Vapaus, June 2, 1921

              TnRSTAlHA KESRKUim 2 P. VAPJ^US SIVU KO
alalla.
cnme pelkää neuvotteluja. Mutta
kerrassaan epäoikeutettua väit-.
että me tahdomme rauTiaa pääo-kanssa.
Se on suuri erehdys.
;t edes itse kapitalistitkaan iai
ärTneuvotteliiansa osoita min-ilaista
sövinnoITista mielialaa. Ti
kö meidän sitten osoittaa heille
iä esimerkkiä. Ei. Niinkauvan,
he eivät ole meitä kukistaneet,
en s a n o t t u : neuvottelut ovat
taistelun jatkamista toisella alal
KysjTTiyksessä on kommunismin
istäminen oikeutetuksi, voitta-tomaksi
ja peloittavaksi kansan-
:eeksi, jolle kapitalistit — hyväs
ehdostaan huolimatta — eivät
kerrassaan mitään,
aistelun uusi vaihe ei ole niin-
1 helppo. Emme olleet valmistu-
• siihen, että meidän olisi ryhdyt
i kommunistiseen rakennustyö-kokonaan
eristetyssä maassa,
t a nyt on asemamme todellakin
jälleen valmiit käyttämään aseita j a
ampmnavaroja.
Tarkastelkaamme nyt, toverit on­ko
sellaisia ohjektiivisia tosiasioita,
jotka antaisivat Tjhollisellemme a i ­heen^
luopua lieuvottelnpolitiikastaan
ja ryhtyä sotatonnSn.- Meidän mje-lestämme
on lieidän sotapolitiikal­laan
hyviä edellytyksiä. Tärkeimpiä
edellytyksiä on se tosiseikka, että Toverit! Meidän on rohkeasti tun
maailmantalous ei mitenkään voi tul njÄettava, että Venäjän on pystyssä
la toimeen ilman Venäjää. KapitaTJs" pysyäkseen käytettävä mahdollisim-tien
"voitonhimo vaatii venäläisten ja
heidän maansa aarteiden ryöstämis­tä.
Kapitalistien mielessä Imngas-taa
suunnaton Venäjän-maa ja sen
tavattomat luononrikkaudet, halpa
työvoima j a mainiot markkinat. K a ­pitalisteille
ominainen -vöitonliimo
liakoittaa heidät pyrkimään Venäjän
markkinoille. Kysymyksessä on väin,
kiika ejjitii^ ensin. Sillä heidän omis­sa
maissaan on sotavoitoistä liuoli-raaitta
syntynyt taloudellinen ahdin-
Eoltshak itse asiassa edustivat kapi-talistimaailmaa,
jonka tarkoituksena
oli tehdä Venäjästä siirtomaa.
Mutta Venäjän köyhälistön kolmi­vuotinen
taistelu telU tyhjäksi kapi
taljstien tuumat. Se teki Venäjästä
itsenäisen valtion, joka osaa käyttää
saavuttamansa maansa itsenäisyyttä
hyväkseen.
man nopeasti kehittämään tuotannol
lisia voimiaan. Meiltä vaaditaan
suorastaan jättiläismäisiä ponnistuk­sia.
Meidän on joko kohottamalla
maamme tuotantoikykyä suoriudut­tava
voittajina taloudellisesta taiste
lusta kuten äskeisestä asellisesta
taistelustakin, taikka voittavat kapi­talistimaat
meidät taloudellisin kei­noin.
Me tahdomme katsoa vaaraa
silmistä silmiin. Kuten aselliseen
taisteluun ryhtyessäinmekin tunnus-kotila.
Kauppa ja teollisuus on, la-tamme nytkin vihollisen olevan meitä
itustajarame - myöskin valtiotai-lainen.
