Vapaus, November 24, 1926

              ; fr
KA sr MAITTEN TYöNRAATAJAT THTEISmNTAMAAN!
m- TYÖLÄISTEN JA TALONPOIKAm KÄSim HAlJJTUSViUJ^^ '
Työväen vapautus tapahtui!
vain sen itsensä kautta!
Vain järjes^eenä joukkona
voi työväenluokka: vpitfcaa!
ram.
No. 137 — 1926 Federated Pressin jäsen Keskiviikkona, manlislfc 24T>;nä—WedL, Nov. 24 «ember The Federated PreaJi
VDNMYSMS ONTiyyOSSA
MISTÄ VAAtEISSA ON, KYSYMYS — VUNAPORVARIEN VOITOISTA
ToroRiJ. —: Konservatiivinen puo­lue
ön no5tanut kysjrmyksen' maa­kunnas
kieltolain peruattanusesta,
jonka fceoa: se on Invannnt saorit-taa,
jos konservatiivinen enemmistö
; tulee vralituksi jonlakuun 1 pai-*
vänä. , - '
Tätii kieltolain peronttamisen tar­vetta
on kaunisteltn monilla eri asi-oiUa.
Mutta ne evat kaikki tyhjää
lorua ja korupuhetta: Tosiasiassa
on kysymyksessä "yiinapolttimo- .
,olutpaniraokapitalistien' edot," sillä'
ne ovat »huomattavia tekijöitä ra­hoineen
ionservatiivisen puolueen
politiikassa- /
' Viinatehtailijat ' ovat jo melko
varmoja kieltolain - lumotuksi ~ tnle-misesta.
. Eräs ontariolainen viina­tehdas
päätti ,äskettäin korottaa
: osakepääomaansa 200,000 osakkeel-
Ijf, jotka laskettiin -liikkeese^ 15
dollarin hinnasta. Osakkeiden liik-keellela^
emisesta ei -tarvinnut pan­na
sanomalehtiin, ilmotuksia, kuten
- on tavallista, ;sillä-ikokd tarjottu
määrä merldttiin yksityisten raha­miesten^^
toimesta. Näiden osakkei­den
hiiita nousi seuraavina päivinä
16 dollariin. ,
.'Eräs montreaiilainen osakekaup­pias
tafjoili muutattjia päiviä taka­perin
erään torontolaisen paninib-
^yhtiöR osakkeita. -Tarjouksessa sa­nottiin,
kuten asianlaita todellisuu­dessakin
on. Vettä viina- ja olutteh­taiden
osakkeet ^ ovat viime aikoina
nousseet hinnoissa;, tuntuvalla taval­la'.
Sillä jos kieltolaki kumotaan,
niin on: siitä, seurauksena näiden
tehtaiden voittojen suurenmoinen ;li-sääntymih^
n. Esimerkkinä tästä
mainitaan . tarjouksessa seuraavaa:
. "Ennea cNQuebecin maakunnassa
toimitettuakansanäänestystä -myy­tiin
TyT. ;Nr;;pänimoyhtiön osakkeita
kyniineT-eatä;?^^ kappale. Ää-.
nestyJcSen jälkeisenä -päivänä nousi
ösakföldeiiV hinta huihiimv^^ niin,
että muutamassa kuukaudessa se
oli,200 dollarissa. Myöhemmin nä­mä
osakkeet jaettiin neljäksi uu­deksi
• osäklteeksi kutakin vanhaa
kohden. Näitä' uusia osakkeita myy­dään
tätä nykyä Montrealin osak6-
pörssissä noin 70 doilärista. Täten
ovat näiden osakkeiden alkuperäiset
omistajat voittaneet 270 dollaria
kutakin alkuperäisesti omistamaan­sa
kymmenen dollarin osaketta koh­den."
. • •: •
Siirtokuntien oikeudet
''brittiläisessä kansain­liitossa"
päisille ja yaipsille farinareille
Lontoo. — Brittiläisen valtakun­nan
edustajain konferenssissa on
täällä hyväksytty lausunto, missä
tunnustetaan^ siirtokunnille oikeus
allekirjottaa ulkomaisia sopimuksia,
ja jossa yritetään saattaa kaikki
siirtokunnat samaan asemaan oi­keuksiinsa
nähden. Siinä edellyte­tään
kenraalikuvernöörien tulevan
täst*edes elemaan ainoastaan Engr-lannin
kuninkaan, eikä Englannin
hallituksen edustajina.
