Vapaus, February 12, 1921

              i
C^tpate mm. ^Mestca Msesken»
jr Salljttiyfisa, Oat, jo-
~. ja Isoantalaa.
^ VAPAUS (Ubeily)
TO© onlF «rgaa of Fiaoffih Worker8
in Canada, Publisbed in BnHmtf,
mt, evety Wedo€8iday and Satoiday.
MvörtiBins rates g0c m «d. ladi.
tamom cbarge for sin^e inse?tion
"m. Dlseoimt oa staadiag advsrtifid-mmt.
The Vapaus f 8 the best aArer
öfcjpg mediom axoong the Finniflb
PeopTe in Canada.
/ Ib^ 60e _
— Alb faätta Inrtaflffiotiilosfista 75c
*- Eoolenuodhnotttet $2.00 (mnis-to?
SrssyistS 58c kaitakin Ifaikd). ~
iSiblaQa> ja avioL iIfflot.,'aUD hinta
42.00. nimenmtratosihn. <niimten koin
avioliittoibnotasten fblm4ssa& $2.00
kerta. ~ Avineroibn. IftOO kerta (2
tetaa $8.0a - "
kerta.—Halataan n tieto-ja osMellmo*
takset $1.00 kerta (8 totm m )~
Soikista ihnotaksista, joista ei ole eo.
pimusta, talee rahan seurata mukana.
TILAUSHINNAT:
Canadassa $3.50 vuosikerta: $2.00
puoliv. ja $1.25 8 kk.
Yhdysvalloissa. $6J26 vuosik. $2.75
puoliv.ja$1.50 8kk..lkk.75e.
• Suomeen: $5.25 vuosik. ja $2.75 6
kuukautta.
Tilauksia, joita ei seuraa raha, ei
tulla lähettäma&n, paitfli asiamiesten
joilla on takaukset
Vapauden konttori ja toimitus on
Jodouin Block' E Z D St. East Kont­torin
ja toimituksen j ^ e l i n 1088.
Postiosote: Box 69, Sodhnry, On».
HENRY.PURO
toimittaja
J.V.MNNASTO
timeei^taja
Resistered at tlie Post Office De^
partmeni, 0*tai7a, as second class
matter.
Varhaisen nuorison kasva­tustyöhön
Me Amenkaa suomalaiset sosialis
tit olemme näihin asti sangen vähän
kiinnittäneet huomiota lasten ja var­haisen
nuorison kasvatusasiaan. Joi
e takin hajanaisia yrityksS on silloin
tällöin tehty, siellä täällä. On ikään­kuin
muodin vuoiksi pantu joskus toi-lasten
sununtaikouluja. Mutta
milään'yhtenäistä, perusteellista työ­tä
täsai isuhteessa el «leteJtty. Ja
mitkä ovat seuraukset ja näkyvä;
merkit. Amerikan suomalainen t3ni>
läisnuoriso on yhteiskunnallisessa tie-
' toisuudessaan ja yleisesi valistusta­sossaan
surkuteltavan alhaisella kan­nalla
— katnpoikain sivistystasolla.
On aivan onnetonta nähdä, etteivä'
Vanhojen sosSalistienkaan lapset omaa
Ituakaan luokkatuntieesta/ joko sitten
luokkatietoisuudestajharvoja poikkeuk
sia lukuunottamatta. Poikkeuksetta
mlemme heidän' halveksuvan vanhem
piensä henkisiä harrastuksia ja häpee
f ^:vän heitä siksi, «ttä nämä ovat sosia
listeja.
On sanomattakin selvää, että tällai
nen katupoika-, palloruuma-, base
pallo- ja tanssihaali-fiivistysasteella o
,leva nuoriso on oivaa lakonrikkori-,
pinkertoni- ja valk<^aartilaisväkeö,
(•i:':ioisi vallassaolijat värväävät armeijoii
Innsa taistelemaan järjestynyttä työ
väkeä Vastaan. Ja onko sitä sitten
käytetty tällaiseen? On. Monia ker<
toja.
Tämä kaikki johtuu siitä, että olem
me rikollisesti laiminlyöneet vanhai-sen
nuorison kasvatuksen. Me olemm^
^: ^rantaneet' porvariston kasvattaa kou
' , luissaan ja muisp Jaitoksissaan lap-
> ;>visenune ja nuorisomme itselleen. Ja
porvaristo pitää visun huolen siitä,
että heidän .kouluissaan myikytetääa
nuorison mieli jo lapsesta pitäen kaik
kea työväenliikettä ja sosialismia, vas
taan. Niimpä sanookin tunnettu ve
näläinen bolsheviikkiiteoreetildco Bu
' •cimin, että "porvaristo.'on kyennyt
'muodostamaan koululaitoksen valist\^
i välineestä kansan pimitysvälineeksi."
Ja kuuluisa saksalainen sosialisti
; ja vapauden marttyyri, jonka Saksan
: porvarit ja oikdstososiaiistit raaka­maisesti
murhauttivat. Kari Liebnecht
lausui: 'Kenen on nuoriso, sille^suluu
'tulevaisuus." Venäjän neuvostohallit,
: joka rakentaa uutta sosialistista yh-
>;:teisk!untaa. käsittää tämän totuuden.
