Vapaus, December 4, 1922

              Um2.
VAPAUS
Csnsdan suomalaisen työväestön äänenkannflttaja. ilmes-tyy
SndbuiyEsa, OnU, joka tiistai, torstai ja lauantai
^ H. PURO.
Vastaava toimittaja.
VAPAUS
(Liberty) ^ / ^ ^
The only organ of Finnisb •Workera in Canada. Pnö-jttäied
In Sudbury, Ont., every Tnesday, Thureday aod
6*tnrday.
Advertising rates 40c per col. inch. Minimum cnarge
S»T & e iuseräon 75c.~ Discount on standing advertise»
flient The Vapaus Is the beat advertising medium among
tiie Finnish People in Canada. • • .
Canadaan yksi vk. $4.00, pnoli vk. $2.25, kolme kk.
11.60 ja yksi kk. 76c. ,. ,
Yhdysvaltoihin ja Suomeen, yksi vk. $5.50, puoli vk,
08.00 ja kolme kk. $1.75. . . „
Tilauksia, joita ei seuraa raha, ei tulla lähettämään
paitsi asiamiesten joillg on takagkset.
Ilmotushinta kerran, julaistaiBta ilmotuksista 40c.
Sialstatuumalta. - Suurista ilmotolnästa seka ilmotuksista,
öiden testiä ei joka kerta muuteta annetaan tuntuva
alennus. Kuoloilmotukset $2.00 kerta ja 50c. Iisaa
jokaiselta muistovärsyltä; nimenmuutosilmotukset 50c,
kerta, $1.00 kolmekeiftaa; avioeroilmotukset $2.00 kerta,
$300 (kaksikertaa; syntymäilmotukset $1.00 kerta; ha-lutaantieto-
ja osoteilmotnkset 50c. Ik«rta, $1.00 kolme-kertaa.
— Tilapäisilmotuksista pitää caha seurata mu
kana. . . .
Jos ette milloin tahans» saa vastausta ensimaiseen
Krjeeaeenne, kirjottakaa uudelleen liikkeehoitajan per-
Boonallisella nimellä.
J. V. KANNASTO. Liikkenhoitoja.
Vapauden konttori" ja- toimitus on Liberty Building,
Lome St., Puhelin 1088.Postfosote:
Bo» 69. Sudbury, Ont.
BiBiristei-ed at the Post Office Departnient,,Ottawa, as
tmsorid classinatter,- - • ' ' '
järjestelmän kumoamisen jälkeen alkaa uuden raken-i
taminen. Ja siinä tarvitaan tietoisuutta ja tekniikan
tuntemusta, tarvitaan johto- ja suunnittelu- sekä toi-meenpanokykyä.
Meidän joukoismme, parsinkin eräissä' osissa, on
kuitenkin sangen syvälle juurtunut sellainen käsitys,
että tekniikkaan tutustuminen ja erinäisten ammattien
oppiminen on mieluummin^ rikos, kuin hyve ja pal­velus
luokka-asiallemme. Puhutaan sangen paljon «am­mattitaidon
häviämisestä». Tosin tekniikan kehitys
hävittää erinäisiä ammatteja, mutta tekniikka itse ei
häviä. Korkealle kehittynyt tuotantotapa vaatii myös­kin
kehittynyttä työväkeä. Se tarvitsee tavattoman suu­ren
joukot mitä erilaisempia tekniikkoja ja erikoistun­tijoita,
johto- ja toimeenpanokykyjä, ]a silloin kun
työläinen ei osaa tarttua muuta kilin lapioon, pikan tai
kirveen varteen, tai vääntää kaiken voimansa - edestä
jostain kämpistä, tuntematta , sen enenipaä tekniikka
ja nykyisen tuotantolavan monimutkaista koneistoa ja
kokoonpanoa, sen tieteellistä prosessia, ei hän myös
kään ole varsin suuri voimatekijä, mitä tulee tuotan
non hallinnolliseen puoleen. Tällainen työläinen on
niiden johdettavissa jä komeanettavisga j^tka tietävät
tekniikasta ja tuotannon järjestelystä enempi. Hänen
paikkansa voidaan njna helposti täyttää, sillä «käsiä»
on aina saatavissa teollisuuden vara-armeijasta. Myös
kin, mikäli kuin, työläinen suorittaa vain tällaista ruu
Tiistaina, jonlak. 4 p. — Tuesday, Dee. 4.
Meir^Karjak ja hmAm siirtolai^öfet
- Tiistain lehteen, aijo,tut. jlmotukset^ pitää olla kont­torissa
lauantaina, torstain lehteen tiistaina ja lauantain
lehteen torstaina kello 3.
