Vapaus, January 18, 1929

              Nd^ 15—1929
SUOMEEN
Knrssi Snomen Markkaa
Gsna dan Dollariste
LÄHfiTYSKULUT:
40c lähetyksistä alle ?20.00, 60 c lä
hetyksistä ?20.00—$49.99, 80c lä.
hetyksistä $50.00—$79.99 ja $1.00
lähetyksistä $80.00—$100.00 sekä
26c jokaiselta seuraavalta alkavalta
sadalta dollarilta.
Sahkotanomalähetyksistä ovat lä­hetyskulut
$3.50 lähetykseltä.
Saomen rahaa ostetaan. Eunsi
$2.45 sadasta Smksta.
Tehkää lähetykset osotteella:
VAPAUS,
Box 69, SUDBURY. ONT.
LAIVAPILETTEJÄ MYYDÄÄN
TIEDUSTAKAA PILETTIASIOITA
Perjantaiiii^ fcuni^ Jan. 18
mukana. Mikä.volsl tukahduttaa kehi­tyksen
kulkua, kehitys raivaa itse tie­tään
tasaisesti, valmistaen nykyisen
yhteiskuntajärjestelnön muutosta. Si­tä
ei voi kourallinen ihihlsiä muuttaa
puoleen eikä toiseen. Miksi tyrkyttää
meme enään ijänikuista helvetinpd-kofe.
kun esim. viime vuosien aikana
eräässä kirkko-kokouksessa Englan­nissa
päätettiin pirukin poistaa raa­matusta!
Mutta, vaikka se ehkä kos­kia
vain sitä vanhan vainoojan nime-äkin.
niin millaisen muutoksen se te­kee
uskontolahkoissa. Ja onhan ole­massa
uusia uskonnon suuntia, jotta
ovat jo kieltäneet pirut ja helvetit ai-kojai^
Uen. Ihmisen omatunto on jä­tettä
»tervaamaan näitä. Nämä ovat
niitä "ihannesuuntia", jotka uskovat
ihmisen hyväksi kehittymällä lÄäse
vän sitten osallisiksi tuhatvuotisesta
valtakunnasta.. HeUtä jääTT^is las­kuista
tämä maallinen aika, jota saat­taa
vielä kestää kauankin, ja jossa
työtätekevä kansa on ylenmääräisesti
rasitettu. Ja niin se on ruveiinut it­selleen
oikeuksia, parempia elinehtoja
vaatimaan. Kuka on antanut vain
t/apaudelle «nia '«>
vastaan myöskin;
rahavä!ityksi§
VAPAUS PORr A K T H K R BRANCH
316 Bav Street.
Port Arthur. Ontario
VAPAUS MONTREAL B R A N CH
1587 St. Antoine St,
Montreal, Qae.
A. T. HILL,
957. Broadview Ave.^ Toronto, Ont
J. OKSANEN
Kirkland Lake, Ont.
JOHN VUORI,
South Porcupine, Ont.
CHARLES HAAJANEN,
'Osuuskauppa, Timmins, Ont.
harvoiUe yksinoikeuden luonnon anti­mista
nauttia, kun ne, jotka niitä e-sille
luovat, eivät saa kunnollista ela­tustakaan?
Onko parempi, että tekee
"syntiä" kanssaihmisiään kohtaan,
kun sitten vaan turvaantUu pappiin?
Eikö riitä, jos ihminen koettaa elää
hyvin, pitäen omaatuntoaan tekojensa
tuomarina? Ei suinkaan kristinusko ja
haUitukset ole niin heikoille, perusteil­la,
että" niiden tukemiseksi täj-tjlsi
kieltää ajatuksen vapaus. Vai kuinka?
Vapajiden kirjeenvaihtajien kaikiUa
paikkakunniUa toivon ryhtyvän entis­tä
innokkaampaan toimintaan. Tuke-j
kaamme lehteämme isilläkin tavalla,
vaikka mustat voimat ovatlun. työn­sä
alkaneet. — Somebody.
totesi, että kuolema oli
luomudlisista syistÄ.
aiheutmmt
FCHELINP¥I.V2gor AtLE JÄI
Eugene Leduc, 38 vuotias, kun hän oli
toisten työtoveriensa kanssa asetta­massa
Bell Tel^ihone CkmipanyUe
kuuluvia pylväitä pystyyn Allard Ave­nuella.
Tapaturma sattui 7 pnä tk.
klo 12.15 ipp. ja päättyi melketa bÄta
kuolemalla. Tiedossani ei (de oliko ta­paturman
uhri perheellinen vai yksi­näinen.
PIENI HUOMAUTUS
että sunnuntaina 20 pnä tammik. on
C. S. J. Montrealin osasten vuosikoko­us
klo 3 ip. Johtokunta kokoontuu
kahtatuntia aikaiseninun 1387 St. An­toine
St Samassa paikassa on samana
iltana toisen ryhmän ohjelmailtamat,
joten sielläpä sitten taas tavataan."—
Pamaus.
Chase, B. C.
Niin. £6 joulukin täällä meni il(d-neen
ja suruineen. Yläluoikalle se tie­tysti
dli ilon juhla nyt kuten enhen-kih,
niille, jotka sulattelevat täysinäi-
DAVID HELIN
eri paikkakunnilla Pohj.-Ontariossa
VeMun, Que.
"VAPAUDEN" PUOLESTA
puolesta. Kasvakoon vain innostus yh­teisen
asiamme eteenpäin viemiseksi!
VAIHDOKSIA VraKAKUNNASSA
B^uppalanune virkakunnassa ön ol­lut
laynnlssä taistelu leipäpaikoista.
