1922-12-04-03 |
Previous | 3 of 4 | Next |
|
small (250x250 max)
medium (500x500 max)
Large
Extra Large
large ( > 500x500)
Full Resolution
|
This page
All
|
. 4 p. VeiSp mtafet ja puuen anseija Winiam Cbamberlain Matkustaja Venäjällä nykyään hara mäftyy nähdessiän matkustajalii-ilcente€ n uudenaikaisuuden ja oival-li- uiiden rautateillä. Varrattuna epäjärjestykseen, joka vallitsi "val-j^ nkumouksen aikuisempina vuosina, on parannus ollut todella ih-1 jneteltävää. Junat lähtevät ja saa- ' puvat määrääjällään, vain harvoin sattuen riivytyksiä ja onnettomuuksia. Ei enään näe iimisiä hyökkäävän jo ennestään täyteen ahdettuun junaan jokaisella asemalla. Vaunut ovat puhtaita ja tarjoavat Jyviä nukkumapaikkoja. Vieläpä ruokailuvaunutkin, joka, ensimäi-seicsi poistettiin liikenteen tullessa majoitetuksi, palautetaan käytäntöön joillakin rautatielinjoilla. Mies jonka huolena nyt on Venäjän rautatietv on Felix Derz-hinski. ennemmjn Venäjän pelätyin "henkilö, «Dessaan kuuluisan salapo-liisijärjestön, chekan johtajana. Derzhinski op tyypillinen puolalainen nlkomubdoltaan, hänellä on vaalea tukka ja syvälle painuneet, siniset silmät. Vuodet jotka hän vietti kärsien rangaistusta Siperiassa tsaarin hallituksen aikana kuvastuvat syvissä viivoissa hänen: kas\'oissaan. Yksi huomattava i l miö hänen konttorissaan on kirjoitus seinällä, jossa ^sanotaan, «Xäit-teleminen kielletty*'. nähtävästi suunniteltu- ehkäisemään venäläistä tapaa yhdistää keskusteluun liike-j asioista tuntimääriä ^seur^keskttd;»-! lua. tuottivat ennen sotaa. Toisin sanoen, kuletusjärjestelmän parannus on ollut nopeampi kuin muiden tärkeiden teollisuuksien parannus, joka on seurannut uutta taloudellista menettelytapaa. Rautatietyöläisten mieliala on todisteena Derzhinskin hallinnon käy tännöHisyydestä. M a t kustaessani Permusta Moskovaan Siperian janassa, puhelin konduktörin ja useiden junassa olevien työläisten kanssa; ja he kaikki todensivat sen seikan, että tilanne oli paljon parempi heille kuin mitä se oU ollut, ennen vallankumousta. Heillä oli «nem-pi syötävää ja vaatetta, ja heidän työsuhteensa olivat paremmat. Hc myöskin sanoivat, että heidän tilanteensa oli parantunut sen jälkeen kuin oiusi taloudellinen menettelytapa ®li otettu käytäntöön. Sisällissodan aikana olivat he työskennelleet puoti-militaristisen pakon alaisena ja olivat saaneet hyvin vShfin palkkaa. Sen jälkeen kun Derzhinski oli ottanut hallinnon käsiinsä olivat hie saaneet parempaa palkkaa ja paremman vaa- [tetaiTcsen, ja siitä seurasi että he johtivat" . 4)nnistunutta hyökkäystä voittamattomaksi luultua Perekop-nientä vastaan ja ajoivat paroonin fa hänen sotaväkensä päistikkaa Slustaan mereen. Jälleen, Krons-tadtin merimiesten kapinassa keväällä vuonna 1921, kulkivat nämä joukot poikki jään pommittaen linnoitusta ja hajoittaen kapinan. Venäjällä on nyt noin 140 Kur-santsin koulua, ja nämä opettavat m että jäsenemme eivät tällekään tilaisuudelle huomiota antaneet. On fivj-tä epäillä antavatko enään millekään, löytyykö vetoumuksia, jotka heihin ottaa, tuskin. Onko työväenluokan asia suuri mitättömyys, jos niin on, lopetettakoon, kaikki toiminta sen eteen ja ristittäköön itsemme katoolisen kirkon helmassa, silloin on kai kaikki niinkuin 80,000 oppilasta. Näistä kouluista päässeet oppilaat, harjoitettu lo- P'^^ jaalisuuteen nykyistä hallitusta koh- Työkokousasioito. 26 p. hiarrask taan ja täynnä vallankumoukseni- käsiteltiin ja päätettiin seuraavis-sia oppeja, ovat pelottava ase neu-~ ta%asioistai Friends^of Soviet Rus-vostohallituksen kädessä, aseena jo- sian työkalulistat tilitettiin ja lä ta voidaan käyttää sisäistä kapinaa hetetään asianomaiseen paikkaan taikka mahdollisia hyökkäyksiä vas- O. Kärkkäisen perheen hyväksi ketään, joita tehdään ulkopuolisten räyslistat niinikään tilitettiin, tulos voimien taholta. — Suom. A.I.K. ,•• •••• • iärjesijen B. C:n ITÄINEN PIIRIKÖ- MITEA voivat suorittaa menestyksellisem-roin työnsä. ^ Derzhinski' oli sitämieltä että pa-! rannus Venäjän rautatieliikeötees-; sä johtui suureksi osaksi sodan .lop-! pumi.sesta ja normaalitilaaaibBen palaamisesta. Junat eivät enään 'ol-^ leet ahdinkoon asti täynjiä-sotilaita, jotka joko menivät taikka palasivat rintamalta. Uusi raäarftys jonka mukaan jokaisen täytyy' maksaa piletistään, poisti sellaiset, jotka huvikseen ajelivat edestakaisin rautatielinjoilla matkustuksen ollessa vapaan. Lisääntyoeiilä iailoillaaTi voi rautateille asettaa virkoihin tottuneempia työläisiä. Matkustajat itsekin osoittivat uutta henkeä ja liittyivät työläisiin* pitämällä vaunut puhtaina ja kaluston rikkomatta. ' Kysyttyäni DerhbsllStä mielipidettään valitukset suhteen, joka johtui siitä, että rahtimaksut olivat niin korkeat Venäjäx xoUtateillä että. se .haij^tasi tavarain lähetystä, vastasi hän: fArvelen 'että nämä valitukset johtuvat osaksi siitä seikasta, että rautatiellä kuletus oli ennen vapaa. Nyt näyttää kohtuullinenkin maksu liialliselta. Sitten «nsialussa ei meidän hintamme olleet vielä oikein järjestetyt Ne »livat liian korkeat • joissakin tapauksissa, liian alhaiset toisissav Me olemme nyt asettaneet koko hintojen määrää-miskysymyksen komiaslonerin huoleksi, johon kualuu ednätajia rautateiden komissariffista, ja useista pääteollisuuksista./ Tämä komissi-oneri suunnittelee rahtimaksut tieteelliselle perustalle ja uskon että valituksien syyt tällä aäjflla pian poistuu. Koetamme avustaa teollisuuden jälleen nousemista niin paljon kuin mahdollista, ,ottamalla huomioon aseiden yxityksieit ^va^äl-lisuus- suhteet ja antamalla hintojen alennuksia poikkeustapauksissa.» Venäjän köletasHikenne :alkaa päästä yäkavanlaatnisesta ja pitkä aikaisesta kriiastä, joka alkoi mail-mansodan mukana. Sot^onlrkpjen ja ampumavarojea kudetus sususessa mittakaavassa ^setti raskaan, taakan venäläisille., rautateille; ja ku'" letusvälineitten huonontuminen, joka alkoi sodan mukana, jatkoi lisääntyvällä nopeudella vuosien^ 19- 18-19 kestäessä. Sisällissota täydensi mitä mailmansota oli alkäaat. Useina aikoina vuoden 1919 kuluessa, oli melkein koko Siperia ja etelä-Venäjä 'Kolchakin ja Deniii-nin hallussa. Perääntyessään nämä Valkoiset johtajat murskaavut ja hävittivät kaiken — veturit, vaunut, ratapenkereet, siltoja, laivoja. Ensimmäiset parannuksen merkit ilmestyivät vuortna 1920, Trotskin ottaessa )iaRuunsa rautatielinjat, ollen