"Siellä asetetaan lasten sekä aineelli-
-nen että henkinen hyvinvointi ensi ti­lalle.
Kaikki paras mitä Venäjällä
'löytyy annetaan lapsille. Siellä kas-
: ;vatetaan ihmistaimet heti varhabuu-dessa
kommunistiselle maailmankatso
mukselle.
On jo aikaiaeidän lAmerikan suoma
Iäistenkin pysähtyä tarkemmin miet­timään
kuinka tavattoman tärkeä sija
lasten ja nuorison kasvatuksella on
meidän liikkeessämme. Eikä tämä a-sia
parane yksin omaan teorisoimisel
law On ryhdyttävä käytännöllisiin toi
, menpiteisiin. On perustettava kaikki­alle
sosialistisia sunnuntai- ja kesä-
' kouluja lapsia ja varhaista nuorisoa
varten.. Näissä kouluissa on sääli-emättä
ki&ettävä whäisesta nuorisos
tamme se myrl^, mitä porvarilliset
. koulut heidän nuoreen aivostoonsa
iylvävät ja tilalle kylvettävä sosialis
tisia ihanteita ihanteita työväen­luokan
suuresta
teitten puolesta taistelijoita, j<»)ka ra
kcQtajia hei£tä on saatava. Porvaril
lisen saastan ja myrkytetyn kulttuu
rin sijalle on lastemme leihin idtutet
tava proletaarista kulttuuria.
Valitetaan usein että meillä on o-pettäjien
puute ja haetaan joitain yli
ihmisiä lastemme opettajiksi. Kaiten
kin asianlaita on siten, että meidän ei
olekaan erikoisesti haettava porvariin
sen valekulttuuni tuimelemia opetta*
jia. Meidän on yksinkertaisesti pan
tava lastemme opettajiksi keskuudes­tamme
so^alistisen tietoisuuden ja
Iu<Mataistelukokemiäcsen läpikäynei­tä
työläistovereitamme. Meidän on
nimittäin samalla kouluunnuttava it­se
opettajiksikin. Ja me löydämme
niitä kyllä keskuudestamme, tai ellem
me löydä, todistaa se mei(^ omaa
henkistä köyhyyttämme. Kuitenkin
kaikessa tapauksessa, niin kauan kuin
me haemme lastemme opettajia muu­alta
paitsi omasta keskuudestamme,
tulee opettajien puute jatkumaan.
Tolseltapuolen opettajien kykyjen
kehittämistä ja yhtenäistä suunnitel­manmukaista
luomistyötä kyllä kaiva
taan. Siinä suhteessa oUä! Yhdysval-'
tain ja Canadan S..S..Järjestöjea>i-meepanevain
komiteaan, ryhdyttävä
vuosittain toimeenpanemaan - muuta­mia
viikkoja kestäviä sunnuntai- ja ke,
säkoulu-opettajien kursseja, köfai myös
kin lähetettävä, näitten koulujen jär­jestämisessä
neuvomaan ja' opasta­maan
pa&allisia opettajavoimia. Sa­moin
olisi kehitettävä yhtei£iSnen ope-iussuunnitebna
ja; oloja sekä vaati­muksia
vastaavat oppSdrjat, joiden
johdolla ^^hemmänkin tottnneitten
pettäjäin työ kävisi paljon helpom
maksi ja tukksia tuottavakst
, Lasten Ja vashaisen nuorison kasva
tus on tärkrä ja laajakantoinen'tehtä'
vä, mutta ei kuitenkaan ylivoimainen,
jos vain eSihen Ikäydään taipeellisetia
vakavuudella ja yritteliäisyydellä.
^—^8—-:
Hyökkäystaktiikasta.
Maailman vallankumouksen proses­si,
tuo jättUäisraäinen historiallinen
murron jonka veroista ihmiset eivgi
ole vielä koskaan tunteneet, «m yhdis--
telmä mitä erilaisinunistä aineksista^
kehityksen vaiheista, teistä, taktii
koista^,» taistelumuodoista,; voimista^
jotka suorittavat kumouksen jne. On
itsestään ymmärrettävää, että erilai
sina ajankohtina, tämän prosessSii ke­hityksen
erilaisissa vaiheissa^ ^ prol
tariaatin eteen nousevat myöskin eri
laiset tehtävät ja, etupäässä erilaise
t^tillista laatua «ilevat tehtävät. Tär
mä ei ole erikoinen ominaDsuus vain
proletariaatin vallankumoukselle. —
Samaa 'aue näemme myöskin feodaa^
lisen järjestehnän. muuttumiskaudella
kapitalistiseksi järjestelmäksi. Rains-kan
vallankumous, joka Euroopan
mantereella vaivasi kapitalismin ke^
hitykselle perin pohjin jyrätyn tien;
köki myöskin sarjan vaiheita, sangen
paljon toisistaan ^roavia, mutta; joil­la
oli yksi ja sama yleismaaUraallis
historiallinen, yhteiskunnallinen luok
nerkitys. Tämä vallankumous ai
koi (jos tässä yleensä voi puhua "a-lusta"
ja "lopusta") v. 1789. Se
"päättyi" v. 1815 Napoleonin sotien
lopussa ja Napoleonin kukistuessa. Ne
jännesvuosisadan aikana vallahkU'
mous kävi läpi muutamia asteita, joi
ka kuvaavat porvariston käyttamfeä
erilaista taktiikkaa tilanomistajia vas
ta^an.
