Vapaus, February 5, 1925

              mi
Siva4 Torstaina, helnuk. 5 p. — Thnr., Feb. 5tti, 1925
Iii»
il»'-.*
pf
11? '
•y^^Jp^US jIistä toimeentuloa tyomleliiJle selcä heidän vaimoilleen
sDotnalaisen t}-5väe«t<5n Sanenkannattaja. Dme».!ia lapsilleen. Monet lapsemme eivät kykene käydään,
xtsrgtaAt O o t , joka tiistai, torstai ja lauaotaL ^koulu-^a, ravinnon j a vaatteiden puutteessa, j a tälläkin
heikeilä kokonaiset perhekunnat ovat nälkäkuoleman
partaalla.
IVMiKTiin
t y y Sodbnryaia,
T o i m i t t a j a t :
A. B. MÄKELÄ. AEVO V A A E A,
V A P A U S (Liberty)
The only organ of Finnisli Workcrs in Canada. Pub-lished
i n Sadbury, Ont., every Tueeday, Thuretiay and
Saturday. •
Beffiiitered at the Post Office Department, Ottawa,
S8 secoiid clasa mattcr.
Kaikki puheet kivihiilen kaivamisen kustannuksista
Ja noiden kostannuksien käjltäminen palkkojen zlenta-mistarkotukseen
edellyttävät, että meillä rnuka olisi jo­tain
tekemillä näiden kustannuksien kanssa. Meidän
mieltänune ei koskaan ole kysytty muusta kuin työ­palkoista,
joika eivät ole täyttä 40 prosentlia kokonais-
AdvertJsicc ratta 40c per col. inch. Minimum char{re , ' , . „ ,„ _ . . » j i
for singirStiorTDc. Discouiit on standing advertise-jkystannubista, eika meille nnsta anneta totuuden kans-ment.
The Vap.v/a is the best advertising metljum
among the Finnien Vooylc in Canada.
TILAILSHINNAT:
Canacaan yksi vk. $4,00, puoli vk. i2.2'j, kolme kk.
11.50 j a yk:-;i kk. Vfjc.
Yhdy.sv:;Itojliin ja Suomeen, yk^i vk. $'j.!iO, puoli vk.
^ $3.00 j a kolme kk. .$i.7f>.
•M Tiiaoksja, jcjta -ei i>ourna nJia, ci tulfa lahettamium.
paitKt n-sianu-otcn joilla on takauk.^_et. ^
~a yhtäpitäviä numeroita. Vasta sitte kun lärnä yhtiö
lekce. parannuksen ja puhdistaa liiat kulut, niin el­ia
se liskaitaa — niinkuin paikoin Englannissa tehdään
— ruveta pi'.ämäan avonainen tilinpidon meidän kans-ssjnijce,
olemme valmiit tulemaan sille puolitiehen vas
l.':an. Mutia, siihen saakka emme "muuta voi kuin tais­tella
Jäsentemme ja heidän perheittensä nytkin jo liian
. ,. , , - I • i iJmojlushinta kernin ju!,'ii;;tu }te fia i:!im„ (;i:tu» kT.i --. "»;' a VlOä^c';' t'.v'. v\'i in ejinlsson aientamista vasta'a n- vaikka tiedämme
paistatuumaRa. .Suurilla ilmoituksi.sta .seka ilmoituk-jkin .saavainme^ li-ssä tais;'-;iu=:.a vasLaammcf koko sano-
Bista, joiden tekstiä el joka korta imiuteta. anneiaan. j„:,!ehdihiön .«ckä niin maakunnallisen käin Dominion
tuntuva alennus. IvuoloniImf>ituk.-et S2.00 ker'a y.: yOc , ,,. , . , ...
Usiia jokai«olta T)iuiÄtov!lr.s.-iy!tr.. .\'im«!!i)Uiut'Loi)ru-ituk- halhtuksct ja sui;ren ylcison, jolka kaikki lama yh'ja
»ot r>0/' kf-rt.'i, i^l.OO kolme kerinä, Avioc^roiimoitnk.soi ydIiceliiselJa piopac^andallaan kiihottaa väärään kiisi-
$2.00 kerta, $".00 kaksi kertaa. .Syntymaili7u>ituk':!'3e
$1.00 kerta. Halutaaniic-to- ja osotci!moituk.*et y(}c
keria, >;;.!ii; kolme kertaa, Ti.'itp;tisilmoituksi:;ta pitUa
rah;i . '•r-Tirf?.'' mnkrina.
tykseen. meistä ja aikeistamme.*
Jos etcc liiilloin tahansa
k i r j c c CU .'. l.L^.'i\fj,Uin
per.suc>!!a!h:-'?!!a nir.u-liä. • .
^aa vahlauota ensimaiseen
uude)If>en liikkeenhoitaja:
TL^hd&ssolut Ranskassa
1. Mftf-n nlftä muodnstcltiin. Eräässä työpajassa
R:;n!.k:-i-sa oli IfjO työläistä, joirta vain yksi oli kom­munisti.
