Vapaus, June 20, 1927

              Sivu 2 Maanantaina, kesak. 20 p;na
. VAPAUS
Csnadas saomalaisen tySvSestSn aiso» JLIneziIcancattaJa,
Smestjry Sadborysza, O n t , tnaasantauaa, ke«kmikkona
}s perjastaina. .
T o i m i t t a j s t :
S. G . N E I L . ABVO VAABA>
Begistered at the Post Office Department, Ottawa,
aa seeopd elass matter. ;
\ ' A P A U S (Liberty)
The only organ of F i n n i s h Workers i n Canada, P a b -
tlehed i n Sudbary, Ont., every Monday, Wednesday
and Friday. _
T I L A U S H I N N A T :
Ca-adaan yksi vk. $4.00, pooli vk. $2.25, kolme kk-
11.60 i a yksi kk. 7 5c
yadysvaltoihin j a Suomeen, ykei vk. $5.50, poob v k .
f S . C J j a kolme kk. $1.75.
T i l a u k s i a , j o i t a ei seuraa raha, e i t u l l a lähettämään,
paitäi asiamiesten J o j j l a o n takaukset
I L M O T U S H I N N A T V A P A U D E S S A:
Näimailmotukset $1.00 kerta, $2.00 kaksi kertaa.
Avioliittoonmeno ilmotukset 50e palstatnnma.
Kimenmuutosilmotnksct 60e k e r t a , $1.00 3 kertaa.
SyntymäilmotukMt $1.00 k e r t a , $2.00 3 kertaa.
Avioeroilmotukset $2.00 kertaa, $3.00 kaksi kertaa.
Kiitesilmotukset $1.00 kerta. '
Knolemanilmotokset $2.00 kerta, $50cll8ämakaQ
fciitoBlausecita tai rouistovärsyltä.
Halutaantiedot j a osoteilrootukset 60e k e r t a , ' $1.00
kolme kertaa.
Tilapäisiimpttajlen j a flmotnsakenttuarien on, Vaa-
3ittaeg«a, lähetettävä ilmotnshlnta etnkateen^
Vapauden konttori Ja toimitus: Liberty Bldg Lome
et. Puhelin 1038. Postjflgotfi; Box Ctf. Sudbury. Ont.
Jiaanantain lehteen aiottujen ilmotosten pitää olla
konttorissa lauantaina, keskiviikon lehteen tiistaina ja
perjantain lehteen torstaina kello 12 päivällä.
General advertising rates 75c per eol. ineb. Mi-slmnm
eharge for single insertion 75e. The Vapaus
la the best advertising medium among the Finnish
People in Canada.
Jos ette milloin tahansa saa vastausta eniämäiseen
iorjeeseenne, kirjottakaa oudelteen liikkeenhoitajan per-soooallit/
ella nimellä.
^ J. V . K A N N A S T O , Liikkeenhoitaja.
Gyllingr kansainvälisestä tilanteesta
Kolmisen viikkoa sitten pideUUn kautta Neuvosto­liiton
kommunietipuolueen jäsenten kokouksia, joissa
erikoisesti selostettiin kansainvälistä tilannetta. Karja­lan
pääkaupungissa, Petroskoissa oli suomenkielisten
kokouksessa kysymystä selostanut tov. Edward Gylling.
Punainen Karjala-lehli kertoo hänen selostuksestaan
in.m. seuraavaa:
«Selostaja kuvasi lyhyin yhteenvedoin kaikkia niitä
yrityksiä, joita kansainvälisen porvariston ja etupäässä
Englannin taholta on tehty neuvostovallan provosoimi-seksi
sotaisiin selkkauksiin, pys^tyen lopuksi yksityis­kohtaisemmin
selostamaan viimeisintä tapausta tässä
keljussa/- nini. Lontoossa tapahtunutta kauppacdustajis-tomms
tarkastamista^ sen syitä ja mahdollisia seurauk­sia.
'
«Selostaja osotti, että syynä hyökkäykseen kauppae­dusta
jistoomme ei suinkaan ollut mikään «hävinnyt»
csiakirja, olkoonkin, että se sitten olisikin koskenut
Englannin ja Ranskan sopimusta hyökätä Neuvostolii­ton
ja osittain ^Saksan kimppuun, kuten saksalaiset leh­det
kirjollavat. Todellinen syy on haettavissa tapauk­sista
Kiinassa ja Englannin sisäpoliittisista kysymyk-sislä.
Nämä yhdessä kasvavan maailmanvallankumo-usuhkan
kanssa, joka ensi kädesää uhkaa Englannin
maailmanvaltaa, saavat Englannin lordit tekemään
kaikkensa sen tukahuttamiseksi, ja siinä mielessä koet­tavat,
he luoda yhteisrintamaa neuvostovaltaa vastaan
saarlaaksccn vapausliikkeen voimakkaan tukipaikan.
