Vapaus, April 8, 1930

              Sivu 2 Tiistaina, Wnnk. 8 p:nä — Tues., Aprii 8
' ^ v oal; oteta of FusoitL Voikcis is Cuuda. PabiUbed d«U7 M Sadbnij, OsUn*.
«it»i«CT»d ax tb« Poct Oitic» Oeputiseat, OtUvc, u «eeosd CUM taattcr.
Toimita*, koottori, Jujj«]uu>ppa ja paino ozoaaa tiTnm E l a StreetUU.
PofUoaota: Vantaa*, Box 69, Sadbary, Oat.
^-rbrlin-et; JCoartori 10J2. — Toixaitc* 536W. — JCirjaJcacppa 23OTW.
%»oce»; Offiea Qot » " k . «dTertiaetottiU, «t<.> 1038—Editor S36Wv—Bookatora 2327».
IlionÖiUijä J. W. Ablqrial.
Haaacex'/ ). V. AU^riat.
OfCca. Pofla^o aod Ffiotabop: y<paaa f aJUiac EI» Sqrict.
A2 «aail jfo ^ »diirMaaJt. Vapaaa. ViO. &>s-«9. Sndbair. OM.
' Kirje km alueen
suomalaisille
osastoille
o, g:
, y-'-' mAUSHUOCAT:
i ikJKJ*. O k k . » 2Ä. 5 U . 11.75 ia 1 kk. -
«tr cIitoaai|>j<».- J. Tk. «6.P0, 6 kk. (^J50 ja 1 U .
AI ue'i okouk.se n valnsi^^t^Iu
Juhla-ajat
Kisan suurpainit
Ensi perjantaina j a lauantaina,
t.k. 11 j a 12 p : n ä , järjestää täkäläi-
• hf-n vourfiJiteluseura '-KLsa" kar»sal-
I iL<>ct paihlkilj^llut Ulierty-haalllla.
a kesä- 1-^^^^^ perjantaina kello 820 illalla
JNiitä voidaan t ä l l ä kertaa sanoa to-
NAISTEN OSASTO
öläisnaiset ?ap!Hi?alfiiistelii3iiii!
Canadan työläisnaiset! Meillä on ^ on pler
enää vain kaksi Jcolmannesta kuu- ' tarmokkaasti
Vainolainen riehua Suomen työ&skeh
ÖLMOTUSHINNAT VAPAUOESSA: : '
* ^ "'^JX^'"" L "~ ^'•^"°^M"">im<A^i 50t. karta, t l J » 3 k*rta#, - krnliu,Miiuu,\uk>^i 11 .•!>:
jc«a, I^AO J ka.ua. — A»Bnioer«;Iioo«ukj«i »24» karta. »S-OO kaki; k«.aA. — K;it</»Un>ui
* TO karta. — Koolemajulmolokae* »Z4» kerU. 50 liaämaka-j kilfMUuaerlu ui iuu«i<-ir.rli
Jataan tielot o.oteilinotiikae». Uk ketu. 9iJX> kolaac-kafCaa, T4k»4W;te»«^i;«D V .^JBK.'—
araitaoriea on. raadittaajM, *iI>etetaTä ilmotatbinu etakätaea.
Caneral adreitiiinf ralea, 7i; per eol. ineh. UmimoiB charge for aiasia Uumnioc. liv. Tb.
'«piaa ta tke be»t adrertiaict medism amoni tba Finniih peopla in Canada
i d t l l a 'sujarjpaine\ksi )o s H t ä km s j o - kaudesta jälellä vappuun, työläisten ' kainen • mahdollisuusv on - näiden T kiihtyvät vajm
• Canadan Euörn. järje.stön neljän-' t ä . V.uii osanottajia on enempi kum • kansainväliseen mielenosoituspäi- : toiRt/.inj..>.i.Pn-- » p n 4 . . » i m , f » ^ o vallassaoleva^
'nW alueen aiueko.^nitea on käsitsl-!l'-C5kaaii ennen, sillä t a h ä n ^ m ^ Jokaiselle luokkatietoisesti t e t t ä v ä;
!yt ky-sj-mystä kuluvan huhtik. 2&-\sä piu ilmoittautunut, kaikkiaan 2^ valveutuneelle
, , JokaiseUe Canadan suomalaiselle » m a n rr^ir^r^
I..nBe tungettu,. „e Slf, S,^:..'-^
»ttuiuöfcttuuuiu*»». fyj^^ kiihtyvät vajnotoinaenpiteet, joi,
valkoinen porva­r
i s to on viimeaikoina ryhtynj't.
työläisnaiselle on murskatakseen maantasalle vasem-
. ' i - 2Vpr.rprd'eTtävI"{ra]ueen-e^^^ tämän " p ä i v ä t ! Naistovereiden on " ' r i e n n e t t ä v ä t y ö v ä e n l i i k k e e n . Jokai-
' VnVnn\r,KfAt'A. Viit^atpn aikaispmmln I kuntalaista. Liittomme painijat ovat merkitvs työväenluokan taLsteluar- r , « i ^ t « „ « . , o ; ^ ^ „ o » « r , , , » » ^ „v.t»5o*-T,Ä-
.««f.'-!!. analnaiaeen kirjeeacenna, kirjonakaa «adaUa.r U,'jk^^
' • • •
Kahdenlaista edistystä
kokouksesta. Viitaten aikaisemmin
££iasta julkaistuun kiertokirjeeseen, ottaneetkin nämä kilpailut
keboittaa komitea osastoja hetiml- kannalta, ikäankum
merkitys työväenluokan taisteluar- miestovereidensa rinnalle yhteistyö-
"^^•^ meijam katsastuspäivänä.