Porvaristo alotti kapinalla feodalis
mia vastaan. Se järjesti sitten dikta-tuurinsa
aatelistoa vastaan, säälimät­tä
antoi sille päihin, kaikin keinoin
taisteli salaliittoja,. vastavallankumo-mouksellisia
Icapfnoita vastaan jne
Tämän jälkeen aurasi mitä ankarim
man puolustuksen kausi ulkomaisia
taantumuksellisia vihollisia vastaani
nk. monarkistien, "pyhää liittoa" vas^
taan^ jolle ei ensinkään ollut mieleen
aateliston "loukkaus" ja kuninkaalr
listen mestausv Maassa, kuten aina
kieltämättömäsU on asian laita kansaf
laissodan aikakaudella, tuotantoproses
si oli häiriintynyt, kaikkialla vallitsi
hävitys, kurjuus^ raha-asiat joutuivat
hirvittävän sekasorron tilaan, keinot­telu
rehoitti, huolunatta kaikista pak
kotoimenpiteistä — ja kaiken tämän
kärjisti, saarto ja luokkasota ulkomai­sia
vastavallankumouksellisia valtioi*
a vastaan.
Porvariston (kokonaisuudessaan)
tarmo voitti nämä esteet, ja lujitettu
aan armeijan, joka' kulki vallankumo­uksellisen
"Marseljeesin" kaikuessa,
torvaristo siirtyi puolustuksesta hyok
' iSykseen vihollisiaan vastaan. Alkoi
uusi ajanjakso, vallankumoussotien
kausi, mitkä objektiivisesti vapautti
vat Europan maaorjuudesta. Jokav
nen vähänkin sivistynyt ihminen tie­tysti
tietää, että tanakkana tapahtui
vallan vaihtuminen, että pikkuporva­riston
(jakobiinien) tilalle nousi vaU
;aan suurporvaristo, mutta - i vihdoin
'Napoleonin sotilasporvarillmen dikta­tuuri/
Mutta aivan samoin on kaikille
tunnettua, että Napoleonin ,valta ver­rattuna
Europan monarkisteihin, oli
vailankumouksellista. Jo «Heinrich
leine mainiosti oivalsi 'Napoleonin
sotien suuren historiallisen merkityk­sen
ja vapauttavan luonteen^ Ne <mur
sivat maaorjuuden Europassa. Tieten
cin, verratiuna sosialismiin ja prole­tariaattiin,
tämä oli vastavallanknmo
vapautustaistelusta, [yteeiijnen valta. Mutta silloin ei oi­vat
harkitse yksinkertaisestL Poolan^
, «nöKJsta-työntasavallasta, joitten ihan lut puhetta sosialismin totenttamiscs- bo porvariston, voidöksean •^dimilfr
ta, vaas bSk^iis^mSa voitolta feoäas^
iisen maaorjuuiien UiWa kasit*
t ^ t t ö m ä t padfiEtit |a miaäpssiä»^
tit (Jauresln kaltaiset) valittaa silr<
tymiEtä puolu^^äceesta hyW.^issmii
nähden siinä essTO vallankomeoko^
aatteiden "psrikedon**. Handlaistea
tulee käsittää tällalsm^miaQtilm tol­kuttomuus.
Sdlä m^oh m^&Mmsa
kuin vallankumookseilisten armeljain
pistimet, jotka mursivat dlloin läpeen
sä mädänneen Europan feodaJiam
maaorjnoden kuoren. V i a l t a ilme­ni
tässä uuden syntyvän k^itaSstto
yhteiätunaan kätilönä, ^a "vaJttoval.
taksi konstituoituneen" porvariston
siirtyminen puDlustuksesta byökkäyk*,
seen,,Ilmaisi juuri vallankumoskseUis
ten vohnain kasvua.
Tällainen oli asiantila jonkuo ver­ran
yli sata vuotta takaperin.
Nyt.kyi^tään, onko/> sallittavaa ja
onko-imahdollista tällainen asiaintila
proletaarisen diktatuurin aikana.
Eräitä ammentaa'! tällainen)>'ka-vala"
ky^mys:eM tämä ole porvam
ton taktukkaa?: TätälSn ^ (porva­risto.
Miten saattaisi tätä'tehdä pro*
iletariaatti?