«Mikä tulee olemaan tapausten seuraus, sitä on vai-kea
sanoa. Mutta ilmeisesti asettavat ne sodanvaaran'
paljon lähemmäksi kuin mitä se oli aikaisemmin. Eng-lanli
siihen pyrkii ja se sitä järjestää, meidän tahol-tamma
ollaan koetettu ja koetetaan viimeiseen asti
säUyttätt rauha,»
Hyökkäys 44 tunnin työviikkoa
vastaan
Toiroi!aeseaan manilmankapitalismin «normalisoilu-ir.
lsla» viittasivat sosialidemokraatit työläisten elinta­son
kohoamiseen ja työsuhteitten «parantumiseen» ka-pitalicmin
pohjalla. •'M. tunnin työviikko oli tässä suh­teessa
erikoisen ilon aihe.
Muita- kapitalistit ovat Icaikkialla, missä tämä
saavutus oli saavutettu, alkaneet hyökkäyksen sen tu­hoamiseksi:
Tästä hyökkäyksestä tietävät Europan
maitten työläiset kokemuksestaan kertoa yhtä ja toista.
Jtt sama hyökkäys on nyt käynnissä Australiassa­kin.
Federated Pressin kirjeenvaihtaja Francis Ahern
kertoo Australian kapitalistien hyökkäyksestä seuraa­vaa:
Australian arbitratio-oikeus on julistanut, että 44
lunnin työviild:o on mahdollinen vain siten, että työ­läiset
«pitävät rahkeet kireällä» äärimäisyyksiin.
Taomari Dethridge sanoi asiasta mjn> seuraavaa: /
«Ei oikeuslaitos, ei parlamentti, ei mikään mahti
maan päällä voi saada 44 tunnin työviikkoa työläbille,
jos työläiset eivät tee parastaan. Se merkitsee sitä, että
maksetut tulokset vain tullaan tunnustamaan. Ellei
sellaisia tuloksia tule,-on 44 punnin työviikon mentä-
Selvää puhetta kapitalbtieqkin etujen puolelta. Sii­na
suhteessa ei ole mitään väärinkäsityksen mahdolli-suutta.
Tämä lausunto näet merkitsee, — sanoo Ahern —
että elleivät Australian työläiset hyväksy kappaletyötä,
kumotaan 44 tunnin työviikkosäädös.
New South Walesissa n.s. työväenhallituksen aikana
saatiin 44 tunnin työviikko aikaan kautta valtion. Tä­mä
ei kuitenkaan koske federaalisäädösten alaisina
työskenteleviä työläisiä. Rautatöissa työskentelevät
työläiset, jotka työskentelevät federaalisäädösten alai­sina;
lakkoutuivat saavuttaakseen 44 tunnin työviikon.
Ne saovuttivalkin sen, mutta menettivät 4 tunnin mak­eani
Queenslandissa: on 44 tunnin työviikko käytan-
Ecssa kaalia valtion ja Länsi-Auslraaliassa ovat sen
saavuticnect melsa- ja sahamyllytyöläisel. Eäelä-Aust-raliassa
on sc parhaillaan oikeuslaitoksen ratkaistava­na-
Victoriassa ei se ole laillisesti voimassa, vaikka
37 cniota työskentelee'Seri' pohjalla-
Multa, kuten edelläolevssla näkyy, varustautuivat
kapitalistit kaikkialla sitä vaslaan hyökkäämään ja_on
Australian työläisillä edessään taistelu, jos mielivät ^ -
käistä kapitalistien tuhosuunnitelmat- — TÖV.
Knipskajan luoimminen oppo-sitsionista
«Pravda» on julkaissut seuraavan, Knipskajan^ Le­ninin
lesken lähettämän kirjeen:
Läheiset toverini tietävät, että minä erosin jo viiine
syksynä oppositsionisia. Olen tullut siihen vakaunuik-seen,
etta oppositsioni Venäjän koinmunistipuolueessa
on mennyt liian pitkälle ja että toverillinen arvostelu
on muuttunut ryhmäarvosteluksi. Työläisten ja talon­poikain
suuret joukot käsittivät oppositsionin esiinty­misen
hyökkäyksenä kommunistipuoluetta ja neuvosto*
vallan pääperiaatteita vastaan. Tällainen käsitys oli
tietysti pohjimmaltaan väärä. Mutta tämä tosiasia
puhuu - yhtäkaikki pidättyvänxmän ja muodoltaan; to­verillisen
polemiikin puolesta. Pidän itsearvostelua
puolueen sisäpuolella tavattoman tärkeänä, mutta us­kon
kuitenkin, ettei tämä itsearvostelu saa muuttua
keskinäiseksi syyttelyksi kaikenlaisista virheistä ^ja
puutteellisuuksista. Terve ja asiallinen keskustelu eri
kysymyksistä on välttämätön. Vain sellainen TOI var­mentaa
n i i d ^ asiallisen radcaisun*
Nykyhedu asettaa puolueelle kokonaisen joukon
monimutkaisia kysjrmyksiä, joista on keskusteltava.