nen päivä tuo tullessaan imsia vies-ten
kutsumaan kokouksensa käsitte-lf*
mään kokoukselle esitettäviä, asi­oita
sekä valitsemaan edustajat,
(yiiden jokaiselta 25 jä-seneltä). K o ­kous
tullaan pitämään Sudburyssa
Liberty haalilla, alkaen f.k. 26 p:n5
k-^llo 10 aamulla ja kestäen niin
pitkälle 27 p n ä kuin mitä asiain kä^
sittely vaatii. Osastoja pyydetään
etukäteen lähettämään komitealle
tiedot valitsemistaan edustajista o-
„„-,_-, , . , ^ . , . tejä valkoisten
. .^„,-v. , - - uusien hon vappujuhllemme onnistumiseksi, -»...^f-kenraalihar.
luokkataistelusoturien riveihin kut-i siskomme Venäjällä. siUom kuin T^"^^' °"
harjoittamjcsta ter-kohdistettu
poik-
3oitukseksi". siUä viikon p ä ä s t ä ovat sumispäivänä ja yleensä juhlahet.'."i^irä^lkäUii^^Ta^^ jokaiseen h-nkilöön. joka
mestaruuskilpailut Torontossa jot*n j^enä. jolloin punalippujen hulmu- elämästä j a kuolemasta. oUvat v a i - i " ' ^ ' ^ ^ avoimesti tunnustaa ole-
" K i s a n " järjestämät kilpailut ovat ^essa keväisessä tuulessa kaikkien JH7^,.tH„T,«„n H. ä T r . i h i r , vht« nykyisen järjestelmän vihol-
SiUoin tällöin saadaan kuulla porvarilehtien kirjoittavan Pohjois-
Canadan "loistavista mahdollisuuksista", |Väiden autioiden seutujen
James- ja Hudsonlahden rannikoilla arvellaan sisältävän rikkaita mi­neraaleja.
Kultaa, kuparia, kivihiiltä y.m. on siellä täällä löydetty, ^otteella: B. Tenhunen, Box 69. Sud-
Kosket kuohuvat vesivoimaa. "Menkää Pohjolaan nuori mies", on
yleisesti vaikutettu tunnas.
Kapitalistinen kehitys on tunkeutunut pohjoiseen. Sen jälkeen
kun Ontarion-hallituksen omistama Temiskaming & Northern Ontarion
rautatie rakennettiin 27 vuotta takaperin, löydettiin arvokkaita kulta-ja
hopeakerrostumia. Kaivoksia syntyi radan varrelle. Kauppaloita
perustettiin, voimalaitoksia, sahoja, paperitehtaita rakennettiin, metsiä
hakattiin, uudisasutusta raivattiin. ,
Tämä Pohjolan valtaaminen kapitalismille on jatkunut. Ontarion
hallituksen rataa jatketaan kohta Jameslahteen, josta on pääsy Atlan-nille
Hudsonlahden pohjoisen väylän kautta. Liittohallitus rakennuUaa
pitkää rataa Fort Churchilliin Hudsonlahden rahnalle, joka rata avaa
pohjoisen reitin aavikkomaakuntien viljan kuljetukselle. Pari muuta
rautatietä suunnitellaan näihin asumattomiin seutuihin, Flin Flonin
kaivosalue Manitohassa on kehityksen alai.sena.
Kaikkiin näihin viittaavat kapitalistilehdet puhuessaan Canadan
"suurenmoisesta Pohjolasta". Myönnettävä on, että suuryrittäjät, yh­dysvaltalaiset,
canadalaiset ja englantilaiset kapitalistit ovat saannot
suuria voittoja sijoituksistaan pohjoisessa. Maasta on kaivettu rahamie­hille
miljoonia. Mutta mihin ovat joutuneet näiden seutujen alkupe­räiset
tienraivaajat? Prospektarit, jotka ovat tehneet arvokkaat mi-neraalilöydöt,
ovat menettäneet valtauksensa yhtymille ja uudenaikai­set
koetutkimukset tapahtuvat jo suurten erikoisfirmain kautta, joilla
bury, Ontario.
Kokouksen ohjelma, johon voi­daan
tehdä pienempiä muutoksia,
on suunniteltu .seuraavanlaiseksi:
1. Kokouksen avaas.
2. Virkailijain valinta: ^Puheen­johtaja,
sihteeri, raportteri, pöytä-
:drjan tarkastajat). j |
3. Valtakirjain tarkastus.
4. Tervehdyssanat veljesjärjestöil-tä.
•
5. T . P . K : n edustajan mahdollinen
raportti.
6. Aluekomitean toiminta- j a t i l i -
kertomukset.
7. Selostus viimeisen suom. Järjes-
Se terrori, mikä
i vasemmistolaisoen
on kohdistettu
työväenliikkee-
. . , ^ , * i , « i . , „ n i milt tarttumaan kivääreihm yhtä
kum tunnustelua ketkä ovat kelvolU- .sorrettujen rintoja elähyttää vakau- urhoollisesti kuin miestoverinsakin.
s i a mestareik-sj. , mus uuden, valoisamman keväiroen gamoin on t e h t ä v ä Canadan t y ö .