* KolVne kuukautta takaperin, jolloin tehdas-solujen
muodostaminen oli täydessä vauhdissa, läiictel-tiin
erääiisä toi.ser-sa tehtaassa olevan solun loimesta pu­hujia
päivällis-unnin ajaksi cdellitmainiltuun tehtaa-seen,
sekä tovereita myymään kirjuUisuulla pnhccn kcs-täc3sii.
Tuon yhden kommunistin raporttien johdosta
keskuslelliin ja hänelle annettiin neuvoja puoluepropa­gandaan
näliden. Nyi on luossa Ichtaassa 18''toveria
käsittävä jrvhmli D U f oi u,
2. Mhm m ovat •työskennelleet. Ettslmäincn Pa­riisissa
perusteltu tehdassolu yritJttoimig julkisesti.
Kaikki fiiihon kuuluvat seit.^om,än jäsentä heti senjäl-kcen
panliin pois työstä. Tämä säikytti useita puo­lueen
jäseniä ea-sialussa. Sitten hc huomasivat, eitä ei
ole tarpeellista^ työskennellä aivan niin jnlkisesli. He
alkoi%'at ottamaan käytumöön varovaisempia toimyita-tapoja,
joiden färkcin puoli oli työläisten tietoisuus
siituj c!tu heidän joukossaan oli olemassa tällainen so­lu,
vaikka hc eivät tienneetkään, kuka siihen kuului.
Tästä oli tuloksena, että nyt yhdessä Pariisin (ja koko
mailman) auurimmassjf automobiilitehtaassa, kun jou
kptlain työlöisiä eroitetliin työstä, yain kolme suurilu­kuisen
solun jäsentä' sai eron, joka seikka osoittaa, että
heidän eroittamisenso oli vain sattuma. Eräässä toi­sessa
l^fhtaassd, missä solun kirjuri eroitettiin, onnistui
toverien saada hänet takaisin työhön tehdaskomitean
avulla^ jonka työmiehet heidän kehoituksestaan olivat
, muodostaneet. Tällaiset tapahtumat ovat lisänneet in-nöslusto
ja luottamusta - tehdassolujen hyödyllisyyteen.
3. Tuloksia, Kuusi kuukautta takaperin olivat Pa;^
riisin työläiset järjestyneet tavallisiin haara* ja paikal­lisosastoihin.
Heti Kominternin viidennen kongressin
jälkeen, ryhtyi puolue tarmokkaadti muodostamaan teh-dassoluja
puolueessa jo olevista jäsenistä. Milloin
useampia työskenteli samassa työpaikassa, tai kun niitä
oli vain yksi, toimi solu ubsien jäsenten hankkimiseksi,
kuten edellä kerrottiin. Jäsenten liittyessä tehdassolui-hin,
joivat he pois paikallisesta jarje8'töstä. Kun riit­tävä
määrä soluja oli muodostettu yhdellä paikkdcun-nalla,
perustettiin uusi paikallinen puoluekomitea, jo­ka
perustui näihin tehdassoluihin. Pala palalta jaet­tiin
Pariisi sellaisiin alueisiin, ja tänäpäivänä on koko
Pariisi uudelleen rdcennettu tehdassolujen perustalle.
- Puolueella Pariisissa on noin 400 tehdasryhmää eli so­lua.
Tuloksena on, etta se on saanut 3,000 uutta Jä­sentä
viimeisten kolmen kuukauden kuluessa, ja kun
Herriot ja keltaiset sosialistit järjestivät hautaussaat-tueen
kuljettamaan Jaures-vainajan tidikaa, toi puolu*
eemme 200,000 työlaista kaduille vasta-mielenosotusta
' varten.
^ Kolmas syy Siiomsn "punakapinan"
epäonnistumiseen
Tov, Trotskin kuuluisaksi tulleessa «1917* teoksen
cäip:;}icess;i («Lokakuun opetuksia») on lyhyt maininta
Suomen toverien epäonnistuneesta, vallankumousyrityk-sf.^
tä, Johon tov. O. W. Kuusinen — m u i l a asioita k<ys-kevan
väittelyn yhteydessä — ;,sivumennen on vastannut.
Trotski kirjottaa, esimerkkinä siitä,, kuinka sopiva
yallankumoiik^en helki voidaan pää.«läa käsistä:
» «Tämän näimme V. 1917 Suomen esimerkis­tä.
Vallankumouksellinen liike kehittyi siellä
erinomaisen suotuisissa ;oloissa,"vallänkumouk-sellis
«i Venäjän suojeluksen Ja suoranaisen so­tilaallisen
avustuksen turvissa.' Suomen puo-jueen
johtaja-enxsmmistö osoltaului sosialidemo­kraattiseksi
ja antoi vallankumouksen., luiskahtaa
käsistään.»
