Vapaus, September 5, 1929

              No. 209 —^ 1029
Puolueen päämajaan murrettiin,
hm "tohtmenttUcätköja" etsittiin;
sieltä Lovestonen gangsterit
"tdhäli^ sai
sekä New Yorlan poliisitkin
osansa kai.
Ovat "^jutkul" jo. Palestiinassa
nyt arabien kanssa rudassoy
siellä ollut on tappeluhidiaaa,
ei "gesähtäys** tahtone luonnistaan
Ja ammakeräjähdys Nankin^
toi kiiauille jäniksen housuihin,
jo Neuvostoliitolle kumartavatf
muuten varastot kaikki
kun "paakahtavat".
Takoroskeleen syyttäjät Gastonian
näkyi "sähkötys-asiassa" ottavan,
-kun on heillä ne syytökset
kehnoja vaan,
niitä kohta käy puolustus
kumoamaan.
Siirtolaisten tuottaminen
edukasta ois,
niillä .töitä jos ilmaiseksi
teetatellä vois.
Mutta emämaahan toisia
nyt karkoiiellaan vaan,
hm ei saatu niitä
palkatta raatamaan.
Rahapula on Suomessa vallalla,
sillä pelastus
on uudella Reunalla,
kun virkakunta vaatii
palkan nostoja
ja valtio sotalaivojen ostoja.
"Lex Kallio" hallitusohjaksiin
nyt säkkinsä kanssa asetettiin,
hui on manttaalipapoilla .
valta jo maass*
siksi kuhnes sen toiset
ottavat taas.
TuTuh hovi sai uusia juttuja,
hut taas oli "kiihoitettu"
solttuja^
ja ohrana vetänyt on apajaa,
joista "kurituskandidaatit"
valmistetaan.
MAGNUS RAEUS.
Torstaina, gyyslnum 5^ p;im-~Thiir&, Sept 5
vannyt laveri työhön j a me toisen
Icanssa talimme Torontoon, koska
knoltiin että siellä znnka on parem­mat
palkat Ja airon totta, siellä
kyllä oli TOhän paremmat palkat jos
sai työn, vaan siinäpä se juttn olL
Työnvälitystoimistot vieläpä kadut
niiden edustalla oli niin tungokseen
saakka täynnä työttömiä että" oli
vaikea edes niiden sivu päästä.
Näytti työnsaannin toivo olevan ai­van
turhaa. Yksi työmaa oli auki;
se ilmoitus oli erään työnvälitystoi­miston
aidtunassa seisonut pari viflt-koa.
Tuumimme, että jos otetaan
tuo, niin ehkäpä sitten myöhemmin
saa parempia, ja niin sitä mentiin
sitten puskemaan töitä 25 dollarin
kuukausipalkalla. Työ ei kyllä ollut
erittäin raskasta, vaan tahtoi vä­hän
"hävettää" tehdä työtä niin pie­nellä
palkalla. Olimme siinä kau­pungin
laidassa lähes kaksi kuukaut­ta.
Sitten taas ostimme piletit North
Bayhin. Tuo kaupunki näytti aika
siistiltä. Katselimme kaupunkia ja
samalla yökortteeria ja satuimme
huomaamaan «rään vanhan näköisen
heinälatoa muistuttavan talon, jon­ka
oven päällä riippui ilmoitus:
Suomalainen matkustajakoti. Pää­timme
mennä kysyinään.-, yösijaa,
Elämä on taistelua
Canadassakm
Lueskelin houkuttelevia rivejä ka­pitalististen
lehtien palstoilta, noin
vuosi sitten, vanhassa maassa^ joissa
selitettiin olevaii työläisillä hyviä
mahdollisuuksia toimeentulon suh­teen
Cänadassa. Niinpä minä, . sa­moin
kuin toisetkin hoopot, parin
kaverini kanssa pistin toimeksi läh­teä
tänne luvattuun Caanaan maa­han,
etsimään onnea, jota ei suin­kaan
isiemme maa näyttänyt lupaa­van.
Paljon siinä varoja tarvittiin
«nnenkuin tuumasta tuli tosi. Ja oli­sikin
se omiin varoihimme nähden
voinut jäädä sikseen, vaan satuim­me
saamaan velkaa eräältä onnelli­semmalta
sukulaiselta Amerikasta,
ja niin sitä tultiin sitte Canadaan.
Ensimäinen paikka oli Montreal,
jossa aloimme sitten tarkastella nii­tä
hyviä elämisen mahdollisuuksia.
Vaan heti saimme huomata, että
ei kaikki sentään aivan niin hyvin
olekaan. Työn saanti näytti olevan
aivan mahdotonta. Viimein onnis­tuin
saamaan työn, josta sain neljä­kymmentä
dollaria kuulta j a ruuan,
asunnon j a työvaatteet. Samoin toi­nen
kavereistani oniiistui pääsemään
metsätöihin, jossa joutui elämään
mitä kurjimmissa olosuhteissa, vilu
j a nälkäkin ainaisena seurailaisena.