hän sotakomissioneri. Rikotat sillat korjattiin, ylösrevityt radat rakennettiin uudelleen, ja sa maan aikaan^ kuljetettiin aotajouk koja ja ampumavaroja Puolan ja 'Venäjän tulevaisuuden ^rmeija tdhe olemaan paremman johdon alaisena. ' Tähän tulokseen pääsee l-varmäankiri jokainen joka vierailee .Tfioskoväh lähellä sijaitsevissa up-l^ edrien harjoitus-kouluissa. Kaikil lä Venäjän kansalaisilla on oikeus hakea oppilaaksi näihin kouluihin mutta valitessa ehdokkaita - sinne otetaan mieluummin poikia jjjotka kuuluvat työväkeen ja talonpoikais-perheisiin. Hakijoitten täytyyj alistua kolmen eri tarkastuksen alaiseksi, terveyden, luonteen ja älyn. N.k. tKursantsi» on koulujärjestelmä, jonl^ avulla harjoitefaan kaikille sotapalveluksen aloille, jalkaväkeen, tykistöön, ratsuväkeen, insinööriksi ja ilmailun alalle. Pojat, jotka läpäsevät tarkastuksen asetetaan yhteen näistä kouluista, jossa he saavat olla kolmesta neljään vuoteen. Tämän ajan kuluessa he opiskelevat kaksi tuntia ja loppu ajasta kulutetaan soliks-harjoituksiin kesän aikana. Talvella, kaksi tuntia harjoituksiin ja loppu ajasta opiskeluun. Näin tämän j ä r jestelmän käytännössä eräässä tykistökoulussa, Koulon ulkopuolella joukko miehiä harjoitteli sytyttämään kevyttä l^nttätyikiä nopeasti'. Rakennuksen sisällä, sa maan aikaan^ opiskeli maantiede luokka. Kysymyksiä Venäjän rajoista, Sakhalinin asemasta, meren vaikutuksesta Venäjän histiKrmn tehtiin ja vastattiin nopeasti., Tfleen sä oli oppi jota heille anaettnn kokouksessaan marrask. 12 pnä päätti järjestää iltamat P"rijärjes-^"^jjYe^i^^^^ $27.65.r Komitea edelleen hommaa iltamia mainittuun tarkotukseen. Friends of soviet Russian sihteeriltä tullut kiertokirje luettiin ja päätettiin seuraavaa; The Labor Herald kuukausijulkaisun ja Workerin asiamieheksi valittiin Matti Johnson. Kirjeessä mainitut Venäjältä tulleet tavarat voitaisi käyttää mark kinatavaroina. MySs Venäjän Filmi- asiasta selvää ottamaan valittiin kaksi henkinen komitea, Hj. Länsi ja IrUialikö. Wa7}upin osastolta tömme rahaston kartuttamiseksi. syystä kun mainittujen listojen ot-ten nämä tulee olemaan ikäänikuinj malli-iltamiat talvella lähtiessä. [sia on tehty soda^ pälU> jälkeen. Matkustajaliiken- Wrangelin rintamille. , Muitakin parannuksia tymisen jälkee ne on saatu melkein samanlaiseksi kuin_mitä se oli ennen sotaa- Keskimääräinen, jokaisen vaunun päivittäinen matka on pitennetty; ja käyttökunnottomien vetureitten määrää on vähennetty, vaikka se on vieläkin peloittavan korkea. On arvioitu että vetnreiden. lukunläärä, jotka nyt kuljettavat rahtivannuja, on yfei 1/3 siitä, mitä se oli ennen sotaa. Tämä on edellä Venäjän välttämättömästä tarpeesta, vain harvat teollisuudet tuot' jonkinlainen yhdistelmä korfceakou lu- ja yliopiston opetuksesta. Koulujen päämääränä on antaa poliittista yhtä hyvin iuin milita rististä ja akademi harjoitusta Kursseilla opetetaan historian materialistista käsitystä. Venäjän "val lankumouksen kehitystä, ja muita sen laatuisia oppeja. Koko ilmakehä kouluissa on suunniteltu edistämään uskollisuutt^vaJlankumoiHk selle ja nykyiselle poliitKselle kai litukselle. Seinillä on lacduja, joi hin on .painettu vallankumoukselii sia voimalauseita, «Kaiklden maiden Työläiset,, Liittykää Yhteenb ollen tavallisin. Jalkaväen Icoulun suuressa huoneessa on taulia,'jossa on.^ niiden oppilaitten - nimet , jölka kaatuivat sisällissodaJBsa. - Toisella puolen taulua on niidsn nimet jo^ ka olivat erikoisen ^eteviä. < Melkein kaikki.opettajat J3^.vanhemmat oppilaat ovat olleet sodassa ja joillakin heillä on korkein kanniamerk-kl jonka neuvostohallitus antaa. .Toinen keino, jolla hallita* pyrkii sitomaan sotilasoppilaat itseen- .8ä ja työläisten järjestöihin joiden j)oiiittisesta kannatuksesta se on jiiippuvainen, on, antamalla jokai-selte koululle jonkun hallinnollisen departementin taikka tehtaan. Ty-iistökoulu, jossa vierailin, on täten .yhteydessä sisällisen kaupan jconussarion kanssa. Hallituksen antaessa koululle sellaiset tarvikkeet kuten ruuan, vaatetuksen ja suojan, antavat työläiset tehtaissa silloin tällöin heille paperosseja ja herkkuja. Mieliala näissä_ kouluissa on erittäin hyvä. Oppilaat ovat säännöllisiä ja tarkkaavaisia harjoituksissa ja opinnoida ja heidän .asuntonsa ovat'puhtaat Jyrkän kurin ja järjestyksen vallitessa ovat kuitenkin suhteet korkeampien-upseerien ja oppilaiden välillä kohteliaammat ja .vähemmän virayiset kuin' voisi odottaa mjlitaristjsessa laitoksessa. Jalkaväestön komentaja, «^ka toimi minun opastajanani, oli huomattavasti mieltynyt työhönsä ja ylpeä miehistään. . Kursantein* oppilaat ovat jo "osoittaneet korkean militaarisen arvonsa: Kenraali Baron Wi'angelin, viimeisen valkoisen johtajan, dlleesa Krimissä syksyllä 1920, ne olivat Nämä iltamat tullaan pitämään jo- " ' ' " ' ^ " " '.. , _ : \ , . „ .,, 1 „ .. . sikossa on kovin epäselvä ja nar-ka. sella pa^kkakunnala ,^a^^^ asian esitys. Jos mai-sa, missa on osasto toimmn^as^s^. ^ .^^^^^ f ajatus kartutta^ pn- ^^^^^^ ^^^^ ^ ^ ^ ^ ^^ nmme r^^stoa, paat.nmje,^ j^^^^^^^ ^ ^..^.^^ Tatkijakomi-taa nus-4t a• • aVg i»t.a.Lt sionijt riaisuuksu, t/e aan valittin seu.r aava^t *to verit: TJ . „j,ko asasna ivnoniotasiitsu i s*ta li ehptuoo.r ai•m -me dere s va-vsaäHh«h™atä ni1-- l .m-lMe,Is !t a A*t J. tileSl.e aea.t n• v o\j• ia v a.tMN .s xV^Kto ora>lsa tni• . kSca äuno-neiden osastojen toimintaan. Tai- , _ - i , , ,v„i>to„i;mm;inn+ta «osca, sfto issa on- ailu„ ssa, ^j o- t.y ä^MaiM.. tun ...k.. omite. a», ,. puoleen an- ' ^ tamaaii itsestään icaellmen ja suora selvyys, he hommaavat sitten todistukset Suomesta jä sitä tietä Ensimäjnei, iäUaiaen ohjelma- ja antamaan toverUaöton kuka sen an-tanssi- iltama on Bobien ©saston galJsee ja taas päinvastoin, lahta-haaliUa joulak. 9 pawä. Ohjelma ,ejne lahtarin kohtelun. Kokous naihm iliatsuihin m erilcoisesti m- päätti huomauttaa Valteri Mäelle hkoitua,^ sisältäen, puheita, runoja, ^ ;H, Kaartiselle jotka olivat osas-kupletteja, mSl^k-ÖÖri, setä erikoi-.^on valitsemina Venäjän talouden sesti tätä tilaisuutta -.varten kirjoi- uudelleen rakentamistyökalujen ke-tettu pieni näytöskappale, jonka ni- rävskomiteassä ja ovat paikkakun-ffii/ on «V«iilni?