Vapaus, February 5, 1925

              etmt TotBtaina, tdmak. 5 p.—Thnr, Feh. Stt, tSBS
1^
MH
mi
p
i i
'1!
-4
M
IhailBian aBnriattiytifaysBtteeB
MaailBias ammmttijhdutj$VulAmtn rhUtaSua^rtiMtaintn on oykf-äaa
tiAmn kyaynyi kaikkias aaides fjröUbtan kctkso^aMa
Kjrtynjrkseo oancIUsta ratkaisua valkeattaa ««arasti sesialiHemo*
kraattistea jefctajien yfatynista rastastapa toluuBta. Kaa ka li»
siksi ovat kjrsjmrksea vaiheista aatasaet jrksipuolisia ja barfaaaa*
johtavia tietoja, lieaee tjöliisiOa raielefjciiatolsta tatostoa asioi-bia
oikeassa valossa.
Eri naiden kansalUsista ammatti'
järjestdistä Banakan vanhoillisten
(Joozheaaz y.m.) johdossa oleva
CJonfcderatJon General on ryShkeäa-ti
hyljännyt Ranskan punaisen
(voimakkaamman) ammattijärjestön
Confederation Unitaire'n esityksen
Ranskan ammatillisen liikkeen yh
tenäisyttämiseksi. Englannissa sen
sijaan on maailman ammatillisen
liikkeen yhtenäistyttämisajatas saa­nut
mitä voimakkainta kannatusta
osakseen. Ammattijärjestöjen kon
gressissa Hallissa (syyskesällä)
jossa Venäjän ammattijärjestöjen
liiton edustajat olivat kutsuvieraina
läsnä ja otettiin vastaan mitä voi
makkflimmin suosionosoituksin, hy­väksyttiin
päätöslauselma välttä­mättömyydestä
yhdistää Venäjän
j a mouo Europan annnatillisesti
järjestyneet jiyöläiset yhtenäiseen
armeijaian. Kysymys kaikessa laa-juudefUMik
on Profinternln
muista jarjesiö^itä ja ennen kaikkea
kummankin ammatillisen internatio­naalin
(Pro/internin ja Amsterda­min)
yhdistämisestä taitavasti vielä
sivuutettiin, kongressin puheenjoh­taja
kokousteknillisillä perusteilla
jättäen kokoukselle esittämättä tä­tä
tarkottavan toveri Pöllitfin pon­nen,
vaikka tämä oli . yksimielisesti
tullut nbyväksytyksi kongressin val­misteluvaliokunnassa.
Kuten Ham-burgissa,
niin nyt Hullissa kuiten­kin
oli «faneista, että jää on alkanut
sulaa, 'tuskallisesti ja verkalleen
on adcel aakeleelta edistsrtty työ­väen
ammatillisen yhteisrinta^man,
enommän yhtenäinen kansainvälisen
uudelleen luomisessa. Venäjän am­mattijärjestöjen
yhtymiseen vastaa­viin
kansainvälisiin järjestöihin näh
den alkaa asia olla ainakin, mitä
kuljetustyöläisiih ja Englannin am­mattijärjestöihin
tulee, periaattee».
sa valmis. Käytännössä se kuiten­kin
toteutunee , kaikessa laajuudes-saan
vasta silloin kun kysymys Pro->
fintemin' j a Amsterdamin yhtenäis-tyttämisestä
on päätetty, joka ky­symys
näin onkin vähitellen astu­nut
etualalle vaatimaan kiireellistä
ratlcaistiaaa.
EdeOft tali mainittua nykyisen
kansalnTällsen tilanteen olevan yh-
•tenä päätekijänä vaatimassa am­matillisen
liikkeen yhtenäistyttämis-tä,
lyhyen demokrätis-jpasifistisen
(vupden 1924 koskimaiset kaksi nel­jännet)
kauden jälkeen on nyt
astunut valtaan mitä mi/stin, äärim­mäisten
konservativien johtama
taantumus (Englannissa, Amerikas-
' sa kotoervativien vaalivoitot, Da-vidovitishin
hallituksen kukistuminen
Jugo-SIaviassa, Englannin loordien
hyökkäykset Egyptissä, Persiassa,
ArAbiaissa, ^vainot Indiassa, Kiinan
kansan kiristäminen, Singaporen
laivästoaataman rakentaminen, noo­tit
Venäjälle, Viroh tapaukset ym.)
Suurkapitalutien (Amerikan, Eng­lannin,
Rahdcan, Italian, Saksan)
johtama taantum'us hyikkää pitkin
linjaa ja vahnistautuu vieläkin suu­rempiin
hvökkäyksHn Afrikassa, Aa-sieissa
j a ' tietysti ennen kaikkea
Neuvosto-Venäjää vastaan (Cham-berlainili
puuhat Pariisissa ja Roo­massa
uuden hyökkäysliiton solmi­miseksi).