Vaikka mokaa oli ollut, mutta sillä
tavalla laitettu että sitä ei voinut
syödä. Täytyihän hänen siellä talvi
virua, päivän sairaana, toisen vähän
terveempänä. Poispääsyn mahdolli'
sutitta,ei näet ollut, sillä.-paikka o]
saari, josta,ei oQutmitään yhteytti
muun maailman kanssa. Tosin kävi
laiva siellä joskus, vaan jos siihen
olisi lähtenyt, niin vähäiset palkka-pennit
olisi jäänyt saamatta. Vaki­tuista
kulkuvuoroa ei laivalla ollut.
Olihan kaveri siellä koettanut par*
haansa tehdä, vaan ei maksua heti-kääh
kaikesta saanut, varsinkin kun
ei ollut kielentaitoinen; sellaisethan
ne täällä aina joutua pahemmin ky-nittäväksL
Kurjassa kunnossa, nauu-tamia
dollareita taskussa hän sitten
keväällä palasL En ollut kyllä ke­huttavassa
kunnossa itsekään, sillä
jouduin sairastamaan parisen kuu­kautta
Kovaa kuumetta- Enkä
muutenkaan kovin kukoistavalta
näyttänyt, äcun en pystynyt osta­maan
vaatteita päälleni vaikka olin
työssä joka päivä j a vieläpä sairas-tusajsdtakin
^sain täyden - palkan
(henkilö, jonka työssä olin, <di en-simäinon^'~
iiihimillinen olento mitä
olen , yläluokassa koskaan tavannut,
vaikka olen maailmaa paljon kulke-nut>.
Näet rahat, mitä ehdin saa­maan,
meni kaikki'jälestä, kun jou-duin
huolehtimaan toisen toverini
elämästä koko pitiän talven. Ke­väällä
jouduin pois työstä. E i ollut
paljon säästöjä j a olimme taas kaik­ki
työtoimä. Viimein kovan etsin­nän
perästä pääsi koko talven le-
Avasin oven ja vastaani lemahti i n ­hoittava
väkijuomien j a oksennuksen
löyhkä. Puolikymmentä juopunutta
miehen renttua katsoi minua inhoit.
tavasti kiiluvin silmin aivan kuin'
susi väjyessään saalista, kuolan va­luessa
molemmista suupielistä, £u
voi olla hieman pysähtymättä tähän
asiaan.
Olin kuullut usein suomalaisten
miesten .puhuvan halveksivasti suo­malaisista
naisista, jotka seurusteli­vat
mieluummin toiskielisten kans­sa.
Sanovat syyn olevan siinä, että
kun on "kielisten" kanssa, niin saa
tiedoksi tulematta elää vapaammin.
Vaan hyvät herrat kansalaiset, asia
ei monesti riipu siitä, vaan itsestän­ne.
Sillä jos nainen tahto'o siveyttä
noudattaa, ei ^äg ainakaan hplu»
sellaista eläintä seuraansa kuin on
sellainen mies joka reuhaa kadulla
humalassa j a syytää rivoja huomau­tuksia
ohikulkeville. Luulempa et-vässä,
j a vieH sittenkin, sai miettiS
päänsä pyörälle, imiitä niille roaksi
antaa, kun ei della ollut nusta kun­nollista
ruokaa laittaa j a pääukko
lähetti aina vaan kau|>ungista lisää
miehiä. Tosinhan niitä aina poiskin
lähti, sillä keliäpä haluttaa tehdä
työtä dollarin päiväpalkalla
Olimmo olleet kämpällä yhden v i i ­kon,
kun toinen keittäjä, jonka nl^o
Johnsson oli sinne lähettänyt, tuU
tarkoitultsella, että saa mennä uu­delle
kämpälle. Ukko ei tiennyt
että toinen pomo oli jo ottanut i t ­selleen
keittäjän omasta kängistään,
joten sille vastatulleelle ei ollutkaan
paikkaa. Vaan nämäpä röyhkeät
kansalaiset, joita uudet tulokkiiat
sattui olemaan, vaativat tietysti työ­tä,
koska heidät oli sinne lähetetty,
sen sijaan että olisivat vaatineet
matkakulunsa. He eivät arkailleet
siepata leii>äpalasta meidän suusta.
Niinpä seuraus oli, että meille an­nettiin
kolmetoista dollaria seitse.
män päivän työstä yhteensä, vaikka
kuukausipalkkana oli $100. Siitä
jsaimme vielä maksaa junalipun, jo­ka
maksoi $6.00. Menin samaan
paikanvälitystoimistoon uudelleen
\'aatimaan takaisin -offiisimaksua,
joka oli neljä dollaria, jonka pomo
vaan yiuit nosti olkapäitään ja
sanoi, että «i hän ole sitä saanut
j a niin ei myös voi sitä takaisin
antaa.
Ihznettelen, että sitä Suomen ve^
renimahalua on täällä niin suuresi
sa määrässä.' sula uskon että k u ­kaan
jäi^evS työläinen ei alenna
itseään sellaiseen roistomaisuuteen,
ainoastaan ne korpimaisen sivistyk­sen
saaneet pöyhkeilijät voi alentua
sellaiseen, meneväti». joskus niin
pitkälle kiihkossa, että ryntäävät oi­kein
käsiksi sellaisiin jotka epäile­vät
heidän olevan "työväenaatteen'
miehiä j a eivät pysty itseään puo.
lastamaan enempää kuin tässä hil­jan
eräs mies, jolla oli jalka nel­jästä
kohti poikki j a ainoastaan kai­nalosauvojen
avulla kulkemaan pää­s
i , — hänelle oli Suomen lahtari
pystynyt isänmaallisuuttaan näyttä­mään.