Köyhälistöh hallitsema
uvosto-Venäjä on kapitälistivalto-
1 lujan renkaan saartama.:Vbidatk
!n elää, on sen, samoinkuin pähki
n sydämen, puhkaistava kuoren-
Kykenerameko tähän? Tälläisi
symyksen tekeminen.on minusta
rhaa viisastelua. Siihen ei maini-isa
muodossa yksinkertaisesti voi
stata. On kysyttävä näinikään:
iiten voidaan nykyoloissa säilyttää
Jväen valta Venäjällä ja säilyttää
siksi, kunnas saamme apua joU'
n . t a i joittenkin maittein työväel-h
E i ole epäilystäkään siitä, että
pitalistlvallat ovat pakoitetut ryh­mään
kauppasuhteisiin kanssamme
omattuaan kolmen vuoden kiilues-mahdottomaksi
selviytyä meistä
eitten avulla. Heidän sotapolitiik
nsa antoi sangen laihan tuloksen,
lorastaan häpeällisen. Turhaan he
rasivat miljoonan toiseiiisa jälkeen,
panivat alttiiksi miljoonien ihmis-n
hengen ja elämän. Mutta he ei-t
silti ole luopuneet yrityksestään,
s n y k y i n e n sopimus- ja neuvotte-politiikka
ei johda toivottuun tulok
n, ovat he otollisen hetken tullen,
I on \ hänelle syntiinlankeemus, ko-
' hänen esityksensä on valitusveisu
risynnin tartunnan johdosta koko
hänastiseen historiaan, - kaikkien
inden luonnollisten ja yhteiskun-tllisten
lakien loukkausten johdos-
, joihin tämä helvetinvoima, väki-
Jta, on syypää. Mutta että väkir
tita on historiassa esittänyt vielä
istakin osaa, vallankumouksellista
aa, että se, Maririn sanojen - ma
lan, pn jokaisen, vanhan yhteiskun'
m kätilö, joka kantaa kohdussaan
itta, että se on väline, jolla yhteisr
mnalljnen liike murtautuu läpi /ja
hoo 3ahmet^eitä;;kuoll^tta jiolftt^
da mnotdja,—^. siitä ei raniaaJiiaaii
•a Duhiingilla. Väin huöiailien ja
ikien myöntää hän sep; mi^dOlIiBifO
in, että riistotaloude^. 'ktkistfiyi^
ksi O]» ehkäptarpeei^/ vfildydta:-
Jitettavfisti kun muka' Icmldä
ita tturmelee käyttäjäänsä. Tämä
.ja hcnki8estä.^<^Mptai jol^o^^
t JohaiMh voittoisifflBv^lla^
•n .senioukeena!.. JB vigia Saksassa
Ihon kansa Voidaui' ^ o^^J^ a .^
n toaijea edimiQtttfcloluttid::^ 80*-
Eeen ^tw8hntwa fjatti^^B jaS«fc
•hengen. J s - Ä / J a i i n e ^ ^ c ^^
k voiinat<a, saanmajanootti pyridl
nohietta, jonka historia jtantee?
Venäjän voitokas vallankumoui.
massa. E i ole kielle myydä. Kellään
ei ole, millä ostaa. Tämä oh luon­nollisesti
, johtunut sodasta. Mutta
herrat kapitalistit j a suurin osa: E u ­roopan
pienporvärillisesto kauppa-maailmasta
QU odottanut sodan päät
tyvän kokonaan toisin, v Heillehän o
li sanottu: <Jos jati^atte taistelua
lopuliseeh voittoo^ asti, pääsette pa
ratilsiin, kultalaan, jossa saatte elää
voitettujen ikansojen työstä». Meidän
ön nyt vastattava erääseen kysymyk
seen; jonka, mensheviikit j a sosiaali-vallankumoukselliset
ajettavat sil­loin,
kun tahtovat teeskennellä liuo-lehitivansa;
neuvostovallan kohtalosta.