• " Tov. Kuusinen vastaa:
Siinä tov. Trotski ön osaksi -— ainoastaan osaksi
TeiiisloMteat
Ylläolevaa ajsiaa koskevan k i r j e l ­män
olemme saaneet Kommanisti-selia
kansainväliseltä. Siinä luo­daan
katsaus tärkeimmissä Komin­ternin
osastoissa ssavutettoihin ko­kemuksin,
jotka sopivat ohjeeksi
toisille puolueille. Vaikka Canadan
puolue vasta on yritellyt tälle tiel­lä
lähteä, pidimme tämän kirjeen
varsin tärkeänä opastamaan puolu­ettamme
ymmärtämään koko Ko-mJntemiEsä
parhaillaan tapahtuvaa
uudeiieenjärjeEtämistä. Nähtävästi
täytyy jäseniEtömme enemmän tot­tua
tätä asiaa oikealta kannalta a-jattelemaari,
ennenkuin voimme läh­teä
puoluettamme uudesta järjestä-
No.l$
Käin oQen meidän täytyy teh­dä
kaikkemme tebdassclojen muo­dostamisen
kiirehtimxseksL Kapita­listien
vihoUisous niitä kohtaan ja
kapitalistien vastahyökkäykset- o-cottavat,
kuinka oikeaan Kominter­ni
osui voajtiessaan tätä puolueiden
audestajärjestämistä.
Mutta tuo kapitaiistiluokan . ove-a
vastasiirto pakottaa meidät vältr
tämään avointa solutoimintaa^ja pi­tämään
solut suljettuina järjestöi­nä.
Sillä solun jäsenten avoimes­ta
toiminnasta' on tavallisesti seu­rauksena
noiden jäsenien erotta­minen
enslmäisesiä tilaisuudessa, e-ritoten
jos he sattuvat olemaan so­lun,
virkailijoina. Kuitenkin on
meidän pysyttävä
joukkojen kanssa.
kosketuksissa
"Menettää tässä vielä
lapsuutensa uskon"
J valitteli Kaapro*. melkein kyyneleet
i-tiimisrä.. , "Noiden sanomalehtien
ksnssa joutua^ihan llimeeHeen."
I Juttutupaan tulee muutamia sa-
Tästä syystä-on puolueitten kes-li^-^-^^^^^^^-iä, ja Kaapro oli 'saanut
mäiln. Joillakin tahoilla on sellais- >u3komiceöjen annettava .kaikille j-^-^isiii-sI suuren torontolaisen "Mail
ta mielialaa, että adasta ei vielä
olisi tarpeellista keskustellakaan e i ­kä
ruveta valmistamaan jäseniäm-n?
e tuon muutoksen varalta, koska
kehitys siihen .suuntaan täH'ä täy­tyy
olla: hidasta; voifelrsemme vält-
.;iä hätikUimisen aiheuttamaa se­kaannusta
j a häiriötä. Tuota käsir
ty.'-tä on vastustettava. Valmista-cssamme
jäsenistöämme järjestö-
.muutokselle, meidän on otettava
käytännöllisiä a.skeleita milloin
ällinkin voimme. Alempana oleva
kirjelmä osottaa, mitä vastuksia
voimme odottaa "kohtaavamme ja
miten niistä voimme suoriutua.
Järjestöilleen sen suuntaiset ohjeet.
Näissä. ohjeissa on terotettava,
kuinka 'välttärfiätöntä on johtavain
soluvirkailijain, etenkin tehdassano-malehtien
juikaisijain, pysyä näkj'-
rnättöminä.
Puhuessaan siitä, että solu'5a ei
ole "pidettävä ' avoimina järjestÖi-r.
ä,"me tarkctamrne, että ne eivät
ole avoimia kapitalisteihm j a hei­dän
kiityreihinsä nähden. Se seik-v':
a, että solut eivät ole a\'oimia, ei
mitenkään' saa tarkottäa sitä, et­temme
olisi edelleenkin kosketuk­sissa
joukkojen kanssa. Päinvastoin
meidän ei milloinkaan saa luopua
Kaikkien osastojen tulUi tämän k i r - ! Pysymästä kosketuksissa joukkojen
jelmän johdosta perusteellisestr
akin. Mutta ainoastaan nj-r. kz-jzn
kun ovzt maan päällä. - Tahi tael-kein
maan päällä. Monessa kaa-pun^
issa olen nähnyt hautausmai­ta,
jotka kaupungin laajer.rj&sja
ovat jääneet keskelle kaupunkia,-ja
joihin sentähden, ter.-eyd,;-ili dstä
sj-istä, ei enää saa ruumiita hauda­t
a — paitsi joidenkin vanhoihin rik­kaitten
ihkajen jäseniä yhä cdeU
leen viedään sinne sukuhhutoiiiinsa.
Siellä ne sitte kesäkutmialla idyri,^!
vät, muiden kaupungin Esuianren
— Nähdessäni rikkaitten- xehld-; kauhuksi, pilaten heiltä tyynj".:! v . .
mistä tä3,;ä mailmassa,. Kaapro pa-isäiltojensa tunnelman. Luulin, et-
Idsi, ja köyhäin syytöntä kärsimys-1 ta tuo toki oii'viimeinen k i u ; a . ' i n i n -
tä. on minulla aina ollut lohdutuk- kä rilckaat tässä raailma;:sa voivat
sena se, että osat vaihtuvat tule- tehdä köyhemrnille. •
vassa- elämässä. Koko muun kris- — Mutta niin ei näy oIfrv>.n asi-tinuslcon
saisivat • minun puolestanijanlaita, jos tuon torontolai^:on k-h-viedä,
kunhan vain jättäisivät mi-iden tiedonantoihin on l u o r i - r j i n a.
nuUe "Pakkaan miehen, j a i a t s a - j Niinkuin näette, on sille Atlannin
rukssn" ihanan kertomuksen.^ M i - tuolta puolen tullut kaapol; aiio.ma
F.nd E'7r.pire" lel^dan, jota hän nyyt­ti
erikoisella mielenkiinnolla tutki­van.
