1929-09-05-04 |
Previous | 4 of 8 | Next |
|
small (250x250 max)
medium (500x500 max)
Large
Extra Large
large ( > 500x500)
Full Resolution
|
This page
All
|
i i i i /f f i ' - ' •il m Torstaina, iskuun 5 p:nä—Thors., Sept 5 VAPAUS VAFADS (Ub«tr> OfSca Otp«ta Oosa*. M t. C. XEXU A. TiUS* T O l M I T T A l A T i II. POHJANSAtO. A- FJUVIÖ. nifOTCSaiiaiAT VATADOESSAt m m a u O M i s k M t H J N tata.UJO fcaU ktttta. — ATtoUittsMi MQ3» SOö kota. « 4 » S kcft». - Sratraiffyyhif J«U t u n kota. tSAS kaU kaccn. K<itii»twnhiki«« t L M fccn»^ u SOe\kata- . inm: » kk<iddaMa kkearttaua.. — TdcBiiiilaMnalJM Ja JlMaai«««>taariM aa. «Hdit. BkiatattZ^ atitllaia TaAvsamuTi t ^ MJSI. « ». «Ua. % »k. lUS Ia 1 kk. « U M , — TUranlMikla Ja t kk. tt» Ja 1 kk. OJS. «kttalfa VimMtm ytea aOa k«nofia« Itrtk. » 1». n—W7»in>iii'£3 adcIlSaial arHpJirM. «ai. lack. H ' - * — ekan* fa* liagla taaoitiaa, TSe. Ika Ti HMM k«« a«Mrtii!« aadiaai « M g flw TiaaSA *»>b ia Caaa&. laa ai» aJfcte tifcaaaa mm tataana «ad«Uwc» torli n», fcidcttikaa w«Wia«i Hlkkaaatoftajaa abatSTt J. V. KAAIiASTO, mkkaohAtui» . • - •t Haaaaaat» SVT. Kaekar Bofidkc « Oaikaa Se Pakdia faSW. T«aa4ai keaaatlt libarty BaiUIac 87 I^aa St. Pakalta 1 0 » Poartaaeut B « » . SaAanr. O*- »ai— ta lataa»! Lftarty BalMia». »T lona St. PBk«lla WW. Taisteluun poliisihirmuvaltaa uastaan Taistelu poliisihirmuvaltaa ja kommunistipuolueen kokouksien ja ' mielenosotuksien tukahduttamista vastaan, joka on tähän mennessä kes-kiUynyt Torontoon, on kehitettävä koko maata käsittäväksi. Se on laajen-nettkva koko maata käsittäväksi tarmokkaaksi mielenosotusrynläykscksi. Tämä tulee tehdä kuluvan syyskuun ensimaisen Ja toisen viikon ajalla. Mielenosotiisryntäyksen saattamiseksi mahdollisimman tehokkaaksi täytyy sen Järjestämisessä ryhtyä visseihin toimenpiteihin. Ensiksikin täytyy järjestää mielenosotuksia kaduille ja yleisiin kokouspaikkoihin ulkoilmassa. . •> . Tobefcd, mielenosoluksilla täytyy olla mahdollisimman laaja jarjes-toUincn pohja, jonka laskemiseksi puolueen täytyy hankkia mielenoso-tuksille mahdollisimman suuri työväenluokan järjestöjen kannatus. ^ Kolmanneksi, näiden mielenosotuksien tulisi mahdollisimman vähä törmätä yhteen kansainvälisen nuorisopäivän mielenosotuksien kanssa, joille puolueen tulisi antaa täyden tukensa ja joiden tulisi muodostua osaksi tästä mielenosotusryntayksestä. Neljänneksi, ryntäykseen ja mielenosotuksiin täytyy vetää työttömät ja järjestymättömät työläiset ! ,i Viidenneksi, erikoisia vasUlauseponsia täytyy esitiSä ammattiyhdis* lyslen hyväksyttäväksi. Kuudemjeksi, ryntäys täytyy yhdistää Toronton taisteluissa vangittujen toverien puolustamiseen. Näistä Stewart Smith Ja MeyerKlig ^ovat syytteessä laittomasta kokoontumisesta, poliisin häiritsemisestä, irtolaisuu-desta ja epäjärjestystä tuottavasta käyttäytymisestä, Anne Kohn, Dora Leibovit«,Becfa'e I/)ndon, Lily Himmeli Emily Weir"kapinallisen kirjallisuuden'» levittämisestä ja vAbi^^ Pearlin "epäjärjestystä tuottavasta käyttäytymisestä'* saama tuomio tulee hetimiten esille vetoomusoikeudessa. Tässä yhteydessä tulee ponnistella Canadan tyoväeii puolustusliiton tun-netuksttekemiseksi ja ralnentamiseksi sekä rahallisen tuen kokoomiseksi puolustusliitolle. Seitsemänneksi, ryntäyksen yhteydessä suoritettavassa p jett ja puhujain kiihotustyössä täytyy paljastaa kommunistipuoluetta ivas-taan kohdistetun hyökkäyksen^ nykyisen terävöitymisen syyt, jotka ovat kasvava sodanvaara, Ibääntyvä työttömyys, työläisten lisääntyvä vastarinta järkiperäistyttämiselle ja palkanalennuksille j.n.e. Täytyy ipaljastaa reformistien osuus kommunistipuolueen tukahduttamisessa,: psottaav init| työläisillä on edessään taistelussa imperialistista sotaa vastaan ja NeMr vostoliiton puolustamiseksi, paljastaa kapitalistisen kansanvallan todellinen luonne, todeta kommunistipuolueen johtiiva^osjaus^ työläisten kaikissa taistelubsav varsinkin taistelussa sotaa vastaan, ja osoitaa työläisille ainoa keino puhe-, kc^oontumis- ja painovapauden