Vapaus, January 18, 1929

              Il >
m
1 W
Perjantaina, tammik. 18 p;nä-—Friday, Jan, 18 No. 15 —1929
VAPAUS -r
TAABA.
T O m i T T A J A T s
B. A. TENHUirejr. B. PEHKONEN. M. POHJAKSALO.
VATAVb ILii^nr) ,
«AMMilto: 1 rfk. «tiJOO 6 kk. tSSO. » kk. tt« U l fck- « - « • . -
OMOTniHIXNAT VAPAUDESSA:
tU» kott, «r09 fciicfi k x t u .
Jo. «mol» - to,f«-««-. unoH^ liikk^'»»»
jo. « r . « » » ^ g , . , V, KANNASTO. mkk.«ih«m*-
Osttustoiminta ja tySväenluke
Osuustoiminnallinen liike luoki­tellaan
tavallisesti kahteen pääryh­mään
— tuottajain osuustoimintaan
ja kulutlajain osuustoirainlaan. Ca­nadan
farmarien viljanmyynti-osuus-kunnat
kuuluvat tavallaan ensin­mainittuun
ryhmään. Ne ovat vii­meisen
kymmenen vuoden kuluessa
kasvaneet ja vaurastuneet tavatto­massa
mittakaavassa, Samalla ne
ovat muodostuneet täysin por\'aril-lisiksi
liikelaitoksiksi, jotka ovat
raiJtei tykkänään syrjäyttäneet vähä­väkisten
farmarien luokkaedut ja
joissa on jäseninä suurrahamiehiä
aina Walesin prinsistä alkaen.
Kulultajaih osuustoiminnallista
liikettä on Canadassa myös jonkun-verran
olemassa. Varsinkin suomea
puhuvain työläisien keskuudessa on
se viime vuosina edistynyt harppa-askelin.
Sointulassa on suomalaisil­la
ollut osuuskauppa jo Vuosikau­sia;
se on Vakavaraisella, edistyvällä
pohjalla. Port Arthurin ja Fort
Williarain alueilla on työväen osuus­toiminta,
ajaudtittuaan siellä kariin
Työkansa vainajaa kera toistakym­mentä
vuotta sitten, jälleen nostanut
päätänsä ja kulkee eteenpäin: var.
moin askelin. Kaikkein nopeinta
edistystä on kuitenkin osottanut
Tinmiinsin työläisten osuuskauppa,
minkä Hikey^^to viime vuonna nou­si
puolen mi^^^ nur­kille
ja millä ori, Timminsissäsi-^
jaitsevim pääliikkeen ohella, haara-kauppa
SoiÄb Pbrcupineasa ja Kirk-lana
Lakella. Vähä yli kaksi vuot-ta
kestäneen toimintakautensa ku­luessa
on Tjmminsiri työläisten
osuuskauppa ollut yhtenä pääteki­jänä
siihen» että Hollingerin nul-joonäkorporatsionin
täytyi sulkea
kauppansa Timminsissä.
Työväen psuustoiminnallinen lii­ke
ei ole suoranaista luokkataistelu-liikettä.
Se pyrkii hankkimaan ku­luttajille
parempaa! tayaräa ja hal­vemmalla
kuin mitä yksityiset kaup­piaat
hankkivat. Paremman tavaran
hankkimisen tekee mahdolliseksi
tarpeettomien välikäsien ja suurten
liikevoittojen poistaminen. Työväen
osuustoiminnallisten liikkeiden tu­lee
ehdottomasti kulkea sopusoin­nussa
,työv5en varsinaisten taistelu-järjestöjen
kanssa ja tukea niitä.
Niinpä tiedämmekin esim, Sointu-
Jan osuuskaupan olleen varsin suu­rena
tekijänä Sointulan työväen lai­nakirjaston
kehittämisessä ja rahas­tamisessa-
Samaten ovat monet pie­nemmät
ja suuremmat osuusliikkeet
tukeneet rahallisesti, ja muuten, työ­väen
lakkotaisteluita, auttaneet työt­tömiä
j.n.e. Nämä seikat selvästi
osottävat, että osuustoiminnallineri
liike on varsin suuresta merkityk­sestä
järjestyneille työläisille.
Käytännöllisenä, jokapäiväisen
elämän tarpeita tyydyttävänä laitok­sena
on työväen osuusliikkeillä vie­lä
muuan varsin suuri merkitys. Se
saattaa osalliseksi järjestetystä toi­minnasta
suuren määrän semmoisia
työläisiä ja pikku farmareita, jotka
eivät muuten osallistu varsinaisiin
taifitelujärjestöihin. Se on siis erään­lainen
yhteisen rintaman koneisto.
Juuri tässä ymmärryksessä on osuus­toiminnallisella
liikkeellä suuren­moinen
merkitys semmoisilla syrjä­seuduilla
kuin riiitä ovat pohjois- ja
keski-Ontarion kaivoskämpiköt. Juu­ri
näiden seutujen työväenjärjestöil­le
on välttämätöntä, että ne antavat
tliyden huomion Qsuustoiminnalli-selle
liikkeelle. Tässä suhteessa
saatetaan pohjois-Ontarion toverei­ta
pitää ikäänkuin uranuurtajina.
