Vapaus, April 23, 1930

              sr A. P A. XJ S «xneaUlMa t y S r l o t ö a abu» tinOTlrinn«tTi}«. OsMMtrr S o J . kuilun, joka O H olettUlSSa kanSdin-fc
«T~. Oat, faikiÄ.. p.iui « « « a u i . i . laoxitj/iai jow.piirirf. hälisen refoiTOismin rivimiesten. ja
11^
l
V A P A U S (UbCTty)
otiif otftn QT F i s s i A Wos'^»n i a C t a a i U . Piil>!iUie<] d a i l r M Saähurr, O c t u i *.
<t<lp*rrrf at l i u Poat O t C c a DfparUneiit, O t U v c , u leaiaid c l u * B C U V .
TnJait»». I w i i U o d . ^ u ^ l u i ; > p « ja paiso osuaaa U ] O M Elxa Streetillä.
Poatioaou: Vapana, B o x 69, S a d b a r y , O o t .
. - B h e l i a i e t : K o o u o r i 1038. — T o i m i i o i S20V. — K u j a l u B p p a 2387W.
Honea: Offlea O»!» »ortt. advertJaetaeoti, e u . ) 103»—Editar S26W.-^ookat<>ra 2387W.
.^«iMSitaiiä J. V . Altlqriat.
O f l ^ c a , Bookatora a a d Ptintafaop: Vaiiaiia B a d d i a x . Elm Sueeu
m miiX to IM »ddfeaaed; Vapaaa. P . O . B o a 60, Sodknry, Out.
• TILAUSHLNNATt
l « M 4 . S 0 , « U c t2£0, S U c . t l . 7 5 j a 1 k k . 1 1 X 0 . — T J u t r a r a l t o i k i s }a Saotoaaa a a U oras.
t l t o t n a i n a t 1 » k . $6M. tik. $3J0 j » 1 k k . 1 1 * 0.
I L M O T U S U I K . N A T V A P A U D E S S Ai
^ dIe»aaiU>nmotak»et 11.00 ken», 12.00 k a k f i kertaa. — A r i o l i i t t o o a toeoaeille oateotoiiot ikaet
Balautsoma. — NuoeamuattoilmotukMt 50e kerta, IIJOO kertaa. — STStrmäilssotakaet $IJX
*«nt^ KM 3 ke.-taa. — A^unioeroilrootukMt 12.00 k e r t i , »3.00 kakai kertaa. — Kiitoailaof.ikae»
•1.30 k o t a . KaoIemaBlImotukaet $2.00 k e r U . 50 l>«mak*ij kiitoalaoaeeiu U i amitlorinjlt». —
'«Intaaa t i e j o t Ja oioteilmotuktet SOc k e r U , II.OO kolme kertaa. — Ti]apiiiilm«tUJieo ja Uaoto»
c e n t t n o r i e s o a . vaadittaeaaa, liilietettäTi i l n i o l u t h i c u e t u k i t e e a . /
C a o e r a l adtertialBf ra tr». 75c per c o l . iacfa. Mioicinm cbarta for aingla m a c i t i o a , 79a. H a
'•t>saa l a i k a b e u a d * e r t U i o ( medioin amoof ilie Finnlab people i a Caiia<U.
f s * etta f o i l l o i a t a b a n u «aa n n a n t t a e n i i n i ä i fm kiri>vw!«nae. kirjottakaa aDdeUeaa l i l k k e o a -
t r i u j t a peraoonaniieUa nimellä; J . W . ABIqtJat. l i i k k e e n h o i u j a.
^^Mmilmmoikisaden'' todellinen tarkQtus
"Amerikan vallankuinoukscn
tyttärille" (patentti-isänmaallinen
roikka herrasnaikkosia) muutamia
pä,iviä takaperin pitämässään pu­heessa
presidentti , Hoover selosti,
kuinka suotavata oli Yhdysvallain
liittyä mailmanoikcutecn — kai­killa
niillä lukemattomilla ehdoil­la
ja verukkeilla, joiden nojalla
se vetäytyy mailuianoikeuden tuo-iniovallan
alaisuudesta kaikissa
sitä itseään koskevissa riidoissa.
Sangen avoimesti hän näille uskol-
. i i s i l l ^ lampailleen tunnusti, että
kapitalistiset valtiot olivat valin­neet
mailmanoikeuden yhdeksi
niistä %-anMinväliscn toiminnan
välineiscii", joilla valmistaudutaan
sotfiau Neuvosloljiltpa vastaan
"rauhan säilyttämisen" nimessä.
Samalla nämä "kansainvälisen toi-itiinnan
välineet" — joita, niail-ipanojkcuden
ohessa, ovat armeija-ja'
laivaslosopiniukset, välitysluo-luiolattoks.
et, Kellogg-sopimukset
jnp. -— tarjoavat otollisen tilai­suuden
eri valloille keinotella i l -
scljecn clMJa nopeasti valmistuvas­sa
iniperialisliäessa, sodassa.
Kuinka sille on aelitcltUvissu,
että Amerikan imperialistit ovat
näihin asti olleet vastahakoisia
mailnianoikculeen yhtymiseen häh-d^
n? •, ;
Selitys on siinä, että ^Yhdysval•
lat ali poliitillisesti^ töis-arvoises-sa
asemassa aina .äskeiseen Lon­toon
laivastokonferjenssiin asti.
Britannialla o|i kahden seuraavan
merivallan yhteenlaskettuja niexi-voiniia
vastaava laivasto — aina­kin
teoriassa, paperilla, joshan ei
aina vesillä. Tällä pohjalla ei
Yhdysvaltoja haluttanut sitoa kä­siään
rupeamalla mailmanoikeu­den
jäsenyyteen, siellä kun Britan­nia
silloin vielä isännöi. Nyt on
toista, kun Yhdysvaltain onnistui
suada inurretuksi tuo Britannian
ylivaitiutta tukeva "kahden vallan"
sääntö ja päästä sen tasallq ineri-voiniissa,
sekä teoriassa että käy-tur^
npssä. Nyt kyllä sopii Yhdys­vallain
liittyä inailmanoikeuteeu.