Samaan aikaan kärjisty­vät
työn ja pääoman nuhteet kaik­kialla,
mutta ennenkaikkea johta­vissa
kapitalistimaissa Englannissa,
Saksassa j.n.e. Ja juuri tästä syys­tä
Zinowiew puheessaan Venäjän
ammattijärjestöjen Vl:ssa kongrcs-sissa'^
perustellessaan työväen am-
. ma tiilisten järjestöjen yhtenäistyt-tamison
välttämättömyyttä saattoi-icin
täydellä ponnella lausua: Ellei
inauita syitä olisi, niin jo tämän
kansainvälisen mustan' taantumuk­sen
uuden aallon pitäisi riittää sii­hen,
että jokainen työväenluokan
rehellinen taistelija sanoo (itselleen
ja munie): tällaisessa tilanteessa
me tarvitsemme ammattijärjestöjen
yhtenäisyyttä (yhtä ehdottomasti)
' kuin ilmaa hengrittääksemme".
Ja yhtenä, on sanottava, pää-asiallistmpana
. ja varmimpana tai-keena,
että se toteutuu, on työ­väen
laajojen joukkojen painostuk­sen
kasvaminen, varsinkin ammat-tijärjestöjensä
sisällä, jolla ne vä­hitellen
työntävät johtajansa, se on,
vasemmistolaiset yhä^päättävämpiin
toimenpiteisiin. Mitä selvemmin tä­mä
on havaittavissa juuri Englan­nissa
(myös kuljetustyön alalla),
jossa pääoman puristus vuosia jat­kuneen
työttömyyden ohella on yhä
vain kiristynyt ja, jossa porvaristo
suunnittelee paraikaa yleistä hyök­käystä
työväkeä ja «en järjestöjä
vastaan. Vasemmistolaisjohtajat
näin saavat yhä suurempaa kanna­tusta
osakseen, samass kun he itse
joutuvat askel askeleelta edisty­mään
yhä selvemmän ja tinkimättö-mämmän
luokkataistelun kannalle,
jossa prosessissa tosin jotkut heis­tä
voivat myöhemmin tiukan tullen
murtua ja pettää heihin työläisten
rakentamat toiveet. Tulos kaikissa
tapauksissa on kuitenkin sama. Laa­jojen
työväen joukkojen omakseen
ottama ajatus menee eteenpäin ja
toteutuu voittaen nämäkin vastuk­sensa.
Ja vasemmistolaiset pitävät
huolen siitä, että työväki aikanaan
huomaa kaikki vastukset — nämä­kin,
välttyäkseen i>ettymyksiltä ja
harhoilta. - Että tämä vasemmisto-laisjohtajien
edistys alkaa jo kul­kea
verrattain nopeaa vauhtia
eteenpäin sitä todistavat Edo Fim-menin
ja Englannin ammattijärjes­töjen
Venäjän ammattijärjestöjen
Vireen kongressiin saapuneiden
edustajien viime aikain jo sangen
päättävä esiintyminen tässä yhte-näistyttämisa?
iassa ja sen ohella jo
useissa muissakin kansainväliseltä
merkitykseltään tärkeässä kysymyk­sessä,
i
men sitten pääjrnrtelssäftn jo by-väksyykin
kaikki Profintcmin eri-pä&
avät tiane, soorlttivst tditivän-eä,
lilstirät paluomatkalle, jontuxvst
tykset «zomstillisen jbtelsrfetmaa, jäiden keskelle oltuaan yksitoista
Ensinnäkin, joku sana Edo Fim-menistä,
tästä Pohjolan "tumma­tukkaisesta
ja tummasilmäisestä
jättiläisestä, jonka alla tuolit ruti­sevat"
kuten häntä kuvaa t o v . V.
Jarotskij esipuheessaan'" Phnmenin
kirjan "Proletaarinen ja porvarilli­nen
Europa" ("Osakeyhtiö Puropa
ja Ammattijärjestöjen Yleiseuropa-ainen
Neuvosto") yenäjänkielween
paiRokseen. Tämän esipuheen -mu-cäisesti
tuli Edo Fimmen Ruotsin
Kuljetustyöläiateh Liiton edustajana
Amsterdamin perustamiskokoukses­sa
1919 valittua sen neuvostoon. Ja
alassa hän oli aito amsterdamilai­nen,
yhdessä Gonipersin, Jouheaux'-
n Cudegeestin,' Mertensin ja Lei-partin
kanssa, hän yhtenä sihteeri­nä,
kaikessa tarmolla toteuttaen
Amsterdamin — tyÖväenludtalle
niin tuhoisaa ja porvaristolle niin
mieluisaa — politiikkaa ihanassa
yhteistoiminnassa kapitalistien, n.k.