säilyttämiseen, s.o; taistelu näiden oikeuksien puolesta! Kahdeksanneksi, tämäh ryntäyksen aikana täytyy tehdä tehokasta hen- ' kilÖkohtaista kiihotus- Ja valistustyötä uusien jäsenten saamiseksi puolueeseen. Yhdeksänneksi, mielenosotuskokouksien, ammattiyhdistyksien ja jouk-kojärjestöjen hyväksyttäväksi esitettyjen vastalauseponsien tulee vaatia peruutettavaksi Toronton poliisikomissionin määräykset, joilla on kielletty kommunistipuolueen kaikki kokoukset yleisissä kokoushuoneissa, kaduilla Ja puistoissa Ja puheitten pitämineti muilla kuin englannin kielellä, panna tarmokas vastalause työläisten aikeellisimpiep oikeuksien, puhe-, kokoontumis- ja painovapauksien, sortamisyritystä;. vastaan ja vaatia vangitutta tovereita vastaan nostettujen syytösten viipymätöntä peruuttamista ja heidän vankilasta vapauttamistaan. Läheinen imperialistisen sodan vaara erikoisesti Neuvostoliittoa ja koko maailman vallankumouksellista liikettä kohtaan ja imperialistisen kapitalismin työläisten luokkataisteluliikettä vastaan kohdistama fascisti-nen tukahduttamishyökkäys asettaa vallankumouksellisten työläisten velvollisuudeksi väsymättömän ja Järjestelmällisen riistettyjen ja.sorrettujen 'voimain kokoomiscn, josta tämäuvmielenosotusryntäyksen tulee muodostua tärkeäksi osaksi. Koko Canadaa käsittävään taisteluun poliisihirmuvaltaa ja työläisten puhe-, yhdistymis- ja painovapauden polkemista vastaan! Kuomintängia vastaan Kiinan kommunistisen puolueen keskuskcanitea on antanut Julistuksen kaikkien kajdtalistlsten maiden ja dirt<anaiden työIäisUle Ja sorre^niiöe Joukoille sekä NeurostoUitcm proleta-rlaaUlle Ja talonpolkaistolle. Julistuksessa sanotaan; Kiinan kuomlntangilainen tiallitas. Joka edsutaa K i i z ^ porvariston Ja kartanoherrojen taantumuksellista l>lokkia, on Jo aikoja sitten muuttunut if^ftn^inv^ifKfAn imperialistien agentiksi. Kaikki voimansa suuntaa fic SUlnan,:^^öläisten Ja talonpoika. Jotka taistelevat vapautuakseen "o-mien" Ja vleraideh orjuuttajien ikees-tä. vallankiimmikBelllsen taistelun tu-kahduttamiseksL Nyt on se imperialistien, määräyksestä ryhtynyt mySs provosoimaan sotaa Neuvostoliittoa vastaan, vallaten < väkivaltaisesti Itä- Kiinan rautatien Ja mobilisoinut ^ t a - väkeään Mantshurian rajalle. " Itä-Kiinan rautatien valtauksella ei ole muuta tarkoitusta kuin saada syntymään imperialistinen sota Neuvostoliittoa vastaan. Nankingin hallitus samalla valmistelee ehtoja Itä- Kiinan rantattoi 'OEansainvälistyttä-misekst" tai "ameiikalaistuttamisek-si". Myytyään kaikki Kiinan rautatiet kansainvälisille imperialisteille Kuomintang jriirii>)|-,aft. luovuttamaan heidän käsiinsä iny&kin ItäKiinan rautatien, siten ei ainoastaan edlst&en yhä enemmän Kiinan muuttumista siirtomaaksi, vaan mydskm auttaen imperialisteja niiden neuvosto vastaisissa hyöickäyssnunnitelmlssa. Kaikkia tätä tehdään ftnfa^ieatf^ mahdollisimman suurta apua Imperialis-te^ le, tukahduttaakseen ulkomaisen rahan avulla "menestyksellisemmln" Kiinan työläisten Ja työtätekevien talonpoikien vaH<vn1^^^p^^^^'^f'y^^-'^^ liikkeen. • • ' , . Kiinan työläiset Ja vallankumoukselliset talonpojat eivät salh maailmar Imperialismin kahleköirien pettää itseään. He tietävät^ että ainoastaan kansainvälisen pndetariaaän Johdolla, Komintfmln lipun alla, lahpisPissä liitossa neuvostojen maau canssa Kii.- nan työtätekevät joukot voivat saavuttaa vi^tauden niin kxiomintangllal-sen taantumuksen kuin imperialistlen-kinikeestä. Käydessämme Kiinassa laajaa kamppailua kuomlntangln sucaittamaa I t ä - Kiinan valtausta vastaan Ja sen Neuvostoliittoon kohdistettuja sotilastoi-menptteitä vastaan Mantshuriassa, mc keholtamme kaikkien maiden Ja siirtomaiden työläisiä- Ja sonrettuja joukkoja taisteluun Kiinan kansan pyöveliä — Kuomintängia Ja sen II Ja Amsterdamin intematslonalien leirissä olevia mttolaisla vastaan. Alas imperialistit! Alas imperialistinen sota! Eläköön Neuvostoliitto — kansainvälisen proletaarisen vallankumouksen voimakas tuki, koko maailman sorrettujen kansojen amoa puolustaja! : i ! 