Vapaus, September 1, 1921

              PAUTUS T A P Ä H -
ENSÄ K A U T T A!
VAIN smsEsmmmiL voi
TORSTAINA SYYSKUUN t PtNJt — SUDBUÄY, ONTw CAN. — THURSDAY SEPTEMBER I, 1921 V VUOSIKERTA^VOL V
i katuvaiinii"
sia palkka-mkäsitel-vaksi
[ainitsimme join ai-catuvaunukomppania
itaa työläisten palk-lee
sittenjmin tehnyt
a prosenilla. Tuo ei
,-ttänyt työläisiä ja
itaa palkkojen ale^-
•iitaisuudenhaliituk-palkkaneuvoston
kä-mppania
ämäsä edustajaa ky
»an neuvostoon.yaan
työministeri ilmoitti,
lania sitä tee,: tulee
sen . nimittämään,
a mielipiteensä ja qn
lustajansa tuohon
leuvoston ensiniäi-si
olla tällä viikolla.
;o palkkaneuypsto sa
kun komppaiiia, >t^.
jJehtaa'ennen; i^»
, •;' >-:>>r:iiN^
tösei-kuJt^i^aii^
kumpaakaan: pu^itai
)ivovat;-^ttö:i«>^pä
istumaa 1 aniakin pio
Icseeii. Jos sitä ei
umaan on luultavaa,
set saavat kävellä
rat ennen ajaneet ka
ismmTara-n
hautajaisulvonta
i erikoistieto)
la «Pravdassa»:
sanomalehdistö kir-iri
äänilajissa nälän-lä.
Mutta yhdestä
yhtä mieltä, että naii
selvä todistus köm-teiden
ja kommunis^-
täydellisestä varari-i
kävisi kommunisti-vararikon
todistuk-se
kapitalistinen jär-syntyessään
vararik-
Muistakaamme vain
llisen vallankumouk-rlstisellakin
Venäjäl-i
jo ennen vallanku-irikoisen
mielienkiin-ia
lainata Kerenskin
arveministerin, Pro-en
1917 syysku;ii8sa
Hän sanoi, että
nenkuulumaton näl-iltipkoneisto
oli täy-
[än ei voinut löytää
i tilanteeseen. Lo-
Tiouksen jälkeen tay
lollisesti käfjistyä,
ksin muonitettavana
5 miljoDnaa sotilas-ilraällisimmät
seudut
tilaisten miehittämi-kun
me luemme por-tä
bolshevismin vara
e me Lbyd Georgen
erverissa, mielenkiin
en, minkä kyhääjä
ettu englantilainen
aa on velassa Ame-i-
ie.lausuukirjotta-
1 ha'iitus dn ääri-akais'nmaksud'
joli-
Toi.maksaa vain jo-teoIIisuusoÄakkeilla.
'Varoilla, niin kilpai-r-
t teollimudenliar-inmarkkinoilla,
jos
liin tulee Amerikka
llisuuden oniistajak-
' kilpailamaah oman
Ja kirjoittaja lopet-rkiilisessä
tilantees-ämme
huomioon, et
le maa, joka on vai­nutta
kuitenkin pel-ättu
englantilainen
'feksi mitään pelas-
» kapitalismi siihen
. Jos ei kapitalismi
"heöttaman tuotan-jälkeen
tiedä miten
^3tuksesta tuotan-
'n hassunkurista, Pt-
°'tajat pitävät ään-afarikosta.
Rote Fabne porvarilluten «avnstns*
toimitta».
(Vapauden erikoisuutinen)
Saksan kommnnistipuolueen äänen
kanatta^, Rote Fahne,jul!kaisee mie-ienkiintoisen
kirjotuksen siitä ajo­jahdista,
jota nyikyisen ayustustot
minnaU; yhteydessä äärimmäisestä oi­keistosta
alkaen oikeistososialisteihin
asti käydään Neuvosto<Venäjää vas­taan.
cKommunismin painajainen
on niin kauan rasittava Saksanmaata
kuin Venäjällä on neuvostohallitus
ohjalcsissB»; kirjoittaa cTägliblie
Rundschau». Kaukoh^öisin Saksan
pprvaristoii osa kyllä tietää, huomaut
taa Rote Fahne,; että neuvostovallan
kukistuminen ja vanhaix järjestelmän
valtaan palaiittaininen Venäjällä mer
kitsisljnitia^v^a^^
•idplPi^äiaafen-e
yaa|äi-ei:a^
^tSlie löuti^^^
i|oi^aiflsjta'mielisi--y^^
ptoletäriäatih ^riistämiseen. Ja-alita
syystä ulvovat Venäjänsyojä-lehdet,
eikä vähemmin noskelaislehti «Vor-wärts>.