Karjalan Työkansan Kommuunin
toimeenpanevakomitea on antanut
•Karjalan työtätekevälle väestölle
julistuksen, jossa selitetään Ame­rikan
suomalaisten siirtolaistyöläis-ten
Karjalaan siirtymistarkoitusta.
Kun tämä julistus on erittäin mie­lenkiintoinen
ja kun se samalla
osottaa, miten suosiollisesti Neu­vosto-
Karjalan hallinto suhtaantuu
a m e rikalalsiin siirtolaistyöläisiln,
julkaisemme tämän julistuksen ko­konaisuudessaan.
Se kuuluu seu­raavasti:
TIEDONANTO
Saksan nöskelaiset pinteessä
Saksan yhdistynyt sosialidemokratia on pahassa
, pinteessä, kirjoittaa berliniläinen toverilehti. Työläi­set
odottavat, että yhdistynyt sosialidemokraattinen
puolue,. «Kansan puolue», kuten se ylpeästi nimittää
itseään, täyttäisi Nurnbergissä ja Ausburgissa anta­mansa
lupaukset ja kävisi toden teolla taisteluun kur­jistumista
vastaan. Mutta sitten Auflburgin ja Nurnber-gin
päivien on markka laskenut nope^^ti ja työläisten
kurjistumisien on kasvanut äärettömiin.. Yhä euurem-mat
työtätekevät Joukot alkavat kääntää selkänsä puo­lueelle,
joka siten antaa kansan alttiiksi kurjuudelle.
Noskeloisten pää-aänenkannattajan on ollut pakko
mylSnlM, että suurteoUisuudenharjoittajat painavat
«uunnitelmailleest! markkfl» alas, että he suunnitelmal­lisesti
huonontavat tuotantokoneistoa. Mistä sitten joh­tui!,
ettät h^JjitiJs, }om istuu «kansan/puolueenkin»
edustajia, antaa- 8ufliteolli8uujl.en patp^Mi |}8rJ9iHaa pe*
«liään? Miten on mahdollista, että^maasda, ?niesä on
inahlflya ammatillinen liike, suurteollisuus voj
suupnitelfljflJlJgBSti: johtaa kansan kurjuuteen? Ja auuri
j.oukko työväestöä vetää jobtopäätökBensäs, hflllitus,
joka antaa suurteollisuudeh tehdä mitä \ikinä täKtoo,
on pirun vehje, ja yhdistynyt sosialidemokraattinen
puolue, joka kädet ristissä seuraa tätä kaikkea, samaa
maata.
Söiiälideötökrallfl kamppPlle? epätpiypisesti voi-daicseeH
ä^iiäenkiH jäädr-hällituksfien.' J^ädä edelleen
hällifuksöen, jota suurteollisuus komentaa mielenss
mukaan, hallitukseen, jp|(;a ei ole muuta kuip suurte­ollisuuden
pelinoppa' Suurt^llisuus vaatii ankarasti,
että se on muokattava sen toivomusten mukaan
että hallituksesta tulisi stinnesläisten sihl^eristö, Ja
se on taipuvainen päästämään sosialidemokraiiankin
hallitukseen, kuten se suostui siihen^ etlä Ebertistä teh­tiin
uudelleen pl-esidentti. Mutt8 siitä hyvästä on sosia-lidöittokräahifeh
lärÄolcliäästi taisteltava Ö-Iuntista työ­aikaa
vastaan. Ei ole mikään'salaisuus» että sosialide­mokratian
määräävät johtajat ot>a/ suosÄineel Z'tunti'
sen- työajan poistamiseen. Multa toiset johtajat taas
eivät,teknillisistä syistä tahdo,, että liitto SuustePlIisuuf-denharjoittajien
kanssa teiitäiSiih liian läpinäkyvästi.
Sillä tämä osa johtajistoa älyää, että suiiri kokoomus
merkitsee nopeasti kasvavaa ksipinalliduutta yfitlistynyt-tä
sosialidemokraattista puoluetta vastaan. Ja niin val­litsee
piioluisessa täydellinen epätietoisuus siitä mitä
tehdä. Yhdistyneen sosialidemokraattisen puolueen ko­ko
johtajisto, on yhtä mieltä vain siitä, että työläiset on
pidätetiävg. taistelusta.
Teikniikka ja työväenluokka
Työväenluokan sekä tämänpäiväinen että tuleva
voima perustuu sen asemaan jtuotannossa, sen luok­katietoisuudelle
ja järjestyneisyydelle. Se seikka, että
työväki on i yhteiskunnalliselle tuotannolle tärkein ja
välttämättömin tekijä, j^uri se muodostaa sen voima-perusteen,
josta se ponnistaa ja työntyy eteenpäin.