Tämä vaatii toiselta puolen ripeätä ratkaisua, toiselta
O n ' aina toisinaan tuEnt järkdl-tyä
syitä, omiksi työläiset yleensä o-vat
niin hitaita liittymään omiin
järjestSihinsä jäseniksi j a kannatta-maan
niitä sekä taistelemaan t y ö -
Jäisten yhteisten etujen puolesta
n i i d e n työläistovereitten risnalla,
j o t k a ovat j o .vaoslkyinnieniä fcaalu-neet
tyi5väenjärjeitöi?i!n, olleet laa­kana
taisteluissa j a uhranneet työn­sä
sekä pienet säästönsä — sikäli
k u i n -niitä on sattunet olemaan —
työläisten yhteiaea asian hyväksi!
äisen 1
l e järjestymisen välttämättömyyden
j a todistelivat mitä järjestymisellä
o l i j o saata aikaan heidänkin työ^
alallaan. Motta tällä veljellä o li
t a i n saavattaa. Mutta jos m e -käy- Tällä hetkellä pyat Kiin^s ts
tänune tuon ennemmin ma^nt£ema-_^tumatei»änlaisessa Seisafediis
"ni Esetsätyöläisen järkeilyä,~ettäfce-:Kgn^llisten jenkkojen asenia
I hiixrnmQ itseämme jossam kämpän :yIiiÄäliaön petojfcsen johdosta"
' nurkassa, emmekä koskaan tee m i - fiÄisesti jossain määrin hnono
tään. käytännöllistä työtä työväen-jnnt. H n t t a Ippidlmen voitto
järjestöissä, n i i n me saamme' odot-^jkiesta huolimatta oleva kan-ä'i;-t*m
t a a iankaiken ätä, että työnantaja-I j a'vihdoin K i i n a n ^öläisten ^i^^ta
luokka alkaa pelkäämään meidän ^ l o n p o i k a i n . Historian tiima-^-:^- >;
aivan efScoinen f i l o s o f i a työläisten, v i i s a u t t a m m e . ^ T e o r i a t eivät kanna ^ei v o i d a radaltaan suistaa.
Tähän o n löydettävissä hyvin suora
vastaus,-jos ei lähdetä asiaa s i l i t t e -
lemään, vaan pidellään sitä aivan
p a l j a i n käsin. Suorin osa työläi­sistä
asettaa oman yksilöedun jouk-koetnjen
yläpDolelle.
J o a työläisten järjestöt olisivat
suuren suuria pnaroinippeja, joista
saisi .syödä^joka vaan viitsisi sen- itseään, saavuttaakseen tuon filo-olosuhteidea
parantamisesta. Hän
kivenlcovaan väitti, että työläisten
järjestyminen e i ole eikä tule kos­kaan
merkitseniään mitään työläis­ten
olosuhteiden korjaamisessa,
mutta sanoi- työnantajain pelkää­vän
työläisten itsekasvatusta ja- s i i ­tä
pelosta antavan parannuksia työ­läisille.
Pääasiassa hänen väitteen­sä
sisältyi yhteen lauseeseen: Mitä
enemmän työläiset kämpillä lukevat
j a kehittävät itseään, sitä enemmän
ovat työnantajat pakotettuja myön­tämään
pac^mnnksia heidän oloihin­sa.
E n k u i t e n k a a n käsittänyt mitä
v e l i oli lukenut j a millä kehittänyt.
verran vaivaantua, että itse käm-p
i i puuroknpin läheisyyteen, niin
olisi työläisten järjestöihin kylliksi
t u l i j o i t a . Mutta jos tulee esille k y ­symys
noiden punrokuppien täyttä­misestä
tahi puuron laadun paran­tamisesta^
niin silloin vetäydytään
mahdollisimman kauas kupista.
: Työläiset ovat käsrttäneet monia
e r i keinoja korjatakseen puuroknp-pinsa
sisältöä. Kuitenkin ^ t u o s sa
paraniiushommassa bn ahertanut
vaan: pienempi osa työläisiä, suuren
puolen mitä suurinta eheyttä te<W8a sekä vakavaa työ-^ enemmisön katsellessa sivusta. Mutr
ta eimakolta laaditun suunnitelman mukaan. Tällai­sissa
olosuhteissa saattaa ryhmäkannanmäärittely mää­rättyihin
kysymyksiin nähden merkitä vahinkoa asial­lemme.
Huomioita ja huomautuksia
Ruraanian hallitus yrittää antaa lopullisen iskun ei
vain erinäisille kommunistisille, vaan myös puolueetto­mille
järjestöille, jodka taistelevat, kuten ihmboikeuk-sien
liiga, terroria vastaan, kertoo vieniläineh työväen'
lehti. Tätä tarketusta varten vangitsee poliisi summa­mutikassa
työläisiä, pakottaen heitä «tunnustuksiin».