«Pois Neuvosto-Venäjä,
Saksan vallankumouksen tuki!»
. Toiset lehdet taas kirjoittavat'avoi
mesti uuden hyökkäyksen tekemiscs'
tä neuvostovaltaa vastaan. Niinpä
kirjoittaa venäläisten muscasotnia-laisten
äänenkannattaja «Deutsche
Tageszeitung»:
«Venäjä ei tule autetuksi elintar­peilla
ja lääkeaineilla vaan tykeillä.
Mieluummin kauhea loppu kuin lop­pumaton
kauheus!» , J.
- Sitä huoHmätta on. S?ksa kuitenkin
valmis auttamaan, huomauttaa samai
nen lehti. •, Sen lahtarijoukot ikävöi­vät
saada jälleen ryhtyä johonkin
«avustustoimintaan». Kun Suoini pyy
si apua, kirjoittaa «Deutsche Tages-zeitung
» edelleen, lähetti Saksa,
vaikka itse oli sodassa, sotilaitaan
kauaksi pohjoiseen «sielläkin taistel­lakseen
vapauden ja oikeuden puoles­ta
». Tällöin, huomauttaa Rote Fah-ne
puolestaan, teurastutti kenriaali
Maiinerheim joukkoineen kymmeniä­tuhansia
työläisiä, ajoi tuhansia yli
rajain ja ahtoi alttiiksi monia kymme
niätuhansia nälkäkuolemalle vanki­loissa
ja keskity^sieireillä.. Manner­heimin
miehet teurastivat siellä ehem
män. kuin koskaan .Koltshakin jou­kot,
pahemmin kuin mitkään Hort-hyn
pyövelit. Tällaista avunantoa
Venäjälle ajattelevat Saksan kiihko­kansalliset,
hyvin onnistuneen veri'
löylyn jälkeen sitä paremmin voidak­seen
harjoittaa «avustustoimintaa»
omassa maassa.
Rote Fahne viittaa kirjoituksesaan
tämän jälkeen helsinkiläisistä porva­rillisista
likalähteistä mailmalle toi-mitettujin
uutiseen kuinka muka neu
vostphallitus olisi Valmis luovutta­maan
valtansa kaikista; puolueista
muodostetulle avustuskomitealle, min
kä tiedon m.m, «Vonvärts» pii suu­rella
riemulla hotkaissut.-
«Mutta — jatkaa Rote: Fahne —
neuvpstohallitus ei lainkaan ajattele
vallasta luopumista. Mensheyistiseen
hallitukseen myöntyminen merkitsisi
wrangelilaisen hallinnan toteuttamis­ta,
mikä taas olisi yhtä kuin valkoi­nen
kuolema.yli koko Europan! •
Venäläiset työläiset ja talonpojat
kärsivät mutta odottavat ja kestävät.
He suprittävat kestävyyden ja uhrau­tuvaisuuden
ihmetekoja. He ajavat
mailmanvallankumousta eteenpäin ur
heillä ypitoillaan, he jouduttavat sitä
äärettömän sitkeällä taistelullaan ja
xe3ctaamattomalla kestävyydellään.
Imperialistiset Saksa, Ranska, Puola
y.m. varustautuvat avustamaan van­han
vallan kannattajia. ; Siitä S3rystä
on Säksari, Ranskan, Puolan y.m. mai
deh proletariaattien varustauduttava
auttaakseen Venäjää työläisiä ja ta-lonpoikia.
Kantakaa kortenne yhteiseen ke­koon,
Europan proletaarit! Jakakaa
viimeisenne Venäjän työläisten ja ta­lonpoikain
kanssa! Apulähetyksiä
Venäjälle! Länsi-europalaisen taan-turaifksen
aiottu hyökkäys on teidän
vastarintanne kautta tehtävä tyh-jaksi!