Hiljattsdn valittiin mjn. uudet järjes­tyksen
valvojatMn, m.m. poliisipääl­likkö,
mutta nyt hän on jo syösty pois
virastaan. Eikö pystynytkään teke­mään
niin paljon kun oli etukäteen a-jateftu
hänelle työksi? Hävittää mui­den
muassa "valtakadun" salakapa-koitsljat
(Niillä on tarkoitettu sellai­sia
korkeammassa asemassa olevia,
rikkaita, joille el ole tähän asti mi­tään
lakia löytynyt). Mutta taisivat
arvella etukäteen liian helpoksi sen
tdhtäv&i. Jos tätä koetetaan toteut­taa,
niin kyllä kait ne poliisipääUiköt
vaihtuvat hyvin usein tästä lähtien.
MUUTAMA SANA
NOSTAKIN
USKON-Papit
sanovat, että heillä ei olisi mi­tään
kommimlsteja vastaan, jos nämä
eivät hylkäisi jumalaa vaan kävisi­vät
kirkossa! — Silloinhan kommunis­teissa
olisikin heille maaperää edes y-tittää
kalastaa seurakuntaan. Mutta
tilahteeh nykyisellään ollen ei ole
muuta keinoa kuin turvautua, kuten
"Observator" Toronto Star'issa sa-hoi,
riihin hirmiikeinoihin joilla kris­tinuskoa
alkuaikoina levitettiin.
Kuinka lapsellista on tuoda esille,
tai yrittää atoaldn, että suomalaiset
pimaiset muka rauhattomuuteen kii-hölttaisivat
Emmekö me elä mitä
rauhallisinta elämää? Onko rikos, jos
omia joukkojamme ja itseämme yri­tämme
valistaa? Eteenpäm p3mmme
edistyksen ja kehityksen tiellä ajan kohta paikalle kutsuttu lääkäri vain
Siitä vastalausekokouksesta, joka oli
järjestetty t.k. 6 pnä Prince Arthur
Hallille Canadan Työväen Puolustus­liiton
tounesta, saanee tässä vielä mai­nita,
että joukolla oUvat verdunilai-setkin
siellä mukana protesteeraamas-sa
Vapautta ja sen toimittajaa vas­taan
kohdistuneen vainon johdosta.
SUlä olemmehan täällä kaikki Vapau­den
tilaajakuntaa, muiitamaa poikke­usta
lukuunottamatta, joten emme voi
yliolkaisesti suhtaantua sellaisiin toi-menpitelsim
kuin lehteemme kohdis­tunut
virkavallan hyökkäys ja Vaaran
vängitsemmen ovat. Mutta koska jo
ovat ennemmin olleet lehdessä tar­kemmat
selostulöet mainitun tilaisuu­den
ohjelmasta, niin sen selostaminen
on siis tarpeetonta uudelleen.
TAVARAN TASAUKSELLA
aloittivat varkaat vuoden alusta al-
Icaen toimintansa Verdunlssakin. Sil­lä
viime torstai-iltana. kun Beatty
Avenuella N:b 44 asuva Mr, J. A Per-ras
oli poistunut perheineen kahdek­san
aikaan alalla asunnostaan ja pa­lasi
yhdentoista aikaan, niin oli a-sunnon
pihanpuoleinen ikkuna sär­jetty,
sekä huoneustosta oli viety nais­ten
kultainen rannekello, pari. korva­renkaita,
vihkimäsormus ja dollari ra­haa.
Church ja Bannant3me Avenueiden
kulmauksessa ölievasta turkisliikkeestä
oli näyteikkunan särkemällä varas
tai-varkaat saaneet ikkunalla olleita
turkisnahkoja noui $85.000 arvosta
viime lauantai-aamuna noin neljän
aikaan.
ÄKILLINEN KUOLEMA
362 Third Ave. löydettiin kylpyhuo­neesta
kuolleena Mrs. Edith Couttie
perjantataa t.k. 4 pnä. Vainaja oli ar­vattavasti
ollut juuri ulos lähdössä,
koska hän oli tavattaessa täysissä pu­keissaan,
turkistakki yllä. Mutta sy-dänhalvaus
oli lopettanut elämän ja
Toveri Komun maistolle
Päättyi- yhden parhamunan suo­malaisen
vaillankumoustaistehjan. sel-vänäköisen,
tarmokkaan kommimis-ttn
elämän työ, päättyi viikon vaih­teessa,
sunnuntaina, joHoui pitkän,
vailierikkaan työviikon suorittaneen
toverin sydän sykähtl viimeisen ker­ran,
JoUoIn hän uhiahti ahiiaaksL
Tämä toveri oU Juho Komu. Hänen
työnsä Suomen työväen vallankumo­usliikkeessä,
sekä myöhemmin heu-vostomaassamme
on erikoisen kiinnos­tava,
e^erkiksi kelpolsa kalkille
vallankumoustaistelijoille, kaikille so-sialinnin
rakentajlUe tässä maassa, e-rlkdlsesll
nuorelle polvelle, joka vas­ta
nyt bn tilaisuudessa osallistumaan
tähän suureen työväenluokalle histo­riallisesti
\^ittämättömään tehtävään
pnäetaarisen vallankumouksen voit­toon
viemiseksi kaikissa maissa.
Tov. Komu oli syntyisin Suomesta
Hä^vedeltä, köyhästä maaseudun
mökkUälsperheestä, mutta omasi sam­mumattoman
opinhalun. Sitkeyttä ja
tarmoa kysyi silloisissa porvarillisen
Suomen oloissa köyhän raatajan lap­selta,
saada Itselleen hankituksi vält­tämättömät
alkeistiedot.. Nimpä tov.
KOTdu tämän kirjoittajalle kertoi, mi­ten
hän onnistui pääsemään kansa-
Sointula, ^B. C.
