudbaijssa, Oti., joJsa tijsiai, to»taj ;a lauantai,
H.PUBO. i^-.^^vij; .
Vastaava toimittaja; Toimitusgihteen.
VAPAUS
The only organ «f FinSÄorJfers in Canada. Pabj
I f c Ä S Ä " Ont. every Toesday, Tbursday and
SaturdaV; —======s=^^
Advcrtisine rates 40c per col. inch. Mjminum charge
for d f f i S o n 75C. iöiecount on standing advertise-mlnfThe
Vapaos is the best advertising mediom among
thoPinnigTiPgople in Canada.
IlmotDshinta 40a palstatuumalta. -—Alin hinta kerta-
Smotvikseita 75c. — Euolemanilmotukset |2,00 (muisto*
värsyistä 60c. boltakin tisäksi).-- Kihlane' ja avioliitto
jJmot. alin hinta |2.00, ntmenmoutosilm. (maaten kain
aviulättpdmotusten yhteydessä |2.00 kerta. — Avioeroil-notnkset
$2,00 kerta (2 kertaa 13.00. — Syn^niailmO'
tukset ?2.00 kerta. flalutaan tieto ia osoit^motnkset
$1.00 kerta (3 kertaa $2.00); — Kaikista ilmotnksista
joista ei ole eopimnsta. tuke rahan Kurutä mukana.
TILAUSHINNAT:
Canadaan yksi vk. $4.00/puoli vk. $2.25, kolme kk.
$1.50 ja yksi kk. 76c.
' Yhdysvaltoihin ja Suomeen, yksi vk. $5.60, puoli vk.
fd.OO ja kolme kk. $1.76. .
Tilaoksia, joita ei seuraa raha, ei tulla lähettämään
paitsi asiamiesten Joilla on takaukset. :
Joö ette milloin tahansa saa vastausta ensimaiseen
Mrjeeseenne. kirjottakaa uudelleen hikkeehoitajan per-fioonallisella
nimellä, _ '^:x-.^'''^•
lV^K^mAff^O^^^^^^--—
BJ^eisUiT<ii at the Post Office Department, Ottawa, as
«»nflTnl glflss matter.
Työväen vaiko kapitaiistiluokan
diktatuuri ,
Seuratessaan sosialidemokraattisia tai ppnrarinisia
sanomalehtiä, kuukausi- tai muita aikakausjulkaisuja,
huomaa niissä loppumattomana säveleenä rääyntää työ-
, väenluokan diktatuurista s. o. työläisten vallan käyltä
misestä porvariston kukistamiseksi,. Niin sosialidemo­kraatit,
kun porvaristokin ovat sen hyvässä yhteisym­märryksessä
tuominneet eräänlaisena paheena, joka on
opilta joiltakin yhteiskunnan suurimmilta vihollisilta
Myönnettäkööp, että työväenluokka on todellakin op-pinut
sen yhteiskunnan viholliselta, mutta mikä sitten
on tuo vihollinen? Sehän on juuri kapitalistiluokka,
Kapitalisliluoklta on käyttänyt diktatuuria haikailemat-tä,
omien yksilöllisten etujensa edistämiseksi. Miksi ei
jauri vallankumouksellisen työväenluokan sallittaisi ot-
'. taa oppia porvaristolta siinä missä heidän antamansa
opetukset meitä hyödyttävät? Sosialidemokraattimme
, Sanovat: «olemme tuominneet porvariston häikäilemä­töntä
vallankäyttöä työväenluokan yli ja siksi emme
halua sitä ottaa menettelytavoissamme käytäntöön».
Mutta mitä sitten teemme, miten pääsemme päämää-
Eräämme, yhteiskunnalliseen vallankumoukseen? Edel­läolevan
kysymyksen' herroille so
tehtyämme saamme vastauksen, että meidän on odo­tettava,
etta kehitys tekee tehtäväänsä, meidän on agi
;! leeraltövo ja saatava kansan enemmistö liittymään työ
väen järjestöihin ja vasta sitten kun olemme saaneet
öiemmi^tön jpuolellemme on meidän otettava* vaha kä-
«iimme^ mutta hilloinkin vain parlamenttaaris)a tietä,
äänestämällä itseämme edustamaan sellaisia miehiä,
jotka tulevat toimimaan meidän määräystemrae mukaan.
Milloin sitten tuo odotettu hetki lyö? Sitä eivät raei^
^lään^^s^^ selittämään. Sen­pä
vuoksi lieneekin^ paikallaan sanb{i: niille», jotka luot-i
V t kehitykselliseen odottamiseen, että se h^tki voi olla
kaukana tulevaisuudessa; jos sitä; koskaan saavutamnie.