: Venäläiset työläiset ja talonpojat
kuolevat, kärsivät ja jatkavat sitkeä­tä
taisteluaan teidän hyväksenne. Sei
soessanne heidän puolesta — seisotte
9man itsenne puolesta. Hyljätessän-ne
heidät — hylkäätte pnmn itsen­ne.'
Venäjän_ työläiset jaj^ talonpojat
luottavat Iähsi>europäIaisen, proleta­riaatin
apuun,»
Montrealin
jialakköon
Montreal — Tä,käläisen ranskalai
sen sanomalehden kustantajan jai kain
sainvälisen kirjaltajain Union välillä
ön syntjmyt eriinielisyyttä työajan
pituudesta, joka ^erimielisyys sitten
joliti siihen, että kansainvälinen kir­jaltajain
unib kutsui unioon, kuulu­vat
kirjaltajat lakkoon. Lakko Jkut-sua
noudatti 7 painajaa ja yksi oppi­las.
Liikkeen ^ taholta julistettiin avonai
sen työpajan käytäntöön" ottaminen
kaikisa eri osastoissa ennen mainitus-
!W; kii;japainoKsa. :
• .'. , ———0-^ V :
Pelturijohtajat Tom. Moore ja P. M .
Draper valittu ilman vattaehdpkas-ta
Kongreiain presidentiksi ja
sihteeri-rahastonlioitajaksi
Winnipeg — Canadan' ammattijär­jestöjen
vuotuisessa konventioriissa
täällä valittiin Canadan Trades & La
bor Kongressin entinen tpimeenpane-va
komitea uudelleen. Presidentiksi
valittin myrskyisten suoslonosotusten
vallitessa 'uudelleen Tom Moore ja sih
teri-rahastonhoitajaksi P. M. Draper
21 kerran. Samoin valittiin, toimeen­panevaan
komiteaan entiset jäsenet
nimittäin Arthur Martel; Montrealis
ta7-H;^J.Hanford; Hamiltonista ja
Alex McAndrews Moose Jawista. To-rontolainen
J. W. Bruce valittiin vel-jesedustajaksi
brittiläisten ammatti-unionistien
ensi vuotis, kongressiin.
Ernest Robinson Winnipegistä valit­tiin
edustamaan Kongressia Ameri­kan
Federation of^ Labo^j^ ensiyuoti
seen konyentioniin.
Seuraava konventionipaikka.
Seuraava Trades & Labor Kongres
sin kokous päätettiin pitää Montrfr
alissa. Vancouveria ehdotettiin kyllä
seuraavaksi ;kokouspaikaksi,mutta luo
puivat vancouverilaiset siitä tällä ker
taa kuitenkin ymmärryksellä, että 19.
23 Kongressi paikaksi toivotaan saa­tavan
Vancouver.
Aasialaista työvoimaa ei sallita
Yhtenä kongressin tärkeimmistä
kysymyksistä oli kysymys aasialaisen
eli n.s. keltasen työvoiman maahan
pääsyn rajoittaminen. -Tässä suhtees
satehtin esityksiä, joiden tarkotuk-sena
on Dominion hallituksella painos
taa erikoisten rajoitusten aikaansaa­mista.
. '
Tjrottomille on saatava yleisiä töitä.
Työttömyyttä koskevasta kysymyk
sestä oli valiokunta laatinut ehdotuk­sensa,
joka esitettiin konventidnille.
Päätettiin esittää hallitukselle, että
sen on toimittava mahdollisimman
suuressa määrässä sellaisten töitten
alottamiseksi, jotka ovat suunniteltu­ja
tehtäviksi ja että tällaisissa töissä
on maksettava tavallinen palkka.
Työnvälitystoimistojen poistamista
• vaaditaan.
Konventionissa myöskin hyväksyt­tiin
päätöslauselma, jossa voimakkaas
ti painostettiin työnvälitystoimisto­jen
poistamista, kuitenkin sillä eroi-tuksella,
että hallituksen kontrollin a-laisena
olevat eivät sisälly päätöslau­selman
vaalituksiin.
Siirtolaisten maakan pääsyä rajoitet-
':;tava. '..