Keski-Ohtarion työläisten ja pikku
farmarien tulee seurata pphjois-On-tarioii
toverien esimerkkiä. Keskel}^
taantumuksen voii^ain hurjaa hyök­käystä
tulee keski-Ontarion työläis­ten
ja pikkii farmarien viivyttele­mättä
ryhtyä systemaattisiin toimen
piiteihin osuuskaupan perustamiseksi
Sudburyyn.
KomiDteriiiD kandennen longressin teesit ja päätöslaDselia
kansaMäBsen sodaoYastaisen kamppailuD järjesläiiiiÄ
(Jatkoa edelliseen numeroon.)
45. Proletariaatin suhtautuminen
imperialistiseen armeijaan op kiinte­ässä
yhteydessä sen suhtautumisen
kanssa imperialistiseen sotaan. Sen
v u c ^ antavat defaitismi ja tunnus
imperialistisen sodan muutamiBesta
kansalaissodaksi suimnan yksityisten
Fuscishu tai holshemnd
Manttaalipösöjen puolueen (jonka
hallitus äskettäin kukistui) sanoräa-lehti
"Maakansa on tunnettu Suo­messa
fascismin asianajaja. Lehti
on äskettäin julkaissut kirjotuksen,
missä se yaliltelee sitä rikkinäisyyt­tä
ja hajanaisuutta, inifcä Suomen
"sivistysvaltiossa" vallitsee. Kijjö-
"tus on hälyylyshuuto porvarille, se
on tien raivaamista ffiscismiin. Ja
tässä tarkotuksessa tulee lehti esit­täneeksi
lukijoilleen sangen totuu­denmukaisilla
väreillä maalatun ku­van
porvarin "oikeusvaltiosta". Kas
näin lehti saamaa:
"Kääntyipä mille laholle;tahansa,
kaikkialla sama valhe ja vilppi, sa­ma
sumuverhon laskeminen niiden
silmiin, jotka hätääntyneinä kysele­vät,
missä on totuus,? Sama oman-voiton
py^hti, kullan ja kunnian
jälessä juokseminen 'isänmaan etu'
• loisessa suupielessä,"
Ja edelleen:
" O n olemassa , (porvareiden kes­kuudessa)
oikein työnjako tämän
yhteiskunnan täydelliseksi: tuhoami­seksi.
Yhdet häväisevät hallitusta,
loiset presidenttiä, kolmannet kisko­vat
keskusvirastojen päälliköitä alas
istuimiltaan, neljännet ovat onnel­lisia
syödessään viran ja kunnian
armeijan päälliköltä ja vapaussodan
ihaillulta sankarilla, viidennet etsi­vät
vikoja tuomareissa ja tahtovat
häväistä oikeuslaitosta, jotta kansa­laisten
luottamus oikeusistuimiin,
tulisi horjutetuksi, kuudennet rikko­vat
laillisia lakeja terrorisoimalla
yhteiskunnan niin. ettei kukaan koh­tapuoleen
kunnioita lakia. Ja tälle
laajalle ja voimaperäiselle kaiken
repimiselle rakentavat kommunisti­set
maanpetturit veljesveren vuoda­tusta,
kansalaissotaa ja yhteiskun­nan
ja kulttuurin täydellistä tuhoa."
Jopa on porvari aikoihin elänyt!
huomauttaa edelläolevan johdosta
työväen Tiedonantaja. Mutta kun
työläiset tahtovat kaiken tämän mä­dän
poistaa, tämänlaisen "yhteis­kunnan
ja kulttuurin", huutaa tämä
fascistilehti (sosialidemokraattien
lehdistön yhtyessä kuoroon omalla
äänellään), että "sellaiset valtiolli­set
vastustajat pitää teilata!"
Mutta "Maakansa" jalkaa saar­naansa
"aikojen pahuudesta" kään­tyen
pappienkin puoleen:
" J a mikä merkillisintä, tässä val­heen
viljelyssä, lähimmäisensä syö­misessä
ja laillisen yhteiskuntajär­jestyksen
lopullisessa tuhoamisessa
työskentelee hikihatussa monta pap'
piakin, Pappiskutsumukseslaan huo­limatta
nämä politikoivat sielunpai­menet
ovat useassa tapaiiksessa suu­rimpia
kettuja ja lähimmäisensä
huonoon huutoon saattajia. He saat­tavat
sunnuntaisin kyllä kulkea l i ­perit
kaulassa ja papin kaapu har­tioilla,
multa silloinkin kun heidän
huulensa hölpötlävät kirkkokäsikir­jan
valmiita ulosopitluja kaavoja,
heidän ajatuksensa askartelevat lä­himmäistensä
pahaan huutoon saat­tamisessa,
oman kunnian etsimises­sä
ja miten voisivat vetää tämän
tai luon poliittisen vastustajan lo­kaan,
r — E i voi muuta sanoa näis­tä
lammasnahat hartioilla liikkuvis­ta
susista kuin: voi teitä papit!" |
Tämä kaikki tähtää yhteen poliit-j
tise'en päämäärään — fascismiin.)