Sillä amerikkalaiset imperialis­tit
varsin hyvin käsittävät, mihin
taniä viailmanQikeus kelpaa. Elä-vininiiii
ruj)csivat Jie sen kä)Uä-.
kelpoisuutta tuntemaan epäoniiis-tuessaan
yrityksessään Mandsuria-s-sa
toimeenpanemallaan jirovokat-siooiiilla
saada aikaan ylei;^lä noii-vo.
stovastaista solaa. Silloin olisi
mailmanoikcus ollut heidän käsis-
.sään mainio ase käyleltäväksi
Neuvosloiiilloa vastaan, Silajmilsi,
niinkauan kun Yhdysvallat ei ol­lut
liuikana inailmanoikeudessa, ci
niailmanoikeus ollut mikään erit­täin
voimakas vehje Neuvostoliit­toa
enejnmän kuin muilakaan vas­taan.
Nyt kun Yhdysvallat sclvijtyi
Lontoon konferenssisia, käytlääk-seinmc
Iloovcrin sanontaa, "entis­tään
puolustuskykyisempänä", al­kaa
se yhä enemmän ja.enemmän
luottaa voimiinsa. Nyt se on val-
,mis pelaamaan niailmanoikeudella
siinä missä muutkin, vahvistaak­seen
luola "oikeutta" yhtymällä
siihen ja - tehostamalla sen kuyl-täniislä
Neuvosloiiilloa vastaan.
Jos uudelleen tapahtuu saman­laista
])rovokalsioonia kuin Mand-surian
juttu, oli — ja sitä kyllä
saadaan tapahtumaan — ei ketään
luokkatictoisla työläisiä hämniäs-tylläisi,
vaikka niailmanoikeus ju-lislaisikin
jonkunIaisc;n niulttI])on-tisen
"tuomion" Neuvostoliitolle,
sellaisen jota saataisiin käyttää ka­pitalistisen
mailman kiihottami­seksi
aseelliseen hyökkäykseen
Työläisten ja Talonpoikain Tasa­valtaa
vastaan. Juuri sitä Hoo.ver
tarkolli sanoessaan äskenmainilus-sa
puheessaan, että mailinanoikens
"poistaa sen ilmeisen puutteen jon­kunlaisesta
välineestä, millä voi
yleisen, niielipilcgji NOSTATTAA
loukkaajaa vastaan".
"Loukkaaja" ticlenkiu on Neu­vostoliitto,
joka pelkällä olemassa­olollaan,
ja vielä enemmän, häm-mäslytlävän
nopealla sosialistisel­la
edistymisellään, ihan hengen­vaarallisesti
loukkaa kapitalismin
tUua. Kapitalismin etuhan se on
kapitalistien ostaman ja omista­man
sanomalehdistön, kirkon, kou­lun,
radion, elokuvien y.m. julki-suusvälineiden
muovailema "ylei­nen
inielipide".
jscn ylimpäin kerrostan välillä. Ja
kun tämä talouspula tulee koske-
, maan uusiin työläisryhmiin, sy-
^.säamään kadulle , miljoonia, prolcr
taareja ja alentamaan k o k o j»ro-letariaatin
elintapa, niin tulep
työiäisten taistelu saamaan uuden
jJaajuuden ja luonteen, sillä ee tu­llee
kohdistumaan, ei vain uuden
i talouspulan «eurauksU, vaan myös
; situ j ä r j e i t e l m i ä vastaan, joka
synnyttää moisia pulia. Tämä tu­lee
johtamaan uusiin ja katkeriin
otteluihin työn ja pääoman keslcen,
Jotka ottelut tulevat siellä ja tääl­lä
kehittymään vallankumoukselli-
!;iksi luokkataisteluiksi. Tajousjptt-lan
kehittymineö' tulee täteii läf-jjstämään
myös poliittista pulaa ja
useassa maas.sa saattamaa)!-v^ittö-mästi
esille kysymykset»' suorasta
taistelusta vallan valtaamiseksi. '
Näköala, siis, on selvä: sota
oniari maan työväenluokkaa vas­taan,
sodan valmisteluiden kiihdyt-tämincn
Neuvostoliittoa va&tasn,
sodan valmentaminen toinentois-taan
va-staan, ja vallankumousliik­keen
murskaaminen siirtomaissa —
Icas semmoista on erinäisten kapi­talististen
valtioiden sisä- j a ulko­politiikan
laatu nykyään. Laajojen
työläisjoukkojen edelleen radilutii:
soitumincn Ja vallankumo\iksellis-tuminen,
taloudellisten taistelu^t-tcn
kehittyminen poliittisiksi .tap­peluiksi,
joukkojakkojen yhdisty­minen
kapinoihin, ja.prpletaria/aiin,
suora taistelu vallan yajtaaniiscksi
— kas semmoinen on -Uansainväli-
.sen proletariaatin kiihtyväin luok-kataistcluittcn
kchityksep linja. ,
Nämä kasvavat sisäiset ja ulkoi­set
ristiriidat paljastavat oikeisto­laisten
ja sovittejijäin koko refor­mistisen
olemuksen ja periaatteet-,
tomiiuden, jotka ainekset ovat pu­huneet
"järjestyjicen kapitalisittin'*.
parantumisesta ^ ja . kestävästä Icu-koistuksesta.
Tosiseikat ovat ku-'
monneet moisen poi-varis-reformis-tiscn
teorian ja täydelleen vahvis­taneet
Punaisen ammatillisen kan-sainvälisen
neljännen, kongressin,
tekemän analyysin, että: k^pltä-^
l i e m i n p a r a n t u i i i i s e n j a : k a k o i a t a -,
m i s e n . «tjasta näencime •ilniäit^ine
edessä yha s u u r e m m a n rakoilemi'^^;
sen k a p i t a l i s m i n "VakCiantuiqise»-
katkeruus, lakkojen välitön mjiun-taJpinen
taisteluksi kapitalistiluok-.
kaa ja sen välikappaleita, porva­rillista
valtiota ja sosialifascisteja
vastaan, työläisten käyttämät uu­det
taistelutavat ja työläisten poh­jakerrosten
valmius tekemään mitä
suurimpia ubräulcsia näissä lakoissa.
Lakkotaistelujen rajuus kuvastaa
joukkojen uutta mielentilaa, ja se­kä
o f a j e k t i i v i s t e n että myös sub
j e k t i i v i s t e n ehtojen olemassaoloa
poliittisia joukkotaisteluita varten.