Europasta tuleviin siirtolaisiin näh
den päätti konventioni vaatia halli­tusta
laatimaan asetuksen, jonka mu»
kaisesti siirtolaisuus kaikista Euro
pan. maiista lakkäutetta''siin vähintäin
kahdeksi vuodeksi. 'Sellaisia siirto­laisia
vaan olisi sallittava maahan
muuttaa, jotka todistettavasti ovat oi
leet kotimaassaan manviljelijöitä ja
tulevat Canadassakin asettumaan ai­noastaan
manviljelijoiksL
RANSKAN KOMMUNISTIPUOLU-EEN
JULISTUS
Venäjää kohdanneen kadon joh­dosta
on- Ranskan 'Kommunistisen
Puolueen jphtaya komitea osoittanut
maansa työläisille senraayan avustiis-kehoituksen:
• •
Venäjän kansa kärsiTlkymmenessa
maakunnassaan, kaakossa ja Volgan
varsilla, himätöin^IKä^^ Se käjän-tyy:
meidän puoleemine, -kuten koko
mailman proletaarien puoleen, jotta
me täyttäisimme solidaärisuosvelvol-lisuutemme
. sitä . kohtiaan. Emme
lyöne sitä laimin.. . ;
Joskin toisilia iiseydnilla Venäjää
on saatu ii^etta^^^ sato, niin
vallitsee toisilla; sitC^suurempi hätä.
kuivuus on te^^t maan hedelmätto-jnäksi:
on^saätUfvain heikko tai ei
lainkaan mitään satoa;:väestö siirtyy
ravintoa etsien toisille seuduille; näl­kä
ja sitä seuraavat hirvittävät tau­dit
niittävät lapsilaumoja. Kysymyk
sessä on kiaibkien aikain hirvittävim-piin
romahduksiin verrattava katas-troöffi,
kriisi, joka pn sitä vakavampi,
kun ei ole jälellä mitään syyskylvö­jenkään
tekemiseksi.
Vanhaan tsaristisoon aikaan sattui
tuon tuostakin, että niiijoonia ihmi
siä kuoli nälkään. Niinpä ei vallari-kumoukserikaan
puhjetessa ollut kau
pungeissa leipää ja talonpojat elätti­vät
itseään ruohoilla; sota oli kah­maissut
maan työvoiman, saattanut
Venäjän muutenkin .niin takapajui
sen talouden epäkuntoon, tuhonnut
kulkulaitoksen. Niin suurin ponnis­tuksiin
kuin neuvostovalta on ryhty-;
nytkin hankkiakseen maalle välttä­mättömiä
työvälineitä ja poistaakseen
tsaristisen politiikan seurauksia, ei se
kuitenkaan ole voinut, suorittaa koko
tehtäväänsä. Taistellen maan aseis­tettua
taantumusta ja toistuvia uiko
sia hyökkäyksiä vastaanei se, kaikis­ta
aloitteistaan huolimatta ole ypi
nut parantaa muuta kuiri osan pahas­ta.
Vapautuakseen siitä kokonaan
olisi sen pitänyt, päästä kosketukseen
muun mailman kanssa, ottaa osaa kan
sainväliseen elämään.
Mutta kapitalistiset vjllat, kos­taakseen
ensimäiselle maalle, joka on
toteuttanut yhteiskunnallisen vallan­kumouksen,
ovat eristäneet sen saar­rollaan,
ja tällä haavaa, kun Venäjää
kohtaa huono sato, niin, osittain täy­dellinen
kato, täyttyy tuo rikos.
Miljoonat lapset menehtyvät vain
siksi, että ovat syntyneet punaisten
lippujen varjossa. Kokonainen kan­sa
on annettu alttiiksi kuolemalle o-mistavain
luokkain diplomatian kyl­myyden
takia siksi, että se on luopu­nut
vanhasta omistusmuodosta.
Ranskan työläiset! Emipe käänny
turhaan teidän puoleenne. Tunnem­me
teidän jalomielisyytennie, samoin­kuin
sivistyneisyytenne. Ranskan
proletariaatin naiset, ettehän sailine,
että Venäjän pikkulapset, pojat ja ty
töt, jotka ovat teidän oraain lastenne
veljiä-ja sisaria, joutuisivat lupkkapu-litikan
uhreiksi.