1^ IS 11 p. elokSuta ttiU lajluneeiSl 10 vuotta siitä, kun S ä k » -JuUstetä^ Weimacin perustuslailla e^raUakst. Tosiasiallisesti mmiitai Saksa' vallaksi Jo 9 p. marrasknraa v. 1918, mutta virallisesti Juhlitaan tätä i ^ - vää "vBllankrnnonkseDlsena"; pa^iänä. sinä Weimaxin teatterissa kansallis kokous /Ibyväksyi Saksan. peruätuSi&in. Saksasta siis taU ^^deuMkraatänen tasavalta". V. 1848 Saksan porvaristo antautui Itä-Preussin kartancdierro- Jen, Hohenzollemim edessä, se muut-: tui vastavananlninioiikselltfieksl luo^ kaksi. Saksan porvaristolla ei ollut tasavaltalaista puolugtta ja Saksan sosialidemokratiakaan' ei taht(mut kU' kistaa monarkiaa Sosialidemt&raat-tisen puolueen Johtajat pelkäsivät sekä porvarillista että demokraattista tasavaltaa. Sykyllä v. 1918 soslalide-moknu^ Scheideniann meni 'Wlihelm II hallitukseen pelastaakseen monarkian. Ja Wilhelm teki sovinnon so-lanti ja M i n "riippuinattoinnus" Suhteiden p^lauttamiskysymyksessä Neuvostoliiton kanssa BSacDonaldin hallitus kulki vainukoiran uskollisuudella Cbainberlalnin jälkiä. Mutta suhteiden JBääunöstelemiskysymykses- Eä Egyptin kanssa se on osoittautunut tavattoman "rohkeaksi". Se on nlm. Julkaissut 16 jnrkälää käyttävät ehdot, Jotka sen mielestä tulevat poistamaan ristiriidat Tgngiftnnln Ja Egyptiä välillä, asettaen sopimuksen pohjaksi "Egyptin riippumattomuuden tunnustamisen".- Jos ;ottaa huomioon, että Egyptin nätshmallstft viimaisten j kymmenien vuosien aikana '. nimenomaan <Dvat taistelleet riippumattomuuden saavut-' tamlsen puolesta, niin voi näyttää d l - tä, ikäänkuin "työväenhallitus" olisi rikkonut Suurbritaiinlan maailman* vallan perinnäistapoja. Sillä s l s ä l ^ - hän Hendersonin EgypUn hallitukselle esittämään 16 ehtoon mjh. Englannin sotilaalllseh. miehityksen peruuttaminen, lähettiläiden ^ vaihto Ja Sgyptin' hyväksyminen kansainliittoon. Kun ^ällisemmln tarkastelee Hen-i dersoiUn "Jalomläisiä" ehidottiksla. nlih ' Johtoiäfitdkset johkunverran muuttuvat Englannin ja Egyptin vä-> llUä sohnitaan, "Uitto" 25 vuodeksi. cixm maailmanvallan ja pienen, heikon ja köyhän Egyptm välillä. Egyp- 6c sotilaallinen valtaus peruutetaan, mutta englantilaiset sotajoukot jäävät Egyptiin, nUtä vain siirretään puolitoista kilometriä itäänpäin, Suezin ksmavan vyöhykkeelle. Egyptin satamista ja lentoasemilta siirretään englantilainen yaru^äkl pois.; Mutta sodan syttyessä on vain Knglannina oikeus käyttää näitä satamia, lentoasemia ja kulkuneuvoja. Egyptin armdjan^ iiutcuktoreina voivat olla vain englantilaiset .upseeria Ja Jos Egypti tahtoo kutsua palvelukseen ul-kolaisia spesialisteja Ja neuvonanta^ jla, on sillä (dkeus kutsuääniltä vain FTTglBPTJi^tfr'' 'Vbkayimpia ' riitakysymyksinä Englannin ja Egyptin yäima on kysymys Sudanista. Jota soptoujk-seila v:lta 1899 molempien maiden hallituksien pitäisi hallita. Hender-. sonin "ehdotuksien!' .mukaan voivat asianomaiset maat > kuitenkin tehdä Fascistinen sortokausi Ranskassa Ranskan kommunistipuolue on antanut;Julistuksen, Jossa lausutaan, että hallituksen vainotoimenpiteet elokuun ensimaisen. päivän johdosta, varsinkin määräys kommunistipuolueen keskuskomitean kaikkien jäsenten vangitsemis^ta, puolueen kaikkien toimeliaiden jäsenten vainot ja syy tökset heidän salaliitostaan valtion turvallisuutta Vastaan osottavat, jettä Ranskan, työväenliike on joutunut-poikkeuksellisen tilanteen ja fascisti-sen sorron kauteen. • Tämä työväenliikettä ja sen- johtavaa osaa, kommunistipuoluetta, vastaan tähdätty sorto Johtuu niistä vaikeuksista, joita porvaristo kohtaa uiko- Ja sisäpolitiikassa. ^ Haagin sotavelkaneuvottelut, joka paljasti sovittamattomat kansainväliset ristiriidat ja varsinkin mitä syvimmän ristiriidan Englannin Ja Yhdysvaltain välillä, on asettanut päiväjärjestjdc-seen sodan imperialististen valtojep välillä. Samanaikaisesti lisääntyy Mantshuriassa sodanuhka Sosialistblen neuvostotasavaltojen liittoa ^vastaan.. • • . . Ranskan sisäisessä tilanteessa on luonteenomaista