Lehti kertoo edelleen seuraavan kuvaavan tapauk­sen:
Joku aika sitten vangittiin Rumanian kommunis­tipuolueen
erään lehden toimittaja Roth. Heti vangit­semisen
jälkeen esitti poliisipäällikkö hänen allekirjo-tettavakseen
edeltäkäsin valnibtetun selityksen, jossa
vangittu muka «tunnusti», että hän on Rumanian kom­munistipuolueen
keskuskomitean jäsen ja eitä hän yh­dessä
erään tunnetun kommunistin kanssa oli ottanut
osaa vältiöpetokselliseen tpimintaan. Sitäpaitsi ase­tettiin
«tunnustuksessa» hänen sanomikseen raskaita
syytöksiä ihmisoikeuksien liigan Rumanian osaston
johtajaa vastaan. Kun^Roth kieltäytyi tämän allekir-jottaraisesta,
ryhdyttiin häntä kiduttamaan. Monena
päivänä perätysten hakattiin Rothia kumipampulla pal­jaalle
iholle niin kovasti, eUä hän menetti tajmitansa.
Seurauksena oli, että Roth! lopuksi allekirjotti «tunnus­tuksen
» ja hänen asiansa annettiin sotaoikeuden käsi­teltäväksi.
Rothin onnistui kuitenkin paeta Vieniin. -
Kun Roth sittemmin tuli epätoivoon siitä, että Ru­manian
ohrana voi käyttää hänen'ai lekirj ottamaansa
«tunnustusta» todistuksena, kääntyi hän Vienin yleisen
rauhantuomarin puoleen ja hänen välityksellään jul­kaisi
selityksen, missä todeta^ mainittu asiakirja po­liisin
kokoonkyhäämäksi ja allekirjotus siihen saaduksi
kidutuksen avulla. —• Tapaus on varsin kuvaava Ru­manian
ohranakomennollei lopettaa lehti. •
Suurbritannian riippumattoman työväenpuolueen
taannoisessa.kongressissa pitämässään tervehdyspuhees­sa
sanoi puolueen puheenjohtaja Maxlon pitävänsä
työväenliikkeen suurimpana onnettomuutena sitä, että
työväenluokka Oli hajaantuneena kahteen kansainväli­seen.
Toisen kansainvälisen menettely tässä suhteessa
oli puhujan mielestä p i i n a l l i n e n T k a i k i l l e ; jotka pitivät
maailman proletariaatin eheyttä ja solidaarisuutta eh­dottoman
välttämättömänä.
«Eikö/ole masentavaa meille kaikille», lausui Max-ton,
«että olemme joutuneet pikkumaiseen riitaisuu­teen
toistemme kanissa jä sen vuoksi unohdamme koko­naisuuden?
Venäjällä, Kiinassa ja Intiissa, jotka
kaikki ovat kolmannen kansainvälisen kasvavan vaiku­tuksen
alabina, elää suuri osa työtätekevästä ihmis­kunnasta,
jota vallassaolijat mielivät pitää ikeessään.
Mutta me sanomme: nämä aasialaiset joukot ovat mei­dän
toverejamnie, joiden kanssa meiään on -yhdyttävä
voidaksemme taistella menestyksellisesti kansainvälisiä
kapitalismia vastaan.»
Anunattiyhdistysliikkeen kitealnvälistä yhtäläi­syyttä
kannattavat Ranskan aminatilliset järjestöt pi­tivät
äskettäin yhteisen kongressin "Paribissa."* Koko­uksessa
oli edustettuna k^deksankymmentä ammattiyh­distystä,
jotka kuuluvat Amsterdamin kansainväliseen,
ja hyväksyi se päätöslauselman, jonka mukaan yfale-näistyttämisasiaa
on edelleen ajettava- Kokous oli hy­vänä
todistuksena siitä," eUä annnatillben yhtenäbyy-den
kaipuu elää voimakkaana Amsterdamin kansain­väliseen
kuuluvissakin järjestöissä, sen petollisten joh­tajien
kaikista vastusteluista huolimatta. .
t a mikäli parannuksia on saavutet­t
u , o v ^ ne yleensä hyödyttäneet
niitä siyustakatselijoita samassa^ m i ­t
a s s a ' k u i n niitäkin, jotka ovat'teh-i
neet työtä parannusten saavnttami-' vat kautta aikojen uhranneet myös-seksir
Eikä oie ollut puutetta " o k - ^ u henkensä taistellessaan työläis-sofian.
Nykyään e i ole enää kovin pal­j
o n —- snomalaisbsa työläisissä, j o t ­k
a ehdoin tahdoin tunnnstabivat o-levansa
vanhoillisia j a vastustavan­sa
^öväenliikettä.^ Niiden, jotka
eivät halua tehdä ^mitään -työväen­l
i i k k e e n edistämiseksi, täytyy
keksiä jonkinlaisia, väitteitä i t -
sepuoIustukseksL Nämä väitteet u -
seinkin lähentelevät hullujen huo­neesta
karanneen järkeilyä.
