Vapaus, February 4, 1930

              Sivu 2 Tiistaina, helmik. 4 p:nä — Tues., Feb. 4 Nö. 29 — 1
m:
Ciiiiniiit aaoBiIuKa cröricstös «tao* aioeabnsstuja. Omatjr Ssd-
VAPATfS'(Ubntjr)r -
« t a a of Fiaaitb Vozkexa la-Canada. Pal>luiied dallr at SnSbvij, Oatatta.
1 ^'^k^ttmf OUiei ItttMatat;^ Otfaaa; a» «tcaad cfai» matMr.
TaUaitoa, fcooltori, köiakaajrpa Ja paino oinaMa U l o t a E l a Strettillä.
~I>MtioaoU: Vapana, Box 69. Sadbiur, Ost. ^ '
>ahaI>Bat: Kaauori lOSt. — TaioUo* S36V. — KirjaJuoppa Z3S7W. .
viMtte*: Qfäea-(iob " « k . miratitemtaxi, *u.) 1038-Editor S36W^-«ookitota Z387V.
• ManatdiS 1. W. A U < i T i i t.
2PCDce, BooicstaTS and Priauliop: Vapaa* BoiUiox. Elm Stitet.
A U jnail to fce addtoaed: Vapana. PX). Box 69. Sadboiy. Oat.
TILAUSHINNAT: ^,
. l »k44J0, < Vk. tZSO. 3 Ik. »1.7S ja 1 kk. %\M. — •adfarilloihia )a &um>ea aeki
^ «OmaaUlas 1 *k. ««.00, 6 kk. « 3 ^ ja 1 kk. I I J » .
• •-HJ«mi»B<.NAT-VAPAUDESSAJ " . . .
Kirieraatoilmotakart » I JO k«Tt«i-«2.'oö' k»k«i k e r t a a . ' ^ A»ioluttooii otenneffl» oiraeiitoi»«rtBka«<
U « ydOMataoma. — NioeamaalloUoolukaet SOc kerta, IIJOO S kertaa. — SyntymäiUaotuk^et laa­keria,
« 2 4 » 3 kertaa. — ArootoeroilmoHitiet 12.00 kerta, X3M kakat kertaa. — Kiitofitoonikaei
HJOO keru. — Knolemanilmotakaet tZM kerta. 50 Uaimakri kiitoaUuaeelu tai muUtoirarfylta. -
Halataan tiedot ja ow>teilmoti>kact SOe kerU, S I k o l m e kertaa. — TiUpäiailmettajicn ja ilmoto*
(CenttaBtiM oo, «aadittaeia^- I3>«tett3Tä Oaaofädiista etakäteea;
Ceneral adrertiilnj reJ«,jTie.p'«Ärt*'4^»<*.- WiBlÄ for a£n»la teaertloa, 75«. The
/apaoa ia tke be«t adtertiaioc mediata amoog tba Finniab peop]« i n Canada.
~^im af te mtllotn talMaaa aaa >«>tantu eaaimäiaeeo kitjeeKens*. klrjotlakaa ^adelleea liikMea
fltiltalao penoooalluella slmcUä: J . ,W, Alilqriat, liikkeeoboitaja.
Eilisessä "Vapaudessa" kerrottiin, että Packardin aulotrusli oi
viime vuoden tuotannosta pusertanut osakkeen omistajilleen S25,li>3,-
25^.38, joka teki 15.1 prosenttia enemmän kui/i edellisen vuoden riis
tösaalis. Kuten tiedetään luottaa Packard loisto-autoja miljonääri
pofsastelijoille/ Packardin työläiset saavat sensijaan tyytyä "second
hand" Fordiin, mikäli hiellä ansaituista palkkasenleistä saavat kus­tannetuksi
ilselledh tällaisen "ylellisyyskapineen^.
• Muuan loinen viime vuoden liiketoiminnan "saavutuksista" an
saitsee huomiota. Kapitaljstilehdet mielihyvällä kertovat Canadai
tilÄu^elUsen "edistyksen"*'ja. hyvinvoinnin" eteenpäin menosta ja
mainitsevat m.ra., että n. S25p,CKip,000 maksettiin osinkoina canada
laisten korpöratsioiiieri osdckcidien omistajille kuluneen vuoden ai
feana. Nämä nuräeiror käsitt^^^ 50a Canadan osakepörsseissä rc
kisteröityä aryöjpaperia. Yii^^ aikana jaettiin osakkeiden oniis-tajille
lukuisia yUmääräisia *'bpn^ voida verrata niihin
iyövauhdin kiihdytlämrsetisi j verirahoiliin, mitä täkäläisten
kaivantojen työläisei saavat '•höniiksen" nimellä). Tavallisiin neljän-n^
svuosi-"dividehdeihih^* iisättiin viimeisen neljähnckscn aikaii.
§10,000,000. • •
Tälle pohjalle rakentuu "hyvinvointi" Canadassa samoin kuin
muissakin 'kapitaiisUiiiaissa. yksinkertaisille työläisille koetetaan
siitä-huplimatlä uskotella; että he olisivail muka jonkinlaisessa kiitol-
Uiiiuden^ veläsäa yallilseyallc' yhteiskuriiajärjestykselie. Menestyksen
lijtovat kuulemma ävoiiiria "eivät pelkää työtä", vaan
ponnistelevat etefen^äin. IJno^^ mainita, eitä nuo "menestyksen
t i | l " ovatkin etubikeute^^ miehiaämät ja että sen kautta
p|äomanomistajat saavat'm^ kiristää nuo eadat miljoo-liat
"profiitlia" niiltä **lyöU^ ioilta he kaiken l i -
sä|k:pi-vaativaa nöyiräa kiitollisuutta siitä, että heidän sallitaan raataa
a^usta,.chtoo3een,'\ynap}tääksew ;. .