luokkataistelun suuri kärjistyminen. Voimiensa kokoomishetkeksi työväenliikettä vastaan valitsi porvaristo elokuun ensimaisen päivän, yrittäen väärien asiapaperien perusteella todistaa^ salaliiton olemassaolon valtion turvallisuutta vastaan. Todellisuudessa-on alemassa porvariston salaliitto kommunistipuoluetta vastaan, joka suojelee työväenluokan etuja ja agitatsionillaan on avannut työtätekevien silmät näkemään imperialistisen sodan yltyvän vaaran. Tämä oli kommunistipuolueen perustehtävänä elokuun ensi-mäisenä päivänä ja tämän tehtävän kykeni puolue suorittamaan täydellisesti : Lopuksi keskuskomitea kehottaa kaikkia työläisiä vainoista huolimalta tiivistämään rivinsä kommunistipuolueen ympärille porvariston hyökkäyksen torjumiseksi ja poliittisten vankien vapauttamiseksi. Qh: selvää, minkälaiset liittosuhteet voivat' tulla kysymykseen suuren. kU-restä kantapäähän aseistetun Britan-muutoksia tähän: sopimukseen. Englanti puolestaan on^ Jo tehnyt muutoksensa kark<dttamalla v. 1925 Sudanista egypäiälset sotajoukot. Sanallakaan : ei "ehdotuksissa" mainitfi entisen Järjestyksen palauttamisesta., iKaikki ne vapaudet Ja etuoikeudet, Jolta Englanti tähin saakka Egyptissä on nauttinut», nojautuen sotavot-maansa, saa se nyt vapaaehtoisesti solmitun 'Otlton" tuloksena. Tässä on '^öväenhallituksen menestyksen" ydin Ja merkitys. Kun Englannin parlamentissa väiteltiin MacDonaldin hallituksen esityksen johdosta, koskeva X^ryptin yllkomlssaari Icnrdi IJoyd'in erottamista, Icävi Ortd; etOk jo pham-berlaih oli pitänyt välttämättömänä hänen erottamisensa, koska hänen politiikkansa Egyptissä ei ole riittävän Joustava eikä hän käsitä, että Egyptin kansalliselle porvaristolle on annettava vissejä myönns^yksiä saadakseen siitä i g p g i q T t y i i n liittolaisen taistelussa työtätekevien kansallista vapausliikettä vastaan. Työväenpuolueen hallitus täyttää tässä, kuten muissakin täpatikfiiBsa. historiallisen -tehtävänsä: ajaa-Suur-britannlan maailmanvallan tarkoitusperiä; verhoten toimintansa pasifis« tisilla ja "kansan oikeuksda puolustavilla" fraaseilla. Tämä hallitus tekee sopimuksen Eg3n[>tin suurporvaris-toa edustavan Mahmudin hallituksen kanssa. Joka hallitsee maata ilman parlamenttia, tyydyttää sen vaatimuksen näennäisestä "rMppumatto-muudesta" Ja samalla asettaa uusia esteitä kansalliselle .^vapausliikkeelle.. Joka hallitsee . maata ilman parla« menttia, tyydyttää sen vaatimuksen näennäisestä "riippumattomuudesta" Ja samalla asettaa uusia esteitä kansalliselle . yapaiisUikkeelle, Joka yhä enemmän saa. jQukkftjfir^, Irgplnftr^lKOT?- teen imperialistisia sortajia vastaan. Näyttäm&nitisia Lauantaina syysk. 7. p. esittää näyttämömme suurta suosiota saavuttaneen operetin "Miistali^riihtinatar" viimeisen kerran. Näyttämömme kesäkiertue esitti mainittua operettia kymmenisen kertaa Ja Joka paikassa £ai operetti suurenmoisen kannatuksen. Joutukaa Siis torohtolaiset ja täyttäkää katsomo viimeistä sijaa myöten, Ja viettäkää yksi nautinto-rikas Ilta kauniin musiikin Ja laulun parissa.. Siis haaUlle, ken vaan kynnelle kykenee. — S. nirtisia tyntäys, siUä meidän tulee saada paljon uusia Jäseniä S. Järjestöön. Oskar Hakala on jäsenkirjuri. Jolle voitte antaa hakemuksen. Jonka johto-kimta loptillisesti hyväksyy. Pitäkää Täytyy vähän Umottaa niistä naisosaston ks^päiväislsta Juhlista, jotka tulevat olemaan Tim-ralnsis£& 7 Ja 8 pSivä syyskuuta. IjtMiahtaiha 7 p ä i ^ ne Jalavat rymyillä tansseilla. Ja jatkuvat sunnuh-taina ohjelmailtfimilla, muim muassa tiauska ykslnäytökslneh kappale ja pajjöh muutia^^^^.H^ Tulkaa sUs Joukolla katsomaan, niin sitten näette JR kuulette, Tulöt näistä lltaöaista käytetään nuorisokursslen menojen pelttämiseksL — a ^Uaod laken DDt^ s. osaston asioita TJt. 1 p. kcdcouksessa hyväksyttiin 9 uutta Jäsentä. Luettiin Tlmmin-sistä tullut kirjelmä koskien avunpyyntöä tov. Aait(dle. Joka päätettiin ottaa huomioon ja valittiin kerääjä. Organlseeraajan raportissa ilmeni että on laitettu vähän taloudenhoitajan