E r i .'^.arjain osanottajista voimme '^oitjamisesta työväenluokalle, va-. jäisnaistenkm. VaikJ:akaan meillä, rauhaan mvös.
mainita vähän erniakkotietoja - k ä P - t u m . y t a ^ k^^^^^ vuosia- ei ole vielä kysymys avonaisesta a- naLt^ ' S n t ? a " ' ' S L 7t ^llrJ^^Z^^TS^S^ talste. SfSrta—e"i^^ Kein varma y^^f ?^ / V ; lurintamilla on sesta tilasta pitaa huolta ehka Lind- _ suuresU muuttunut ' „mLaa ^k^u^in^ Venfi«W t v ö ^ ^ a ^ 3^^^^^ vankilahelv^e^tt^e^i^h lno nt eVljaeltktoy­.
sitten viime vapun. Sodanjälkeisen, taistelu raskaina sortdvuoslna. T u
jajan kapitahsmin näennäinen ku-jj^^ien ratkaisevien taistelujen va-
Sarjasta aUe 140 paunaa on vai-I koitusaika on ohitse j a t a l o u d e l l ^ t ^ ^.31^^ on joukkomme viimeistä nais­ta
ja miestä myöten mobilisoitava
joukkojärjestöihimme j a kommunis­tiseen
puolueeseen. Vappu on meil­le
sellamen päivä, jolloin tässäkin
maassa tehdään propagandaa val­lankumouksellisen
lU!dceen tunne­tuksi
tekemiseksi laajojen, vielä tie­t
ä m ä t t ö m i e n joukkojen keskuudessa,
johdetaan heidät luokkataistelulip.
bergin Armas.'-^
kea sanoa kuka siitä sakista vetää | ristiriidat kärjistävät kapitalistien
pitemmän korren, sillä siihen asal- ! taistelua maailmanmarkkinoista ä ä -
iistuu kaikkiaan 8 painijaa: p . K o k - rimmilleen. San:alla myöskin, y h t ä -
kc Torontosta j a A. Laamanen Le- rinnan eri kapltalLsti- ja valtaryh-vackista;
-'omista" miehistä ottai
siihen osaa E. Sankala. J . Lehtelä,
Y, ja V . Simdeliinit. V. Hyvärinen
ja J . Oja. Siinä sarjassa on varmaan
heittoja sekä vääntöjä j a monta ko«
vaa matsia sillä joka ykkösen pai­kan
saa.
mlen ristiriitojen kanssa, kärjistyy
jokaisessa kapitalistisessa maassa
valtiollinen tilanne, aiheuttaen suur.
ten työläisjoukkojen liikehtimisiä.
Taloudellinen kurjuus ja siitä joh-joukkottaln
pyje„ ^^^^ ^ 3 ^ ^ taistelemaan
työläisiä äärimmäisiin voimanpon­nistuksiin
elämänsä säilyttämiseksi.
vastoiÄ'ovat rikkauderi luoneet, eivät ole silä saaiiiefel^öäHaäi
Muttai)ohjoi8en uudisasukkaan kohtaloin parasloäb^
kapitalismin vaHitessa ei voi syntyä mitään todellista edistystä: Tuurr
pitkin samaista Temiskaming & Northern Ontarion r^tp^i^jäyjituudis-asukl^
njgfe k u Ä i ^ s s ä ; . f^diMä:,(, Raiy^ttuaaoi! it^tef
karito^im»ej%jmv.St he[:vuos^^^^
työmaiden mukana .yhä; kauemmas erämaahan ja ]&ttamaan useinkin
perheensä kamppailemaan puutteen kanssa "horaesteadille".
Varsin kuvaava oli joku kuukausi sitten esitetty Hailyburyn seu­dun
farmarien anomus Ontarion hallitukselle, että farmarit saisivat
lisää maata, koska karussa pohjoisessa uudisasukas ei kykene hankki­maan
elatustaan tavaUiseata "homesteadista". Nämä uudisviljehjät ano­vat
avustusta hallitukselta tukalassa asemassaan.
Minkäänlaisilla ruikutuksilla ei täkalistomaan asukas voi kuiten­kaan
kohtaloaan helpottaa. Hänen osansa on tavallisen proletaarin
osa, ehkäpä monessa suhteessa vieläkin hankalampi. Samalla kun
pääomäomistajat menevät pohjoiseen valtaakseen maan luonnonrikkau­det
riUtääkseen kullan vuorista ja puut metsistä palkkaorjam tyolla,
.samaan aikaan kamppailevat Pohjolan uudisraivaajat itse karua luon­toa
ja järjestelmää vastaan. ^ „
Tie voi avautua todelliselle edistykselle vasta sen jälkeen, kun työ­läiset
ovat vallanneet valtiollisen vallan omiin käsiinsä ja järjestäneet
taloudellisen elämän sosialistisen teollisuuden ja tuotannon pohjalle.
Mutta tämä voi toteutua vain kumouksellisen puolueen johtaman lep-pymättömän
luokkataistelun kautta.
Sarja alle 155 paunaa. T ä s s ä sar- .pästä johtuu, että työläiset näkevät
jassa on Toronton V. PenttUa paa*.i y^jn vasemmistolaisessa, kommunis-
.. ^ ^ pitempi toisia, mutta kuka tleta» ^i^essa. työväenliikkeessä tukijansa
tön edustajakokouksen päätöksistä mitä saavat aikaan "Kisan*" kolmik, verenhimoisia kapitalis.
(järjestön laajentaminen, valkopro-jko K . Hiironen. L . Lehtonen ja E . ^ ^ j ^ heidän pälkkapyöveleitään
pagandan vastustaminen, valistus, ja Forcier. Varma on. etta nama pis- vastaan, ja niinollen ryhmittyvät
järjestämiskysymykset y.m.) it. v » w iwvansk voitta- ......
8. Ammatillista liikettä, osuustoi­mintaa,
naisten toimintaa, nuoriso.)
Ja (kesäkurssiasia Ja varhaisnuoriso-kasvatus)
urheiluliikettä koskevat
alotteet Ja esitykset.
9. "Vapauden" sisällön arvostelu.