Tämän takia oikeistolaisten väit­teet,
ettei mitään eteenpäin liikeh­timistä
ole nähtävissä, koska äs­keisten
kuukausien taistelut ovat
misen ensi oikeitten ja vallanku-mottkseUisten
jouk&otajstelajen vä­limailla)
; 5) äsVeistein taisteloitten
kokemus on vahvist^at Punaisen
amm^itini^n kans^itrvalisen neljän­nen
kongressit» paStpksebj jonka
muk^n panaijijxjBf» työväehlao^n
asemj^n void^p saavuttuja v^in
sillä edellytytsella, että reformb-tisten
jammattiliittoien kyrplqratian
vastpstus murskataan.
BikäK k^in nykyiset taloudelli­set
taistelut kasvavat ankarammik­si
ja kärjistjiieemmiksi, muuttuvat
ne myös luonteeltaan Ja muodol­taan.
Ja v^äikka viime kuukausien
taloudelliset taistelut ovat. olleet
jotensakin erillisiä ja pieniä laa­dultaan,
on niiden merkitys silti
kasvamassa siiureinniaksi, koska
jokainen semmoinen lakko on ta­vallaan
voimainkoetus' vallankamo-uksellisen
Ja refomaistiaen amma­tillisen
liikkeen kesken (Berliimr
putkimiesten lakko. Bruxin kaivos­miesten
lakko Tshekkoslovakiassa,
Nantesin satamatyöläisten ' lakko
3lansk;a8sa, lukuisat maatyöläisten
lakot, y.m.). Nämä pienet, sään-jipUisesti
ilmenevät lakot ovat etu-v^
artiokahakolta, jotka ilmottavat
työn ja p.ääoman välisten suurten
taisteluitben lähentymistä, mutta
bällä kertaa koi-keammassa. tasossa, j mentamisessa edessäolevia
Uuten^a piirteenä mäissä lakoissa i taisteluita varten,
on kummankin puolen osottama 1 . (Jatk.)
OSUUSTOIMMTA
Tliiinder Bay alueen
International Co-op. Trading Co
4iiiEluen pateftnsknnnan, johto­kunnan
ja valistsukomitean
yhteisen kofeouksen jää"
töksiä kokouksestaan
hnhtik 20 p:ltä.
Keskusteltiin Henkilökunnan yh­teisestä
sovusta ja sen yhteydessä
olleet pieniä ja erillisiä laadul- siitä,' kuinka sellainen pahimmissa
taan, ovat naurettavia. Näiden'tapauksissa -vaikuttaa vahingollisesti
taisteluiden erillisyys e i riistä niil- liikkeen kaupallisiin etuihin. Sen U-tä
niiden ilmeistä poliittista ja pe- ^"^ ^ vaikuttaa kaupaUisnn
rin tunnusmerkillistä luonnetta Ne «tuihin. on sillä vissinlaiset -vaikut-ovat
jättiläismäisten taisteluitten ^""^^ liikkeen kokonaiseen jasen^-
töön sekä kuluttajiin yleensä yleis-
SGttiin keskustelu riittäväksi asiasta,
joten ke^tistelu viedään johtoktm-nalle
sellaisenaan. Kokouksessa i l ­meni
mielipiteenä että suljettaisiin
liikkeen kauppalaitokset toilkok. en-simäinen
päivä klo 12 päivällä ja
liityttäisiin liikkeen myötätunnolla
vappukulkueeseen, mutta johtokun-nen
ennakkopäätös ei ollut tämän
kanssa yhtäpitävä ja kokous ei ol­lut
niin ollen määräävä, huolimatta
siitä että ilmenikin avointa vappu­juhlan
tunnustamista enemmistössä.
— Raportteri.
edeltäjiä. Sentakia jokaisen tais­telun
kaikkien vaiheitten huolelli­nen
tutkiminen, etuvartiokahak-kain
erikoisten piirteitten ^tarkas­taminen,
sekä näiden taistelujen
johdossa olleitten toverien heik-'
kouksien, vajavaisuuksien ja erhe-tysten
toteaminen on suunnatto­man
suuresta merkityksestä aktii­visten
taistclijain ja joukkojen val-uusia
tä solidarisuutta särkevästi.'
Kokous keskust-sU vakavassa tah­dissa,
sikäli kuin ilmeni kurittomuut­ta
ja sen kautta epäsopuisuutta. et­tä
sellauien on edesvastuutonta liik­keen
palveluksessa olevilta henkilöil­tä
ja että liikkeen johtokunta vaa­tii
kurin säännöllistyttämistä liik­keen
kaikilla haaroilla työskentele­vien
henkilöiden kesken ja liikkeen
palveluskunnan kesken yleensä. Tä­män
puolen huolehtiminen jätettiin
Canadaii TULin suoin.
jaoston seuroifle
Murtomaa-mestaruskilpailut
Liiton tämän -vuoden murtomaa-mestaruuskilpailujen
järjestämisoi­keus
on haettava liittotoimikunnalta
viimeistään touokok. 1 p:ään men­nessä.
Samoin kaikien ensi kesänä
pidettävien kansallisten kutsunta-kilpailujen
järjestämisoikeus on seu­rojen
haettava liittotoimikunnalta
yi^ätms^ vangpuefenosobista valmistebian
Torontossa
' • "•"••-•«rr^
MOBILISOIB»S>»LLATSUT PIDETÄÄN ERINÄISTEN JÄRJESTÖ­J
E N H A A I ^ E I S S A T . K . 27. P . ~ S U O M A L A I S E T K O K O O N -
T U V A T D O N - H A A L I L LA
en taisjlelujen opetokset ja
etenenusmahdoOisiRi^t
• Viime joulukuulla pidetyn Pu- vat taloudelliset vaikeudet käijis-naisen
ammatillisen kansainviilisen
keskusncuvosfcon istunnon muuta­mia
tärkeimpiä ponsia tovereiden
Losovskin ja Merkerin alustusten
johdosta. •
1. M a a i l m a n t a l o u s p u l an
k e h i t t y m i n e n
Osakepörssin romahdus Yhdys­valloissa
on kiirehtänyt, sen maan
yleistä talouspulaa, antanut anka­ran
iskun porvaris-reformistien
.'•kukoistus"-teorialle, paljastanut
räikeästi kapitalistisen "vakaantu-miacn''
epävakaisuuden ja kiirchiiä-nyt
monopolistisen kapitalismin
rappeutumisprosessia. Kun Yhdys­valtain
pula on aiheuttanut tuo­tannon
supistamista ja-laajalle le­vinnyttä
työttömyyttä, on se
inyös kärjistänyt teollisuuden la-inaannustilaa
Saksassa ja muissa
Europari maissa (Itiivalta, Puola,
Tshekkoslovakia, y.m.); .samalla
kertaa syventäii se myös talou*
pulaa Britanniassa ja Japanissa,
muodostaen t-äten lähtökohdan uu
delle ja kärjistyneelle, maaihnan
talouspulalle, joka on nielasoniass;»
maailman kapitalismin. Tämän ta­louspulan
kehittyminen ja kärjis­tyminen
aiheuttaa teollisuuslaitos­ten
sulkemisia, tuotannon vähentä­mistä,
työläisten poispotkimista
työpaikoista joukottain, jo entuu­destaan
suuren työttömäin armei­jan
yhä suurentumista, uusia yri­tyksiä
työväenluokan elintason
edelleen alentamiseksi, entistään
julmempia metodeja kapitalistisen
rat^ionalisoinnin toteuttamiseksi,
sekä entistään vimmatumman tais­telun
•. markkinain, siirtomaitten,
vaikutuspiirien ja vaikutusalueiden
tävät entistäiin kärjistyneemmikii
luokkataistelulta yhdeltä puolen, ja
imperialistisia ristiriitoja toiselta.