On jotakin korkeampaa kuin halli­tusten
vihamielisyys — kansain soii-darisuus.
Jos Venäjäli nälä-i+ä huo
mennä kehittyy koleeria sellainen, et­tei
historia tiedä mainita moista, lan-kee
edesvastuu siitä. valtiomiehille,
jotka hallitsevat meitä. He eivät kä
sitä vieläkään, että jättäessään Ve­näjän
alttiiksi kuolemalle saartolin-jan
taakse, ovat he tehneet koko ma­ilman
hautausmaaksi.
Ranskan työläiset! Vaatikaa saar­ron
lakkauttamista, jotta Vepäja voi
hankkia elintarpeita ja lääkieainei<a
voidakseen elää ja voittais kulkutajs.
dit. Ajat ovat vaikeat. Mutta ette­hän
tyytyne vain painostäniaan porva
ristoanne, murskaamaan rikosaseet
sen käsissä. Teidän on myös tehtävä
persoonallisia ja rahallisia uhrauk­sia,
riennettävä auttamaan, veljiäm­me
Venäjällä. Teidän on käytännöl­lisesti
osoitettava solidarisuutenne Ve
näjän työläis- ja talonpoikaisjoukko­ja
kohtaan, jotka siellä ovat varista­neet
harteiltaan vanhan mailman or­juuden.
Ja täyttäessänne veljeyden vaj«ti-muksen,
joka velvoittaa teitä lähte­mättömän
häpeän uhalla, yhtyessän-ne
mailman kaikkiin työläisiin, jotka
rientävät Venäjän avuksi,- mittaatte
te voimianne vastavallankumouksen
kanssa, joka jo asestautuu neuvosto­kansan
kärsimyksillä. Osoittakaa voi
manne, uhrausvaltniutenn», inhitailli
nen huolenpitonne ja kansainvälisen
proletaarisen velvollisuuden ylevä
ymmärryksenne!
Tsekkoslovaktah' bbmraunistipuolueen
kehoittts
Työläiset kaupungeissa ja maaseu­duilla.
Tulevaisuutenne ön vaarassa 1
NeuvPstoVenäjä näkee nällcäd. Työ­läiset
jätalpnpojat, jotka ovat 4 vuot
ta teidän puolestanne taisteleet ja
kuolleet, ovat tiirmion omat, ellette
te ri.nnä apuun. Koko mailman sor­rettujen
kohtalo ratkaistaan Neuvos­to-
Venäjän kohtalon kautta. Kaikki­en
työläisten, kaikkien sorrettujen ja
riistettyjen, olkoot he mitS kansalli­suutta
tai ammattia tai kuulukootpa
mihin puplueesene tahansa, on rien­nettävä
Neuvosto-Venäjän avuksi ja
teossa osoitettava prpletaarinen soii-idaarisuutensa;
' Avusiustoimmtaan
voidaan ryhtyä monella tavoin: kerää,
mällä varoja, vaatteita, rohdoksia, luo
vuttamalla, tunti- tai päiväpalkkoja
nälkäänäkeville työi-ii»lle ja talon­pojille,
kuolemankielissä oleville Neu­vosto-
Venäjän proletaarilapsille, pa­kottamalla
väiitt^hiiin kauppasuhtei
siin Neuvosto-Venäjän kanssa, vaati­malla
pitkäaikaista kauppaluottpa hai
lituksen välityfksellä, Tonavan avaa­mista
kauppakulkua varten V.jnäiälle
ja rahtien alentamista. Neuvosto-
Venäjän auttaminen on asia, joka
koskee koko prolptariaattia, kaikkia
työtätekeviä ihmisiä kaupungeissa ja
maaseudulla. Neuvosto-Veniijän suo
jeleminen romahdukselta ja perika­dolta
Pn ilman eroitusta ja puoiuenä-kökantoihin
katsomatta koko mail­man
proletariaatin etukysymy.!.
Sveitsin kommunistipuolueen julistus
Toverit!
Venäjän talonpoikain ja työläisten
neuvostotasavalta on hirveässä ahdi.i-tuksessä:
kuivuuden seurauksena val­litsee
eräissä kuvernementeisjä sellai
nen kato, että 10 miljoonaa uhkaa
nälkäkuolema. Nälänhädän ohella
raivoo kpleera, tup julma • ihrhwk«n-nan
vitsaus.