10. Aluekomitean valinta.
11. Osastojen esittämät asiat y.m.
Koko alueen osastojen on valmis..
tauduttava t ä h ä n t ä r k e ä ä n kökoujt-
/leg^.j iotiHä. t&.vötäsfn Wtkiati fru-t
ä v ä t lujille kuka hyvänsä ^ j ^ ^ suuremmissa Joukoissa Kommu-jaksi
pääseenkln. nistisen Kansamvällsen taistelulipun
sarjassa alle 1?0 paunaa kUstelec ympärille,
voitos a Port Arthurin T. Sohii. To- Tuleva vappu tuilaan kaymaan
ronton K . Stolt j a Levacfcin A. sU-.enemmän taistelun merkeissä kuhi
ianpää. jolta vastaan Kisa panee ^ koskaan aikaisemmm. Siksi suhen
tuleen E. Baskin. P. Forsellln sekä j
uuden tulokkaan Y . Haapasen. Siinä !
on nimiä joita emme tahdo ketään ; QJ Prtr/ > i i r a T i i i Otif
sivuuttaa, joten annamme ratkals-j öOUtll r^OrCUpinC, Ullt.
,ta . h e i d ä h , | t ^ j ^ a i k k a n s a ottelemato^
'^•Öäij^'Wi'liönpaui^^ bivNalstenpäivää^ v l e t e t m ^ t ^ 8
hir bri^?lUiloittaUtunut.'>3. r./joulussa jpälvä maaliskua*airfirfeKö&.•<JlL.saa- md^h ftteSKisuas liminrr^fctMnaan.ijRiffi^t .liaalille. p^^^ Oh^pp'^ oU
Pik»ö?;4^«faHJ(aEisHäQ^on.
igS?2fJJii+yn ii tfannebuimpift
knuti^BHär fiiionetii kov.*^
Kesäjuhla-ajat Keskl-Ö^itärftÄ'' äiti-'! ^Mljititfoi^Jt^aÄtt'''^^^
cella • 1 l ä ?eri' •muj:"tfäti ylempään säsjaan
. .. lioU^sut kuiri ! p ä i r i o r t j ^ i n . Allekir-on,
aluekomitea^ tJ:.:lciunaupiUmas4.^^^
s ä ä n kokouksessa p ä ä t t ä n y t osasto­jen
esityksen mukaan jakaa seuraa­valla
tavalla:. , K;, rio; • K
ker •"
itsellemme ja jälkeläisillemme pa­rempi
yhteiskunta kuin missä nyky­ä
ä n elämme.
Sosialistiseen yhtaiskimtaan jokai­sen
työläisen pyrkimys tähtää. Sen
tuloa juuri vappujuhlillamme val­mistamme.
Siksi on jokaisen naisen
myöskin yksilönä tehtävä kaikkensa
näiden juhlien onnistumiseksi.
Rintamaan siis, työläissiskot!
Näyttäkäämme, että meidän koh­daltamme
ei riveihin pääse aukkoja
sjmtymään. — K .
on lukuisasti naistovereita. Heitä
on syytetty j a tuomittu el ainoas­taan
kuulumisestaan Suomen Kom­munistiseen
puolueeseen, jonka Suc
men valkoporvaristo yhdessä sosia.
lidemokraattien kanssa on tuominnut
laittomaksi järjestöksi, mutta heitä
on tuomittu myöskin pelkästä jär­jestötoimintaan
osanotosta.
Sen lisäksi, että vaino on kohdis­tettu
yksityisiin naistovereihm, käy­d
ä ä n myöskin käsiksi järjestöjen
toimintaan. Työläisnaisten delekaat-tiliike
on viime vuosien aikana nous.
sut maassa huomattavalle tasolle,
ollen tämä liike nuorisoliikkeen o-hella
yksi huomattavimmista vasem­mistolaiseen
työväenliikkeen toirain-tahaarolsta.
Siksi ei se ole j ä ä n yt
n^jiöskään vallanpitäjiltä huomaa,
matta, joten naisetkin ovat joutu,
neet Iskujen kohteeksi aivan sa­malla
tavalla kuin muutkin vallan­kumoukselliset.
Kokoontumisvapaudesta ei Suo­messa
nykyään voi sanan varsmal-sessa
merkityksessä, puTiua. Jokai-seUa
kyläpoliisillakin on oikeus i l -
h ä n ennen ottanut tässä maassa o i
Maa-'. kUpailmm.MJoten. lausumnjj?^"»
iflÖmme)/ hai%.eitoJoL'iJOmeöcbPQityR(SS/Jf
; ÖKäqslaliiiainipiftlpklllfloPän edu6i%»;
^ PWi^ .Xtak^na%s^,ti9P[9^8JU*ri%:
K'esäU. 15" p : n ä . i;i;>:{,>j} iqrfjxjniJfi>I . ti
Levackin osaston. l^^säjuhlaMket-i
sak. 22 p : n ä.
5. Piirijuhlat kesäk. 2?i — heinäk.
1 p:n«.
6. Whltefishin osaston kesäjuhla
heinäk. 6 p : n ä.
7. Liittotoimikuntaa varten heinäk.
13 p:nä.
8. Long Laken osaston kesäjuhla
heinäk. 20 p : n ä .
9. Creighton osaston Juhla hei­näk.
27 p : n ä.
10. Sudburyn osaston syysjuhla
elok. 3 p:nä.
11. Naisslhteeristön juhla elok. 10
p : n ä .
12. Beaver Laken osaston syysjuh.
la elok. 17 p : n ä .
13. Long Laken osaston syysjuh­la
elok. 24 p : n ä .
14. Sudburyssa osaston syysjuhla
syysk. 1 p : n ä .
Keholtamme osastojen jäseniä ja
virkailijoita leikkaamaan t ä m ä n tie­dotuksen
lehdestä, voidakseen ajois­sa
ryhtyä juhlien valmisteluun, sil­lä
siitä suuressa määrässä riippuu
juhlien onnistuminen. Myöskin täs;>
sä yhteydessä huomautetaan Tj'öv:
urheiluliiton suom. jaostolle, e t t ä slL
leon varattu heinäk. 13 päivä mah­dollista
urheilujuhlaa ja kilpailua
varten sekä e t t ä urheiluseuroille an­netaan
tilaisuus Järjestää kesä- ja
syysjuhlien yhteydessä urheiluohjel­maa,
kilpailuja y.m. kuten ennen­kin.