«en iäSni». K a p p a - . « u y t t a n e e t pois, keräyksen leen tekijän näette itse kappalees-.aijja^a kuitenkin kaksi viikkoa oli-sa. Lopuksi .on rreimat tanssit. Me y^t paikkakunnalla valitsemisen jäl-naet tuomme. orkesterin mukanam- ^een eivätkä millään tavaUa toiini-me. .Sisäänpääsykin on järjestetty neet asian eteen, keräys kerta kaik-win iialva-kfli, että kaikille on ^i^^^^ epäonnistui. Tämä siksi että laianis saapaa tähän harvinaiseen ,^uuäUa tiedetään kelle toimia an-tilaasiaiiteen. Se on 50 senttiä yksilö- petaan. Osastomme on enempi kuin nä ja JOB ä u ^ .euöcosi imufcana, paheksuvalla kannalla heidän me-pääsette molemmin 75 sentillä, ^^ttelynsä johdosta. Ohjelmaren- Lapset malcsavat puolen, siis 25c.'.j^^ • ^^^^^^ 26 p. marrask. onnis- Vein makuuttaa, että :8illoin ei su- ^^^^^^ ohjelmaa ei ollut var-r n i e t ä ä n paina,.ken^saapuuttähan paijon, mutta, arvokasta. Usea tilaisuuteen. — J. B. I ohjelmanumeron -suorittaja taaskin vanhaan tapaan oli jäänyt pois. Kokous päätti sovittaa osaston kurin-pitotoimenpiteitä henkilöihin jotka sivuuttavat o})jelmansa suorituksen kaksi kertaa perätysten. 'Muutenkin, TyotanBBtt töimaenpanee -osaston i päätettiin kaikellaVtavalla tiivistää agitatsionikftmitea iorstai-iltana (t. mainittua toimintaa tarkotastoan k. 7 p.) vastaavammaksi. Onko osastomme Lasten loaaslo on a:yhtynyt joulu- jäsenistö näivetystaudin valtaama,; juhlan valmistuksiin, ^ mutta .rahaa vai onko se liian kannianhipoinen? I tarvittaisiin ja .tottakai sitä saa- Ei toverit, sillä tavalla ei jouiioa idaan? ,kasvateta, sen tosiasian pitäisi tei- «T/iStanaait» jo itsestään .antaa ^''^ ^y^^'" , erikoisen sisällön ja mielenkiinnon vin. Kokouksessa joskus käydään a 'ja toiseksi J£.un muistamme Jcaikki '^«s''^" lähdetään, rientää mukaan, .nib on .mabdollis- P<»«' ette koskaan tiedä osaston; ta .onnistunut juhla jkpsille. .Sisään- J"ol*sevista asioista, eikä järjestöm-i pääsy vain 25 senttiä iaikilta. »"^ OttaTcaa-huomioon, py-; ^ . ... ,„ sähtykää ja ajatelkaa onko työvä- £n„ «unmmta. (tl. 10 ^^^^^ joukkotoiminta mikään p.) on sitten, ^dm-iltama..joka.^^^^^^ joka niin ajattelee on m järjestetty mkem .erikiusfllla j^„„^„„ ^^^^^ iuolella. Varmasti ruttaa koko i - ,jj . Tä^tä lähtien jokainen in-laks. ohjdmaa. .Seuraa-va ueUelo ^^^^^^ 3„„ ^^j^j^^^ on JO M u : puhe, ^^o. iauluja, ;k„kau8tilaisuuksissa, ei tarvitse ke soittaa, omassa pajassa ^^mistettu mykkänä istua asioiden kä-kuvaelma ja kupletti .^eia i^a- ^^^^^^ .^^^.^^„^_ Si„^.„ kunkausien lomalta paalannut ,«Nyjk- ^^.^^ oikealla^taval-k.,_ xlmestw. monipuolisena. Kaikki päätettyä, eikä niistä ole jälki-selvittelyjä. Länneltä uutta työvoimaa. V. L M p. saapui ensimäinen lähetys, ISO nikstä käsittävä joukko, miehiä 1. N. Co. paikalliseen kaivantoon CREIGMTON, ONT. lisää työvoimaa. Tarkotus on tuot Huoruo-caaatomme juUat 18' p- 1^ ^ma :200:taan sitä mukaa kun marraskuuta onnistuivat hyvin, si- saMaan .«ijöitettua. Kahden viikon mittain ohjelmansa puolesta. Lap- ajan on jatkuvasti joka päivä kaik-set näyttivät kappaleen «Nouseva ki paikalla olleet miehet otettu töi-kosto>,, i:unoja, kertomuksia ja iau- hin. Kaikki merkit viittaavat, että uja oli" aivan riittämään asti, vaik- toag niklceHUe on avautunut suu-ka "tämä oli ensimäinen Creighton remmst markkinat. Komppania taas osaston historiassa laatuaan, niin alkaa Buaremmassa mitassa teke-haalille. tavat 35 prosenttia^siitä, mitä ne juuri Kursantsfn -oppilaat, |o«c8 kuitenkin tuo miellyttävä lafiten kappale «Nouseva kosto» näyteltiin niin hyvin että meikäläisissä oioisga lei paremmin voida koskaan sitä tehdä. Muuten tuo saavutus oli suur- Jjjten vaikeuksien takana, lapset kun vielä eivät osaa suomenkieltä lukea kuin juuri joku. Suuri ansio tästä lankee naispyhakouluopetta-jille Mrg, Kolarille ja Mrs. Saarelle. Täytyy .olla ehdottomasti jörö-luontoinen henkilö' johon lasten esittämä ohjelma ei tee jonkinlaista, vaikutusta, siksi että se esita-tään niin vapaasti ja jalosti ja vielä, entfen kaikkea, siinä näkee nousevan polven suuren merkityksen, joukkonousun alkeet, joka tulee Juutta maailman järkyttämään nou» BuJIaan raha- ja sortovajlan perustaksia, luomaan jaloa lovetta, iloa ja rattoisuutta. Se iAi paha että OBOsiommejmri joakko jätti Jämän mefc'4t»pau>i^p^nH)if:m^ii2, on ih-mään mdUä 'liikevoittoa. Moni kohta . puhua kyllin selvää kieltä järjestymisen tarpeesta. Järjestykäämme ' ja vaatikaamme, tehkäämme-| toiskielisten keskuudessa järjegtä-mistyötä, Karvantolaki säätää 8- tunn. päivätyön tapahtuvaksi maan alla, siitä huolimatta kapteenilla on otsaa määrätä 2$ m. vailla 7 olemaan valmis .alle menemään. Tämä tuli uusien tuloikkaideri mukana. A l kaa taas olla vanha Creighton kurssi käynnissä. ^ Sanomaleiitia., Jokainen tilaamaan puolueemme äänenkaniaattajaa Vapautta, myös toisia vasemmistotyö - väen lehtiä, mutta -ennen kaikkea Vapaus joka miehelle ja joka taloon. . Vapaus on sisältönsä puolesta parhaiten toimitettu vasemmi^- kommunistinen pohjakerrosten sanomalehti. Joko kaikille tulee? JJ« ei, niin Kiiruhda Matti /Biihiniäcn Juo. — Rakki. A. C. RY VASRELTA filite €S. Hiuiun selvitystä Industrialistin No. 265, jossa Mile 154 H. Hjr-mavirran kämppäkomitea näkee pöpöjä kun muka lähtee Vapaudessa ollutta kirjotustani vääristelemään. Kirjoitus on j-leensä niin ala-arvoista roskaa, että ei se itseasiassa kannattaisi vastata ollenkaan. Koetan oikaista ainakin, mikäli se koskee minun persoonaani. • Ensiksikin kämppäkomitea ^cirjot-taa seuraavaan tapaan: «Vaikka M. J. ja Jukurit syyttävät yksilöjä (onko mainittu kämppäkomitea ollenkaan lukenuts^ kirjoitustani Vapaudesta, vai osaako se lukea ollenkaan?). Lainaan sen kohdan vielä tähän. «Mutta olihan täs^ä jcuukau-si takaperin Industrialistissa kirjo-tus Mile 154, jossa koetettiin kehästä H. Hormavirran ^mppäolo-ja oikein kämppäkomite^n puolesta ». Kas näin kirjotin ja miten se kämppäkomitea on tullut siihen «ä sitykseen, että. minä syytän yksi löjä, puhutaan asiat suoriksi, eikä aina vääristellä, pitäisi tuon verran muistaa eikä käyttää allekir-jottaneen nimikirjaimia .sellaisissi» paikoissa joissa ne eivät vähääkään vastaa tarkotustaan. Eikä ole muuten mukayaa tuoda syytöstä se-kottamalla M. J. ja Jukurit, sillä ehkä nämä ovat eri miehiä. Pitäisi tuo(ra suoraan syytös sitä va3- taäjj'' j6tä kulloinkin aikoo syytRt^ Mutia'te sekotatte piimät ja veNii sekasin, että ei saa kukaan selvää että mikä asia on esillä. Ja edelleen sanotte, että sM. J. ja Jukurit kehoittaa meitä järjestymään. » Ahah, kipeä