Englanniij hallitukselle myönne­tään
myös oikeus nimittää lähetti­läitä
siirtokuntiin. Samoin saavat
siirtokunnat Englannin parlamentin
myöntsrmyksellä muodostaa viimei­sen
asteen valitusoikeuden omaan
maahansa^ä siten korvata nykyi­sen
valtakunnan salaneuvostoon • ve­toamisen.
Edelleen tunnustetaan samassa
lausunnossa Englannin; hallituksen,
pyrkimykset Europan rauhan säilyt­tämiseen,
mikä keskittyy iJocarnon
rauhansopimukseen.' Eocarnon so­pimuksen
sanotaan useiden siirto­kuntien
olevan valmiin alleldrjotta-maan.
'
Brittiläisen valtakunnan — tai
brittiläisen kansainliiton, kuten
englantilaiset diplomaatit • mielel-
.lään sappvat -— hajoamisprosessia
yritetään';t|iten ' ehkäisiä kaikenlaa­tuisilla
pienillä;Vmy
"Hajota ja hallitse" osottautuu tä­ten
brittiläisen diplomatian ohje­nuoraksi.
~
Ei ainuttakaan ääntä porvarispuol!|eitten asettamille ehdokkaille tule-
> vissa Ontarion laiiila|tijakunnan vaaleissa
m.
i^nttiiäfeiin ttiottami-iieri
määiiän
Ottawa. Siirtolaisministeri Ro-
MLstä tämä osakkeiden hinnan
nouseminen johtuu? Tietysti mai­nitun
paniraoyhtiön osakkailleen j a ­kamista
suurista / voitto-osingoista,
jotka olivat mahdollisia vain sen
kautta, että Quebecin maakunnan
viinakauppa saatiin virkeämmäksi.
Sima.juttu.ön nyt käsillä Onta-riosisa.
. Mair.itun torontolaisen pa-nimoUikkseri
jakama voitto-osinko
"pn nykyäär. muutama • vuosi taka­perin
hyväksytyn kieltolain vaiku­tuksesta
ni^lko' mitätön, sillä yhtip
jakaa vain viiden prosentin osin­gon",
Banotaän osakekauppiaan tar-joukse.-
sa. "Yhtiö on valmis; laa-,
jentamaan. tuotantoaan ' ' nykyään ^
muokatfcavar.a, olevan väkijuoma-laihsaädänr.
ön^ astuttua voimaan,
mikä muuten näyttää varmalta ta­pahtumalta'',
sanotaan tässä asia-
/kirjassa edelleen. ,. ' •''
Sama juttu. pitää paikkansa kaik­kiin
maihinkin viina- ja oluttehtai­siin
nähder, ?*iiden liike on kärsi­nyt
kieltolailta, joka on nj't sen-tähden
ajettava nurin.
Erään British Columbian panimo-liLkkeen
osaketärjöulisessa; todetaan
panimojen ansioniahdollisuudet seu­raavalla-
aavalla: "Tiedättekö, että
eräs hyvin tunnettu British Colum­bian
paninioliike, on maksanut osak­kailleen
voittoina 800-prosenttia air
kuperäiselle pääomalle? Tiedättekö,
että eräs British' Columbian olut­panimo
ansaitsee 200 oluttynnyrin;
päi\^ttä:.^e.^tä• . m^ enemmän
voittoa kuin öijykaivois,^^ j t"<^
tanto on 2,000 tynTiyriä päiyäsBä?"
Öijykaivokiia kun on totuttu pitä­mään
suurinta voittoa tuottavina lii­keyrityksinä.
- ' '
On siis selvää; minkä vuoksi-kon­servatiivit
harrastavat, "kieltolain
taridatamifita" ja hallituksen kon­trollia.
Viina- ja olutporvarien voit­tojen
bert Forke on ilmottanut Canadan
puolesta uudistetun Englannin hal­lituksen
kanssa sopimuksen • siirto­laisten
tuottamisesta tähän maahan
erikoisen halvoilla kuljetusmaksuil­la,
mitkä oyat entisestään alenne­tut.
