Vapaus, February 24, 1930

              46 — 1930
tusivun
alutaan
Sanomalehtityöhön kykeneviä henki­löitä
kehoitetaan hakemaan etusivun toi­mittajan
paikkaa Vapauteen.
Toimittajaksi valitun tulee omata riit­tävä
englanninkielen taito, voidakseen
valita ja kääntää uutiset Vapauteen.
Kuulua Canadan suomalaiseen tai johon­kin
muuhun vallankumoukselliseen jär­jestöön.
Palkkavaatimukset ja mahdolliset suo­situkset
pitää olla lähetetty järjestön
sihteerille 1 p. maalisk. 1930.
Osote: 957 Broadview Ave., Toronto 6,
Ontario, Canada.
C. S. J. Toimeenp. Komitea.
Maanahtäina. helmik; 24 p : n ä ~ Mori./Feb. 24
Norjan työväestön jul­kilausuma
Suomen
t>'öläisille
Kuten lehdissä aikoinaan kerrot­tiin,
lähetti Norjaa metsä, ja maa-työväen
liitto tammikuun 9 p:nä
Norjan ammattijärjestölle kirjelmän,
jossa se kiinnitti sikäläisen ammat-arkussa.
Ja hän hyöikäsL kiireesti
tutkimuiin mistä arkku oli lähetetty
Ja Icenelle. Huomasi ai-kuii läiiete-tyksi
Kemistä ja osotetuksi sejH»
Jumpm-aiselle. Silloin Hupikille sel­visi:
siinä ou todellakin aseita pu-
Suomesta
ohjolan työläiset lak-kotaistelussa
Inarin tukkikentillä, jossa työn.
tajana esiintyy englantUainen
i-yhtymä, on työläisten asema
. äärimmäisen huono. Tilannet-
"kärjistää vielä se, että mainittu
tiö oli keväällä kirjallisesti, lu-ut,
ettei kuluvana talvena alen.
palkkoja. Mutta kun vallitse-pulakauden
seurauksena työ-e
virtasi työvoimaa tavallista
imin, ryhtyi yhtiö alenta-työläisten
palkkoja. Työläiset
itivät palkkojen alentamisen
van aikaisempaa sopimus,
vastaan, mutta yhtiön taholta
tattiin, että "tilanne on muuttu-
Tällalnen häikäilemättömyys
se seikka, että työläiset saavat
nähdä nälkää työnkin, ääressä,
ti sellaisen tyytymättömyyden, et.
työläiset pitivät kaikilla kämpillä
ppäkokouksen ja niiden jälkeen
teisen kämppien neuvottelukokouk-
. Kokous pidettiin t.k. 2 pnä ja
llä 680 äänellä 180 vastaan pää-tiin,
että ellei yhtiö suostu pysy.*
sopimuksessa, aloitetaan ensi;
a lakko. Kaikki häkkomiehet>
.•ultaan~noin 600—700 päättivät
työnsä, ajomiehet sensijaan a-vat
keskiviikkoon asti, mutta el-sovintoa
siihen mennessä synny
työnantaja suostu vaatimukseen,
yvät hekin keskiviikosta'^kaen
koon» Työmailla joita lakko tu-käsittämään,
työskentelee yhteen,
n. J600 työläistä ja pientalon-aa.
,
mä lakkopäätöksen tekoon on
se suuri hätä, joka seudulla
kyisin vallitsee. Työläiset ovat si-i
mieltä, että kunniakkaampaa on
kuin kuolla työn ääreen
apahtuman johdosta kääntyi Ro-mellä
sijaitseva Maa. ja metsä-jväen
sihteeristö Athr-yhtymän
Ilossa olevan edustajan, Grönfors-i
puolueen, tiedustellen, miten a.
it ovat. G. selitti, ettei hän' ole
rkoittanut luvatessaan keväällä
ilyttää entiset palkat, muuta kun
iväpalkkoja. Hän selitti Ulanteen,
ten työnantajat aina tekevät^ joh-
'an "kiiiiotukessta", ja sanoi hän
ävänsä huolen, että työrauha säi.
. Samalla hän ilmoitti, ettei yh-tule
suostumaan työläisten vaa-luksiin,
kehittyköön tilanne mii.
seksi tahansa, sillä hänellä on
«lannista yhtiön pääjohdolta saa-t
määräykset, jotka estävät hän.
suostumasta työläisten vaatimuk-i-
Vielä esitti mainittu herra,
i työläisiä Inariin on saapunut
»saastl, joka muka todistaa, että
l^t ovat hyvät. Työläiset kui-tietävät,
mikä on se syy, jo-
Pakoittaa työläisiä etsimään työ.
jopa nälkäpalkallakin. Mutta
keila on tietysti rajansa. Nai­sten
työläisten kärsivällisyydellä-
IKAVÄ YLLÄTYS
naisille! Seppä Jumpurainenhan oli
kapinan aikana kuuliinut punakaar.
tiin ja tunnettu senkhi jälkeen ätä.
kaksi komujunistiksi, vaikka onkin
• i j s,«»c«^-„ K f o . ^ luonteeltaan hiljainen mies. Selvä-t
u a r ^ t o n huonuoa Suomen tapah-1 ^^.^^^^ j^^too
tumiin Kirjehnassaosouettim kuin-j 2^4^^^^^ pvlläyttämistä asevoi-yff!^?
l^\^t Suomessa. hyok-^^J^f vaikka tekeytj-ykin toisia . i h -
kaavat työväenluokkaa ja se« am- ;;i!:V^ ^ e t t ä ä k i e n m u h a l l i s e n . luok­kataistelun
mieheksi. Piru, kun sitä
miestä ei ennen ole tullut pidettyä
tarkemmin silmällä! Hiljaisessa ve­dessähän
ne kalat kutee, j a juutasko
sen tietää, kuinka mones aselähetys
tiiniä jo seppä Jumpuraiselle. on.
— Nämä ajatukset risteilivät sala-mannopeasti
Hupikin isänmaallises-matilllsla
järjestöjä vastaan. Kir­jelmässä
kosketeltiin edelleeji sosia-lifascistien
kielteistä suhtaantumis-ta
yleislakkoon, joka oli järjestetty
valtiollisten vankien syömälakon
tukemiseksi ja kuvailtiin kuinka
työnantajat alkoivat boikottamaan
lakkoon osallistuneita työläisiä. Lo­puksi
liitto ehdotti, ellä Norjan am­mattijärjestö
tekisi vetoomuksen
Suomen anmiatillisesti järjestjaiei-den
työläisten vainoamista vastaan.