paikka, kun kehottaa järjestymään yhteiseen lö-jaan vallankumoukselliseen rintamaan. Mitä tulee jäsenkertiti iian-tamiseen, niin uskon että «Jen kantanut jäsenkorttia ainakin niin kauan kuin H. H. känippakomitenn jäsenetkin, vaikka en tosin .itiinkään pienen koplakunnan jäse.iikfcrttia. Ja taas näkee H. H. kämppäkomitea pöpöjä kun sanoo «euraaspaa: «Vielä kehoittaa madiä länndltä hakemaan oikei^ W, !P::n jaitentin saanutta uiii&ä>. Ja minä syksinkertai-sesti san<in, että Wörkoi's Party on aima vaBankiatnouk<^linen järjestö, johon roeÄdän 'Olisi kaikkien yhdyttävä. Edelleen is&ndttc, että «kämppä-komitean kirjötuksessa harmittaa teitä se iun '.kehotetaan järjestymään ». Ei lun se, löttä vääristtlet-te tosiasiat. Että <oldt ei olleet niin iy-vät kiiin .te .liiitä kehasitte. TSl- Ja vaiin saitte nöehiä tulemaan kauhean paljon sanotulle kämpälle, että oli miehiä «uunatkin täysi. Ja edelleen: •tM. J . jo Jukurit koittavat ihaji^ttaa järjestöämme» Mutta •ettekö tdhneet sitä itse eil loin knn ajoitte meiidät lilos O. 6 II-:sta'? EdeDaen .«anotte: «Toivotte että Ismtasimnre täältä vääriä tieto ja». £S kun että annatte .aina suoria ja fisiallista <eikä valheellisia. Matta kuten lolevasta näkyy olette liyviä antamaan \vääfiä .tietoja, ainakin snikäli :se koskee kirjoitusta- Edelleen «anotte että «toverit E. Mäkis-kämpällä ilukovat .tämän heille. Ja eelmttää niikä on kämM»ä-komitea ». Ketä tarkoittaa tällä kämppäkomiteälla <<attä lukea tämä heille». Mitä ivlkc minuun, niin osaan lukea ainakin .sen verran, että tulen sillä toimeen, vaikka ei suinkaan niin hyvin kuin H. H. kämppäkomitea. —^ Ja myös ymmärrän hyvin milÄ oii kämppäkomitea, että ei se ole sellainen joka vääristelee itpsiflsidita.. Sitten tuotte iatalan syytöksan Vapautta vastaan, että jos ei suu mene tukkoon, niin julistamme poi-kotin Vapautta vastaan. Lapsia niin pelotellaan, että konttlöijä tulee, — Miksi ette heti käänny virkakunnan puoleen, et^ se auttaisi teitä siinä jalossa toimessanne? Siinä ai nakin paljastatte oikean sangreni-aisen karvanne. Matta eipä ole ihme. Näemme sen joka maassa miten kaikenkarvaiset nosket hyök-käävät vallankumoukeellifiia lehtiä vastaan. Niin miksi ette ie —, M. J. hän koko matkan junassa miettinyt ja suunnitellut menettelyään . .. Hän astui rappusille, nousi talon ovelle ja kilisti kejloa. Vähän kuluttua kuului kevyttä kävelyn sipsutusta sisäpuolelta ja sitten oven lukko rapsahti, ovi raoit-tui varovasti ja kauniit, mutta unentöhreiset keski-ikäisen naisen kasvot ilmestyivät oven rakoon pyö reine, kysyvine, ystävällisine ^ilmi neen. Jones nosti hattuansa, sitten kysyi hieman hämmästellen: «Asuuko Mr. John Edwards tässä talossa?» ^ «Asuu kyllä», vastasi nainen hilpeän vilkkaasti. «Tahdotteko tavata häntä? . . . Tahdotteko mennä heidän huoneeseensa, vai kutsunko mr. Edwardsin tänne alas?» «Heidän»'... Heitä asuu siis aina kin kaksi samassa huoneessa», ajat teli Jones. «Mutta sehän on hyvin luonnollista . , . pääsee yqjiemmällä vuokralla. Mutta onkaan hänen luonaan niinollen tilaa olla yötä? . . . No, niakaanpaan vaikka lattialla. ..» Nämä ajatukset kävivät Jonesin päässä kuin välähdyksenä. ' «Haluan hänen huoneeseensa. Olen hänen appensa,» vastasi hän naisen ky.symykseen. «Hänen appensa! .... Herra jes-ta! » huudahti nainen iloisesti hal-tioittuen. <.\stukaa sitten sisälle! Miiiä. johdan heidät ylös lie|idän ovelUeii'.... Mutta tietävätkö, he' tii- JoStalrifrte; kun eivät ole minulle '-tnj-tiän' maininneet, vaikka tänäkin il • tana puhuttelin heitä?» «En ^e ilmoittanut tulostani mitään. » «Mut)a scpäs vasta yllätys! .... Mitenkään . irouva ; Edwards hämmästyy?.,.. Saada nyt isänsä vieraakseen ihan noin tietämättä mitään etukäteen.,..» ^ «Oäottakaahan! Mitä te sanoittekaan mr, Edwardsin rouvasta?» kysyi Jones omituisen korahtelevalla äänellä, koettaessaan kiivetä, naisen perässä matolla päällystettyjä rap- «Mutta minähän pidätä» Hö8t*Ä liljan kauvan!» huudaljti mäma' nyi, vilkaisten pelästyneeaS J^a^ siin. «Käykää vain koputtaaiaaal minä kiirehdin pois. 5oi sitten Utf vitsette huonetta yöksi, niin oil-nulla on antaa.» Hän lähti ketterin jaloin rappU' sia alas. Jones kääntyi kiihkeäsri hänen peräänsä, saaden äkkiä ha» lun kysellä häneltä heistä vähä enemmän, ennen kun raenee koputtelemaan heidän ovelleen. Sillä. voi-sivathan he sittenkin olla kokonaan vieraita ihmisiä.... Mutta nainen meni kuin siivillä alas. Jones pysähtyi uudelleen miettimään, las-keuduttuaan puoliväliin ensiinmäi* siä rappusi§. «Miksikäs en .heti menisi .... " mitäpä se lisätiedoista paranee.... Jos ovat vieraita ihmisiä — jos niin onnellisesti ön T-- niin pyydän vain anteeksi häiritsemistäni; jos taa^ ovat Johan ja Ethel .... tai joku vieras nainer Johnin kanssa .... niin .... joutaa vat he muitta mutkitta joutua katsomaan silmästä silmään minua...;» «Mutta mitä sitten teen, jos h( ovat John ja....?> Tämä oli'kysy niys joka iski Jonesin aivot. aivar sekaisin. Tietenkin tuli Siänei esiintyä ankarana.... Mutta entäpi jos eivät he sillä suostu suhteitaai opettamaan? .... Hän ei voinut Äja :^Ila enempääA^., Katso^^jTi^,Heit vajn oli mni&v&ill.tj'^n.\i-^^. noustälcseen' ,takalsin "'*yIosr "IMötf samalla -kuului bveri- lukojiifapfö^ sieltä heidän oveltaan' -päin" ja si ten kevyttä astuntaa lattian 'rii: tolta. Kovin jännjttyen likistäyt Jones rappussolan seinän värjoc ja tirkisti sieltä. Ja mitäs ÖU kaan, hänen tyttärensä. EJthelhi siinä enkelimäisen kauniina, tukJ hajallaan ja hulmuva silkkinenf, p 'nasen keltainen kimoöna päällSii vcsiruukku käsissääii pirteästi, a teli» toilettihuoneeseen. Joiies; j dätti henkeään, mutta, sitten ki toiletin ovi oli kulkeutunut Ethel perässä, pääsi ]iäneltä ahkinä ku jiuBi pimeässä, ummehtuneelle hai- tukehtuvalta. Hän jäi sifheo cd Jonesein vakoiloraiki Jatk, N:roon 139 Miten mahtaavat he hätimästyä hänen yhtäkkistä, ihan heitSn aavistamattaan ilmestymistään? . Ja miten hän taas olikaan asiansa tofmittamisen suunnitellut? . . . Si täkin täytyi vielä vähän miettiä . .. Tuli esittää vain tekosyitä tulol-saisi tietoonsa hänen odottamattij-man saapumisensa todellisen tarkoituksen. Ja sitten oli y'din kiertoteitse l^oetettava päästä selville miten hän elelee ja mikä häntä vaivaa vaJmonsa suhteen . >. No, olipa leen,, oli hän ajatellut, sillä John varmasti supttuisi ikipäiviksi, jpVljjäytäVän toisessa päässä. Jonesia sevassa rappussolassa. Nainen luuli ett^i hän ollut hy vin kuullut ja pysähtyi ja puhua pilpatti saman uudelleen, jatkaen sitten: «Minä olen oikein iloinen mrs. Edwardsin puolesta..,. Minä pidän heistä enemmän kuin kestään muista asukkaistanL.. He ovat niin l<ienon .ystävällisiä™ Ja miten onnellisia he ovat nuoressa aviolii-ossaan! .... Minä vien teidät heidän ovensa taa ja saatte itse koputtaa änään ja yllättää heidät.» " Nainen lätiti taas ketterin jaloin kiipeämiiSn: Jones ei tahtd-nmt voida settrata häntä. Hänen hermonsa pyrkivät menemään ' ihan fiekasin, aivom ollen kamalien ky-symyst »^ ja tunteitten äkkinäifien pyörremyrskyn temmellyksen hnu maamana. Hänen hermonsa ovat nyt vielä paljon vaikeamman koe tuksen alaisena kuin vaMn aikaa sitten »en «salapollsin» kepposen johdosta, jonka aiheuttamasta I kntoksesta hänen mielensä el vie lä ollut ehtinyt tyyntyä, «Hänko toisissa naimisissa tää lä!