KOKOUKSIA
Puolueryhmien • yhteinen kokous
pidettiin jouluk. 23 p. Asioita oU ke-rääntjmyt
niin runsaasti, että ei kaik-kia
ennätetty keskustetlakaan ajan
vähyyden takia. Laajan keskustelun
aiheutti ryhmien toiminnjm arvostelu.
OU käsitystä, että vissit ryhmät yh­distettyinä
saisivat lisää toimintaha-lua.
Asia jäi keskusteltavaksi ryhmien
kokouksissa.
PuolueelUsuudfesta osuustoiminta-yjn.
hommissa keskusteltaessa hyväk­syttiin
se velvoitus mikä on ollut tä­hänkin
asti, että toimitsijoiksi aina
ehdotetaan ja valitaan puolueemme
jäseniä.
Keskusteltiin vielä lasten ja nuor­ten
opetuskysymyksistä, vaan mitään
uusia menetelmiä ei löydetty ja jäi
keskustelu kysymykselle vastaxikseksl.
Kuten jo mainitsin, jäi asioita vier
lä keskustelemattalrin koska lyhyt
talvinen päivä jo kiirehti useita kotl-touhuihin
lähtemään. Ne kysymykset
tulevat esille seuraavassa ryhmien ko­kouksessa.
Puolustusliiton osaston kokous oU
sunnuntaina 30 p. jouluk. Samana päi­vänä
oU Soint. Parmer's Instituten
vuosikokous.
Seuraavat numerotiedot sain kes-kusasiamieheltä
vuoden . sanomalehtl-ja
kirjällisuuslevityksestä.
Kirjallisuutta mysrty 345 doll. Sa­nomalehtiä
m3^y 655 doll., yhteensä
1,000 doUarin edestä.
Vapauden levitysr3mnistys, jos sitä
siksi voi täällä sanoa, on päättjbyt
ja jonkimveriran uusiakin tilauksia on
saatu. Vaan asiamiehet eivät ole o-soittaneet
sellaista kurssia kuin olisi
ollut toivottava. Sen volpi nyt korja­ta
ainoastaan sillä, etä muistetaan ti­lauksia
Vapaudellekin "karhuta" yh­tämittaisesti
koko vuosi.
ILTAMAT
puolustusliiton hyväksi uudönvuoden
aattoiltana onnistuivat hsndn. Ohjel­ma
oli monipuoUnen ja yleisöä, myrs­kyisestä
ilmasta huolimatta paljon.
Tulot lienevät jo tätä liikiessa saapu­neetkin
liitolle. OU toivomusta, että
ne käytettäisiin etupäässä Vapauden
jutun avustamiseen.
HAUTAJAISET
Puoluejäsenen John Mlchelsonin
(Parkkoö) hautajaiset olivat 30 p.
jouluk. Vainaja kuoU Vancouverissa,
oUessaan lääkärinapua hakemassa.
OU tunnettu suurelle osalle Vanc. saa­ren
suomalaisia asuttuaan Ladysmith-
In ympäristöllä jo eimen "Kalevan
Kansan" perustamista. VUmelshnmäk-sl
asimut saarellamme yhtämittaises­ti
noin 20 vuotta.
SÄÄSUHTEET
Kovien sateiden ja tuulien tauot­tua
on meillä taasen oikein leuto ja
kmva sää. Lunta ei ole satanut tänä
talvena ja toivomme luonnollisesti kai­kin
— etä sitä ei sataislkaan, sillä se
tällaisessa seudussa, jossa lunta ja
pakkasta vastaan ei ole varustauduttu,
tuottaa erikoisia vastuksia. — H. L.
siä vatsojaah lämpöisissä Ja komeissa
palatseissa. Palatseissa, jotka työläiset
ovat heille rakentaneet ja held^ hy­vää
elfimfiänsä edelleenkin ylläpitä­vät
Mutta työläisille ei ollut kaikille
edes. viime Joulunakaan ruokaa suu­hun,
pazma, sadvat vain vaeltaa kuin
kulkukoirat ovelta toiselle lelpäpalaa
etsien.
Vietimme mekin joulujuhlaa. Ei vir­siä
veisaten, kuten vanhaan aikaan,
vaan meidän työläisten kat^tokan-nan
mul^sisesti. Tilaisuudessa olikin
paljon ohjelmaa, mjn. luettiin sieUä
se meidän •'Nyrkki", jossa olikin pal-joii
ja hyviä-klrjotuksia-Myöskhi oli
sinne lasten suureksi iloksi "saapunut"
sekin valkopartainen "joulu-ukko" an­timineen,
joita olildn aikatavalla. Lop­puilta
kulutettiin kahvipöydässä pik-kutunneiUe
'asti ja sitten lähdettiin
itsekukin kotiin tyytyväinen hymy
huulilla.
Meillä oU osaston kokous 6 pnä
tammikuuta, jossa keskusteltUn ja
päätettiin monista tärkeistä asioista.
OU keskusteltavana myöskin se, että
yhdjtäänkö osastona Canadan Työ­väen
PuolustusUittoon, mutta sutä ei
tehty vielä lopullista päätöstä, vaan
jäi se seuraavaan kokoukseen johon
mennessä vaUttu henkilö ottaa tiedon
miten sinne voidaan yhtyä.
Myöskin päätettiin, että pidetään
taas "kekkerit" helmikuun 23 pnä ja
on jokaisen jäsenen määrä tehdä jo­ku
pieni esine, jotka kaikki sitten myj'
dään cnimniän tarjoavalle. Sinne tu­lee
myöskin huvipdsti, että jokainen
voi kirjoittaa armaalleen, jos sattuu
olemaan niin ujo, ettei voi tunteitaan
puhumalla julki tuoda. Myöskin sinne
llmestjy taasen se "Nyrkki", jonka
toimittajaksi yaUttiln enslkerralcsl
Mrs. Ketola. Koetetaanpas sUhen sit­ten
kirjoittaa, että saadaan siitä yhtä
rikasslsältölnen kuin aikaisemminkin.