Järkyttävällä avustuskehoituk^el-laan
kääntyy suuri proletaarirunoili-ja
Maksim Gorki neuvostohallitukson
valtuuttamana koko mailman puo­leen:
pelastakaa venäläisen talonpoi
kais- ja työläistasavallan kansa! Tä­mä
avunhuuto-kaikuu mailman porva
ristoon nähden kuuroille korville. Hei
dän sydäntään ei koske eikä liikuta
kaikki tämä oihke ja vaikerrus.
Neljän vuoden ajan on Venäjän
kanaa taistellut vertaamattomalla ur­heudella
työläisten ja talonpoikain
vapaan neuvostovallan säilymisen
puolesta. Kaikki vastavallankumo­uksellisten
sisäiset ja ulkoiset hyök­käykset
torjuttu ja hyökkääjät tuhot­tu.
Mutta tiukasti yhtjcnliittyneet Ve
näjän työläiset ja talonpojat eivät
kaikella 'urheudellaankaan voineet es
tää, etteivät ulkoiset hyökkääjät ja
menshevistiset petturit kotimaassa o-lisi
mitä törkeämmin haitanneet pro­letaarisen
talouden uutisrakennustyö-tä
räjäyttelemällä siltoja, hävittämäl­lä
: kulkuvälineitä, tekemällä käyttö-kelvottomksi
kaivokset ja tuhoamalla
elintarvevarastoja. Mutta kaikista
vaikeuksista huolimatta on bolshevi-kien
neuvostohallitus kuitenkin saa­nut
suuria aikaan kansantaloudelli­sen
rakennustyön, kansanvalistuksen
ja hallinnan aloilla.
Vaikka muut unohtaisivatkln inhi­millisyyden,
on Sveitsin työväestö iloi
sin uhrausmielin täyttävä proletaari­sen
solidaarisuusyelvollisuuden.
Toverit! Tällä vakavalla hetkellä
(in kaiken puoluekiistan vaiettava.
Kaikkien suuntien ja puolueiden ylä­puolella
on oltava niailmän proleta­riaatin
onnen ja menestyksen, mail-manproletariaatin,
joka esitaistelijoi­ta
ovat Venäjän työläiset ja talonpo-
:at Venäjän Kommunistisen Puolu­een
johdolla. Heidän kärsimyksensä
on meidänkin kärsimyksemme, heidän
aistelunsa meidän ja heidän voitton­sa
meidän. Mutta heidän tappionsa
a tuhonsa olisi myös koko mailman
pi'oletariaatin tuho, taantumuksen
voitto, mikä myös Sveitsin työväes-iölle
merkitsisi orjuutta ja rajatonta
curiistumista.
Sitä syystä toverit:
AUTTAKAA NEUVOSTO-VENÄ­JÄÄ,
NIIN AUTATTE ITSE-Ykdysralloista
tulee suuret moSrfit
työttömiä, aiheuttaen tilanteen
entisestään vaikeammak*
si muuttumisen
A N N E !
Vancouver — Työttömyystilanne
täällä näyttää kehittyvän hurjaa vauh
tia kriitilliseksi ja lisääntyy tilanteen
vakavuus huomattavasti mitä lähem­mäksi
syksyä ja talventuloa joudu
taah. Useampia konferensseja on pi
detty British CPlumbiah työministe­rin
kutsusta ja myöskin hänen joh­dollaan
Victoriassa, tarkotuksella saa
da kysymyksessä olevissa konferens-iseissa
aikaan jonkinlainen suunnitel-miaV
jonka mukaisesti työttömyyden
aiheuttamaa puutetta ja kurjuutta
voitauiin^ mahdollisimman tehokkaas­ti
vastustaa.
Työmihistörl Fairlsln laskelmien
mukaan Mee Väncpuverissa ja Victo
riassa olemaan erisi' talven aikana
Vähintään 20,000 työtöntä ja konfe-renssi.
vetpaa tehtailijoihin ja työnan
^jiin, että ite koettaisivat käyttää lai
töksiaan riiahdolIisiRimriri suurella voi
maila ja siten taata usieammille työt­tömyydestä
kärsiville työtä.