> .... hän ajatteli: «Mahtaakaan tässä olla jotain sekaannusta? Enkään vain saanut siltä yövahdii ta väärän miehen osotetta? JoH hänen asiansa olisivat täällä silla kannalla, niin miten ei Ethel olis: siitä kirjoittanut? ,„. Mutta entäp jos Ethel itse....? Niin, Ethel itse?» Tuo «entäpä jos Ethel itse» — päähänpisto hänen aivojaan ihan viilteli ja repeli. Kuin yhtenä välähdyksenä muistui hänen mieleensä nyt\möntaNelkkaa, jotka viittasiva siihen, että Ether on varastanut mielren siskoltaan,,.; Vihdoinkin pääsi hän kolmannelle lattialle, jossa emäntä häntä jd odotti, seisten pehmeänpyylevän nä köisenä rappusten suulla pienen kaasulampun himmeässä valossa, pidellen toisella kädellä solaaukon reunalla olevan puikkoaidan patsaasta, ollen hänkin hieman hengästyneenä. KTUO on heidSn ovensa», sanoi emäntä herttaisen lämpimästi kuiskaten, osottaen käytävän kadunpuoleisessa päässä olevaa ovea. «He ovat ainoa pariskunta tässä kerroksessa,» löpcrti hän edelleen kuiskien, «Tässä kerroksessa on neljä suurta huonetta, toisissa asuen tyttöjä, parittain, kolme heistä ollen työssä samassa osastokaup-paliikkeessä kuin Mr, Edward8kin vaimonsa kanssa. Tai oikeimmln pari heistä pantiin sieltä viikko sit ten pois, sellaisessa yleisessä työ- Voiman vähennyksessä, joten he nykyään ovat joutilaina, odotellen sa maan paikkaan takasin kutsua. Pian alkavat Joulukiireet, ja he pääsevät takaisin. .... Tämä ovi tässä on toilettihuoneeseen.» Hän osotti o<ea aivan vierellään, vastapäätä Mr. Edvardsin ovea harmitti naisen nopea kieli, jolla näytti olevan talpumu.s lipittämään licii kai.kki asiat ylitten menoon. Hiin tuijotti kuin patsaaksi kivet-tyjiec-^ ä oveen, jonka emäntä csit- It^r- '""^"-"^-^ TllATKAA VAPAUS tamaan hänen paluutaan. Kun I hei sitten vähän kuluttua sipsutt vesiruukkunsa kanssa takaisin, meni huoneeseensa, nousi Jör lattialle, aikoen nyt astella suon päätä hänen eteensä. ,. Ä|u;tta^ tj sen täytyi hänen pysähtyä mlf] mään. Se oli isän rakkaus lasts kohtaap joka hänet tälläkertaa. säytti. Hänen mieleensä leima kuva, miten Ethel pelästyisi, ns kalaisen kauhuntunteen yalti joutuisi. Mahdollisesti pyörtyisi ja sairastuisi,... Ja entäpä John? Voisi syntyä' metakka, joka ' fij koko talon väen Hikkeelle,,,, Ethel joutuisi yht*äkkiä hehgil mään tukehduttavaa häpeän maa.... Eiköpä ole viisaampata 1 keutua alas ja astella ulos.?.... ] ettamaan tyyntyä ja miettimään, Jondb päätti tehdä niin. Kuii kin hiipi hän heidän ovensa, taa painoi korvaansa oveen, kuuilajcs heidän ääntänsä. Varsinkin ty rensä ääntä olisi hän halunnut kt la, sillä isän rakkaus on nyt maisillaan sijan kaikilta mu tunteilta hänen mielessään. Se, ( hän näki häntä viladkselta, ja ( hän oli niin enkelimäisen kau hänessä sen tunteen liekkiin pui si. Mutta sieltä ei kuulunut li kahdusta. Hän kumartui. tirkii mään avaimen reikään.-Siinä ollut avainta .... lukossa oli kai i keli huoneenpuolella ovea, Saa' siis nähdä sisälle sen. reijän kati Jones laskeutui oikein pölyilleen tirkisti. Ja mitä hän näki? Piirongin ja sängyn välillä ii John yövaatteissaan keinutuoli; thel sylissään, kietoneena palj käsivartensa hänen kaulansa ; päri. Onnellisen näköisinä ka* ivat he toisiaan kasvoihin, ja ten yhtyivät heidän huulensa kään, tuliseen suudelmaan. Näky oli mahdollisimman kaui Miten mielellään olisi Jones he tuon onnen suonut, jos el siinä ollut muuta. Mutta Laiira,,,.- net muistaen pöyristytti Jone mieltä. Mutta häiritsipä se sa asia heidänkin onneaan siellä. 3 äkkiä erosivat heidän huulensa Ethel alkoi tuijottaa tuskaili eteensä. «Mitä nyt, rakkaani?» kysyi J( huolestuneesti, matalalla äänellä «Tuli vain taas mieleeni Laui Ethel vastasi. «Miten se kes! onnemme aina viiltää mieltäni,,,, dämmeni onl jähmettyä aina i muistan, että tästä onnestam täytyy kerran tulla traakillinen 1 pu...,» «Lauran on saatava pian ti tästä», sanoi John liikutuksesta rahtelevalla äänellä. . «fMinä usli ettei hän tule kovin pahasti kä mään, sillä minä luulen, ettei j rakasta minua kovin syvästi..... hän antaa meille anteeksi.... S onhan hiin niin hyvä..,.» Jor.es hiipi rappusille ja j oli hän ulkona kadulla. Jat:
Object Description
Rating | |
Title | Vapaus, December 4, 1922 |
Language | fi |
Subject | Finnish--Canadians--Newspapers |
Publisher | Vapaus Publishing Co |
Date | 1922-12-04 |
Type | text |
Format | application/pdf |
Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
Identifier | Vapaus221204 |
Description
Title | 1922-12-04-03 |
Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
OCR text |
. 4 p.
VeiSp mtafet ja puuen anseija
Winiam Cbamberlain
Matkustaja Venäjällä nykyään hara
mäftyy nähdessiän matkustajalii-ilcente€
n uudenaikaisuuden ja oival-li-
uiiden rautateillä. Varrattuna
epäjärjestykseen, joka vallitsi "val-j^
nkumouksen aikuisempina vuosina,
on parannus ollut todella ih-1
jneteltävää. Junat lähtevät ja saa- '
puvat määrääjällään, vain harvoin
sattuen riivytyksiä ja onnettomuuksia.
Ei enään näe iimisiä hyökkäävän
jo ennestään täyteen ahdettuun
junaan jokaisella asemalla.
Vaunut ovat puhtaita ja tarjoavat
Jyviä nukkumapaikkoja. Vieläpä
ruokailuvaunutkin, joka, ensimäi-seicsi
poistettiin liikenteen tullessa
majoitetuksi, palautetaan käytäntöön
joillakin rautatielinjoilla.
Mies jonka huolena nyt on
Venäjän rautatietv on Felix Derz-hinski.
ennemmjn Venäjän pelätyin
"henkilö, «Dessaan kuuluisan salapo-liisijärjestön,
chekan johtajana.