' , ,
Viime vuonna saapui maahan näil­lä
halvoilla kyytimaksuilla yhteensä
noin 20,000 henkeä. Uudet tulok­kaat
olivat Brittein saarilta ja tuli­vat
he "maataloustöihin" täi palve­lijattariksi.
Nyt hyväksytyn sopimuksen pe­rusteella
ei tämän sopimuksen alai­sina
maahan saapuvien tarvitse
maksaa kuljetuksestaan muuta kuir.
.seuraavat erät, laskettuna Englan­nin
satamista. _
Halifaxiin tulijat kaksi puntaa,
Torontoon 3 j a % puntaa, Winni-pegiin
4 %, Äeginaan ja Saskatoo-*
niin 5, Calgaryyn ja Edmontoniin
5 ja Vancouveriin 8 puntaa.
Noin 1,500 perhettä tulee tuo­tettavaksi
maahan tuleyana kevän-
Työväen pormestarin
ehdokas Edmon­tonissa
Edmonton, Alta. f— Täkäläisen
kirjatyöläisten järjestön sihteeri Da­niel
K. Knott on äsetfettu Canadan
työväenpuolueen ehdokkaaksi tule­vien
kunnallisvaalien yl^teydessä
suoritettaviin pormestarin vaaleihin.
On todennäköistä, että työväen
taholta ei aseteta toista' kilpailevaa
ehdokasa-vuoksi.
MisMä vt2<ric«i l i b e r a a l i t paolu«tmTat
kieltoUIcU
Herää ikäänkuin itsestään . kysy-
»ya, .rair.Icä~\-uoksi liberaalit pjjo-lustavät
kieltolakia? Puhtaasti tak-tilliasta
jsprläta,^^:^ pa­kotetut
äänestäjiä saadakseen puo­lustamaan
näennäisesti kieltolakia.
Puolue ajaisi, j a todellisuudessa te-keekih
niin, avoimesti viihakapita-listien
asiaa, mutta jotainhan tör^
Icyä pitää äänestäjien silmille vis­kata.
Sokaisi jana on tässä tapauk­sessa
kieltolaki.
Työläisten on näinollen kieltäy­dyttävä;
antamasta kannatustaa'n
kummallekaan vanhalle puolueelle,
sillä ne ajavat näissä vaaleissa eri­koisesti
viinakapitalistien asiaa,' t a -
/ranmukaisen kapitalistisen yhteis­kunnan
pönkittämispolitiikkansa l i ­säksi?^
•' I /•
Työläisten on otettava vaaleihin
osaa vain siellä, missä on työläisten
oma ehdokas. On pysyttävä eros­sa
porvarillisista vaalihuijareista ja
työläisten kosiskelijoista. , "
Ontariossa toimitetaan lainlaatijaJcunnan vaalit^^^b^
levän joulukuun. ensimäisenäpäivanS.. Varsinais'!
vaalikysymyksenä on vallitsevilla porvaris£uolueifM
niin sanottu väkijuomnkysymys. Konservatiivit] tah^o^i
btista tätäkin kysymyaä.LibeYalismi'Canadassa edus-
Uid kahta eriJ^
i^riossa"libeiälism^^^
t^ustaen siis varsinaista pikkuporvaristoa^ Mutta laa­vat
saada päihdyttäväin juomain kaupan julkiseks^ tisissä Maakunnissa se sensijaan edustaa ulkomaistOy yh-
_ . I II-. 7 f 1.- f . . . i i.._.f r - i . . . »''^Ysvdtataista suurkapitalismia. Liberaalipuolueen pam-piu
Ontariossa^^ kaiken todennäköisyyden m
I^MhM^ jpillia^ei ole
siiMria m paremmin viinaooltnhioihin
kä; riiin ollen k^ parhaiten hyötyvät Ontariossa
nykyään 'kcUkfM^ rehottavjcUtih^sälaviih toUMistäi
^iinä iyy^j^^
iakiap.-'''yC'i^^-i--^ .•''•^,v^;,•;^v^;^^/^^• j ' '
maakuntahallituksen kontrollin alaiseksi liikkeeksi.' Li^
beraalit taasen puolustavat '< nyky^tä €kieltoy-lakiä
kynsin hampain. j . , :
Kumpikin näistä puolueista selittää ohjelmansa pe-rustuvan
suuressa määrin hunuutnisille ja moraalisHle
seikoille. Ja etupäässä näitten hurnt^inisten ja rn6raa'i\
listcn seikkain takia^ kääntyvät konservatiivit työläis'ten}
ja vähäväkisten farmarien puoleen ja selittäväti. poi^{
tauksenne nykyisestä kieltolaista johtuiieen Juoraaliiffft'.
