Vapaus, June 2, 1921

              •I
@ V U E A S S I V A P A U S TOItSTAlKA
V A P A U S
Canadan Euonalaisen työväestön
äänenkannattaja, ilmestyy ' Sudbn-rjTEsa,
Ont,, joka tiistai, torstai ja
lauantai.
H. PURO, J. W. SLUP,
Vastaava toimittaja. Toimitussihteeri
V A P A U S f
(Liberty)
The only organ of Finnish Work-ers.
in Canada. Published in Sud-bury,
Ont, evcry.Tnesday/Tbursday
and Saturday.
Advertising rates 60c per col.
inch. Minimum charge for 'single
insertion 75c. Discount on standing
advertisement. The Vapaus is the
best advertising medium araong the
Finnish People in Canada.
nmotushinta 50c palstatuumalta.
— Alin hinta kertailmotuksesta 75c.
—Kaolemanilmotukset $2.00 (mtois-tovärsyistä
50c kultakin lisäksi).
Eihlaqs- ja aviol. ilmot. alin hinta
$2f.eO, nimenmntitosilm. (muuten
kuin avioliittoilmotusten yhteydessä
$2.00 kerta. — Avioeroilm. $2.00
Icerta (2 kertaa $3.00. .... Syntymä-ilm.
$2.00/kerta. — Halutaan tieto­ja
osoteilmotokset $1.00 kerta (3
kertaa $2.00) — Kaikista ilmotuk-sista,
joista ei ole sopimusta, tulee
rahan seafata mukana.
TILAUSHINNAT:
Canadaan yksi vk. $4.00, puoli
vk. $2.26, kolme kL $1.50 ja yksi
kk. 75c.
Yhdysvaltoihin ja Suomeen, yksi
vk. $5.50^ puoli vk. $3.00 ja kolme
kk. $1.75,
Tikuksia, joita ei seuraa raha, ei
tulla lähettämään, paitsi asiamiesten
joilla on takaukset. '
Vapauden konttori ja toimitus on
Liberty Building, 'Lome St., Puhe­lin
1038.
Postiosote: Box 69, Sudbury, Ont.
' Jos ette milloin tahansa saa vas­tausta
ensimaiseen kirjeeseenne, kir-jottakaa
uudelleen liikkeenhoitajan
persoonallisella nimellä. .
J . V. KÄNNASTO, liikkeenhoitaja.
Registered at the Post Office De­partment,
Ottawa, as second class
mattey.
TehdaskoMiteain mer­kitys
vallankiimouk-mm,
Sttömlen työyäenlehdissä kirjo*
tetaantehdaal^omiteöista ja työväen
kontrollista IcSyhsiiBtönvallankumo-a
uksen kokemusten valossa Venäjäl­lä
seuraavaa:
Tefadaskomiteat ovat tehtaan
tai muun työliikkeen työväestön jär­jestö,
joka yhdistää kaikki asiano­maisessa
liikkeessä työäkentelev. työ
/ laiset ja heihin liittyvän osan henki­lökunnasta.
Jo noin laaja syvien
joukkojen järjestyminen viittaa ku­moukselliseen
aikaan, jolloin pohja-joukko
liikehtii ja kumouksellisiin
tehtäviin joita' käyttääkseen tuollai­nen
joukkojärjestö syntyy. Se. on
toista kuin ammattiyhdistykset,levol-listen,
normaalisten olojen järjestöt,
jotka tavallisesti edustavat ainoastaa
vissejä työväestön osia ja täyttävät
yhtä rajoitettuja tehtäviä — kunnes
liikehtivät pobjajoukot tempaavat
nekin mukaansa ja elävöittävät ne
uudella hengellä ja uusilla tehtävil­lä.