j' Kun ine nyt »kuitenkin tiedämme, että porvaristo on
pitänyt valtaansa'tukiessaan kaikkia keinoja luvallisi
: 'na,; niin miksi ei meidän sallittaisi käyttää samoja' me­netelmiä
pyrkiessämme lopulliseen päämääräämme. On
ko pakkotoimenpiteiden käyttö työväenluokan käsissä
pahempaa kuin porvariston sit^ kflyttäessä? Ei, sitä se
. «i ole. Ja koska kerran juuri kapitalistiluokka dik
tatuurin avulla^ on voiriiit pitää'työväenluokkaa ikeensä
alaisuudessa, orjuudessa, niin miksi emme fiallisi työ
!vaenIuokanvvuoroMalw käyttää Bita Venäjän
vallankumous ja sen jälkeiset tapahtumat öVat niin
sanoin kuvaamattoman selvästi odottaneet, ^ että dikta­tuuri^
jota porvaristo on hyvälla menestyksellä käyt­tänyt
työväkeä vastaan» lek«ö työväenluokan käsissä ^por­varistoon
kohdistettuna aivan samanlaisen vaikutuksen,
iollel se olisi ollut valtaa käsikään pitävän porvaris­ton
parhaimpana aseena, niin ei se olisi sitä käyttänyt
ja ukeillakaan ei siitä sellaisessa tapauksessa olisi hyö­tyä.
Mutta meidän sosialidemokraattimme, ne samat her­rat,
jotka vielä joitaiii vuosia sitten esiintyivät mitä
kumouksellisimpina työväenluokan asianajajina, mutta
joiden viimeaikainen toiminte: on «sottanut ^ulkeOu^ä
yhä nopeammassa tahdissa, hätään joutuneen kapitalis­min
avubi, ovat siten toimiessaan osottoneet olevansa
proletariaatin^ asian pettureita ja kaikki Vallankumouk­sellisten
työläisten toimenpiteet proletariaatin dikta­tuurin
ylimenokautena sosialismiin, on heiään tahol-,
taan leimattu paheeksi, jota ei pitäisi pyrkiä työväen­luokan
aseena kapitalistiluokkaa vastaan 'käyttämään.
On turhaa odottaa, että kehityksen kautta voi­taisiin
luoda tilanne, jolloin sösialisäiin toteutta­minen
kävisi mahdolliseksi, sillä sellaista hetkeä sai­simme
odottaa tuomiopäiva&i asti. ^^sijaan, että
sitä odottaisimme on vallankumouksellisen työväenluo­kan
toimittava ja käytettävä kaikkia mahdollisia keinoja
kaiken vallan työväenluokan käsiin anastamisebi.
Porvarilliset valtiot, olkootpa ne muodollisesti mi­ten
«demokraattisia» tahansa, ovat sittenkin väin luofc-kavaltioila.
Eikö koko^hallitusjärjestelmä ole muodos-teUu
aseeksi ja välineeksi yläluokalle,' joUa tama vai-tiokoneistonsa
avulla voisi .8^^ hallitusvaltansa
ja riistamisoikeutensa koyhälistSa suhteen. Siis nykyi-nät
valtiovalta kaikissa kapitalistisissa maissa, olkoon
nimellisesti «tkmokraaltinenkin», edus­taa
porväriston diktatupria> o. kapitalistien vailankayt-toa
tyovMuokon sortaniisekBL Tuo diktatuuri on «e
Iciijo, joJIa yIäluoE'3 mlyiM mlt&simma jn «Hei
porvaristo eitä tukenaan käyttäisi ei kapitalistinen mh
iio pysyisi pystyssä hetkeäkään.
Kun työväenluokka pyrkii ottamaan itselleen kai­ken
vallan/on sen myöskin otettava käytäntöön sellai-set
keinot, jotka takaavat vallan pysymisen työväenluo»
kan käsissä. Proletariaatin diktatuuri on työväenluokan
käsissä aivan yhta tärkeä kuin mitä se on ollut porva­riston
käsissä ja" siksi on vallankumouksellisen liik'
keen pettämistä, hyljätä tuo keino. Jos porvaristo luo­vuttaisi
vallan proletariaatille ilman vastustusta, jos
se asettuisi proletariaatin hallittavaksi, olisi diktatuu-riihkäyttö
tarpeeton. Mutta sitäpä se ei tee. Päinvas­toin
porvaristo tulee viimeiseen saakka taistelemaan
säilyttääkseen vallan, josta sille itselleen on hyötyä,
mutta josta proletariaatti karsii. Tutkikaamme asiaa
miten päin tahansa, on lopputuloksena oleva, että työ­väenluokka
taistelussaan kapitalismin Mvittämisebi ja
ylimenokautena sosialismiin tarvitsee, eikä ainoastaan
tarvitse, vaan sen pitää käyttää proletariaatin dikta­tuuria
parhaimpana aseenaan;
o
Rooman proletariaatin voitto
Eräät työväenlehdet ovat katsoneet asiakseen jul­kaista
porvarillisen uutistoimiston valheellisen ja har­haanjohtavan
selostuben Rooman sisälliskahakoista,
jotka johtivat suurlakkoon. Tapausten kulku oli mar­raskuun.
15 päivään mennessä itse asiassa seuraava:
Tuhantisina joukkoina Roomaan saapuneilla lahtareilla
oli aikeena suorittaa vallankaappaus, Rooman prole­tariaatin
ripeä suurlakko ja aktiivinen puolustautumi­nen
teki kuitenkin tämän suunnitelman tyhjäbi. Pu­humattakaan
siitä, että lahtarit olisivat panneet Roo­man-
polvilleeni joutuivatkin he piiritettyjen asemaan.