Miksi Nova Scotian^^^^^^^
eivät luota sovittelulauta-kuntaan
*SovitteIuiautakunnan' ptdteenjohtajalle seka Cana­dan
niinsanotulle «työministerillet lähettämässään pi^
kassa kirjelmässä U. M. W:n 26:nnen piirin piiritoi­mikunta,
muun ohessa, lausuu seuraavaa:
«Me emme ole suostuneet siihen, että palkkojamme
alennettaisiin, ja smtähden on Besco-yhtiö vaatinut so-
^ittdulautakunnan as^tavaksi avustamaan itseään
meidän palkkojemme alentamisessa. Emme epäile min­kään
sellaisen lautakunnan vilpittömiä ja r^Ilisia tar
kotuksia^ emmekä faalua olla sille epäkohteliaita, me
vaan olenune liian usein saaneet läpikäydä taman ko­kemuksen,
joten tuo menettely on meille kovin tuttua.
Yhtiö tulee lautakunnalle esittämään kustannuslaskel­mia
ja numeroihin perustuvia selosttdcsia, jotka ovat
joko taballisesti,vääristeltyjä tahi nim harhaanjohtavia,
ettei Biiliä ole mitään arvoa, ^fiita voivat esittää set-laisedun
yhtiön virkailijat, jotka itse pi^ät niitä to­tuuden
mdcaisina. Lautakunnalle todistellaan, nume­roilla,
että meidän täytyy suostua palkanalennukseen,
taikka kivUiiiltä ei kannata voittoa-tuottavasti kaivaa
näissä kaivAsissa. Meille on tata vakuutettu noin kol­me
kertaa vuodessa, eli aina kun on ollut kysymys
palldiataksan ylentämisestä, ja aina on tuo väite ollut
yhta perusteeton. Viime lopuksi meitä vastaan marssi
tetaan maakuntapolijsin kapulat ja hallitidcsen miUisin
pistimetr radcaisevimmaksi todistuksdcsi, etta meidän
täytyy taipua palkanalennulaeen, vaikka emme ole mi­tään
muuta koskaan vaatinein Icuin vähänkään ihmisel-
•— väärässä, v ' , '; .• '
V. J917, marraskuun suurlakon aikana, me tosiaan
päästimme käsislämnie otollisen .Vallankumouksellisen
tilanteen, ensiksi, ^sentähden että irie silloin vielä öliA
inc sosialidemokraatteja, ja^ toiseksi, sentähden että
meillä tuskin oli ainoatakaat) kjyääriä. Ei pidä paik­kaansa
se väite, että vallanktiHiöuksellinen iiikkeemme
silloin olisi saanut strojelusta ja suoranaista sotilaallis
ta ayustusia vallänkuraoukselliselta Venäjältä. .Yleis
lakkomme näet täpalitui samoina päivinä kuin Mosko
van kaduilla vielä taisteltiin vallasta. Pimainen' Pie
tati ei vielä silloin kyennyt meitä i avustamaan. Mitä
tulee Suomessa olleeseen venäläiseen majotusväkeen ja
meriVäkecn, niin huomattava osa niistä (ei kaikki)' to
sin olimeille suosiollista, mutta tuona aikana siinä
mäiirin sotaan väsynyttä, ettei heihä — eritqteri vie
raassä maassa -—voinut odottaa tehoisaa avunantoa^
i «Laskekaa alas lippunne»,; saattaa Trotski sanoa
emmekä pahe vastaan. Olemme sen sitäpaitsi itsiekin
sanoneet jo v. 1918, mitä ankarimmalla itsearvoste
lulla. ;^^^;:V^^V..'-^
Jotain me sentään siitä opimme, vidäpäÄelkp
ipian* kahden kuukauden päästä ryhdyimme tsiisteluun
(tammikuussa 1918)."' Silloin tosiaan saimme suoje­lusta
}a sotilaallista apuakin vallankumouksellisen Ve­näjän
puoielta. Mutta maaliskuulla tuli suomalaisten
valkokaartien avuksi saksalainen maihinnousuredci-kunta,
ja se ratkaisi taistelun: ^saksalaisia säännöllisiä
joukkoja vastaan ei meidän vallankumouksellisten työ­läisten
rintama voinut kestää.
Se oli ratkaisevana syynä tappioomme. Toisena
syynä tietenkin oli se, «ettemme itse taistelleet parem­min.