Norjan ammattijärjestön sihtee-myöskin
Hertzin sähkömagneettisia
aaltoja koskevat tutkimukset, jotka
muodostavat -koko nykyisen radio­tekniikan
ijerustuksen, mutta paljon
sa kallossa arkkua syynäillessään. suurempaa huomiota, herättivät W.
yliopiston palvelukseen, missä \Ve-torkin
oli. yhdes.sä he suorittivat
muuiuagnetismin ~ tutkimuksia ja
Gauss julkaisi tieteellibissit piireis>^a
arvossapidetj-n teoksensa.
Nämä ystävykset muodostivat niin
sanoakseni "niagneettisen yhtenäi-sjyden",
joka työskenteli sovitun
yhteisen suunnitelman mukaan ja
tuki heitä tässä kuuluisa Alexander
von Humbolt, tuo luonnontutkimuk.'
sen suuri retkeilijä, jolla oli aivar
tavattoman laajat tiedot ja harras,
tukiet luonnontieteiden kaikilla a
loilla. Hän saattoi todellakin täy­dellä
syyllä sanoa: "Mikään inhl-millinen
ei ole minulle tunteina,
tohta."
kantavuuden saavuttivat
Koneet ja ihminen tai­teen
kuvaamina
Suuren
Kysäsl vielä asemamleheltä, että
missäpäin se Kemi on, ja kuultu­aan,
että siellähän se on Ruotsin
rlstö onkin nyttemmm. käsitellyt ta-., rajaseudu^.l la, , pyy_ häl,s, i kl„ljr„eie„novvl»lrk, -
tä kysymystä ja lähettänyt kuluneen k^^' P f ^.a odottamatta suojeluskun-tammlkuun
29 pnä Suomen ammat- aluepäällikön luo
f « j K , , „ , . f K i i » c . ^ . , t ^ « o „ o , ^ Laukkasen vahamielisena pidetty HSS.^ ,^^^^^£S^^f.. Pojahjuni jäi seisomaan makasiiniin tä s..laperäisiu säteitä hii
/Norjan ammattijärjestön sihtee- ^^JJ^^^^ kouraansa. ' X-siiteiksi. multa yleisesti •
ristö on sen jälkeen, kun tämä .jär- '•''^
Ilomantsin kunnan ulosottomiehen
Jalmari Vänskän hoitamissa tileissä
on havaittu kavalluksia, joiden yh­teinen
summa on toista sataatuhatta
mk. Mikäli ilmoitetaan, oU mauiittu
Vänskä kavalluksen ilmitullessa Hel­singissä
soslallfasclstlen puoluekoko­uksessa.
Kuruan sosdem puheenjoh-taja
Johannes Hänninen oli ollut
sitä mieltä, että asian olisi annet,
tava raueta, mutta tähän eivät toi­set
valtuutetut; olleet suostuneet,
vaan ovat jättäneet kavallukset vi­ranomaisten
tutkittavaksi.
TYKKIVENETTÄ SAKSASTA
SUOMEEN
Uuden Suomen saaman tiedon mu.
kaan on sisäasiainmhilsteriö tilannut
saksalaiselta Maibachin telakalta 2
moottoritykklvenettä, jotka kuuluvat
suunniteltuun avomeren vartlohnis-laivastoon
salakuljetuksen ehkäisemi-ssksl.
Hinnaksi lienee sovittu yhteen­sä
3,600,000 mk. Mikäli lehdelle on
kerrottu, olisivat myöskin suomalai­set
telakat ottaneet tilauksen suorit,
taakseen jokseenkin samaan hintaan,
mutta olisi hankinta-aika tullut vä­hän
pitemmäksi kuin saksalaisen te­lakan.
Ylläolevasta käy eslvllle, että tyk­kiveneitä
tarvittaisiin "salakuljetuk-sen
ehkäisemiseksi". .Tuntuu kulten.
kin siltä, että Suomen nykyisillä so-tavehfcelllä
voitaisiin salakuljetus eh-käistä,
jos haluttaisiin, joten sitä
varten tuskin uusia tykkiveneitä tar.
vittaislin.
jestö oli saanut kehoituksen siihen j
liittyneeltä liitolta ja kansainväli­nen
valiokunta tehnyt ehdotuksen,
hyväksynyt yksimielisesti seuraavan
lausurmon:
Ne poikkeuslait, jotka on hyväk­sytty,
ja ne vainot, jotka on pantu
käyntun Suomen järjestynyttä työ-lälsluokkaa
vastaan, ovat herättä-
Seuraus Hupikin touhusta oli, että
muutaman tunnin kuluttua marssi
a-semalle täysissä aseissa oleva, kyin-menkunta
miestä käsittävä suojelus-kuntajoukkue
tekemään klvääritaka-varlkkoa.
Hupikki oli etunenässä
suu levällään ja huuliparralla sle-ramista
luiskahtanut keltainen "ai­von
kappale". Aseman virkailijat ei­vät
kuitenkaan luovuttaneet arkkua
neet tässä maassa mitä suurinta kehoittivat noutamaan
huomiota seka työläisten keskuu- ;„ T,,.»»,,
dessa syvää harmia ja apeutta. Työ­väen
ammattijärjestön sihteeristö
lausuu Norjan ^ järjestyneiden työ­läisten
puolesta mitä jyrkimmän
vastalauseensa moisia vainoja vas­taan
ja antaa samalla Suomen työ­väenluokalle
mitä voimakkaimman
kehoituksen, että sen on koottuna'
lyötävä nuo taantumukselliset hank­keet
takaisin. Suomen työläiset
voivat siinä taistelussa odottaa Nor­jan
työlälsluokan myötätuntoa ja
tukea."
Erään matka-arkun
seikkailu
Kirj. ISKO
KAKSI SOTILASTA PIDÄTETTY
OULUSSA
Oulussa on, mikäli olemme saaneet
tietää, pidätetty kaksi Pohjanmaan
Jääkäripataljoonan .sotilasta < poliitti­sista
syistä. Heiltä vältetään löyde-tyn
kutomaltakin 1 kpl. Punasotllas-nimistä
lehteä,.