hucmeita, paperoitu Ja maalattu. Johtokianta on luovuttanut $35.00 näytelmfikaluflthOTi. RiuultUn Järjes-tysy^ c&imnan raportti Ja annettiin ero, kahdeUe järjestysmlehelle heidän pyynnöstään ja heidän tilalleen valittiin uudet. Johtokunann taholta tehtiin ehdotus että koitettaisiin saada kirjsnpitokurssit. että saataisiin henkilöitä opetettua edes alkeellises-tikaan. Valittiin kaksihenkinen ko-: mitea tiedustelemaan josko jylisi mah-doUisuu saada opettajia ja tuotava tiedot seuraavaan kokoukseeiL-Työnpäivän iltana päätettiin pitää perheilUima, joka on samalla jisen-velvollisuutenaxme yhtyä C. S. Järjestöön, sillä Joukkona voimme toimia eikä yksilöinä. Naisliiton i kokouksessa elok. 26 p., luettiin Tlm-^ minsistä sihteeristöltä tuUut kirjelmä koskien edustajakokouksen siirtämistä, pltita yksimielisiä. sUtä. Or-ganiseeraja tiedottaa ^ ^teeristölle. että Järjes^vät miten heille parhaiten sopU. Luettiin Rosegrovesta tullut kirjelmä koskien ploneerikämppä-ysmaksuja. Päätettiin eita maksetaan oma osuutemme, vaan Jäätiin o-^ dottamaan sihteeristön lopullista määräystä, Tyyne Neil i ^ i , että Klrk-j land Laken naisliitto lainaisi sähkO-I lyhtyjä Sudburyn naisliitolle. Päätec- I tiin että lainataan ilman vuaikxm. (kunhan saadaan lähietyskuhit. Jäi organlseeraajan huoleksi lähettäminen. Naisliitosta valittiin henkilö ^ t . - p r o - pi^andakomiteaan. V . Kuultiin iltamakoinitean raportit v.k. 14. 17 j ä 18 p :n iltamista. Hyvä kaikiUe. Päätettiin pitää onMmallta-mat tiistaina ^yysk. 10 p. ploneeri-kämppäysveian lyhehtämiseksi. Valit-tlhi < S-henkinen komitea. J^jestämään KAIKILLE S. JÄRJESTÖN. FORT ARTHURIN ALT7EEN OSASTOILLE lopullisesti. Tuotiin huomautus, että kun haisliitto tai mitkä 'alaosastot tahansa Järjesi^ jbtaktn haialille, niin myöskin puhdistaa Jälkensä heti iseuraavana päivänä, / ettei j ä ä viikkokausiksi roikkimiBaii.; Päätettiin ottaa tästä lähtien huomioon. Tuotiin KKKomiteasta tulut raportti, että ei ssA tehdä mitään liajtumnusta eikä riitaa lasten eikä kenenkään keskuu-idessa^ vaan Jätetään kalkki seliaiset syrjään ja toimitaan h y v ä s i yhtels-ymmänyksessä kaikki yhteisen asiamme eduksi. N a i s t e n kokous on ensi mn^Tn^ntntnft t.Tr 9 p. Tervetuloa runsaslukuisina, vanhat sekä uudet jäsenet. : Kft^ snnmmtaina' tk. 8 p. timminsUälset tulee vierane-msan täällä näsrtelmäkappaleen kans-sä, joteq annamme heille kannatuksen ja teriämme haalin ääriään myöten. Valittu. VAPAUS! Alueen laajennetun aluekomitean kokous pidetään maanantaina 16 p. syyskuuta Port Arthurissa, 316 Bay st. kello 8 ip. Laajennetim komitean kokoukseen on Jokaisella 3mipä-ristön osastolla oikeus lähettää yhden edustajan, osastojen omiUa kustannuksilla. EiauemiKma olevat osastot voivat - tarpeelliselcsi katsomistaan kysymyksistä, Joista toivoisi otettavan kokouksessa keskustelun, lähettää kirjallisen alustuksen yllä olevalla osot-teella. Kokouksessa tullaan keskustelemaan ja päättämään kaikista esille tulevista, toiminn^e edullisista ahoista. Aluekomitea puolestaan esittää seuraavat kysymykset kokouksessa otettavaksi käsiteltäväksi: C^astojen raportit, Jäsenryntäyksen J^estäminen, Vapauden asiamies ja kirjeenvailita verkon Järjestäminen ja alueen agi-tat^ oni työn järjeslämlnen. Kokouksen pidosta ei lähetetä osastoille erikoista kutsua, vaan osastojen on otettava tämä huomioon ja toimittava siten, että aikanaan tulee valituksi edustaja ja että alustukset myöhin ovat kokoukseen mennessä valmistetut Jokaisen osaston kirjeenvaihtajan tai jdbt<diunnan Jäsoaeh cm huolehdittava si(tä,etm /tämä lElrJ^mä sfalidemokraattiensa kanssa. Hän i l moitti Scheidemannille: "Minä mielelläni työskentelisin yhdessä myöS:- kin herra Ebertin kanssa. Miniilla ci <ili mitään. sosiialidemokratiaa vastaan, väin, nähkääs. puolueen nimeä pitäisi muuttaa." 