Lehti sanoo lopuksi:
kysymysten ratkaisemiseksi puolustus­järjestelmän
ja armeijan järjestflmuo-toon
nähden.
Porvarillinen miliisi, yleinen asevel­vollisuus,
nuorison sotilaskasvatus —
kaikki tämä oli aikanaan vallanku­mouksellisen
demokratian vaatimuk­sena,
nälitta nyt se on mimttmrat t a ­valliseksi
taantumukselliseksi joukko­jen
sorron ja imperialisttsen sodan
valmistelun välineeksi, ja sen vuoksi
on sitä vastaan taisteltava mitä t a r -
mokkaimmin. Tämä pitää paikkansa
myöskin kalkkiin muihin maihin näh­den,
joissa porvaristo on siirtynyt
palkka joukko järjestelmään ja poista­nut
yleisen asevelvollisuuden (esim.
Saksa). Vaikka yleinen asevelvollisuus
helpoittaisikin vallankumouksellista
työtä, opettaisi työläisiä aseiden käy­tössä,
niin kuitenkaan ei kommunis­tien
ole imperialistisessa valtiossa vaa­dittava
tämän järjestelmän voimaan
saattamista, vaan on heidän taistel­tava
sitä vastaan samoin kuin palk-kajoukkojärjestelmää
vastaan. Tun­nus
"Imperialistisen sodan mantiumi-nen
kansalaissodaksi" osottaa. miten
kumouksellisen työväen oh taisteltava
joukkomllitarisoimista tarkottavia toi­menpiteitä
vastaan, Mllitarisoidessaan
työläisiä ja opettaessaan niille asei­den
käyttöä, imperialismi samalla luo
edellytykset työväen voitolle kansa­laissodassa;
sen vuoksi eivät kommu­nistit
voi taistella joukkomilitarisoin-tia
vastaan samoilla penisteiUa k im
sen tekevät pasifistit. Käydessämme
taistelua vallankumouksen j a sosialis­min
puolesta, me emme kieltäydy
kantamasta asetta. Meidän taistelum­me
tarkoituksena on porvariston hy­väksi
tapahtuvan imperialistisen mili-tarisoizmin
muotojen paljastaminen.
Tätä militarisointia vastaan me ase­tamme
työväen aseistuksen tunnuk­sen.
Samanaikaisesti ovat kommunis­tit
velvolliset esittämään ja kannatta­maan
sotilaiden osittaisvaatimuksia,
jotka kysymyksessäolevassa tilanteessa
antavat kiihoketta luokkataistelulle
armeijassa ja voivat lujittaa liittoa
työläis- ja talonpoikaissotilaiden ja
armeijan ulkopuolepa olevien työläis­ten
välillä.
46. Esimerklieinä osittaisvaatimuk-sista
mainittakoon:
a) pnolnstusjärjestrfmää koskevia
vaatimuksia:
palkka-armeijain, seisovien kanta­joukkojen
ja perusyksikköjen ha-jallelaskeminen;
santarmlston, poliisin ym. erikois­ten
kansalaissotaa varten ylläpidet­tävien
aseellisten voimien aseista­riisuminen
ja hajalle laskeminen;
fascististen järjestöjen aseistarii
suminen ja lakkauttaminen; vaati­muksia
sotaoikeuksien lakkautta­misesta
ja palvelusajan lyhentä­misestä;
"sotapalveluksen suorittaminen koti­paikalla;
pakollisen kasarmeihin sijoittami­sen
lakkauttaminen;
Eotilaskomiteain perustaniinen;
oikeus työväenjärjestöille opettaa
'jäsenilleen aseitten käyttöä ja vali­ta
vapaasti ohjaajansa.
Se seikka, että sotapalvelusajan l y ­hentämistä
muutamissa tapauksissa
suunnittelevat ja saattavat voimaan­kin
itse kapitalistiset hallitukset, on
aiheuttanut joitakin epäilyjä siihen
nähden, onko sellaisen vaatimuksen
esittäminen meidän puoleltamme so­pivaa.
Mutta palvelusajan lyhentämi­nen
itsessään merkitsee määrätyissä
tapauksissa ei sotilaallisen järjestel­män
heikentämistä eikä sen lujitta­mista.
Tämän vuoksi sopii se yleensä
puhuen osittaisvaatimukseksi yleisen
asevelvollisuuden perustalla kokoon­pantuihin
armeijoihin nähden seu­raavien
ehtojen vallitessa:
1) Selvä defaitistinen kanta; 2)
jyrkkä irtisanoutuminen sosialidemo­kraattien
samantapaisista osittaisvaa-timuksista;
3) taistelu sitä harhakä­sitystä
vastaan, että tämä muka on
tie militarismin poistamiseen. Osittais-vaatimusten
on tietysti aina oltava
konkreettisia, s.t.s. niitä on esitettävä
sellaisessa muodossa ja sellaisella het­kellä,
että ne ovat ymmärrettäviä ja
suositulta joukkojen keskuudessa, ja
että "ne edistävät joukkojen vallanku-mouksellistuttamista.