Aina Helsingistä asti kuuluu mat­kustaneen
"tutkija" Ouluun kuulus.
telemaan pidätettyjä.
KULJETUSLIITON EDUSTAJAKO.
KOUS ALKAAKIN VASTA HUH-TIK.
22 P.NÄ
Kuten tiedetään, oli Kuljetuslii­ton
edustajakokouksen määrä alkaa
Helsingissä huhtik 15 p:nä. Nyt on
llittotolmikunta^ kuitenkin ilmoitta­nut
kiertokirjeellä perusjärjestöille,
että liittokokouksen aika on siirret­ty
eteenpäin viikolla, ja pidetään
niin ollen vasta hulitikuun 22 p:nä
Helsingissä.
•RANA NUOTALLA VAASASSA
'k., klo 14 tienoissa pidättivät
asan ohranat toveri AlU Latvan.
van kotona pidettiin kotietsintä
ikomaiia kirjakaappi y.m. mitä pe-
Pobjaisemmin. Mukaansa ottivat
'niat muutamia joukkoesitykslä.
afflka syyn perusteella pidätys
^tettim, ei ole ihnoltettu. Ku.
'tunnettua, on nyt pidätetyn AI.
^u-an mies, ent. kansanedusta-
^oivo Latva parastaikaa kuri.
S^f^'' "valtiopetoksen vaL
'telusta- tuomittuna.
Ratsionialisoimisen ai
heuttama kurjuus
Saksassa
Kuvaus nykypäivien Suomesta
' Kauppilanmäen kylä lähellä usein
inainlttua Iisalmea on sellainen ta­vallinen
lupsakkasorttlnen savolals-kylä.
Jossa elämä luistaa lokoisasti,
ilman suurempia mieliä mullistavia
tapahtumia päivästä toiseen. El edes
kuuluisa körttlläLs-lapualaisuus ole
löytänyt tietänsä tähän kylään, tuo.
maan vaihtelua nikkojen omalaatui­seen
ja huum^orllla höystettyyn jaa-rlttelemlseen
'politiikasta. Kylän u-kot
ovat kylläkin hanakolta, mll-
Iqln heistä kaksi tai useampi sat­tuu
yhteen, käymään kasiksi kalk­ein
pplltlikan nykyisin niin kovin
kiveriin kysymyksiin. ' Joka' käsit­tely
tietysti aina tapahtuu varmojen
ja mehevien Iisalmelaisten viittei­den
mukaan. Joten mitään tullklvl-katkuistä
keslaustelua el synny, vaik.
ka vastakkain sattuukin kaksi eri
leirin miestiä, nllnkuhi kommunisti
ja suojeluskun^p-lalnen. Molempia
kun, nähkääs, on kylässä runsaasti,
mutta el yhtään "Lööhkälän kujan
läpi juossutta", kuten ukot yhtei­sesti
noskepamppuja nimittävät.
Joku vuosi sitten sattui kuitenkin
tapaus, joka oli saada koko kylän
jalkeille. Eräänä kauniina kevätpäi^
vänä oU nim. juna tuoda köryyttä-nyt
kylän asemalle amerikalaisen
matka-arkun. Joka oli osotettu Vie­remän
tien varrella olevalle seppä
Jumpuraisella Jumpuralsen poika
oU, näes, ollut kerran Canadassa
ja tuonut arkun sieltä tullessaan,
ja kun lähti sitten takaisin, oltuaan
töissä Ruotsin rajalla, Kemissä, el
itsensä asianomaisen, seppä Jumpu­ralsen
paikalle.
Muutaman tunnin odotuksen jäl­keen
.saapuikin Jumpuiainen ase­malle
nokisena ja ihmetelli ivalli­sena,
että kovinpa suuressa arvossa
hänen arkkuaan pidetään, kun täy­tyy
ihan kunniavartion lä-snäollessa
se ulosoltaa. Hupikki möyrysi kuin
sonni sepän nenän edessä, toLsten
.säestäessä kiroillen, että kyllä si­nut
tunnetaan senkin aseseppä, jot.
ta Olakin vain arkku sa.ssiin ulos,
että saadaan tarkastaa .sen sisältö.
Seppä työnsi rauhallisesti Hupikin
jioLs nenänsä edestä ja sanoi:
— Pyyhihiin ensin pois räkä par-rastas
ja tule sitte Immeisten kans-sa
puhelemaan.
-— Elä, elä, saatanan punikki, tyr­ki!
hilikui Hupikki hirmustuneena,
hypistellen vyöllään olevaa mause.
riaan. Taikka tiältä paakahtaa!
— Oohan hupslmata, sanoi seppä
rauhalliseen tapaansa, tarttuen sa.
maila arkun toisessa päässä olevaan
kantoremmiin, vetääkseen afktin :a-las
makasiinin ovesta, jolle ase­mamies
oli sen tuonut. Ja varoit,
teli pässinpökkimlssä komeileville
aseniekollle — Mänkeehän nyt vä.
hä loitommaksi, piruko sen tietää,
vaikka siinois sitä uutta räjjäys.
ainetta, tyräliinlä "
—- Jotta mittee?
— Tyräliinlä. Nyt minä vetäisen,
pitäkää varanne!
Eihän se ai-kku. räjähtänyt, siinä
kai el kaikesta päättäen ollut "ty­räliinlä",
uutta räjähdysainetta. Se.
pän vetäistessä arkkuaan alas, pe­räytyivät
syojeluskuntalalset turval­lisen
matkan päähän. Hupikin oUes-
K. Röntgenin samaan aikaan kck-smiät
uudet säteet, joilla oli niitä
kuminallisimmat ominaisuudet. Hän
teki keksintönsä v. 1895, ja tämän
kautta hänen nimensä tuli kuului­saksi
kautta maailman ;nuidenkin
kuin tiedemiesten ke.skuudcasa. Näi-
111 nimitti
ja Uiy-dcllä
.syyllä — hänen kunniakseen
niitä riinuLetään yleisesti röntgen-sältiksi.
(Hänen keksintöään saan
minäkin kiittää siitä tiedo.sta, ettei
vasemnj^ssa rantees.sani ok! eniiä
patiuunahyLsyn palasia.)