Sanomalehti- ja khrjallisuusaslamles
toi myöskin raporthi kokoukseen, josta
kävi selville, että viimeisellä vuosinel­jänneksellä
oli sanomalehtiä tilattu
-paikkakunnalle $39.75 arvosta ja jou-lulehtlä
ja kirjallisuutta $74.70 arvosta,
eU yhteensä 114.45 doUarln arvosta.
Koko viime vuoden aikana tehty lii­kettä
yhteensä $214,05 arvosta.
Toivoisin että seuraavan kirjeen
kh-joittaisi Vihtori Lehto. — K. S. K.
Osuusliikkeidemme työläisten ja johtokuntain
yhteisten kokousten järjestäminen
Canadan työläisten keskuudessa
voittaa osuustoiminta päivä i>äivältä
yhä suurempaa jalansijaa. Osuusliik-keemme,
jotka muutama vuosi sitten
tunnettiin vain vaatlmattomain osuus-
! ruokaloiden ja osuuskauppojen muo­dossa,
alkavat muodostumaan yhä u-seampla
aloja käsittäväksi. Olemme
sUs menossa eteenpähx hyvää vauhtia.
Jos kuitenkin syvennymme tarkas­telemaan
tätä eteenpäin menoa aivan
I pohjasta saakka, tulemme piankin
huomaamaan, että eteenpälnmeno on
hyvin pintapuolista, johtuen osaksi
sutä, että työläiset alkavat timtea yh­teistoiminnan
tarvetta, osaksi. Cana-dassa
muutaman vuoden vallinneesta
teollisuuden nousukaudesta, josta on
ollut seurauksena että työläiset ovat
olleet ostokykyiserapiä ja suunnates-j
saan tämän ostokykyisyytensä osuus-
Uikkelsllmme, on osuusliike täten
päässyt vaurastumaan. Lisäksi on o-tettäva
huomioon se seikka, että var-raa
samoilla hinnoilla kuin minkä yk­sityiset
liikkeet kiskovat huonosta ta-varastfu
Voidaksemme toteuttaa kah­dessa
edellisesi lauseessa esltptyt
seikat on meidän ryhdyttävä tutki­maan
ja käytännössä toteuttamaan
parempaa; käytännölUsemiÄä Ja täy-delUsempää
— soslaUstlsta liikkeiden
hoitotapaa. Tämä hoitotapa myöskin
takaa osuusliikkeliden menestymisen
valkeimplenkin aikojen eteen sattu­essa.
Yhtenä tällaisena menetelmänä on
liikkeen Johtokunnan ja työläisten al-ka-
aioittalset yhteiset kokoukset,
joissa tutotalslln esUn kaikki ne heik­koudet,
jolta liikkeessä tai sen työ­läisissä
on huomattavissa. Ja pyrit^-
slln kaikki täUaiset heikkoudet pois­tamaan.
Kun osuusliikettä johdetaan kapi­talistisen
liikkcenhoitomenetelmän
mukaan, on luonnollisena seurauksena
lakkaamaton ristiriita johtokimnan
m3
sinainen suurpääoma ei näihin saakka; ja työläisten välillä. Kumpikhi ovat
ole sanottavasti ollut vaikuttamassa! ja pysyvät vihollisina toisilleen näen-nllUä
äloUla, joilla meidän osuusIUk-; naisesta sovinnosta huolimatta. Ja
Ottawankin suomalai­set
järjestäytyy
Tammik. 13 pnä oU Ottawassa Suo­malaisen
Järjestön osaston perustava
kokous. Jossa hyväksyttiin *ykslmle-lisesti
Canadan Suom. Järje^stön lä­hettämät
säännöt Ja-ehdot. Samalla
pidettiin jäsenyydelle' koemerkintä.
Työsuunnitelma jäi seuraavaan koko­ukseen,
joka pidetään 27 pvä taihml-kuuta.
Siis tervehdyksemme kalkUle
Canadan toveri järjestöille! %
Suomalaisen Järjestön
Ottavan Osasto.
EI HALUNNUT HUONOON
SEURAAN
Kuuluisa tanssijatar Isadora Dun­can
kertoo kirjassaan "Elämäni" seu­raavan
mielenkiintoisen tapauksen:
Eiäs rikas nahien tiedusteU minul­ta
haluaisinko tanssia hänen vieras-kutsulss^
ian 50O dollarin korvauksesta.
Isador suostui. Emäntä kuitenkin
tahtoi vielä lisäksi huomauttaa, että
tanssijatar ei luonnollisestikaan saisi
ryhtyä seurustelemaan vieraiden Icans-sa.
"Oh; siinä tapauksessa minä en
perikään kuhi 400 doUarla."
porvarillisen kouluohjelman lalUlsen
luvalUsuuden puitteissa toimineensa
taktikoiden siten, että korosti luon­nontieteellistä
puolta ja eriktäsesti
luonnonopille, syrjäyttäen uskonnol­lista
puolta tyydyttävällä tuloksella.
Kun sitten sosiaUdemokraattinen
työväenliike alkoi levitä maaseuduil- ^ puoluelehden toimituksesta, sit-le.
liittyi tov. Komu enshnälsinä tä-1 temmin kansanedustajan toimesta. E-män
Uikkeen eturintamaan v. 1903., jiguinen onnistui, mutta jälkimäinen
pitäen esitelmiä ja puheita, kunnes j^i onnistumatta, kun niäaseuduh
vaihtoon, etsimme oikeata vallanku­mouksellista
luokkataistelxisuimtaa ja
menettelytapoja, ulospääsyä porvaris­ton
virittämistä parhunenttaarisista
ansoista, olimme ns. vasemmistolai­sia
silloisessa SOS. dem. eduskuntaryh­mässä.