«Eikö meidän sekaantumisemme ma-ilmantaloudelliseen
mylläkkäään t u ­le
yabvistainaan kansainvälisen ka­pitalismin
valtaa., Mehän odotam­me
pääoman vallanloppua. Mutta
tehdessämme myönnytyksiä, ja ryh­tyessämme
kauppasuhteisiin kapita-listivaltojen
kanssa hyödytämme tah
tomattammekin kapitalisteja. Vai
eivätkö kapitalismille oniinaiset luok
kavastakohdat tule - suuresti heikon­tumaan,
ehkäpä kokonaan poistu­maankin
kapitalistien' saadessa Venä
jäitä «raaka-aineita j a . tilauksia?» Tä­mä
on aito porvarillista järjenjuok-suo.
Kysyvät niinkuin porvarit a i ­nakin...
:
Luokkien väliset vastakohdat ovat
nykyisessä Euroopassa niin suuret ja
hiiden edut hiin vastakkaiset, ettei
niitä soviteta, kauppasuhteilla Venä­jän
kanssa. Eikä luokkien välistä
kuilua voida täyttää venäläisellä raa
ka-aineella.^ Ne, jotka niin väittävät,
eivät vähääkään ymmärrä nykyistä
vallankumouksellista kuohuntaa Eu-'
rööpassa. Kapitalistinen talous rap­peutuu
, hyvää vauhtia.. Elliei köyhä-lisiöyaliänkumous
saa aikaan muu
tosta, hajoaa kapitalistinen teolli-kuusjärjestelmä
alkutekijöiimisä. K a
i^italismiÄ vitsfensä romahdusta ei mi-tienkää^;
voida e U M ^ , J i aina^
mitä Eöroopi^h thietf/^ V a i ^ me
yeifiUip:»^: kymmenen
ifi^f^^^^0iikian kykenemme lä
hettämS^Dr 86 a i ^ g k ^ fstäisi
^^l^khihöMh^äätystä Bie^^
Toisaalta on kansainvälisen tuotan
iioirlisägäBm jhorii^ricd^^
pieneuna kapitalistisen jliteiskuniuui
ipsiultBe» olM::Ve-
» ««ms^St ia^iffl 'WiÄ V«naji»n
''^'"^«»«tt Q i S i o ^ ^ iosstemj^ * 0 ' ' ' * a n ^^
)%l8Stfihk&» to^^
voimakkaamman: kapitalistimaat o-vat
taloudellisesti^meitä vahvemmat
Niillä on eäemmän vetin^ita, kondta
ja kaikenlaisia muita teknillisiä väli­neitä
v^iikka niiltä puuttuuldn raaka-aineita.
Heillä jon i»rempia talondefl
lisia. järjestäjäkykyja kuin meillä.
Mutta meidän ei silti tarvitse alis­tua
vihollisen ylivoiman edessä, mllä
meillä ön suuria voitohmahdoBisuuk-isia
meilläkin. Kysynette ehkä: mis-:
sä suhteessa? Kiiruhdan vastaa­maan:
omien tuotantovoimiemme
kehittämisessä. Meidän on kyettävä
niin nopeasti kuin suinkin käymään
käsiks|i Vehäjäh luonnonrikkauksiin.
Tätei( joudumme samaan pulmaan,
jota puolueemme jo pitemmän 2jan
on pohtinut, nimittäin: että voimme­ko
ilman ulkomaalaisten pääoman a -
pua saada luonnonrikkauksiartamme
niin suurta hyötyäy että.Venäjän t a ­lous
jälleen elpyisi. Tiedättehän, et
tä täniä kysymys herättää monessa
epäilyksiä. Meidän on tässä kokouk
sessa saatava asiat selville. Me vas­taamme
edellämoihittuun kysyiJiyk-sen
kieltävästi. Tietenkin voisimme
koko työväenluokan sankarilliscBti
ponnistaessa voimiaan saattaa Venä­jän
taloudellisen kukoistuksen tilaan.
Mutta jos mieli päästä muitten maifc-ten
taialle ja mahdollisimman nope-asti,
on meidän turvauduttava ulkoi
maisen pääoman apuun.