Cansain Liitqn ja sen Työtoimiston
kanssa. Mutta j a 192^ alkaa Fim-menin
silmien raoittuminen. Silloin
työläiset järjestivät Toimintakomi-teoitaan
ehkäisten porvarien yrityk­set
lähettää sotatarpeita Neuvosto-
' ['lenäjän ja Puolan rintamalle Puo-an
lahtarien avuötamiseksi. Fim­men
Kuljetustyöläisten Liiton sih­teerinä
heittäytyi järjestöineen tais­teluun
kapitalistien sotahyökkäystä
vastaan. Ja silloin hän joutui ko-cemaan,
mit^ Amsterdam tildellä
oli. Se sovittelupolitiikailaan oli si­tonut
työväen ammattijärjestöt kä­sistään
ja jaloistaan.
Ja Fimmen on niitä, jotka ajatte­levat
"ääneensä", se on, jotita vä­littömästi
pukevat havaintonsa sa­noihin
ja Fimmenin tavoin suoriin,
koristelemattomiin. Ja se, mitä hän
nyt sanoi, oli Amsterdamin keltaisil­le
johtajille liikaa. Fimmen pako-tettin
eroamaan sen sihteeristöstä,
sillä eihän sopinut, että Amsterda­min
sihteerinä oli mies, joka "kät^
soi Itään", sinne, "missä ' ei vielä
oltu menestytty sosialistisen yhteis­kunnan
luomisyrityksessä, mutta
jossa oli neuvostojen valta", sen
sijaan että olisi enää katsonut Ge­neveen,
jossa kaikki maaihnan korp-loomiseksi
porvaristoa rtstasa,
vaikka "amsterdamilaiset" tradrtsio-fiiDss
vielä ehkäisevät bäntä täydel­lisesti
ymmirtämästä luokkataiste­lun
olemusta. "Kumooksellisten
kuljetustyöläisten iskujen alla hä­nen
vastaanhangottelunsa kuitenkin
nopeasti murtui ja hän tahtoin tai
tahtomattaan antautui".
Jaopa Fimmenin ja Amsterdamin
johdon välillä syveni. Fimmen a l ­koi
perusteellisesti tutkia luokka­taistelua.
Hän alkoi ymmärtää sen
todellista olemusta. Hän alkoi ym-
'märtää Venäjän työläisten toimin­taa.
Ja niin viime vuonna tammi­kuussa
kun vallankumouksen suuri
johtaja Lenin kuoli, Fimmen ainoa­na
Amsterdamin leiristä kirjoitti
loistavan artikkelin Leninistä, hä­nen
merkityksestään ammattiyhdis­tysliikkeessä,
luokkien yleismaail­mallisessa
taistelussa . . .
Ja Fimmen, joka ennenkaikkea on
toiminnan mies, ryhtyi vetämään
saamistaan : perusopetuksista käy­tännöllisiä
johtopäätöksiä. Pääoma
on järjestynyt kansainväliseksi trus­tien
trustiksL Europa on pääoman
osakeyhtiö, eikä enää mikään eri
valtioiden sekamelska. Tämän "osa­keyhtiö
Europan" pyrkimyksenä on
ollut ja on painaa työtätekevät luo­kat
ikuiseen orjuuteensa. Sen voi­ma
on" yhtä kova, kuin sen tarko-tusperä
on kylmän liikemiesmäinen.
Työläisten olisi tämän mukaisesti
sovitettava toimintansa. Ei mi­tään
sovitteluja kapitalistien kans­sa!
Kansalliset eroavaisuudet työ­läistenkin
väliltä pois I Amsterdam
on rakennettava uusille perusteille!
Sellaisenaan se ei kelpaa. On muo­dostettava
eri teollisuusalain kan­sainvälisistä
järjestöistä niiden In-ternatsionaali.
Siis kansallisista jär­jestöistä
todella kansainväliseen
taisteluun pääoonan samallaista tais­telua
vastaan. Siinä Fimm^enin
edellä mainitun kirjan sisältö pää­piirteissään.
Hamburgin kokoukses­sa
Fimmenin kehittyminen vallan­kumoukselliseksi
hiokkataistelijaksi
päivää merellä, ja viipyivät siellä
niin kasan, että heidän kotipaikal-pikotkat
kokoontuvat suunnitellak-
Ja vastatakseen tovereille, jotka seen työtätekevien luokkain raate­lemista,
'
Seuraavan askeleen eteenpäin
nähden kaikki ne moninaiset vas­tukset,
joita varsinkin Amsterda­min
ja H m Internatsionaalin johta--Fintmen joutui ottamaan 1921, joi
jat asettavat t^män tärkeän tehtä­vän
toteuttamisen tielle, kysyvät
voiko se tulla toteutetuksi, Zinow-jev
jatkoi: "Ammattiyhdistysliik­keen
kansainvälinen yhtenäistymi­nen
et enää ole vuorien takana.
Minun mielestäni ei löydy vähää­kään
aihetta epäilyyn, ettetkö se
syntyisi; •minun mielestäni tul)ee
ammattiybdis^liikkeen yhtenäis­tyminen
toteutumaan verrattain
lyhyessä ajassa. lUskon vuodessa
sitten täydentyy. Hän oli käynyt
amsterdamilaisille njrt "vieraaksi",
moskovalaiseksi ja tietenkin sietä­mättömäksi.