Elävästi muistan, miten Juho tänä
kymmenvuotisena parlamenttikautena
jatkuvasti arvosteli ja kapinoi vaali-piirinsä
siUolsta "revisionistista" joh­toa
vastaan, miten tämä Johto sUtä
syystä pyrki syrjäyttämään häntä, en-
— Älä pellcää, Eihän haukkuva
koira pure.
— Ei sitä tiedämiUoin se lakkaa
haukkumasta?
amme tänne työläisvaltioon. ehdoton
velvollisuutemme on oppia venäjän-kieU.
että voisimme paremmin työs­kennellä
t^öväenvallankumouksen hy­väksi".
Hän sanoi heti neuvostomaa­han
saavuttuaan asettaneensa sen it­selleen
iskutehtäväksi ja todistuksek­si
sUtä otti takkinsa päällystaskusta
taskukokoisen venäläls-supmalalsen
sanakirjan, joka näytti ahkerasta
keemme toimivat. Nämä ovat seikkoja,
jotka osuustoiminnassa muodostavat
eräänlaisen heikon ulkokuoren, mutta
jos^tämä kuori sattuu särkymään elku
meillä sisällä ole mitään, jolla voi­simme
tätä ulkokuorta tukea, niin voi
koko rakennelma sortua.
Osuusliikkeiden sisäosan muodosta­vat:
Uilikeen osuuksien omistajat tai
kannattajat, työläiset Ja johtokunta.
Jos tämä sisus on hyvää ainesta, tie­toista
tehtävästään, h5'vin järjestetty,
ja kaikinpuolin täsmäUistä, niin el tee
suurta haittaa vaikka ulkokuoreen
sinne tänne muodostuukin halkeamia,
sillä sisäpuolella oleva tukiaines voi
helposti halkeamat korjata.
Miutta käydäänpä nyt Itse varslnal-see
asiaan osuusliikkeiden johtokun­nan
ja työläisten suhteiden järjestä­miseen
yhteisten kokousten ja neu­vottelujen
kautta.
Kun jokin osuusUlke päätetään
muodostaa, niin valitaan sille myös
johtokunta. Tällä Johtokunnalla ei
tavallisesti ole suuria varoja käytettä­vänään,
korkeintaan muutama sata
dollaria. Se ei niinollen voi hankkia
minkäänlaisia neuvonantajia saatta­maan
Uikettä heti alussa oikealle to-läUeen.
Johtokunnan jäseniUä ei
myöskään >useassa tapauksessa ole
minkäänlaista kokemusta sen liikkeen
harjoittamisesta, jonka johtoon hei­dät
on valittu, useassa tapauksessa
siksi, että heidät pn havaittu innok­kaiksi
puheenvuorojen käyttäjiksi ko­kouksissa,
ehkäpä muutenkin Innostu-nielksl
toVerielksI.
VaUnnasta johtuneena seuraa, että
nyt on ryhdyttävä ponnlstelemaajn
viedäkseen liikettä eteenpäin. Hanki­taan
työläisiä työskentelemään lUk-keessä
Ja yleensä ryhdytään kalkkiin
muihinkin järjestelytöihin. Ja oppia
hankitaan. sUcäli kun ön tilaisuutta
—r kapitalististen liikkeiden Johtoktm-tlen
menettelystä. Usein, hjndn usein
kuuleekin osuuslilkkelttemme Johto­kuntien
Jäsenten aivan tosissaan va­kuuttavan,
että kapitalistisen Järjes­telmän
käyttämä menettelytapa lUk-kelden
Johdossa on maailman paras.
Ja Ihhan sitä Jokainen Ulke menee
pyUylleen. Mihin perustuu kapitalis­tisen
järjestehnän llikkeenhoitotapa?
Se perustuu yhä säälhnättömämmäksl
käyvään riistoon. Jos tätä periaatetta
Yli kolmas osa, sadan vuo-den,
on Dodd's munuais pille­rit
ollut huomatuin lääke selän
pakotukselle, reumatismille,
virtsarakko vaivoille ja moneen
muuhun kipuun, jonka on ai­kaansaanut
huonot munuaiset.
Saatavana kaikissa kaupoissa
50c laatikko tai 6 laatikkoa
$2.50 tai tilaamalla suoraan
The Dodds Medicine Company,
Ltd., Toronto 2, Ont.
mikä pahinta työläisten yhteiselle liik­keelle,
johtokunta tavallisesti sittenkin
vetää lyhyemmän korren, sillä kaikista
yrityksistään huolimatta el osuusliik­keiden
johtokuntien jäsenet ole niin
taitavia kapitalistisen llikkeenhoitota-van
käyttäjiä etteikö työläisten nä-kj'mätön,
kuulumaton, mutta kuiten­kin
kaikkialla vaikuttava tunne sil­tä,
että johtokunta haluaa liikettä
viedä eteenpäin työläisiä riistämällä,
pllsi vaikuttamassa ja vaikeuttamas­sa
johtokunnan toimintaa liikkeen
johdossa.
SilmälUessämme sanomalehtiä Jot­ka
tuovat meille tietoja NeuvostoUl-tosta
jossa työläiset parhaillaan ra­kentavat
sosialistista yhteiskuntaa,
huomaamme että siellä on suurempien
ja pienempien tuotanto- Ja Jakolai-tosten
työläisten Ja Johdon väUslä yh­teisiä
kokouksia. Työläiset esittävät
niitä virheellisyyksiä jolta he ovat
huomanneet ja niitä parannuksia joi­ta
olisi saatava. He myöskin esittä­vät
kehioja joilla lUkkeen tuotantoa
voidaan kohottaa ja lUkkeen asemaa
parantaa. Työläisille NeuvostoUltossa
on jo käynyt selviöksi, että ne ovat
heidän omia yhteisiä liikkeitään jot­ka
työskentelevät kolp työväcnltio-kan
yhteiseksi hyödyksi. '
Voitaisiinko tällahien menettelytapa
ottaa käytäntöön meidän omissa lUk-kelssämme?