Mitä sitten merkitsee ulkomaisen
pääoman tulo'Venäjälle? Tuskinpa
on kukaan vastuunalainen kommuni&
ti koskaan ajatellut, että mahdollista
laskea sosialistisen Venäjän taloude
le kyllin lujaa perustetta ilman mäai
man taloudellisia apuneuvoja, tek­niikkaa,
raaka-aineita ja ammatitimie
hiä. Sillä: se olisi turhaa kuvittelua.
Me osaamme kyllä pieru^taa isosialis-tisen
talousjärjestelmän,' mutta sitä
luodessamme emme eoa suinkaan hia
-veksua ulkomaitten teknillisiä saavu
tuksia, raaka-aineita ja kehittj^eem-piä
tuotantotapöjar Tässä avautuu
kaksi mahdollisuutta. Työväenväli
neh yhteistänne oh takeena siita^ et­tä
me eJiimerlokBi' paperia iarvites^
^mme saisimme sitä, mökaammiEl
Suomen nevvöstotG^vellaltäi Mutta
k o s k ^ papieria valmistavat kohdet
ja tehtaat-ovat-toia^isekst miohia^
iäisten kapitalistiiyhmien k o s i s ^ im
meidän paperipulan poistamiseksi
ifpXLfti&yl. tekeznään b a i i ) ^ j n i i t'
6a, että meidSn^^hankittava ^ p i t a
j i a t ö i t e r j i i » ^ ^^
'flU8:;ot|^
tuk^an«^^'Vri
ppftmftTl»riifl^ oikendr^^ Ne,
jfl^M iflreVSt iy-
'A^äiJ^K^^i^ oh y a l i e ^
voKÖS. J08 6anw«äiBm^ Venä.
laisrt Itapiiadfiöt TÖimvat teMS «a^
maa Icmh äkontaxOd^
avuksemme koneineen, tekniikoi-neen,
raaka-aineen ja ammattimiehi-neeh,
merkitsee se sitä, että me an-namme
heidän käyttää Venäjän luon
nonrikkauksiä samalla, kun valvom­me,
etteivät he pääse työväkeä riis­tämään.
Tässä on siis puhe moleni
minpuolisesta taloudellisista myönny
tyksistä, mutta valta säilyy kaikesta
huolimatta köyhälistön käsissä. Ja
niinkauvan, kun työkansa on vallas­sa
Venäjällä, ei kellään työmiehellä
ole syytä valittaa. \
Jotkut toverit ehkä vieläkin kysyi­vät
: No, hyvä, me teemme siis kapi­talisteille
erinäisiä myönnytyksiä —
n. s. Icomissiöonit Ovat myönnytksiä
~ mutta meidän on kai maksettava
heidän avustaon muutakin? Tieten­kin.
Emmehän me Voi olla varmat
ulkomaalaisen pääoman avusta ryh­tyessämme
käMksi Venäjän luonnon­rikkauksiin,
ellemme anna heiUe sii­tä
avusta kohtuullista kprvauta.
Meidän on tässä kokouksessö avo­mielisesti
kysyttävä toisiltamme:
Voimmeko suoriutua tehtävässämme
maksamatta ulkomaalaiselle pääoma!
le tiettyä oppimaksua, kohtuullista
korvausta? Minä vastaan kieltävästi.
Meidän on maksettava oppirahoja
siksi, että olemme taloUdelisesti jäl­jessä
muusta Euroopasta, ja toisek­si
olemme pakoitetut suorittamaan
kan^inväliselle kapitalismHle, tälle
nykyaikaiselle Tame^lannillc^ pakkö-veroa
siksi, ettei pe'lastajamme, maa­ilmanvallankumous
ole saapunut
luoksemme niin nopeasti lenin odo­timme.
Kuinka suurta veroa meiltä sitte
vaaditaan? Voidaksemme vastata
tähän kysymykseen, on meidän tut­kisteltava
seuraavaa: Mitä oli kapita
listisen Saksan luovutettava kapita­listiselle
Englannille ja Ranskalle sii
tä hyväBtä, että nämä voittivat sen?