He valtasivat Augustoum-teatterin ja pitivät sitä tuki­kohtanaan.
Mutta työläiset selittivät, etteivät he lo­peta
lakkoa, ennenkun lahtarit vetäytyvät kaupungista.
Tämän johdosta eikä suinkaan hallituksen painostuk­sesta
lähti heti matkaan useita tuliansia käsittävä fas-sistijoukko.
Multa kun osa heistä vielä vitkaili kaupun­gissa
päättivät Rooman työläiset Jatkaa puolustautu­mistaan.
Ja päinvastoin, että työläiset olisivat kärsineet
mitään tappioita, on heidän voittonsa kautta maan he­rättänyt
yleistä innostusta. Paluumatkallaan poikkesi­vat
lahtarit muuten Orvieton Icaupunkiin, missä keh­keytyi
kahakka työläisten kanssa, jolloin yksi työläinen
kuoli ja yksi lahtari haavoittui vaikeasti. Modenassä
taas työläiset ampuivat yhden verihurtan.
Tämän yhteydessä lienee paikallaan huomauttaa; et­tei
ipeikäläisten lehtien pitäisi noin vain ilman muuta
lainata palstojaan porvarillisten uutistoimistojen val-hekyhäyksille.
'Sellainen «aikaansaseuraamin^n» on
työväenlehdeUe arvotonta. Kronstadtin kapman ai­kanakin
julkaisivat eräät nimeltä mainittavalt meikä­läiset
lehdet sellaisia valkokaartilaisuutisia, että hir­vitti.
Milloin ei voida selvästi ratkaista, ollaanko teke­misissä
tavallisen valejutun vaiko satunnaisen tosiasian
kanssa, on parasta varrota, kunnes omista uutislähteistä
saapuu varmat tiedot. Lehdillämme on niin niukat pals­tat,
ettei niistä ole varaa tuhlata' lahtarien roistouuti-sille.
,*AJ eitä tekopyhyyttä ja sitä raa.
kuatta ja sitä sydäroettömyyttä!
Kun suurvaltain murhaporvaristo
taisteli keskenään maailman työvä­enluokan
riistämisoikeudesta, kun
käytiin ckansallista pyhää sotaa»,
niin mitä korulauseita tuhlattiinkaan
ruudinmualle, asetakkisille työläisil­le,
jotka siten ärsytettiin murskaa»
maan toista kansallisuatta olevain
toveriensa päät kuulillaan tai sei.
vastamaan pistimillään. Mitä sanka»
reja nämä olivatkaan, mitä maan
ylimpiä ylpeyksiä? urhoja, joita ei
mikään maa eikä aika ollut nähnyt
Ja sellaiset sotajumalat, ne ne sie­tivät
saada sodan jälkeen palkin­tonsa!
Valtio ja yhteiskunta Ja ylä­luokka
ja yksilöt, ne ne tulisivat
tekemään kaikkensa kansallissanka-riensa
elämän sulostuttamiseksi —
sitten!
Ja samaan aikaan kun jutsainen
porvarilehdistd, niin, ja sosialide-mokratinen
lehdistö jatkuvasti har­joitti
murhakiihoitustyötään ja isän.
nalleen saatanalle vannoutuneet ru­noilijat
ja kirjailijat kurjilla tö­herryksillään
ärsyttivät luonnostaan
rauhaarakentavain t y ö t ä tekeväin
kansanke^osten vihan vaistoja, mur­hattiin
/kokonaisia ikäluokkia - mitä
kukkeinta nuorisoa ja vanhempaa
polvea. maailman eri taistelukentil.
lä. Loppumattomiin, loppumattomiin
Kunnes Venäjän kalkkein eniten
raadeltu pohjakerta kaivoi maan so­dan
alta ja pakotti eri maiden teu-rastajaporvariston
laskemaan kädes­tään
verisen miekkansa.
Mutta ikuinka myöhään! Miljoonia
oli jo päästetty päiviltä. Miljoonia
palasi juoksuhaudoista, alpeilta, met.
sänkorvista taikka nietoksista sai­raina,
silvottuina, sotavaivaisina ko­tiin.