MainitsiiL. tämän kirjotidaen a-lussa,
että osa työläbistä o n uhran­nut
työnsä j a :pikkusäästöj)S3 työ­läisten
yhteisen asian hyväksL Tä­mä
muuten on h y v i n lievästi sanot­t
u , sillä tarmokkaimmat työläbct o-työväenliikettäkääa
jos käytännöllinen
taan
kovin kauas,
puoli.; - sivtrate-
E i i i a a "seisahdustilan'
ovat Imperialistisen
liikana
Japanin asia'
Vielä vähemmin on hyötyä^?ajautnneet pahanpäiväisesti matali-
\ Puutavaralyöläisten:
1 teollisuusliit asioita:
; - ., :
san o t t a j i s t a , " jos oiikin ollut puu­t
e t t a '/kuusen kaatajista.'^
. J o s ottaa joskus puheeksi —:- e i -
järjestyneelle työläiselle —, että
miksi hän e i kuulu siihen t a i t ä ­hän
työväenjärjestöön j a eikö oli­si
j o aika ainakin liittyä johonkin
ten' yhteisen puorokupin puolesta.
J a jos otamme vähäkään huomioon
mitä työläiset tekevät monissa E u ­ropan
maissa tänä päivänä puuro-knppinsa
puolesta, niin mefliä oli­si
hiukan syytä hävetä omaa saa­mattomuuttamme.
Tarmokkaimmat
teoreettisista viisasteluista, j o t k a pe- kölle^
rustnvat pääasiassa knumanilman Japanin fTnans-jibriisi o^^ '^od
ulos puhaltamiseen. reaktsionia". Japanin kriisiä o"
Tuomas Tökeröinen:^Tsesti.jännittänyt se, että J a p ^
e i ole kyennyt saamaan Kiinasta
raaka-aineita teollisuudelleen riittä-vässä
määrässä- Siitä taas oU sen!
r a u l s e n a »jättiläbmäinen luhistumi-neh
pankkilaitoksbsa. Kaikii sun-r
e t pankit, j o t k a olivat edustaneet
voimakkaita teollbnusryhmiä ovat
JUHO SYVÄLUOMA, KORTTI NO. sulkeutuneet. Ja pienet pankit ovat
10513 K U O L E T E T A / ^ (olleet v a i n näitten suurempien apo-
— — — ^ " . laitoksia.
Yllämainittu L . W . £ Union j ä ­senkortti
kuoletetaan siksi, että on
t u l l u t todistetuksi, että edellämainit-'lantia.
t u "henkilö' o n Suomessa ollessaan ' u u d en
ottanut osaa työväenluokkavästai- t o n solmiamista. Tästä taas aiheu^
seen tabteluun, j o t e n hän e i o le k e l - j t u u Amerikan imperialbteiUe und
Vollinen työväenjärjestöjen jäsenek- pulma Tyynellä valtamerellä. Eri­s
i , tannian on onnistunut tähän asö
käyttää amerikalabia voimia omiia
tafkotuksiinsa Kiinassa. Mutta nyt
näyttäviä tapaukset kehitt>-neen sei-r
O l K a KIVI KaaeSSaan tervetulleena uutta liittoutumista
\ . ^—TT" . V^- «^^P^""* Sen toteuttaminen
Y h kolmesatomdaoonamen^ to maailmansodat
kansa raataa Bntanman i m p e n a h s - l p ^ t ^ ^ j ^ ^ ^ ^ ^ ^ ^ ilmeisemmäiS
Japanissa on myös muodostettu
uusi hallitus, j o k a lähentelee Eng.
»„_*.-- Pidetäänpä j o mahdoUisena
ehglantHais-japanilaisen l i j.
L.W.I." Union Pohjots-Ontarion
alaekomitea.
min iestämänä. Hindu, Intian kan-1 Näitä j a monia muita ilmiöitä
salainen jotka^ muodostavat 29.9 L^j^^y^^ ^^^^^ tutkiva katse
pros. koko maaaman v a e ^ , _ o n k u u - l g - ^ ^ ^^-^ "syntejään"
l u i s a kaarmeenlumou^idostaan.-Ganges-virrassa, sUlä hän tietää, et-
M u t t a nyt h a n on i n - ^ t t u n a t maa- 4- j ^ p ^ ^ ^ on suurin syntinen,
ilmantapausten' syvSmetteiseksi vh^ttamiseen ei
t a r i A a i h j a k s i . ^ * JGangeksenkaan - vesi riitä. Hänen
" r i m d u saattaa »ayttaa tyyneltä L ^ ^ ^ ^ sUmänsä säkenöivät, mietti-
— sehtti eras^^englantilamen asket- yä katseensa etsii kiinnekohtaa ja
täin haastattelijalle. — Hän seu-
työläisten, etuja ajavaan järjestöön, ^t,yy7o!^l;sa.^i„s^¥e— t E-cu,r,o- pan m—...au i•»s» s^a» *ta- n-a pt,a-..i..^-r-1 a_a K i,i n a.n 1ta*,^pa u, ksia- h«e ll.i t.t ä„m-ättö-n
i i n saa vastaukseksi: EiT minä vänä uhmaavat mitä häikäUemättö-'™«^;i^^'^°°^«"^,^^^
aio olla kauan tällä paikkakunialla. mintä & p i t a l i s t i e n hyökkäystä vas-
Tässä tulee esiin se alussa mainitse-, t a a n . Heitä e i pelota raainunatkaan
mani seikka; että asetetaan o m a y k - heitä vastaan tähdätyt terrorit.
silöctu joukkoetujdn yläpuolelle:.