Sekä sisäiset että ulkonaiset vai­keudet
pakottavat hallitsevia luok­kia
jatkamaan energisesti sota-ohjelmainsa
toteuttamista, samalla
kun Neuvostoliiton taloudellinen
vaurastuminen, semmoisena kuin
se nähdään kapitalismin yleismaail­mallisen
talouspulan yleistä taus­taa
vastaan, paljastaa entistään
räikeämmin sen perusristiriidan, jo­ka
tällä haavaa jakaa kahtia koko
maailm.in, nim. nopeasti l a a j e n t u ­van
Ncuvostovenäjän sosialistisen
talouden (josta on todisteena Viisi-vuotis-
suunnitelnian ensimäiscn
vuoden osuuden loistava tiiyttymi-nen)
ja kapitalistisen järjestelmän
!-.ääniiölliscsti kiihtyvän rappeutu­misen
väli.sen ristiriidan.
Talouspulan laajentuminen tulee
kärjistämään luokkaristiriitoja yhä
suuicnimassa määrässä, sillä porya-iis-
rcformist>ncn blokki tulee, val­litsevan
kehnon teollisuustilantecn
varjoisa ja sillä verukkeella, että
i^cn täytyy viilttämiittii , voittaa
m n rkk i napa i k ko ja k i 1 pa i li j o iltaa n,
liyökkäämään työläi^-ten elintason
alontaniisoksi, olema.nn entistään
r.-:a'empi työväenliikkeen murskaa­misessa
ja jouduttamaan kaiken
valtiokoneiston fascistisoimista,
siirtääkseen talouspulan koko taa­kan
työläisjoukkojen hartioille. Tä­mä
uusi talouspula tulee myös
kärjistämään sosialidemokratian ja
reformististen ammattiliittojen si­säistä
pulaa, sillä sosialifascistien
uusiutuvat yritykset "kapitalismir
parantamisen" takaamiseksi työ-
Iäi.'?ten kustannuksella, tulevat saat-
2. T a l o u d e l l i s t e n t a i s t e l u i t t e n e r i -'
k o i e e t p i i r t e e t n y k y i s e s s ii
v a i h e e s sa
voittamiseksi. Nämä" yhä suurene- j tamaan entistään leveämmäksi sen
Kapitalistinen ratsionalisointi,
joka on lisännyt työttöniyyttä Ja,
yleensä alentanut työ|-väenluok^'i
elintasoa, on viime aikoina nost^-^
nut laajat työläisjoukot aktiiviseebi
vastarintaan. Useissa ma,issa on
tämä vastarinta kehittynyt puolus­tuksesta
hyökicäysluontoiseksi. Pu­naisen
ammatillisen kansainvälisen
neljännen kongressin Jälkeinen
ajanjakso saatetaan kuvata, maite­tussa
suhteessa, säännölliseati ko­hoavaksi
suunnaksi, ollen tämä vm-.
si liikehtiminen melkoisesti laajem­pi
alaansa nähden kuin mitä i&19
—1920 liike oli. Uusi etenemis-hyöky
ylettyy Europan rajain ul­kopuolelle,
koskien uusia maan­osia
(Austraalia, Eteläamerika), Ja
uusia maita (Intia, Kiina, Japani.,
y.m.), antaen täten nudelle liik­keelle
koko MAAILMAA käsittä­vän
laajuuden. Mntta vaikka tär
mä nusi liike ulottuu laajenunal)e
kuin 1919—1920 liike, ei s,e 'silti
vielä ole saavuttanut samanlaista
jännitystii. Silloin, 19l9^mö
oli olemassa vallankumoukselliiven
tilanne, mutta ei ollut olemassa
kommunistisia puolueita eikä i^in-käänlaista
vallankumouksellista äin
matillista liikettä; nykyään eitä
vastoin, uuden vallankumoukaelli-sen
pulan kehittyessä, on olemassa
Profinternin ja Kominternin Jaos­toja.
1919—1920 reformistisi
ammattiliitot eivät vielä olleet
erottamattomia osia poryaxistqn
hallituskoneistosta — tällä haavaa
ovat ne kaikkein tärkeimpiä aseita
porvarisvaltion käsissä vallanku­mouksellisen
työväenliikkeen, murs­kaamiseksi.
On tapahtunut 'äari-mäincn
voimain uudelleen järjes­tely
sekä työväenliikkeen vallanku­mouksellisen
siiven muodostujni-nen
kapitalistisissa Ja siirtomaissa,
prosessi, joka oli vasta alussaan
vuosina 1919—1920. ErjkpiaejQ
tärkeä merkitys on sillä tosiseikal­la,
että työväenliikkeeseen on ve­detty
uusia työläisjoukkoja, jotka
ovat vasta äskettäin tulleet teolli­suuden
palvelukseen ratsionalisoi-niisprosessin
takia. Nämä uudet
työläisjoukot muodostuvat melkoi­sessa
määrässä järjestymättömistä
naisista ja nuorista työläisistä, jat­ka
kaikesta huolimatta-ovat äskei­sissä
taistelluissa osottaneet sem­moista
lujaa taisteluhenkeä, iettä
]je siinä suhteessa ovat useasti
edellä "järjestyneistä työläisistä.