Tallonen perustelu on selvästi ke
paamaton. Enemmänkin, se:on,lä^)een'
sä opportunistista ja •— suokaa ' an-"
teeksi herrat pasifistit suorastaan
typerää. Jo aikoja sitten'proletan
aatin vallankumoustaktiikkBa vastaan
esitettiin tällaisia perusteluja: "Kap
na"? — "Amnahda jumala! N^n
teki porvaristo". — ^Barrikaadeja^
ko?" - "Varjele Jomala! • NäinMn
taisteli porvaristo. Fvoletariaatä
muodostaa enemmistön. Se d tarvit*
se tällaisia juhnia kdnoja." "Dik­tatuuriko?;
Terroriako?'»'—•""Timä
myöskin porvarillista." Näin ovat pu
huneet, puhuvat ja tulevat ^ina puhu­maan
kaikki sovittelijat. Vallankumo­uksellisille
proletaareille ei.ole tärkeä
tä muoto, vaan asian htokäcäydin: 4a
on itsestään selvää, etfö.potyarilljsen
ja proletaarisen "paisttmisen'V {lorvo-rillisen
ja proletaarisen '^laajentum'
sen" välillä on täsmälleen samaeroa-r
vaisuus,rkuin porvariston ja proleta'
riaatin, kapitalismin ja kommunismin
välillä. Ken ei tätä eroovaisuutta ka
sitä, se ei käsitä suoraan sanoen mi­tään,
se on toivoton, hänet voi pelasr
taa vahi hauta. '
Kansainvälinen porvaristo tietenkin
on perin mieltynyt siihen, että ptole
tariaatin d&tatuun «1 laajentaisi alu
eeilista alaansa. Porvaristo harkitsee
kerrassaan hyvin: "Jos jossakm maas
£a on sattunut sellainen onnettomuus,
että tyiöläiset.ovat ott&ni^:'käsimsi
vallan, niin istukoot he ttiaassaan ku
ten korkatussa pullossa^- Istukoot; ja
älkööt liikkukb-.pitemmälle.' -
Porvariston ikannait^ on ' tällainen
harkitseminen ymmärrettävää.": Mijt
ta; että henkilöV joka,kutsuu* itseään
"sosialisiiksi"i'periaatteessa esiintyy
proletaarista !'laaj<mtumista" vastaan,;
niin silloin on selvää;'että Iän on lä
peensä vielä porvaH, eikä vallankU'
niouksellinen proletäturl: '
Aivan imelää ja: järjetöntä on
sun. seuraavaa tapainen perustelu
"Pistin ei kelpaa sellaisille hennoille
asioille ^uin^on sosialismin ylevä aa­te."
Tämä on porvansvapaamielisten
laulujen säveltä. Mutta, eikö kapina
nojaudu 'pistimiin" ? Eikö kansalais
sotaa käydä niinikääti. "pistimien"- a-vulla?
Hento kommunismi kelpaa sa
lonkeihin, missä ihmiset layerteleyat,
Se ei kelpaa ankaraan elämästä-jrkuo
lemosta, käytäyäan,*kan»i>paiiuun, mi».,
sä ihmiset taistäe|vat'ja1iaatuvat a-siansa
puolesta. TäriÄ «a — julmaa
ja ankaraa elämää. Muttei se on to-'
tTellisuutta ja yJftvien aatteiden'tote-^
uttamista, eikä niiden platoonista huo
kailemista.
Kf>mmunistises3a Manifestissa on
lai^suttii, että proletariaatilla^ on voi­tettavana
koko • moihna.' MiteiM?
Vallankumouksen >-kauttako >- niin
muodoin ?äs myoddn .Vpistimillä",
proletariaatti jossain maassa «n ottar
nut vallan lasiinsa ja «n/kyllin voi
makas hyökätäkseenporvorillisia val­tioita*
vastaan, merkits^-scr että val-ankUnMUksellfaten^
voinv^ion^suviri, ^
ärjestynei6yy3.oivhyvä,>voiton menes
tymisen mah^lollisttv^det-ovat-eauret.
Tämän täytyy-ollajpelflittayaa porva^
ristolle. Sen täjnkyy.olla riemua tuot-tavaa
proletaarille. Ja samalla, kaik
cien maiden proletariaatille» sen ohel-a
myös sunä kapitalistisessa maassa,
onka kimppuun pwil«taaritasavallan
vallänkumousannciia -tekee hyökkä]^
sensä.
Tässä .nousee uusia . "perusteluja''
tällaisen takti&an .mahdollisuutta^
taan jo voittaneen mailma?! proletari­aatin
osan tahcdta. "Sekaantuminen"
ei ole pysyväistäv!. "Keinot*oisesU'
uqtu/,vaan ei ''«UniaMisesti syntynyt"
NeuvosU^yaltä d kd ^mih»»-
köaiu ^Sellainen v4ta onkokoonkyhät
ty lait(xs, jne.
Ennen kaikkea teenuneltseUemme
seUäiscn 'kysyinyksen: niiksikä porya.
risto,**fid£aantaa'^ ?i^iin;^osioihto ja
voittaa siitä? ' Tokko te huomaatte
ainoankaan vaikkapa vaan Puolankin
porvariston, olevan niin tyhmän, että
se protesteeraisi K a a ^ jtai Englan­nin
avusta? Tokkopa te huomaatte
ainoankaan vaikkapa vain Uiäcarii^
»orvariston protesteeraavan tällaista
avua saantia vastaan? Tietysti «tte.