9 p. marraskuuta^ kim ,vallanku-moukselliset työläisetr menivät kaduille ja sotaväki liittyi ty^läisibi. Impe-raattorisen Saksan, yilmelnen valtio-kansleri, Badenin ' pressi Max selosti keisarille, etiä Köln on ^öläisten-ja sotilaiden edustajain neuvostoii; käsissä, että Braunschwe^in palatessa liehuu punainen lippu.'että Munche-nissä on Julistettu tasavalta Ja Sch-werinissä mubd<»tetta työläisten Ja sotaildm ^ netrtnsto, llsätein tähän: "Sosialidemokraattien/avulla voitaisiin tilanne pelastaa, muuten- tasavallan Julistaininen on kiertämätön' täL." ••••• .' Sosialidemokraatit olivat valmiit tnaTfiinpT?. todistaa oikeaisi Leniniä teesin ä i t ä . että porvarillinen demokratia on porvariston diktatuuria Ja'Jos 10 vuotta sitten Wömar peitti porvari^m diktatuurin, niin nyt porraristan diktatuml ialkaa olla la iUdsdaston... - T^öläistfen h a i h a k ä s i ^ Weimaria äemokratiaan nähdai. sosiaiismlin kul-' kemiseen demokratian kautta, on nopeasti polstmmt. Kun sosisöidemok-raatit kukisUvat työläisten maaliskuun fcaphian y. 1921. nihi he eivät pulm-neet' enftän sosialismista. He puolus. vtivat ppryarQlista tasavaltaa neuvostotasavaltaa vastaan vain demokratian nimessä Ja perusvirhe kommu» nismin luqiiioiden. Brandlerin ja auttamaan. Muttai^rin tuimin kuluttua scsialldembkfäatti Schelde-mann kuitenkin Julisti tasavfdlan i l moittaen, että "kansa on voittanut koko linjalla". Säieddemann itse paljastaa, muistelmissaan sen isalaisuuden miksi sosialidemokraattisen puolueen Johtajat niin nopeasti muuttivat, kantansa. Työläisjoukot menivät kaduil-tulee osastojäi vakinaisessa tai ylimääräisessä kokouksessa käsiteltä^ .väksL':- Toverit. Kesä viehätyksineen ön mennyt, jpten on tairpeelllsta järjest ä ä talvitoiminta eheäksi. luokkataistelua hyödyttäväksi toiminnaksi. Toivon runsasta osanottoa kokoukseen Ja että Jokainen osasto tekisi voitavansa' kokouksen onnistumiseksi. Toveruudäla — A. Kaxt, sihteeri. le. sotilaat yhtyivät yallankumöffksel-lisiin työläisiin, tehtaissa muodostettiin yallajptaimousköMteoite,^ pol^oi-sessa, etelässä ja lännessä liehui; vallankumouksen lippu, työläiset vbati^ vat neuyostotasavalUui Julistamista. Ehkäistäkseen neuvostotasavallan Julistamisen^ ^I»lshevismin voiton. Saksan 50slalMemokra.tlan Johtajat päättivät julistaa "demokraattisen" tasavallan. ; ' Porvarillinen tasavalta, demokraattisen tasavalta muodostui taistelussa neuvostotasavaltaa yastaan. Weimarin perustuslaki oli pelastiisankkuri bolshevismia vastaan. Mhän'voinut taistella vallankiimouksellisla työläisiä vastaan •'VTilhem H nimesi. Sen takia Noske muodosti upseerijoukkoja ja vei vastavallankumouksellisen sotaväen Vallankumouksellisia työläisiä vastaan tasavallan nimessä. DemoK.- raattisen tasavallan nimessä tukahdutettiin veriin työläisten kapinat, demokratian nimessä sosialidemokratia järjesti verilöylyt Kielissä; Berllnissä, Hampurissa Ja melkein kalkissa mul3« sa. Saksan teollisuuskeskuksissa. Demokratian nimessä murhattiin Karl Liebknecht. ja Rosa Luxemburg, demokratiaa nimessä ammuttiin spar* takuslaisla. Valeltiin työväen verellä koko Saksa. Mutta Saksan sosialidemokratia ei ole tahrannut itseään työväen vereen ainoastaan tasavallan ja demokratian nimessä, vaan myöskin — sosialidemokratian nimessä. Kim Noske julisti Berlinin kaduilla: "Joka menee e-teenpäin, tulee ammutuksi"; kun kaartin upseerit ampuivat vallankumouksellisia työläisiä, silloin sosiäli' demokratia ilmoitti: "sosialismi tulee!" Kautskyn>kömissla "laati" kysymyksen •^sosialisoimisesta", tehdasko- TBhTheimerin strategisessa kannanotossa V. 1923 oli juuri siinä, että he halusivat mobilisoida työläiset "ds-mokraattisen tasayallaii" piudustaml-sen tunnuksella Ja've;^ tyiölälset pois taistelusta neuvostojen puolesta, sosialidemokraatit Järjestivät "vasemman" siiven joukkojen pettämiseksi, "va5emmlsto"-sosialidemokraatlt menivät Saksassa yhteisrintsunaan kom-mtmistten kanssa murtaakseen vallan-kumods^ dstelun suurimman kriisin hetkellä,.