Punaisen ammatillisen kansain­viilisen
neljännen kongressin jäl­keen
Ranskassa, Saksassa, Puolas:
sa, Tshekkoslovakiassa, Balkanin
maissa. Yhdysvalloissa, Kiinassa,
Japanissa ja, erikoisesti, InUassa
sattuneet lakot osottavat, että: 1)
työväenliikkeessä on tapahtumas­sa
käännös pnohistävastai toimin­nasta
hyökkäävään toimintaan; 2)
huolimatta näitten lakkojen näen­näisesta
taloudellisesta luonteesta,'
ovat ne silti laadultaan perin po­liittisia;
3) järjestjrmättömät mies-,"
nais- ja nuoret työläiset esittävät
erikoiseen aktiivista osaa uudessa
liikkeessä; 4) työläisjoukkojen ra­dikalisoitumisen
aste eri maissa,
teollisuuksissa Ja piireissä ei ole
aivan yhtäläinen (radikalisoltumi?^^
prosessin suuruus vaihtelee ihetäa-;
TororiMm vasemmistolaisen työ­väen
kähsainvSlisen vapputoimi-kiinnan
taholta on tehty runsaas­ti
altistavaa työtä vapiun, kansain­välisen
työnpäivän mielenosqtuksicn
a juhlain onnistumiseksi Törontos-a.
Toijpi^unnän pl^^määranä on
saada 40,000^'iydläisiä'm
selle QueenVpnisioon vappuna, kel­lo
3.30 ip., on saatava 'mukaan jo-kainCTi;
punj^yert^fn työläismies ja
.naincti £el^ 'nuori, työläinen.'
Tuon päämäärän toteuttamiseksi
tiiUi^n e;rinäisten, vapputoimikun-ria?
sä-e^ust^^^^ " qleyaih 'ammatil­listen
jäirjestöjeti" ja vieraskielisten
joukkojärjestöjen haaleissa pitämään
niolbUisoimisillatsuja sunnuntaina, t.
k. 27 {p:iiä.
Toronton kaikkien suomaisten
työläisten kehotetaan saapumaan
vajpiin valmistusillatsuun E)on-haa.
Iille ensi söniiuhtaiiia kello" 8. H-latsyssa
tullaan esittämään arvokas
ja monipuolinen ohifclma. Sisään­pääsy
vapaa.
Vasemmistotyöväen kansainvälisen
vapputoimikunnan taistelutimnuksi-na
on muun muassa:
Taisteluun puhe- ja kokoontumis­vapauden
puolesta ja poliisiterroria
vastaan; taisteluun seitsentuntlsen
työpäivän ja viisipäiväisen työviikon
puolesta; taisteluun Neuvostoliiton,
proletariaatin isänmaan puolesta;
toimintaan järjestymättömäiu järjes­tämiseksi
laistcleviin teollisuusliit­toihin;
taisteluun sos&lifascismia ja
oikeistölaisuutta' vastaan; ioiniin-taan
työttömäin järjestämiseksi, tais­telemaan
käsikädessä työssä olevien
kanssa; taistelH>U> vaaiimaäri täyttä
ylläpitoa työttömille tyÖhtccttäjäin
ja valtton kustannuksella; toimin­taan
400 uuden jäsenen ' hankkimi-sefcisi'
kommunistiseen puolueeseen
Torontossa;' alas iyöasect vappuna;
pois tehtaista; kaikki juhlimaan työ­läisten
taistelu juhlaa!
m;;^mSömite;ile'."'että'"toivomuk- ^l^^^f^^^^n toukokuun 20^ päivään
s. J . o s a s t o n kokous oli tämän
kuun 18 p.','"Jossa olikin taas pal­jon
tärkeitä asioita keskusteltava­na.
Yhtyi yksi nusi jäsen, joka
lausuttiin tervetulleeksi. Toivotta­vaa
otji että joukkomme kasyaa
näin kevään tiilien. Jokainen työn
raataja, yhtykäiäpä omaan työväen-jarjjestöpinme.
_
• JärJisstiiiUe. Ipo.vutettiin jo aikaa
sitte maakappale hautausmaata
varten. Viime kesänä jo jäijestö
laittoi aidan sen maan ympäti,
vaan nyt, qnt kuulunut kuiskeitai,
että järjestön jäsenet, ei salli että
V A P P U A ,
tuota työläisten vallankumousjuh­laa
vietetään täällä 1 p. toukok.
kansainvälisissä merkeissä.
Juhlia valmistava toimikunta on
kokoonpantu Suomalaisen Järjestön
ja Ukrainian osaston jäsenistä, jot­ka
parhaan kykynsä mukaan ovat
juhlia valmistelleet ja. koettavat
saada muodostettua tuosta päiväs­tä
tarkoitustaan vastaavan sikäli
Icuin se on mahdollista.
Kun ottaa huomioon paikkakun­nan
olosuhteet niin kulkueen jär­jestämistä
ei saada toimeksi, että
hejigei^niebifi kuljetetaan hautaus- siitä olisi vastaava hyöty. Mutta
tilaitisuteen'; " Nyt teki järjestön sensijaan ulkoilmakoko us tullaan
kokous päätöksen tästä asiasta.
Koska tämä hautausmaa ön nimi­tetty
Juuri Siina tarkoituksessa että
sitä voi' koko paikkakunta käyttää
kuoleipan sattuessa, niin järjesty­neet
kuin järjestymättömätkin,
hiin päätimiue ahtaa myös vapau­den
jokaiselle toimittaa vainajallg
viimeinen palvelus mielensä mu­kaan;
.järjestö ci pane mitään,
räja-aitoja. .
Myöskin pidettiin kaikkien eri
osastokien edustajien yhteinen
väjipukomitean kokous. Päätettiin
viettää vappua 1 p. toukokuuta,
siis vappuna, juhlat alkaa kello
11 ap.' Jäigestöri talolla. Tämä
Juhla on koeteltu saada mitä par-hiSten
onnistumaan. Sinne on va­rattu
puheita, runoja, lauluja y.m.
Jokainen työläinen järjestäköön
nyt etukäteen atkihommat, että
ei v ^ O tarvitse jäädä pois tästä
kansainvälisestä, työväen juhlasta.