Mutta ei yksinomaan se seikka, että työväenluokka
muodostaa rikkauksia raatavan massan, tee sitä voima­tekijäksi.
Työläiset muodostuvat voimatekijäksi vain
sikäli, mikäli he tietoisesti kykenevät hallitsemaan tuo-tantokonelistoa,
se on, mikäli he osaavat, ei ainoastaan
sokeasti raataa paasien kirouksien ja piiskan ajama­na,
vaan sikäli, mikäli he tuntevat' tekniikkaa ja eri­näisiä
ammatteja. Ja tälle seikalle pannaan Veidän
valistustyössämme usein sängen vähän huomiota. Om-pa
juurtunut sangen syvälle sellainen käsitys, että
kunhan me vain oikein syvästi osaamme sadatella ja
kirota kapitalistista järjestelmää, niin se kyllä sortuu
ja me työläiset syöksähdämme sosialistiseen yhteis-icuntaan,
jossa meitä odottaa kaikki valmiit hyvyydet-
Tällainen käsitys, ei ole ainoastaan jperin erheelli-.
nen»,mutta myöskin turmiollinen. Vaikkapa kävisi nijn-
Idn, että tarjoutuisi edullinen tilanne, jolloin työläi­set
vojisiv&t.sysä^jvanban jaiTjest^^ kumoon, niin
ei työväenluokan tehtävä ole vielä päättynyt. Vanhan
miillista pijskpjinis^^^^^ hänen.aivostonsa,.hänen- älyn
sät ja tietoi8ii(ute.nsaYVOi' kehittyä samassa määrin„kuin
yöläisen, jonka"'tehtävä pakoja hänen käyttämään^ -ki
ainoastaan lihas- mutta myöskin henkisiä Voimiaan
Jo tämänpäiväisessä työväenliikkeessä on helposti
huomattavissa, että työläinen, joka kulkee metsäkärap-päin
jaköiratofppain väliä tai «jaloimpana» harras
tubenaan kuluttaen aikansa kämplihaaleissa, ei ole
hyödyksi työväenliikkeelle, koska se ei a;jattele mitään,
ei tutki mitään, ei harrasta mitään eikä uhraa mitään.
Tällainen työläinen pysyy kaukana jälessä työväenluo
kan asiain harrastuksista. Tällaisen työläisen merki'
tystä ja tietoisuutta, ei lisää, ompa hän saanut pää­hänsä
jonkun kuluneen vallankumoukselta kalskahta­van'fraasin
tai/uskonkappaleen, tai jonkun järjestön
nimen, jota hätv matkii, jota hän pitää kaikkena kai­kessa,
sanoo siihen kuuluvahsa, vaikka ei todella kuu^
lu mihinkään. '
Niin surullista kuin se onkin, täytyy tunnustaa, että
meidän Amerikan suomalaisten keskuudessa, jotka
kerskumme jrollankumouksellisella tietoisuudellamme
on tavattoman paljon tällaista ainesta.
Vastapainoksi näille haihakäsitteille ja sille vää­rälle
kääJtykseli^ mikä suuriin joukkoihin suhteestaan
tekniikkaan ja tuotantoelämään ^ d e n oi^ juurtunut,
olisi valistustyössämme \ryMyttovä painostamaan sitä
seikkaa, 'että työläisteii oii välttämättömästi harras­teltava
tekniikSsaan syyentyhiistä, ppeteltava"^ erinäisiä
amiiiatteja. VpUanee yäiUää^ että tämä on yksilöllistä
harrastusta, joka olisi omiaan velämääp työläiset pois
työväen joukkoliikkeestä ja niin ollen koituisi enem
pi turmioksi kuin hypdyksi luokkataisteluliikkeell
Tämä ?i kujienkaan pidä paikkansa. Katsokaamme
itlhdaskaupunkiön työväkeä. Joka joutuu harrastamaan
tekniikkaa ja suorittamaan erinäisiä ammattitöitä. Ei­kö
se, ple aina etunenässä työyaenliiklceessä f tik^
sV .ole enimmän tietoisesti kumöukselHstft Väkeä?
Suurten tehdaskaupunkien työväki se öfl} iöka suorit­taa
jo tämänpäiväisistä parannuksista kisteltaessa etu
joukkojen tefhtävat. Ja se se tulee olemaan vallanku-mouksellislerl
taistelujen käyte ja toimeenpanevana
voimana. y
Me siis tahtoisimme painostaa tämänkin maan suo
malaiselle .työväelle, että sen keskuudessa ryhdyttäi
siift hatfastamaan tekniikan tutkimista ja erinäisiin
lärkeiiin teknillisiin tehtäviin oppimista. Samalla kun
se on hyodysici työläisille yksilöllisestikin jo tänä päi
väliä, on se iiyödyksi työväen joukkoliikkeelle sekä
nykyään ellä' tuteVäisuudessä:) Katsötäahpä eam'; Ve­näjää.