- antautuakseen oikeistolaisten edessä Ja pelastajakseen porvariston vallan. Silloin' ei puhuttu enää EoslaUsmiista. tehdaskomiteoiden ja neuvostojen laUUstuttamlsesta, ei puhuttu edes demokratiastakaan. Kokoomushallitus harjoitti avointa diktatuuria soslalidemcdbratlan avulla. Relchwehr (sotaväki), poliisi, fas-clstijoukot, vankilat, työläisten murhat," kompuolueen Julistaminen, laittoinako olivat talstelukeinoja työvä-enloiokkaa -vastatan. Sosialidemokratia pelasti Saksan kapitalismin. Saksan porvariston. . . V. 1923 kriisin Jälkeen sosialidemok-rMa, Jo hylkää sanatkin sasialismlsta. Siitä tidee kapitalistisen stabilisoitumisen puolue; Dawessuunnitelman puolue,^ kapitalistisen ratslonalisoinnln puolue. Ohjelmassaan. Joka. hyväksyttiin Herlitzln ed^tajakokouksessa, sosialidemokratia ilmoittaa, että se ei ole. proletariaathx luokkapuolue, vaan "kansan", sx>. pikkuporvarillinen puolue. ,Yhteistoiminta porvariston kanssa ei ole nyt enää. taktlikkaperlaate, vaan •—• proletariaatin r diktatuurin aserbasfea •— tie sosiaUSmiih. Weima-rin tasavaltaa ei Julisteta enää porvarilliseksi, vaan proletaariseen valtioon slhiymlskauden täsavallaksL kansainUittoa el julisteta imperialismin aseeksi, vaan rauhan*^ Järjestäväksi keskukseksi Weimar antoi vallan porvaristolle.Järjestäessään taloutensa porvarillinen Saksa oh Jälleen muuttunut imperialistiseksi val- 'laksL.'^ Saksan imperialismi on lujittunut, valkkjt sillä el ole siirtonmita, On muodostunut työväen aristokratia. Mekdeburgin eSusta jakokpuksessa Saksan sosialidemokraattiijen puolue ylpemm ilmoitti, että valtiokoneistossa yksin polii^Jsesti , vastuunalaisilla palkoiUa on 47 tuhatta, sosiali-emdorkaattia. ' Ammattil. koneisto kasvaa yhteen työnantajayhtymi-en koneiston kanssa. KunnalUshallin-hoissa, valtion ja muissa lateksissa istuu satoja sosialidemokraatteja. Val-f tiokoneiston alemmissa renkaissa, myöskin polilsissai^ on kymmeniä tuhansia sosialidemokraatteja. Pakollinen arbltraashi (vSlitysoikeus. työpalk-kakysymyksessä) työnantajain eduksi, yhteiskunnallisen lainsäädännön suiui huonont^mineiil. elintarpeiden tuontitullien kohoaminen, verohelpotukset suurpääomafle, kaikki nämä ovat tulleet periaatteeni sosialide-mokraattlseUe polltiil^lle. On syntynyt sosialifascismL Sosiaii-fascistinen puolue hyväksyy sotilasohjelman, valmistelee lakia vallankumouksellisten työL kokoontumis- ja llittymlsoikeukslen rajoittamisesta, valmistelee sotaa SSSB:ää vastaan, vappu-juhlan 40 :nä vuosipäivänä ampuu työläisiä Berlinin kaduilla on valmis antamaan keikarille luvan miteat laillistutettiin itse Weimarin palata - Welmarin tasavaltaan, auliisti perustuslaissa, sosialidemokratia lu pasi "Äilllstuttaa" jopa. neuvostotkin. SoslalidemokJaatit; väsyinÄtta puhia-vat, että ero heidän ja i)olshevIHrien väMUä, on ataioasfcaan inenettelyta^ voissa, mutta el periaatteessa, että sosialidemokratia myös haluaa sosialismia, mutta sosialismia demokratian Luokkarajat selvenevät Itävallassa VSMialistit" yhtyneet fascUteilim WIENI, Itävalta. ^ Eilen pidetyssä konferenssissa'' Etelä-Itävallan Baurenbund, joka on. Kristillisen Sosialistipuolueen talonpoikaisryh-mä, päätti yhtyä Itävallan fascis-tien järjestöön, kotikaartiin. JFas-cistien voimat täten lisääntyvät noin 100,000 jäsenellä. — Itävallassakin rivit käyvät yhä selvemmiksi. ,i kautta, eikä: diktatuurin kautta, että tukahduttavat työläisten kapinat leteriaatih diktatuurin puolesta ainoastaan sen taida, että vol^dvat johtaa työläiset sosialismUs demokratian kautta..:' '^A '••{• Miten S3miyi Wetmarin perustuslaki, tuon porvarillisen' demokratian <; myöhästynyt lapsi? / >^" Weimarin perustuslain sanat muis-tlittavat TRflTissTtivn vfti!