• n,V\ i-«lr. •
j]) IVöllöriiyys, jok" on suuresti
kfisvanqt taloudellisen; laisin saayuttauuf aivan katast
r<^ni8isen laaj tiuden' l^afe ^H^en oii' tiefentdih icnc^ct syyt. Sak-
^s^on nimittäin*icielnt^^ riistpmenetelrtiät huippuunsa
T^Jäisten tuotänlotehöa 6n k^röiteiiu yha kireamiiiillä lyömerietelmil-la"
j^a' tekniUisiliä' |>a|-änntii4llla^ Palkkoja on jalkuyasti kiristetty.
ly< oäjy^ää' piä^eniifeltyy'' työläisten selkänahas­ta
sicrtoiioastaan 'suurej: ^^otaVötya^ inuila myöskiiii kohottaa Sak<
sa t«QU)[suui'$,o'de'nm^ iidlpailu
ki iiy9,\ jä tiirvägj ^£»Jj^ säännöHise
H yiihfenj;k^et^'^jrfka^^^^H^^^^ kaj)itaHste)a; l i ­sä
jn8ah'"yriUeii&y^^^ ^: y.. ........ . i . ^ ' . "
5' 3^olimÄiset 3 i i a i ^ ole jaksaneet nielU
läheskään kaikkea sifö hyödykepaljou(^ mitä kiihtyvä tiiotantopro
sessioon synnyitänyt. ' s''lä työ
lefiostusmenelejniät' sjellaisenaan" loiVat tyÖU^ josta vuorostaar
johtui' väestön ostokyyyii Vä^ent^^ Kun ulkomaiden taloudelli
sessa tilanteessa tapahtui sutunii kehitys, |oli seu
rairksena 'yleinen liike|»uta, "mikä on nyt 'karjfsJänyt Saksan/tilanteer
y^^teiskunnallisten niuni^^^
Saksan kansan {>ohja%rroksei sodasta saakka elä
neet kädestä sauhun.- Eliniaso öri alentunut hirvittävästi. Itsemurha
ja rikollisuus ovat paisuneet ennenkuulumattonia^ määrässä- Kur
tällaisessa maass^. kaiken kukkuraksi pulikeäa faloudeltineii kriisi, jr
10,000,000 ihmisiä jbu|uu iy^^^ johdosta kärdimään suora
naista nälkää, on lictppö >[nimärtää, etta yallitscva kapitalistinen vai
lajärjest^raä joutuu ary^lut^^
Saksan^proletäriaatti'oh kaiken'1^^^ niaailnian sodan jälkeei
joutunut kokemaan sellaisia vallankumouksen öpcti^ että sosiali
Jemdkraattiseifa' pklurit^^^ ei cnään voida kovin kauar
pitää kurissa Ivurjuuleensa. kylläsiyrieitä pohjakerroksia. Sos.demi*
ovat päinvastoin niin moneen kertaan paljastaneet isänmaallisen op
portmiislisuutensa Nosken j a Scheideniannin haUttuskaudesta Mulleriii
ja Zoergiebeliin saakka, että fyöyaenluöltka tietää, mitä sillä taholta
on odotettavissa.
' Kommunistipuolue Saksassa on voimislunul. Se saavutfi viime
vaaleissa loistavan voiton. Sen taistelu järjestöjä ja taistelutarinoa
ei ole voitu hävittää. Saksan porvaristo täysin käsittää kumoukselli­sen-
puolueen taholla uhkaayan vaaran. Kapitalistisen järjeslelmän va­kava
kriisi, Jollaista Saksa ei ole kokenut 1919—20 jälkeen antai
suunnaltoman sysäyksen maan kumouksellisille voimille. Viimeiseni
epätoivon tekona on sos.dem porvarillist<^n vallanpitäjien hyökkäy:
koimnunbtipuolupen johtajistoa vastaan. 76 johtavassa asemassa ole
vaa kommunistia on vangittu. , Luullaan voitavan asettaa «ulkuja ku­moukselliselle'
liikkeelle tekemällä johtajiston "vaarattomaksi"
^ On tietenkin vaikea punnita, miten iropeasti ja mihin saakka Sak
san tilanne tulee Iällä kerralla kärjistymään. Mutia joka tapauköes
sa se on varmaa, että kun tilanne tulee "kypsäksi" kumoukselle, voi se
pienimmästäkin ulkonaisesta lisäsysäykseslä leimahtaa ilmiliekkiin,
vaikka vanhan järjestelmän pönkittäjät koellaisivat kuinka tarkasti
tahansa tuhota joukkojen johtajat.
kontrollin jättämistä hallituksen työnvälitystoimistoille, jotta sitä voi­taisiin
säännöstellä lyötilanieäden mukaisesft
Tällaiset uudistusesitykset ovat tieteqkin kaikki vain hetken ti­lanteesta
syntynyttä suunköpua. Jos työttömät jättäytyvät sen varaan,
saavat he kernaasti kuolla nälkään. Kiillä paikkakunnilla, missä iiätä
on ajanut työttömät joukkptoimintäan, johtaakinIkonimunistipuölue tätä
toimintaa suoranaiälen käytännöUisten vaatimnsten merkeissä. Työt­tömille
vaaditaan joko lyötä täydellä palkalla tahi vastaavaa viipymä­töntä'
avustusta.
Mitä työttömyysvakuutukseen tulee, vaaditaan sellaista ty^tomiä
todella turvaavaa vakuutiista, jonka kustannukset suorittaa työnantaja-luokka.
• Työttömille osoitetaan, ettei minkäänlaiset "ylhäällä" tulevat
valereformit paranna asemaa, vaan todelliset parannukset jdievat vain
työläisten sitkeän taistelun kautta.
ka as, etenkin härmäläiset, kun saat­te
kuulla omafi kansallislaulunne:
"Minä olen Hännän kankaran pääs-tä."
Ja entäs sitten ne omat lau-
Washinglonissa toimeenpannussa valetutkimuksessa, joka._ koski.^iei^5..iHkke^^_kaifeki luokkapettu-sjrmys
täytäntöön panosta aletaan
luikkimaan metsään ikäänkuin pe­lästynyt
koira joka juoksee häntä
koipien välissä. Tämän voi tehdä
suomalainen .niinkuin ranskalainen- ' Iqnikkarimme — ovat oikein yhdessä
k i n ja niin päätös o& rikottu; ne aKfcneet sepittää kotikeittoisen kui>-
jotka haluavat olla päätöksen taka- letin. Niin että kyllä sitä on y h -
n a saavat mntkftpa'^Ti kämjältä. deksi illaksi TTä1kä1,spmmäl'ftkin mu-
Etenkin tänä talvena on juuri use- | s i l k in janoiselle varattu tavallinen
ammajla kämpällä suomalaiset näy^ kulaus. -— —aio.
täneen kaikkein matelevinta osaa,
joten siitä hyvästä suomalaisten
järjestyneisyydestä ei kannata yl­peillä.