Meillä on nyt •viimeinkin tiedofisam-me
lopuTfflet numerot: Saksa tarjou
tmi tfraTcsamaan 200 niiljaardih 42
vuoden kuluessa. Tämän 200 mil-jaardin
kultamarkah tulisi korvata
Hlttöffltuneittien menot ja sodan hävi­tykset.
Todellisuudessa nieli maail-manBOta
jokaiselta siihen osaaotta-n^
lta suurvallalta .ainakin 200 mil-jaardia.
Sillä sota on huono afääri,
vaikka tämä valkenee Vasta sillpni
Ocnn sotahumalasta selvitään^ — Mut
äa meidänhän piti puhua omista me­koistamme.
Käytettävissäni on luon
noUisesti vain Ikiimääräisiä laskel
mia. Kuten muistatte, oli VIII, neu-vostokongressissa
puhetta hiistä kei­noista,
joillaf' Venäjän tuotantovoi­mia
olisi kehitettävä. Ehdotettiin
maan varustamistia sähköyoimamalla
ja valolla. Vain tämän kautta voim
me laskea Suurelle ja" yhtenäiselle
yhteiskuntataloudelle vailnan poh­jan.
Nykyiset hallussamme olevat
taloudelliset ja teknilliset apuneuvot
eivät nimittäin riitä. Meidän olisi
päästävä taloudellisesti paljon kiehit-tynempien
maitten tasalle, vieläpä
niitten edellekin. Olemme tehneet
lopun yksityistaloudesta. Nyt on mei
dän osoitettava, ettei tämä suuri yh­teiskunnallinen
saajrutus johda seka
sortoon, vaan suunnitelmalliseen yh­teiskunnalliseen
tuotantoon. Meiltä
vaaditaan nopeaa toimintaa, arvoste­lijoillemme
ei ole aikaa odottaa. Mei
dän bn alkuperäisten tuotantotapo­jen
sijaan otettava nykyaikaisia, tie­teellisiä
ja ihmistyötä säästäviä tuo­tantotapoja.
Ennenkaikkea tarvit­semme
sähkövoimaa. Se tietää ih­misvoiman
säästöä. Jollemme
kykene sitä hankkimaan,, pääse
vät kapitalistiset maat auttahiatto-masti
meistä edelle.
Miten paljon tulee siis moinen ta­loudellinen
uudistus miaksamaan? Ve
näjän valtio on asettanut erikoisen
komiteaa tiitkini^n kysyhiysi^ maan
varustamisesta sähkövoimalla. Sen
tekemien laskelmien inukaan olis
meidän tuoiettava ulkomailta roako'
aineita, koneita' j a multa tuotteita
17 mii jaardin knltarupian arvosta.
Mutta mamittujen apuiiiehVojeii jsäa
Vattua, kohoaisiUn^he^
tahtiDmme kayihkeHaisiksi, yubri-kaivbii
taäanyiljeiy^^^^ y ; ih.; Inohnon-riickauloiä
ps^vl^^t^^^ Icö^d-aisi
%eklir vSfnhMiii'käkäii^
fli (80 proB,)i VehSjÄ variputool
yhhu^iidvat ')miih i^hkiäiä^^' (inika
^pähihiä k ^ ^
88) j r rautatiet öil^W'jfiÖebr
noffis, - i ^ ö l i t e v o i n u ^ ^
Jos te, toverit, siis otatte verratak
senne kapitalistisen Saksan myöntä­mää
rahamäärää — 200 i^iljaardia
kultamarkkaa — siihen veroon, jo­ka
meidän itsenäiseltä, voittamatto­malta
valtioltamme vaaditaon, näet­te,
että Saksan on 40 vuoden kulues­sa
maksettavo kolme kertaa enem­män
kuin meidän kymm. vuotena.