Kertynqei variat luovutetaan kom-muioistipiipltieeUe
entisen päätök­sen
"p«ruateella. X ^
T o v . J . I f i ^ v a kiLyi meille myös
puheen pitämässä, ikävä sattuma
oli taaskin kun puhuja oli liik­keellä,
että oH kovaniainen sade,
niin ei tuUut isoa joukkoa haalU-le,
ainoastaan vaan 27 kuulijaa.
Vaan kyUa; Jussi meille silti pu-
UB paukutti pahasta yskästään
pitämään jos suinkin ilmasuhteet
sen myöten antavat ja saadaan
englanninkielinen puhuja, jota ai­nakin
on tiedusteltu ja saatu
myönteinen valtaus.
Vapunpäivän illaksi on Ukrai­nan
haalille järjestetty arvokas
ohjelmallinen tilaisuus, jossa esi­tetään
suomen, englannin ja uk­rainan
kielillä ohjelmaa.
Muodostakaamme vapunpäiviistä
oikea todellinen työläisten voima-näyte
ja että kerrankin olisi jo­kainen
mukana, — Antakaamme
set ja päätökset tulee toteutettua.
Kun edellinen puoli oli keskustel­tu
otettiin käsittelyn alaiseksi valis-tuskomitean
esittämä alustus liik­keen
työläisten suhtaiitumisesta <mui-hiu
joukkojärjestöihin. kuin myös-,
kin varsinaiseen taistelupuolueeseen,
jonka tehtävänä on kokonaisuudes­saan
luokkataisteluun työläisien
järjestäminen sekä luokkataistelun
yleinen johtaminen. Valistuskomi-tean
alustus oli laaja ja siitä keskus­telu
kokonaisuudessaan täytyi r a ­joittaa
etupäässä palveluskunnan
suhdekysymykseen muihin työväen­järjestöihin.
Keskustelussa kävi selville että
International Co-op. liikfe on perus­tettu
ja kasvatettu luokkapohjalla,,
luokkataistelun edistämis-mielessä
ja sellaisenaan pysyttäminen ja e-celleen
kehittäminen edellyttää että
15alveluskunnaltakin on vaadittava
luokkataistelun tunnustaminen, jon­ka
tunnustamisen parhaana todis­tuksena
on johonkin vasemmistoliik­keeseen
kuuluminen ja niissä toimi­minen.
Ellei työväen osuusliikkeen palve-luskunta,
etupäässä sen tärkeimmil­lä
toimipaikoilla, ole vasemmistoliik­keen
mukana seuraamassa luokka­taistelua,
on sellaisen osuusliikkeen
liepeillä aina taantumus liiaksi lä­heinen
vaara. Liikkeen kaikkien l l l -
kehuoneiden sulkeminen vappuna a i ­heutti
keskustelun, sillä vuosikoko­uksessa
ei ollut erikoisesti päätet­ty
vappukysymyksestä ja johtokun­ta
ei ollut kyllin uskalikko päät-tääkseen
sulkea liikehuoneita tänä
vappuna. Kokous näki virheeksi y-leistä
työläisliikettä' vastaan, ettei
liikkeen vuosikokous ollut järjestä­nyt
tätä puolta. Myöskin huomat­tiin
asian käsittelyn yhteydessä että
tällainen luokkarikos on-mahdolli­nen
myöskin siksi, että likkeen pal-veluskunta
ei ole vielä järjestynyt
eikä tiinne velvollisuudekseen käydä
kadulle, silloin kun maailman työ­läiset
liittyvät mielenosoituksiin.
Kokous totesi että liikkeen kan­natus
on valtavimmalta osaltaan va­semmistoaineksen
käsissä ja niin o l ­len,
koska nyt ei ole vielä liikkeen
asioita erikoispäätöksillä järjestetty
siten että liikkeitä voitaisiin sulkea,
on tämä katsottava vasemmistoliik­keen
edustajilta tämän lUkkeen s i ­sällä
virheeksi, jota voitaisiin pitää
sangen vakavana. Tämän johdosta e-sitettiin
toivomukset vakavana että
liikkeen työläisiltä johtokunta alkaa
vaatimaan että se tekee henkilökoh­taisen
tarkastuksen palveluskunnas-saan,
ja missä suhteessa he ovat y-leensä
luokka järjestöihin ja vasem­mistoliikkeeseen
nähden.
Kokoukselle määrätty aika, kaksi
tuntia, oli kulunut umpeen, ja k.it-
K e s k i - O n t . alueen e d t t U i ki
u k s e n vuoksi on J i r j e , t ö a^
j a n J . L a t v a n matkaohjeitta i
t y n y t m u n t t a a seuraavasU;
Beaver Lake 2 i iL
Wliite Fish 25 ^
Loiigr I ^ e 27^5^
GarsonMine28iL
Wiii<l^r 30 p.
P o h e t i i a l s u n d e t oU»j "
v i r k a i l i j o i d e n koetettava
m a h d o l l i s i m m a n hyvin. Lati»,
o t t a v a "Vl»d. ' p u o l e l l a 30 p_,
ne osastot" iJMfca nyt on t i ^ J
s i v u u t t a a , toivotaan voiUua
dyttää lähimmässä tulevaiin
JÄRJ. T O I M E E N P.
mennessä.
Seurojen toimitsijat, kilpailujär­jestely
käyntiin; laatikaa suunnitel­ma
valmiiksi koko kesää varten mi­tä
suurempia kilpailuja aijotte jär­jestää,
silloin on urheilijoidenkin
helpompi järjestää osanottonsa kil­pailuihin
ja itsellenne on paljon
helpompi kilpailujen järjestäminen.