Eiköhän meidän, työläistoverit,
olisi myöskin aika heittää Icoira-torpparien
piiri ja viinilasit, ja
koettaa tositeolla nousta ylös tästä
kapitalistisesta mädännäisyydestä,
poistamaan yhteisvoimin kurjuutta
jota olen minä j a tuhannet minun­laiseni
saaneet J a yhä saavat kärsiä
niin kauan kunnes työläiset itse sen
oli meidän palkasta lyhentänyt, lopettavat. — Itse kokenut
sesti heikommalle siksi. Jcunnes tä­mä
v<d huolehtia itsestään — sa-mantekevftä,
onko Ijsymyksessä mlei»
vai nainen. Komm\intetinea maailma
ei tunne miehiä eikä naisia. Se
tuntee vain työtätekeviä. V(ddaan
fpälUä. ;ti^rtty3^ tT<>ti!ntn t m i ^ ^
korkeampUn hallintotoimiin kykene^
västä keittäJättärestS. Joka tapauk­sessa
on naisen vetäminen poIlUlk-kaan
edistynyt laajoissa kansanker­roksissa,
lasketaan, että kommunis­tisen
puolueen Jäsenistä on 25 pro-
^sentUa naispuolisia. Hämmästyttävän
paljon naisia on kyläneuvostojen Jäse­ninä
Ja puheenjohtajina. Piirineuvos­toihin,
käytännausesti vaifeutus^-
taisimpiin halUntovirkoiäin. kuuluu
naisia. Erilaisiin neuvostokongressei-hln
öttl V. 1926 noin 25.000 naista
osaa. Neuvostppropaganda pyrkii kal­kin
keinoin voittamaan naiset Ja sa«
massa yhteydesä nuorison puolelleen.
Heidän propagandansa kohdistuu en­sikädessä
talönpoikaisnaiseen. Hä­nen
avullaan he koettavat valloittaa
kylän ]iolshevlsmlUe. Alkaen luokka-tietoisen
kaupunkilaisen kommunisti-caisen.
Joka Julistaa kylissä kommu­nismin
pyliää errpSa. välittömästä vai-tä
ei niin kansalaisrakasta ihmistä
kunnollisten Suomen tyttöjen jou­kosta
löydy, joka ei sitä halveksi oi­kein
ssydämensä pohjasta. En nyt
sentään rupea sitä käsittelemään pi-temmästi,
palaan asiaan ja North
Bayn matkustajakotiin. Kysäsin huo­netta
muutamalta, joka näytti ole­van
isäntä. Hän vastasi, että ei ole,
vaan .samalla tarjosi ostettavaksi
koko hökötystä. Lähdin kävelemään
ulos j a mennessäni sanoin tulevani
ostamaan sen huomenna. Kaiketipa
ne kurjat lie inhoni huomanneet
koska kuulin karkeaa kiroilua peräs­säni
Olin kiitollinen saadessani
täyttää keuhkoni raittiilla ilmalla ja
toivoin että ei ikänä tarvitseisi yö­pyä
niin kurjien kansalaisten asun»
töihin.^ Muuten hyvin usein täällä
huomaa näiden kansalaisten röyh-keyden,
joka tosin ei liene kunnon,
työläisille ominaista. Joskus kyllä
juuri sellaisten kuulee pöyhkeilevän
työväen aatteella, vaikka itseasiassa
ovat työväen aatteen häpeätahroja.
Niin, viimein löysimme yösijan ja
aivan oikean ihmisasunnon. Seuraa­vana
aamuna ailoimme katsella työ­tä,
vaan kun näytti etsintä turhalta,
niin jatkoimme vielä matkaa j a t u ­limme
Sudburyyn, koska kuulimme
tätä siellä kehuttavan. Ja niin täällä
taas alkoi sama työ, nimittäin työn
etsintä. Tarkoitus meillä oli päältä
kämpille keittäjiksi, koska esiin, mi­nä
olen ammatiltani keittajä. Olim­me
täällä ollut jo viikon päivät kun
työnvälitystoimistosta saatiin kuteu
tulla ottamaan työ, j a niin sitä men­tiin
P. Donovan työnvälitystoimis-toon.
Ja olihan sillä siellä työ, n i -
mittain keittäjän ja apulaisen paik­ka
erään ruotsalaisen tukkipomon
Ole Johnssonin kämpälle, vaan sitä
työtä oli vielä vartottäva kolme päi­vää
ennenkuin sen saisL Tietenkin
sitä vartottiin, sillä olihan parempi
että sen edes sitteii saa, kun jos ei
ollenkaan. Rahavaramme olivat lo
pussa kun määräpäivänä menimme
konttoriin, josta oli luvattu antaa
junaliput. Vaan entäs sitten — toi­misto
oli Jriinni. Vartoimme y l i kah-
Oikeistolaisuuden ilmeneinisihuotoja
maaseudulla
Leningradin Vapaus-lehti kirjottaa
ylläolevaiia otsikoua seuraavaa mie­lenkiintoisen
Ja opettavan kirjotuk-sen:,,
Inkeri onjaJitä seutuja. Joissa k u ­lakki-
Ideologialla on ayväUe syöpy­neet
Juuret. Sen viyahdeilmaukset
ovat mitä erilaisimpia. Aina, varsin­kin
nyt. Jolloin luokkataistelu Inke­rissäkin
kärjistyy. JoUoln byökkftyk-semme
taloudellisella Ja poUittiseUa
rintj^malla tehostuu, on kulakki-ideologian
kahleisiin Joutumisen,
puolueen linjalta horjahtelun vaara
tavattoman suuri sekä puolueen Jä-
Että t^iV»<"«'" vaara on olemassa
siitä puhuvat muutamat lehtemme
toimitukselle saapuneet kirjeet Esi-t
a m m e n i ^ muutat.;ia kuvaavhnpia
otteita:
Eihän nyväkään maa kasva hy­västi.