Niinpä huomaammekin tehdasko-miteain
syntymähetkeksi — ei csei-
Eovan veden», vaan myllertävän kuo­hunnan
ajan. Venäjällä ne syntyivät
maaliskuun vallankumouksen jälkeen
1917. Muualla Europassa ne on niin­ikään
nostanut esiin raiteiltaan pois
suistunut aikakauksi, Nimenä niillä
on tavallisesti komitea tai neuvosto,
edellinen ehkä tarkoituksenmukai­sempi
käyttää eroitukseksi varsinais­ista
vallankumouksen työläis talon-jpoikaisja
sptilasneuvostoista, jotka
lähestyvä proletaarinen vallankumo­us
nostattaa uuden vältiotyyjiin eli^
miksi. Tässä suhteessa ön tutustutta-jvla
kommunistisen intematiönaleh
päätöslauselmiin, lähinnä mikäli ne
koskevat tehdaskomiteoita ja neuvos­tojen
perustamisehtoja.
Venäjän luokkataistelun historia
osoit^ meille tehdaskomiteain mer­kityksen
kehitysprosess. Se osoittaa,
että nousu järjestöt olivat köyhälistön
toiipintaelimiä pohjajoukkojen kyp-syessä
ja kohotessa historialliseen teh
täyäähsä, kapitalistisen tuotantota­van
kukistamiseen. Niiden kauta köy­hälistö
ilmaisi olevansa kohoamassa
herruuteen.
«.Telidaskomiteat syntyivät jo ai­kaisemmin
perustettujen ammattiyh­distysten
rinnalle ja olivat vallan-kumöusliikkeen
esiinnostamia järjes
töjä. Niillä oli tehtävänä puolustaa
ja toteuttaa proletariaatin taloudelli
aia vatimuksia tehdasliikkeissä, eten­kin
turvata, sen Vallankumouksellisia
saavutuksia. Vallankumouksen myrs
kypäivinä oli suuri osa tehtaan johta
jista piiloutunut joukkojen vihaa pe­läten
kun piti vaifankumousp. loput­tua
alottaa työt jälleen, saada palk­kansa
j.''n.e. Heidän täytyi siis it­se
^Ikaa pisnna tehtaita ja työliikkei­tä
käyntiin. He järjestyivät ja aset­tivat
tehdaskomiteoita, jotka, ryhtyi­vät
panemaan; tuotaniia käyntiin ja
huolehtimaan työväestön vaiatimuk-iista.
Kun tehtaan johtajat palasi­vat
konttoreihinsa takaisin, eivät he
enää ^ miloinkaah päässeet eroon teh-daskomiteöisita,
jotka jäivät, .suurim­maksi
osaksi kontrollia harjoittavina
jäije8Winä'fehdäsliikkei8iin.^^^^: !
Pian syntyikin uusi tilanne, jolloin
tehdaskomiteoita tarvittiin väittä-mättömästi
työväestön taloudellisia e
tuja ajamaan. Maaliskuun vallanku
mouksen jälkeen alkoi työnantajis-ton
sabotaasi, se kun kaikin keinoin
koetti säilyttää pääomansa ja niis­tä
edelleenkiri elää, ja käytti taiste-lukeinonaan
teollisuusliikkeiden sul­kemista
ja työläisten työttömyyteen
viskaamista. Sen kautta tfihdaskomi-teat
joutuivat taisteluun työnantaji­en
sabotaasia vastaan.
Eräät työnantajista sanoivat, ettei
heillä ole tilauksia, toiset ettei ole
rahaa, kolmannet 0tel ole raaka-ai­neita.
Luonnollisesti oli työläisten
otettava selvä näistä työnantajien
väitteistä. Tuotannon kontrdlH tuli
tehdaakomiteain paStehtäväkti. Mil­loin
osoittautui, että työnantajain
väitteet olivat valheellisia, vedottiin
julkisuuteen.
Tämä liike ei ollut koko valtion
mittakaavassa järjestetty. Kussakin
tehdasliikkeessä toimittiin erittäin.
Tehdaskomiteain täytyi järjestyä.
1917 oli Pietarissa tehdaskomiteain
kongressi jFsiinä luotiin tehdaskomi
teain järjestö.
Siihen aikaan oli Venäjällä sosia-lipetturien
(sosialidemokraattien)
hallitus. Tämä antoi tehdaskomite-oista
lain, joka niiltä riisti kaikki oi­keudet.