, «-f-.Vallankumoubellinen sosialismi. Ven. s, d. sosia^,
listisena tehtävänä - on tieteellisen sosialismin opetusten
propoganda,*työväen keskuuteen oikcan^^ k
vitläminen nykyisestä yhtieiskunlarakenteesta, sen pe­rusteista
ja sen kehityksestä, Venäjän yhteiskunnan eri
luokista, niiden keskinäisistä siihteistaj näiden luokkien
keskinäisistä toisteluista, työväenluokan^ osasta tässä
toistelussa, sen suhteesta^ aleneviin ja nouseviin luokr
kiin, kapitalismin entisyyteen jtt tulevaisuuteen, kan­sainvälisen
6. dm ja Venäjän työvH^tuokan histo-riailisesta
tehtävästä. — ETOttom&tt&taiassa yhteydessä
propagandan kanssa on agitatsioni työläisten keskuu­dessa,
tullen Be tietysti ensi tilalle Venäjän nykyisissä
poliittisissa oloissa ja työväen 'joukjkojeh kehitystasoon
nähden. Agitatsiooni työväen joukkojen keskuudess§
on sitä, ^.d. ottavat osaa kaikkiin työväenluokan tais­telun
alkuperäisiin i ilmaubiin, palkasta^ työehdoista
j. n. e. Meidän tehtävämme on yhdistää toimintamme
työväen elämän ^ytänhÖllisiin elämankysymybi^^
auttaa työläisiä selviytymään näissä asioissa^ kääntää'
työläisten huomio pahimpiin epäkohtiin, auttaa heitä
asettamaan vaatimubensa isännille lasmällisemmin ja
käytännöllisemmin; kehittää 'työläisissä lieidän solidä-risuuden
tietoisuuttaan, tietoisuutta kaikkien venäläis­ten
työläisten yhteisistä eduista ja yhteisestä asiasta
yhtenäisenä työväenluokkana, joka muodostetaan pro­letariaatin
maallmanarmeija^a. Kerliojen («bushek-kien
») järjestimien työläisten^eälcuuieen, näiden kes-kisten
ja näiden seka s. d. Iceslcusryhfflän keskinäisten
aikeitten ja koiispiratiivisten suhteitten muodosiamin<in,
työväen lurjallisuuden julkaiseminen jti levittäminen,,
kirjeenvaihdon järjestäminen kaikista /työväenliikkeen
keskuksista, agitatsioonilehtien ja jjulistust^h töiniittami-^
nen ja levittäminen, harjaantuti^itfetv agitaattorien sar-|
jan Valmisläftinen — tallaisin ovat ^yleisin .piirtein Vfen^
s. d. 'toiminnan ilmaubet.»
— «Kapitalismi ei ole rakennettu 'tiiin söpusuh-i
taisesti, että kumousnousujäfi eri lähteet itsjestään sa­malla
kertaa yhtyisivät, ilman'epäonhistuinista ja ta)p-piöta.
Päinvastoin, juuri niiden eriaikaisuus,'erikseen
syntymä ja eripaikkoisuus takaavat yleisen lukkeeU
laajuuden ja syvyyden; vain ajattomalla ajolla, erinäi­sinä
ja bajallisesti syntyneiden sekä s i b i epäonnistu­neiden
yalltmkumousliikkeiden koulussa joukot saavat
kokemusta, oppivat, kokoavat voimia ja tunteviat todel­liset
johtajansa^ sosialistiset proletaaria, ja valmisia->
vot siten yleisen hyökkäyksen, kuten e r i l l i s lakot^
kansalliset ja kauptmkimielehosoituks^t, MtäVaoi kuo-hahdubd
» J i ^^
yleista'hyökkäystä i%S,> • '"••^ 'ii^' ""'P'
Um (im).
Mutta kun eri maiden Sotapiruja
ei enää hyödyttänyt verenvuodatus,
ei sankaruuskaan enää voinut kar­tuttaa
heidän mammonaansa, eikä
siis ollut penninkään arvoinen. San.
karuuden traditioneja pidettiin yllä
vain jakelemalla kultamiekkoja pää-teurastuttkjille,
jotka eivät missään
eikä koskaan olleet haistaneet ruu-dinkäryä.
Mutta suurten sankari-joukkojen,
joiden työnä oli; ollut jo.
ko itse tappaa tai tulla tapetuksi,
osana oli ylenkatse ja unol^dus.
Kansan omaatuntoa koetettiin hyvit­tää
hautaamalla juhlallisesti yksi
tuntematon, mutta miljoonille tun­netuille
ei riittänjrt muuta kuin
olankohouksella viskattuja' almuja.
Parantumattomasti sairaat, sokeat,
rammat, lesket, orvot, kymmenet
miljoonat sodan uhrit jätettiin muit­ta
mutkitta oman onnensa- nojaan.
Ja mitä kauemmin nämä. ovat
odottaneet sankaruutensa taikka uh.
raustensa palkintoa^ sitä vähemmän
heille on jäänyt toiveita sen saa­misesta.
Yläluokan roistomaisuus
näet itäy sitä' huutavämmaksi Kuta
kauemmaksi menneisyyden' hämä­rään
häipyvät lieot,, joista, äskettäin
luvattiin niin ) loistavat hyvitykset.
Demokraattisen Amerikan dollari-porvaristo
myyttää / sotaveteraaneja
huutokaupalla, kuten ennen aikaan
neekerejä. -
Ei o^e pitkä »ita, kun Scymme.
nentuhatta Berlinin sotavaivaista
piti mieleftosottuben pyytäen pääs­tä
työministerin puheille. Mutta tä­mä
ei viitsinyt edes pttaa näiden
edustajia vastaian, näilläkun ei kui­tenkaan
; olisi: oltut mitään uutta
esitettävänä,, kuten ministerin sanat
kuuluivat. Ikäänkuin siinä tärvittai^
siin mitään Ulitta; miäaä •anhaita-bin
on enemmän, kuin kyllibi, kuten
tässä, icun, on kysyinyksessä miljoo-naih
«saiiikarien» nä^
onnettomuus. '
Ja mikä, Saksassa njun kuitattiin
ylenkatseelia, se selvitettiin "Ranskan
paäkaupun^ssa aivan äskettäin nyr­kiniskuilla,
raakuudella, joka On
kaikkea vertaansa vailta.