Jos sitä ei hmnoiteta Ja tar­peeksi
muokata... Köyhät luottavat
vanhaan sananlaskuun: 'maa kasvaa
maatessaan', mutta varakkaat luot­tavat
tuohon vanhaan sananlaskuun
vasta senjälkeen, kun ovat maan
muokanneet, lannoittaneet Ja vastaa­valla
tavääa Järjestäneet vuorovil-j
e l y k s e n . . " A i n a -IcatsotMun katöel-lisesti
niihinkin talouksiin. Joissa ah­keruudella,
työllä ja Järjestelyllä ko-'
hotetaan yksitylstaloidsla, niitä ale­taan
soimata kulakeiksi, keinotteli­joiksi
ja vaikka miksi tahansa."
Ja koko tämä hyökSSysryÖppy on
kulakkimiellalan läpitunkemaa Ja koh­distuu
köyhiä talonpoikia vastaan,
ollen sen välittömänä aiheena leh-dessänome
Julkaistu uutinen. Jossa
moitittiin lö^läneuvostoa varakkaiden
etmen ajamisesta» KyUlneuvoston
puolustamlstarkoltuksessa luisuttiin
toiseen äärinimälsyyteen, nimittäin
suutensa kartuttamlstarkoltuksessa m i ­tä
hienoimmissa muodoissa esiinty­viä
riistosuhtelta ympäristöönsä. Näi­den
huomaaminien Ja paljastaminen
ledellyttaä uselnunlssa tbpaukdssa laa­joja
tietoja Ja tarkkaa polUttista sil^
znää. -
Tässä esitei4yj&'7.m. samanluontol-sla
kuläkkillukumisen ilmenemismuo­toja
vastaan on' taistelta>
va. Ne on päättävästi torjuttava, tul-koonpa
ne sitten zniltä taholta ta­hansa.
Luokkataistelua ;maaseudtilla
ei missään tapauksessa ole heiken­nettävä
. eikä hSinättavä. Sitä on
käytännöllisten ksrsymysten jpohjalla
yhä vain torästettävä, muttei kOy-hien
Ja keskivarääcalden viillä, vaan
köyhien Ja kei^varakkaiden toiselta
puolen Ja kuIaUäoi — toiselta, puo­len.
: . ,
! NeuvvKstöliiton
nainen
Eräs berllnilälneh kuvalehti. Ber­liner
lUustierte Zeitung. Julkaisi äs­kettäin
tohtori Boste Graefenbergin
kirjoituksen naisen asemasta Neuvos­toliitossa.-
'nLssä^'^>i>Jdrjötuksessa tun­nustetaan
suoraan, että nainen on
vapautettu vasta! Neuvostoliitossa eikä
missään muualla. Julkalsohme tässä
osia tuosta kirjoituksesta osoittaak­semme,
miten paljon on eroa Sak­san
Ja ' esimerkiksi Suomen porvari-lehtlen
kiittoItuksUla NeuvostolUcos-ta.
Kysymyksessäoleva kuvalehti on
näet porvarillinen. Kirjoituksessa lau­sutaan
nun. seuraavaa: . ^
"Jokaisen kelttäjättären täytyy op­pia
hallitsemaan ^ valtiota, jokaisen
työläisnaisen kyetä rakentamaan so­sialistista
valtiota, Jokaisen talonpoi
.^i^^ X. ,H ..... t a a 'kaisnalsen ymmärtämään kansanta-avonaiseen
hyökkäykseen ^yi^m^^^^^ j^obleemei^\ Innosti
vastaan. •' jljenln vallankumouksen alussa venä
Ylläesitetyt lainaukset puhuvat sei-jigistä naista ottamaan vastaan kan-kutuksesta
radioon asti. Joka levittää
poliittisia puheita Ja kokousselostuk.r
sia .suuren valtakunnan kaukalsim-mlllekln
seuduille, kaikkialla pide­tään
naista uuden elämän kantajana
j& väUttäJänä. Kaukaisinunissa kylis­sä
suodaan pienimmillekin talonpoi-katsnaiiaile
edesvastuullisia tehtäviä
Julkisessa elämässä. Vielä omalaa­tuisempaa-
kuin edesvastuulUsten paik­kojen
täyttänUnen korkeastlslvistynell-lä
naisilla on tämä suurten naisjouk-kojen
politiikkaan vetäminen Neu­vosto-
Venäjällä.
OKEA FARAfARIEN KIRJA
ILMESTYNYT!