Tämä ilmenee - vielä enem­män
juuri hiljan Suomesta-.tuleiden
joukossa, joten on sitä matelevai-suutta
vielä Suomesta " tulijoinkin.
joiärassa. El kyllä ole ihmels^n,
siflä 'Suomen nykyinen tilanne ajaa
laivakapitalislien palkkaaman William B- Shearerin vehkeilyitä Ge­neven
laivastokonferenssissa, silitettiin tämä suurpääomien diplomaat­tisia
inlriigejä valaiseva skandaali tcketnällä Shearerista kuuluisuutta
tavoitteleva seikkailija, mikä oli uhrikseen saanut muutamia 'Sriatto-mia"
laivarakennuskapitalisleja. Joku Shearerin esille pöyhimä "sa­lainen
diplomaattinen asiakirja" tuli "paljastetuksi" vain jonkun yk­sityisen
tekemäksi "poliittiseksi pilaksi" fa koko Shearerin juttu pai­nettiin
hellävaroen vihreän veran alle. Ainoa ulos näkyvä totuus
tässäkin oli näiden vehkeilyjen tulokset — Geneven laivastokonfe^
rcnssin epäonnistuminen ja salojen miljoonien dollarien sotaläiyati-laukset
U. S. A : n viattomille laivarakeniriisjiohatbille. Sanotaan että
Shearerin skandaali sai painua piiloon, jotta ei syntyisi epäluuloja
nyt parhaillaan istuvan Lontoon fäivastokonferenssin suhteen;
J : L. Garvin Lontoon "Observerissa" ylistää Saksan imperialismin
rakentamaa uutta 10,000:n tonnin' murha-alusta "Ersatz Preusseiiia"
suunnittelevien aivojen viimeisimmäksi saavutukseksi. Hän väittäiä,
että laiva koneistojensa ja muun tehonsa puolesta voittaa kaikki, mitä
tähän asli on rakennettu, ja että se tekee toisten" valtojen saman
kokoiset risteilijät aivan merkityksettömiksi. — Englannin amirali­teetin
ilmoitetaan vähentäneen tämän vuotista laivastoräkennussuim-nitelmaansa
n. puolella muka osoituksena vilpittömästä harrastuksesta
laivastorajoituksia kohtaan. Olisikohan tässä rakennustoiminnan lyk­käyksessä
tekijänä pyrkimys pysyä tekniikassa eikä ainoastaan paljou­dessa
"ajan tasalla"?
"Porvarillisessa yhteiskunnassa on elävä työ vain keino millä
lisäläun yhteen kasautunulta työtä (kapitalistista rikkautta). Kommu­nistisessa
yhteiskunnassa yhteen kasaantunut työ on vain keino millä
laajentaa, rikastuttaa, edistää työntekijäin olemassaoloa".. — M a r x :
"Kommunistinen manifesti." ' •
"Porvaristo on., maailman nlarkkinain riistämisen kautta antanut
ioka maassa tuotannolle jä kulutukselle kosmopoliittisen t luonteen.
Vanhoillisien suureksi suruksi se on vienyt teollisuudelta sen kansal­lisen
perustan, jalla se on seisonut. Kaikki vanhat kansalliset teolli­suudet
ovat hävinneet tahi päivä päivältä liäviavät. Ne saavat väis­tyä
nusien teollisuuksien tiettä, joiden käytäntöönqttaminen/tiiilee e^
kj^syrhyksekäi kaikille siyistyskansoille; teollisuuksien, jotka^iM\^t
jehäaii niuokkaa äinoustaan koUmäisja raakaJaincita; ja joiden"iii^tlci-
La e|;kulqlcta ciiään^yksinoinaan kotona, ^aän rnaaplalldn Vaikilla l^ijl-millu,
.Vanhojen tarpeilleii. Ulalle, joita kotimainen tuotanto saattoi
tyydyttää, lulee uusia tarpeita, jotka tyydytyksekseen vaativat cta^
mailien ja ilmastojen tuotteita. Vanikan paikallisen ja kansallisen eril­lään
ja omistaan eläthisen ti(allc tulee kanssakäyminen joka suun­nalle,
yleinen Kansojen riippuvaisuus toisistfian. -
manifesti."
rit ja sosialifascistifein, jotka ovat
joukkoa alentumaan vaikka minkä­laisiin
tehtäviin.
K u n kämpillä on tällainen Ulan.
ne, niin siltä voi ymmärtää mihin
tämä johtaa — kaupunkiin tultua
mennään näitä kärsimyksiä muka
kapakkaan parantamaan. Muutaman
päivän j)äästä mahdollisesti kovalla
plnnistyksellä saadut penningit ovat
loppuneet, joten nälkätaipale on e-dessä
heti. koskaan ei tahdo voida
nousta edes suoranaisesti ajattele,
niaan tilannetta mihin työläisjouk­koa
tämän kautta painetaan.
Järjestyneis3r3^tä tarvitaan, mutta
miten voidaan sitä alkaa tekemään
tämän joukon keskuudessa on pul­mallinen
kysymys. L.Y^I. imlo (Ca­nadan
metsätyölälsten unio) on Jo
pitemmän ajan koettanut päästä t i ­laisuuteen
järjestää näitä joukko­ja,
mutta sekään ei ole vielä suu.
remmassa xnäärtn siinä onnistunut.
Tähän asti on suomalaisten väite
Ollut, että kyllä me Järjestjrmme
jcs vain saadaan ranskalaiset jär­jestymään,
mutta feaikki viimetal­ven
esimerkit näyttävät että meillä
on suomalaistenkin kanssa vielä pal­jon
työtä ennenkuin on saatu ne­kään
.järjestettyä. Suurta Joukkoa
sucmaiaisislakin pitää melkein alu».
ta aikain aikaa kasvattamaa ym­märtämään
järjestyneisyyden tar-
Ijeellisuus. Vaikka he huomaavatkin
jo että väärinkä3rtöstä on olemassa,
mutta kuitenkaan ei heillä ole tar­peeksi;
tietoisuutta eikä niiestä^ käy.
dä tätä epäkoh^ korjaamaan. Ja
sitten, ranskalaisten jäirjestäminen
kysyy pitkäaikaista ja perusteellista
työtä ennenkuin heitä voidaan saa.
da öuwenimissa joukoissa' mukaan.