Me emme silloin vielä olleet kommunisteja, v^an
sosialidemokraatteja, eikä meillä ollut minkään vertaa
polsevistista kokemusta. Mutta taistelimmepa hyvin
taikka huonosti —-meidän f uo/ueemme se silloin tais-teU^
Meillä suomalaisilla kopubunisteilla ei ole mitään
ylvästelemisen syytä; mutta meillä ei myöskään ole
syytä pelätä «lokakuitten» tulta ja tulikiveä. .
Jäi tässä mainitsematta, että vallankiuinöuksattme
Voimme' sanoa, että mailman-kongressin
jälkeen tähän puolueit­ten
uudestäjärjestämiseen on ryh­dytty
väliän kaikkialla..' Voimme
jo puhua tällä alalla tärkeimmissä
maissa saavutetuista kokemuksista
ja käyttää noita kokemuksia koko
kansainvälisen hyödyksi." . '
•^•^ ; Mitä olemme ensikädessä huo­manneet
tämän puolueemme uu-destajärjestämisen
. tehdassolujen
pohjalle vaikuttavan? Että kapi-talistiluokka
-on oivaltanut, mika
suuri vaara sen olemassaololle pii­lee
tässä puolueittemme - uudesta-järjestämistavassa.
Kapitalistit o--
va't / turvautuneet: • vastakeinoihin,
jotka tekevät s u u r ^ haittaa piio-lueittemme
uudestajärjestämiselle.
He sulkevat toimivimmat puoluejä­senemme
pois teollisuusaloilta. Hei­dän
tarlcoituksensa- on selvä kuin
päivä. Vaientamalla, puolueen toi­mivimmat
ainekset työstäerottamal-la
. j a taloudellisella kuristuksella,
pyrkivät kapitalistit erottamaan
puolueemme laajoista työväen jou­koista,
jotka niin sanoaksemme o-vat
sen koko elämä. Sillä tavoin
he toivovat voivansa ehkäistä kom­munistipuolueet
soluja muodosta­masta.'
• .
häviöön v. 1918 oli vielä A;o/m<u sjry: se oli TroteAin
tunnettu teaatteritemppuilu ensimäisissä Brest-Litovs-kin
rauhanneuvotteluissa Saksan hallitulaen edustajien
kanssa (tammi- ja helmikuulla 1918). Senaikais^
Saksan hallituksen rauhanehdot olivat ei ainoastaan
Neuvosto-Venäjälle, vaan myös meidän suomalaiselle
työvaeid^llituksellenune paljoa suotuisammat kuin
myöhempi pakkorauha. Ennen tov. Trot^dn viimebta
Brest-Litovsldn matkaa (tamniukuun lopulla) sanoi
tov. Lenm ponnekkaasti hänelle^ leftta hänen on, jos sak­salaiset
asettavat ultimatumin, iheci aTl^irlfötettaVa^äU
hansopimus. Tov. Sinovjev Icoro^i, inv. Trotskin oman
todistuksen mukaan (Venäjän kommuttist^uolueen
7 :nnen kongressin poytäirjan" sivulla 79) •; «Viivyi
telemallä me vain huonotmamme raiäianehtoja. Sopi­mus
on hetipaikalla allekirjotetUtva.»
Jos^anha Nemrosto-Venäjän ja Saksan välillä olisi
aliekirj<rtettu, niin kaiken todenniäEoisyyden mukaan
ei Salsan hallitus olisi lähettänyt äotajotdäcojansa
Suomeen. Tähän päätelmään johtavat eräät sodan jä-lestä
julkastut saksalaisten sotapäällikköjäi miii^in
panot •
Kuitenkin tov. Trotski hylkäsi saksalaisten ensV
maiset rauhandidot. Kallisarvoinen kuiätausi meni
rauhaa tekemättä, ja tämän kuukauden ajalla Neuvosto-
Venäjä menetti saksalaisille. Räavelin ynnä miiita kau-ptmkeja.
Ja me suomalaiset saimme saksalaiset mai-hinnousujoukot
.rintamamme ^selkäpuolelle.
'Niinpä, niin — Lenin! Olbipa han vain ajoissa
saanut Trotskin tottelemaan!
Iceskustella.
Hyvät toverit:—
Kaksitoista kuukautta täTcaperin
päätti Kommunistisen - kansainväli­sen
toimeenpaneva komitea uudel­leen
järjestää puolueet tehdas.solu-jen
pohjalle. Viides mailma:n-korigressi
täydelleen hyväksyi tä­män
päätöksen, vieläpä selitti seii
tärkeäksi tehtäväksi .puolueen pol-sevisoimisessa.
kanssa j a yrittämästä, vaikuttaa nii­hin.
Kaikki voimat on ''pantava
liikkeelle lisätäksemme vaikutusval­taamme^
joukkoihin. Kommunisti-käpä
olisi syntiselle -ihmiselle suloi­sempaa
ajatella kuin se kiehuva p i -
kikattila, jossa pirut ijankaikki-es­ti
keittelevät rikkaitten sieluja, hän­tä
. kippurassa hämmennellen noita
rasvapaaTckuja haarukoillaan! Vaik­ka
siellä ei nyt aivan pikikattilaa-kaan
. olisi, vakuuttaa meille raa-mattu,
että helvetissä on rikkaalla
ryhmiä tehdasneuvostoissa,työmga-i.j,-„en puitta,.; jaj^^. Joka on ker-komiteoja,
solujen sanomalehtiä kovaa kohmeloa potenut,
jne. on käytettävä siihen tarko-tukseen.