Aselevon vuosipäivänä järjestivät
Parisin invaliidit kulkueen tUnte.
mattöman toverinsa ^'imeiselle le.
posijalle Voiton Kaarelle. Olen näh­nyt
paljon puhuvan kuvan heistä:
stfkeita ja raajarikkoja ja taas, so­keita
ja raajarikkoja. ^Kulkueen etu.
nenässä talutettavalla sotasokealla
on mukana punainen seppele.' Sen
nauhoissa paljon puhuva muistolau­se,
"kirjoitus, jjöka pitäisi syövyttää
päksuimpaan paateen, jotta se olisi
ikuisiin aikoihin muistuttamassa mi-todella
kunnioittaa. Kaikki pitää oi
Ia sirkusta Ja huijausta.
Ja tapahtui minkä luulisi olevan
mahdollista vain Suomessa taikka
jossakin muussa sui^altain surke­assa
takamaassa: ohrana ryntää
haudalla hartausbetkeään viettäväin
kuzgimusten kimppuun^ repii seppe
leen,. ryöstää nauhan muistokiijoi.
tuksineen, valtaa lipun, van^tsee 11
punkantajan ja sntqa nyHdstS eo
Iteille, ksiDalQjaovAitiJU» raejariEmii'
le, sairaille oonettonille. >
Ja tämä. uskomaton raakalaisteko
tapahtuu kuin mikä tahansa^ täysin
luonnollinen, oikeudenmukainen ja
laillinen toimenpide. Sokeita pies.
tään, raajarikkoja runnellaan ja sai­raita
sotketaan jalkoihin ilman että
ybikään porvarislehdistä, jotka
muutamia vuosia sitten niin äänek­käästi
korostivat näiden samaisten
ihmisten suurta merkitystä isän­maalle,
lausuivat valitteluaan asias.
ta. Ei. Porvarilehtien palstat täyt­tyvät
rasvaisilla kertomuksilla
omaan luokkaansa kuuluvan himo-murhaajan
oikeusjutusta ja pörssi-uutisista—
ei niillä ole aikaa klin.
nittää huomiotaan sellaisiin pikku­seikkoihin,
että isänmaan runneltu­ja
puolustajia piestään ja loukataan
jossakin Voiton Earaella. Ei enem­pää
kuin koko yläluokalla ja teuras,
tajaporvaristolla.
Sillä tämä'hän kuuluu a-siaan: in-valiidi
ei tuota mitään voittoa pörs-sihujjarille
ja jos ranskalainen por-varis.
ja sosialidemokraattinen leh­distö
ja ranskalaiset kirjailijat tu­livatkin
aikoinaan yli^telleeksi kapi­talismin.
teurastusvälineitä, suuria
"kansanjoukkoja, niin oli tämä" vain
silloinen afaariasia. Prostitueerattu
lehdistö ja kirjailijat ovat saaneet
palkintonsa. Sankarillinen köyhä
kansa ottakoon nyrkkiä, ellei tuki
suutaan.
• •
Kunniallisuudella ei tässä ole mi­tään
tekemistä. Tässä on kysymyk.
sessä liikevoitto ja raaka voima!
Mutta tällainen oppi on kaksi-tjhkoinen.
Raaka voima voi siirtyä
kourasta kouraan. Ja mitäs jos se
kostaa.
Canadan f
s LÄHETYSKUSTANNUKSET: |i
I Postissa 15c kaikilla .^!ianmata.Sähkaanomalla ?3.50 kaiitLla jjj^^ |
i • Kysykää erikoiskurssia suurille summiUe,
S Toiminta nopeaa j a perillemeno varma,
s Yli 2000 eri lähetystä tehty jo tämän vuoden ajalla.
S Lähetetyn rahan arvo tähän mennessä tällä vuodella.yli«
5 Eahaa välitetään myöskin kaikkiin Suomen pankkeihin.
1 ^^^^^^^^^^^ ^ ^ I
I Box 69, Sudbury, Outi
5 Torontossa ottaa rahavälityksiä vastaan A. T. Hill, yii ^
f^'Meiltä on nyt
pliefleu vuotuista
. -> jllufsa on tavat
'0Usiä tietoja ,|is3 on tieteea eri
i Emme kait kmttauh määrän
^jettä saatte kalen
'fjiidollisesti saisi MeRteiin bint
Box 69,
Juudas Iskariot
Ylläolevalla nimellä : on ihmiskun­nassa
' melko huono kaiku, eikä syyt­tä.
Olihan, tämä hebrealainen Jua.
das Rooman keisarivallan ohrana,
joka valheellisilla syytöksillä antoi
ilmi viattoman ihmisen, joka ei ol­lut
tehnyt muuta «rikosta» silloista^
hallitusvaltaa vastaan, • kuin selvit­tänyt
ihmiskunnalle , veljeyden, va-r
pauden ja tasa-arvoisuuden oppeja,
sekä teroittanut työläisluokan mie­liin/
että se orjan:asema, jossa he
joutuivat elämään,' oli) ainoastaan
pienen ylhSisluokan arheutta[ma.