Saksalaiset • ja rans­kalaiset
nosket Hampurissa alkoivat
katkeran taistelun Fimmenin kukis­tamiseksi
ja syrjäytettämiseksi tä­män
tärkeän, yli 2 miljoonaisen
ammattijärjestön johdosta. Siinä
taistelussa mielipiteet iskivät jo sa­laman
kirkkaina toisiinsa ja Fim­men
oppi lisää, hänen katsomuk­sensa
kirkastuivat, kristalloituivat
saavuttaen nyt vihdoinkin todellisen
luokkataistelukahnan.
Fimmen tuli uudelleen valittua
järjestönsä yleissihteeriksi luokka-taistelukannalle
astuneena. Kom­munisti
hän ei vielä ole, eikä i l -
meisestikä^ln vielä käsitä, mikä joh­tava
merin tys puolueella, työväen
luokkataistelussa oti ja. tulee ölla.
Mutta käydessään Venäjällä viime
syksynä Fimmen ' puheissaan antoi
vakuutuksen, että Kuljetustyöläis­ten
järjestössä sen ensi tehtävinä
tullaan ammatillisen liikkeen yhte-näistyttäminen
toteuttamaan ja ko­ko
tämän mahtavan järjestön voi­ma
käyttämään tämän yhtenäisyy­den
toteuttamfseksi Intematsionaa-lien
(Profintemin ja Amsterdamin)
laajuudessa. Ja toiseksi, että kul­jetustyöläisten
järjestöstä tulee to­della
vallankumouksellinen luokka-taistelujärjestö,
joka kaikissa ky­symyksissä
päättävästi asettuu por­vareita
ja niiden kätyrien politiik­kaa
vastaan, josta Hamburgin kon­gressi
jo antoi ilahnttavan näyt-teen.
Kuusi sataa mailia jää­lautalla
loin -kapitalistit hyökkäsivät_pitkin
rintamaa työväenluokan elin- ja
työehtojen kurjistamiseksi ja jär­jestöjen
murskaamiseksi. Tänä vai­keana
aikana saivat varsinkin kul-jetustyöläiset
iskun toisensa jäl­keen
kansainvälisesti liittoutuneilta
kapitalisteilta ja Fimmen muiden
muassa alkoi ymmärtää kapitalis-ntin
nykyistä, imperialistista kehi­tysvaihetta
ja politiikkaa. Kulje­tustyöläisten
Kansainvälisen järjes-parissa
sea jo olevan toteutettuna.' tön seuraavassa kongressissa Fim-
Yksi hämmästyttävimpiä matkoja
mitä tiedetään koskaan tehdyn,
päättyi muutamia viikkoja takape­rin,
kun kaksikymmentä-y<ksi valkoi­siin
puettuna tanskalaista, pitkävar­tisissa
hyUceennahkasaappaissaan,
saapui Islantiin ja tallusteli Reyk­javikin
kaupungin katuja.
Eriskummallinen näky. Islanti­laiset
seisoivat laiturin lähettyvillä,
töllistellen heihin, sillä nämä mie­het
olivat ajelehtineet Jäämerellä,
ei laivalla yaan_ kuljeksivalla jää­lautalla,
ja pelastuneet kuolemasta
ihmeen kautta.
He olivat menettäneet laivansa,
jäälautta oli haljennut heidän jal­kojensa
alla, myrsky oli kuljetta­nut
heidät aavalle ulapalle, mutta
sitten tuuli, kääntyen toiselle suun­nalle,
oli kuljettanut heidät tur­vaan.
Hukkumisen vaaran, paleltumisen
vaaran, nälkäkuoleman vaaran —
he olivat välttäneet ne kaikki, ja
siinä he nyt olivat takaisin Islan­nissa,
turvassa ja hyvässä voinnis­sa.
Eipä ihme, että Islannin meri­miehet
ja kalastajat, jotka tietävät
mitä vaara merkitsee, tuijottivat
heihin.
He olivat tanskalaisen "Teddy"
nimisen laivan miehistö, joka laiva
lähetettiin viime vuonna turkiksien
pyydystäjiä ja löytöretkeilijöitä mu­kanaan
katsomaan tokko Grönlanti
olisi kelvollinen asuttavaksi.
laan pidettiin heidät ijäksi mennei­nä.
Pohjoiseen tehdyn löytöretken t a ­valliseen
-päiväjärjestykseen kaulaa
jäiden keskelle joutuminen. Lai­vat
ovat tätä silmälläpitäen raken­netut,
nmtta "Teddyn miehistö sai
kokea sellaista, jota ei kukaan ole
ennen kokenut.
Heidän laivansa oli jäiden puris­tuksessa
kuukauden ajan. Sattuma
olisi mahdollisesti voinut pelastaa
sen sieltä, matta sitä se ei tehnyt.
"Teddy" alkoi musertua tuossa pu­ristuksessa.
Se vuoti niin, että
pumput eivät voineet estää vettä
nousemasta.