Venäjän työväki joutui vaHankiiiUoukseen tuo
tannollisesti ja'°'t«knillisjBsti sangen tjtkdpajuisena ja
vähän kehittyneenä. Mistä siellä on nyt uudestaanraken
tamistyössä suurin puute? Mikä Venäjän talouden
edistymistä ja sen kulkemista kommunistiseen talou­teen
enemmän vastahankaa? Tekniikan tuntematto­muus!
Kaikkia lajeja ammatti- ja teknillisiä työläisiä­hän
Venäjälle mieluummin halutaan, piellä on riit­tävästi
ammatintonta työväkeä-
Tämä on sangen selvä esimerkki. Se toteaa eit-lämättä
mitä olemme edellä selostaneet.
Karjalaa Kommuunin väestölle.
Canadassakin on suomalaisia lyölgjsiä sangen vähän
tehdaskaupungeissa. Toronto on miltei ainoa. Miksi
eivät suomalaiset työläiset täälläkin voi tunkeutua teh-daskaupunkeihin
ja ryhtyä niissä oppimaan tekniikkaa
ja erinäisiä teknillisiä ammatteja.
«Neuvosto-Venäjä on Europan vankin hallitus
nykyään ja sillä on parhaat elämänedellytykset. Ve­näjän
työläinen on paremmin palkattu, ruokittu vaate­tettu
ja varustettu paremmalla asunnolla kujn milloin­kaan
ennen. Tuotanto kaikilla aloilla kasvaa nopein
askelin». —- Frank P. Walsh.
r- «Jos mini^^lulen valituksi parlamenttiin, tulen
minä tekemään kaiken mitä on mahdollista kapita­lismin
vallan murtamiseksi, tuomalla esiin luokka-kysymykset
heidän omissa laitoksissaan, siten valmis­taen
lietä työväenluokan -vallankumoukselliselle valta­taistelulle-:^
— Englantil. kommunisti Wm. Gallacher
vaalipuheessaan.
Kun joitain väärinkäsityksiä tun­tuu
olevan. Karjalan KomMuunin
väestön /keskuudessa niistä tarkoi­tusperistä
ja tehtävistä, joita ovat
itselleen ottaneet Amerikasta Kar­jalaan
siirtyneet suomalaiset työ­läiset
ja heidän perustamansa työ-j
osuu^unnat, niin Karjalan Alu­een
toimeenpaneva Komitea näiden
vääi^käsitysten poistamiseksi Kar­jalan
Kommuunin väestölle ilmoit­taa
seuraavaa: '
•Karjalan ' luonnon rikkauksia ei
voida ''Eittävässä määrin' saattaa
ilmoille ja jalostaa Karjalan, väes­tön
omilla varoilla ja, ,}K)imilla.
Maassamme ei löydy riittäyjjiti sitä^
varten pääomaa, eikä ämui^|.taitois-ta
työvoimaa. Sen. vupj^j, kaikKi
se apu, minkä Karjalan Kommuuni
saa muualta onkin )tervetullut,V sillä
rikkauksiemme hyväksikäytöin avul-ahan
voidaan Karjala kohottaa hy­vinvointiin.
Amerikasta tänne, siir­tyneillä
suomalaisilla työläisillä ei
ole muuta tarkoitusta kuin .aftttaa
punainen Karjala taloudellisesti
nousemaan. Siinä tarkoituksessa
he vallankumouksellisina työläisinä
tarjoavat meille käytettäväksi saa­mansa
suuren kokemuksen ja am­mattitaidon
sekä ne varat, joita he
palkoistaan Amerikassa ovat saa­neet
kootuiksi monien vuosien ku-uessa.
Karjalaan on kuluneen kesän ai­kana
siirtynyt jo 70-henkeä käsit­tävä
kalastusosuuskunta, kaikki mo­nipuolisia
ammattimiehiä kalästuK-sen
alalla. Omaisuutensa rnuuttivat
he Amerikassa rahaksi ja ostivat
tällä pääomalla elintarpeita, voi­dakseen
Karjalaa rasittamatta aloit­taa
täällä työskentelynsä sekä kalas-ustarpeita
ja koneita, harjoittaak­seen
kalastusta ja pannakseen pys­tyyn
uusiaikaisen kalan kannutUo-ehtaan.