Toveruudella:
Aluekomitea.
•1'lNälsten kaksipäiväiset sarjallla*!
m ä t ' o l i maaliskuun 297-30 päivinä;
Lauantaina 29 päivä oli tanssia,
jDBsa tilaisuudessa, i i ä y t e t t i i n . jran-hanaikainen
mprsiamen kruunu, )o-ten-.
kello puoli- yksitoista tuU morsl-
^oon; IVILyösljin, ;seuratoverinsa A . jCa-. tyyäislä ohJeliaB(ap. ,l!lalsosa5.tp IUOT,
taja on iimpitettu painivan tässä vuttl kassasta IS dollaria Venäjän
sarjassa. "Kisan" suurimmat mie- lähetystön matkarahastoon,
het ovat tällä kertaa O. X h i d j a U . Työttömiä on paljon tälläkin ym-
Kivlnen. ! paristolla. Metsämiehiä on saapunut
_ . . .. . . . . . , , „ „ i . „ n . „ „ « ! kaupunkiin, kun on loppunut metsä-
Tassa jo t u h ^ n lueteltua k a ^ ^ ^ ^ ^^^^^^ Suomesta t ä n -
sanottajat. Voimme vain sanoa: en-
-im j;.VjDn subiii^
än riennoista
Mihwlfeiftaliekfeii^i9,:^ni.^äss^^^jjili -.
l i S n ^akästftiiStfjt^ftljja^.k^ijfia ^^^a:.
itötollej^tekaiitääJJ^;§u4|p£ijy^ .91;-^
Aemmkamimtiu 3l nfiiiu.i707ir.-: %
Mf'oii ojiiit melkbiöen vilkasta, irii-
Mil on .kysymys. "työläfsnäisteri^• ösaS-
•^stai .Jäseniä, tosin Ogästöpn ei" kuu­l
u ' n i i ^ ' 'i)aljorf.;kuih-'liiulisi'"iiäin 'vä^
*"-^'-'---,5sa, .''^ä\ii)iihgissä^-' olevan
Mainäreit» Ja metsämiehiä on k^^-j^j-jp^ciöITist^^^ Mikähän- siihen ä-n
e n n ä k e n i ä t t ö m ä n kovat painiottelur
n i i s t ä tulee, sen takaa ylläluetellu^
painijat, • '
Mitä tulee tekemään Sudburyn ja
sen lählseutulaiset ensi perjantaina
Ja lauantaina? Tietenkin tekevät sa­man
kuin painijatkin, että on e n n ä -
ne työnetsintään. Kyllä on kurjaa
t ä m ä työläisen elämä, joka Joutuu
kulkemaan paikasta toiseen etsien
työtä, Jota on vaikea saada, sillä
työttömiä on joka paikassa. Vaikka
menisi mihinkä maanosaan, n i i n el
auta muuta k im k ä r s i ä n ä l k ä ä j a v i ­lua.
Se on m e i d ä n työläisten kohtalo
pungiöa paljon, viimemainittuja var­sinkin
näin kevätkorvalia. kun työt
« l e t s i s t ä alkavat olla lopussa.
s i i t ä p ä sitten johtuukin, e t t ä kun
kaupungissa on paljon väkeä; niin.
j^filämäkin öh n;s: rentoa. Koiratorp*'.
valkkaa.'
juoda ^''^flittaä''-EeanääM-'*HritiSoista
mets^siat6l^<^i|^o~slaf''ikm«Mi^eianr,
alas.! 'ÄeelifÄ-^laäidio-BHS^n ^fcu»
otiir^Ä^^iäaftsS^-fö^eflsi^^^^
silm4t-'|ly%Bft&nÄ'tmx()«aeö-5>tÄtkin^
kaupUhkla, josta heitä poliisit kor­jailevat
paiiuoUle j a sitä t i e t ä poUlsl-olkeuteen
sakotettavaksi. Jotta kyllä
sillä on metsämiehellä monenlaista
veroa maksettavanaan. Milloinka­han
viisastunevat?
Mutta el ne metsämiehet ainoita
vuohlpukkeja kaupunldmme
maskarsinassä ole. kaivosmiehet
kyllä koettavat kilpailla kenen ta­iansa
nojalla hajoittaa m j ^.
^ u s tai kokous tabSS.^
rottakoon tässä piem e s i ^ ^ -
fcu aika sitten c l i
Karihaara^^. työväenuiSlJ
ten neuvottelukokouksen
juhla. Juhla cU juun
tervehdy3puh^3n pitäjä päS"
livalun. puhettaan, kun
lut kyläsatraappi ^^äärST
hajoitettavaksi. S^T halot
oli siinä, että puhuja oli ^
nen maininnut Lapualla pidätit
ta fascistien kirokokouksesta!
Tällaisia esimerkkejä voiä
mesta poimia lukemauomanL
variUinen -kansanvaUa" i
siellä täydessä ter?.s5ään 1
hucUmatta Suomen työ:
ritu-innan miestovereittensa
taistelevat kuitenkin
mästi vainolaistaan vastaan,
kään mahti maailmassa ei K
t ä väistymään tieltään, eikä
mään tuumaakaan siitä
rästä, minkä Suomenkin \
mouksellinen työväenluokka'
selleen asettanut: so.sialistisea
teiskunnan luomisen.
Suomen työväenluokan
veristä vainolaistaan vastaan
raskasta mutta usko uuden
menen koittamisesta saa snU
työväenluokan naisen ja mieteni
symään paikallaan taistelurint
sa. tietäen, että jos kaatuu
velvollisuutensa tehneenä.