Miehet valitsivat kapteenikseen
parhaan miehen mitä tiesivät lai­valla
olevan: Louis Jensen nimisen
23 vuotiaan miehen, jolla nuoruu­destaan
huolimatta oli tarmoa ja
toimintak;sr(kyä. Heti ensimäiseksi
vei Jensen miehet suurimmalle jää­laatalle
niistä, jotka olivat muser­taneet
laivan. Se oli noin 300
jalkaa pitkä, ja kuljetti laivaa, jo­ka
näytti sen vierellä turhanpienel-tä,
etelää kohti mailin nopeudella
tunnissa.
Laivan kannella oleva hytti ja
ruoka- sekä muita tarpeita siirret­tiin
jäälautalle, ja miehet valmis­tautuivat
järjestämiiän kuntoon ma­kuupaikkoja
ja kelldioja sekä talvi­vaatteita.
Tuolla autiolla, jäisellä merellä
elelivät miehet. Toisinaan kävi hei­dän
lauttansa lähellä jääkarhuja,
joita ammattiin, jos sattui olemaan
tuoreen lihan puute. Jos niitä el
olisi ammuttu, olisivat ne voineet
syödä suihinsa retkeilijät. » Kerran
kohdeltiin erästä vanhaa pörröistä
jääkarhua kuin vierasta ainakin,'
sille soitettiin jotain säveltä, ja
karhu nukkui, mennen seuraavana
aamuna matkaansa ilman aamiais-
Grö- ctalaani.n hi.r mamyrskyssa(.
Hyvien säiden vallitessa kävi
kaikki hsrvin, vaikka näyttikin ole­van
vain vähän toivoa; Islannin
rannikolle pääsystä. Se kun oli 600
mailin päässä. Mutta sitte nousi
tuuli ja muuttui hirmumyrskyksi.
Laivallakaan ei Gröönlannin myrs­kyissä
ei ole" h3rvä olla, mutta vie­läkin
pahempi on olla jäälautalla.
Keskellä yötä kuului jjrmeä ääni
kuin kanuunan pamaus: jäälautta
halkesi keskeltä kahtia, halaisten
laivalta otetun hytin, j a miehet
ryntäsivät "Teddyyn", joka oli hei­dän
ainoa -turvansa myrskyssä.
Aamun.^valjetessa läksi laiva aje­lehtimaan,'
ja miehet paraiksi kerki-sivät
kömpimään takaisin tpiselel
jäälautan puoliskolle, mukanaan lai­vasta
saatuja ruokatarpe;ita. Sien-jälkeen
ajautui laiva puoli mailia
eteläänpäin. Ainoastaan epätoivoi­sena
, keinona miehillä oli 3n:ittää
kulkea kelkkojen avulla särkynei-r
tä ahtojäitä myöten Gröönlannin
rannikolle, jossa heillä voisi olla
edessään nälkäkuolema. He onnis­tuivat
kulkemaan vain hyvin lyhyen
matkan päit^ssä, mutta viimein
pääsivät he laivalle saakka, josta
ottivat lisää ruokatarpeita. Kah­den
päivän kuluttaa upposi laiva.
Kun tuuli ki^antyi.
Miehet olivat lähenemässä kaik­kein
pahinta kohtaloa, kun uuden
hirmumyrskyn jälkeen jäälautta
ajautui etelään, ja he jäivät aje­lehtimaan
Pohjanmeren mustia ve­siä
varmaa kuolemaa ..kohti, joka
heitä sen myrskjrissä odotti.
Mutta sitten tuuli taas kääntyi ja
kuljetti heidät rannikolle, jossa se,
vielä viimeisen kerran uhattuaan
murskata heidän Gröönlannin gra­niittikallioita
vasten, vihdoin antoi
heille tilaisuuden nousta maalle.
Vieläkin uhkasivat heitä monet vaa­rat
ja vaikeudet, mutta taaskin
kuirf ihmeen 'kautta he osuivat
eräälle Eskimo-asutukseUe. He ää-sivät
Angkmaksliks nimiseen kylään
joulunaikana, kuten heidän nuori
lapteeninsa oli heille luvrihnut, ja
sieltä löysi etsimään lähetetyn lai­van
miehistö heidät.
Laivassa ei ole kaasoa «Ikä bel-posti
syttyviä nesteitä. Moottoreita
käytetään näet .raakaöljyllä «kä
bensiinillä, eikä nostovoimana käy­tetä
kaasua, vaan ilman obentazais-ta.
Niinpä saattaa ilmalaiva koho­ta
ylös omien pomppojensa avulla
j a samalla voidaan asteittain vähen­tää
ilmapainetta kehän sisällä sitä
mukaa käin laiva kohoaa ohuem­piin
ilmakerroksiin.
Dmalaiva on aivan erikoinen
muoto. Siinä on joukko suljettu­ja
j a toisistaan riippumattomia lo­keroita.
Pumpuilla aikaansaadaan
sisässä määrätty paine, joka on pal­joa
vähäisempi kuin paine oloim-missa
lokeroissa. Jota korkeam­malle
- alus nousee, sitä vähäisem­mäksi
käy lilkopuolinen atmosfee-npaine.