Mitään tilaisuutta vaiku­tuksemme
lisäämiseksi joukkojen
keskuudessa ei saa laiminlyödä.
Milloin -solujen on jaettava eri­koisia
iskulauseita, järjestettävä tol-minnoitä
tai otettava johtaakseen
joku joukkoliike, on solun valmis­tettava
yksi tai useampi toveri ku­hunkin^
sellaiseen tehtävään. Mutta
kokonaisuudessaan on solu pidet-rankaan
kovaa kohmeloa
tietää niiltä se tuntuu — varsinkin
jos siinä vielä pirut ilkkuen näyt-televiit
kohmeloryyppyjä, , mutta ei­vät,
anna . . . ' .
— Mailmaa kulkiessani olen.^to­sin
tullut huomaamaan, että rik­kailla
von etuoikeuksia vielä kuoltu-joskus
julkastaan lehdissä, Milloin
j ranskalaisessa ^upluelehdessä' jokin
,. ., . 'solu kutsutaan kokoukseen, käyte-tava
kätkettynä ulkopuohsilta. v i - ^ ^ j ^ numeroa. Kuitenkin c
sheonlehlslaem eoklsaU tam. ahAdomllais,t ae i ssoulourni ttjaaa- i^j^n^e sitä mieltä, että solujen
solujemme antamia tehtäviä. Ve­näjän
puolueen kokemus (tsaarin
ajoilta) osottaa, että tehdassolut
usein voivat tarkotustensa saavut­tamiseksi
käyttää puolueeseen kuu­lumattomien,
mutta puolueelle
myötätuntoisten työläisten : apua.
Jos puolueen antama iskulause on
oikea, jos solujen ehdottamat toi­menpiteet
ovat vallitsevien olosuh­teiden
sanelemat, voi solu aina koo­t
a joukot jmapärilleen j a nostat­taa
ne toimintaan. Näin menetel­len
saavutamme tarkotuksemme^
vaarantamatta solun olemassaoloa.
Ranskalaisten ja muidenkin tove­rien
kokemukset ovat opettaneet,
ettäv solujen nimittäminen jollakin
toisella nimells on hyv4 keino nii­den
' olemassaolon pimittämiseksi^
Ranskan puolue on numeroinut so­lunsa,
j a solun numeron tietävät a i ­noastaan
sen omat jäsenet Siten
eivät sivulliset koskaan* tiedä, mitä
solua tarkotetaan, kun lukevat se­lostuksia
niiden toiminnasta, joita
kokouskutsuja ei ollenkaan tulisi
sanomalehdissä julkasta,' Se solun
numero, jota on käytettävä solun
ja piiritoimikunnan välisen' yhtey­den
ylläpitämiseksi, • on oleva a i ­noastaan
soluna virkailijain tiedos-
Edelläolevasta näkyy, että jotkut
Kommunistisen .kansainvälisen osas­tot
(Ranskan,: Italian y.m.) alun a i ­kain
laittoivat solunsa suljetuiksi
järjestöiksi. Näiden puolueiden, ko­kemus
on todistanut tämän menet-telytavan
oikeaksi. Suljetut tehdas-solut,
samalla kun ne turvaavat j ä ­senensä
kapitalistien taloudellisia
aseita vastaan, ovat varmand pohja­na
laittomuuskauteen siirtymiselle,
jos se puolueiden poliittisten tilan­teiden
takia- kävisi tatpeelliseksf.
Senpätähden on tärkeätä, että nä­mä
kokemukset tulevat koko Kom­munistisen
kansainvälisen yhteisek­si
omaisuudeksi.
C; K . P . Keskuskomitea,
J . MacDonald, siht.
— niin pitkä, että yksin son lilhe-tyskustannuksilla
meikäliiir.on jo
olisi saanut kuukauden mojakat —
ja tärkeä, mittaamattomarj t-lrkeä.
Se kuuluu -suomennettuna \n::in:
. Lontoo, tammik. 21 p. —
Eilen illalla tuli täällä tiedoksi,
että loördi Northclfffe vainaja
on 'valittu erään "hyvin tun­nettujen
henkien perustaman"
. . seuran , esimieheksi, jotka hen.
get työskentelevät meidfm
madmme j a sen asujanten hy-väkji.