Pääministeri OHvejr selosti halli­tuksen
suhdetta työttömyyskysymyk­seen,
sanoen, «että hallituskaan huoli­matta
siitä, että sillä olisi hyvä halu­kin
ei voi sanottavasti asian eteen toi-rtiia.
On saatava aikaan mahdolli­simman
suuri yhteisymmärrys «työn
ja pääoman» välillä ja vaan siten ^voi­daan
asiassa tuloksia tuottavasti toi­mia.
» Tämän lisäksi hän kielsi sen
ajatuksen jota On tahdottu esittää,
«että hallituksen velvollisuus on löy­tää
työttömille työtä keskinkertaisilla
palkoilla ja että hallitus ei suuresti
voi ottaa ofiaa avustuksen jakami­seenkaan
». >
Suuret joukot "tyStlShila »oapau
Yhdysvalloista
Kpnferenssissa selostettiin palkal­liseen
työttömyyteen euuresti vaikut­tavan
seiii että Yhdysvalloista tulee
joukottain työttömiä löytääkseen jota
kin työtä, mutta joutuvat vain siten
lisäämään entistään vaikeaa tilftnnet»
ta^ ...-1!! • /"'n'.v •; .^:
Kaupungin hallinnon toimesta ö3
selitetty, että työttömien avustusky-symykseen
nähden on otettu se kan
ta, että ainoastaan sellaisille jotka
maksavat kaupungille veroa tullaan
työttömyyden aiheuttaman pulan lie
ventämiseksi joko jotain työtä kat­somaan
tai sitten muuten avusta­maan.
Paikkakunnalle muualta siir­tyneitä
työnetsijöitä el tulla avusta-maan,
1
Se että maanviljelysalueille, elon­korjuuseen
tarvittiin suuret. määrät
työläisiä on jossain määrin tilannetta
väliaikaisesti helpottanut, mutta tu­lee
se olemaan vain hyvin lyhytaikais­ta
ja niin pian kun elonkorjuu työt
loppuu, uskPtaan suurten työttömäin
joukkojen suuntautuvan ranriikkoseu
duilie ja pääasiallisesti juuri Van­couveriin
ja Victoriaan.
Ottavatko Tordi|ton
työttömät osaa
raattiin
4
Toronto — Vieia ei ole varmuu­della
päätetty mihin toimenpiteisiini
Toronton työttömät tulevat ryhty­mään
n.s. «Labor day» paraadin yh­teydessä.
Tulevatko he ottamaan tuo
hon kulkueeseen osaa kuten tavallis­ta,
vai tulevatko he sen 'yhteyteen
muodostamaan erikoisen työttömäin
osaston, jonka tarkotuksena on osot-taa
miten suuret joukot työttömiä
suurkaupungissa on, ja myöskin mie-lonosotuksellisessa
tarkotuksessa eri­koisen
osaston paraadlin muodosta­malla.
Toronton työttömät eivät ole­kaan
kulkuetta toimeenpanneet sitten
kevään, joten edisysmielisen aineksen
keskuudessa on voimakas mielipide
puolustamassa kulkueeseen erikoise­na
osastona osanottamista.
Valkoiset ilimismetsäs^
(Vapauden erikoistieto) -
Lähellä Liebemyhliä Itä-Preussissa
oli paikallisella lahtarijärjestöllä äs­kettäin
kesäjuhlansa. Ohjelmassa
oli tietenkin myös pilkkaanammun-taa.
Useimmat näistä kulttuurin esi­taistelijoista
olivat vähemmän pereh­tyneitä
työläisten vallstamlsvälinel-slin*
niin «ttä harva heiiiiit osasi am- •
pua maaliin . Päinvastoin ampui
muudan heistä kokonaan syrjään, j6I-''
loin luoti sattui erääseen laitolta juh
laa seuranneeseen rippikoulupolkaan,
joka paikalla menetti henkensä. Ta-
^us el raitenkääh hälriririyt juhlaa."
Ampuja'ei ollut tieitÖ^ksVerik.^järVa^
ta pitkällisten neuvottelujen jälkeen
suostui hän korvaamaan'pojan hau- '
touskulut ja maksaman, — 2 mark­kaa
hyvittäjälstä. Ammuttu poika
oli työiäislapsia, ja 2 markassa oli sU^
kylliksi vahingonkdrvaustfl.