Kyllä. Se vaan edellyttää
sitä, että päästään Irti siltä harhakä-sltteestä.
että työläinen el viitsi mi­tään
tehdä, jos sillä ei ole pUskana
Johtokunta.
Työläisellekin on annettava tilaisuus
aivan avoimesti kertoa milloin hän
huomaa virheitä tehtävän, samaten
jois Mn kykenee esittämään paran­nuksia
liikkeen eteenpäin viemiseksi,
niin tul^e hän nekin esittämään avo-mleUsesti.
sillä hän tietää että ne ei­vät
ole hänen omina kaulavlllolnaan,
kuten kapitalistisissa tuotanto- Ja lii­kelaitoksissa.
Niissä Jokainen uudis­tus
tietää työläisen aseman huonon­tamista,
ja siksi työläiset eivät ole­kaan
halukkaita esittämään sellaisia­kaan
parannulcsia, jolta he ovat tul­leet
huomaamaan.
Yhteistoiminnassa liikkeen työläis­ten
Ja johtokunnan välillä on löydet­tävissä
yksi sellainen tuki Joka auttaa
vastulcsien yli. Yhteisissä kokouksissa
naan käytäntöön, ja että jokainen
työläinen suorittaa tehtävänsä huo­lellisesti.
Osuusliikkeissä ja vieläpä S. J. suo­ranaisesti
omistamassa Ulkkeessä val­litsee
työläisten keskuudessa kanta:
"en minä välitä", "annetaan mennä".
Tämä kanta on syvästi väärä, mutta
se ön tulos johdon ja työläisten väli­sestä
erosta. Kun työläisen esittämät
esitykset saavat työnjohtajan tai Joh­tokunnan
yUmleUsen vastauksen, niin
alkaa hän ajattelemaan, että tämä lii­ke,
samaten kun muutkin Ulkkeet on
vaan tavallinen kapitalistinen lllketel-tos.
Työläisten omistamien Ja kontro-leeraamlen
liikelaitosten työläiset r *
voimakkaasti ja kUnteästi vedettä-mukaan
viemään yhteisiä Ulkkeltä '
teenpäln. Heidät oh velvotettava kalk
klalla toimimaan liikkeiden eteenpäli:
viemiseksi. Mutta näitä työUUalä on
yhteisten kokousten avulla neuvotta­va,
milloin he ovat väärässä. B&moln
otettava varteen heidän esityksensä
kun yhteisen keskustelun kautta tul­laan
huomaamaan että heidän esittä­mänsä
epäkohdat tekevät haittaa liik­keen
edistymiselle, tai esittämänsä pa­rannukset
liikkeen kasvamista edistä­vät
Lähenevässä osuusUIkkelden yhtei­sessä
neuvottelukokouksessa olisi tämä
asia otettava esille Ja mahdollisim­man
monipuolisesti harkittava sekft
ryhdyttävä käytännössä toteuttamaan.
Meidän on muistettava, että me olem­me
pienillä voimilla taistelussa suurtat
järjestelmää vastaan Ja meidän täy­tyy
siinä taistelussa selviytyä voit*
tajana. — H- Elimen.
seurattaisiin olisi sUtä luonnollinen i soimme opettaa toisiamme ja oppia
seuraus työläisten yhä sum-empi or- teisiltamme.
juuttamlnen.
Osuusliildceemme eivät kuitenkaan
ole perustettu tarkotuksella hankkia
siinä työskentelevien työläisten hiestä
ja työntuloksista voittoa Itsellemme.
Toisaalta osuusliikkeiden on kuitenkin
pystyttävä mjTonään parempaa tavar
Voidaan kyUä välttää, että Johto­kunnalle
el enää jää mitään valtaa,
kun tällainen piiskurin tohni siltä lo­petettaisiin.
Tosiasiassa Johtokunnalla
on yhtäpaljon ja yhtä tärkeitä tehtä­viä
edelleenkin. Sen tulee huolehtia,
että yhteisesti tehtyjä päätöksiä pan-teki
empimättä selvän pe^eron por­varillisuuden
palveluksesta, jättäen o-pettajatolmeh,
osin sUtäkin syystä,
kun papin johtama Ämhrfllinen kou-lunjohtokunta
alkoi vainuta hänen
johtavan lapsia sosialismin tielle.
Myöskin koulun ympäristö oU "hihhu­lien"
uskonlahkon saastuttama.
Tov. Komu kertoi tästä Petroskoissa
ollessaan, miten hän dlloin Suomessa
päätti panna koko opettajatyölleeii
pisteen, mutta tapansa mukaan hy-köyhäUstö,
joka omaksui tov. Komun
suunnan, kaimatti häntä jopa valitsi
piirisihteeriksi
Sittemmin Suomen lyöväenvallan-kumouk^
essa joudulnune molemmin
Työväen Pääneuvostoon, kuuluen sen
vasemmistoon- TäUöin kertoi tov. Ko­mu,
miten hänen vaaliplirinsä eräät
työväenedustajat vetäytyivät sivuun
ja eräskin jolta pU jäänyt perhe ja
10.000 markani omaisuus — Juhon sa­nojen
mukaan — '^tkeä koUottelee"
vän tahtoisesti hymyillen Usäsi, että j sitä kun lähdettiin aseeUiseen talste-oUessani
Buissa, jouduin, tosin toi- luxm. "Nyt ne näjrttävät oikean kar-sellaisissa
ol(Kaihteissa
pisteen puolipisteeksi
käsittämisestä kuluneelta.