LehtUukkeittMBiM fca»»«nnwlrwi!la <m valmlrtatta
InytS^
a
Toimittanut MARTTILA
... , f l 5^*l°«» 256 sivua sisältää täysipainoista tietoa maan.
viljelijöille ja jokaiselle aikaansa seuraavalle työläiselle, sillä se
käsittelee myöskin yhteiskuntataloutta.
Hankkikaa itaellenne tämä kirja. Hinta kovissa kansissa $1.25.
Ostakaa asiamiehiltftmme tai tilatkaa suoraan kiziakäupa».
tamme.
Sudbury» Ont
PIENIX UirnSPOIMINTOJA
Suomalainen merimies murhattu
ffiunpurissfL
Plkoaslalnmlnlsteriön Hampurista saa­man
sähkösanoman mukaan on Ham*
purin satamasta lOydetty ammuttuna
mierimles Toimi Helkki Tainio. Hän
oli syntynyt Virroilla 27 p:nä mar­raskuuta
1902. Vainajan omaisia iiyy-detään
hautausta varten ilmoittautu­maan
ulkoasiainministeriön körvaiis-vää
kieltä sUtä, miten Jotkut ak­tiiviset
työntekijämme voivat luisua
pois oikealta luokkalinjälta. Uhkuen
palavaa luomlsintoä, pyrkien tarmok'
kaalia kaikinpuolisella toiminnalla ko-den
tunnin jö viimeinkin ukko näyt-
•täytyi silmät unisena, katasti kelloa
j a hommaili jotakin turhan päivis­tä
puhumatta sanaakaan, j a sitten
sitä lähdettiin taas kiikuttamaan
reppuja asemalle. Siellä saimme
kuulla junan menneen jo pari tun­tia
sitten. Ainoa lohdutus konttori-ukon
taholta oli, että kun odotamme
taas kolme päivää, niin seuraava
juna sinne menee. Meillä oli nikkeli
taskussa j a olimme vailla ruokaa ja
kortteeria.. Halutti antaa kunnon
opetusta ukkolurjukselle, vaan kun
S& ei olisi hyödyttänyt, niin annoim^^
mc hänen olla j a mieitiinm© miten
pärjätä vielä ne kolme päivää. V i i
meinkin löytyi ajatus, mennä lai­naamaan
eräältä tuttavalta, jolta
apu tosin ei lujassa ollutkaan. —
No niin, viimein päästiin kun pääs­tiinkin
kämpälle. Pomot oli meille
niin herttaisia kuin osasivat j a se­littivät,
että hesfllä on rakenteella
myös toinen kämppä j a että meillä
öh sitten valta mennä sinne, kun
se on valmis, tai olla siinä, j a että
le lähettää, myös toisen kdttäjän,
joka saa olla sitten meidän kanssa
niin kauan kun uusi kämppä on val­mis;
sitten muuttuu toinen toiselle
lämpälle. Molempien pomojen mie­let
asui silloin siUa kämpällä, noin
neljäkymmentä miestä. Imitoimme
hottamaan maamme taloudellista hy
vinvolntia he helposti tmohtavat ta­louselämämme
kohottamistehtävien
sokaisemina ja pikkuporvarillisen i l ­mapiirin
ympäröimänä selvän luok-kalinjan
ajamisen. Joutuvat esittä­mään
pikkuporvaristolle ominaisia Jä
salaisolkeuksia Ja -Velvollisuuksia
Naisen vapauttaminen ei olliit hänelle
päämäärä itsessään, vaan keino bol­shevismin
lujittamiseksi.
Hän ei voi tässä vedota sivisty­neistöön.
Joka oli hyvin valmistau
timut; sillä koko" 19 vuosisadan oli
venäläinen vallankumouksellinen hai
nen näytellyt ratkaisevaa osaa. Hän
oli osallistimut attentaatteihin Ja. kar
pinoihin. Hän istui Shlusselburgin Ja
_^ . „ Pietari-Paavalin linnan kauheissa po-neuvostovaUaUe
kokonaan vieraita kä-^jjjj.jjgjgg^ vankUoissa. Hänet karkoi-
Eitteltä. Ajatus, että köyhyys Joh­tuu
laiskuudesta (näiden otteiden
ydinajatus), siitä, että työläiset, bat-rakit
Ja talonpojat ovat köyhiä sUpl,
etteivät tee eivätkä tahdo tehdä työtä
on kokonaan vh-heelllnen. harhaan­johtava.
Johonkin yksilöön nähden
se meillä pitää sikäli paikkansa, et­tä
hän vanhan kapitalistisen yh
telskunnan kasvatUna, tiedoista osat^
tomana omaa vanhoja tottumuksia,
paheita. Jotka hänestä eivät vielä ole
karsiutuneet pois ja jotka vaikutta­vat
ra>f*^"Ti*»'^>m<»T<{*-'«^winip kieltei-sestL
Mutta käyttää näitä uiirteltä
köy^n työtätekevien mustaamiseesi,
yldstää ne, merkitsee kulakkien asi­an
ajamista.
Käyhyys ei johdu laiiskuudesta eikä
haluttomuudesta tehdä työtä. Se «m
yhteiskunnallisen kehityksen tuote.