Eaa
Näillä sanoilla tahdon tervei
Canadan luokkatietoisia työ'
sla. Ottakaa jokainen t:
maksi velvollisuudeksenne s'
luokkatietoisuuttanne ja
tehdä työtä uusien voimien to
tamiseksl luokkataistelijain
kaaseen rintamaan.
Eteenpäin! Kohden valoa ja
pauttaJ — Suomesta tullut.
tysmaara yleisöä naina paivma haai yhteiskunnassa. Mutta kuinka
Ula. Lippujen ennakkomyynti ^^jar- ^^^^^ annamme n ä m olla. e t t ä k ä r.
tetaan kuten ennenkin SePPa äan
^i^l^^^^^ ia l u o - n i e rikkaudet j a hy-vlnvoinnin
yläluokalle j a itse kuo­lemme
nälkään. — S. Ranta. ..
kumpanakin päivänä 8.30 ja on mo^
lempinä Iltoina tanssia lopuksi, j o ­ten
kaikkia keholtetaan pitämään
nämä kilpailut mielessään. — V o l -
mankankea.
siaaji ^..lienee" syynä, e t t ä naiset e i ­vät
iuiiriemmissa joukoissa yhdy o-maan
osastoonsa? Olen sitä seik­kaa
. tuumaillut itsekseni ja mel-keimpä
• tullut sellaiseen johtopää-
^- e t t ä ' ' y h t e n ä tekijänä siihen
' k a u p u n k i m m e - jSi^jeS-töön.;
kuulumattljteflia-i-äiriäkin osal--
4a.''> .naisista ;Ön Vähäft'samanlaisia
<aieldia:;^%Jä" knlh - edfellä-mainit­s
i -'olehan ••^elluiflä*', jarjestymäti
tÖÄfUlä inetsämlfeliillä'ja mainarell-la.
Naiset eivät luonnollisestikaan
juoksentele koiratorpissa, mutta p i ­t
ä v ä t sensijaan "ilojaan" n.s. sul­jetuissa
piireissä. Ja kun kerran
on lavealle tielle lähtenyt, niin siinä
mennä lekottelee edelleenkin, muis­tamatta,
että työlälsluokan naisille
kuuluisi itsensä j a lastensa kehittä-lam-
minen tietoisiksi maailman tapahtu­mista,
sekä järjestäj^ymlnen oman
luokkansa talstelujärjestöihin. Mut-hansa
kanssa viinan latkimisessa, j ta sellaistahan el suurin osa luok-elvätkä
he t ä s s ä touhussaan h ä n t ä - j kamme naisista ajattele. He kai
ajattelevat, e t t ä ' meidän Jälkeemme
saa tulla vaikka vedenpaisumus,
kunhan tässä itse Jotenkuten men­n
ä rohjottaa eteenpäin. Ei aja­tella
että tuollainen "elämänfiloso­fia"
on samaa kuin kiristäisi narua
oman lapsensa kaulan ympärille.
SiJQä heidän tulevaisuudestaanhan
joku meidän tulisi taistella. Taistella heil­le
parempi yhteiskunnallinen J ä r -
Kilpailukutsu
K O N T T O R I S SA
P ä ä l l i k k ö : — Mitäs tämä mer­kitsee,
e t t ä m y ö h ä s l ^ t e kokonaisen
tunnin?
K o n t t o r i s t i : — Anteeksi, herra
johtaja, mutta satuin kotona nu­kahtamaan
. . ?
• P ä ä l l i k k ö : — Vain niin -
jlQkqtt^' siis:myös kotona.
Ainoastaan t ä t e n kutsumme kalk­k
i a C.S.T.U.L:n kuuluvia seuroja jä!
senierisä kautta osallistumaan kan­sallisiin
\ pamikilpiaUiiJhin
jotka asianomaisella luvalla järjes­t
e t ä ä n Port Arthurissa S. J . osaston
haalilla huhtik. 25 j a 26 p : n ä , a l ­kaen
perjantahia 25 p : n ä klo 8.30.
Työläisurhellutervehdyksin:
Port Arthurin v.. ja ii.-sewra Isku
Yrjö Salvo
puheenj.
Martt i Viitanen,
sU^t
Saksan uusi hallitus
Hallitusvaihdos Saksassa osoittaa valtiollisen tilanteen kalHslu-van
yhä enemmän oikealle. On merkille pantava että uuden ha h-tuksen
muodosti katoolisen keskuspuolueen pomo Bruen.ng, kooten
ympärilleen kaikki johtavat taantumukselliset oikeistolaisista porvari­puolueista.
Tämä on tapahtunut aikana, jolloin Saksan katooliset
yhdessä muiden maiden mustimpien aineksien kanssa ovat kehittäneet
äärimmilleen uskonnon varjolla verhottua hyökkäystään Neuvostoliit­toa
vastaan. Brueningin hallitusta voidaan pitää näiden voimien yh­teenliittymänä
Saksassa. ...
Tämä tapahtuu samaan aikaan, kun sosialifascismin aalto vyö­ryy
maasta toiseen, kärjistäen työn ja pääoman välistä taistelua.
Brueningin hallituksen taloudelliseen ohjelmaan sisältyykin nykyisen
kurjan työttömyysvakuutuksen huonontaminen tahi kokonaan poista­mien.
Työttömät — mikäli uskaltavat lähteä valtiolliseen toimin­taan,
JQukolla liikkeelle mielenosoituksiin yritetään hallituksen toi­mesta
murskata. Fascistihyökkäystä Saksan komnlunistipuoI,^ptla vas-,^
taan jatketaan vieläkin suuremmalla voindällä' kuin sos.dem. MuUerin
keskusldlafehallitultÄra ailta^^^ i ' ^ . ' ' 1,
Pyrkiessään yhdistämään .kaikki. fascistSset yoirast, tiilee unsi; l i a F •
litus riojälÄUiftaah Säksä» feodaalisiin jätteisiin j a maalaisporvaristöoii.'