Derzhinski op tyypillinen puolalainen
nlkomubdoltaan, hänellä on
vaalea tukka ja syvälle painuneet,
siniset silmät. Vuodet jotka hän
vietti kärsien rangaistusta Siperiassa
tsaarin hallituksen aikana kuvastuvat
syvissä viivoissa hänen:
kas\'oissaan. Yksi huomattava i l miö
hänen konttorissaan on kirjoitus
seinällä, jossa ^sanotaan, «Xäit-teleminen
kielletty*'. nähtävästi
suunniteltu- ehkäisemään venäläistä
tapaa yhdistää keskusteluun liike-j
asioista tuntimääriä ^seur^keskttd;»-!
lua.
tuottivat ennen sotaa. Toisin sanoen,
kuletusjärjestelmän parannus
on ollut nopeampi kuin muiden tärkeiden
teollisuuksien parannus, joka
on seurannut uutta taloudellista
menettelytapaa.
Rautatietyöläisten mieliala on todisteena
Derzhinskin hallinnon käy
tännöHisyydestä. M a t kustaessani
Permusta Moskovaan Siperian janassa,
puhelin konduktörin ja useiden
junassa olevien työläisten kanssa;
ja he kaikki todensivat sen seikan,
että tilanne oli paljon parempi
heille kuin mitä se oU ollut, ennen
vallankumousta. Heillä oli «nem-pi
syötävää ja vaatetta, ja heidän
työsuhteensa olivat paremmat. Hc
myöskin sanoivat, että heidän tilanteensa
oli parantunut sen jälkeen
kuin oiusi taloudellinen menettelytapa
®li otettu käytäntöön. Sisällissodan
aikana olivat he työskennelleet
puoti-militaristisen pakon
alaisena ja olivat saaneet hyvin
vShfin palkkaa. Sen jälkeen
kun Derzhinski oli ottanut hallinnon
käsiinsä olivat hie saaneet parempaa
palkkaa ja paremman vaa-
[tetaiTcsen, ja siitä seurasi että he
johtivat" . 4)nnistunutta hyökkäystä
voittamattomaksi luultua Perekop-nientä
vastaan ja ajoivat paroonin
fa hänen sotaväkensä päistikkaa
Slustaan mereen. Jälleen, Krons-tadtin
merimiesten kapinassa keväällä
vuonna 1921, kulkivat nämä
joukot poikki jään pommittaen linnoitusta
ja hajoittaen kapinan.
Venäjällä on nyt noin 140 Kur-santsin
koulua, ja nämä opettavat
m että jäsenemme eivät tällekään
tilaisuudelle huomiota antaneet. On
fivj-tä epäillä antavatko enään millekään,
löytyykö vetoumuksia, jotka
heihin ottaa, tuskin. Onko työväenluokan
asia suuri mitättömyys,
jos niin on, lopetettakoon, kaikki
toiminta sen eteen ja ristittäköön
itsemme katoolisen kirkon helmassa,
silloin on kai kaikki niinkuin
80,000 oppilasta. Näistä kouluista
päässeet oppilaat, harjoitettu lo- P'^^
jaalisuuteen nykyistä hallitusta koh- Työkokousasioito. 26 p. hiarrask
taan ja täynnä vallankumoukseni- käsiteltiin ja päätettiin seuraavis-sia
oppeja, ovat pelottava ase neu-~ ta%asioistai Friends^of Soviet Rus-vostohallituksen
kädessä, aseena jo- sian työkalulistat tilitettiin ja lä
ta voidaan käyttää sisäistä kapinaa hetetään asianomaiseen paikkaan
taikka mahdollisia hyökkäyksiä vas- O. Kärkkäisen perheen hyväksi ketään,
joita tehdään ulkopuolisten räyslistat niinikään tilitettiin, tulos
voimien taholta.
— Suom. A.I.K.
,•• •••• • iärjesijen
B. C:n ITÄINEN PIIRIKÖ-
MITEA
voivat suorittaa menestyksellisem-roin
työnsä. ^
Derzhinski' oli sitämieltä että pa-!
rannus Venäjän rautatieliikeötees-;
sä johtui suureksi osaksi sodan .lop-!
pumi.sesta ja normaalitilaaaibBen palaamisesta.
Junat eivät enään 'ol-^
leet ahdinkoon asti täynjiä-sotilaita,
jotka joko menivät taikka palasivat
rintamalta. Uusi raäarftys jonka
mukaan jokaisen täytyy' maksaa
piletistään, poisti sellaiset, jotka huvikseen
ajelivat edestakaisin rautatielinjoilla
matkustuksen ollessa vapaan.
Lisääntyoeiilä iailoillaaTi voi
rautateille asettaa virkoihin tottuneempia
työläisiä. Matkustajat itsekin
osoittivat uutta henkeä ja
liittyivät työläisiin* pitämällä vaunut
puhtaina ja kaluston rikkomatta.
'
Kysyttyäni DerhbsllStä mielipidettään
valitukset suhteen, joka
johtui siitä, että rahtimaksut olivat
niin korkeat Venäjäx xoUtateillä
että. se .haij^tasi tavarain lähetystä,
vastasi hän:
fArvelen 'että nämä valitukset
johtuvat osaksi siitä seikasta, että
rautatiellä kuletus oli ennen vapaa.
Nyt näyttää kohtuullinenkin maksu
liialliselta. Sitten «nsialussa ei
meidän hintamme olleet vielä oikein
järjestetyt Ne »livat liian
korkeat • joissakin tapauksissa, liian
alhaiset toisissav Me olemme nyt
asettaneet koko hintojen määrää-miskysymyksen
komiaslonerin huoleksi,
johon kualuu ednätajia rautateiden
komissariffista, ja useista
pääteollisuuksista./ Tämä komissi-oneri
suunnittelee rahtimaksut tieteelliselle
perustalle ja uskon että
valituksien syyt tällä aäjflla pian
poistuu. Koetamme avustaa teollisuuden
jälleen nousemista niin
paljon kuin mahdollista, ,ottamalla
huomioon aseiden yxityksieit ^va^äl-lisuus-
suhteet ja antamalla hintojen
alennuksia poikkeustapauksissa.»
Venäjän köletasHikenne :alkaa
päästä yäkavanlaatnisesta ja pitkä
aikaisesta kriiastä, joka alkoi mail-mansodan
mukana. Sot^onlrkpjen
ja ampumavarojea kudetus sususessa
mittakaavassa ^setti raskaan, taakan
venäläisille., rautateille; ja ku'"
letusvälineitten huonontuminen, joka
alkoi sodan mukana, jatkoi lisääntyvällä
nopeudella vuosien^ 19-
18-19 kestäessä. Sisällissota täydensi
mitä mailmansota oli alkäaat.
Useina aikoina vuoden 1919 kuluessa,
oli melkein koko Siperia ja
etelä-Venäjä 'Kolchakin ja Deniii-nin
hallussa. Perääntyessään nämä
Valkoiset johtajat murskaavut
ja hävittivät kaiken — veturit, vaunut,
ratapenkereet, siltoja, laivoja.
Ensimmäiset parannuksen merkit
ilmestyivät vuortna 1920, Trotskin
ottaessa )iaRuunsa rautatielinjat,
ollen hän sotakomissioneri. Rikotat
sillat korjattiin, ylösrevityt radat
rakennettiin uudelleen, ja sa
maan aikaan^ kuljetettiin aotajouk
koja ja ampumavaroja Puolan ja
'Venäjän tulevaisuuden ^rmeija
tdhe olemaan paremman johdon
alaisena. ' Tähän tulokseen pääsee
l-varmäankiri jokainen joka vierailee
.Tfioskoväh lähellä sijaitsevissa up-l^
edrien harjoitus-kouluissa. Kaikil
lä Venäjän kansalaisilla on oikeus
hakea oppilaaksi näihin kouluihin
mutta valitessa ehdokkaita - sinne
otetaan mieluummin poikia jjjotka
kuuluvat työväkeen ja talonpoikais-perheisiin.
Hakijoitten täytyyj alistua
kolmen eri tarkastuksen alaiseksi,
terveyden, luonteen ja älyn.
N.k. tKursantsi» on koulujärjestelmä,
jonl^ avulla harjoitefaan
kaikille sotapalveluksen aloille, jalkaväkeen,
tykistöön, ratsuväkeen,
insinööriksi ja ilmailun alalle. Pojat,
jotka läpäsevät tarkastuksen
asetetaan yhteen näistä kouluista,
jossa he saavat olla kolmesta neljään
vuoteen. Tämän ajan kuluessa
he opiskelevat kaksi tuntia ja
loppu ajasta kulutetaan soliks-harjoituksiin
kesän aikana. Talvella,
kaksi tuntia harjoituksiin ja
loppu ajasta opiskeluun. Näin tämän
j ä r jestelmän käytännössä
eräässä tykistökoulussa, Koulon ulkopuolella
joukko miehiä harjoitteli
sytyttämään kevyttä l^nttätyikiä
nopeasti'. Rakennuksen sisällä, sa
maan aikaan^ opiskeli maantiede
luokka. Kysymyksiä Venäjän rajoista,
Sakhalinin asemasta, meren
vaikutuksesta Venäjän histiKrmn
tehtiin ja vastattiin nopeasti., Tfleen
sä oli oppi jota heille anaettnn
kokouksessaan marrask. 12 pnä
päätti järjestää iltamat P"rijärjes-^"^jjYe^i^^^^
$27.65.r Komitea edelleen hommaa
iltamia mainittuun tarkotukseen.