V. 1912 onnistui Laue csoitlamaan
rönl^ensäteitten ja valosäleitten su-kulaLsuuden.
Myös kalodisäteiden
kek.siminen ja radioaktiviteetin laa­ja
tutkiminen ovat laajentaneet lie-tDJaninu;
pienimmistä osasista, mis­tä
aine on kokoonpantu. Valo- ja
kitikkitMi muilt^jn elektroniagiieettis-ttn
aaltojen kantajaksi oletetaan,
kuti-n lininettua. otakiuittua "ainet­ta"
eetteriii, joka tuniän liyijotee.sin
mukaan Uiyltää koko' nmailnian-kaikkeuden
ja tunkeutuu kaikkien
esineiden läpi, mutta on ollut iniLä
vaikeinta tutkia tämän "aineen" ole.
mu.sla ja ominaisuuksia. Arveltiin
että maan liikkeiden eetterin läpi
täytyisi voida huomata vi.s.seillä op-tilHsilla
interlerenssikokeilla, ja .sel­laisia
yrittikin A. A. Michelson,
mutta tulokset olivat kielteisiä. Sa­mulla
tietämisen, s.ö"." tietämättömyy.
den, asteella ollaan yhä vieläkin, jo­ten
eetterin suhteen pitää edelleen
paikkansa aikaisemmin mainitsema­ni
kuolemattoman humoristin Mark
T\vainin poikaromaanisankariii-sa
Tom Sawyerin kautta tekemänsä
määritelmä hypoteesista, joka käy
siihen suuntaan, että kun ihmisjärki
ei jotain kä.sitä, el ..saa selvitystä
johonkuhun ilmiöön, niin se.ha,luaa
levätä ja keksii jonkun otaksuman,
hypoteesin, ja pitää sitä t,oLstai.seksi
totena. Niin on tosiaankin tämän
eetterihypoteesln kanssa. Lukuisat
seikat, o.soittavat, että jotain liiytyy
maailmanavaruudessa olla, jotain
Tjellaista, mili^ä ei näy, ei-tunnu, -ci
haise, ei maistu,' mutta kuitenkin
kaikkialla on. Lepuuttaakseen itseään
täytyy ajatuk.sen ottaa tämä jon­kun
välttämätön oleminen todesta.
Tämä on nyt viisastelua, mutta yh­täläistä
viisastelua " on koko : hypo-teesi
eetteristä, jonka olemassaolo
on todettu, mutta ei vielä voitu to­distaa.
• • •
sa takimaisena. Sitten seppä avasi i . Suurinta huomiota uusimman ajan
arkkunsa ja kun mitään erikoista (fyysikkojen kesken on herättänyt
ei tapahtunut tämänkään toimituk-j saksalainen Albert Ein.stein (s: 187.'
sen aikana, askalsivat asenlekat tuU:ja täytti siis ä.skettäin 50 vuotta),
la kurkistamaan sen sisällystä. j'Vuosina 1906—15 hän muovaili pal-
Arkussa oli — vanhat housut ja l jon puhutun "suhteelHsuusteorlan-vyö.
sa", jota pidetään vallankumoukscl-
*"^«il^^^'<^'^'NUT TYK:N
SIHTEERIN TOIVO
SILLANPÄÄN
ltoa..L^"^ vangitsivat ohranat
^ ^ ^ n Porvoonkatu 15 työ-
^ t v ' ^ ' ' - yhtenälsyyskomitean i v J ; sillanpään, laitään
^vangitsemiseen eivät ohranat
oS"^'- -^^^ttakoon. etSX:
^ seurata yhtenäisyyskomitean
2he_mmln Päivällä on ohranan
r ^ S f ^"^ jalalle
toimlttlV^ Työväen Urheiluleh.
toT^^f^^o^ vapaaksi pääs-
^07- Agnes Rosendahl.
Riisto lisääntyy. — Palkat laavat
Saksan kapitalistit ovat maalL
mansodan jälkeisinä vuosina kehlt-täneet
riistoa entistä hälkäUemät.
tömämmin rationalisoimisen avulla.
Tämä on tapahtunut työläisten elin.
kustannusten ja työsuhteiden kus­tannuksella,
johtaen ph-uiiiseen hi.
ostuttamisjärjestelmään ja alennet,
tuihln palkkoihin.
Äskettäin julkaistun virallisen ti.
laston mukaan on . työteho kohon,
nut rationallsoimiseri vaikutukses­ta
seuraavasti:
Seppä muistutti tällä hetkellä lislmpana mitä fysiikan alalla on
suuresti sitä tunnettua kalkeh pa-1 esltetf.y; sitten 'Nev/tonin ipuivien.
han alkulsää, pirua, nauraessaan no. j Tämä relativiteettiteoria on tulos
kisella naamallaan suojeluskunta-; n i i ^ ä kiihkeistä yrityksistä, joita
laisten ällistykselle. Aluepäällikkö' 1800-luvun lopulla ja 1900-luvun a-klrkastul
myöskin poutaan ja ma-]lu.ssa toimitettiin täyden selvyyden
nasl Hupikkia sanoilla,- jotka ovat'saamiseksi .sähköisten ja magneet-nian
ra.svaisia tässä mainittavaksi, itistsn ilmiöiden laeista. Lopullinen
mutta kylläkin sangen tavallisia'ratkaisu on kolmessa kuuluisas.sa e-
Sivistyneiden" jokapäiväisessä .sa-i .sitykses.sä, nim. Lorentzin 0904),
navarastossa. Sepän hohottaes.sa! Poihcaren (1905) ja Einsteinin
marssi isänmaan tukipylväät noloina!'1905), mutta yksinkertaisimmin j?.
tfehensä. [ selvimmin viimemainitassa. Kun e-
Laukkasen vähämielisenä pidetty j .sltyksemme muutenkin on venynyt
"- iÄärn^c^viÄitalnÄvT :arW=c'^^>^^ S i S | ; | = . nau-rtesakae li -.m.aakna siini,n !. pi.tkä|ks_i, —koentam,m^e Jkuoitat^a ^my~ö s
Ja kylällä on riittänyt kolr/inleu-! tuksen mahdollisimman vähäiin ja
oille jauhamista tästä aljotusta "ki-• huomautamme siis tämän teorian
vääritakavarlkosta". .aiheuttavan, että meidän on muu-mielipidettämme
Teollisuusala
Ruhrin kaivoksilla
Kaliteollisuudessa
Sementtiteoll.