Parhaillaan järjestävät he
asumuksiaan ja tehdastaan^ Knäsös-sä,
jonne pian maapuu Amerikasta
o lähetetyt koneet. ,
Tämän kalastusosuuskunnan kans­sa
on Karjalan Kon^muuni tehnyt
sopimuksen, ryhtyen, osakkaaksi täs­sä
kalastusyhtymässä. Kalastuk­seen
tarvittavasta alkupääomasta
on se puolestaan pannut 5/12 osaa,
•rtiaininiB öBöuskUfltian aljötttaeäaa
im 0§ää; TäUä tavalla öiU on
ftiuodostettu yhtymä, jossa Valtio on
osallisena ja jossa yhtymässä ^
voitto, minkä kalasitta mtm, laft»
kea yksityisille. Täftiä kalastus-yhtymä
on täysin ;KialFJäläft Kom­muunin
etujen mukaihfeT». "
. Näin ollen ei se voi olla ristirii-js
dassa myöskään työläisten ja talon-j 5
poikain etujen kanssa, Kalastuso- "
suuskunta ei tule millään tavalla
häiritsemään paikallisten kalastajain
oikeutta harjoittaa kalastusta. Päin­vastoin
tulee se antamaan tilaisuu­den
paikallisille kalastajille oppia
uusia kalastustapoja ja kalan säi­lytys-
ja suolausmenetelraiä. Se
tulee/kehittyessään tarjoamaan työ­tä
paikallisille kalastajille ja osta­maan
heidän saalistaan, maksaen
äiitä kalastajia tyydyttävän hinnan,
siDä kalastusosuuskunnan ei tarvit­se
etuilla toisten työllä. Uusiaikai-sessa
k^nutustehtaassaan osuuskun­ta
ehtii jalostaa kaikki kalat, mitii
osuuskunta omien jäsentensä ja
paikkakunnan kalastajain voimalla
\^edestä« kalaa voi ottaa. Osuuskun­ta
siis tulee olemaan paikallisille
kalastajille apuna kalastuksessa ja
heidän saaliinsa vakinaisena ja re­hellisellä
ostajana.
iKalastUBosuuskunta ei tule har­joittamaan
ryöstökalastust^ vaan
pyyntinsä ohella tulee se kiinnittä­mään
suuren huomion kalansiitok-seen
ja lisäämiseen. Sillä tavalla
ei kalarikkautemme tule vähehe-
/nään, vaikl^a ^saalis-- lisääntyykin,
mikä on välttämätöntä saadaksem­me
Väestölle lisää elintarpeita ja
yntefskuM^
'Mutta'' muitakin Karjalan avus-tamjiyrityi^^^
Ariienfessa työ-
Iäisten keskuudessa suunniteltu ja
ryhdytty toteuttamaan. Sieltä on
jo saapunut, rakennustyöläisten
osuuskunnan edustajat asianomaisi-ne
koneineen saattaakseen kiintoo^
kurjat asumusolomme. Tämä osuus­kunta
tulee olemaan Karjalan toi­meenpanevan
Komitean käytettävis-'
sä ja ottaa suorittaakseen sen osot-tamia
rakennustöitä, Toistaiseksi
työskentelee osuuskunnan jä«enet,
joista vasta osa on Amerikasta Kar­jalaan
saapunut, mainitun kalastus­osuuskunnan
rakennuksilla Knä-söössä.
Myös saha- ja tukkityöläisteh pe­rusteilla
olevan osuuskunnan edusta
jat ovat saapuneet Karjalaan tut­kimaan
niahdollisuuksia metsäteol­lisuutemme
alalla toiminnan alot-tamiseksi.
" *
Se suuri innostus, jonka Venä­jän
työläisten jä talonpoikain suuri
lokakuun vallankumous on aiheut­tanut
yli koko maapallon työläisma-ilman,
on tällä, tavalla puhjennut
käytännölliseen toimintaan, tarkoi­tuksella
lopullisesti turvata -Hämä
vallankumouksen voitot työtäteke-välle
luokalle.' SeJT tähden me
olemme ilolla tervehtivät jokaista
yritystä tähän'äuuntaaivja toivoni
Me, että Karjalan raatajarahvas nä­kee
Amerikasta siirtyneissä työläi­sissä
proletaariveljen, jonka tar-koituö
on rehellisellä mielellä ryh­tyä
käsi kädessä kanssamme työhön
fCarjalan kohottamiseksi hyvinvoin­tiin.
Eläköäil Kaijalan Työkansan
KöfttftiUuni.
Petroskoissa 16/X 1922.
Karjalan Toimeenpanevan Komi­tean
puheenjohtaja: E. Gylling, sih­teeri:
Jussi jev.