V
Asian": ilmotti Hans Svvaffer,
erään täkäläisen sunnuntaileh­den
toimittaja,' joka ennen toi­mitti
yhtä" loordi Northc-liffen
monista lehdistä. Hän pfti pu-
, heen spiritualistien kokoukses­sa
Queea's haklissa, ollen yh­tenä
niistä neljästä puhujasta
jotka • vakuuttivat olleensa kans­sakäymisessä
tuon sanonialehti-
, alalla tunnetun loordin hengen
kanssa. Swaffer sanoi, että
- eräässä spiritisti-^istunnossa
ioordi Northcliffe luonnollisel­la
äänellään oli ilmottanut:
" T e i n valitettavan erehdyk­sen,
jota vieläkin kadun, Lloyd
Georgen suhteen (tämä pääsi
pääministeriksi etupäässä
s Northcliffen avulla, mutta sit­temmin
he riitaantuivat). An­noin
hänen kiikistuä liian äk­kiä,
mutta olen ylpeä siitä, et-
• tä sain hänet pääministeriksi
Nyt olen esimiehenä hyvin tun­nettujen
henlcien perustamassa :
seurassa, joka työskentelee tei­dän
tasonne ja teidän itsenne
hyväksi.
Erään suuren räätäliliikkeen
johtaja-Dennis Bradley kertoi
hallussaan olevan 12,000 suo­raan-
loordi Northcliffeltä saa­tua
sanaa, mutta ne koskette­levat
liian yksityistä'laatua ole-vial
asioita julkaistavaksi.
Pastori 6. Vale Owei^, joka
(muutamia vuosia takaperin
Lenin ja Trotski
Louis - P i s c h e r l d r j o i t t a a Nation- v o i . , hyväksyä häntä johtajakseen.
viljelysväestöUe tehtyjä, myönny- kaksi elää rinnakkain sovinnossa
lehdeUe Moskovasta, että Venäjällä
on. qllut vaalitaisteln, vaikkakin i l ­man
tavallisia porvarilliseen vaali­taisteluun
kuuvuvia kansallisia kon-ventsioneja,
.radion kautta levitet­tyjä-
loruja, vaafirahastoja j a ää­nestystä.
Toinen ehdoUcaista oli
kuollut, toinen V M U kirjoitti erään
kirjasen. Näist» Icahdesta v o i t t i se,
joka oli k u o l l u t Siis hSn, tuo vai
naja — Lenin r — tulee hallitse­maan
Venäjää yielä kaiian, kun
taas tuon jäsen - kirjoittaja,
Trotski, häviää poKitäselta näyttä.
mSlta. / \ •
Kun iohne viikkoa «li kulunut
vuoden 1924 alkamisesta, poistui
Lemn . elämästä.. T a l a l l e e n kolme
viffeoa lennen samatta vuoden lop^
pua joutui T r o t i ^ jättämään. poK
seviklden neuvostot ' N y t e i noita
kahta nuesta, jotka kauhistuttivat
j a innostuttivat «laSbnaa, ole enää.
Mutta "Lenin, vaikkekin tiäii on
kuoUut, « I i i . Inm taas Trotsiä,
vaikka elävänä, oti knoKnt, talu w>
l a l n n väliaSkaisesö erossa maihnas-ta
talyehtiessaan Saukaaaan annn>
koisessa ilmastossa.
Se mätä tapahtui, o n hyvtn y k a n -
kertaista. , ; j ^ t 3 k i ; Jolkaiw t o | ^ ^
vHkh j u u r i ' e r a e n J K ^ v i ^ e n ' ^ - ^
maista ''vallankunKRiäta kuiuneitten
kudcausien : iapaukäst8j lumellä
" I S W > Heti «enjiÄeen «Ikoivat
halita j a hänen Norjaansa ahdista^
maan Kamenev, Stalin, Sinovjev,
Sokolriatov y.m. ~ TrotskiHe sanoi
Sinovjev, että hän el ole mikään
polsevikki, j a puoluekomiteat .ym­päri
jnoaan ilmoittivat, että ne eivät
Trotskilaisuutta ei voinut sovellut­taa
leniniläisyyteen, j a he olivat le­niniläisiä.
Tähän ei T r o t ^ i edes
vastannut, joko senvuoksi, että hän
tunsi tilanteen: olevan toivottoman
itselleen, tahi senvuoksi, että hän
sattui olemaan sairas.
Leninismi ^ei ole marxilaisuutta
sinään. , Se' merkitsee marxilaisuu­den
eli sosialismin sovelluttamista
nykyaikaan, takapajuisen ja pää­asiassa
maanviljelystä harjoittavan
maan erikoisiin tilanteisiin. Se on
Venäjän omiin oloihinsa sovellutta­k
a a marxilaisuutta, j a se jossain
määrin viittaa siitä, että sosialismilr
!ä tulee olemaan erilaiset muodot .. , . . . , .
eri maissa. Se o n . L e n i n i n tek«nä ^1^^ " " ^ ^^
suurin palvelus vvaallllaannkknnmmonoknsfeaifSeik-. ' ^ " - ' «le.olemsssa ,nun paljon
sillä. Uman.. hänen joustavuuttaan
j a kykyään sovelluttaa selvä teoria
ristiriitaiseen tilanteeseen, tahi
pjryhkäista pois joku teoria koko­naisuudessaan,
eivät kommunistit
nyt halBtseSn Venäjää. Väliem'
män notkea^ »ly kuin Leninin, niin
itsepintainen 'kuin : esim. Trotstin,
oB^ volnnt johtaa polsevisnun pe­rikatoon.