^orvarit ovat toimen ihmiäiä; He ei-mii"
mda mtm vallwa1tamoito^
ja piffial&lsti^ täsrtyM toUa teuseen
hm omaMr HiBvssioio: ee<&eiiä
ksja, isSsakozeiti^. kaasoja ^ j^^t^
taistdtm pnMma&Ua ameijolta m
taan. v.-
Porvaristo ön viim. Mutta eräät
eoäalistlpaslfistit tyhmiä.. Tässä ea-tdn^
mnettomims. Täs^oo —spiUi*
im^nxb^t Jonkd erdttavatvast^uo
tamat t y ä ^ n piirit., Hmä virh^ täjr
tyy saada hävitetyksi Soäfalipasifis»
tisen, oleellis^oilsija iitteaivanhen-gian
täytyyix^iida^^ttiliotnksi^' d^oäta
sen avulla työväeidu<te ei kykene
saamaea voittoa^' iSm ^kysisa 'por­varisto
mainfostiimtiaatoaea tois­taan,
eikä baBnnd(sa ottaa vastaan
tätä apua, niia miteiää sittoi kaasaia
välinen proletariaatti saattaisi Ideltäy
tyä keskinäisestä avunannosta ja to­verillisesta
sekaantumisesta kuin ky­symyksessä
ovat soaifllisniyn edut ja
sen voitto?/ > Saattaa' tietenkin siiaä
tai sihiä^t^pai&sessa olettaa,,
kääntämisen ^ka, ei, ole'vielä tulhit^
että sUien vielä i6le'^voimia"'''ji»e.
Mutta d fom eidttSä^^t<eriaaWl«f?ifl
mIeteöBJ®. T :
foiselta puolea, koa kerraa "sekaan
/tuminea? j» oa aQraaut (oa alkanut
ulkonainen "Notvostoimiaen^X kosa-
Imuniset puolueet ovat velvolliöet sitä
tokemaaa l^ailDella tarmollaan. Maa­ten
syntyy, suoianäiaea. kavallds ja
karkulaisuus vartiopaikoilta. Itse ad
^ssa, eikö olisi kavaUusta puolueea ta-
;hoJta olla tukemaUa kapinaliikettä
^äomaa.vastaaa, i n M on mahdoton
ta välttää tai mil^. jo oa alkanut?
Aivan samoin on punaisen interventsi
on (väliintuloa) laita. Sitä ön tuet­tava
kukin keinoin. Ja se, k ^ tahtoo
QU^ kommunisti tai lukeutua-heihin,
m^tta protesteeraa tällaista avunan­toa
vastaaa, hää «iole kaasainvällnäi
vallankomousmies, vaan nationalisti^
nen opportunisti, totta kyllä, jonkun
verran "lievempää'^ laatua.
Nationalististen mielialojen uudel­leen
arvioiminen työväräluokan kes­kuudessa
on samaa htiia m^lu opportu
his)tienf keskuudessa ennenaikaisesta
vJlänkumoukselUsesto kapinasta;'^
tentkin^ kypsiymättömyyden 'täpat^sia
saattaa-löytyä^'- Mutt^'8i}ldiääii''ovat
piiolue^ velvollisia sdittäMääs'^^*
äatteellisenkantansa, uida vastea^vir-,
taa, eilä porvarillisi^abovinisnua ja
piMcuporvarilliseä poliittisten rihka-tnälkaupustelijain
«yanayedös^...
Me olemme asettaneet kysymyksen
an^mmäii tai vähemin^ abstri|kUs^^^
ti., Mutta.meiUe,onii!lySS».että esille
nostetut Iqrsymykaafe ;muuttuyat teo­reettisista
käytännöllisiksii.- Me eläm­me
murroskautta,^ proletaarisen-puphis
tuksen ja proletaarisea hyökkäyksen
rajalla kai>italismin linnoituksia» vasc
taan. ~Ellei.tänään^ aiin huomenna,
kysymys käy läivän.^ kysymykseksL
Jokaisieilla tulee olla pnAleenil teoreet
tisesti selvillä ja: täysin käsitettynä.,
Vallankumoos.saattaa!'Voittaa- vaan
rriailmanvallankumoi&sena. Me olem
me toistaneet tämän tahaiisia kertoja.'
Siksipä mahdollisuus jonduttaark^pi?.
tälismin vararikkoa^mulssf 1^
on; vallankumouksellinen ..välttämättö^^
myys. Joukot, jotka ovat taistelusta
väsyneet, tulevat vuuvutetuiksi ,t«han-nestikiduttavamminjos,
koko prosessi
pitkistyy.' Me ätästämine vaimiam
me jos i^meälia on jnahd<rflisauSr(mikä
ei ,tiet6i)kääni^^n&- ole :mahdolli^
porvarillisen järjestelmän iahoon ra­kennukseen
syöstä aseelUsen proleta;
riaatin aktatuurin teräksinea^aiuurin
särkijän. — N. Bucharin .