Tämä Juudas: oli luultavasti ih
miskunnaii ensimäinen ohrana, j«
samalla kuuluisin, .silloisen ylhäisö-vallan
- tukija, mutta hankin täytti
eräänlaisen historiallisen tehtävän-sät''
jonka laatuisia meidänkin yh­teiskunnassamme
ilmeniee. Sillä jo
silloin- tarvitsi; ylhäisohallitus- sekä
vanhoillinen pappisvalla palveluk­sessaan
sellaisia olijoita, jotka- eivät
kammobuneet mitään' kaameinta.
k§an tekoa, vaan jotka olivat joka
hetki valmiita tekemään vääriä ilmi­antoja,
joiden nojalla voitiin tuhota
henkilöitä, jotka osottautuiVatsil-joiselie
hatlitulkselle «vaarallisebi>.
Jo silloin sai yhteiskunnan kova-,
osaiset olla jatkuvan pelon, jatku,
van kammon alaisessa tilassa," sillä
ainutkaan terveesti ajatteleva henki­lö
. ei ollut vatma, milloin jokin
valheellinen syytös johti heidät
maanalaisiin kometoihm iiai: ristin-pullh"
an.
Samanlaisen pelon, saman kauhun-ajan
tuntee nykyinen ihmyranta
vielä voimakkaammassa muodossa.
Sillä .muinainen ohranajärjestelma
on meidän «kansanvaltaiseen» yfr.
teiskuntaan juurtunut niin räikeässä
muodossa, että sen alkupei^äisetluo­jat
siitä kauhistuisivat. Yhteiskun
tamme elää suurimman puutteen ja
kurjuuden painamana, mitä ihmis­kunnan
historia tuntee: lukematto.
mat leski- ja Orpojoukot yrittävät
epätoivoisesti löytää jotain pelas-;
tusta siihen kamalaan tilaan, jossa
he, porvarivaltion riistettyä heiltä
ellei mitään muita syitä löydetä, on
aivan kuin hyllyltä otettuna cvaltio-petos
syyte» valmiina josta tuomi­tessa
käytetään vaikka minkälaisia,
tuulesta temmattuja, Suudas Iskari-ottien
keksimiä todisteita, joiden no.
jalla mätkäistään tukuttain vankila^
tuomioita. — Mutta, kun heidän ai.
haista ammattiaan tarkastaa, niin
joutuu toteamaan, että he täyttävät
tärkeätä historiallista tehtäväänsä.
Rooman valta murtui, kun sen vir­kakoneisto
alkoi mädätä: Juudos
Iskarioien työt kantoivat hedel­män.
Samoin on, tuoreita esimerk­kejä
Venäjältä, jossa verinen kei.
sarivalta tarvitsi lukuisan joukon
vääriä ilmiantajia: Juudas Iskariotin
töiden jatkajia — ja sekin valta
murtui, — Sama tilanne nähdään
meillä^ tällä hetkellä: Juudas Is-karioitten
avulla raastetaan niitä
työläisiä komeroihin, jotka uskal­tavat
lausua riistoyhteiskunnasta
tinkimättömiä totuuksia ja valmis­tetaan
heille mitä raskaimpia kärsi­myksiä.
Sorrettu luokka tuntee, vuo.
ren raskaan painon hartioillaan, ja
sinä hetkenä, kun he kirvoittavat
päältään ahdistavat kahleet, on Juu­das
Iskarioitten lauma .pyylikäisty
pois ^yhtei^untanäyttämöltä, sillä he
ovat tehneet tehtävänsä, joudutta-neet
tilanteen kehittymistä sellaisek­si,
että työläisluokan - on noustava,
sen on uskallettava henkensä uhal.
lakin astua sen askeleenj joka tudt-taa
heille, vapauden, ' ;
Mtatttlmiei meni
fö, lohinen kai vi
äärän lopun, minki
täs neuvotteluko]
ja nyt tah
iäJJesefl vakavan
ME. lehtOi että.
IjT joyt konventsi
Kirjeenvaihtajillemme.
holhoojan, ovat joutuneet elämään,
tä mietteitä kantoivat povessaan va-j ja täten kärsivää joukkoa vastaan
listuneen' ajan murhaajaporvariston
tuhannesti petetyt "uhrit.
Seppeleen nauhoissa Tuettiin:
«Saänodan '«a&ka.- IcapitälSitistfeB
•halnalira hapaisen^^
mkUe töT«rilIeeiiu»'
Siinä tuntemattöinin sotataan' tuh
netu7den ' toverien mnistollansai fu
hännen kertaa viTpittömämpi, tttfaanr
nen ikerta asiallisempi, kum ne sil
vottomat valeptdieet; ja telkopj^yys^
mitä kapitalistisen''niaaihnan liyvih-<
ruokitut ja' koskaan mitään -vaaraa
nakeinättömSt' edustajat^ lausutviat
sasiiaiBa paikassa iaudsftessoan tub-tematonta"
uhiiaänV suorittafessaan
«suurta kanialliäta 'merl^ktteköa».!