RfihskÄiaineh metsämies aines on
hyvääV tal5teluintoista, mutta hejj^tä
puuttuu tietoa, heitä ei ole. vielä
mMiniadn. s'äatii n i i n ? p k ä M '
kaa'''j.^ies£<milin';sidöt;uksi''e^^^^^
;y4tit',^.'iiÄtä'',;i^vattaa='\%' "tiieidäii-joukdstaiatt
säätii tietöistä kasvätus-i'
tj'öri tekijää, joita tarvittaisiin. K a .
tolilalnen ""kirkko, johon ranskalaiset
ovat sldQt^tuna pitää tarkkaa huolta
siltä, e^el mitkään radikaaliset vl-
"Kpmmunistint^i ^'aiidukset /vato ^^äsjsi työlä^^^
Kirkland Laken uutisia
Nai»liiton ' kokouksessa tammik.
31 p. osanotto oli tällä kerralla
laimea, vaan ehkäpä johtui , siitä
että oli kova pakkanen ulkona, et-teiväc
pitemmältä matkalta viitsi­neet
lähteä. V a l i t t i i n N y r k i n toi­mittajat
seuraavaksi ken-aksi. Sit-te
muutettiin kokous työkokouk­seksi,
koska johtokunnan taholta
ilmeni eitä se on välttämätön pitää.
Organffeeeraaja luki sihteeristöltä
tulleen kirjelmän koskien neuvot­telukokouksen
järjestelyä. Valit­t
i i n 3 edustajaa sekä varalle 2.
Sitten 5-henkinen alustuskomitea.
Sihteeristön valinta jäi seuraavaan
kokoukseen. Agit.-komitean raport­t
i hyväksyttiin. Toveri Tyyne Nei­l
in huoleksi jäi pioneerien ohjaa­j
i e n jäijestely. Päätettiin julkais­ta
Venäjältä lähetetty runo Vapau­dessa.
Naisten iltamista v.k. 15 p.
oli tuloja $35,00,' menot $18.75,
jäännös $14.75. Tässä itilaisuudes-nistit
olemme vaan osa luonnosta ja
j3 perin herkät; olemme sitä väk^
jotka kaikkein ripeimmin pyrinnne
luontoa taivuttamaan ihmiskunnal­le
soveliaammaksi elää, splä ne on­k
i n vaan kommunistit jotka elävät
tälle mailmalle eikä haudantakaisel­le,
kuten n i i n suuri osa vielä elää.
Lenin miustojnhlaa mekin tämän-perän
kommtmistit päätimme viettää
niinktiin ainakin 21 p. tammiktmta.
mutta ne suoranaisesti epäonnistui,
sillä väkeä ei saapunut n i i n paljon'
että olisi voitu ohjelmaa suorittaa:
saapunut oU vain jokunen nuorem-ihjeinB'
paa väkeä, vanhempi väki j a suuri
osa nuorisostainme loistivat poissao­lollaan.
Tämä edellämamittu seikka
panee melkein pessimist,isek.si meidän
kommunistisuudestamme optimisti-slmmankin
henkilön. Jos olette kom­munisteja,
näyttäkää 'kommunistinen
kurssinne. Mitä merkitsee mojoa
kämpän nurkassa j a ajateUa, vaikka*
ne ajatukset olisivat turkin punai­sia,
kun käytännössä vätyst^llään
kuin kaikkein saamattomimröat vä-tykset.
Onko se punaista kurssia mi­tä,
osotatte, vieläkö viitsitte kerskua
punaisuudellanne. Mitä sanoisitte
silloin kun teidät kutsuttaisiin bar-rikaadein
luo tammikuun pakkasilla,
niirikuin kutsuttiin Suomen punikit,
ottamaan paikkanne ketjussa nälis.
sänne, "riekaleet pääUänne, tai että
jolloinkin joudutte työttömäui ar­meijaan
riekaleissanne, nälkäisenä
vartomaan soppa-annosta, jonka
teille antaa joku pelastusarmeijan
sa ai-vottiin se toppatakki. Jäi armeliaisuudella leveUevä kersantti
'Kommunistien tulee ponnistaa kaikki voimansa suunnatakscen
köjen- "keskuudessa " kasvamaan ja
siksi kirkko koittaäkua järjestää o-mia
nnloitaan (ajatella khrkon uiuoi-ta>
joiden pitäisi alkaa työläisjouk-däii'
imölestaan
dji
työväeriliikkfeen ja yhleiskurinallisen keliityksen yleensä kaikkein suo- koja johtamaan ja taistelemaan hei-rimä
jd kaikkeiii nopeiM^^^^ ^jj^. M Ö « ; w r „ « i i . r f - a o «
tataarin;yleism?ailn;^^l|^^ on kiistäniälön tot^u?(.:..Riutta
btettaWoii 'pigni- -asfcei kauertimää iriä^Öjäan aslc^ f.sa^iaan - squifc-taan
--^ j a totuus muuttuu erehdykseksi.' Sanottakoon,, kuten saksalaisei
ja englantilaiset vasemmistoköniniunistit, etta me- timnijjsUinm^^
yhden suoran tien, että me emme salli luovimista, soyittelcmisla, kom­promisseja,
j a se tulee olemaan virhe, joka voi tuottaa, osittain on jo
tuottanut j a tiioUaa, mitä vakavinta vahinkoa kommunismille. —
Lenin; "Vas(enimislolaisiius lastentautina kommunisinissa.^*
Lenin antaa riaitä ohjeita vasenimistolaisilie iirtoilijoille, jotka
vallankumouksellisessa Jyrkkyydessään haluaisivat hypätä suoraa pää­tä
kommunismiin, mutta jättävät huomioon oM;.^at ta its^^^
teen vaatimukset j a taktiikan taistelussa tämän päämäärän saavutta­miseksi.