Friends of soviet Russian sihteeriltä
tullut kiertokirje luettiin ja päätettiin
seuraavaa; The Labor Herald
kuukausijulkaisun ja Workerin
asiamieheksi valittiin Matti Johnson.
Kirjeessä mainitut Venäjältä
tulleet tavarat voitaisi käyttää mark
kinatavaroina. MySs Venäjän Filmi-
asiasta selvää ottamaan valittiin
kaksi henkinen komitea, Hj. Länsi
ja IrUialikö. Wa7}upin osastolta
tömme rahaston kartuttamiseksi. syystä kun mainittujen listojen ot-ten
nämä tulee olemaan ikäänikuinj
malli-iltamiat talvella lähtiessä.
[sia on tehty soda^ pälU>
jälkeen. Matkustajaliiken-
Wrangelin rintamille. , Muitakin
parannuksia
tymisen jälkee
ne on saatu melkein samanlaiseksi
kuin_mitä se oli ennen sotaa-
Keskimääräinen, jokaisen vaunun
päivittäinen matka on pitennetty;
ja käyttökunnottomien vetureitten
määrää on vähennetty, vaikka se
on vieläkin peloittavan korkea. On
arvioitu että vetnreiden. lukunläärä,
jotka nyt kuljettavat rahtivannuja,
on yfei 1/3 siitä, mitä se oli
ennen sotaa. Tämä on edellä Venäjän
välttämättömästä tarpeesta,
vain harvat teollisuudet tuot'
jonkinlainen yhdistelmä korfceakou
lu- ja yliopiston opetuksesta.
Koulujen päämääränä on antaa
poliittista yhtä hyvin iuin milita
rististä ja akademi harjoitusta
Kursseilla opetetaan historian materialistista
käsitystä. Venäjän "val
lankumouksen kehitystä, ja muita
sen laatuisia oppeja. Koko ilmakehä
kouluissa on suunniteltu edistämään
uskollisuutt^vaJlankumoiHk
selle ja nykyiselle poliitKselle kai
litukselle. Seinillä on lacduja, joi
hin on .painettu vallankumoukselii
sia voimalauseita, «Kaiklden maiden
Työläiset,, Liittykää Yhteenb
ollen tavallisin. Jalkaväen Icoulun
suuressa huoneessa on taulia,'jossa
on.^ niiden oppilaitten - nimet , jölka
kaatuivat sisällissodaJBsa. - Toisella
puolen taulua on niidsn nimet jo^
ka olivat erikoisen ^eteviä. < Melkein
kaikki.opettajat J3^.vanhemmat
oppilaat ovat olleet sodassa ja joillakin
heillä on korkein kanniamerk-kl
jonka neuvostohallitus antaa.
.Toinen keino, jolla hallita* pyrkii
sitomaan sotilasoppilaat itseen-
.8ä ja työläisten järjestöihin joiden
j)oiiittisesta kannatuksesta se on
jiiippuvainen, on, antamalla jokai-selte
koululle jonkun hallinnollisen
departementin taikka tehtaan. Ty-iistökoulu,
jossa vierailin, on täten
.yhteydessä sisällisen kaupan
jconussarion kanssa. Hallituksen
antaessa koululle sellaiset tarvikkeet
kuten ruuan, vaatetuksen ja
suojan, antavat työläiset tehtaissa
silloin tällöin heille paperosseja ja
herkkuja.
Mieliala näissä_ kouluissa on erittäin
hyvä. Oppilaat ovat säännöllisiä
ja tarkkaavaisia harjoituksissa
ja opinnoida ja heidän .asuntonsa
ovat'puhtaat Jyrkän kurin ja
järjestyksen vallitessa ovat kuitenkin
suhteet korkeampien-upseerien
ja oppilaiden välillä kohteliaammat
ja .vähemmän virayiset kuin' voisi
odottaa mjlitaristjsessa laitoksessa.
Jalkaväestön komentaja, «^ka toimi
minun opastajanani, oli huomattavasti
mieltynyt työhönsä ja ylpeä
miehistään. .
Kursantein* oppilaat ovat jo "osoittaneet
korkean militaarisen arvonsa:
Kenraali Baron Wi'angelin, viimeisen
valkoisen johtajan, dlleesa
Krimissä syksyllä 1920, ne olivat
Nämä iltamat tullaan pitämään jo- " ' ' " ' ^ " " '.. , _ : \
, . „ .,, 1 „ .. . sikossa on kovin epäselvä ja nar-ka.
sella pa^kkakunnala ,^a^^^ asian esitys. Jos mai-sa,
missa on osasto toimmn^as^s^. ^ .^^^^^
f ajatus kartutta^ pn- ^^^^^^ ^^^^ ^ ^ ^ ^ ^^
nmme r^^stoa, paat.nmje,^ j^^^^^^^ ^ ^..^.^^ Tatkijakomi-taa
nus-4t a• • aVg i»t.a.Lt sionijt riaisuuksu, t/e aan valittin seu.r aava^t *to verit: TJ .
„j,ko asasna ivnoniotasiitsu i s*ta li ehptuoo.r ai•m -me dere s va-vsaäHh«h™atä ni1-- l .m-lMe,Is !t a A*t J. tileSl.e aea.t n• v o\j• ia v a.tMN .s xV^Kto ora>lsa tni• . kSca äuno-neiden
osastojen toimintaan. Tai- , _ - i , ,
,v„i>to„i;mm;inn+ta «osca, sfto issa on- ailu„ ssa, ^j o- t.y ä^MaiM.. tun ...k.. omite. a», ,. puoleen an-
' ^ tamaaii itsestään icaellmen ja suora
selvyys, he hommaavat sitten
todistukset Suomesta jä sitä tietä
Ensimäjnei, iäUaiaen ohjelma- ja antamaan toverUaöton kuka sen an-tanssi-
iltama on Bobien ©saston galJsee ja taas päinvastoin, lahta-haaliUa
joulak. 9 pawä. Ohjelma ,ejne lahtarin kohtelun. Kokous
naihm iliatsuihin m erilcoisesti m- päätti huomauttaa Valteri Mäelle
hkoitua,^ sisältäen, puheita, runoja, ^ ;H, Kaartiselle jotka olivat osas-kupletteja,
mSl^k-ÖÖri, setä erikoi-.^on valitsemina Venäjän talouden
sesti tätä tilaisuutta -.varten kirjoi- uudelleen rakentamistyökalujen ke-tettu
pieni näytöskappale, jonka ni- rävskomiteassä ja ovat paikkakun-ffii/
on «V«iilni?«en iäSni». K a p p a - . « u y t t a n e e t pois, keräyksen
leen tekijän näette itse kappalees-.aijja^a kuitenkin kaksi viikkoa oli-sa.
Lopuksi .on rreimat tanssit. Me y^t paikkakunnalla valitsemisen jäl-naet
tuomme. orkesterin mukanam- ^een eivätkä millään tavaUa toiini-me.
.Sisäänpääsykin on järjestetty neet asian eteen, keräys kerta kaik-win
iialva-kfli, että kaikille on ^i^^^^ epäonnistui. Tämä siksi että
laianis saapaa tähän harvinaiseen ,^uuäUa tiedetään kelle toimia an-tilaasiaiiteen.