MeiUe.se siirtyi perintönä kukiste-tulta
tsaristisälta'^ järjestelmältä. Eika
neuvostovaltamme ole vielä, kalkista
Tonnistelulstaan huolimatta, Iqrennyt
i^jtir^fnapn sitä vsDokkaa taloudellista
jerustaa.. Joka poistaisi köyhyyden.
3e ei ole vielä kye^onyt varustamaan
köyhiä talonpoikalKteloiikBin, vaikka
tehtaamme työskentelevät paria. Jo­pa
kolmeakin vuoroa vuorokaudessa,
tarp^nisilla tuotantovaunulla. Se ei
ole vielä kyennyt liittämään niitä
koUektUvisiksi yhtymiksi, joilla on
kaikki suurtalouden edut puolellaan.
Toisaalta oh taas syvästä painet-tava
mieleen, että omaisuuden B-sääntyes^
hyvinvoinnin kohotessa
heille: ruuan j a järjestimme kämpän: voimistuvat inyös keskivarakkaissa a i -
mahdollisimman kodikkaaksL Bunan. seksissä omaisuuden kasaamlsi^rrkl-aitoimme
niin hyvin kuin niistälmykset(kuIa^-ldeoIogian alkuaste),
aineista pystyi laittamaan. Työsken- Niillä on talradelliset edelly^kset ja
telimme seitsemäntoista, tuntia päi- samaHa suuri kiusaus solmia varalB-tettiin
Siperiaan, j% hän eli maan­paossa
Länsi-IEtupoopassa. Hän on op­pinut
— enemmän kuin kukaan muu
nainen - maailmassa — antamaan uh­reja
ihmisyyden Ja vapauden puoles­ta.
Venäläinen nainen oli aiha san­karillinen.
Sankarillinen on venä­läinen
ylioppilasneitonen. Jonka ly­hyttä
tukkaa Ja miehekästä olemusta
aikoinaan niin paljon: naurettiin. Ja
Joka kuitenkin on vaatimattomuudes­saan
valloittanut Itselleen ihmisarvoi­sen
elämän henkiset aseet.
Aina' oli venäläisellä naisella Ih­meteltäviä
sielunvoiinla, jalo sydän ja
ehtymätöntä energiaa. On itsestään
ymmärrettävää, että henkisesti hyvin
sivistyneet venäläiset haiset ottiVat
voimakkaasti osaa uuden valtion r a ­kentamiseen,
ja että he suurin jou­koin
ja aivan itsestään ymmärrettä­västi
toisin kuin misfSän muualla
ntff^iiyiiffjMm valloittivat karkeita palk-koja
maansa hallituksessa ja diplo­matiassa.
Siten tuli rouva Elöllontay
lähettilääksi Osloon. Rouva Kameh-
5ew, Trotskin sisar^ jchtaa Neuvosto-
Venäjän kulttuuripropagandaa. Rotiva
Birupskaja, Leninin leski, työskente­lee
sivistysadain kansankomisariiatis-sa.
Naiset ovat koulun johtajattaria,
lääkäreitä, puoluetoimitsijoita, teh­taiden
Johtajattaria. Jokaista koske­va
kommunistinen työvelvollisuus on
lahjc^ttaniit myöskin naiselle oikeuden
työhön. Sosiaalinen, ammatillinen Ja
poliittinen n;Msen tasa-arvoisuus ei ole
täällä ainoastaan paperilla, vaan to-
Ja perintöasialnjaostolle,
' ^omrisUm. valtavälineiden
tuhoaminen .
Polvijärven pitäjän Martovaarassa
hävitettiin VJE. 7 p:nä tUallisen Heik­ki
Wlllmanln aitasta viinatehdas.
Wlliman tuimusti rikoksensa Ja "jou­tuu
oikeuteen.
\ Rääkkylän Joklkummunsalolla hävi­tettiin
v.k. 9 p:nä viinatehdas. Pai-^
kaUa tavattiin 3 tynnöriä valmiista
rankkia. Joka kaadettiin maahan.
Vaasan iyölätnmorten Järjestämille
Opintopälville
on saapunut. tavattoman paljon Juh­lavieraita
ympäri maan. Varsinkin
Etelä-Suomesta on saapunut runsaas­ti.
Lisää sitäpaitsi on vielä 'tulossa
joka puolelta autoilla sekä polku­pyörillä.
/
Yövakhti buflikannt työssä (alessaan, -r-
Kun Puuliike Supinen oy:n yövahti
Lehtonen meni v.k. 12 p. Makslah-dessa
vuorolleen, el hän tavannutkaan
palkalla . edellisen vuoron yövahtla
Etsinnän Jälkeen löysi hän eräästä
proomusta lakin ja laiturin vierestä
löydettiin hukkuneen Stalin rumls.
Hukktmut oli kotoisin Vemmelsuus-ta
Ja oli hän ollut vahdissa vasta
toiste vuoroa.
Salama taMyannt miehen Pudas­järvellä
VJc. 16 p tappoi salama Pudas­järven
SotkfU&rvellä talollisen Aukusti
Parkkilan, Joka oli korjannut erään
ladon kattoa.
Poika hnfcfcnnnt Lapualla.