Sellaisissa ta­pauksissa,
jolloin sotapalvelusajan ly­hentämistä
suunnittelevat kapitalisti­set
hallitukset tahi vaativat sosialide­mokraatit,
on ennenkaikkea taisteltava
niitä toimenpiteitä vastaan, joihin
ryhdytään porvarillisen sotilasjärjes-jÄkolllsen
kunniantekemisen pois­taminen
hyvin ankara rangaistus upseereil­le
j a aliupseereille, jotka sovenut-tavat
s o t i l a i l ^ ruumiillista ran­gaistusta,
I»lveluksen ulkopuolella oikeus
kantaa sivilipukua,
oikeus poistua kasarmilta joka
i^vä,
loma- ja palkanlisäys loman a-jaksi,
riflimfsiin meno-ölkeus,
perheenjäsenten taloudellinen tur­vaaminen,
sanomalehtien tilaamisoikeus,
ammattiliittojen perustamisoikeus,
valtiollinen äänioikeus ja oikeus
käydä poliittisissa kokpuksissa.
Se seikka, että useiden imperialis­tisten
valtioiden armeijoihin joutuu
melkoinen prpsenti sotilaita sorretuis­ta
kansallisista vähemmistöistä, ja et^
tä upseeristo kokonaisuudessaan tahi
ainakin melkoiselta osaltaan kuuluu
KOMMUNISTIPUOLIJEEN SUOBIA-LAISEN
EDUSTAJAN TOV.
S. G. N E I L IN MATKA-OHJELMA
telmän lujittamiseksi (koko väestön sortavaan kansallisuuteen, luo erittäin
militarisoiminen, voimakkaiden am­mattisotilaiden
kantajoukkojen muo­dostaminen
jne.) Rinnan tämän
kanssa on tätä näennäisesti demo­kraattista
sotapalvelusajan lyhentä-misohjelmaa
vastaMi asetettava päät­täväinen
defaitistinen osittaisvaati-musten
ohjelma.
Palkka-armeijoihin nähden ei y-leensä
ole vaadittava palvelusajan l y ­hentämistä,
vaan palveluksen irtisa­nomisoikeutta
joka aika.
b) Vaatimiikda sotilaiden oikeadelli-sen
ja aineellisen aseman alalla
Palkan lisäys,
ylöspidon parantaminen,
taloudellisten komiteain järjestä­minen
sotilaiden edustajista,
kurinpidollisten rangaistusten pois­taminen.
suotxiisan maaperän vallankumoxik-selliselle
työlle armeijassa. Sen vuoksi
on niiden osittaisyäatimusten joukos­sa,
joita me esitämme sotilasjoukko­jen
etujen mukaisesti, omistettava tar­peellista
huomiota eri kansallisuuksien
vaatimuksille (esimerkiksi sotapal­veluksen
suorittaminen kotiseudulla,
äidinkielen käyttäminen sotilasope-tuksessa
jne.). Jos olosuhteet sallivat,
voidaan esittää vaatimus erikoisten
kansallisten joukko-osastojen perusta­misesta,
keinoina armeijan hajoitta-miseksi;
kommunistien on samanai­kaisesti
mitä tarmokkaimmin taistel­tava
, kansallisten intohimojen lietso­mista
vastaan, kansallisuxiksien vaI-<
noa Ja jonkun kansallisuuden sota­väen
käsittämistä toisten nujertaml-seksL
(Jatkoa)
Toronton untida
KAIKILLE PUOLUEEN JÄSENILLE
Suomalaisten puoluejäsenten koko­us
pidetään ensi sunntmtaina klo 3
tp. ,Kokous tulee olemaan vuosikokous.
Jossa tullaan valitsemaan uusi agitat-sionikomitea,
luomaan katsaus taakse,
tehtyyn työhön, sekä eteenpäin mitä
olisi tehtä^Ä yjn.
Niidenkin jäsenten olisi saavuttava,
Jotka olivat poissa viimeisesi^ Ja mo­nesta
muusia kokouksesta.
OSASTON VUOSIKOKOUS
C, S. J . Port Arthurin osaston vuo­sikokous
pidetään maanantaina tammi
kuun 21 päivä, alkaen kello 8 illalla.
Kokouksessa tullaan valitsemaaa Joh­tokunta
sekä muut tarpeelliset virkai­lijat
jä toimikiumat seuraavalle toi­mintakaudelle
sen jälkeen kxm on
kuultu entisten virkailijain ja toimi­kuntien
toimintakertomukset edellisel­tä
vuodelta. BCaikkien jäsenien läsnä­olo
välttämätön.
leyan syynä nlUhin tulipaloihin, aina-
Un useammassa tapaiiksessa
BTOSTO — VANKILAA
Kim Matti Pennala tammikuun 12
p:nä ti|li kämpältä kaupunkUn, pis-täfinlyl
hän Simpson-k^un varrella,
Fort Williamlssa,; sijaitsevaan Hend-ricksc^
iin pallohuoneeseen Ja sen yh­teydessä
olevaan- käs^nälään, jossa
kaksi miestä hyökkäsi hänen kimp­puunsa
takaapäin, ryöstäen häneltä
140 dollaria rahaa Ja 148 dollarin a i -
kalapun.