E i haluta rakentaa mitään muuten
l » o b k a i k k i sellaiset väitteet' työ^
läbten keskuudesta, että minä k a n -
tuudittaudutaan meillä uskoon, että
hindujen itsetoiminta o l b i kaukai­nen,
miespolvien takainen asia. Mier
lestäni sellaisessa uskossa on j o t a k in
kohtalokasta. Hindu ei ole, kuten
k u i n itseään varten. Ne työläbet, „attaisin sitä " t ä i " ' t u ^ "järjestöä; k ^ r ^ ^ ^ ^ o i ^ " ? * f ^ i ^ t ^ ^ ^"1^
v„n<,tlrvn, T n ^ . » . „ . , ^ „ ...... x=J kaarmeenlumooja ja taikoja, joka
Ganges-virrassa . v i r u t t a a syntinsä
anteeksi; mieluimminkin hän o n k u in
taas, j o t k a ovat olleet vuosikymme- mutta en minä voi kannattaa tätä
niä työväenliikkeen mukana, eivät järjestöä. Sillä useammassa tapa-ole
koskaan ajatelleetkaan raken- uksessa ei tuollaisten väitteiden te- i ., . - • 1 - j — ^ ^
taa mitään itseään varten, vaan o.|kijä ole-koko pitkänä ikänään kuu- Po>ka k m kädessään, odottaen, m i l -
y a t aina pitäneet päämääränään
työväenluokan aseman parantami­sen
kokonaisena luokkana, tahi a i ­nakin
suurempana ryhmänä,' jossa
ei ^le^ annettu mitään huomiota ke­nenkään
yksilöpyrlcimyksille. Nä­mä
työläiset eivät ole koskaan aja­telleet"
sitä, kuinka kauan he v i i ­pyvät
sillä tai tällä paikliakunnal-l
a ; eivät siis ole rakentaneet m i ­tään
itseään varten.
Satuin tässä eräänä päivänä t a ­paamaan
kaksi puutavaratyöläisten
järjestön poikaa eräässä kadunkul­massa
valistamassa j'ärjestymätön-tä
luokkaveljeäänl Lujalle tuntui
ottavan saada veljen päähän järki-lunut
mihinkään järjestöön.
O l i s i j o aika työläbten lakata
keksimästä typeriä väitteitä, omien
itsekkäiden pyrkimystensä peitteek­s
i j a alkaa järjestymään. Siten pe­lastaisitte
myös luokkaveljenne,
järjestyneen työläisen kantamasta
teitä niskassaan; sillä omistava
luokka yksistään painaa k y l l i n pal­j
o n työläisen h a r t i o i l l a.
Alettakoon siis joukolla korjaa­maan
työläisten puurokupin sisäl­töä,
eikä ainoastaan pyritä syömään
siitä kupista, j o n k a toiset ovat saa­neet
korjattua :suurflla ponnistuk­silla.
Keinot tässä tehtävässä on
monenlaiset. Järjestykäämme v a l -
hiukkasia mahtumaan. Pojat koet- tiollisesti, ammatillbesti j a osuustoi-tivat
parhaansa makaan tuoda e s i l - minnalllsesti, n i i n me voimme jo-
Leon Trotski:
TUMINEN
Jokainen proletaarj^ joka on seurannut Suurbritannian imperia­listien
määräyksestä tehtyjä, epätoivoisen nhkarolikeita väkivallan­tekoja
— k u t e n Nankinsin pommitusta, PekCaKissä.: sijaiUevan Nen-vöstotasavaltain
Uiton lähetystön jäsenten vangitsemista, Lontoossa
sijaitsevassa Neuvostotasavaltain liiton kauppalahetystossa töimltet-tna
haUduIematonta poliisitarkastusta, j.n.e. —^ He myös ryhtynyt'har­kitsemaan
näihin'toriceUain tekoihin johtavia perussyitä. Niitä valaä-see
mieienkiintmsella tavalla L. Trotski kirjassaan "Minne Englan­t
i " , jonka hän IdrjottiaUhapuoIella vuotta 1925. Kn-jan englannin­kielisestä
painoksesta otea suomentanut enslmalsen luvun, jolla on
nimenä "Englannin rappeutuminen."'-~ Suomentajan huomautus.
(Jatkoa edelL n :oon)
Samaan aikaan huolestuttaa E n g ­lannin
sanomalehdistöä Saksan muu-tamain
teollisunshaarain — k a i k i s ­t
a eniten laivaniakennusteollbuuden
—/^•jättiläismäinen-. ; edistsrs. Lon­toon
Times k i r j o t t a a maaliskuun 10
pmä; "Saksan ,l^va.veistämöjen
kilpailukykyisyyteen on nähtä-rästi
yhtenä tekijänä se seikka, että n i i ­den
käyttämä rakennusaine on —
kaivannosta otettavasta rautamal-nusta
alkaen, laivaan asetettuun t e ­räslevyyn
saakka,"^: j a niitä rahasta­vasta
pankbta p i l e t i i m i y y n t i i n a s ti
täydellisesti t r u s t i n : k o n t r o l l o i t a ­vissa.