V.k. 9 p:nä Illalla hukkui Lapuan
Liuht«rinkyiassä seppä Laitisen 5-
vuotias jpoUuu
BalttloflvalvvJ» saannt klrveestft
Ensossa, «m erftB Toivo HaUlkäs yrit­tänyt
puukollaan ^ raadella työmies
Arvi Vepsää, mutta sat viimeksimai­nittu
puukon pois.' Kun paikalle saa­pui
muitakin Ihmisiä, meni HaUikas
AH A A
S U O M E E N
KnrssiSaomen Harkloia
hakemaan kotoaan klrveeD. jolla Isks
raltUusvalvoJa Orundellia rintaan.
Hurjimus on pidätetty.
Verikosto kiAdlstetta lehmäia.
V>k- 13 p. vasten yöllä ampui Hatis-i&
rven Puujaan kylässä talollinen
Kustaa KimslBto kostcricsi naapurinsa
Aarre 'Suontaustan lehmää. Jonka
nylki Ja hautasi -sekä Uhat että na^
han maahan. K. qn vangittu.
Ohranan» idlrettä TomioD sendiiUIa
Ohraniat ovat Kuusiluodolla pidät­täneet
puuteollisuustyöväen ammatti­osaston
puheenjohtaja V. Keinäsen Ja
nuusUttuaan perinpohjaisesti hänen
kotinsa, vieneet oilehen cullimootto-rUla
Tornioon. Samat ohranat ovat
Röyttän työväentalon vahtimestari P.
Kaurasen luona pitäneet perinpohjai­sen
koUtarkastukaen, saamatta muuta
kelvollista kuin Kaurasen. Joka niini­kään
vietiin TomlQon. Ammattiosas­tojen
asiapapereita on nuuskittu. Suo4
malaista kansalaisvapautta.
Joukkotappelu Johanneksessa.
V.k. 11 p. vastaisena yönä syntyi
Johanneksen Kukkolan kylän sosdem)
yhdistyksen iltamista palaavien juo­puneiden
miesten kesken tappelu
jossa Eino Kolkrein-niminen mies löi
Armas Roinista tikarilla selkään
ja käteen. Roinisen kaverit Iskivät
kivellä Kolkreinia kasvoihin j a jätti­vät
hänet tunnottomana taw)elutan
tereelle. ' ,.
Canadan Dollarista
LShetyskutut:
400 lAhetvkalatil aUe t20.00. 60e UU
betykslsta «20.00-r-|49.99, 80e li>
betyksistft|60.00--f79.90 j» |L00 »
lahetykdstä |80;00—1100.00 t e ki
50e Jokaiselta seuraavalta alkavalta
sadalta doHarUta.
SihkSMmonalähetylMbti «va» tt-hetyaknlat
18.60 Ifihetykselti.
Suomaa rakaa ostotaa». 1
92.45. sadasta Smksta.
T e h kU lahetyluat 0M>tteeIla:
VAPAUS,
B M 69, S U D B U R Y » OalL
LmpapiUUejä myydaam^
Tiedustahta piUMatioUa,
Verinäyfdmä Sulstamidbb
PaperipöUcky mhjoi murtajim
kuoliaaksi
V.k. 12 p:nä klo 14 ajoissa putosi
Makslahdessa Stevedoring oy:n las­taamassa
olleessa rahtialus Ernst
Hugo Stinnesissä 2-metrInen paperi-pölli
ruumassa työskennelleen Koi­viston
Humaljoelta kotoisin olevan
Adolf Hietasen päähän, ruhjoen sen.
Viipurini sairaalaan vietäessä mies
kuolL
Mainitulla laivalla ovat kaikki olleet
viime kesäisiä lakonmurtajla. Yhtiö
ei näytä — lakon lopettamissoplmuk-sesta
huolimatta — ottavankaan työ­hön
lakossa Ollelta ammattitaitoisia
työläisiä. Työnjohtaja on yliinlelisesti
sanonut; "Ei sinua näkya^^t täällä
viime kesänä. Et pääse nytiälän töi
V.k. 10 p. löi taloUInen Ivan Kar­jalainen
Suistamon Lolmolassa talol­lista
Arssin Boljoa kivellä päähän,
mistä kostoksi Boljo asettui veljensä
kanssa väijymään karjalaista ja
hyökkäsi K : n ja'hänen mukanaan
olleen V. Plattoseh kimppuun. »3
löivät puukolla Plattosta selkään seJ
kä muihin osiin ruumista j a samoin
Karjalaista selkään ja käsivarteen.
Putikottajat on pidätetty.
Junamies mhjoatnniti kn<rilaal(sl.
VJc 12 p. jäi Maaskolan ratapihal­la
junamies Adam Halinen kahden
vaunun puskurien väliin murskautu­en
heti kuoliaaksi Vainaja on syn­tynyt
vuonna 1894, Ja jätti hän Jäl­keensä
vaimon sekä 3 alaikäistä lasta.
Vapaudelle ottavat rahaiAUtflnll
vastaan mySskin:
VAPAUS :
PORT ARTHUR B^ANCB
816 Bay Str«ei,^
Port Arthur,. Ontario
FAPAUS MONTREAL BRANCll
1196 St. Antoine 8t.,'. .
Montreal Qne^ II' .
AARO KtVINEir^
Kirkland Lake. Ont. "
JOHN yuoRi,
South Porcupine, Out. ^^'i^
^CHARLES HAAPANEN,
OBuuskanppa, Timmlns/ Ont.
JOHN WIRTA,
*67 Broadview Ave., Toronto, Oat.