Kuparikaivoksillr.
Veturipajolssa
1913 1928
100 134,5
100 167,6
100 174.4
100 145.6
100 503,0
Kuten näemme, ovat työnantaja-kapitalistit
osanneet käyttää hyväk­seen
ratsionalisoimista puristaakseen
työläisistä entistä suurempia rils-tovolttoja.
Tämä. onkin käytännös-sä
Johtanut ^ hälkäUemättömään hi-ostuttamlsjärjestelmään,
joka perus­tuu
tehtaiden laboratorioissa siio-ritettujen
tutkimusten perusteella
keksittyihin menetelmiin.
Kun järjestelmä on aiheuttanut
lisääntyvää työttömyyttä ja palk­kojen
alennuksia,, ovat työläiset
ryhtyneet tarmokkaaseen taistelutm
elinehtojensa puolnstamlseksL Tä­mäkin
esimerkki osoittaa, että jär-sen
isäukolleen.
Seuraavana päivänä arkun saapu­misen
Jälkeen sattui asemalle pos-tlnhakuun
myöskin kylän tunnetuin
suojeluskuntamies, Hupikki Antti
lUkanhneltään, johtuen tuo Hupikki
lisäke hänen nimeensä siitä, että I
hän hötälehtell jokapaikassa, saat­taen
asiat aina jollakin tavalla se­kaisin.
Ukot tuumlvatkln tavalli­sesti
Huplklsta, että kunhan se mei­dän
vakituinen ulkoministerimme
Procopee kallistaa päänsä vllmeLseen
lepoon, niin Hupiklsta saadaan hä­nen
tilalleen taatusti samanlainen
Vätys ulkopolitiikkaa hoitamaan ja
suurempien herrojen käskyläisenä
juoksemaan.
Niin. siinä postijunaa odotelles­saan
Hupikki uteliaisuuden vaivaa­mana
pistäysl myöskin avonaiseen
tavaramakasiiniin, tilllstelemään, et­tä
mitä sitä niinkuin on kyläläisille
saapunut. Makasiinissa oli jo en­nestään
asemamies ja Laukkasen
vähämielisenä pidetty pojanjolppi,
joka viimeksimainittu kierteli sala­peräisen
näköisenä sen Jumpuralsel-
Pakinoita fysiikan
alalta
auettava mielipidettämme moneen
i seikkaan nähden, joita tähän asti
'olemme pitäneet järkkymättöminä
luonnonlakeina. Ero Einsteinin teo-iiian
ja esim. Galilein ja Nevvtonin
lakien välillä on nim. se, että en.sin-mainlttu
edustaa tarkkoja (exakt)
'— lakeja, jälkimmäiset .sitävastoin li-
1800-luvun keskivaiheilla määrit-i'^™^^'""*^^ (approximativ), j-oihin
telivät voiman (energian) häviämät. , »^"itenkin u.seimmi.s.sa ta,>auks..v.ui
tömyyden prin.siipit Mayer a842;. •-y^"''^'" luottaa^
Colding ja Joukj (1843) sekä Helin- ' ^ - - ^ ^ ^
holtz (1847), prinsiipin, joka .sai ai­kaan
.siihen a.stl tuntemattoman yh­teenkuuluvaisuuden
fy.siikan eri haa
rojen kesken ja joka yhdessä teorian
kan.s,sa, minkä perusti Carnot (1824)
ja jota sittemmin kehitti Clausiu^;.
kÄlSS^rSir^lS^'!! - reglsteerattua kirjettä, joista suu.
Paljon vakuutettua
postia varastettu
LONTOO, Eng., helmik. 20. — Sa-
Neuroitoliitun teolllstuttaminen
antaa proletaariselle Uilteelle ja kir­jallisuudelle
rikkaita alheaarteita.
Niin nykylsyyUä kuin tulevaisuutta-
-vin ja etenkin tulevaisuutta esitet­täessä
pyritään monasti antamaan
:ä£itys Neuvostoliiton tuotantovohnl-n\
valtavasta k.asvusta. JättiläismäL
et. tehtaat, sähköasemat, erilaiset
:oneet yjii. leollistuttamisen silmiin­pistävimmät
seikat ovat paljon pl-it-
ttyjä ja usein kuvattuja aiheita.
-Mutta se. että näitä aiheita kä.
nleltätssä jatketaan Ulan usein por.
larilliseii taiteen ja 'ku-jallisuuden
vonekuvausperiniuilstapoja, rajoitu.
:aan yksipuolisesti, puolueettomasti
'coneiden ja leollistuttamisen vällttö.
:nästi näkyväin yksityiskohtien esille
•.uomiseen — kuvaamatta Ihmistä,
-akentiijaa — antaa aihetta syven­tyä
kyseessäolevain aiheiden tulkin,
tatapoihin.
KapitalislLsen kehityksen alheutta-
:na tekniikan huomattava kasvu ei
ajun pitkäiln voinut olla vaikutta­matta
taiteen aihepiireihin. Hitaasti
^e kävi ja vulhlellen, sillä taiteessa
vallitseva pikkuporvarillinen ideolo-
-;ia .suhtautui koneeseen, kuten uu­teen
ja vallankumouk-selliseen tekl-jiiän
talouselämässä, vihamielisesti.
Kone oli hirviö pienyrittäjille, kä-
>ityöläi.sniestareille, se vei heiltä am­mattinsa
tuottavaisuuden, elinmah­dollisuudet.
Keskittäen pääomia,
heitti .se vähempivaraLsen pikkupor­variston
palkkaorjain omistamatto-tnaan
luokkaan. Näinollen käsitäm­me
miksi taide, pikkuporvarillisen
ideologian heijastajana, ei tunnus,
tanut käsittelyn alaisia aiheita kor-vuaniisen
arvoisiksi. Pikkuporvari
näki niieluuunnin maiseman kuin'
nykyajan veturin pitkäplippuisen
?si-isun.