Naisten voimistelupuku kailulle- sa­manlainen
Urheiluliike
Uruguyssa
Viime aikoina on Uruguayn i
nen Urheiluliitto (R.si)
sesti aktlvisoinut työtään t\äi
lamalla yhdistyksiään uusjin ^
lulajelhin ja perustamalla
sastoja. ' -
Paitsi jalkapalloilua, jota
tetaan jokseenkin paljon Dii
sa. suositaan jäsenten kesto,
myöskin paljon basekeUpeliä"
pyöräilyä. Perustetaan baäit.
ryhmiä ja yhä uusia pyöiäilyL,
ja. Sitä paitsi tehdään vilkastai
pagandaa uusien yhdistysten $ei
taniiseksi ympäri maata. 1
perustettiin Takuarembon _
kolme uutta seuraa. On mjöskä^
nistuttu liittämään -•
Kaikkien seurojen naisjaostojen
on otettava asia vakavan harkinnan
alaiseksi ja tehtävä pukuluonnoseh-dotukset
samoin puvun väri ehdo-i Iäisten UrheUuliitto RJSi-__
tukset liittotoimikunnalle viimeis- Lokak 29 pnä 1929 huomri",
tään kesäkuun 1 p:ään 1930 mennes- ton kansallisneuvoston jaosto, g|
sä, mhikä jälkeen liittotoimikunta asema oli urheilulijkkeellj
asian ratkaisee saapuneiden ehdotus,
ten mukaisesti.
työaseiden silloin levätä ja kaikki
työväenliikkeelle myötätuntoiset
juhlimaan yhteistä työläisten juhla-ii
Kirjeenvaihto
Liittotoimikunnalle tuleva kirjeen­vaihto
on lähetettävä osoitteella:
Uuno onni. Box 69, Sudbury, Ont.
Seurojen toimitsijoita pyydetään ot­tamaan
tämä huomioonsa.
Vieläkin ihuomautetaan seurojen
toimitsijoille, että lähettävät kaikk)
Työväen Urheilulehden Canadan-numeroon
aijotut kirjotukset, kuvat,
ilmotukset-y.m. ovat lähetettävä vii­meistään
toukokuun 1 p:ään men­nessä.
Työläisurheiluterveisin:
C.T.U: liiton suomalaisen jaoston
. liittotoimikunta
U. Ronni.
Sisähyppykilpailut
TimnÄnsissä
Timmmsin v.- ja u.-seura Ilo jär­jesti
lauäntahia huhtik. 19 p:nä kil­pailut
jäsenilleen vauhdittomissa
hypyissä. Kilpailuun osallistui 9 seu­ran
jäsentä.
Tulokset:
Pituushyppy: V. Sillanpää 2.73; L.
Rinne j a A. Jaakkola 265; V. Grön­holm
ja V. Valenius 261.
Korkeushyppy: A. Jaakkola ja V.
SUlanpää 125; V. Grönholm 120; V.
VaUenius 115.
Kolmlloikkaus: V. Grönholm ja V.
Sillanpää 770; L. Rinne 762; A.
Jaakkola 760.
Yhteistulokset: 1. V. Sillanpää
228.53 pist., 2. A. Jaakkola 22524
pist., 3. V. Grönholm 222.16 pist., 4.
V. VaUenius 217.82 pist., 5. L. R i n ­ne
216.62 pi^t., 6. E. Frantsi 206.42
pist., 7. A. Salminen 206.2 pist., 8.
K. Soronen lV8.5i pist, 9. A. Herd
196.39 pistettä. — J — i.
SnBTOLAISCUS UUDEIiTA-MAALTA
SUOMESTA
Viime maaliskuun aikana annettiin
Uudenmaan lääninkansliasta yh.
teensä 79 siirtolaispassia sekä • 10
passia Venäjälle matkustamista var­ten.
ayssa ja mitä kysj-myksiä
urheiluliike käsitteli. LaadiUftiX
jelmä lokakuun vallankumpuisjaj
vuotispäiväksi ja yhtenä ^sjj
senä oli vastalause tapahtu^teij
dosta Gastoniassa. * Marrasfc ?'«
juhlan yhteydessä julkaisi iut<a^jJS
to manifestin, jossa jäsenet
vat omien yhdistystensä päf'^
tensa pitämislupaa, sekä <
lupaa mielenosoituksiin. Miii^
vastalauseeseen Gastonian
mien johdosta, velvoitetun
seurat pidättämään kaikki mii
selliset kokoukset ja neuvpttö
suudet.
TyöläispyöräiUjät, jotka
viioden elokuun 1 :n ja 53 pji"y
lä ottivat aktiivisesti, osaa :
vinä työläismielenösoituksiin Ja ]
joittivat yhtenäisyystyötä
vien työläisten ja laUaduinitci^
välillä, tekivät suuren ja '
selUsen työn. Sitä paiUi
työläispolkupyöräilijät erikoisUj
telua ympäri hiaata työlaisi*
propagandan hyväksi. Liiton i
man työläispolkupyöräilij^iäS
sen "Alas Rojan" (Punain^'^
toimesta muodostettua en'W^}
si retkeilyä, joilla oli myösldng
gandatarkoitus. ,
Mitä tulee porvarilliseen
liikkeeseen Uruguayssa,
porvaristo ja heidän iohttoa'!
van kuin Euroopan por
urheiluliikkeessä, erikoisen
onsa Uruguayn jalkap
tykseen. Myöskin täällä
tion johdoUa tehdyt yhteisen ii|
luliikkeen keskittämisyritjks^-r
kityksellisiksi. Hetkellisesti
porvaristo yhteisen poryarillisan
kapalloiluliikkeen kehityksessä r
ta ja tätä tarkoituäDfirää
pitäen on tehty suuri ja
Järjestettiin kansalliskon
j^lkapalloilukilpailuja, iom g
ottaa osaa kaikki olemaSS^
jalkapallojoukkueet,
työn tekee porvaristo . _
urheilun kehittämisen byvälaJJ
seuduilla. Esimerkiksi suurest»?
rastuksesta. jonka porvaristo^
luUe omistaa, on se tosiasia, e»J
koskaan aikaisemmin ole
myöntänyt sellaisia
summia porvarillisille
I
m
Torvari etsii syyllisiä
kuolimatta. Kun kellon viisarit ru;
pesi läJientelcmään 12 niin täytyi
puhekin lopettaa. Paljo kai Jäi
viälä asioita kertomatta, sillä ei­hän'
sitä voi jossakin tunnissa kuu-cauden
näkemiään ja kuulemiaan
kertoa,' vaikka hyväkin puhumaan
oh.
V . - ja a.-«eura I n t o piti hyvin
onnistuneen iltainan t.k. 19 p.
Ohjelmaa oli useita numeroita.
Aineellinen puoli oli myös kiitet­tävä.
Oli sydän tanssit, vaan kun
naisimmeisiä oli tullut niin vähä
iltamiin ja miehet oli "hyvin cdus-tcttui^,
niin siinä se tenä oli kelle
ne syidänpuoHsköt^taa. Vaan hä­tä
keinoksi: . miesten sydänpuolet
myytiin huutokaupalla eneminan
tariovalle ja se vasta olikin hyv5
rahäiähde. — H .