Puhtaasti teoreettisten 'laskelmien
mukaan. Tästä huomaatte, ettemme
me ole läheskään niin vaikeassa ase­massa
kuin monet kapitalistiset val­tiot.
Me voimme käyttää ulkomaa­laista
pääomaa hyväksymme vallates
samme Venäjän rikkauksia, onpa mei
dän suorastaan pakkokin tehdä niin,
jotta saisimme nämä rikkaudet kä­siimme
mahdollisimman pian ja mah
dollisimman suuressa määrässä. Täs-tä
hyvästä on meidän niin sanoaksem
me maksettava eräänlaista korvaus­ta.
Olkoamme vakuutettu siitä, että
me pakoittamalla ulkomaisen pääo-mari
työskentelemään meidän val­vontamme
alla ja siis leikkaamalla
silta kynnet — huoleti voimme an­taa
sen toimia Venäjällä. Sillä siten
se vain valmistaa omaa perikatoaan.
Ilman sen apua etitme voi p a r a n^
maamme rappiotilaa kyllin nopeasti
ja varustaa Venäjän pimeitä soppia
sähkövalolla ensimäisen kymmenen
vuoden kuluessa.. Marx lausui maa­ilmanhistorian
tulevasta kulusta mer
killisen ennustuksen: «Pääoma kai­vaa
omarP historiallisen hautansa».
Ja todellakin; Vahvistamalla Neu­vosto-
Venyjää ja kehittämällä sen
tuotantoa käy pääoma häviötään koh
den. Jokainen ratitatonni, jokainen
paloöljymäärä, jonka me ulkomaa­laisten
teknillisellä johdolla saamme
ilmoille maan uumenista, muodostaa
pääoman historiallisen haudan.
Me voimme siis empimättä turvau;
tua ulkomaalaisen paaonian apuun.
Me olemme kolmivuotisen taistelun
aikana osoittaneet kapitalisteille voi
mamme ja pakoittaneet heidät meitä
palvelemaan. Heidän apunsa on meil
le takeena siitä, että me kaikesta huo
limatta voimme kehittää Venäjän yh
teiskunnallista taloutta odotellessam­me,
että edistyneeniipien maitten köy
hälifltö tulee kärsivän ja köyhän neu
voste-Venäjämme avuksi Vhtä mei
dän vain käy sääli: kapitalismia, jo­ka
valmistaa omaa perikatoaan, Mut
ta sehän on sille histbrijallinen vält­tämättömyys.
P : T > . BOS lOSS a
iMiiiiiiiviiiiiuiiiiiiniiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiniiiiiiHiitiiiiiiiiiiuiiiii^^^
TdRdNTÖNUUTISIÄ
Tov., Juui Haapalainen kuollut
Toveri Jussi Haapaloinen kuoli
Toi-onton kaupungin sairaalassa tou­kokuun
24 päivä. Haapalainen sai­rasti
jo parisen vuotta syöpä tautia
ollen jo kerta aikaisemmin satraalas
sa, jossa hän taudilleen sai hetkelli­sen
avun, joka ei kuitenkaan kestä­nyt
pitkälle kun hän joutui uudelleen
sairaalaan ollen siellä tällä . kertaa
kolmisen kuukautta, jossa sanottu
tauti riisti häneltä elämäni Toveri
Haapalainen oli yksi Toronten suo­malaisen
sosialisti osaston monivuo­tisista
toimitsijoista, uutterasti teki
hän työtä osaston hyväksi jo toista­kymmentä
vuotta, vaste nyt vuoden
ajan ollen sivussa tuon .tuhoisan tau­din
johdosta, joka häntä alkoi yhä
enemmän vaivaamaan. Tov. Haapa-iaineh
oli hiljainen ja rehellinen to­veri,
joten koko yhdistyksemme jä­senistön
toveril^otto oli yksimielinen
|iiiiHHiiiiiiiiiiiUinHHii»iiin(iiiiiiiHtniiiiiiniHiiiiiu9iEinii»iitiin»Hin!mi{!iie
SUURIN SUOBIALAINEN HOTELLI SUDBURYSSA
- Huoneita ja ruokaa aina saatavissa sekä lyhemmäksi että
demmfisi aikaa.