UbcBla toi . B . „..B
No.:
een
Canada
'doUarig
LÄHETYSKUSTANNUKSETs
LÄHETYSKULUT: 40c lähetyksistä alle S^n- «sn I-L
4400;; 6600cc lläähheettyykkss.. 88440o~l$$6600;: 7?55oc^' lSähe t ^«JR^n^^^'^ ^H.
dan dollarin 25c sidalta dolJriÄ^^^^
lähetyksille |3.50 salidsäamltaa ksduo. llariitali^k^rS^^
s Torontossa ottaa rahavälityksiä vastaan A. T. Hill, 957 Broa
5 view Ave.
I Pilettejä ^uomeen ja Suomesta tänne
5 Tiedustelkaa hintoja y. m.
i Suurimpien valtamerilinjojen faltui^ettu asiamies. I BOX 69. VAPAUS, SUDBURY. ON
I Pilettiläke tehtävä J. V. Kannaston niiheasä.
ItlUUHHUIIUIIIHlliniinilllllllllllllllllllllllHIIIIIUtlllUllllllllllllllUiiiiii^
perustuen kansallisen pääkortteerin | telemaan asianomaisen r^,h
lama komitM^ käs
läheisyyteen. Kaikki tunnustettujen
ammattiunioitten täysivaltaiset jä-senet
ovat valintakelpoiset sihteeri-rahastonhoitajan
toimeen. Kansal­liskomitean
jäsenten tulee olla'tun­nustettujen
ammattiunioitten täysi
yaltäisias, jäseniä, asiarimukaisissa
ryhmissä. . ' ',.
8. "Kansalliskonferenssien . väli­ajoilla
hoitaa kansallislcQmiiea. lii­ton
kansallisia tehtäviä, Se kont-rolleeraa
sihteeri-rahastoiihoita jan
;yötä, valitsee, virallisen äänenkan­nattajan.
The : Labor IJeraldin, toi-mittajai\.,
ja yajvoo lehden sisältöä.
Se kokoontuu neljännesvuosittain,
tai useamminkin, jos on välttämä­töntä.
Jos ei sellaisia kokouksia
voida pitää, toimittaa kansallisko­mitea
tehtävät yleisäänestyksellä.
9. Sihteeri-Rahastonhoitajalle on
hankittava asianmukainen takaus
luotettavalta yhtiöltä. Hänen tulee
julkaista vuotuinen ja neljännes-vuotuinen
tilitys Labor Heraldissa.
Hänen tilinsä tarkastaa paikallisen
yleisryhmän valitsema tilintarkasr
tuskomitea siitä' kaupungista, missä
pääkortteeri sijaitsee. Mnille liiton
kansallisille ja paikallisille virkaili-joille,
jotka käsittelevät rahoja, on
hankittava myöskin takaus.r
10. Näitä sääntöjä voidaan muut­taa
.ainoastaan kansalliskpnferens-sissa.
V
Säännöt paikallitille' yteisryhmille.
TYÖVÄEN TALOU­DELLINEN
LIIKE
Ammattiunioitten valis
tusliiton säännöt
1. Tämä järjesti» tunnetaan rii
mellä Ammattiunioitten Valistusliit-to
(Tra^le Union Ednicatiön&l Lea
gue).
2. Sen tarkoitus on käydä tarmo­kasta
valistustyötaistelua ammatti-unioissa,
pyrkien edistämään näit­ten
järjestöjen, luonnollista kehitys­tä
selvempään ja yhtenäisempään,
sekä edistyneempään ja voimak­kaampaan
järjestyneisyyteen ja tä'
ten kiirehtiä työväenliikettä suorit­tamaan
sen • suurta, työväepluokan
vapautustyötä.
3. Ainoastaan, tunnustettujen am­mattiunioitten
täysivaltaiset jäsenet
ovat kelvolliset liiton virkailijoiksi
ja ottamaan osaa sen kokouksiin
4. Kansallisesti muodostuu liitto
seuraavista teollisista ryhmistä: Hu-vitusalaniiammatit,
rakennusamma-tit,
vaateteollisuusammatit, ravinto-aineammatit,
yleisen kuljetuksen
alalla toimivat ammatit, kaivosam-matit,
sekalaiset ammatit, kirjapai-noammatit,
yleishyotyanSinatit, rau-tatieläisammatit,
kutbmoammatit ja
yleiset paikalliset ryhmät. Jokainen
näistä kansallisista teollisista valis-tusryhmistä
muodostuu edistysmie­lisistä
työläisistä kaikissa tunnus­tetuissa
amamttiuiuoissa asianomai­sissa
piireissä. Jokaisella on kan-saBinen
sihteeri. Paikallisesti seu­raa
liitto yleistä jäjjestösuunnitel-mtcä,
paikalliset ryhmät valiten sib-teerinsä
ja kohdistaen työnsä ylem­pänä
esitetyn teöllisnusiyhinittelyn
mulcaan. Kansallinen liitto muodite-:
tuo ''neljästä alueelli^eäta jiihr^ia:
1) Itävaltiot, 2) keskivaltiot, 3)
länsivaltiot ja 4) panada. Piirien
rajat määrittelee kansalliskomitea.