rappeutuneisuuden,: josta on- todistuksena aivan lul^
nialtomat salaviinurit, myrkkyalkoholin myynti ja ntut^
rison vaipuminen väkijuomapaheen uhriksi- cnnenkuf^-:
lumattomassa piittakaavassa, on teidän saatettava väki-juomain
myypti hallituksen kontrollia alaiseksi liikr-:
keeksi. Liberaalit niinikaän\kääntyvät--moraalisten ja,
humaanisten seikkain takia työläisten, 'ja-pikkufarma'
rien puoleen selilyksellä: pitääksenne^kahsön raittiina
ja estääksenne maakuntamme hallitulaen joutumasta
olutpanimojen ja. viinapolttimoitten om^stajain liiketo-veriksi
ja niitten tuotteitlen välittäjäksikään, tädän kan­nateltava
nykyistä kieltolakia. Ja kumpikin, puolue tu­kee
tekemiään väitteitä numeroilla y.m-:. dokumenteilla.
' Nain selittävät porvarispuolueet. Jäänteillä on syy­tä
uskoa, että kumpikin porvaris puolue sanoo totuuden
vastustajastaan. KoHo kapitalistinen komento., jota Ur:
beraalit ja konservatiivit edustavat, on siis varsin rap­peutunutta,
mätää. Multa entä mitä sanotte te, palkka­työläiset
ja vähäväkiset farmarit, joilla - ei ainakaan)
Miksi el kumpikaan näistä porvarillisista puolueis­ta,
jotka 'hurskaalla naamalla kääntyvät työläis- ja vä-.
f^avq^istefi^ 'jarintu-iiMitestäJMn puoleen pääs^ksetinnm^^
tetiantaniqin ääiiiei^n ävullä-^valldri^ Ontariossa,
ih(unitse'haläistita> sanaa' lapsityön rdjottamisestä^ sötir
Jäis^pettikspn^ poi^täthisesta kansa- l^jd]-, korkedkö^luista,
KansaihliiioriL^^
spiiän^^ k^
sestäOntartbssa^:,eikä moriista muista: työläisten-jayvä-häväkistfih-
farmarien, ja KeidSn lastensa-iesti
koskevista seikoista? Sikd koska pörvarm
'ovat 'Mesimielistä ^äistä^
iyy sekä.libei-aMihen^^p^
suurtclUdiiijd; W
ipäliäväkiset farmarit
iyihin^ kuihiumqan. Niim
fVaiiiyititiäf^ liberaalit hurttia lakko jm mui^kaapi^
•ja <tjärjesl'ykseh->i ytlq^^ saakoot siis työläisten, ja
. . . . ... ivähäväkisten farmarien lapset kouluissa sotilasopetusta
keski-Ontariossa ole näissä vaal^issa^ omaa^^c^uetj^ ^^^yHHfLokait iapsie^ JKTO.' \S<n}ia^onosuhde työpäivän,pi-t.
nixtp.luatp.p.nalla? Eikö teidänkään käsitvksenne. ia etu. c^t.^ ,i. i_..-»/.*,..v ^.iti: 'i:i:^..^.„l!i*^%'t^.,^i
Ontarion
hinhatija-kunnan
vaalit
Toronto. — Viime lauantaina
päättyneen nimitysajan umpeen
mcnntssä oli maakuntavaa^eibin ase­tettu
yhteensä 148 ehdokasta^ Niisr
tä oli kaksi konservatiivia tullut va­lituksi
vastaehdokkaan -ithuttuessa.
Työväellä ei ole vaaleissrf' kuin
kaksi ehdokasta, A. E . Smith H a ­milton
Centre ja t r i ^ H . A. Ste-venson
London South vaalipiireisBä.
Tunnetut liberaalien kannattajat
Cochrane South, Kenoran ja : T i -
miskamingin vaalipiireissä nimittä­vät
itseään kyllä työväen ehdok­kaiksi,
mutta työläisten ci pidä Juot­taa
tähän väitteeseen. Näissä vaar
lipiireissä ovat he liberaalien asial­la,
sillä' liberaalit eivät ole nimit»
täncet kilpailevaa ehdokasta hoiUe.