Keltainen rotukin vaarana
Yhtenä vaikuttavana tekijänä työt­tömyyteen
selitetään lisäksi olevan
n.s, keltaisen yaaran. Kiinalaisia ja
japanilaisia on maihin laskettu liiak­si
paljon sanotaan työttöinyysproblee
mia ratkaisemaan valitun konferens­sin
taholta. Erikoinen yhdistys on
perustettu, jonka tarkotuksena tulee
olemaan kasvattaa ja kouluttaa val­koista
väestöä käsittämään kietaisen
vaaran turmiollisuutta, pakottaa. jo­kainen
ehdokas, jok? pyrkii Dominion
parlamenttiin sitoutumaan pariamen-tissa
vastustamaan'keltaisten maahan
pääsyä ja tekemään: voitavansa sel­laisen
lain aikaansaamiseksi, joka es­tää
keltaiseen rotuun Jcuuluvien aasia
laisten työläisten maahan pääsyn tai
ainakin tekemään huomattavia rajoi­tuksia
tässä suhteessa. Kokoukses-jossa
perustettiin «Aasialaisten
maasta-sulkemis liitto», oli edusteta
tuna useita erinäisiä yhdistyksiä, ku­ten
sotaveteraanein. yhdistys ja usei
ta työväenjärjestöjä, sanotaan tiedon
annossa.
Bua«pest|sga ot) JälJettiJmiin kadon
nut tunnettu fysiologi, tohtpri Madz-zaf.
Tiedetään vain, että hänet oli
sotilasviranomaisten toimesta va;iglt-tu
ja sitten päästetty vapaaksi, minkU
jälkeen hän katosi., On todennäköis­tä,
f ttä hän on epävirallisesti tapettu,
hän kun, vaikka ei ollutkaan kommu­nisti
vaan porvarillisradikaali, teki
Unkarin nejjvostovallalle kansahter^^'
veyshoidon alalla suuria palveluksia,'
Ja siinähän sitä on valkoiselle porva-rlstolle
riittävästi mie$tapo'rtiaihetta!
Englantilais-japanilain
nen sopimus Venäjää
vastaan
Vain laivatelakoilla tehdään työtä
Kahdella täkäläisellä laivatelakalla
tehdää-n vielä työtä, mutta niilläkään
ei ole mitään tietoja vastaisista tilauk
sista. Wallacen lalvatelakka on juu­ri
valmiiksi saamaisillaan Canadian
Moskova r - (F. P,) Moskovan «Is-vestiassa
kirjottaa Vilenski artikke­lin,
jossa hän selittää englantilals-ja-panilaisen
sopimuksen olevan vaara­na
Neuvosto-Venäjää ja Kiinaa vas­taan.
Jaapanin sanotaan ottaVan hai
tuunsa pohjoisen osan sakhalinia sekä
saariston maakunnat ja avustaa siten
Venäjän taantumuksellisia taisteluss.
Neuvosto-Venäjää vastaan. Turkis­sa
olevan Japanin diplomaattisen e-dustajan,
sanoo Vilenski sähköttä­neen
parooni Wrangelille, että hänen
joukkonsa ovat tervetulleita kaukai­seen
itään». - ,
Pacific yhtiölle rakennettavan suu­ren
laivan, jota tullaan käyttämään
Alaskan linjalla ja ollaan sentään tai
puvaisia uskomaan, että sama firma-tulee-
saamaan urakan Ferry laivan
rakentamiseksi, joten olisi mahdolli-suuB
pitää telakka ainakin toistaisek-sijcaytuilssä.
T/J^jjfknun lopulla Coughlan telakal-lä'^(/
Ultaan laskemaan Canadan halli-tulifseri'
laskuun rakennettu 6:des
8,350 tonnin kantoinen kauppalaiva,
joka tulee kulkemaan Aasian linjal­la.
Toinenkin laiva Joka myöskin on
ra/kennettavissa hallituksen laskuun
uskotaan saatavan väsille tämän syk­syn
aikana, -jonka jälkeen telakan u-rakat
ovat lopussa ellei uusia ilmaan­nu.