Sikäli kuin kono ja leoUisuu.sai-heet
alkoivat tait(H,\s.sa Ilmetä, oma-sivut
ne Kuurijorvaristoa vastaan ka­pinoivan
vaptiuiniellsen intelligenssin
ja osittain pikkuporvarillisten tals-tcilijain
kuvaamina vissin yhtels-kunnallLsen
sävyn. "Kaasaiin mene-vä"
intellii;entti kuvasi silloisen pö­lli
tti.sen liittolaisensa, proletaarin,
sellaisena kuin näki: työstä nään­tyneenä,
savun ja höyryn ke.skellä,
konekuinmituslen painastamana.
Näin .silloin.
Mutta aikaa voittaen laski nou­seva
porvaristo kämineiifensä henki-sen
kulttuurin päälle, osittain lyö­den
leimansa taiteeseenkin, sikäli
kuin thaiiiHulta, aiheita kuvattiin.
Koneiden ' voima';' ja .mahti tulivat
taiteen^ kohteeksi. Ihminen syrjäy.
lettiin. Ei minkäänlaisia riistettyjä
ja loisia, ainoastaan kone, kalkklvol.
pa ja Ihmeellinen, ihminen ilmeet,
tömänä, luokattomana kaavana.
Pelkkä koneiden, esineiden epäju.
maloimlnen, yhteiskunnalliset ja In­himilliset
momentit valheellisesti
ala-arvloitulua, varjossa. Tässä mää­rättyjen
porvarillisten taidesuuntain
aatteellinen sisältö, joka ilmeni sit-ten
enemmän tai vähemmän tletol.
sestl tai voimakkaasti ja selvästi
taiteilijain luokkasympatiolsta riip­puen
». /
! Maalaustaiteen alalla bn olemassa
määrätty suunta, n.k. kone-e.stetllk-ka,
jonka luojan, ranskalaisen tai­teilijan
Lieger'in työt ovat kuvaa.
vlmpia tältä alalta. Niissä ilmenee
(määrätyssä uudessa muodo.ssa) täy­dellisimmin
uusporvarillinen kone-ihailu,
ihmistä ei Lieger kuvaa juuri
ollenkaan.
PorvarillLsten kirjailijain ja tai­teilijain
luomat tulevaLsuu-skuvat o-vat
enimmäkseen tekniikan loistavia
mahdollisuuksia heijastavia, yhteis-kuntajärjestelmään
he eivilt suuresti
kajoa, samoin kuin erilliseen ihmis­tyyppiinkään.
Jopa jotkut porvari!-
lj.set tiedemiehetkin tulevaisuutta
tutkics.saan jäävät alansa ahtalk.sl
spesialisteiksi, varoen puhumasta
ihmisälyn saavutusten merkityksestä
laajoille joukoille ja niiden vaiku­tuksesta
yhteiskuntaolojen kehityk.
.seen.
Todetes.samme porvarillisen tal­teen
pelkän indu.striali-aikakauden
ulkokuoren ihaniioiniisen, koneen e-päjumaloimisen,
käsitämme hyvin
miksi porvarillinen taide ei voi näyt­tää
rakentajaa, luojaa, proletariaat­tia.
.Sellainenlian vaatisi aiheen
syvempää käsittelyä, vaatisi yhteis­kunnallisten
;;eikkain Ilmituomista
olisi rohkeampaa ja todellisempaa
kuin mitä porvarillisen maailman-kat.
soniuk.<^X'n ulkokullattu käsitys-tapa
kykenee ja sallii.
Siitä, nnU;n proletariaatin palve-luk.
se.'>.sa olevan taiteen tulee ku-vala
ky.see.s-säolevia aiheita, emme
voi olla eri mieltä. On o.soitettava
kuka, miten ja milcsi luo ja raken­taa
Neuvo.slotasavalt^jjen liito.s.sa.
SiUi ei aina tehdä. Liian usein
Odotettu LAURI LUODON Romaani
ON NYT VALMIS
Tässä kaunokirjallisessa teoksessaan Luoto onnistuneesti
kuvaa Suomen sisällissodan tapahtumia. Alussa on .lyhyt kat­saus
niihin aikaisempiin itaisteluihin mitä Suomen sorrettu
luokka joutui käymään ulkonaisia sortajiaan vastaan, siirtyen
sitten Tampereen kunniakkaisiin taisteluihin ja edelleen kol-jettacn
mukanaan sissijoukkueiden toiminnoihin« sekä heidfin
johtajiensa "oikeuskuulusteluihin" ja tuomioihin. Pä&afiieeBeen
liittyy kaunis rakkau.sjuoni, kulkien kaikkien kiirastulien läpi
luokkasodan tulikokeissa.
Juonen käsittely on lennokas, kieli mehevän rikas. Tätä
teosta voi verrata mihin Luodon aikaisempaan julkaisuun ta­hansa,
joita on ilmestynyt Pakolaisena, Valkosen • Leijonan
Metsästäjät ja Kamaran Sankarit.
Kirjaa on saatavana kaikilta asiamiehiltämme tai suoraan
kirjakaupastamme. Hinta $1.50 sidottuna j $1.00 nidottuna.
1
VAPAUDEN KIRJAKAUPPA
BOX 69, SUDBURY, ONT.
Suomen sosialidemokraattisen piioliueii
johtajat kukkotappeliissa -
Viime kuun lopulla pidettiin
IlelsinRi.ssä Suomen sosialidemo­kraattisen
puolueen puuluekokou.s,
joka o.soittuului kokonaisuudessaan
puolueen johtajapamppujen keski-näisek.
si kukkotappeluksi. Koko­usta
oli suurella melulla valmistel­tu
monien kuukausien ajan, ja
näytti noin päällisinpuolin katsel­len
ikäänkuin ky.symykses.sä todel­la
olisi ollut joitakin työväestöä­kin
lähellä sivuavia kysymyksiä.
Puoluekokous kuitenkin heti alussa
otti "luulot pois" sellaisilta ajatuk-
.silta, sillä se muodostui vain joh­tajien
väliseksi tuppclUkili puolueen
leipäpaikolita ju jöhtajakunniasito.
Muodon, vuoksi, ^avalUsja' yielä,
puolueessa olevia työläisiä pet-täukseen
oli kokouksen ohjelmaan
luonnollisesti otettu myöskin eräi­tä
sellaisia kysymyksiä, joilla on
jotakin merkitystä myöskin työväel­le,
mutta niihin eivät arvoisat e-du.
stajat suurtakaan huomiota
kiinnittäneet.