S. J . osatson iiäyttämö.UIan näy-telmäkomltea
järjestää 'sunnuntaina
t.k. 9 p. näyttHmöQ tiuslen välinei­den
hanklntar^baston ^yy^lKs).
saincn osastomme^ näyttämötoimin­taa
seurannut on huom^niifV i^iut-'
eellisuudet > näyttämömme laitteissa,
cnutta alkavana osastona einmeole
voineet enempää ..saada uluatttia
näyttämön laittam^een, koska muut
puolet myöskin vaativat osansa. N yt
On osaston johtokunta' kuiteiikin i u -
vanuut käyttää hiiomattayan sum-taan
j a myöskin koettavat ^aikenlai-sfflte
valheen kengillä ratsastaa, ker­tomalla
kämjtän oloisijä parempaa
k u i n ne tod^iUsuudessa on. Qtiebe-dii
kaupUnl^tsi vtedään. paljon
niiehiä etenkin'^hjolsräi^ tiaet^
sätMHtn,' Jbssä bh suuret metsätyö-alueet.
. " -
quebecista lähaetään \demään l a l .
v c ^ a 'alkumatka n. parisen isataa
mäillä ala$'Sjt. L»wriBnCe jokea Ja
sitten r a r i t i i M t a thetsiih.' Latvoista,
jotka' mielilä koljettavai on osa val­t
i on j a osa yksitsristen. Laivoissa ei
tavallisesti ole mitään hyttiä, ei
m s ^ i i p a i k k o j a eikä' itsuimistakaan
ote mitään " t i e t o a , ainoastaan aje*-
^ a n " u u s r e n k u U i s i e n " S t ä m S l^^ruumaan
- Ja n i i n sitä lähdetään, joten kule.
tus on hjr/in "alkuperäiseDä" asteel­la.
Teissäkin (äisi inUoa korjaiiksen
NilkäisiHe tyQttömiUe syötetään
^'reformeja''
Nälkäisille työtlömille syötetään "reformeja"
Otettuaa^n ensin umpimähkäisen asennon, eitä nykyinen lilanne
lyöltömyyleen näliden ei muka ole erikoisen kireä, Ja ellei sillä ole
mitään syytä toimenpiteisiin, on liittohallitus nyi huomauUanul, cllä
se saattaa harkita maakuntien avustamista, jos työllöinyyden "kont­r
o l l i " käy ylivoimaiseksi maakunnille.
Ja Winnipegissä pidelty länsimaaknnl^ kaupux^iien niajiuicn
u^uvotlclukokous on laatinut reforinistisen uudislusolijelman, joka esi-
.letaäp liittoballitukselie. Siinä kehoitetaan liittohallitusta avustamaan
.maakuntia, suorittamalla kolmanneksen maaktmtien työttömyjsme-noista.
Edelleen esitetään .tavanmukaisien "tutkimuskomissionien a-eettamista
ja työttömyysvakuutuslainsäädänlpä sekä siirtolaisuuden
ynnä maalauksiin, ijotm' voimme
itten saada paljon paremmin/kap».
paleet näyttämölle j a tulevat myös­kin
silloin paremmalta'^nästtäpään.'
Näytelmäkomitea on järjestänyt erl-^~
koisen iltaman kootsdcseen vt^roja
tämän suunnitelman toteuttamiseksi
samalla kehoittaen kaikkia näytel-
. n i c n harrastajlsk saapumaan haa-illc.
Sisäänpääsykin bn vain 30 e.
Ohjelmassa on vallan näytelnaälU-aen
puoli edustettuna erUaisine kbh-tauksiheen.
Takaamme että tämä i l ­tama
tulee olemaan yksi nautintb.
rikkaampia iltoja liaalillamme. T u l -
kaa siis kaikin suhntu|^tai-Otääa
haaUUc. kello 8J30. ^ ;
. Metsäiniebiä^ a ^ paumiuin,
kaupuifsiin, osa o n jo tultut jä a ^ ia
vain näkyy -.lisäiä tuicyän., Työt . a i ­kaa
käydä aina vähenmiäHsi käm­pillä.
Nyt kun nuehiä on tullut
käupimgiin. kertovat he ylemsä Que­becin
metsätyöläisten o l o l t a huo­noa,
eikä hyvää. -
Miehet enimmäkseen pagfripuu-kämpillä
ovat suomalaisia j a rans­kalaisia,
ja urakoitsijoina on rans­kalaiset
pikku yntt^ijät, joista tise.
ammat eiyät osaa muuta 'ktmi räns-kan
kieltä; sämöin "suuri j o i ^o
ranskalaisista met^tmiehista,
yleensä tanskalaiset" eivät suosi icb^
vinkaan paljon englanninkielen op-pimista.
T^öhväUtystoimisto^ jirt.
ka "sippavaat" miehiä jDoetsaän. kis-varaa,
k o s ^ <kc^ l^^cUstä pitää
niaksaa. llaivoIUa tarjotaan kyllä
ruakaa, mutta niukasta ateriasta kis­kotaan
kiilUs' malcsu. Väliin talviai­k
a n a voi l ^ v a .^ädä ^itcrnJt jäihtn ja
saa bliä pitkät ajäi sUnä emienkuin
päästään taasen matkaa j£»tkamaau.
Perille ixiästyä nähdään että
käm^t ovat kaikkia; muuta kuin
ilimis.-asuntoJa: ii 'Jatka leyieään ja
27 ](ritlcän jä 7 Jt^kaa kbrkeaan kämp-
' • sttUbtaan 28 miestä j a yieig ku(^
is^Mm ja loimet näissä
I c a m i i ^ ^ - ilma ön sillolrij
m i ^ : isietämättömintä' j ä , myrkyllis->
ta| i^tää olla hyvät Jauhkot ettfk
yc^. cu^oitiaä sen v e r ^ tästä ilinaa
jo(ta v b i ^ elää; lääkärin hoidosta |^
ei ole putettakaan. siOä bn melkein ~
ymmärrettävää, että mitään lääkäriä
ei tällaisiin hökkeleihin voi viedä-kään,
sillä nämähän ovat täyydel.
karia" sa^da ' suurempaa' tflaa päiden
tyiMistä^'"'keskiiiidessä
tenkiii Voitaisiin saada paljon a i ­kaa
kasvatuksellisestikin jos edes
sekin " a i n e s , joka pitää itseään
ed|llä toisista, yhtyisi unioon Ja
alkaisi tekemään työtä järjestymi­nen
hyväksi. Vaikka suomalaiset
metsämiehet ja heidän Joukossaan
aina osa muitakin olisi järjestynyttä
jbpkkoa, niin voitaisiin kuUefcin
kämpälle tai ainakin kämppäperu-kalfe
järjestää yhteys union toimis­ton
kanssa kaupimkiin, josta lähetet.
täisiin' lentolehtisiä ja muuta kas­vattaa
klrjaillsuutta kämpille luet­tavaksi
rans'kankielellä. Silloin a i.
näkin se joukko ranskalaisia jotka
ovat lukutaitoisia tulisivat saamaan
jonkun verran kasvatuksellista tie-tc^
työväen järjestöistä ja järjes­tymisen
tarpeellisuudessa. Tosi kyl­lä
on, että suuri osa ranskalaisista
on vielä luku- j a kirjoitustaidotonta,
jbka suurelta osalta myösk^ lankeaa
katolilaisen k i r k o n ansioksi: Ainoas.
taan tällä tavalla voidaan alkaa
poistamaan niitä epäkohtia mitä ny­kyään
on, mutta niillään muulla
tavalla ei meillä o l e ' mitään mah-doöisuutta.