Kun jdknisilla: eifAe muuta
tekeipäBstä ~ niin oksien
tdevHtvvalheitsj... l
SM PAIKAN
Lookkatietoiara sosialistinen mies
tai sainen, joka omaa hyvän suomen'
yelenr ja kj^sme soomentämasneng'
lanninkielestä <hyvä jos muistakin
kielistä) sekä msa. y l e ^ edelly-tyk^
ja innostusta harjaantua sosia­listien
saaomalehti^öhön, saa pai'
kan VäpaiisJehdessä' toimitusapiM'
c2 täy^myt toiulua.Cana-
.«atai IV^svaltain S. S. Järjestöön
tai ^nkun muun maan vastaavaan s»
sialistqiuohieeseen vähintään vuo-deaajaa.
H^onidtset todistuksineen, suosi,
toksineen ja pajMcavaStimuksineen on
^hetettävä^i^^den toinuttajalle en­nen
maäliisk. 25 päivää allabievallä o-sotteeila.
Lopullisen valinnan tekee S.
S. Järjestön Toimeenpaneva Komitiea.
Touneen on astuttava-huhtikuun
p, tai ^'imeisiään ennen toukoko 11^-
Vää.^
H. PURO,
Äa; 69, . Sudbury, On;
Viime s^&oina ovat .ulkomaan, sano­malehdet
:ryhtyneet valheell^ten ^säh
cösaa<;miens& avuUa ^ikeafuvsotaretr
teea Neuvosto-Venä^ vastaan,:'jon
ka; hyölÄäyssuttnnitelmien vuoksi ne
yövät hätfirumpua. .^Jos o^ialimnie
porvuilehtien tar^itsyjkirjottaa tä­män
johdoste toveri Steklöv^ olisi mei
däa bolshevikiea a&omuksena jonakhi
levänä: hyöil^tä naapurimaittemme
dfflippaun. valloittaa Grusia, Latvia,
Puolt^ Bumani& ja Viro. cMutta^^^
emme vielä tyy:tyi«.r Böl^viki^tar
toituksena «n tunkeutua K e ^ ^ ^ r
aai^ ^ ;koho.fctaas^;t^9nWt^^^
punainen U p p i L . - • -
Vihbllistenun^- t M ^ . k a i ^ } ^ per.
oittaa naapumiamn^^^ Jäi^otfos^
sotaan Nettvostory<mäja4^.i.
'oistäiseksi totean\aie ."tyjily^lipellä
sen^että ;he^^ jl^pt^^
co^ni^^ittMiM^^
iliinl^rna jpuo^a^kijm
aiset jei ;^^aj|s^
t a u t t t i ^ i ^^
vittämihi huhuihin kovm ej
tscvalla. Ovati» muoAaa^ aaa]
Itak^ Mhehtineet peruuttamaaakin
bolsbevdkien hyöSiMysaikdta.'
Siitä huolunatta jatkavat nuo sala­peräiset
voimat toindntaansa. Ne tah
ovat pälastaa renaanraltiot meidän
taholtamme ul&aavasta ."vaarasta".
Vastoin ^inainittajen/' valtojen omaa
na? Mistä lähtevät kaikki nuo vai
heelliset j a hälyyttäyät tiedot? Täs
tä on epäilemättä kysymys venäläis
ten oikeistolaisten juomstä Neuvosto-
Venäjp Yritetään estää
bolshevikienalkama taloudellinen ra­kennustyö,
^tehdään heille kaikenlaisia
esteitä ja: täss^ saadaan tietenkin te^
hokast^ apua niuiden maiden oikeisto­laisilta.
Kaikkien hälyyttävien tietojen le­vittäjinä
ovat näkymättömät ranskar
laiset provokaattorit Venäläisten >oi-kdstolaisten.
avustamisesta ei' juuri
voi eiisi kädessä epäillä muuta kuin
Hanskaa hallitusta. SUlä tämä halli
tus el^uinkaan^^s^^ vihamielistä käy
töstään iNeuvostorVenäjää; .vastaan
Ransialain^ risteilijä vei Batiunin
satama^ rneuyoetohallitukseJle luovu
tettays^ injääiätyn laivan. Banska
ylläpitää ja harjoittaa Wrang^l,in jouk
kojea taiteita. ,Pilsudski määrätään
matlrastan^ Pariisiin, muttä länen
on tuskin osottaa sie
lä ystävällistä mielialaansa "Neuvos^
tovahaa^ix^itaan;
I^ttoutuneitteh - impoialistien tar-botnksena
od aikaansaada yleinen kiih
tymys bolshev&eja vastaan ja käyttää
<^rtetttiaak^ ai-
^Mnsa^ N e ^ ^ vastean. Kar-^
huh tapana'on ärjyä-' enneiikuin
hyökkää lehmän kimppuun. Reuna­valtiot
on tietenkin sopivalla tavalla
vaimistettaya. Wjxuigelin vielä pysty
edustamaan "venäläisyyden vaati
muksia", vastusti Ranska:; reunaval-tioitten
itsenäisyyden',tunnustamista,
Wrangeli^ luopuessa Krimistä
ja jKoii^tantinopoiista muuttui Ransr
kan kratäjie^ Se oli hytiiat
vian ja^Virbn itsenäisyyden puolella.
on myösldn se, että s^^^
y^lanktmoiikselli^ on
olijat vastayaUai^^ par-ha^
tä-aptueita taistelussa Neuvosto-
V^jää vastaan, on nyt ruvennut käh
nattamaan "k^anvaltais^ reuna­valtioita.