Ryöstön suorittaneet ovat 17 vtio-tialta
nuorukaisiä nimeltään Charles
Luoma j a Hugh Green. Sillä kertaa
pääsivät he pakenemaan, mutta saa­tiin
heidät myöhemmin kiinni Sillä
välin olivat he jo kuitenkin ehtineet
pillottaamaan ryöstämänsä rahat.
Mutta esiintyessään oikeudessa tam-cnik.
14 pnä tunnustivat he syylli­syytensä
Ja neuvoivat missä rahat o-vat
piilotettuna, joten Pennala sai r a ­hansa
takaisin. Ryöstäjille määräsi
poliisituomari neljä kuukautta vanke­utta.
—S. "
Monbrealffl uutisia
Tuon niminen, tai oikeammin nu­meroinen,
näytöskappale piti täällä
Arthurissa esitettämän joulun pyhlnän
kuten ehkä vielä muistatte. Väliin
tulleen sairauden takia sen esitys sil­loin
kuitenkin piti peruuttaa Mtittä
nyt on sairastuneiden henkilöiden t i ­lalle
harjotettu uusia voimia ja tul­laan
kappale esittämään tammikuun
26 päivän Utana.
PALOKUNTALAISILLA KIIRETTÄ
Viimepäivinä on sattunut lukuisia
tulipalon alkuja jotka ovat pitäneet
palokuntalaiset tavallista ahkeram­massa
menossa. Mitään huomatta­vampaa
vauriota ei nämä palot kui­tenkaan
ole ssianeet aikaan, sillä ne
on sammutettu alkuunsa. Vallinneiden
kovien pakkasten takia toimitettu an­kara
asuntojen lämmitys selitetään o-
"ICaikesta tästä poliittisesta pa­hansuopaisuudesta,
valheen ja vihan
viljelystä, omanvoitonpyynnöstä, ka­teudesta
ja kaikesta yhteiskuntaa
koossa pitävien arvojen tuhoamises­ta,
ei voi olla muuta kuin kaksi
vaihtoehtoisia: fascismi tai bolshe­vismi."
Selvästi sanottu. "Fascismin ja
bolshevismin" välillä suoritetaan
loppukamppailu. Lehti tahtoo ku­vaamansa
viheHäis)Tden pelastaa 1
ikuisiksi ajoiksi. Mutta työväestö
tahtoo sen poistaa. Siksipä onkin
kirjotuksen opietus selvä Suomen'
työläisille ja talonpojille: Irti moi­sista!
huomauttaa Tiedonantaja lo­puksi.
TYÖOLOISTA
Mainittavin tapaus on n.k. Back
Riverin työmaan sulkeentuminen. Ve­si
on noussut yli patolaltteiden niin
paljon, että kaikki on täysin veden
vallassa Tämä' on vaUtettava tapaus,
sillä sen kautta joutui työttömäksi n.
1,000 miestä. Näistä on suomalaisia n.
200. On toistaiseksi epätietoista mil­loin
tämä työpaikka avataan; voi
mahdollisesti siirtyä kevääseen asti.
Muutenkin työttömät lisääntyvät päi­vä
päivältä. Maaseudulta saapuu vä­keä
kaupunkiin jatkuvasti, eikä työ­maita
a vaannu uusia • ,
SOTAVASTAINEN
kokous pidettiin sunnuntaina t,k:n 13
pnä Prince Arthur Hallissa. Tilaisuus
oU kansainvälinen ja oli järjestetty
nuorisoliiton toimesta Väkeä oli tilai­suudessa
n. 550 henkeä. Suomalaiset,
surullista kyllä, olivat kaikkein vä­hemmin
edustettima, ainoastaan 21
henkeä, joka ei ole paäjon tuhatlukui­sesta
joukosta. Tämäkin tilaisuus oli
täyden huomion arvoinen, sillä ohjel­ma
oli erittäin hyvä. Täytyy tunnus­taa,
että nuorisoliiton Montrealin o-saston
toiminta on varsin ripeää ja o-maa
jäsenistössään hyviä puhujia
yan. kykyjä. Nämä jäsenet ovat kyllä
enimmäkseen englanninkieltä puhu­via
ja juutalaisia, tosin on muutakin
Ft Willianiin uuti»a
MENNEITÄ HUVEJA
Mulnaiskansoilta peritty suurjuhla­kin,
on jo taas ollut Ja mennyt, jos-^
kaan el tämä päivä lie kaikille ;öUut
nimensä arvoinen. Sairautta kaikki­alla
työttömyyden lisäksi. Kaikista
eniten huomiota herätti suomalaisten
keskuudessa lehtemme päätoimittajan
vangitseminen, josta kuuli aina pu­huttavan
missä vaan kaksi tai kohne
oli koolla. Kaikilla heillä kuului ole­van
omat katsantokantansa asiaan
nähden. Toisilla toiminnan innostus­ta,
toisilla lamaannusta.