Suomalainen naithieroja tavattavana aaraatia paikaita
YRJO RAUTIO, Omiitaijaa. .
86 Eira Street W. SUDBURY, ONT. S v
fiiniiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiniiniiiniiiiiiiniiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiniiiiiiiiiiiiin
juiiniiiiiiiiiiiiiiiiiimiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiniiiiiiiiiiiiiiiiniiiiiiiiiiuiiiiiui^
SUOMALAINEN RUOKATAVARA- I
KAUPPA & LEIPOMO |
Kaikkea ruokatavaraa saatavana ja lähetetään tilausten mukaan. S
Nopea j a huolellinen tilausten suoritus. a
SUPERIOR GROCERY & BAKERY
613 Simpson St. Puhelin S. 1326. Fort WilllaBi, Oat. s
^iiiiiiniiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiniiiiiiiiHiiiiiiiiiiiiiiiuiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiii^ iiiiii^
AINOA SUOM. HOTELLI SUDBURYSSA
Siistit buonet; parhaat ruuat ja kahvit. Auki joka aika.
OLGA SNELLMAN, omistaja
riiiiiiiiiiiiiiiiniiiiiiiiiiiiiniiiiHiiiiiiiniiiiininMiiiiiiiiHiiiiiiiiiiiiniiiiiiiiiin
l I M l T E b ; ' - = : - : '^
HENKI; PALO, TAPATURMA JA
AKKUNALASI
Lainoja hankitaan nopeasti ja ai*
haisUlä hinnoilla. !
BALKIE-GILL BtOCK. SUDBURY,
Sanna Kannaston mat­kaohjelma
Kesäkuulla:
Monna f,
Nurnmol
Freedale ....
Lac Dtf Bonnet
Elmu^................
Finland .............
Port Frances;...
Quibeli
3,>4, 5, 6 ja 7 p.
.... 10, 11 ja 12 p.
14 p.
15 p.
17 j a 18 p.
20 p.
22, 23, 24 p.
Sioux Lobi^t................ 25 ja 26 p.
Millor ... 27 p.
Yllä mainituissa paikoissa pyyde*
lään Osaston jäsenten ja muuten mX-rtn
innostuneitten tovereiden, hank­kimaan
kokoushuoneita ja ilmoitta*
naanpuhujon tulosta. Meillä on
'•ivmyksessä herättää työväenluok*
rni f a järjestää se yhtenäiseen lujaan
'')M»»!ujBrjestB5n.
' SANrroEiui ;:'
Parhain quomalainen lunonnonpa-rantola
lännellä.. Laitoksessa on
uudenoikoiflet sähk^oito* j a kylpy­huoneet.
SelkärankaVkäsittely, hie*
ronta, sekä tieteeseen perustuva hoi*
to kaikenlaisissa taudeissa. Kym­menen
vuoden kokemus.
DR. PETER KOKKO, O. C. ^1
DR. ANNA KOKKO, D. C , Ph., C.
467 WUlamette Boulevard,
Portland, Oregon
Puhelin: WoodIawn 2l60
Ottakaa St. Johns kotuvaunJ2')a'
jääkää pois Ainsvvortb Avenue.
lellistaa-
^tettäÄ--Jos|^«otee
m ^ e ; : # i k a ^ ^ Wsi^^mtax^
lai^t^iis^me \^Mjoiv^km^^
'nifsdbsf ^'ulioiBait^h ;^ ''t^ririä^'
si niaicsaa e n i ^ Icäö iT.B^Jaar*
-ja ^iöifite, \^
»äitd |»uipi9Jtr^
nhnfia metsät ja IQ^mtäiatiam^ ä
ihes, joBta Jb^Sstä shoii^'
ettav^ ^tiet^:^lasm.^^^^
fl^ ;taivitiie: a j ^ t f ^ l a a ^ ^
hänelle.