Sitä varten on maatalousministeriksi otettu Hugenburgin kansallis-fascistiseen
sosialistipuolueeseen kuuluva Martin Schiele. Hallitus
yrittää tyydyttää maaseudun suurpor>'arisloa ottamalla -ohjelmaansa
viljatullien koroittaminen sekä maanviljelyksen "avustaminen*'. Tä­mä
merkitsee tietenkin elinkustannusten kohoamilta j a työväenluokan
elintason huononemista.
Uudella hallituksella tulee olemaan ainoastaan noin 200 suora­naista
ääntä 491 :stä,muUa"sosialistipuolue" ilmoittaa, että se tulee
suhtautumaan "puolueettomalla ystä^^rydellä" uuteen hallitukseen, mi-j Brueningin katoolinen hallitus tulee olemaan neuvostovastaisien
k ä käytännössä vie siihen, että sosialistipetturit antavat kannatuksensa solavehkeilyjen käytettävissä samalla kun se edustaa kotimaben fas-fascistiselIe
taantumukselle, verhoten tämän hallitukseen kohdistettavil- cismin keskittymistä taistelussa työväenluokan kumouksellisen nousun
Ia muka "jyrkillä vaat-imuksille". Torstaina oli uusi hallitus saanut' kukistamiseksi. Se on valmis myös kä\-mään parlamentarismia vas-valtiopäivien
enemmistön kannatuksen 252 äänellä 187 vastaan. Hai- taan erikoisella diktatuuripykälällä, jonka nojalla voidaan hajoittaa
litus oli saanut myöskin kansalliset taaksensa. j parlamentti, jos se "epäonnistuisi" tehtä\-issään.
te
INNOSTUI
Innostunut ruokailija SudbujTn
P o i k a t a l o l l a : — J a sen m i n ä sa­non,
e t t ä jos m e i l t ä ,nyt r i i s t e t ä än
kahvi F>ois viikoruokailijoilta. niin
me perustamme ruokalan. Ja siel­t
ä ei sitten annetakaan latkia kah­via
jokaisen räkänokan niinkuin
t ä ä l l ä annetaan.
Määräylcsiä: Voimassaolevia T U L :n
s ä ä n t ö j ä noudatetaan. Painitaan 'nel­jässä
sarjassa: alle 140, 155. 170 j a ^
y l i 170 Ibs. Punnitus tapahtuu 2 •
tuntia ennen kilpailuja. Kussslkin -
sarjassa jaetaan 3 palkintoa j a mah­dollisesti
myöskin kunniapalkintoja.
Vieraspaikkakuntalaisille varataan
vapaa asunto. Osanottoilmotukset
t e h t ä v ä huhtik. 20:teen päivääi*
mennessä osotteella: Martti Viita­nen,
435 Robuison st., Port Arthur,
Ont.
A i n a valmiina vastavierailulle
vointimme mukaan merkitsemme:
T^-ölälsurheilutervehdyksin
Port Arthurin v_. j a u.-seura Isku.
J
päässä olekaan. Kun on saanut t i -
Ihi kouraan, niin heti siitä kilku­tetaan
suurin osa kolratorppien Ja
kaikenlaisten "kukkafarmien" run-nareille.
J a vieläpä perästäpäin l e -
velUään, Jotta me sitä ollaan sen­t
ä ä n talollisia muihin verraten, mi­käli
on kysymyksessä porsastelu. —
MiUoinhan heillekin viisautta
lainaisi?
Naisten toiminta tässä kaupungis- jestelmä kuin missä itse olemme pa-tskon
näkökulmasta
koitetut elämään.
-'Palvelijattarilla on tässä-_
glfisä myöskin osasto, mtit^ ]
toimintansa näyttää lama
Palvelijattaria on kyllä''4^_
Joö,' mtiftä Karvat heis^^
ovat liittyneet ömaaii
Mikähän siihenkin lienfe''..,.
Olosuhteet e i ' heillä äljjalcä^"i
kään kultaiset ole. TySpälvät,.i
p i t k i ä ' ' k i i i n nälkävuosi ja ^jä
sangen alhaisia. Parhaimmis».
suhteissa koko kaupanglssa
tietääkseni osuusliikkefen-,
sin, riiöicalafesa' ;pälv*elEvat'''
toistakymmentä lliyiiftfiÄ!,^'*'
palkoistaan en tiedä. iil|li
kuullut.;, iettä heillä • oä^,'s|
työpäivä -ja joka 'seitsaMi
vapaata. Jokainen näi^ti, fjö
kuulunevat osastoonsa, muitä"J
tenkln heidän toimintansa
suurta lamaannusta. Varsinkin ,
den osuusUikkeen naisten pitäM]
taa sydämenasiakseen tolstqj
velustyttöjen herättämisen tfl
taan omien olosuhteittensa
miseksl. osoittaen heille^
teistoimmnalla saadaan
suuriakin aikaan. Juuri
yhteistoiminnan tulos on nm.j
e t t ä osuusruokalan henkilö
l a on parhaat olosuhteet,
työaikaan nähden, koko kaop
sa. Palkoista en tiedä, kutfn
noin. mutta en usko niidenSäJn]
levän ainakaan huonompia
vastaavilla aloilla muualla.
N i i n että, ottakaapa kaöM
buryn palvelustytöt asiateennev^
tyä omaan osastoonne ja sen
alkaa ajaa vaatimuksia
parempien olosuhteiden.--
J a herätystyössä pitäisi juiM.