Joten yhtykää L.W.L
Uin jäsennyteen ja sen kautta jä
ohjeiden jälkeen tekemään» työtä,
niin, pian nähdään tuloksia Quebecin
inetsämiesten asemassa. — J . S.
omalle paikkakunnalle. Sen sai A.
Kyröjärvi. Kiitos kaikille eri paik­kakunnille
avustuksesta Kirkland
Laken naisliiton puolesta.
Täällä vietettiin viime keskiviik­kona
kolmen marttyyrin muistojuh­laa
(Leninin, Liebknechtin, L u ­xemburgin).
Juhlat onnistui oi­kein
hyvin j a mikä on mainitsemi­sen
arvoista on se, että meidän
]7ioncerit suuren suurena joukko­na
avustivat ohjelmallaan tätä
laisuutta. Toivon vaan edelleen
meidän varhaisnuorisolle tällaista
innostusta, niin .^voimme sanoa, että
saavulamrae hyvän tulevaisuuden
koko köyhälistöluökalle. Tilaisuu­dessa
puhui^ov. N e i l . Hän puhees­saan
teki laajaperäistä selkoa tä­män
juhlan tarkoituksesta agitat-sionin
merkeissä j a yleensä koko
maailman luokkatilanteesta.
V a l i t t u .
eli martta. Sitäkö vaan odotatte, sit-tekö
vasta lähdette liikkeelle kun
farminnekin osottautuu turvatto­maksi
ja saamme edellä kerrotun-laiset
kaameudet kokea. Sanotte, e i -
teihän nyt ole kuitenkaan vielä noin
kurjaa kuin olen tässä kuvaillut.
Mutta saan luvan •hoksauttaa, että
Can. Suom. Järjestön putuj
ganiseeraajan, toy. Martin Beaä
sonin matkaobjeima jaötuu
vasfä.
Osastojea j a tovereiden seun
l a paifckak\mmUa pyydetään i
kimaari tUaisui(s haaleille an;
tottyifiä pÄivlnä Ja ilmoittai
niistä hyvin.
5 p.. helmik. White
6 p. helmik. stic
7 p. helmik. Long
8 p. helmik. g
(Pyydetään tulemaan Matta'
noutamaan)'.'
9 p. helmik. QI
10 p. helmik. Roseg
(Tulkaar asemalle iltajunalle)
11 p. helmik.
12 p. hehnik.
13 p. helmik.
14 p. helmik.
15 p. helinik.
K . 17 p. helmik.
Kirkland ]
Larder ]
Rouyn,
Kirkland:
^ u t h Porctt
Tint
(Aluekomitea voi järjestää •:
m.insiri, So. Pbrcupinen ja Pott
Ien tilaisuudet näiden 6 päivää:
la, miten parhaiten sopii, ellei i
esitetty järjestys öle käytännöllii
18 p. helmik.
19 p.
20 p, helmik.
(Sikala).
22 p. helmik.
23, 24 p. helmik
25 p. helmik.
2J. S7 p. helmik.
•South Porq;
PottB
Pyne Towt
Cochi
He
Nai
Port Ari
taisimme sillä Jotakm kunniani
tuksen tapaista, vaa nsiksi,
M a r t t i on jo vanlia mies ja aifc
tarponut säälimättä itseään E
koissa j a kinoksissa, joten on a
l a i k a l l a a n , että vapautamme h
kyydltsijän etsimisestä ja tien
selemlsestä, mlllbm se suinkin
mahdollisia.
Can. Suom. Järjestön T. P. Km
John WIrta, sil
' Dunblane,-Sask.
Tämänperän ihmiskunta on ollut
kylmimmän talven puristuksessa m i -
tä tunnetaan miesmuistiin. Talvi a l ­koi
äikälsöiäyHäsyHä jä öri jatkunut
kylmänä ja tuiskulsena. Farmaria
kuitenkin Ilahuttaa toivo hyvästä
vuodentulosta ensikesänä, - sillä he
povaavat, että Jos on kyhiiä talvi,
n i i n : tulee'lämmin ja sateinen kesä
ja'samalla hyvä viljavuosi. Mutta sa-mdlla
he myöskin tietävät, ettei 'hy­vä-
f viljavuosi paljoakaan auta itse
maanviljelijää, nimittäin sitä maan­viljelijää
joka asuu farmilla, yaau
hyvästä sadosta hyötyy se farmari,
Toyerit! Ylläolevat huomautt
asemille vastaantulosta eräillä j
näin hullusti on jo asiat kautta maa- kakunnliia ei ole siksi, että tarl
ilman. Olette kai vaivautuneet niin
paljon, että olette lukeneet sähoma-lehdistä
K i i n a n nälkäkuolemat ja
seuranneet taisteluita y l i maapallon.
Meillä täällä farmeilla ei ole vielä
tarvinnut aseelUseen taisteluun, mut­ta
on Canadassakin jo oltu aseelli­sessakin
voimahi mittelyssä, työläiset
ja porvarien hurtat. Ei ole samottu
milloin tulee meidän vuoro. Onhan
niitä ollut kapinoita maanviljelijäin
j a maaparoonien välilläkin, kuten
Rumaniassa y.m. Menettekö ker-naammin
korttiklupeihin siltoin k un
teitä kutsutaan omiin komniunistl^
siin kokouksiin, missä'teille op va­rattu
tilaisuiis kehittää järkiriepu-anne;
Tiedän kyllä, e t ^ korttipeluu.
ei^ ole vaikeaa eikä rasita ätvbs|ba;'_
niutta ehkä tiedätte yhtä hyyitt'i{»iin;
klleklrjoittanutkin' .että lie i-buiniinbi
sat, joita ei käytetä, veltostuil väfeitt'
erin ja n i in lopuksi veltostuvat ajvaii
kokonaan. E n Eanolsi, jos meikäläiset
olisivat tarkoitiiksellä ' vaikkapa kor-tinpeluukekkereissäkln,
kun vaan
aina toisinaan otettaisiin keskustel­tavaksi
järjellisetkin'asiat. • . .