Iltamat olivat oikein rauhallisia, ei
ollut Juopuneita häiritsemässä ohjel-mansuorittajia.
Sumumtaikou^ulapsilla oiU heidän
omat Iltamansa tavan mukaan, jossa
saatiin nähdä suurin osa lapsista en­sikertalaisia
ohjelman suorittajia. So­pii
siitä joukosta ottaa esimerkkiä a i ­kuistenkin
tääUä.
PIONEERIEN HOMMISTA
Tämäkin joukko on hereillä. Heillä
on kokoukset ^ännöllisesl^i, sekä sun­nuntaikoulu,
jossa on opettajina. v i i ­me
kesäisiä nuorisokurssilaisia Eikä
kieltä puhuvia paitsi ei suomalaisia.
HUVEJA
heidän koulunsa olekaan arvoton, kim
lapset puhuvat kotiin tultuaan sem-mosiä
asioita, joita eivät tänäpälvä-nä
tiedä kaikki lasten vanhemmat­kaan.
Iltamat kuuluu olevan ensi
kuulla. Luulenpa, että heUlä on o-man
lehtensä avustuskin näiden U -
tamain tarkoituksena. Se on iiinokas-ta
joukkoa Kunhan kerkiävät van­hemmaksi,
niin ei puutu toimeenpa­nijoita.
NUORISOLIITTOLAISTEN
toiminta näyttää olevan laimeampaa.
On heissäkin osa säännöllisiä kokouk­sessa
kävijöitä, jos sitten saavat kor
kousta aikaan tai ei. Tämä joukko ko­koontuu
enimmäkseen kansainvälise-riä.
Mutta porvarilliset huvdt ovat täl­lekin
toiminnalle suurempana vastus­tajana
Täällä on luovutettu haali yh­deksi
perjantaiksi kuukaudessa aivan
yksinomaan tälle joukolle huvia var­ten.
Kyllä .sinne sopii nuorta väkeä
paljon, kun vaan panette toimeksi ja
kokoatte tuttavanne yhteen joukkoon.
LENIN-JUHLIA
valmisteUaan parasta aikaa Nämä
muistojuhlat ovat kansainväliset. Lä­hemmin
tuonnempana.
S. J . OSASTON VUOSIKOKOUS
tullaan pitämään t k . 20 p:nä klo 8
kokouksessa valitaan uusi Johtokunta
ja jokainen tietysti tahtoo kuulla ti-likertomuksen
puolen vuoden ajalta.
• • ' . •
LASTEN ORKESTERI '
soittaa jo koko hyvin siihen aikaan
nähden mitä he ovat harjoitelleet.
Tämä on luettava huolellisen opetuk­sen
sekä lasten säännöllisen harjoituk­sissa
käymisen {msioksi.
SUNNUNTAIKOULUA
aletaan taas pitämään Joka pyhä
säännölUsestL Tämäkin koulu oli jou­lulomalla.
Nyt voi vanhemmat taas
lähettää lapsiaan kouluun suomenkie­len
lukua j a kirjoitustaitoa oppimaan.
Kylmän ajan ohi mentyä tullaan taas
järjestämään jotain huvia lapsille.
Ensi pyiiänä otetaan kuva tästä jou­kosta
Siis kaikki haaliUe, Pyhäkoulu-lapset
ja pioneerit kuraan.
NÄVTELMÄSEURA
jakaa parhaillaan rooleja kappaleesta
"Hunajaa j a pippuria". Tämä on a i ­nakin
nimestä päättäen huvinäytelmä.
Muutoksia aikaisemmm
jidkaistuun ohjel­maan
Esiin tulleiden syiden takia on
jouduttu tekemään muutoksia a i ­kaisemmin
julkaistuun toveri Nei­lin
matkaohjelmaan. British Colnm-bian
alueelle suunniteltu j a ilmoi­tettu
matka on täytynyt tykkänään
sivuuttaa. Toveri Neil tulee kui­tenkin
vielä kiertämään Albertan
osastoissa seuraavan matkaohjelman
mukaan:
Tammiknuila:
Ecfcville, 21 j a 22 p.
Eocky Mountain House, 23 j a 24
Thorhild, 25 j a 26 p,
Warspite j a S. L 27 p.
Trochu, 28 p.
Dunblane, 30 j a 31 p.
Helmikuulla:
Cateau H i l l , 1 j a 2 p,
Tcv. Neil on juuri palannut matkal­taan
Neuvostoliitosta, jossa hän oli
Canadan Kommunistipuolueen edusta­jana
Kommunistisen Kansainvälisen
kuudennessa kongressissa (heinä- ja
elokuussa), ja vieraili Neuvosto-Kar­jalassa,
sekä tältä mantereelta sitrty-neitten
työläist>en muodostamissa
Kommuuneisssa. Näissä tilaisuuksissa
tulee tov. Neil selostelemaan tämän
vallankumouksellisen proletariaatin
maailman kongressin päätöksiä ja
merkitystä. Tämän kongressin mer­kityksen
tärkeys ilmenee siitä, että
nyt lopullisesti hyväksyttiin Kommu­nistisen
Intemaöonalen ohjelma, kä­siteltiin
sotavastainen työskentejly,
silrtomaasuhteet ja imperialismin ja
sen aseehkantajain nykyinen asema
jä ÄerMtys, sekä perinpohjin selven­nettiin
menettelytavat työskentelylle.