Mutta N > i t a l i s ^^
sa on tiiiomltiiii k^olemäsn' Kaikki 'dx^
voke^. - ISi^ • ed#v:V^lnd||äbum >'4a i
«n ryhmä «Neroja» asettunut, pal­katen
palvelukseensa suuren liudan
Juudas Iskarioteja, joiden tehtävänä
on pöflgittää tätä väkivalloin pys-i
tyssä pidettävää yhteiskuntaa: fSUO-jeltäva
pienen riistäjäluökan ..^ öse-maä.^
ftmalla on kehitetty riisto sa­laiseksi;
että sen joukon; joka kät.
ten^ työllä täytyy huolehtia per­heittensä
töimeentiäosta; on ttiöa
mäl^dtftorita fUlla toimeen., tähän;
tilaan lii&nm «Nerob tahtovatkin ti-]
lanteen ijobtaa. Siltä samana'hei>-
bnä; kun ylcsikin rilstonalahien häi-l
i lS uskaltaa lausUa'julki ajati^-
sensa,' tai uskaltaa' vaatia itselleen
öiIte'ääi&,'on joukko. Jud&alskano*
tcjfarvalaiHmiiia&haahiaan nSttS 'tb^
käiaat JienkSSi l ^ i ^ ^
Joku aika takaperin julkaisimme
lehdessämme'artikkelin, jossa selitet­tiin
kysymystä, miten saada luok­kataistelun
kannalla oleva sosialisti­nen
lehti malidollisimman hyvin vas-taamaan
tarkotustaan, vallankumo­uksellisen
työväen luokan .asian
eteen.. Ja vaikkakin tuossa artikke­lissa
erikoisen sehästi määriteltiin,
ei ainoastaan lehden toimitukselle,
vaan vieläpä lehden kirjeenvaihta­jillekin
kuuluvien velvollisuuksien
täyttäminen, ei, kirjotubella, n^ikäli
se kosk^ paikkakuntauutisten kir.
jeenvaihtajia,' ole ollut suurtakaan
merkitystä.'Näyttää "siis siltä, että
tuohon tarkeään;>fleikkaan ^ ei ole
kiinnitetty sitä buomiotia, mitä asian
tärkeys ehdottomiasti vaatisi.
Juuri tuota *asiaa silmällä pitäen
'tahdbmmekin : Mrjeenvaihtajiemme
huomiota, (eikä ainoastaan kirjeen-'
vaihtajiemme, mutta myöskin kaik­kien
lehtemme ikann&ttajain ja jär-jelstomme
jäsenten)' kiinnittää un.
delleen asiaan. Voidakseen julkaista
hyvintoimitettua sosialistista lehteä,
^Yvltaan siinä muutakin' kuin leh­den
toimituksen omintakeisia jolco
uutisia tahi artikkeleita, siinä tar­vitaan
myöskin yhtenäisyyttä ulom­pana
olevien jouTckojen kanssa, si­ten
että julaistaan niitten kiijo-tuksia
ja uutisia. Uutta silloin kun
ei ole olemassa kirjeenvaihtajia, ei
voi: olla myöskään. eii paikkakun­nilla
tapahtuneitten asiain seuraa­mista,
jota toimituksesta ikäsin on
mahdoton tehdä.
r—'turnaa seatas
neet työläiset tapahtumista anna tisHM « iijv • • ,
toja. lehdelleen. Emme tatkota tÄ^tJteniationaleen, ^
lä, että nyt pitäisi ottaa.erikoiseyffipsen ja «'i'^^^
urheiluksi lehteen pitkäin ja as^^ '
tomain paikkakuntakirjeitteii läii^
täminen, mutta me taidomme pm
Iestämme painostaa, että kaikMali
ympäri Canadan olisi avustajia, jot
ka jostain merkityksellisestä tspsi
tumasta heti lähettäisivät lekdelli
tiedon. On muistettava, etlä^ju.
tumat on aina kerrottava tnoK^
silloin kun ne tapahtuvat, eilä.^
sään tapauksessa niitä siaisi jjtH
venymään ja vanhenemaan, ']&
ne menettävät merkityksensä. M
jottaessa on myöskin pidettätjp
•mällä- sitä, että ei kerrota mii
asiattomia, vaan yksinker^
asiaa, jolla on jonkunlainen riij
tus lehden lukijaan. /Useia|
pauksissa • (kirjeenvaihtajat tal^
alkaa paikkakuntakirjeenkin JOBI^,
laisella itse muodostamallaan ta|l
seita oppimanaan etuseremoniij^
jolla ei ole kirjotuksen kansaiit
tään tekemistä. Sellaiset etosöt
Äoniat toimitus tulee ehdottoiBi^
katkaisemaan, joten tämä saioti
koon siltä varalta, että sellaisiaiiä:
tettaisiiri välttää. Samom, teB
jeenvaihtaja on jonkun uutisjiö
paikkiäkuntakirjeen toimitukselle
hettänyt ja se lehdessä. yHMä,
olisi hyödyllistä katsoa rafssä k t t
kirjettä on korjattu, joten seumifft
la kerralla tietää ottaa huoijoi
:(5nlel]e,«ttä kerra
jät oikean urotyöi
;^sin. Vaan niin
j^pon pakottavi
tuonut ilmi. M
^ hän sanoi että
iaas. s- osastoa,,:
Eaet: nauroivat tj
ia asia ei ole SJ
erää sen enempi,
^ i s t a paperia 1
Ooottanut milloin
li työ, ei ole kuuli
täältä, sen puolest
taida olla häluaka
tiJä .asiaa katseli
paitaan puettu 01
suuresta merkityk
sainväliselle, jos e
senistöä. sellaiseksi
BÖssä toteuttaa sei
pitäisi tehdä agit
nille ja levittää' i
tekisi selvää sen
Pitäisi lukea sella
jotka julkaisevat
jotuksia, mutta
täällä ei luettavan
loninmassa ristiäs
lause "ei pidä 'pai!