Viime kirleessäni mainitsin useis­ta
sairaustapauksista, vaan en muis.
tanut mainita ,e^^ Kldeon Mustfl-:
uenkin oli samaan aikaan Moose-,
jaw, Hospitaalissa, ^l^oyin . helkl^fjna,
sairaana» joterik^,;^,nyt ./;.^Uamgl^P;;
tammikuvfn 19.,'päivä ih^iäion, IjeUlik^
iideon •Mustonen on" kuollut MÖbsel
Jaw'in hospitaäliäsa jä haudattiin
23 päivä tammikuuta Duhblano^
suomalaiselle hautausmaalle. MuH'
käytte Saskatoonissa, teette h;
kun "käytte katsonnassa Mrs; H;
ristä. '
<' kokous solu no. ensimäisellä
Mike Westin! asunnolla 19 p. t
in^kuutä. Muiden kirjeiden; oi
oli-kbköu^eeii saapunut Kommu
tipviolUeen agit. prof). koimU
äsiamiesverkon uudelleen järjesti
kiertokirje; koskien Vapaus let
sep periisteella-kun Yhdysvat
puolella. ilmestyvät puoluelehdet (
katkaisseet 'kaikki suhteensa Vaj
lehden kanssa. (Vai siellä sitä n
nään! — Toim.) Pitkän tinkani
jälkeen kuitenkhi päätimme jä
asiamiesverkon epti^lleen ^
mennpssä. kunhan saaipme
sovltteliikomitej^ita. —; M. W,i' ,
Ont.
m. iiyöhsseista. No olipa n3^ miten
lisiä tacHlin peaiH. Ri^bka op usein- Maltansa. - niin päätetty on jrrittää
k i n hyVih hiiopoa. Jös i^tä valittaa,-
n i i n haxvoiii saa paramnista, sillä
joukko niissä oh siksi luikkimaista.
aiii> suomalaiset kuin m.uutkln k a n - '
saillisautfet. '^Cm mpntä tapaiosta v i i -;
me taveKakin. joUoln inlelK^ ovat
kSrnpaia ' pitäneet' kokooksen jä
vsMJneet pärexDiBiä ruokaa- t a i jo­t
a in muilta paraaomista,'. I c a i ^ yh,^
dessä,' Qltu saiofii :^c5imielisia ia^
päätetty ett^ pizsyfeaaa TOatJmiifaiep
kovat korkeita maksuja tolmitukses-'takana, mutta sitten k im tulee ky-
.LaAItcsenran illanvieUo on 9 p.
heimikäutä. Se on jotakin sellaista
jota ei ole ollut pitkään aikaan.
Sykäystä asti-bn saatu harjoitella
j a nyt .vasta on aikomuksemme. esit-tää
^ se mitä on opittu. Jokunen
voinee ajatella, että kylläpäs ovat
iutuap hatrjoitelte^ mutta tähän
yolmme mieUh3r\'in «yastata, ettei se
musiini* ole. n i i n helppoa kuin, ehkä
^ n i "arvelee.. Kyllähän i s i U i , ia,ulel-:
laiai iä! joskus oikein. kijtettärän.
^lyyihkin, vaan jos se pitäisi tulla
äjan eli jcnkiinkaan "tenapon" tah­d
i t laulettavaksi, niin jo tuli te­nä,
puhumattakaan cresenhoista y.
joka asuu kaupungissa. Farmarit, ^ . . „.. ^ r..- .
jotka asuvat maalla, ovatkin kau- tonen ohkhi jo ikämiehiä, kerennyt
pnuunnkkiillaalissffR arrmmaarrilfeinn kknonntt.rronliiliirn, alai. näkemään yhta j a toista, -kokeil-sena.
Kaupunkilaisfarmari on pa.
renunin määräävä elm, vaikka maal­l
a asuva farmari tekee työn j a kär­sii
talven kylmät tuiskut j a kesäin
helteen, kerta kaikkiaan kantaa ras-,
kaamman taakan farmielämässä.. ^^""'^ maanviljelijä.
Ankaran kylmistä ilmoista onkin
johtunut että kommunistinen toi­mintamme
on kärsinyt kovasti, sillä
vaikkapa olisi jonkun verran hyvää
lut pitkän aikaa maanviljelystä Y h ­dysvalloissa
ja täällä Canadassa,
saanut maistaa mitä on uudlsfanna-r
in elämä porvarillisessa yhteiskun­nassa.
Lepää rauhassa paljon ko-
Mi-s. Hyvärinen on muutettu Luci-laken
sairaalasta Saskatoonin sai­raalaan.
Muuten allekirjoittaneella
ci ole tietoa missä tilassa nykyisin
haluakin toimia, n i i n mekin kommu. on Mrs. Hyvärinen. Kansalaiset, kun
Itseopiskelu-ainehistoa
(Lukekaa ja leikatkaa talteen)
Kommunistinen
kansanvaltaista
on
Kommunistisien liikkeen vihoi-1 ajattelevien työläisten voittaminen
listen j a vastustajien taholta lak-1 kommunismille j a heidän järjestä-k
a « m n f f = , ^ W n f n ö T , offs v^^ Kommunistipuolueesoen.
i^uHeakin vointimme mukaan. Avus­tajiksi,
lukuunottamatta kuoron o-m
i a voimia, olemme onnistuneet
saäinaan sellaisia lauluvoimia. kuin
JIAES. Tbnkins. tunnetun. pianistimme
yäitnoh; hän on ki^treUyt monta
^öiottä oopperalaulajana Englannissa
yjja. zoaissa. Siis Jo häntä kannat­p
a tiäta kuulemaan y^csistäänkin.
Öb bo^! Etttäs sitten se mtesten
reipas kvartetti Luulenpa että se
bn iUan repäisevin numero. Ajatel-kaamatta
syytetään, että kommu­nistinen
liike on epäkansanvaltais-ta,
että siinä johtajat itsevaltaisesti
määräilevät, mekaanista kontrollia
käyttäen hoidetaan asiat j a jp.-
seniltä tukitaan suu.