Erikoisina ky-symyksinä, joilla
Ilttkkilaan. Sasu Punanen (B&iaäo
nen), Turkia, Hupli, ja . Huotttjr!.
puolustivat toimittamaansa lehte&
Viimemainittu selitti kuiltenkln» ^>
tä toimituksen järjestelyä . VoitK^^
siin muuttaa siten, että pii&toim$&>
tajan paikka varattaisiin sitten
myös vastaamaan lehdestä.
Asiallisia erimielisyyluiu puplu^»-
lehtien kannasta ei plluit.. .Kaikki
ne törkeät edesottam^set, joilla nuo
lehde^ ,,illiY|at aikaisemmin Asettttr
neet pjilkeni^an työväestön oiketi^.
sia, hyväksymällä m.m. Lapuan
?aini ^avoimen fascismin,- jk syv^
<i-u(m isUttt*kon)nraniateJa/. yhdi!^«-
Idin, / 7 y.l 3iuönontamJ9ky»in»yk86^,
kaif^kii fle ,^»}inaii^iin ^puolytekokouk-sessa.,",;.
"•' f
EäuBiuntaryhmän hirveä rik9B
maan työväestöä vastaan yhdistyi)^
lain huonontamiskysyinyksessä he­rätti
laajan keskostelun. JUiTiq»$ <
muiset tannerilaiset ,Jiyväksyivijt
täydellisesti sen että useat noske-laisct
kansanedustajat olivat auttäi^
neet' pjorvarisftoa riistämään VTS"^
puolueen "vagemmifitolaisefc" aikoi-1 vUeltäiiiyhdlstymisvap^uden, ppisfcu-vat
hyökätä^ Oikeistolaista: .Tahne- malla.fJ/^Mgtyksest^nff^H^^
rin vyhmää vasit^^n,.olivat Syo- 'iyasemmistolais^^^^^^^^
äuneötyskärkul-eiden;- leimaairilstii
"hoipertelijoiksi"!' teuttä' hjhrfilfi^-
vät ' kokonaisuudessaan sen, että
ryh^i^ , f^i^tneisessä äänestylneaui
hyväksyi fascistisen lain kiireel]!'»
senä voimaan. Vain Ampuja uskal*
ei puolustaa omaa mehett^ly&äfi
eduskunnassa (yhdistyslain huQijjbiL-f
nuksen vastustamista). Mut)ia/hä^
nen "vaBemmistolaisuutensa** '"ei
saavuttanut minkäänlaista vasia^4
kaikua. "'••^
Yleensä puoluekokous asettui ett-:
järven lampuotien asia ja Tanne­rin
suojeluskuntaparaatin vastaan­otto-
juttu. Hallituskysymyksestä
keskusteltaessa tulikin nämä asiat
ke.sku.stelun alaiseksi, ja koeittivat
siinä "vasemmistolaiset'' Hupli,
Turkia ja Helo pommittaa entisen
noskehallituksen edesottamisia mai­nituissa
asioissa. Puhujat väittivät,
että hallitus, riistämällä Suojärven,
lampuotien maat Englannin kapi­talistien
hyvuk.si ja Tanner otta­malla
vastaan suojeluskuntaparaa­tin
olivat vahingoittaneet puolueen tistä avonaisemmalle ttaantumuk-aryovaltaa.
Tannerilaisilla oli kui­tenkin
enemmistö ja he eivät suin­kaan
.säästäneet sanojaan päämies-tään
puolustaessaan. Ky.symyk8es-
:-ä esiintyi myöskin Tanner itse
puolustaen tekojaan. Paraatikysy-myksestä
hän huomautti ivalliHesti
"vasemmistolaisille", että erästä
vielä suurempaa rikosta ei olo lain­kaan
mainittu. Ja jatkoi: "Mini'
olin neljä kuukautta suojeluskun­tain
korkeimpana päällikkönä ja
sotaväen päällikkönä." Piti tätä
virkaan-sa suurempana syntinä kuin
suojeluskuntaparaatin vastaanotta­mista,
mutta vakuutti, että kun
kerran viran ottaa vastaan, niin
on se hoidettava hyvin. Se tahtoo
tiety.iti «anoa: tehtävä kuten por-varifito
komentaa. Selitti, ettei me­ne
toista kertaa hallituk.seen, ellei
saa puoluekoneistoa ja -lehdistöä
käytettäväkseen. Koko puolueko-kou.
sedu(itaji«to palkitsi puheen
vilkkain suosionosoituksin, osoit-lar-
n siten kannattavan.sa avointa
tannerilaiHta petturipolitiikkaa.
Puoluelehtien arvostelun aikanii
^en puolustamisen kannalle kaiki»'
sa siellä esille tulleissa kysymylct;
sissä. Poliittinen rikollisuus on päl^
nunut siksi syvälle noskelaiaherr^^'
jen vereen etteivät ho toisin voi^
neet tehdäkään. Kapitalismin pno*
Iestä työväestöä vastaani Siinä oli
Suomen sosialidemokraattisen pu<^
lueeri ohjelma nyt puoluekokouksiin
mentyä lyhykäisyydessään lausuit'
tuna. . i^'
Optiikan alalla alotti .Young tals- rin osa sisälsi maksucsoituk.sia sekä
telun puolittain unohdetun aaltoi-luteorian
puolesta, jota sitten Fre:;-
.'\paperirahaa, oli varastettu postlsä-jestyneen
työväestön on meilläkin
tarmokkaasti taisteltava kaikkia työ-rauhaneuvotteluja
vastaan, jotka
juuri tähtäävät rationalisoimisen
käytäntöön ottamiseen.
nel vei eteenpäin. — Erikoisen mer-ie
osotetun arkun ympärillä. Hupi. jkltykselllsenä saavutuksena voidaan ,
kin mieltä kiinnitti arkku myöskin (vielä .mainita Kirckhoffin ja Eun- '
heti. Tarkasteli sitä puolelt^ ja toi­selta
ja ihmetteli sitten ääneen:
klstä, mikä lähti Montrealista hei-mik.