/5. Liitto on puhtaasti valistus­järjestö
eikäammattiunio. Minkään
kansallisen tai paikallisen ryhmän
kielletään jyrkästi liittymästä mi­hinkään;
ammattiunioon, ,tai salli­masta
minkään union liittyä siihem
Yksityisiltä työläisiltä ei koota min­käänlaisia
jäsenmaksuja, tai henki­lökohtaisia
veroja minkäänlaisilta
järjestöiltä. Liiton tulot, kansal­lisesti,
piirittäin sekä paikallisesti
hankitaan vapaaehtoisilla lahjoituk*
silla, kokouksilla, huvitilaisuuksilla,-]
kirjallisuuden myynnillä jne.' Mi­tään
jäsenkortteja ei anneta yksi­tyisille,
liitos»^ toimiville henki­löille.
.
6.' Liitto pitää kansalliskonferens-s^
a vuosittain kansalliskomitean
määräämällä ajalla ja paikassa.
Edustus ' perustuu paikallisille, ylei.
sille ryhmille, jotka ovat oikeutetut
yhteen edustajaan jokaisesta teolli­suusryhmästä
ja ryhmää varten ^kul­lakin
paikkakunnalla, sekä yhteen
edustajaan yleistä ryhmää varten.
Jokaisella edustajalla on.yksi ääni.
Kansalliskonferen^sin kestäessä pi­detään
eri teollisuusryhmien koko­uksia
tarpeenmukaisten ohjelmien
suunnittelua varten.
7. Liiton kansallisvirkailijat muo­dostavat
sihteeri-oiahastonhoitaja ja
teollisuusryhmien 14:sta sihteeristä
muqdostuva kansalliskomitea, kuten
neljännessä pykäläsi määritellään.
Sihteeri-rahastonhoitaja on kansal­liskomitean
sihteeri. Hänet valitsee
kansalliskönferenssi. Teollisuusryh­mien
sihteerit valitaan kunkin teol­lisuusryhmän
keskuudesta kansal.
liskonferenssin aikana. Seitsenhei-kinen
alalsomitea, johon kuuluu
^"hteeTi-rahastonhDitäja, valitaan
ikansaHislomltean jasenisfö toimi­maan
hallintoneuvostona,- vafTnta
/Paikallisille; yleisryhmille suosi-^
teltiih seuraavia mallisääntöjä:
, L Tämän järjestön nimi on Am-mattiunioiden
Valistusliitto
paikallinen yleisryh­mä.
, , .
.2. Sen tarkoitus pn tehdä tarmo­kasta
valistustyötä ammattiuniois-sa,.
pyrkien edistämään näitten
luonnollista kehitystä selvänäköi-sempään,
yhtenäisempään, edisty­neempään
ja voimakkaampaan jär­jestyneisyyteen
ja siten kiirehtiä
työväenliikettä suorittamaan sen
suurta vapautustyötä. — Järjestää
kaikki edistysmieliset ammattiunio-nistit
paikallisiin, \alistuksellisiin
yleisryhmiin; toteuttaa yhteenliit-tämistyötä
eri ammattien välillä tar­koituksella
saada jokainen ammatti
lopulta sen luonnolliseen yhteyteen
teollisesti. . .
3. Jäsenmaksuja ja kortteja ei
käytetä — ainoastaan erikoinen
kuitti^ Labor. jHeraldin tilauksesta,
a); K^liiki Labor Heraldin tilaajat,
jotka ovat tunnustetun ammattiuni-bn
täysi^^altaisia jäseniä ja päikalli-jsen
-tutkijaaeuvostou^ hyväksymiä,
katsotaan • i täysivaltaisiksi jäsenik­si,
b) Paikallinen yleisryhmä muo­dostuu
.'kaikkien paikallisten teolli­suusryhmien
jäsenistä. ,
4. ' Paikallinen yleisryhmä valit­see
ensimäisessä säännöllisessä' ko­kouksessa
tammikuussa joka vupsi.
puheenjohtajan ja varapuheenjoh­tajan,
sihteeri-rahastonhoitajan (j^)-
ka toimii myöskin yleisryhmän kir-jallisuusasiamiehenä)
ja järjestys-mieheni
Tammik. ensimäisessä ko­kouksessa
valitaan seuraavat ko­miteat:
a) Valistus- ja huvitoimi-kunta,
tilintarkastus-, sääntö- ja
huoltokomitea ja rahaasiain komi­tea,
b) Järjestö- ja jäsenkomi-tea
muodostuu kaikkien ryhm^^än
kuuluvien teollisuusryhmien sihtee­reistä;
jotka valitaan jokaisen te­ollisuusryhmän
joulukuun viimeises­sä
kokouksessa. Siellä, missä on
olemassa ainoastaan yleisryhmä, va­litsee
nämä komiteat yleisryhmä.