tjnyt. odottaessa,
dastrialistiakaan,
ei sitä osota. Sii
notoan, että olem
tellisia ja että oll(
taikki käy 'hyvin
kea miten paljo o
hnlmniouksen h
paljon OBU on T
But Punaisen Tal(
Talisen hyväksi, i
telia niitä tuloksii
tanut
Jos paikkakunnalla on hyvät kir.
jeeiivaihtajat, vaikuttaa se lehden
monipnolisenmittksi saamisen.^ Jos
yksi tai ihenkilSä föyttää leh­den
p^^tat on leliden sisältö enem
män tai vähetoinänlmiva, sillä sa-v
mat lienkilot eivät 'voi kovinkaan
moiupuölisesti ^rjottaa, jotävasto^
kun lehdellä o];i hyvät Idi^eeiiv^ta-jati
'ja va^ka ne nyt; eivät eltdotto-itaasti
olisi sillä alalla ensiluokkaisia'
itaan, saftttOT yalkValnintBlrfrJ^^et,
joita uvflt Idijotelleet useammat to­verit
mofaipuolisuntta'lehteen. - >S^
^ t s i sillä tavaD|i'päastaan joukko-
'jen 'l(an^-^o^etuks8en^ ll^olgiset^
tm p u o l e s i <mt toistensa Icai|8^
sa Icoskettäses^ tfötaaäR&.-^i/j^-
misrmstrm^^tms^m Soi,
Tällaisestä menettelystä on sekafe
jeenvaihtajalle itselleen, että Ä
tukselle hyötyä. Kirjeenvaihtajal^
pii . mahdollisimman virheettm
kielenkäytön ja kirjotustavan y%
mltus. säästää aikaa kfrjeitten Ö
jäämisessä. . ^
Sen ohella, että' arvokkaat ja j |
alliset paikkakuntauutiset USM
lehden sisällön nionipuolisekji Ja ri-keäksi,
on sillä toinenkin siniia
tärkeä vaikutus. Useat lehden ti^:
jat haluavat lehdessä näfidä paifr
käkuntansa asioita ja mitä pani
min paikkakunta on edustettaaa I i
den palstoilla, sitä enemmän
della on tilaajia;
Ei voida ollenkaan sanoa, tfto-kö
paikkakuntakirjeenvaihtajilla,o5-^
si' kertomisen arvoisia asioita, M,
tämä puoli otettaisiin käytaoto^;
Paikkakunnat sellaiset kuin TmM
V a n c o u v e r , Sanlt Ste
rie,' p o r t A r t h n r, Port Wm
Timmins, Cobalt, vieläpä md.
muutkin ovat paikkoja, joissa ffl^;
tapahtuu kertomisen -arvoisia asJH,
ta. , Miksi siis yllämainituilla psO^i
kakunnilla ei oteta asiaan kjimiij*'
jäljestetä . kirjeenvaihtoa tai&otE^:
taan vastaavalla tavalla. On
tettava että jos tahdomme leMeaJ,
me: eteen toimia on toiraittav»Is-j
kiUa mahdollisilla menettelyt8Toi!Ii.| ^^^^
Ottakaamme siis tämä asia P°%fi|''yneiiTä taantuvf
nan alaiseksi ja järjestäkäämme ' ^ f l f t t ä j o s sen jäs
siten, - että mahdollisimman ifff *
kirjenvaihtajia lehdellemme a*',
siin juuri joukkojen keskuudesti
että tapahtumia kerrottaisiin )^-|
niiden' tapahduttua, eikä « i f
kuluttua tapahtumasta. 6 »^
meille kävisi, mahdolliseksi sejnf;
yleismailmallisten asioiden js «*;
kataistelutapahtumien yhteyJessa»,
timaisia (canadalaisia) asioits.
,• Te jotka ajati
Jltyä P. T, K:)
vapaa ilta
S. S. Osaston tai
tataionikomitea jt
kon torstai-illaksi
yorkelJittää itset
t«a, sellainen joi
nenToja toisille,
lia ilmi ne epä
«aattaneet niin
Inä edesmenneine
amme rakentaa
ii%ytta, mikl
*Föaiälle,-sillä '
.«nosta sanat: ett
teino työläisten
oiseisi on välh
tel -vaan on rl
,<<!cotavat käsite!
"ie ja sitten ai
•"flJekin, jotka
^vSenliikkeen \
Möa vaikenemisi
OBU nousta ylös
^Dn, niin lopulta
Matoa Vapa# M
veri, T(mntax^i^
1 Joululahjaksi
i »okbiir sen kä
JaniecllisuTitenBj
fettaran.
muissakin
'^/lapsemK
&mtid tilaj
le set
tehin