DAVID HELIN,
eri paikkakunnilla Pohj.-OntarioM»
Mlesmnrha Savonlinnana.
Äskettäin syntyi Satrnillnnan latva-laiturissa
olevassa Susanna-nlmlseaA
asuntolotjassa tappelu, jossa Toivo
Sairanen iski puukolla Otto Fs^kSUi-sen
kuollaaksL Murhaaja, Joka oo
pidätetty, on 30-vuotias. Murhatta
c l i saman ikäinen^
Kobrien tuhotyöt Lappeena.
hin.
Oulun työväki pitää Ufami
. offcenfcslsfaän.
VJE. 13. p. on Oulussa ollut, suuri
työväenkokous. Jossa on käsitelty "pu­naisen
i^vän" tc^tahtumia ja yleistä
poliittista tilannetta. Yksimielisesti
Intettiin tiivistää työväen luokka-taistelurivejä
polilsimielivallah , ehkäi­semiseksi
Ja työväen kansalalsvapauk^
sien' puolustamiseksi sekä kaikkien
imperialististen sotien ehkäisemiseksi.
SOes «nnmtto Airfkkalassa,
Asikkalan Pulkkilan kylässä löydet­tiin
v.k. 8 j a 9 leivän välisenä yönä
kuulaa lävistämänä henkensä menet­tänyt
räätäli Antton Taitonen. Hä­nen
vi^essään oli puukko. Hänen
toverinsa,. Pentti Viitanen on pidätet­ty
ja tunnustaa hän aseensa lauen­neen
taskussa, kun olivat painiskel­leet.
•
Kolme poikastako hnkkmmt
Jo heinäkuim 29 p:nä oli Oulusta
lähtenyt leipuri Salppuron pojat Viljo
ia Yrjö sekä Mikko PirttilahU purjen-pahtuessa
jää materiaalisesti voimak-, tiraaan. K i i n poikia d ole kuulunut
kaampi elatusvelvolliseksi materiaali- takaisin, arvellaan heidän hukkuneen.
dellisuutena. Nainen saa samanlaises­ta
työnsiiorituksesta samanlaisen työ­palkan
kuin m i ^ Mutta avioeron t a -
V.k. 9 p. vastaisena yönä iski sa­lama
Lumivaaran Kesvalahdella ta­lollisen
Leo Tirrin kazjakartandra-tcennukseen
Ja poltti sen. Elävää ja
kuollutta irtaimistoa p ^ i myös.
Saamilta yookseasa.
Askettäta löydettiin Vuoksesta E n ­son
luona miehen j a toisesta paikasta
mädäntyneessä tlÖssa ollut naisen
rutnnis.
SnoJeHJacikokaet Ja nlmismlrbet
Salmin piirin nimismies
joka selvittäessään
Bertel
Karlsson. eräitä
suojeUiskuntalaisten telcemlä rikoksia.
Joutui joku aika ritten fascistipiinen
taholta raivokkaiden hyökkäysten
kohteeksi, on nyttemmin nimitetty
Käkisalmen j a Kaukolan piirin n i ­mismiehen
virlouuL Avoimeksi tul­lutta
Salmin nimismiehen virkaa on
väliaikaisesti määrätty hoitamaan l a ­kit,
ylioppilas Vilho Pasanen. ,
Kyfmäverfnen pafmenpoilm.
Muutamia päiviä sitten puri käär­me
Saimaan. kanavan Lietjärvellä
Tyynelän talon palmenpolkaa Eino
Paalasta käteen. Poika, joka on vas­ta
ll-vootias, leikkasi haavan y m i ^ -
riitä lihaksen pc^ j a esti siten myr­kyn
leviämis^ Nyt voi poikaii«k
verraten hyvin.
Kuluneen kesän aikana ovat koirat
raadelleet Lappeella jooJn 150 lamas­ta.
Näin suuri vahinko ybden pitä­jän
osalle kehoittaa ryhtymään tar­mokkaisiin
toimiin.
Sotilaat «aurJofteOeet" VUporitan.
VJc 13 p. puukotettiin 6otIIaltteii
keskeisessä tappelussa kahta kaarti­laista.
Raittiuden valvonta.
Räisälän pitäjän Kllsanlabdea kjr-ifistä
olevalle talolliselle VUho BOit-telukselle
on maaherra myfintinyt
oikeuden toimitta» kotlet8lntöj& k i d -
t<'Tflklrikqsten ^tpTv^no^ftoniliffkri BÄt»
sälän kumaa alueella 2 vnoden a i ­kana.
,
Mies tmrnaoMitimat SneJfaveM.
VJc 10 p:n& Jäi Suojärvellft Vlborg
Woodln laatikkotehtaalla Niilo Laoto-nen
koneen hammnsrattaisiin saaden •
pahoja ruhjevammoja. ^
Plrtokaappaas Vehkalahddla.
VJc takavarikoitiin VehkalahdeUa
lappeenrantalainen vuokra-auto, Joa-sa
oU spriitä 300 Utraa. Kuljettaja
Tääsi pakenemaan. Auton omistaa
lappeelainen Kääpä.
RyytavaDa
neljän huoneen kalusto seka hnor
neet voi vuokrata samasta p^atasta.i
16 Augusta Avenue,
Toronto, Ont.