Tässäkin Juho oli täysin oikeassa
Ja hän sitkeydellään ja lujalla tah­donvoimallaan
toteutti Itseensä näh­den
asettamansa iskutehtävän. Kuin­ka
moni meistä vanhoista umpisuo­malaisista
tänne siirtyneistä on kyen­nyt
tuon kieUurakan suorittamaan.
Tov. Kcnnu suoritti sen raskaan työn­sä
ohella.
Kauan emme tällöin yhdessä työs­kennelleet,
vain muutamia kuukausia,
kun Juho sai komennuksen Karjalaan.
Jolloin hän ensin työskenteU Karja­lan
Mutmnanskin agitatsioniosaston
punktln Johtajana Kemissä. Tämä oU
kriitilUsfä alkaa, jolloin talsteltihi pu­naisen
agltatsionin aseilla lahtaripor-variston
valkoista agitatslonla vastaan.
Tähänkin työhön antautui tov. Komu
kaikella tarmoUaan ja syvällisellä
muuttamaan vansa" — päätteli Juhb"^ imaisten j harkinnallaan. Ken lähemmin tunsi
väkevät henkisavut pUpustaan, Joka
Toy. Komun ttUin lähemmin tun- hänellä oli aina vieressä,
temaan v. 1908. Helsingissä, jolloin i Tämä tapaus parhaiten kuvaa, mi-molemmat
toimimme työväen vaUtse-:ten tov. Ktonu oU kaik^te sielustaan
minä "valtiopäiväiniehinä" Suomen eläytynyt tiskolliseksi proletariaatin
V.
^nltZ^i^iZ^Pim h e l ^ i ^ ^ ^ Hän OU smoln O-Uun vallankumoukselle.
m ^ ; i ? n . nm«S^D">tS eteläisen ^ U p i i r i n sos-dem.! Senjälkeen tapasin tov. Komun 5„fS^«!SS^5n^fä^o&^S minä 1919 Leningradissa, m n kertoi olleen-mutta
sulatt^ Jo sita arvoste^ev^. P sa Buin siirtolassa ja sitä ennen kul-ll^^
rr ^^' ^f^d' 'l^^' ^^ ^^^^^ ^^ nl^i ^- '^^- ^"^^ maalaisedustajia, jieusnkaesuseae nPsear msiussoäm yalmai. stJeonu dpuaimkomlaei stsean-aiti
ynttivat tehdä parhaansa^^ sosiaUdemokraatteja ja heti maan työpaikkaan sanomalehti "Va-luususkon
juurruttamiseksi. — , . „ „ , A ^
ään opettajaseminaarin i»äsi opetta- ensi tuttavuuden
jaksi. TSssä tehtävässään kertoi Juh(>,
jälkeen tunsimme pauden"
tarvetta toveriDiseen - mieUpiteittcn|pnheU:
toimitukseen. Tällöin hät)
'meidän suomalaisten tultu-taavana
toimittajana hän silloin työs­kenteU.
Tällöin oU toimitustyö ja ne
olosuhteet erittäin vaikeita. Toimitus-huoneena
oU kirjapainoon läpikuljet-tava
huone, joka samaUa oU yönaika-na
meidän kahden tohnlttajan asun­tona,
lisäksi painosti tiukka ellntar-vepula,
oU kyse välttämättömästä ra-vhmosta
leivästä y.m. Päivät työsken-teUmme
myöhään iltaan, Illalla kan-nohnme
sisälle makuupaikat ja olkl-pusslt,
asetuimme levolle, aamulla he­rättyämme
siirsimme "kolkat" ja pus­sit
eteisfen ja taas oU asunnosta«muo-dostunut
työhuone. Lehden Umeatynd-nen
tuotti monia valkeuksia, milloin
puuttui paperia, mllloih painokone sei­sahtui
sähkövoiman puutteessa, leh­dellä
varoja oli vähän, kirjeenvaihta­jia
vielä vähemmän, tUaajamäärä
pieni Jnep.. mutta tehtävä oU täytet­tävä.
Tältä, ajalta, muistan tov. Komun
yhden ihalltavaii luonteenominaisuu­den.
Hän pysyi täysin rauhallisena ja
hyväuskoisena puhuen: pieni on lehti
ei siihen mahdu paljon mitääii, mutta
eihän näissä oloissa sen smu^mmal-le
lehdelle ilmestymismahdoUisuuksIa
olekaan ennenkuin tämä valtiomme
"Karjalan Kommuuni" taloudellisesti
vaurastuu.
~^anomalehtimlehenä oli tov, Komu
varma ja Johdonmukainen, omaten
selväpiirteisen kirjotustavan, osasi is­keä
kulloinkin asian ytimeen, väli­paloiksi
plisti purevia pakinoita. Sen-!
lisäksi työtoverina mitä parhain, asl-;
alllsestl huomauttaen pujahtaneista
kentelivät toy. Komim ohjaamana, virheistä toverillisesti auttaen neuvoa i
agitaattoreina, sanovat yksimielisesti, j kysyessä. Tällöin hän innottl minut-i
että "siinä oli hyvä toveri", jkin mukaansa venäjänldelisten puo-'
V. 1920 jouduin toisen kerran sa--luejatsheikkain kokouksihi ja klubil-i
maan työpaikkaan tov, Komxm kans- le kielenopintotarkoituksessa, lausuen
sa sanomalehti "Karjalan Ktenmira- palatessa: aina sieltä joku sana kor­nin"
toimitukseen. Jossa lehden vas-.'vaan jää.
Lähes parivuotta työskenneltyämme
OMITUINEN TAPAUS 1
Ruotsalainen tinanvalaja Orustis-ta
kävi äskettäin Uddevallan kau­pungissa
ja östlrieltö m.m. miestä
väkevämpää niin ^Jialjon, että hän
kotimatkallaan o!i': SBiikassa huma­lassa.