On . luonnollista, että tuolla v i ­hollistemme
harjoittamalla propa­gandalla
pyritään vahingoittamaan
liikettämme, vieläpä sen olemusta
tärkeästi j a läheisesti koskevassa
puolessa.
J a meidän taholtammekaan ei
ole tuota vastaan käyty kyllin
tarmokkaasti j a riittävästi 'täiste-lemaan..
Tähän on ollut vaikutta­massa
sekin, että on täytynyt pai­nostaa
että taistelevan ja vallan­kumouksellisen
ftyöväenliikkeen
täytyy . o l la (keskitettyä, että niin
sosiäUdemokratinen, ammattiunio-nistinen
k u i n syndikalistinenkin l i i ­ke
on liiaksi epäkeskitettyä, liian
höllää j a siis organisatsioniinsakin
nähden ei tarpeejsi taisftelukykyis-tä.
On ollut tarpeellista päästä va­pautumaan
sosialidemokratisista ja
muista harhoista tässä suhteessa.
M u t t a kaikesta tästä huolimat-r
misensa
Vanhat katsomukset j a traditsionit
ovat lujassa. Niiden voittamiseksi
täytyy tehdä sitkeää työtä j ä käyt­tää
parhainta menettelytapaa.
N i i n -valitettavaa ja vastenmie-
- Iistä k u i n on sanoakin, n i i n täytyy
todeta, että sen sijaan että olisi
selostettu leniniläisesti asioita, niin
on. toisinaan letkautellen puhuttu
demokratisesta sentralismista! Var­sinkin
Yhdysvalloissa viime vuo­sien
aikana joidenkin toimitsijain
taholta on systemaattisesti kartet-
•l-a painostamasta demokratisen
senralismin merkitystä.
HIUKAN "KANSANVALLASTA"
YLEENSÄ
Kun puhutaan kommunistisesta
tai minkä työväenliikkeen kansan­vallasta
tahansa, niin sillä ei lain­kaan
tarkoteta parlamenttarista
kansanvaltaa", mikä on porvaril­liseen
valtiojärjestelmään kuuluvaa
j a m i l l r ei ole mitään yhteyttä
työväenjärjestöjen sisäisen k a n ^ n -
vallan kanssa. Käsitteiden sotken-
, a olisi p M ^ .e„- tSTZ^S^^J^-
ti-alismm selostamiseen kiinnittää, ravf^ f,^nV.s„-i::-:=_:" - '
Täällä Ebyssä eletään vähän
remmin kuin jossain pellossa,
on veräjä jätetty auki. Täälli
on meitä L. W. L U:n ^si
jonkun verran. Mutta on tö
näkynyt mustan kaapunkin i
nattajia, koska tämän kuun 29
i l t a n a o l i kokous jonkun työläis
me kämpällä, johop oli kntst
o i k e in kirjallisesti ja hinl
niitä / saapuikin, kymmenisen 1
keäi toisöt useampien maihen p
ta. Kyllä ininä hiulen, että
kannattaa. Kun tekee rasfa
'työtä: aamusta iltaan ja sH
paljon enemmän huomiota kuin
mitä on tehty. Tähän on periaat­teellisen
puolen lisäksi ollut pakot­tamassa
sangen tärkeä käytännöl­l
i n en puoli. Onhan kysymyksessä
«Uut sosialidemokratisesti, ammat-
•tiunionistisesti j a syndikalistisesti
rasta työväenjärjäestöjen sisäistä
kansanvaltaa kutsua työläisdemo-kratiaksi.
^ Työläisdemokratian ja, porvaril­lisen
"kansanvallan" eroavaisuu­den
ymmärtämiseksi mainittakoon,
että porvarillisen järjestelmän
nousemisen mukana kehittyi par-lamenttaarineh
"kansanvalta",
sin oli sana v a l t aa valtion ja J
sissä asioissa aatelisilla (pprva
to ei kyennyit vallankurnmifc
saankaan niin kukistamaan fec
liaatelistoa, t a i oikeammin tämj
o l l u t sille tarpeellista, että «
pitänyt aateHsijta oikeudet i
tää, vieläpä B}}le jätettiinkin e
oikeuksia). Pappiskasti myös'
kyennyt j a kykeni hyvin etuji
ajamaan. Valtaluokaksi nouseva
siihen myös pääsevä ja pääs
luonnollisesti otti^ itselleen etuja
oikeuksia sitä makaa, kuin sc :
teisku9na,llisessa asemassaan to
j a voimistui. Näin j o verraten v
h a i n porvarillinen parlamenttai
nen /'kansanvalta" käsitti koi
e r i eturyhmää oikeuksineen. Ma
tafonpoikaistokin keitti yhteis»
nassa iiiitt tärkeän osan, että sS
k i p täytyi antaa äänioikeus ^_
dustus parlamentissa. Näin eWJ
kehityksen Wi;eella, eritoten f}
tamissa maissa, parlamentti läa
neljä eri huonetta, eli säätyi
Sikäli kuin nouseva ja voin
tnva teollisuusproletariaatti *
voi, sikäH se pakoitti poistaaa
ei äinoasltaan porvariston raov^
nisyyden j a eri säätyjen etuoiB
det, vaan vieläpä poistamaan s
d y t k i n . Tästä syystä on osei^
sa m a i s s a n . s . yleinen ja ^
Iäinen äänioikeus, jonka imitt^^^
k u l l a k i n äänioikeutetulla on ^
yksi ääni. Jossakin m a a s s a^
mentti on yksikamarinen. 0^
missä maissa paiiamentti » " J*
kin kak^kamarinen ja j o^
maissa parlamentin ylähuoneeoj
senet ovat «taoikeutettaja J«|
rinnöllis^ aateleja j a yläin»"?^
on äimettu vissejä etuoike|'^
Toisissa mäissä ylähuoneen
nimitetliän tai valitaan eijsöo^
ääneStylQella. Parlamenttien ^
haoneideQkin valintäoikcaJsa.!
inbneUä t a v s i% rajotettu.
K u n sife ryfctyy lähemoÖ^
kastamaan -ponrariston p s f '^
taärista"|£aiBsanvBltaa", niin f?