EsimerUld vaUcuttaa.
Toiseltepuolen ei Neuvosto-Venäjän
sisäinen tUa anna vähääkään aihetta
QMiseen ldilwitu]^ Viimeinen nea
vostokokous pii «simainen, jolla ei oi
lut nutäan>^'^£otäis^ Idmaa. Oltiin
sitä mi^ltäi että sota on nyt vihdoin
kin j S ä t ^ y t (ainakin mikM^ se riip­puu
työkansan^t^^ Kokous o-misti
.koko harrastuksensa rauhalli­sen
lakennustyön elvyttämiseen. Te:
kipä # v i ^ eneinmän^^^
a s e ^ osan anneija^
Ie.; ^ c f t d ^ ^ l ^ ^ on nyky­ään
.jo.,^liaimt.^^'M että
rauhankannatte ^irtymisen yhteydes-
^ tapahtuneet joxd^ ovat
ftntaneeti.valeldelijö^le ve myllyyn.
Sillä-myllyjä oa ipaljon ja vettä vä­hää.
...Mutte maailmaa kansat ja etea
kin rajas^tujen.työräestö huomaavat
huhujen mielettömyyden ja vaiheeUi'
suuden. |(e tietävät, että Neuvosto-haiiitv^
c^a ja Venäjän ^akoili^eel
la: ksosalia: ei voi olla mitään h>yök-täyssuunpkelmaa.!
Mutta joitdn mui
ta, joille m e i i ^ rauhallinen rakennus
Juomme on kauhistus. Ne' ovat Cal-Öet^
Pariisän kffla^unaidiea kukis^
tajan ^Uceläiset, ne ovat eri miutten
sotilaspuplUeet ja meidän västavallan
kumoukselJistemme^^^^^^ piile-
.^;fääI^)öks^ heidän
yrityk^nsäo rM««;;. ja häiritä
Neuvpsto-Vcifijän taiöuddlista uudis
tustyötä ovat tuomitat epätmnistu-maan.
Ei\Ät edes naapurimaittemme
por^Biflliset ptiolacct, jotka,senlStän
pdijaltäaji ovat samaa maata muit-eh
porvarien kanssa, usko näidm mie
ettnmiin kdffiiatöihln.'
)lfddäa.täytyy psdjastaa ja panna
iSpi^ipaalnua auo kunniattomat seka
sorron hankkijat ja kansamväliset
ranhätthäiritsi^ jotka kuten ^oyd
tahtoa.: iSdvaä on,' etteh?ät auo"pe-astajat^.'
suii&aaa katso XQunavaJ[tioit
ten etuja. ReilE «Ui omia likaisia tar
.koitoksia^',,;... „
Ket^ (»at sitte kaiken ^mSa taka* käsika. — J. Stdckiv.
George sanoo^ jutdsevat haBd maalK
Toki |»k)öUyB sietävät ämiSrit kä-dek^
ja kaikkialla värittävät uusien
sotien
^vosto^Venäjä tulee raivaamaan
JkaibM vakhtdlfat tieltään ja käy-
InSanj vttovasti luuhalliseen iySbaa
s25 - Ganadan Dollarista
LAHETYSSULLT OVAT SEUBAAVAT.
40c lähetyksistä alle $30.00; 50c. lähetyksistä^ $30.0a~$40.00;
60c lätetSfö ?4Ö.O(M§0.00; 76c lähetyksistä $60.00-$100.00. Yli
$100.00 25c. jokaiselta all^alta sadalta lisää.
Raharälityksemme No. 1 aina 40övat' Suomessät maksetut rahojen
vastaanottajille, niistä vömeisetvk. 15 p.
VAPAUS, • -
Box 69, Sudbury, Ont.
Torontossa ottaa rahavälityksiä vastaan tov. A, T. Hill, 214 Adelaide
St West.
Kuten olette Vapaudesta nähneet,
on B. CV Federationifit huonossa ta­loudellisessa
asemassa. Kun Federa-tioniti
on melkeinpä ainoa kunnolli­nen
sanomalehti koko Caadassa, olisi
sumalaitsekiri sitä tilauksilla ja lah­joilla
kannatettava.
Meillä on myytävänä Federationis-tin
yhden vuosikerran tilauskortteja,
'hinta $2.50 ja puolen vuodien
kortteja $1.50. Välitämme tila­ukset
ilman prosenttia emmekä siis
voi asimiehillekään antaa prosent­tia.
,
Tilauskorttien lisäksi oh meillä ?1.:
OO, $2.00 ja $5.00 kortteja, joita voim
me antaa niille jotka lahjottavat Fe-lerationistin
ayustusraihastoon
Odotamme toverit toimintaanne yi-,
läolevassa asiassa.
Tov.
Box 69,
V A P A U S ,
Sudbury, Out.
JÄRJESTÖN ASIOITA
TILITYS
SyOjVIEN PUNAORPOJEN AVUSTAMISEKSI KERÄTYISTÄ VAROISTA
Tähän meimessä on keräyslistoilla ja iltamien kautta tarkotukseen koot­tuja
varoja tilitetty toimeenpanevalle komitealle seuraavasti:
Rahastoon siirto v. .1920 ....„...._..., .„„.:.. ....„:.