Myöskin tarkistettiin canadalaisen
puolueemme edessä olevain kysymyksi­en
ja tehtäväin ymmärtäminen.
Puolueen Jäsenille Ja työläisille y-leensä
on tärkeää tutustua tov. N e i l ' -
in selostuksiin, sekä keskustella niiden
johdosta. Puolue-elimlien yllämainituil­la
paikkakunnilla tulee siis Järjestää
tilaisuudet Ja ilmoittaa ne m a h d o l l i ­simman
hyvin. Myöskin toivotaan pal­kallisten
toverien harkitsevan varojen
hankintaa matkakustannuksien k u ­vaamiseksi.
Kommunistisen tervehdyksin,
Kp. keskustoimeenpanevan komitean
puolesta,
A. T. HILL, sihteeri
Esitysaika sen,näyttää. Tämä vain on
ensi huomautus, että jotain on k u ­lossa.
ANKARAA SUNNUNTAI-LAKIA
meille täällä Williamissa ei ole vielä
luettu, vaikka naapurikaupungissa se
on ollut jo käytännössä jonkun aikaa.
Vaikka ei meillä niin mitään erikois-^
ta ole pyhinä ollutkaan. Vuoroin on
haiali ollut ukrainalaisilla Ja suomalai­silla
ohjelma-iltamain pitoa varten.
Paljon on haalin ovet lukossa sunnun-tai-
iltoina Eikä taida kirkko olla sen
täydempänä vaikka haalin ovet ovat­kin
lukossa. Kyllä nykyajan Ihmiset
ei niin vaan näytä juoksevan kuinka
ajetaan. Eikä kannettu vesi kaivossa
pysy. Kun panee vähääkään muistiin
mitä vuosien varrella tapahtuu, niin
voi sanoa, että metsä vastaa ntininTTn
sinne huudetaan.
NAISOSASTON TOIMINTAA '
on täällä niyös olemassa, joskin tuot­taa
vaikeuksia joskus asiain tietämät­tömyys.
Kyllä näistäkin aina vähän
kerralla selvitään. Jos on tehty virhe
yhdellä kertaa, n»n Seuraavalla ker­ralla
korjataan. Hyvää toimeen pane­vaa
voimaa tahtoo puuttua aina. Tä­täkin
voimaa syntyy itsestään joukko­na,
kim ollaan tarkkoja seuraamaan
maailman tapahtumia Silloin tiedäm­me
aina mitä milloinkin tarvitaan ja
toimia sen jälkeen yhteisen asian h y -
väksL
JULKEA RYÖVÄYS
lty!y^ "onllan fvSält"tSäm,-ä*tt^ä 'ftä°s^sä^ °k?ok''oJu^ks^es"- täällä suomalaisessa pia.al^lwo--
s a Muun muassa tullaajf käsittele-
Lauantaina t.ktn 19 p:nä on k a r - ' °^ään alustuksista piirikonfefenssia
nevaalitanssit Stanley Hallin alasalis-! varten. Siis kaikkien jäsenien ja
?a 1220 Stanley street. Sinne tietysti; J ^ ^ ^ " ^ " ^ aikovien läsnäolo väittämä-saapuvat
kaikki huvinhaluiset, jotka !*^°-
omin voimin liikkeelle pääsevät. Siellä i ocTTr<5KATTi»ixr T r T T « c ! « r « ^ « ^ c pääsee tanssihalusta. Seuraavana päi-' OSUUSKAUPAN \TJOSIKOKOUS
vänä, siis sunnuntaina, on ohjehna- on 25 pnä t.k. täällä ja 28 n Port
i l f o « , o 1„ l - „ f . , ^ „ n „ jogg^ ... . V i ».
PUTOSI TOISESTA KERROKSESTA
Eräs "kansalais-nainen" putosi rap-pukä3rtäyästä.
alas j a loukkaantui niin
pahoin, että täytyi viedä sairaalaan.
Syynä tähän oli liiallinen väkijuoma-lasti
ja riitaantuminen juomapaana-rinsa
kanssa — Tämmöisiä täällä t a ­pahtuu
usein, joista el vUtsl puolue­lehden
palstoja sotkea kovin u s e i n ,
sillä nämä porsastelut tapahtuu hei­käläisten
omistamissa peigissä. — P,
• ' . * . . :
MUISTOJUHLAA VIETTÄMÄÄN
23 pv. illalla klo 8.30, On kulunut 4
vuotta siltä kun työväenluokan suu­rin
johtaja Lenin ummisti silmänsä
ikuiseen uneen. J a 10 vuotta kun
Saksan sosialidemokraattisen hallituk­sen
kätyrien toimesta murhattiin Karl
Liebknecht j a Rosa, Luxemburg. Kos­ka
nämä muistopäivät ovat lähellä
toisiaan, niin vietämme joka vuosi yh­teisen
muistojuhlan näiden kahden
marttyyrin ja Leninin muistolle.