Samalla vähennetään si-säpainetta
vähitellen'pumppujen a-valla
aluksen suurinta nousukorke­utta
varten laskettuun asteeseen
saakka.
Ilmalaivan eteenpäinkuljettami-seen
käytetään garuffampottoreita,
jotka käjrttävät kahta vetopotkuria.
Tällainen ilmalaiva, 120 metriä pit­kä,
33 metriä korkea, voisi kuljet­taa
23 henkistä miehistöä, 90 inat-kustajaa
j a niin paljon raakaöljyä
kuin tarvitaan 18 tunnin kulkua
varten. Aluksen paino, varalasti-ilma
lukuunotettuna, on 54 tonnia.
Näin ollen voidaan lähellä maata
kulkea 12 peninkulmaa tunnissa ja
3,000 metrin korkeudella luulta­vasti
kahta vertaa nopeammin.
Tämä ilmalaiva ei kaipaa mi­tään
Buojusvajaa, joten estyy san­gen
yleinen kehän vioittuminen a-lusta
sinne vietäessä. Alastuloa
varten on vain asetettava pumput
niin, että ne Oman poistamisen ase­mesta
pumppuavat ilmaa, sisään.
Maahan tultua jatketaan tätä pump­pausta,
kunnes alus on maassa i l ­maa
täynnä ja' täydessä painossaan.
Alus on kokonaan rakennetta
duraluminiumista ja siinä on kol­me
toisistaan riippumatonta ja usei­hin
ilmaa pitäviin lokeroihin jaet­tua
kosentristä. Jos jossakin syn­tyisi
l^lkeama, ei se tällaisen jär­jestelmän
takia vaikifttaisi mitään
tasapainoon eikä nostovoimaan.
"Kirja joka on hintansa arvoinen"
HALOSEN
On nyt valmis. Hinta $2.65
UeiHä on mvöddn varastossa joka määrä Raivaajaa kastaatasua
Noortavaa Saaakxrjaa, joka on ilmestynyt noin lähemmäs kym.
.menen vaotta takaperin j a jonka Raivaaja on nähnyt hyväksi
myydä, tämän uuden Sanakirjan ilmestyttyä, huomattavalla his-naa
alennuksella. Tehdäksemme oikeatta sanakirjojen käyttäjille,
sekä niyösldn näille sanakirjoille, olemme me päättäneet seurata
Raivaajan esimerkkiä alentamalla myöskin Nuortevan sanakirjan
hintaa ja myymme jälellä olevan varastomme, niin kuan kuin
sitä ylittää
$1.75
Arvostellessamme uutta HALOSEN toimittamaa ENGLANTI-LAIS-
SUOMALAISTA SANAKIRJAA, riittää kun tiedämme, että
tov. Halosen kielitaitoa tarvittim (lähemmäs 10 vuotta takaperin)
tekemään välttämättömät korjaukset tässä aijemmin tunnetussa
Kuortevan sanakirjassa. Oletamme hänen - kielitaitonsa sen jäi-keen
huomattavasti vielä parantuneen, joten nyt voimme tarjota
sanakirjojen.-OcäHtäjille täydellisimmän j a parhaimman, mitä iä-ban
mennessä on koskaan ollut saatavissa.
P^rytäkää asiamiehiltämme nähdäksenne kumpaakin näistä sa­nakirjoista
ja huolellisesti • tarkastettuanne, voitte tästä seikasta
itse tulla vakuutetuksi ja tehdä välinänne sen mukaan.
Käytäkää ainoastaan kahta luotettavaa sanakirjaa, nimittäin:
Alanteen Snomalais-Englantilainen Sääkirja, hinta $8.50.
Halosen EnKlaatilais-Suomalainen Sanakirja, hinta $2.65.
VAPAUDEN KIRJAKAUPPA
Box 69, Sadbnry, Ont.
Salapolttimo "herran
huoneessa"
Ovatko tulevaisuuden
ilmalaivat ilmat-toiiiia
Svartsjön vankilasta (Routsissa)
pääsj^tty viinankeittäjä on kertonut
eräitten laitoksen vankien viinan-keittohommasta,
joka vankilavirah-omaisten
tunnetusta ja tunnuste­tusta
valppaudesta huolimatta on
niainiosti meiiestjmyt.
Jotkut peltisepän verstaassa työs­kentelevät
janoiset vangit salakäh-mää
valmistivat siellä viinankeitto
vehkeet. Sokeria lie olivat kerän­neet
pitemmän ajan kuluessa —
kukin vanki, näet, saa maksua vas­taan
100 gramman ylimääräisen so-keriannoksen
viikossa, ja tehtaili­jat
vaihtoivat itselleen asiaankuu-lumattomain
vankien ^sokerit. Mäs­ki
pantiin vankien tavallisiin yöas­tioihin,
jotka • kätkettiin ' vankilan
kirkon ' alttarikorokkeen alla ole­vaan
kuin sitä varten varattuun
tyhjään tilaan. Siellä se sai kai­kessa
rauhassa käydä; hiivaa saa­tiin
vankilan leipomossa työskente­leviltä
vangeilta; . Sitte khrkoh läm-mityskamiinan
avulla pantiin tisla-uslaitteet
käymään. Jäähdyttäjänä
käytettiin pellosta tehtyä hiilikiu-lua.