Osastomme johtokuntaa saatuaan
tiedon Haa|!>alaisen kuolemasta päätti
osaston puolesta toimittaa tuon mo­nivuotisen
toimitsijansa hautaain
Hautaus tapahtui lauantaina 28 päir
vä toukokuuta. Ruumis oli hautaan
toimittajan huoneustolla toverien
nähtävänä, jossa toverin, muistoks
piihui J . Latva, ja laulettiin' valo-lukuisa
joukko olas-tomme
jäseniä javoinitjan^^stäviä
lähti viemään faantäStlXerin!^
maalle. Haudalla jpuhui myös t a i -
ya, laskien kukl^ro^^^
haudalle Tbrohtpn suohiaiaisen ebsiar
M i bi»8lbh p n p l e^
ta monivuotisesta 'to*
Ve^ asiamme hyväbj Wf^ klitolll*
sutinen oisbituksekeikbli^^
jjäKpistt, . K ^ ^ ^ e a t ä
Tfien
Ben ja Tiimdnen^^^^^pi^
riJbttKko kaäibia^
j^istuvaosa .toyiriiua^;^
öli! ikoko sieinnra y o f o u^
oemmatkin hanta|>sl^^ ovat
Olleei, oli siitä poit^m^^e^^^
matkineet mitSfiatiUEokqlla«i^^
P ^ . V^V^i^*'^^^
muodossa, Sahpmmev^ '
ngj toverin^
Osastoa myy^set Vietoriao päivä
ha onlstttivat peiiikki^t io
Olen myynyt räätäliliikkeeni Mr,
Y. Orrenmaalle ja suosittelen paikka
kunnan parhaana räätälinä yleisölle.
Toveruudella
ALFONS OJA,
290% Bay St. Port Arthur, Ont.
0 ^
v>i. i--.v;- :d\'-'n j « J i i « « j ; v;
SUPERIOR TMOHS
SOO, ONT,
Voimistamme hyviä pukuja ja pait
toita. Otamme vastaan kaikkea a-loamme
kuuluvaa työtä. ^
TYÖ ENSILUOKKAISTA. ' ,
HINNAT KOHTUULLISET.
Iso valikoima kankaita j a näytteitä
varastossa.
Laakso ja ETU
888 Queen st,, West
ENSIMXINEN ILTA
oli toukokuun 21 päivä 1921, kun ^
mentiin minä, John Korhonen ja Ag«
da Tuomi, Canadan homsteti Kämpät
le ja sinhe tuli joukko farmareita ja
emännät oli laittanut kaikenlaisia e*
väitä ja sanoivat että he tahtoo n y t :
juhlia Pikku Junnun kämpässä, ja
rupesivat Tuomen tyttöä.kutsumaan
Mrs, Korhoseksi, josta me moleihmat?
olitiin oikeen mielissämme. Lausum*
me tuhannet kiitokset kaikille läsnä
olijoille.
Mr. ja Mfi».'Korboaea,
. Kivikoski, ^Ont., Conri'
öQ^^ostanot'^ ALFONS OJAMi;^
«^Ba^*kaiIalla'20O)&. Oxf&ii
imk toiVioorv^ttS tntutja tnnt^sssMo
htat kävisivät Uiioiami^b&mi-Jl^
hjflllaroidMn ottoa mitta uutta pn*
l^vMyatim. 6opi*
vaisuus taataan.
217 Cbneefiter S t , Soo< Oat
,^'vr'.v-.'h:yPbOTe 180(1,
II
|>arhabma'il Muiäs» , nVm
Port'ArOiurih ja Fort Miamin'töVd'
reille, j o t^ yltfitiiväiinfnut nihä.^jl'^
MeOle
CO
! .iot
Um
A-teiiitaoaU
Moi ozloAiil
•A
9
4i
• j