Hallituksen: viinapolitiikkaa kam
nattavia ehdokkaita on enemmistön
Viina- ja oluttehtailijat arvelevat
hallituksen kontrollin olevan Ikään­kuin
päätetyn asian. i
X Vuosik.~VoLj:
m.
autfainmen
taisteluareenalla? Eikö teidänkään käsityksenne ja etu
jenne mufuitm maakuntahallituksella ole tällä erää rat­kaistavana
tärkeämpää kysymystä kuin väkijuomaky-symys'^
f {ai oletteko te ehkä aikoneet ilman muuta tart­tua
porvarien vaalisyöltiin, harkitsematta lainkaan
miksi?
Oletteko miettineet miksi konservatiivit njl tahtovat
tehdä muutoksia Ontarion kieltolakiin, joka on ollut
voimassa vuodesta 1916 alkaen? Ellette ole, niin me
sanomme teille sen lyhyesti: 1916 Canada emämaansa
Britannian kera kävi sotaa <s.preussilaista» militarismia
vastaan. Miehet eivät joutaneet fuopotlelemaan eivät­kä
viinaa poltteinaan. Heila tarvittiin suoranaisiin so­tahommiin,
jo-ka luonnollisesti olivat <iisänmaallisia^
ja jotka "tuollivat aivan satumaisia liikevoiltoja tehtai­lijoille.
Nyt on sota jo aikoja sillcn. loppunut jäsen
kera sotateollisuus ja hirveä kiire, joka sota-ffikana oli
työläisillä. Nyt joutuvat mieliet työskentelemään olut­panimoissa
ja viina polttimoissa. Nyt näkevät tehtaili­jat,
jotka ovat konservatiiveja suurelta osalta, edulli­seksi
sijottaa pääomaansa viinapolltimöihin ja olutpa­nimoihin.
Niiden luoneilla voidaan saada nykyään
suurempia liikevoittoja kuin monelta muulta tuotannon­haaralla.
Siinä syy konservatiivien moraalisuuteen.
Entä oletteko te työläiset ja vähäväkiset farmarit
mie'iineet sitä seikkaa, miksi liberaalit British Colum-biussa,
Saskatcheivanissa ja Quebecissa — joissa on li­beraalinen
viaakunlahallitus — pitävät yllä maakunta-hallituksen
kontrolloimaa väkijuomain kauppaa, nlutta
Ontarion iiberaalit vastustavat sitä? Koetamme va-tuuteen.'
Sekä konservatiivit' eitä liberaalit tahtovat
ileellää työläisillään pitkää työpäivää; raatakoot siis-seka-
ja ammattitaitoiset työläiset sekä pikkufarinarit
hevosenkengän muotoista työpäivää., Nämä;seikat eivät
konservatiiveja eivätkä liberaaleja liikuta.^ Heitä lii­kuttaa
vain viikijuomakysymys, päästäkseen sen avulla
hallituksen lihapadoille. -
Mutta työläisille ja vähäväkisille farmareille ne
ovat elinkysymyksiä. Niiden puolesta voi taistella ai­noastaan
työläisten jja vähäväkisten farmarien oma puo­lue.
Porvarien puolueet eivät ryhdy niitä toteuttamaan
porvarien etujen takia. Ja koska työläisillä ja vähä­väkisillä
f arnmreillakeskt-Onlariossa ei ole näissä vaa­leissa
oman puolueen asettamia ehdokkaita, niin on
heidän ehdgltomasti kieltäydyttävä anlamasla kannatus­taan
kummankaan porvaris puolueen asettamille ehdok­kaille.
Tunnuksinamme olkoot:
El AINUTTAKAAN ÄÄNTÄ PORVARISPUOLU-EITTEN
ASETTAMILLE EHDOKKAILLE TULEVIS­SA
ONTARION LAIN LA ATI JA KV NN AN VAALEIS­SA!
KAIKKI TUOTANTO- JA TEOLLISUUSLAITOK­SET
— MYÖS VÄKIJUOMAIN VALMISTUS JA
MYYNTI ~- TYÖLÄISTEN JA VÄHÄVÄKISTEN
FARMARIEN KONTROLLOIMAN HALLITUKSEN
ALAISEKSI!