Edllisissä artikkeleissa jo osoitim­me,
että lapualaisuushulinat ovat
ulkonaisilta ilmenemismuodoiltaan
taloudelliseen pulaan joutuneen por­varillisen
suurtalonpoikaiston hätä­huuto
ja valkoisen porvarin kiikun
purkaus. Se on niiden touhuilua,
jotka huomaavat riistoetujensa yht­äkkiä
joutuneen vaaraan. Se on por­varin
esiintyöntämää ja ohjaamaa
fascismia, mussolinismia. On etsitty
syyllistä ja muka löydetty. Syy on
— kommunisteLssa. Niin vaikuttaa
porvari. Niitä vastaan on sitten pus­kettu
kapitalistin raivo sekä sosiali-fascistin-
kiukku ja saasta.
On koetettu selvittää ja "todistaa".
kommunismin voimaa lunnustavme
peräkaneetteineen, - että joltakin
johtavalta ulkomaalaiselta rahalai­tokselta
oli pyydetty Suomeen lai­naa.
Kysymys lienee ollut aika suu­resta
summasta. Mutta oli tämä
rahalaitos kieltäytynyt lainasta neu­vottelemastakin,
perustellen sita sil­lä,
että Suomen iasema ei ole luotet­tava.
Mahdollisesti ovat lainojen
kärkkyjät saaneet muuallakin päin
tulla huomaamaan, että Suomen
taloudellista asemaa sekä sisä- ja
ulkopoliittista tilannetta ei pidetä
luotettavana. Lainoille pyritään a-settamaan
liian .ankarat ehdot, niin
kuin epäluotettaville velallisille a i ­nakin.
Mutta että porvariston ta­holla
kommunisteja syytetään v a l
koiseh Suomen heikkoudesta ja jo-den"
pullistelut? Kun ei vaan tämä
sammakon pulHsteleminen häräksl
pääty tässäkin siihen, että sammak­ko
halkeaa. Tämä kauhea fascisti-nen
mctelipolitjikka on omiansa en­nenkaikkea
ulkomailla vahvistamaan
sitä käsitystä, että "Tanskan maassa
on jotakin mätää". Mahtaako täl­laisella
menettelyllä edes lainoja ja
vaivaisapua isoisiltä paremmin he­rua?
Jos tällä äärimmäisyyteenmene-
Ja entäs fascismi*ja "lapualaisuu- korkealle ylistetty huusUpÄ
liitoksistaan. On tullut
van käteen". Porvari tan^.^
see hätääntyneenä kuin iun.|^
sä jauhoammeessa. Myör"""
naasti, että tänään on
vielä paljon valtaa ja TOUM-se
työväkeä vastaan kayttaa..
lopputulosta se ei muuia.
kuuluu proletariaatille-
Syyttää työväkeä omasta
lumisestaan!
Ei ole voinut olla
väUä työväen ahdistelulla taas on kille sitä seikkaa, etta ysa'
että jos meillä ei olisi kommuniste-ja
ja kommunistista liikettä, ei täs-jpa maantieteellisestä asemastakin,
sä maassa olisi min,k äänlaista h1ä—­haiskahtaa
vähintäin sairaa-tää..
Ilman kommunisteja — niin
porvari selittää — kulkisi taloudelli­nen,
valtiollinen ja poliittinen elä­mä
normaaliraiteissa jji.e. Tämä on
suuren ja .arvokkaan todistuksen an­tamista
komTnnni-'3nin voimasta!
- "lapuailaisuuden" aikahulinain ja
lähetystötulvan aikana kierteli iior--
varilehdissä uutinen asianomaisint
loisen mielikuvitukssn tuotteelta.
Kommunistienko olisi hankittava
muutos siihen porvarille ikävään a-siaan,
että Suomen kartta ja asema
on sellainen kuin se on? Mutta ei
kai kommunisti voi mitään sille, et.
tä porvari hoitaa huusholliaan huo­nosti?
uskottu voitavan vaimentaa vallan­kumouksellisen
työväestön joukko­liikettä,
on siinä aivan varmasti e-rehdytty.
Porvari ei ole tällä kaikel-la
voittanut mitään muuta kuin sen.
että on paljastanut maailman työ­väen
ja maailman porvaristonkin e-dessä
oman hätääntynen tilansa.
Ja siitä työväestökin vetää omat
johtopäätöksensä. Ja sitäpaitsi luu­leeko
porvari olevansa sen itselleen
eduksi, että alituiseen laulaa sanoin
ja teoin kommunismin mahtavuutta.
Hsrvä, että laulaa^ Mekin korvien
kyntäjät alamme siihen vähin erin
uskoa.
Tässä porvarien fascistisessa hom­massa
on puoli totta, puoli valhetta.
Totta lienee kommunismin voimakiii
(?), mutta tämän porvareille surke­an
ja kommuxiismia edistävän vai-,
heen taloudelliset juuret ovat löydet­tävissä
rappeutimeessa porvarilli­sessa
talousjärjestelmässä j a sen vas­takohtana
kohoavassa sosialismin
järjestelmässä. Kapitalistinen jär­jestelmä
on joutunut vaiheeseen,
mikä ei kapitalistia naurata. Tämä.
värilliset talousmiehet ja 7
komiteat, eivät ole xom^
kommunisteja nykyisä»
tflanteesta, vaan syyttävät^
väreitä itseään. Konunum^
mittelevät vain fasistisK^
työssä ja kansalaiskokoul^
""kansalaiskokouksissa oa
mia käytetty rappausain^
kaisukalkkina, jolla on £0g
vuta mätäneväin ba"^^^
Tämä syyllisten etsi^oo
tisissa "kansalaL^kokooÖiJ»
tuttaa mieliin sen ovem
joka takaa-ajajiaan
väkijoukossa. korkealla^^
taa: 4'ottakaa ^^^^f^
eipä ihme: lallikosoaa sei»
tikokouksissa on
ollutkin.. Ja ^^eiIlällaa J»^
kemuksensa. Ihmekö.»^,
tempun taitavia tyovacp
den" hoilaami5cssaKn-
Seuraavassa tulen
värin omalla sadli.^
vika oikeastaan nisisa j»
ha tauti FO-=i' Ica