9 päivä, vietiin Doric laivan
kannelle Halifaxi.s.sa jatkaen laivalla
matkaansa Queenstovi-niin, ja sieltä
senin keksimät spektrianalyy.sln pc-^T??,,^""^^!'"- "^^^i^^j'^ ruslait. _ NNoorrjia, il«aiinr ,e.n» •K^.ri.lts.tVof^e,r. ''^ "laottu, mutta postisakki oh pan-
Kylläpä sllnon vankka loota. jHansteen, joka v. 1916 tuli profes-
Mltä hänessä llenöö? soriksi hiljattain perustettuun Nor-
Laukkasen" vähämielinen poika jjan pääkaupungin yliopistoon, on
tu kiinni uudelleen. Vnr^aus huo-rnattiin
tänään Belfa.stlssa.
hyökkäsivät oikeistolaiset kiihkeästi
rajoitutaan pintapuolisen yksipuoli- päälehteä. Suomen Sosialidemok-
:x-en konekuvaamiseen. Varsinkin raattia vastaan. Tampereen por-maalau.
staiteen alalla o.soittavat eräät mestari Hakkila, kiivas tannerilai-fcaiteilijaryhmät
Neuvostoliitossa — ,ien, selitti, että päälehden kanta
:amoin kuin muls.sakin maissa — u,seissa ky.symyksLs8ä on ollut hor-katsell
arkkua tyhmän näköisenä,
kädet selän takana ja tokasl:
suorittanut ansiokkaan työn tutki- '
muksillaan maara^etlsmista. Hä-
— Eekö tuossa Ile klvväärijä, mlt-inen työtään tällä alalla jatkoivat
teepä sitä muuta tuommose-ssa loo- saksalaiset tiedemiehet Johan Carl
Rosvoja hyökännyt
Meksikoon
vassa.
Kiväärejä! Laukkasen vähämieli,
sen pojan epäilys arkun sisällyksestä
jysähti Hupikin päähän kuin sala­ma
kirkkaalta taivaalta. Tosiaankin,
mitäpä siinä muutakaan voisi olla,
tuollaisessa vahvasti raudotetussa
Friedrich Gauss ja Wilhelm Eduard MEXICO CITY, helrnik. 21. —
Weber, jotka tapasivat toiseasa Guatemalasta tulleiden ro.svojen ker-luonnontutkijäin
kokouksessa Berli- -olaan hyökänneen ellen Camitechen
nfe.sä 1828, jolloin he tulivat Ikui- iähellä oleyalle plantaasille, tappaen
siksi y.stäviksi, oHen siitä seurauk- siellä koKne asuka.sta. Valtion sota-sena
sekin, että Gauss jonk»»n ajan : joukko-osastoja on lähtenyt ajamaan
kuluttua kiinnitettiin Göttingenln Irosvoja takaa.
teolllstuttamlsaatteen jhteiskunnal.
lisen merkityksen täydellistä ymmär.
tämättomyyttä. He ka.saavat mah­dottomat
tchdasröykkiöt, savuavat
Volhovstroit (!) y.m-s. tavattomaksi,
.sekamelskaiseksi painajaiseksi. Jos-
.'.akin alhaalla, huomaamattomina,
avuttomina haparoivat sitten sosia­lismin
rakentajat punaisine lippui­neen.
Kaunis tulevaisuu;jkuva!
(Muistuttaa jo.ssain määrin plkku-pcrvarillLsen
englantilaisen Well.sin
hirviömäisiä tulevaisuudenkuvia).
Tämä on tietysti äärimmälslntä ja
harvinaisempaa, mutta se on hyvin
kuvaavaa porvarJlll%lIe Ideologialle.
Proletaaristen kirjailijain ja tal-tellijala
tulee oJX)ittaa teolllstutta­minen
lähc-;scs.sä yhteydessä sen yh­teiskunnallisen
merkityksen kanssa,
.-•ekä nähdä ja näyttää tekniikan
merkltyä ja vaikutus uusien elämän,
j tapojen muodostumiseen nähden.
juva ja epäselvä, ja on vain va-hing-
oittanut puolueen- politiikkaa.
Valitti, «ttä lehdes.sä on kolme
päätoimittajaa, jotka kukaan ei­vät
uskalla vastata Iehde.stään.
Haukkui erikoisesti Sasu Punasta,
joka entisenä tannerilaisena oli
myynyt itsensä huplilaisille ja kir­joittelee
nykyisin pakinoitaan enti­siä
liittolaisia vastaan.
Lukui.sat muut puhujat yhtyivät
Työläistä ei tule käsitellä koneen
o.sana, täydennyksenä, vaan tietoi­sena
proletaarina, sosialismin raken­tajana,
joka ei enää ole kurja, sor­rettu,
'tahdoton, eikä myöskään
luokkapllrrettä, poliittista luonnetta-vallia
oleva porvarillisen taiteen
"Uiminen yleensä".
"Puna-kantele".
Suomen ^
Pääkonsiiliviriifil %
koko Canadaa varten sooiritt^i
kaikkia maan viralliselle! edustuk-'
selle kuuluvia tehtäviä, aiitaa 'fitit?
seja matlTJStucta varten. ,kx»(ii
han tai munalle, vahvifiitfift' eHL.
joja, käännöksiä y,m., «elvitjtääs
rintk- ja muita Suomen kani
siin kohdistuvia asioita.
Osoite:
Conculate General of Fiittaädi^/
Boom 918 •
1410 Stanley Street, Moniteeal."'
(Corner St. Cätharine and Stanley)
AKSELI RAUANHEIIIO.
p'ääkon8ulL
Lisäksi on SuoineUa , edustajiii^l
Canadassa: Konsuli Erick J. Kdx^"
te. Port Arthur, Oiiti —. Adt^l
Saarimäki, 319 Bay Sti. iTotontJo^
Ont H. P. Albert .Hennattäou
479 Main St., Wii|TUp^. Man.:^
Thomas Pranssi. Box L;iCopptf
Cliff, Ont. — Charles JL.ltogna^
3on, 54 Dock St., Saint Johtt, N.Bi
— G. W. Törnroos» 551 Howe TSfci
Vancouver. B.C. y*>
John Mekkosen V
SAUNA
auki joka
Keskiviikko, torstai j a ^ p 6 i j ä r i f ^>
kello 1—^11 ' j.p.pu^ . vt
Suosittelee höyry-, suihka- >
ammekylpyjä. 0)^. I
225 Cadillac St.> Port City, OnMiC