«^^"triim<>ukyn ja Amerikan riippumattomuustaistelun suuria papereita, monet Saksan työläiset •— t^väenluokah enemnHstö —- silloin vieljl, u^oivat Welhiarin sanoi-^ hli^ he uskoivat, ]että Weimarista tulee lähtökohta tleim dem<&ratlasta sosialismiin. B!e ovat puolustaneet tätä perustuslakia ^avointen xaonar-kistien esiihtymisiä vastaan. Kappin kapinaa vastaan.' Mutta tosiasiassa Weiniarista tuli lähtökohta tixistiutu-neen pääoman vallan toteuttamiseen täydessä mitassa; siitä tuli porvariston diktatuurin ase proletariaattia vastan. WeimarniääräsisosiaUdemokt ratian antautunen imperialismin e-dessä: sosialidemc&raatti Hermea Muner allekirjoitti Versaillesta : sopimuksen. Weimar määritteli Dawesin suunnitelmian ja myöhemmin Youn« gin snuhnitömEui. Weimar määritteli, että porvaristo hävittää imperialistisen sodan koko' ta^:an,. miljaar-dien sotakorvausten koko taakan pro-letariaatm hartioille. Weimarin perustuslain sanojen ja tekojen ver-täyttää turstien, pairitkien ja suur- .ten kairtanoherrojen käskyt, tukee Tshankalshitt SSSR:ää vastaan, mobilisoi "tasavallan Upun" fäsclstisia joukkoja -työläisiä vastaan, valmistelee työttömyysavun pi^ntämlstä, tukee porvariston pyyteitä siirtomaihin nähden, jopa julistaa sotakorvaus-hiipan-kin sosialismin osastgksi ja Makde-burgin edustajakokouksessa avoimesti asettuu diktatufirin kannalle — sosia-lldemokraattisen^. 4>uolueen;;. d^£^^^ rin kannalle porvmrlston etujen suo' jelemlseksi, sosiäli-fascismin diktatuurin kannalle Saksan uuden imperialismin etujen suojeleiniseisi. - 10 vuotta sitten sosialidemokraatit •Julistivat Wdmarin perustuslain tieksi sosialismiin deinokratlan kautta. 10 vuotta oix kulunut Ja ° Welmarin tasavallasta On tunufc k6lai:->iascis^ avän saeemi, saeee^ mikään verhoa imperialistisen porvMis-ton diktatuurilta. Weimarin ja so-slfOidemokratian^^^^ ^ päättyy. Harhakuvat ovat bävhmeet Wehnarta tasavalta oh Jäähyt tasa-valli& si ilman tasavaltaiäisia. Porvaristo sitä ei enää tarvitse,V työläiset ovat kääntäneet selkänsä alle. Sen 10:ttä vuosipäivää J u h l U v ^ virallinen Saksa. Wetmarin tasavalta on vielä kerran .loästiavasti ; vahvistanut marxiJ lais-leniniläisen. opin^- Porvarillinen demokratia ; on ; porvariston diktatuuria. Tie sosialismiin demokratian kautta oh johtanut trustien, konsanien,^pankkien valtaan, ratsio-nalisoituneeseen imperialismiin. M!ut- . ta Weimarin tasavalljm syvyyksinä kasvavat voimaty jotka johtavat Saksan sosialismiin jprpletarlaatin diktatuurin , tautta, : neuvostotasavallan kautta. • > : : : -••'^ >•'-:, - V Puot hm siellc "aäu sekä osani Ovat nyt < siellä «• "l Ja an toi h jo Ni muute kun ' Takan näkyi -kun c kehno^ niitä kumoa Siirtol edukoi niillä., ieetätet Mutta nyt ka kun ei palkatt Rahapi sälä jh on uud kun vi palkan ja valt. "Lex l nyt sai kun on valta ye siksi ki ottavat Turua 'i kun: taa solttuja, ja ohroi joista valmiste Elä • i I>uesk< pitalistist vuosi siti selitettiiz mahdolli£ teen Cäi moin ku kaverini teä tänni han, etsi] kaan isiei van. Pai «nnenkuii sikin se voinut jä me saam£ semmalta ja niin si Ensimäine jossa aloii tä hyviä Vaan het ei kaikki olekaan. ' aivan mal tuin saami kymmentä asunnon jt nen kavcrt meteätöihir mitä kui^ji ja nälkäki Vaikka ruc tavalla lait syödä. Täj virua, päivi terveempän «Ulitta ei n «aari, josta muun maai laiva siellä olisi lähten; pennit olisi tuista kulki Olihan kav< haansa tehd kääh kaikes ei ollut kie] ne täällä ai] nittäväksi. J tamia doUar keväällä pai ^uttavassa 1 jouduin saii kautta Kov muutenkaan näyttänyt, i maan vaatte: työssä joka tusajaltakin (henkilö, j'oE simainen—in] olen ylälaokj vaikka olen : nut>. Näet maan,-meni 1 dnin huoleht elämästä koJ väällä ioudni] paljon saästöj ki työtonnä. hän perästä
Object Description
Rating | |
Title | Vapaus, September 5, 1929 |
Language | fi |
Subject | Finnish--Canadians--Newspapers |
Publisher | Vapaus Publishing Co |
Date | 1929-09-05 |
Type | text |
Format | application/pdf |
Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
Identifier | Vapaus290905 |
Description
Title | 1929-09-05-04 |
Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
OCR text |
i i i i
/f
f i ' - '
•il
m
Torstaina, iskuun 5 p:nä—Thors., Sept 5
VAPAUS
VAFADS (Ub«tr>
OfSca Otp«ta Oosa*. M
t. C. XEXU A. TiUS*
T O l M I T T A l A T i
II. POHJANSAtO. A- FJUVIÖ.
nifOTCSaiiaiAT VATADOESSAt
m m a u O M i s k M t H J N tata.UJO fcaU ktttta. — ATtoUittsMi MQ3»
SOö kota. « 4 » S kcft». - Sratraiffyyhif J«U
t u n kota. tSAS kaU kaccn. K |
Tags
Comments
Post a Comment for 1929-09-05-04