Nämä juhlat on aina kansainväliset.
Paikalliset ukrainalaiset toverit pitä­vät
soitosta j a laulusta huolen. J a suo­malaisilta
on sitten muu ohjelma
Puhujia suomen, ukrainan j a jos
mahdollista niin englanninkielellä.
Sisäänpääsystä voin sanoa että aino-astaan
juhlamerkkejä myydään. — P.
Kirkland Lake, Ont.
HUOMATTAVA TAPAUS KYLÄMME
HXSrORIASSA
oli 12 päivä tammikuuta Silloin n i ­mittäin
avattiin ensikerran osuuskau­pan
ovet. ostajille. Vaikka olikin a n ­karin
pakkasilma mitä koko talvena
jä näiden pitkien pakkasten aikana o-lemme
kokeneet, niin' houkutteU kaup­pa
runsaasti ostajia jo ensipäivinä
tervehtimään itseään. J a kelpaahan
siellä käydäkhi ostoksilla; huone on a -
vara j a puhdas j a vieläpä ostajan sil­mää
hlvelee se sirous, millä tavaraiuo-vat
hyllyille lajiteltu. — Muistakaam-mepa
ns^ vaan iseisoa oman kauppam­me
takana lujasti j a koettaa saada
yhä uusia jäseniä mukaan!
Sitten sunnuntaina 13 päivä tammi-iltama
lukutuvalla,
kistä ravintoa Muistakaa nämä t i ­laisuudet!
— N. A .
ruiunassa viime lauantain iltapäivällä,
kun eräät pojat, joita oU kaksi, nuo­resta
jiästään huolimatta ryhtyivät' kuuta vietettiin kaupan viraUIhen a -
tuohon törkeään tekoon. Salvatkin vajaisjuhla suom. haälilla vapaalla
saahikseen $150 dollaria rahaa j a k o i - pääsyllä. J a paljon oli yleisöä saapu-me
maksuosoitusta vanhanmaah po- nutkin tähän osuuskaupan valistusa­j
a l t a joka oU juuri saapunut kaupun-; laisuuteen. Emännät olivat" tehneet
kiin kämpältä. Poika oU juovuksissa, j runsaasti leivoksia osuuskaupan tava-w
o -« „ f f " pahoin ettei olisi muls-' roista ja keitt&ieet kahvia "Punaisen
Arthurissa klo 8 Illalla. Pyydetään jä-; tanut mita on tapahtunut. Rahat tähden" kahvista — Tulevaisuudessa
. J ^ ^ ° J ^ ^ - - w ^ ^ ' l ^ ^ , l ' ^ ^ " " - ' ^ ^ f ^ ^ ^ ^ " ^ ja pojat ovat joutu- tulemme tietysti viettämään
|niukuisina naihm kokouksun. -psä-neet vastaamaan teostaan. manlaisia tilaisuuksia osmiskaiipaö
r
L
40c lähety
hetyksistä
hetyksistä
lähetyksist
2Bc jokais
sadalta do
SalikoMi:
hetyfekulut
Suomen
?2.45 sadi
Tehkää
Box is
LAIVAF
T I E D U S T ;
•/apaude
vastaan m
V A P A U S F
Pari
VAPAUi
im
•957 Broad
Kir
Soul
CHAF
'Osuuski
eri paikka]
puolesta Kf
teisen a^ax
VATHDOK
Kauppalat
lut; ksynnis
Hiljattain v
tyksen valv
likkd. mutta
virastaan. :
^ maan niin p
' jateftu häne
den muasss
; koltsijat. (N
sia korkean
rikkaita, j oi
tääh lakia
arvella etuh
tehtävän. J(
taa, niin ky
vaihtuvat h:
M U U T A ]
Papit sano
' tään kommu
eivät hylkäl
vät kirkossa!
teissä oUslkii
rittää kalasi
tHahteeh h;
muuta keino
"Observator"
hoi, niihin h
tinuskoa alki
Kuinka la]
tai yrittää £
punaiset mu]
holttaislvat.
rauhallisinta
omia Joukkoj
tämme välisi
edistyksen ja
Päättyi- yh
malaisen vall
vänäköisen, 1
tin elämän t:
teessä, sunnt
vaiherikkaan
toverin sydän
ran, JoUoIn h i
Tämä toveri
työnsä Suome
usliikkeessä, i
vostomaassamt
tava, esimerk
vaOankumoust)
siaTfmrnin.rakei
rikdsesti nuoi
ta nyt bn tili
tähän suureen
riamsesti vaiti
pnäetaarisen
töon viemiseksi
Tpv. Btomu
Haapavedeltä,
mökkliäisperhei
momattoman <
tarmoa kysyi
Suomen oloissa
seita, saada ib
tämättömät ai
Komu tämän I
ten hän bnnis
kouluim, initen
lä päänvaivalla
mutta sulatteli
esim. uskontokj
•vaikka kotdu j
äiti yrittivät b
luususkon jum
ään opettajaser
jaksi. TSssä t e i