Se on 50 senttiä yksilö- petaan. Osastomme on enempi kuin
nä ja JOB ä u ^ .euöcosi imufcana, paheksuvalla kannalla heidän me-pääsette
molemmin 75 sentillä, ^^ttelynsä johdosta. Ohjelmaren-
Lapset malcsavat puolen, siis 25c.'.j^^ • ^^^^^^ 26 p. marrask. onnis-
Vein makuuttaa, että :8illoin ei su- ^^^^^^ ohjelmaa ei ollut var-r
n i e t ä ä n paina,.ken^saapuuttähan paijon, mutta, arvokasta. Usea
tilaisuuteen. — J. B. I ohjelmanumeron -suorittaja taaskin
vanhaan tapaan oli jäänyt pois. Kokous
päätti sovittaa osaston kurin-pitotoimenpiteitä
henkilöihin jotka
sivuuttavat o})jelmansa suorituksen
kaksi kertaa perätysten. 'Muutenkin,
TyotanBBtt töimaenpanee -osaston i päätettiin kaikellaVtavalla tiivistää
agitatsionikftmitea iorstai-iltana (t. mainittua toimintaa tarkotastoan
k. 7 p.) vastaavammaksi. Onko osastomme
Lasten loaaslo on a:yhtynyt joulu- jäsenistö näivetystaudin valtaama,;
juhlan valmistuksiin, ^ mutta .rahaa vai onko se liian kannianhipoinen? I
tarvittaisiin ja .tottakai sitä saa- Ei toverit, sillä tavalla ei jouiioa
idaan? ,kasvateta, sen tosiasian pitäisi tei-
«T/iStanaait» jo itsestään .antaa ^''^ ^y^^'"
, erikoisen sisällön ja mielenkiinnon vin. Kokouksessa joskus käydään a
'ja toiseksi J£.un muistamme Jcaikki '^«s''^" lähdetään,
rientää mukaan, .nib on .mabdollis- P<»«' ette koskaan tiedä osaston;
ta .onnistunut juhla jkpsille. .Sisään- J"ol*sevista asioista, eikä järjestöm-i
pääsy vain 25 senttiä iaikilta. »"^ OttaTcaa-huomioon, py-;
^ . ... ,„ sähtykää ja ajatelkaa onko työvä-
£n„ «unmmta. (tl. 10 ^^^^^ joukkotoiminta mikään
p.) on sitten, ^dm-iltama..joka.^^^^^^ joka niin ajattelee on
m järjestetty mkem .erikiusfllla j^„„^„„ ^^^^^
iuolella. Varmasti ruttaa koko i - ,jj . Tä^tä lähtien jokainen in-laks.
ohjdmaa. .Seuraa-va ueUelo ^^^^^^ 3„„ ^^j^j^^^
on JO M u : puhe, ^^o. iauluja, ;k„kau8tilaisuuksissa, ei tarvitse ke
soittaa, omassa pajassa ^^mistettu mykkänä istua asioiden kä-kuvaelma
ja kupletti .^eia i^a- ^^^^^^ .^^^.^^„^_ Si„^.„
kunkausien lomalta paalannut ,«Nyjk- ^^.^^ oikealla^taval-k.,_
xlmestw. monipuolisena. Kaikki päätettyä, eikä niistä ole jälki-selvittelyjä.
Länneltä uutta työvoimaa. V. L
M p. saapui ensimäinen lähetys,
ISO nikstä käsittävä joukko, miehiä
1. N. Co. paikalliseen kaivantoon
CREIGMTON, ONT. lisää työvoimaa. Tarkotus on tuot
Huoruo-caaatomme juUat 18' p- 1^ ^ma :200:taan sitä mukaa kun
marraskuuta onnistuivat hyvin, si- saMaan .«ijöitettua. Kahden viikon
mittain ohjelmansa puolesta. Lap- ajan on jatkuvasti joka päivä kaik-set
näyttivät kappaleen «Nouseva ki paikalla olleet miehet otettu töi-kosto>,,
i:unoja, kertomuksia ja iau- hin. Kaikki merkit viittaavat, että
uja oli" aivan riittämään asti, vaik- toag niklceHUe on avautunut suu-ka
"tämä oli ensimäinen Creighton remmst markkinat. Komppania taas
osaston historiassa laatuaan, niin alkaa Buaremmassa mitassa teke-haalille.
tavat 35 prosenttia^siitä, mitä ne juuri Kursantsfn -oppilaat, |o«c8
kuitenkin tuo miellyttävä lafiten
kappale «Nouseva kosto» näyteltiin
niin hyvin että meikäläisissä oioisga
lei paremmin voida koskaan sitä tehdä.
Muuten tuo saavutus oli suur-
Jjjten vaikeuksien takana, lapset kun
vielä eivät osaa suomenkieltä lukea
kuin juuri joku. Suuri ansio
tästä lankee naispyhakouluopetta-jille
Mrg, Kolarille ja Mrs. Saarelle.
Täytyy .olla ehdottomasti jörö-luontoinen
henkilö' johon lasten
esittämä ohjelma ei tee jonkinlaista,
vaikutusta, siksi että se esita-tään
niin vapaasti ja jalosti ja vielä,
entfen kaikkea, siinä näkee nousevan
polven suuren merkityksen,
joukkonousun alkeet, joka tulee
Juutta maailman järkyttämään nou»
BuJIaan raha- ja sortovajlan perustaksia,
luomaan jaloa lovetta, iloa
ja rattoisuutta. Se iAi paha että
OBOsiommejmri joakko jätti Jämän
mefc'4t»pau>i^p^nH)if:m^ii2, on ih-mään
mdUä 'liikevoittoa. Moni kohta
. puhua kyllin selvää kieltä järjestymisen
tarpeesta. Järjestykäämme
' ja vaatikaamme, tehkäämme-|
toiskielisten keskuudessa järjegtä-mistyötä,
Karvantolaki säätää 8-
tunn. päivätyön tapahtuvaksi maan
alla, siitä huolimatta kapteenilla on
otsaa määrätä 2$ m. vailla 7 olemaan
valmis .alle menemään. Tämä
tuli uusien tuloikkaideri mukana. A l kaa
taas olla vanha Creighton kurssi
käynnissä. ^
Sanomaleiitia., Jokainen tilaamaan
puolueemme äänenkaniaattajaa Vapautta,
myös toisia vasemmistotyö -
väen lehtiä, mutta -ennen kaikkea
Vapaus joka miehelle ja joka taloon.
. Vapaus on sisältönsä puolesta
parhaiten toimitettu vasemmi^-
kommunistinen pohjakerrosten sanomalehti.
Joko kaikille tulee? JJ«
ei, niin Kiiruhda Matti /Biihiniäcn
Juo. — Rakki.
A. C. RY VASRELTA
filite €S.
Hiuiun selvitystä Industrialistin
No. 265, jossa Mile 154 H. Hjr-mavirran
kämppäkomitea näkee pöpöjä
kun muka lähtee Vapaudessa
ollutta kirjotustani vääristelemään.
Kirjoitus on j-leensä niin ala-arvoista
roskaa, että ei se itseasiassa kannattaisi
vastata ollenkaan. Koetan
oikaista ainakin, mikäli se koskee
minun persoonaani.
• Ensiksikin kämppäkomitea ^cirjot-taa
seuraavaan tapaan: «Vaikka M.
J. ja Jukurit syyttävät yksilöjä
(onko mainittu kämppäkomitea ollenkaan
lukenuts^ kirjoitustani Vapaudesta,
vai osaako se lukea ollenkaan?).
Lainaan sen kohdan vielä
tähän. «Mutta olihan täs^ä jcuukau-si
takaperin Industrialistissa kirjo-tus
Mile 154, jossa koetettiin kehästä
H. Hormavirran ^mppäolo-ja
oikein kämppäkomite^n puolesta
». Kas näin kirjotin ja miten se
kämppäkomitea on tullut siihen «ä
sitykseen, että. minä syytän yksi
löjä, puhutaan asiat suoriksi, eikä
aina vääristellä, pitäisi tuon verran
muistaa eikä käyttää allekir-jottaneen
nimikirjaimia .sellaisissi»
paikoissa joissa ne eivät vähääkään
vastaa tarkotustaan. Eikä ole muuten
mukayaa tuoda syytöstä se-kottamalla
M. J. ja Jukurit, sillä
ehkä nämä ovat eri miehiä. Pitäisi
tuo(ra suoraan syytös sitä va3-
taäjj'' j6tä kulloinkin aikoo syytRt^
Mutia'te sekotatte piimät ja veNii
sekasin, että ei saa kukaan selvää
että mikä asia on esillä.
Ja edelleen sanotte, että sM. J.
ja Jukurit kehoittaa meitä järjestymään.
» Ahah, kipeä paikka, kun
kehottaa järjestymään yhteiseen lö-jaan
vallankumoukselliseen rintamaan.
Mitä tulee jäsenkertiti iian-tamiseen,
niin uskon että «Jen kantanut
jäsenkorttia ainakin niin kauan
kuin H. H. känippakomitenn jäsenetkin,
vaikka en tosin .itiinkään
pienen koplakunnan jäse.iikfcrttia.
Ja taas näkee H. H. kämppäkomitea
pöpöjä kun sanoo «euraaspaa: «Vielä
kehoittaa madiä länndltä hakemaan
oikei^ W, !P::n jaitentin saanutta
uiii&ä>. Ja minä syksinkertai-sesti
san |
Tags
Comments
Post a Comment for 1922-12-04-03