Kun laiva pysähtyi miehen
kotirannan sillalle, ei hän päässyt­kään
maihin vaan putosi veteen.
Sillalla olevat ihmiset koettivat pe­lastaa
häntä, mutta vaikka he ha­rasivat
voimiensa takaa; eivät ho
miestä tavoittaneet Mutta äkkiä
näkyi ulompana merenpohjasta valo.
Haettiin vene ja lähdettiin katso­maan,
mistä kummasta se johtui.
Siinä makasikin tinanvalaja meren­pohjalla
pidellen lujasti palavaa säh-kötoskulamppuaan
kädessä. Siten
hänet löydettiin ja saatiin ylös. To­sin
hiin jo oli ticdotonna, mutta pal­kalle
saapunut lääkäri sai hänet vir-koamaan
ja seuraavana päivänä häh
oli ihan entiselläiln.
siirtyi Juho yksinomaan puoluetyöhön
Aluekomitean suomenkielisen sektslan
sihteeriksi, v. 1923 LeningradUn, Jossa
työskenteli II:n asteen neuvosto-puo­luekoulun
Johtajana, sittemmin Kom­munistisen
Yliopiston opettajana, Le-nlngradta
Läänlnkomlteassa ja vii­meksi
"Vapauden" vastuunalaisena
toimittajana.
Jo Petroskoissa työskennellessään
alkoi tov. Komun terveys murtua.
Muistan miten hän eleU tllapälssalra-uden
sattuessa tupakalla Ja kahvilla,
sanoen nauttivansa "vastamyrkkyä
jota käsitystä vahventaakseen, antoi
Juhon, tiesi, että hän oU iiarkitsevai-aed
ajattelija, j c ^ monipuolisesti ar­vostellen
kypsytti kutakin kysymystä
ja kim se oli kypsä, toi sen ilmoille
selväpiirteisesti, vakuuttavasti lyhyin
lausein, tyjmesti, mutta varmasti.
Kaikki ne toverit, jotka sUloin työs-sydämen
saboteeratessa". — "Eihän
meillä taida enää oUa pitkälti elon-pälvlä,
mutta onhan sitä Jo elettykin
ja touhuttu Suomessa ja täällä, näke­mättä
jäänee Suomen köyhälistön
vallankumouksen voitto meiltä, mutta
nuorempi polvi sen varmasti on näke­vä"
— puhuskeli Juho v. 1926 käydes­sään
UhtuaUa, SiUoin oU hän Lenin­gradin
puoluekomennuksella, käyden
Vuokkinlemellä ja Muurmannilla asti.
Näilläkin matkoiUaan hän puhui suu­rissa
joukkokokouksissa. Toveri Komu
oU myöskin puhuja, mukaansa tem­paava
aslaUlsuudellaan ja selväpUrtel-syydellään,
ennenkaikkea oikea kom­munistisen
puoluekaiman esittäjänä.
Viimeksi tapasin tov. Komun kesäl­lä
V, 1927 Leningradissa, sairasvuo­teella.
Hän kertoi paripäivää sitten
palanneensa sairaalasta Ja oli kovin
heikoissa voimissa fyysiUisestl. mutta
mieleltään virkeänä. Kun vein tuliai­siksi
kahvia, Ilostui Juho hymyile­mään,
nousi vuoteestaan ja alkoi
haeskella tohnettomina olleita kahvin-keittovehkeitä
sekä keittäjää, kehus­kellen
leikillisesti kahvia Juodessaan
sen olevan hänelle parhaan lääkkeen
tilauksen hankkiakseni kahvia.
Tässä vltmeisessä kohtauksestamme
merkiUe pahin, miten hän silloinkin
jö kuoleman sairaana, oli kiintynyt
työhönsä. Pöydällä oli kasa sanoma­lehtiä
Ja keskeneräinen artikkeli, jota
hän lienee kirjoittanut, mutta "sydä­men
saboteeratessa" jäänyt kesken.
Leningradin viestit kertovat miten
tov. Komu aivan vUmehetkeensä asti
työskönteU '"Vapauden" toimittami­sessa
neuvoen nuorempiaan m.m. että
"uskontovastalsen työn syventänalsecn
on kohdistettava enemmän huomiota".
Hänellähän oli sen kysymyksen suh­teen
omaperäinen kokemus lapsuusa-jaltaan.
Tov. K(nnun vakaumus us­konnonvastaisen
työn syventämisestä,
satttju naulankantäan myöskin Elar-
Jalamme valistustyölle.
Toveri Juho Komu kaaduit bolshe­vikki
riveistämme työpöydän ääreen.
Se on jokaisen shiunlalsesl väsymät­tömän
aina talsteluvalmiina olevan
soturin sankarillinen loppu yksilölli­sesti,
mutta tehty yhteistyö elää. Eni­ten
arveUt silmäsi eivät nähneet Suo­men
työväenvallankumouksen lopul­lista
voittoa, mutta sen tulee näke­mään
se nuori kaarti. Jota monessa
tohnessa ollessasi, klrJoItuksiUasI, jm-heUlasi,
neuvoUlasi opetit Ja oikealle
voittoisalle tielle ohjasit Yhä useampi
Ja useampi nuori työlälstoveri tart­tuu
jkynänvarteen, opiskelee puhujaksi,
opettajaksi, vallankumoukselliseksi toi­mitsijaksi
kaikissa maissa, nUnpS,
Suomessakin — lopputuloksena maa­ilman
lokakuu.
Päättyi kaUUn toverin Juho Komun
elämäntyö. Reippain mielin me eloon
Jääneet marssimme samassa tahdissa
eteenpäin, muistelleö sinua. Viimei­nen
tervehdys rakkaalle iyötoveriile.
Onni TnomL