Greighton Mine S.S. Osasto, K. V. Kosken kautta
Colemanin S;S. Osasto, A; Koiviston kautta ...„...;.._'...„..:............
MUe 229 A.C.R., M. Jaakkolan kautta ..:
Schreiberin SS. Osasto, L. .Halosen kautta
Levackin SS. Osasto, K. Anttilan kautta
MondinSS. Osasto, K. Kuukkosen kautta >
Iröquis Falls, Frans Mäkelän kautta
Laken, B.C. SS. Osasto, M. Karlsonin kautta
Nummolan SS. Osasto, Mike Salon kautta .
North Staren SS. Osasto, A. Wainen kautta .„:..._...:....
Naime "Center, Tom Kopran kautta :
Sointulan SiS. Osasto, K. Savolan kautta
Timminsin SS. Osasto, A. Haalajan kautta
Nidcelton, Ont., Sam Luoman kautta
Salmon Armin SS, Osasto JoJm Huhtalan kautta/:
Salmon Armin SS. Osiisto, Mrs S. Mäen kautta .....
St Catherines SS. Osasto, R. Laurilan kautta
Millarin S. Osasto, A. Raivion kautta ..v..........
Sault Ste 'Marien SS. Osasto, V. Varmasen kautta .„............:.:......—.
Fort Francesin SS; Osasto, I. Kataisen kautta
J, Wicklundin Camp, ACR., Riku Annalan kautta „
Port Moodyn SS. Osasto, E. Lehmannin kautta ..........
Grean Valleyn SS. Osasto, Charles Raunion kautta ....
Pottsvillen SS. Osasto, M. Wesan kautta .__.„.,:...:...........
Ladysmith, B.C., O. Salosen kautta
—TT-:•
Sudburyn SS, Osasto, A. Männistön kautta
Fort Williamin SSi Osasto, E. Kuuselan kautta ........*
Gopper Gliffin SS. Osasto, J. Seppälän kautta „_....„.„„
Chase: Kiverin Toveruus Seuralta .
Quibellin SS. Osasto, Lauri Hakolan kautta
Thorhildm SS. Osasto, J. W. Pasasen kautta
Sointulan ^'Myr^" ..:.„......:..„„..._..„..
South Porcupinen SS. Osasto, Verner Bascon kautta
Cobaitin SS. Osasto
Nipigon SS. Osasto, V. Niemen kautta
Finlandin SS. Osasto, Tobias Hillin kautta
Vermillion Kiverin SS. Osasto, H. Simosen kautta
Toronton SS. Osasto, J. Latvan k a u t t a . . . . •
EckvillenSS. Osasto, F. Nikkolan kautta .......„.,__
Lake Cateaun SS. Osasto, E. Westin kautta
Bowien SS. Osasto, J.,A Laition kautta _..
Nolalun SS. Osasto, Nick Pellon kautta
Mile 154, ACR., Tom Holmin kautto . . . . _ . . . . . . ' . _ „ „ . . . . _ _ _ _ 1 : . : . . . . .
Lapin SS. Osasto, Chas. Kaupin Eiutta _...„... '. '
Sicamousin SS. Osasto, F. Rantasalon kautta ....
Vancouverin Finnish Soc., E; Mannerin kautta ....
Cateau Halin SS. Osasto,
Kivikosken SS. Osasto, J. Rissasen kautta —
Port.Arthurin SS. Osasto, I. Seppälän kautta .........
Yhteensä
103.15
27.05
47.75
47.qa
27.20
8.75
9,75
51.00
3.25
37.5i)
6.00
27.55
78.00
133.65
30.00
3.73
13,10
18.80
26.60,
15^.25
40.25
53.00
37.00
138.00
38.05
..... 106.18
..... 43.25
27.75
..... -24,90
..... 274.00
...... 10.50
21.15
.... 89.35
..... I27.9il
„.... 99.00
147.00
. 34.41
50
. 174.90
18.85
. 25.15
. 13.25
.. 37.50
2.00
20.09
. . . 16.80
19.50
. „ 10.^5
66.85
V 67.00
$2634.82
Tilitystä jatketaan sitä mukaa kuin
ihetyksiä saapuu. Joiltakin paikka-
[unnilta on tilitys tehty useammassa
erässä, erihenkflöirfen kautvi», joten
osastoja ja tovereita pyydetään tar];
' amaan tSlitys huolellisesti ja jos on
jotakin muistuttamista sen suhteen
niin toivomme teidän ihnottavan siitä
tonneenpanevaUe komitealle allaoleval
la osotteella.
Kiittäen lal^jottajiä samoin kum
keräyksen toimittajiakin, kiiruhdajn-me
ilmottamaari, että kertyneistä ^'3'
Toista on jo lähetetty Sucm.Sos. T}'^
väenpuolueen kautta jaettavaksi li3"
dänalaisille Suomessa tuhat viisisataa
dollaria ($1,500.000).
Rahalähelyksien ohella on myöskm
lähetetty eri paikkakunnilta jonkoo
verran vaatteita ja kenkiä.