Niin oli polttimo käynnissä
kaiket päivät ja valmistunut elä-männeste
pistettiin liiviin 'kaikessa
hiljaisuudessa.
Hommaan osalliset olivat kaikki
vanhoja viinankeittäjiä, siis päte­viä
ammattimiehiä alallaan, ja kirk­ko
oli kJEtikkein rauhallisin paikka
koko vankilassa tämän teollisuuden
hafjottamiseen.
o————
Kummallista syötävää
mAllKSIA TYÖVÄENLERDIUI
VÄLITTÄÄ^
VAPAUDEN KONTTORI
Asiamiestemme ei tarvitse olla asianiiehiä kaikille erikielisille
työväen lehdille, vaan voivat meidän asiamiesvaltuuksillamrae ot­taa
tilauksia kaikille allaoleville työväen lehdille ja lähettää kont­toriimme
maksun seuratessa mukana.
Valitimnxe tliauksia seuraaville tyoväenlehdille:
D A I L Y WORKER, Työväenpuolueen päivälehti. Tilaushinta
- vuosikerta $6.00, M vuosik. $3.50, 3 kuuk. $2.00
F A R M E R - L A B O R VOICE. 2 kertaa kuussa ilmestyvä. T i ­laushinta.
Vuosikerta $1.25, 6 kuuk. .63
T H E YOUNG WORKER, Nuorten Työläisten Liiton .kuu­kausi
julkaisu, Chicagossa. Tilaushinta vuosikerralta....$l.00
T H E YOUNG COMRADE, Työväenpuolueen lastenlehti, Chi­cagossa.
Tilaushinta vuosikerralta .....„.;..... + 50
WORKERS M O N T H L Y , Chicago; vuosikerta $2.00. % vuosik. $1.25
P O H J A N VOIMA, Oulu, päivälehtij vuosik. $10, puoli vuotta $6.00
TYÖN ÄÄNI, Vaasa, 3 kertaa viikossa; vuosik. $6.00, % v. $3.50
S A V O N TYÖ, Kuopio, 3 kert. viikossa; vuosik. $ 6 . 0 0 , ^ v. $3.50
T I E D O N A N T A J A , Helsinki, päivälehti, vuosik. $10; % v. $6.00
L I E K K I , Helsinki, viikkolehti; vuosik. ....$3.00; % vk. .$1.75
TYÖMIEHEN V I I K K O L E H T I , Helsinki, vuosik. $2.50; % .v $1.50
UUS I L M , virolainen Työväenpuolueen lehti, ilmestyy New
Yorkissa. Tilaushinta * vuosikerralta ^ ...$6.00
N Y TID, Työväenpuolueen ruotsalainen lehti, ilmestyy Chi­cagossa.
Tilaushinta vuosikerralta $2.50
TYÖVÄEN U R H E I L U L E H T I , Helsinki. Tilaushinnat vuosik.
$3.00, puoli vuotta $1.75
N O R R S K E N S F L A M M A N , ruotsalainen lehti, Ltilea, Ruotsi,
'Vk. $12.00, puoli vuotta ; $6.00
ITÄ J A LÄNSI, 2 kertaa kuukaudessa ilmestyvä ikuvalehti,
Helsinki. Tilaushinta ...vk. $4.00, % vk. $2.00
T U I S K U , Suomen vasemmistolaisten pilalehti, ilmestyy kerta
kuussa 16-sivuisena. Tilaushinta vuosik. $2.50, % vk. $1.50
Kaikkien ylläolevien lehtien tilauksista asiamies voi pidättää
palkkioksi 10 pros. lehden hinnasta.
VAPAUS,
Box 69, 9UDBURY, ONT.
— ja
Monet keksijät ovat koettaneet
rakentaa ilmalaivoihin kiinteää ke­hää,
jossa ilmaa voitaisiin pumi>-
puamalla ohentaa.' Ilinattomuudes-ta
saataisiin riittävä nostovoima,
mutta kehän jokaisen neliösentimet-rin
täytyisi kestää 1,033 kilon pai­ne,
joka vastaa ulkopuolisen ilman
painetta.
Voi helposti srmmärtää, että täl­laista
painetta kes&vän metallike-hän
täytyy tulla niin raskaaksi, et­tä
se ei kykene nousemaan. Nyky­aikaisen
metallurgian edistykset o-vat
kiutehkin auttaneet keksijöitä;
V^ugean ja Gargiulo ovat Italiassa
rakentaneet suuren, ilmanohennus-laitteUla
varustetun mallilaivan.