Kaiken ' T i s l ^ , Lenin
osaa voittaa .pBole'Been talonpojat.
_ ^.YaJtavai^. e i i ^voimien väBnen ^ ris-tiifiea-;
tmv huojtrttannt V e n ä ^ so­ta
l a h ^ n . k u i n Ifeuvostovalta pe^
rustetäin': -risfirnta sata miljoonaa
käättävän talonpoäaoslaokatt. etu­jen
j a heikon kaupunlolaisproletari-aatin
ejtajen välillä. (Sivumennen
sanottuna. Amerikan JPaimer-Labor
liike voisi tutkia / S t f i kysymystä ja
ottaa siitä oppia.) Neovosto-yenä-.
jän historia käsittää jakson maan-tyksiä,
joita polsevikit ovat olleet
pakoitetut tekemään ihnan poliitr
tiseen toimintaan perustuvia "vaati­muksia.
Ensimäinen tällainen myön­nytys
tapahtui, kun hallitus laillisti
kansallistutetun maan jaon pienille
yksityisomistajille, joka seikka o li
j o enemmin ollut käytännössä; huo­mattavin
näistä, myönnytyksistä. L e ­ninin
mestarillisin toimenpide, oli
uusi, vuoden' 1921 talouspolitiikka
('Nep), j o k a salli talonpoikien myy­dä
tuotteitaan ^rksityisille ostajille
j a ostaa tavaransa yksityisiltä
myyjiltä. Senjälkeen on polsevik-
Iden tehtävänä ollut ohjata valtio­laivaa
proletariaatin mailmankatso-muksen
, j a talonpoikaisväestön nä­kökannan
keskitse, joista viime­mainitussa
on ilmennyt sille sutuin
vaara. Täten h^ituksen taloudel­linen
toimintaohjelma kokonaisnu*^
d^saan perustuu talonpoikiin eikä
vaikeutta siitä, miten . | ^ d a mak^
sotuksi työläisille parempia palldco-j
a : kuin siitä, miten antaa'halvem>
maila i tehtaantuotteita talonpojille.
J a Moskova Ideltäytyymaksamasta
tsaarin velkoja muuten kuin sillä
ehdolla, että aihen tarvittava sum­ma
otetaan lainaksi, yksinkertai­sesti
sen vaoksi, että talonpoika
Ideltäytyy maksamasta korkeampia
veroja. Myöskin uskontoa vastaan
iäydyn tmstelun hillitseimisessä i l - ^
iaenee-edeneenpobeviödeo ^taholta Söstä, }0-
arvonantoa niille tottumnkafle, j o t - Upauksessa talonp«-
pitemmän aikaa? Leninin seuraajat
vastaavat innolla, että ne voivat,
mutta Trotskin kannattajat^ ennus-tav$
t "pysyvää vallankumousta".
Tämä pelkästään aatteellinen kysy­mys
pysyväisestä vallankumoukses­ta
oi^ tilanteen ydin, j a oli se yhtä,
suurena tekijänä' Trotskin faäviöön
kuin muutkin seikat Leninin puol­tajat
uskovat, että työläisten ja ta­lonpoikien
edut eivät ole «vastaklcai-sia.
\ TrotskilaiBet laättelevat
iknitenkin, että ottona talonpoi­kain
kanssa on mahdoton väistää;
j a vielä enemmän, että jos ei «a- |
ilman vallankumousta tapahdu' ja
jos kommunistit eivät pysy aina Ta­ruillaan
talonpoikiin nähden, tulee
proletariaatin hallitus murskaantar
maan maanviljelijäjoukkojen iskuis­ta.
Tähän vaaraan nähden snhtanto-vat
Trotddn seuraajat siten, etti
käyvät,.teoriassa, sotaa talonpoikain
yksityiskapitaHstistai- pikJmporvaril-l
i s t a -maanviljelystä vastaan. Maan­viljelys
täytyy järjestää proletaari­sen'hallituksen
puitteisim, koniinna-nien
perustalle. Siihen' nennessi
täytyy maaseutua käyttää kauptffl-kien
eduksi, talonpoikaisväestöä te-oUisuustyöläisten^
hyväksi. Tä^
ihnenee '"py^vä vallankumous.
Vallanfcumous ei lopu jonkun puo­lueen
ottaessa vallan käsiinsä. Se
loppua railoin; kun proletariaatiB
haillitas on saattanut proletaariseksi
k a ovat juurtuneet talonpoikaisvä­estön
imeliin.
Työväenluokka Venäjällä on so­sialistinen
sDnS, että se muodos­taa
osan valtSosoäaHsnnsta. Talon-poakmsluokka
on pikkuporvaiilEsta
siten, että se tdcee työtä kapita-
Bstisdla pohjana. Voivaa» m
kaisväestö. Maanviljelys on oleBM»*
sa teoHisnutta varten, j a pyrkioJ»
saattaa se teoDisanden kannaflc ?»
u t o mandlaisnntta. Trotski on ta»*
sä suhteesi^ on puhdasoppiiiea
manilaihen^ nmtta Lenin oH p"^'
v i k k i — toisin sanoen Veniji»^
snandlmnen.
mm