Semmoinen järjestelmä vai­kuttaa
omalla tavallaan palkkoihin
Yhdysvaltain hiilikaivoksissa surmäanlui -viime huh­tikuun
kuluessa 241 t}-öläistä, joista 210 pehmeänhii-len
ja 34 kovanhiilen kaivoksissa. Tapaturmissa
kuolleitten kaivosmiesten luku jokaista miljoonaa hiili­tonnia
kohden oli siis 5.84: viime vuoden vastaavan ;jisuuden elimelli^t' efeiisuudet taa-kuukaudeA
4.02 vastaan, mrkä seikka osoltaa kaK'OS-|sen ilmenevät kaikes^_"voimassaan
murhiai luvun Jisääntymtstä. jheti, kun Saksan teollisuus pääsee
j a elinkustannuksiin; k u n k a i k k i s i i ­hen
sisältyvät eri ~ tekijät johdetaan
samaan suuntaan, alentuvat tuotan­tokustannukset
melko paljo-** Toi­sin
sanottuna, Times huomaa, että
ucdemmanaikaisen saksalaisen teol-kosketuksiin
ulkomaitten kanssa.
Tässä on luonnollisesti syjrtä otak­sua,
että Hamburgin laivaveistä-möille
o n annettu tilauksia jostakin
vissistä syystä. Siten on tahdottu
peljättää Englannin ammattiyhdis­tyksiä
j a valmistaa maaperää palk­k
a i n ^alennuksia j a työpäivän piten-tämistä
varten.. Semmoinen temp­pu
tuntuu enemmän kuin todennä­köiseltä.
Mutta se e i s i l t i miten­kään
heikennä tekemiämme yleisiä
huomioita Englannin teollisuuden
takaperoisuudesta j a siitä johtuvista
k a l l i i s t a tuotantokustannuksista.
V i r a l l i s e s t i registeröityjen työt-l
o i n hänen Viholirsehsa on asemas­sa,
jossa voi sitä eniteiC vahingoit­t
a a . " •••;
B r i t a n n i a n imperialismi o n vero­tus-
j a : teollisuuslaitoksineen kehit­tänyt
hindusta teräväkatseisen maa-i
l m a n t a r k k a i l i j a n . Ennen kaikkea
on hänen katseensa suunnattu K i i ­naan.
MerkiTseisihän — hindu tie­tää
j a etenkin tuntee sen Kiinan
vapautuminen Imperialismin orjuu­desta,
vyöryn siirtymistä Intiaan ja
muihin itämaihin. \
K i i n a n tapahtumilla on lumoava
vaikutus Idän miljoonaisiin kansoi­hin.
Kansallisesta alkuperästään
huolimatta on vapausliike saava lop­puvaiheessaan
proletaarisen luon­teen
— ennemmin t a i myöhemmin.
kä alotettiin 1920, p i d e t t i in aluksi
puhtaasti väliaikaisena toimenpitee­nä.
Mutta työttömyys ön muodos­tunut
pysjrväiseksi; työttömyysva­kuutus
on lakannut olemasta vain
silkkaa .työttömyysvakuutusta; työt­tömille
annettujen almujen hintaa
eivät peitä sitä varten kerätyt v a ­rata
Englannin työttömät eivät enää
kuulu semmoiseen "normaaliseen"
vara-armeiaan, jonka jäsenet yhtä­mittaisesti
muuttuvat j a j o k a vuo­r
o i n suurenee j a pienenee; työttö­mät"
muodostavat nykyään vakitui­sen
yhteiskunnallisen väestökerrok­sen,
mikä syntjä teollisuuden kukois-hänelle
selviää p^äivä päivältä yhä
ilmeisemmäksi:
Sorrettujen kansojen ja maail­man
proletariaatin l i i t t o ! Yhteisrin­tama
imiperialismin orjuutta ja teu­rastusta
vastaan! Nyt jos koskaan
on • muutettava ajatus teoksi!
" K i v i " voi singota minä hetkenä
tahansa.
Toronton imtisia
Lauantaina kesäk. 25 p:nä on
näytelmäseiiran vaudevilleiltama.
Ohjelma: on parasta mitä voidaan
saada. Jä n i i n kevyttä, että se näin
kesällä ei rasita ketään. Yksinäy­töksinen
kappale '^Rolan loukko",
esitetään ensi, kertaa Canadassa.
Siis saapukaapa ' silloin viettämään
yksi kauskimmista illoista. Tanssi
alkaa täsmälleen klo 10 orkesterin
soitolla. Siis vaikka olisi kuinka
kuuma sina päivänä, n i i n illalla ta­vataan.'-.;*:'•,-;';:.'..