TYÖLÄISTEN JA VÄHÄVÄKISTEN FARMARIEN
OMA POLIITTINEN PUOLUE TOIMINTAKUN­TOON!
Hautaantuneina olteet
kaivosmiehet nosta­neet
korvausjutun
Ironwoodj Mich» — ICakaikym-mentäneljä
niistä kaivostyöläisistä;
jotka olivat 131 tuntia hautaantu-neitii^'
Oliver Miniri$( komppanian
rauliakaivQ^essa Itfonvröodisaa, \ o-vat
nostaneet komppaniaa vastaan
korvausjutun. ^ f^e,;jotka tunteva^
kaivoksia koskevia lakeja täs^ä vai
tiossay välttävät; hautaantuneidcn o-levan
oikeutettuja saamaan .$4,000
—$6,000 korvausta -tämänlaisessa
Canadan kommunistipuolueen 5:nnen' piirin tp. komitea
Paperitehdas Goclira-neen
Cobalt, Ont.
sään puheessa
:— Täällä pitämäsr
ilmotti maakunnan
kaivosministeri Charles McGrea, et­tä
Cochraneen tullaan perustamaan
paperitehdas, jonka päivittäinen tuo­tanto
on suunniteltu noin 200 ton­niksi
ja jo.ssa työskentelisi noin 300;
miestä.
Hankkeen' takana on Abitibi-yhtiö.
POMMI TAPPANUT KAKSITOIS-TA
HENKE.^
Trent, Italia, i - - Kaksitoista t a ­lonpoikaa,
joiden i!:ä vaihtelee 1 8 » -
ta 20:een vuoteen, niiden joukossa
kolme naista, sä! surmansa ja^^kak-si
vakavasti loukkaantui, kun maa­ilmansodasta
jälelle jäänyt pommi
iSjähtL Eräs talonpoika oli v a ­hingossa
iskenyt pommia lapiolla.
Kädet irti idästä
Montreal. — Englantilainen pap-pismies
tri Boyd Carpenter,- joka
on ollut monet vuodet Kiinassa o-pettajana
yliopistoissa, puhui täällä
viime sunnuntaina kaukaisen 'idän
asioista.
Carpenter' oli sitä mieltä,, että
lännen sekaantuminen idän ^asioi­hin
aiheuttaa idän liittoutumisen
länttä vastaan. Nyt jo «on olemas­sa
läheinen suhde Japaninj< Venä­jän
ja Saksan kesken. Kiinan sii­hen
ybtjminen on päivän kysymys.
Puhuja oli sitä mieltä, että Japa­ni
ja Kiina jaksavat kyllä hortiSa. o-mat
asiansa ilman.lännen avustus­ta.
Puhuja kielsi myös iahety:g8aar-naajien
itään lähettämisen. Niistä
ei ole siellä mitään hyötyä,. . :
Maailmanrauhan ^säilyttamiatn
kannalta katsoen on parasta, että
lunsi pitää kätensä irti idästä.
Kulta-kuparimalmia
Ontariossakin
Timmins, Ont. — Viime aikoina
on täältä lähtenyt satakunta pros-pektoria
etsimään kulta- ja kulta-malmia
Kamiskotia Laken, alueelle,
mikä sijaitsee noin 20 mailin etäi-syydcl^
sä täältä.
Kulta ja kupari esiintyy pääasi­assa
chalcopyrittinä ja ei siihen ole
tähän mennessä kiinnitetty mitään
huomiota, vaikka ^eräs prospektori
on kolmen vuoden ajan yrittänyt
kiinnittää rahamiesten huomiota
valtauksiinsa.
Rollinger, Mclntyre j a Dome kai­vannot
ovat lähettäneet miehiään
paikalle. Ensimäizet HoUingerin
koelaitoksessa tarkastetut näytteet
osottivat malmin sisältävän 1 ^ kol­meen
prosenttiin kuparia.
tapauksessa, ^ , , .
.Komppania, -on luväxuiiit, maksak
miehille- fävallisen^ tuntipalkan siltä
131 tunnin ajalta, jonka he olivat
hautaantuneet kaivokseen. Tämä
tarjous tekisi noin $30 miestä kohti;
"—Komppania on tehnyt hautaantu-ncillc
houkuttelevia tarjouksia,
äeille on luyattu vakituinen työ­paikka
ja luvataan muutenkin "huo­lehtia".