S i t ä tässä läpililpatussa porvarlL
lisessa yhtelskimnassa sattuu jos
jonkinlaisia Ihmeitä.
Ajatelkaahan, Ruotsissa esimerkik­si
on kuningas saanut lillukanvarret
kinttuihinsa. Selvemmin sanottima:
pistetty rautakarteenlilla iterustet-tuun
murjuim, johon el kuulu lin­nun
laulut, ei kuu kumolta, eikä päi­vä
palsta. .
Vankilaan työnnetty kunlngas"ei
kylläkään satu tälläkertaa olemaan
itse Ruotsin virallinen kuningas
Kustaa, vaan suomalainen pirtuku­ningas
Niska.
Suomalaiset, porvarit oliy^t,vuote­n
a kahdeksantoista Jmyassa 'toiihus^
sa saaida kuningas. .sautUyieisnaa^^
mallmen tllafme,-J^i^ pareinmicikin
sanoen se, e t t ä i E ^ l a m n n - i m p e r i a - '^
Suomalainen kessun kasvatuksessa
koullintimut jjolitukko on kuitenkin
sangen omaperäinen kaikissa otteis­saan
j a n i i n p ä se t ä s s ä k i n pääsi päL
k ä h ä s t ä verrattain vähillä älynysty-rölden
hieromisella. K u n maailman­sodassa
voittaneet suurvallat olivat
päättäneet, että Suomesta ei teh­dä
kuningaskuntaa, oli siihen por­varin
vastaan kakistelematta tyy-dj^
tävä. Mutta se keksi oivan kei­non,
sanoisimmeko: diplomaattiseni
konnankoukun, k i e r t ä ä John Bulllri,
Setä Samulm j a muiden maailman
politiikan hakapappojen määräykset.
Suomen porvari tUasi. huolimatta
kieltolaista, maahan satoja tuhan.
sia litroja virolaista ja saksalaista
pirtua j a julisti Niskan Suomen pir-tukunmkäaksl.
.fiikä suurvaltojen
lismln johtama . " k ä n k i T m a a ^ ^ dip]omaateUla oUut asian . suhteen
dassa sattui-volttamaaii, oli joka sarnjJ^o^^an koputtamista. Suomen dlplo-muttl
"isänmaamme" porvarin ku- maatlt osoittivat olevansa sellaisia
nlngaspuuhaUut alkuunsa, sillä John i heppu j a valtiollisten juonittelujen
B u l l ei s i e t ä n y t niinä aikoma Saksas- kaltaisella polulla, että suurvaltojen
E I N O S A N K A LA
Sudburyn Kisan monet kilpailut
l ä p i k ä y n y t , ravakkaotteinen paini­j
a . Osallistuu ensi perjantaina al­kaviin
kilpailuihin alle 140 sar­jassa.
t a puhuttavan nmuta kuin puukko
hampaissa, j a kun Suomenkin k u ­ningas
piti tulla juuri Saksasta.
Suomen porvarit olivat niin pit­källä
kuningaspuuhassaan, e t t ä pap­pi
Ingman oli jo tilannut parhaalta
helsinkiläiseltä piausepänliikieelt?
valtaistuimenkin, joka valmistuikin
ennenkun kunlngaskysymys oli lop­puunkäsitelty
suurvaltojen diplo-maattiEii
kabdnetelssa. Valtaistuin
siis kuningasta varten oli. mutta ei
i t s e ä ä n kruunuiÄätä. Mikä siis neu4
voksi?
napamiehet eivät katsoneet voivan­sa
enää kajota Suomen kuningas,
kysymykseen, vaan antoivat sen pi
t ä a kotoisilla voimilla j a kotoisista
tarpeista valmistetun kuninkaansa:
EDime tied*, mikä saksalaisellL
prinisUle tilatun valtaistuimen koh­talo
on, mutta kaikesta päättäen
se on luonnollisesti annettu pirtu-kuniniaalle.
Mutta pahin asia on fauitaikin se,
e t t ä Suomen pirtutasavaUan kunin­gas
on joutunut laskemaan tiilenpäl.
t ä ruotsalaisessa vankilassa. Ift
salaiset kun ovat sellaista
ista väkeä, eivät kunnioita
naapurimaansa suurmiestS, ^
gasta. Se kun vain töyttyyttSvit
naan, kun tapaavat pahanteos*
Meillä on sellainen _ lunl»,
ruotsalaiset saavat vielä
katua edesottamistaan.
on sellainen kokoomukselais-^
v a t i i v i n e i i - aitosuomalais-f"
liike nykyisin nousuka;
(jonka hikkeen tämän maan
laisten pää-apostoliksi
"Canadan Uutiset" julistaatw
se ei t i e d ä hyvää ruotsalaisilla
t ä m ä sekainen seurakunta
k e t t ä i n . koolla Lapualla ,
nostattamassa, ."partaveitteB;-
vehen lavalta kärmehen rasvB»
mähnä", niin siellä jo
ruotsalaistenkin päälle s .
likiven katkumen mananssarp..
ihan näin toisella maapaDon,
maila olevaakin hirvittää,
luettiin sama tuomio kum
nisteillekin.
J a nyt nämä rjotsalaiset
sen virheen, että menivät
lillukan varret Suomen
sejals-- konservatiivia - ait<B^
fasclstlsen sakin
tuihin. Jumalauta! MeitaBB
ruveta tässä hanhettamaäir^
laisten lekkeripeli "isänmaff
värien kanssa Ihan p a ö c^
isänmaallinen henki
jattelee. e t t ä Suomen p«f«
t ä ä n isoisten taholta j * » *•
Eerikkana. Mutta lohdo
seämme kuitenkin sillä, e^ö
dan Uutisia" sisuttaa
meitä. _
tnpporaana