Tämän tukevan ilmalaivan seinä­mät
eivät ole kehän katkeamisen
ehkäisemiseksi .kohti- vaan vaaka-
He suorat
Parhainkaan hiihtäjä ei saa hyr
vää tulosta jollei sillä ole hyvät
sukset ja ne h y ^ t sukset^ kun sitte
j'asvaa hyvällä suksirasvalla niin
jo rupesi luistamaan.
Valmistan suksia erikoisen hyvis­tä
koivuista tilausten mukaan. Ihan­ne
ja Haapaveteläismallia, hinta
$11 ja siitä' alas. Suksisauvat $1.75
pari (haapaset). Hyvää suksiras-vaa
on myös saatavana vesikelin
0—5 asteen ja pakkaskelille 50c
pala postivapaasti.
Dan Hela.
Rosegrove, P. O., Ont.
Etelä-Afrikassa käytetään heinä­sirkkoja
ruokana, ja sikäläisten
asukkaiden mielestä ovat ne oikei­ta
herkkupaloja, kun ne valmiste­taan
siten, että päät,' jalat ja sii­vet
katkotaan pois ja loput paiste­taan
voissa. -
Suuri^ mehevä toukka ei ehkä
meitä viettelisi aterioimaan, • mutta
Länsi-Intian saariston alkuasuk­kaat
sieppaisivat sen hyvin nopeasti.
Tarjoa tummaihoiselM kaunottarel­le
siellä pauna kaikkein parhaimpia
makeisia, ja voi käydä niin että
tuo lahja jättää hänet kylmäksi;
mutta asetappa hänen eteensä run­sas
annos kuivattuja toukkia, niin
on hän sinun uskollinen orjasi.
Paistettu hämähäkki on aina
suuressa suosiossa alkuasukkaitten
pidoissa Etelämeren saarilla, jos
anastaisit arabialaiselta hänen kas­temadoista
valmistetun illallisensa,
voisit menettää pääsi..
Joidenkin heimojen keskuudessa
Afrikan etäisimmillä seuduilla pide­tään
survottuja muurahaisia erikoi­sena
herkkuna. Tässä sekoituksessa
sanotaan olevan hsrvin tuntuvasti
lihan makua. Kuivatat muurahaiset
ovat myöskin hyvin haluttuja sa- na lisäämättä siihen vielä tätä rot-moilla
seuduilla. tien syöntiä.
Eräällä vanhalla Kap-maan basu-tolla
oli suurimpana herkkunaan
voileipä, valmistettu survotuista
heinäsirkoista, joihin oli sekotettu
portviiniä. Voimme hyväksyä hänen
mielipiteensä tuote herkkua henkilö-kohteisesti
kokeilemattakin. Jotkut
alkuasukkaat pitävät heinäsirkbista
raakana, mutte arabialaiset syövät
niitä mieluummin voissa paistettu­na.
•
Kiinassa ja joissakin muissa mais­sa
pidetään koiperhon toukkia,.per­hosia,
terakolta ja kuoriaisia mitä
mieilyttävimmän makuisina, syötä­viksi
kelpaavina herkkupaloina.
Kärpäsiä syödään joillakin maapal­lon
kulmilla, ja eräät ranskalaiset
pitävät sammakoite ja etenoita ruo­kahalua
kiihoittevina herkkuina.
Andaman-saaren väestön tiede­tään
syövän rottia. Mutta näitä ei
kuitenkaan pidetä minään maku­paloina,
vaan ratkaistaan tällä te-valla,
onko miehessä kuntoa ja josko
hän on kelvollinen menemään nai­misiin.
Otaksuttavasti Useat mie­het
meidän seuduillamme pitävät
avioliittoa riittävänä rangaistukse-iT:
ri H. Quackenbush
Hammaslääkäri
107 Cuthbertson BIk.
I F O R T ViriLLIAM, ONTARIOil
> .—' ,
^ Auki iltesin sopimukselhi
»
Phone S. 2334
Ruokaa ja Kahvia
ELGIN LUNCH
12 EIgin St., Sudbury.
Vastapäätä C. P. R. sähkösano-makonttoria.
Autoajuri samassa paikassa.
Phone 1396.
John Reips».
Willamette Blvd. Sanitariam
varustettu iiykyajan luontaisella ter-veyshoitevälineillä.
Täydellinen 3-
ray ja laboratori tarkastus. Huoin.!
X-raa hoitoa syövälle, kasvannai­sille
ja ihoteudeille^
Dr. Peter Kokko. D r . Anna Köttoi
D . C D.C.
467 Willamette Blvd. Portland, Ore
Dr. L. A. JOHNSON
S U O M A L A I N E N
Hammaslääkäti
Torontossa.
1926 Queen St East Kippenda»!*
.*ve. kulniassa. .
Sisftfinkäytävä 110 Kippendsri*
Puhelin Giadstöne 6918^^
DR F G FRASER
HAMMASLÄÄKÄRI
Johnson Block
(Coehianen laotakauppaa T M*
pääti)
117.