Muutamia hautaantuneis
ta onkin allekirjottanut asiapaperin,,
jossa lupaavat olla vaatimatta mi­tään
korvausta . komppanialta. 24
kaivostyöläistä on ikuitenkin alotta-nut
taistelun huolimatta komppa­nian
diktatuurista ja järjestöjen
puutteesta, .
Näiden työläisten nostamaa kor
vausj uttua pidetään hyvin tärkeänä
senkin puolesta, että se voi kohot­taa
työläisissä järjestymishalua, jo­ta
viimeisten vuosien aikana on täy­delleen
puuttunut raudan kai^amis-alueilla.
Ishpemihgissä tapahtui
juuri hiljattain -kaivosonnettomuus,
joka osaltaan kohottaa' työläisten
tyytymättömyyttä. Voimakasta pro­pagandaa
tehdään järjestymisen hy­väksi.
-•• * , . ,
-Kuusi näistä korvauksen vaati­joista
on antanut virallisia, todistuk­sia
siitä, että kaivosaukko oli on
nettomuuden y aikana epäkunnossa^
Tämä seikka oli sangen yleisesti tun­nettu.
Komppania ci korjauttanut
riittävästi tukipölkkyjä. - pölkyt
maksavat rahaa.
Kaivoksen tutkiminen on ollut hy­vin
huonoa. Eräskin työläinen to­distaa,
että hän on monen vuoden
aikana vain yhden kerran nähnyt
tarkastajan kaivoksessa. Silloinkin
kulki tarkastaja muiden tavoin
nostokorissa, ollen aukko säkkipi
meä. Hän ei isilloin voinut aina­kaan
tarkastaa ollenkaan.
He edelleen todistavat, että kun
vieremä tapahtui, niin he alkoivat
heti rakentamaan parempia tukia
pölkkyjen y. m. avulla, jotka ehUäi-sivät
kamalassa tärinässä lisää Vie­remiä.
Tällaisilla väittävät he «äiis-taneensä
komppanialle vähintään
$70,000-
Ottawa. AtlämUn'rannikon ' ,
maakunnat» ^ ^nitkä^ ovat CBniBd[an \ "|
vanhimpia asut^k8ia,,':;OVS^< ollept ^ |
vaikeissa taloudellisissa .olpsiAteissa.
Näiden maakuSien lUkenUehet Vmit- '
tunteneet olevansa" syrjiiseMä ase^ / J
massa, Canadan ;muihin,";ja voimak­kaampiin
maakuntiin vnähd<jn.4lllMsr:
sä väitetään, että HittohalUtus e i ple, 1;
turpeeksi huolehtinut ' J B ' J aut^not
heidän teolUsuutenBa parasta,: ,vaan; .
en ne jätetty syrjäytettyyn r^ase-, "
maan. ' . 1, '
- Tästä on johtunut ^tjäissS maatdm?.
nissa liike, jninkfi tarkotiÄöen» fpn, - j
ollut vapantua^ Cana4^ riaaalnm- ,
tien liittovaltiosta.,^ T&nfin.-lU^Eeen;
johdosta oU llittohaUitttöpalÄtttta.
ryhtymään Joihinkin* ;tOimenpitei--
siin. Sellpisena ilmeni kuninkaalli^c
sen komissionin :nimHtaoii)en»v;iniui ^
kä tehtäväksi asetettiin -Atiannin >
rannikon maiikiintjienf vailcQuksieq, ;
tutkiminen ja ' ehdotuksien. telcemi- ,
nen nHden voittamiseksi^ .^f*>^.
komissionin johtajaksi nixnitistfliiii
Sir Andrew Rae JRuncan-' ! - ^
Komissioni onkii^^hyt suorittannt
tehtävänsä^ ja esittänyt 'lausuntonsa . l
hallitukselle. Vaikka' lausunnOn ,
tekstiä ei Ole vielä te^ity. tunnetuk­si,
on tiedossa, mila se suqrin' jpiir- - .