5. Jokaisen virkailijan velvolli­suus
on täyttää ne velvollisuudet,
mitkä kullekin yleisesti •kuuluvat.
Valistus- ja huvitoimikunta huolehr
tii huvitilaisuuksista ja kaikista va­listuksellista
laatua olevista koko­uksista.
Tilintarkastuskomitea tar­kastaa
dihteeri-rahastonhoitaj'an ja
paikallisen yleisryhmän kirjallisuus-asiamiehen
tilit joka kuukausi, sekä
muulloinkin, milloin tahansa paikal­linen
yleisryhmä niin määräät Sään­tö-
ja . huoltokomitea käsittelee
kaikkia valituksia ja auttaa mil­loin
tahansa teollisuusryhniien vir­kailijat
kirjallieesti kutsiayat käsit-lituksia.
kaikkia sääntöjä, mitkä ko
paikallista yleisryhmää. Ra
ain komitea suunnfttelee kein
toimenpiteitä varojen han
varten paikalliselle yleisryhr
Syytöksien nostaminen vi
joita tai jäseniä ivastaan : -
kallisen' yleisryhmän puheenj
ei ota huomioon.;raitaan syy
joita ei ole "tehty •täysivaltais
Senen allekirjoituksella varu
na jossain^ teollisuusryhmässä
sä ryhmä on olemassa, a) M:
syytökset pn esitettävä pi
sessa teollisuusryhmässä, ta
syytös on. yleisryhmää kokev
se esitettävä yleisryhmälle k
sesti sen paikallisen sihteerin
ta. b) Jos syytös koskee ps
sen teollisuusryhmän sihteer
yleisryhmän sihteeriä, on
esitettävä jonkun teollisuusr
jäsenen kautta, jonka ryhn
siihen valinnut.
6. Näitä sääntöjä voidaan
taa paikallisen yleisryhmän «
jäin äänten enemmistöllä miss
nöllisessä koko uksessa ta
Kaikki sääntömuutokset on
esitettävä sääntökomitealle,
laatii raportin seuraavaan y
koukseen, mikä on kutsuttava
7. Työjärjestys: Luetaan
sen kokouksen pöytäkirja. V
jäin nimihuuto. Virkailijain
tukset. a) iSihteeri-rahastoi
jan ja kirjallisuusasiamiehen
tit. b) Teollisuusryhmien,
rien raportit, e) Vakinaiste
miteain raportit. Laskujen .
donantojen lukeminen. Keski
set asiat. Uud|t asiat. Jäi
hyvinvointi
TeolliiuuMihteeri.
Järjestökomitea suosittelet
kaikkien paikallisten yleisr;
teollisuusryhmät jokaisella ]
kunnalla muodostuvat epävir;
si komiteaksi' teollisuuttaan
ja järjestyvät tätä varten,
yhden jäsenistään kirjeenvai:
si ryhmälleen.
Rautatietyöläiset
puvat palkanalei
nijkseen
Montreal. ~ Grand Tru.".
tätien ja sen 7,000 työläist£
tajain välillä on saatu aikaai
promissi palkkain alennukse
teen. Palkan alennus tule
maan 3-5 senttiä tunnilta, '
noin 7,000 kifJuria," tavaran
telijää y.m. • .
Sovintolautakunnan puhee
ja Mr. E. McQuirk sanoo ö
toivehikas sovinnon aikaan
tiin.
- o — '
Siiomal. träppäri
nut 2 suurta sut
Sault Ste Marie. •— ^'altej
lund,' joka on träpännyt .Mi
Aigoma Central rautatien v
toi ^nne kaksi suurinta sud<
kaa mitä tiedetään saadun
ympäristöillä. Molemmat ohV
maitten <timberi>-susien n
joista toinen yli kuusi jal
toinen 5 jalkaa 8 tuumaa
Grönlund saa susista tapf
hallitukselta. Grönluhd on
mies joka löysi kahden suon
ruumiin viime kesänä Reg«'
veltä.
-——o
Canadalainen laiv
11 henkeä hukkui
Duluth, Minn. — Cahi
MicK saapuneen» telefooni
mukaan canadalainen höi
«Maplehurst» hukkui Porfai
, ven kaaaalia Imsipäässä, Ji
(jalan syvyydessä ankaran ff
käsissä. laivan makana
kapteeni Nason Meuard' ja
van miehiÄtöstC
!