Suuret kesäjuhlat toimii osastom­me
Don-laaksossa. Ne alkaa 1 p.
heinäkiiuta. Ohjelma vaihteleva,
l i i a l l a suuret tanssit haaliiia ja
tiiskaudella j a miltä-katosi maaperä
j a l k a i n alta teollisuuden rappeutues­sa.
Työttömyys on ikäänkuin y h ­teiskunnan
elimiä kalvava' l u u v d o,
j o k a johtuu yhteiskuntaelimien hei­kosta
makautumi^rosessista.
B l i h t i k u u n alkupuolella s e l i^
B r l t a i m i a n teollisuudenhaxjottajain
l i i t o n puheenjohtaja, eversti W i l -
ley, että kahden viimeisen vuoden
ktilnessa on teoUisuuspääomasta o l ­l
u t n i i n , pienet tulot, etteivät ne
mitenkään rohkaise teollisundenhar-j
o t t a j i a teoUisuuksiaan laajenta­maan.
Tehtailun sijotetnt pääomat
eivät tuota suurempia voitto-osinko­j
a , k u i n vissiä^ korkoa vastaan teh­dyt
sijotukset (valtiolainat, y^m.).
Meillä ei ole kansallisena problee­mina
tuotanto- vaan myyntiproblee-m
L " Mutta miten voidaan m y y n t i -
probleemi ratkaista? Tietysti siten,
että tuotetaan halvemmalla k u i n t o i -
tömäin lukmnäärä Englannissa eijset maat-. Mutta se edellyttää joko
ole neljän »vuoden aikana oUut mii-jperinpohjaista teollisuuden uudel-loinkaan
alapuolella l,135,000.-tta;;ieen järjestämistä, verojen alenta-tavaHisesti
se vaihtelee 1,250,000 s - mistä, palkkain alentamista, t ^ n i i ­tä
l,500,000rteen. Kroonillinen Iden kaikkien toteuttamista. M^alk-työttömyys
on k a i k k e i n huutavimpa-jkain alennus, j o k a ei suureäi alen­na
todistuksena nykyisen järjestel-taisi tuotantokustannuksia, tulee
inän kehnoudessa; samaten on se kohtaamaan lujaa^ vastarintaa, sillä
suiqshaaröjä ajautunut ampikaJ^an 5
ja iteenäinen teoOisuudenhaTJotta-minen
ja pienliikkeen kauppapäa-
- - , , . _ , -— , * oma — mitkä ovat liberalismin pe-sma
^ffleuksen kantapäänä, joka,työläiset parhaillaan taistelevat it^lrnsedenytyksiä — ovat samasta
puhetta, sillä, velat on maksettava,
raha saatava kultakannalle, valta-kunnankoneisto
pidettävä yllä, ja
l.öÄO.OOQ työtöntä elätettävä. Kaik­k
i nuo seikat lisäävät tuotantokus­tannuksia.
Ja mikäli teollisuuden
uudelleen järjestäminen on kysees­sä,
voi se tapahtua vain sikäli, kuin
teollisuuteen saadaan uutta pää­omaa.
Mutta alhaisten liikevoit­t
o j e n tähden sijotetaan vapaana ole­va
pääoma etupäässä hallituksen,
y.m. lainoihin.
Stanley Machin, Britannian kaup­pakamarien
yhdistyksen puheenjoh­t
a j a , selitti äskettäin, että työttö-myysprobleemille
löytyy ratkaisu
siirtolaisuuden tehostamisessa. Niin­pä
n i i n ! Noin miljoonalle raata­j
a l l e , joideru lukumäärä perheineen
nousee useaan miljoonaan kans^a-seen,
antaa kallis isänmaa znäärai-yksenj
että heidän o n sullouduttava
l a i v o i h i n j a matkustettava vieraisiin
maihin. Tuo tfn kiertelemätön tun-nustus~
kapitalistisen järjestelmän
vatarikkotilanteesta.
Käsitellessämme Suurbritannian
maäilmanvaltinden terävää ja yhä
lisääntyvää rappeutumissuuntaa, tn-iee
meidän t a r k a t a myös Englannin
sisäistä elämää; sillä vaikka Englan-n
u i ^ maailmanvaltiuteen kuuluvat
alueet, koneisto j a tradrtsionit ovat
vielä tällä kertaa koskemattomana,
työnne^än Englantia toisarvoiseen
asemaan yhtämittaisesti. '
L i b e r a a l i s e n puolueen tuhoutumi­n
e n - k r u u n a a vnoäsadan kestäneen,
fcapitalistiseh talouden j a porvaril­l
i s en Irhteiskunnan kehityksen. Haa-ibnanherruutensa
menettämisen ta-tulee
kukistamaan nykyisen jäijes- ,selleen korkeampia patkkoja. Verp-telmän.
Työttömyysvakuutusta, m i - j e n lentämisestä e i taasen y p l olIa|i^]canppa on ^ i d f e t e t t u mninais-syysta
saaneet kuoIemanisKnn.