tein sisältää. Komissioni ehdottaa
ryhdyttäväksi seuraaviin Moiniehpi- ^ :
teisiin: . • ' ' ': V ' ' ^;
Kaikille kolmelle* maaktinaalle
suoritettavien vuotuisten ' apbmälc'^
sujen korottamista. , • ' '
Vissejä 20 prosentin^ i^ahtimäk^
su-alennuksia maakunnista -länteen- ' ,
päin ' lähetettäville tuotteilte,' jotka
ovat osotetut Ontarion' ja^QueVecin^
maa'kuntiin. , . ,
Canadian National rautatie järjes-^'
tclmän Atlannin alueen ulpttamis--
ta Biviere du Loup^ista Biamond
Junctioniin tai Levis'iin,' Quebecin /'
maakunnassa. , "
Lauttaliikenteen tehostamista^Pxin- ' <
ce Edward Islandin j a mannermaan /
välillä.' . . - V ,
Liittovaltion: satamalautalcunnan
asettamista Halifaxiin «^ja Saint
Johniin.
Koksinpolttolaitostcn a^stamista.^^^^^^^:^'- ^
merenrantamaakuntien hiilen käy.-'
tön edistämjstä varten.
Ehdotuksia maakuntien maanvilje­lyksen
kehittämistä ja tehostamista
varten, \
Kent Northern rautatien' ofctamis-;:
'ta kansallisen järjestelmän haltuun-j
a Saint John Valley rautatien t i ­lanteen
tutkimista 'samassa itarko-;
tukse&sa.
m
SIIRTOLAISTEN SALA^
KULJETUS
Montreal. —
James Fordin
Siirtolaistarkastaja
laskelmien' mukaan
on viime kesän kuluessa' cTääri rton-trealilaisen
salakuljetus joukkueen
toimesta kuljetettu galaäiYhdysva^
töihin noin tuhannen lienkeäv Kul­jetetut
ovat olleet kansallisuudel­taan
etupääMä - tshekko-slovakkejä
ja Juutalaisia.
Tämä joukkue' ilmottaa ' Europas-sa
Amerikan tarjoomista tilafsuuk-
EdcUäolevista rautateiden -järje^-:
telyasioista johtuvat menot j^tap-;^
piot ovat asetettavat hallituksen r a ­situkseksi,
eikä niillä - ole rasitetta^i
va kansallista rautatie järjestelmää.
Komissionin selostuksessa Väitei'
tään rannikkomaakuntien r|iutatie«
rahtien nouseen; 92 proBentilla,!
muun Canadan 55 prosenttia vas-i
taan. , Rahteja alentamalla Iaa^en-|
nettaisiin maakuntjen tuötteid«in l e -1
vikin aluetta; Siitä koitubi; myös
meriliikenteen lisääntymineii'maa­kuntien
satamiin, josta koituisi t u ­loja
ma^^nnille. Tätä varten oli*
si edelleen liittohallituksen puotesta-rakennettava
satamalaitteita, kuten
on tehty Montrealissa, Torontossa
ja muissa satamissa. •
Näissä merenrantamaaTiunnissÄ.il-:
menneen liittovaltiosta ^ eroamis-hankkeen
takana ovat siis olleet
puhtaasti taloudelliset vaikutteet^
sillä millään muulla tavalla; asiaa ^ i '
voida - selittää, . lfn«lfii twnnlr^nnjpffn
on lisäksi brittiläisempivTaestSk^
^muualla Canadassa. Eikä nSidei|
maakuntie;» taholta jsitä ole yritet­ty
kieltääkään.Materialistinen f i ­losofia
on taasen - osottautunlttt
paikkansa pitaväksf. ' > >': ^
Merenrantamaakuntien aottlami-neu'
tulee yhdeksi tärkfeimmälcsi a-siaksi
parlamentin . tulevalla. - istun­tokaudella.
m
'0i
sista j a sanoo .Yhdysvaltaii|.kolmeip>
tuhannen mailiii'pitui^ein Tajan t a r -
joovan lukemattoriiia iiSälMoUisMu^- ' "
da rajan y l i kulUemfeötn; '/< , -f **
Eräiden läskujjBsn m'u^n'''^tta«e^ " ' '
viime kesän kuluessa Yhdj^^toiUtn
salaa menneiden* lnWmäära «ofhV ' / {'-j*
10,000'hettkedril ' : \ ? • >\
/