Näillä laillisilla tehdaskomi
teoilla ei ollut kontrollioikeutta, sai­vat
vain neuvotella työnantajain
'jkanssa. Jos neuvottelut eivät vie-
•neet tuloksiin, tuli vedota^ sovinto-oikeuteen,
tehdaskomiteat olivat vain
puhe-elimiä.
Tehdaskomiteat käsittivät tämän
lain laiksi työläisiä vastaan ja kai­kissa
Venäjän teollisunsliikkeissä
noustiin sitä vastustamaan. Koko
työväenluokka ilmaisi, että se piti pä
tevinä ainoastaan kongressin laatimia
tehdaskomiteain sääntöjä. Ja Venä
jän työväestö ei pysähtynyt ponsilau
seimiin, vaan todellakin hiissä liik­keissä,
joissa vallankumouicsellisia
tehdaskomiteoita oli, ne voimäanca
nojaten bafjoittivat valtaaaMl vas-
'toin läSda ja se onnistuikin, kun a-seelliset
järjestöt niitä tukivat
Tehdaskomiteat lisäsivät työväes­tössä
vallankumouksellisuutta, jär­jestäen
työläisiä taisteluun.
Niin olivat olot lokakuun, 1917,
asti, jolloin, työväenluokka sai koko
vallan käsiinsä.
Lokakuun vallankumous toi teh-daskomiteoilie
uusia tehtäviä. Ennen
oli niillä tehtävänä lisätä työväestön
vallankumouksellisuutta, nyt niitten
päätehtäväksi tuli työväen valtion ra
kentamirien. Vallan siirryttyä työvä
elle alkoi kaikkien porvarillisten ai­nesten
sabotaasi. Hallituksen virka
miehistö, joka sanaakaan sanomatta
oli työskennellyt tsaarin aikanä,hylkä
si työläiset työväenhallituksen aika­na.
Viirkamiehistöä tuki porvaristo
ja se oli pieiiiä poikkeuksia lukuun­ottamatta
lakossa työväen valtaa vas
taan. •
Työväen ,täytyi ottaa koko Valtio­hallinto
käsiinsä ja ne olivat tehdas­komiteoita,
jotka ensi alussa järjeij-tiyätvaltiolaitoksen
kaikki työt^^^^T^
datBkÖmiteoittensa kautta työväki ra-kenki^
valtiokoneistonsa; Tärkeimpä­nä
asiana oli huolehtia muonitusky-symyksesta.
Jokainen tehdaskomitea
muodosti elintarvekomitean, joka
huolehti työtätekevän' väestön elin­tarpeista.
Oli muitakin tehtäviä. Kaikissa ka
pitalistivaltioissa on porvarillinen
luokkaoikeus. Työläiset ajoivat nä­mä
oiketadet tiehensä ja muodostivat
kansantribunaalin. Oikeuksissa e^
dustivat tehdaskomiteat työläisiä.
Porvarillisen miliisin tilalle vallan
tullessa työväen käsiin, piti laittaa
uusi. Tehdaskomiteat johtivat kan­san
miliisiäkin. Korkeimmista joh­tajista
alempiin miliisipalvelijoihin
saakka olivat ne työläisiä. E i vielä
koskaan ollut sellaista järjestystä
kaupungissa kuin sinä aikana, jolloin
työläiset ottivat miliisin haltuunsa.
Terveydenhoitolaitoksissa olivat
YÄKIVAtLAN pjERKITtS HISTORIASSA
\ -T
(Jatkoa viime numeroon)
Minkä Amerikan vallankumous al­koi,
sen täydensi Ranskan vallanku­mous,
sotilaallisellakin alalla. Rans
kaa vastaan liittoutuneitten harjoi­tettuja
värväysarmeijolta vastaan oli
tällä vain huonosti harjoitettuja, mut
ta lukuisia joukkoja, koko kansakun
san liikkeelle pantu miesväki. Mut­ta
näillä joukoilla oli suojeltava Pa
riisda,^8iis .turvattava määintty alue,
eikä voitu tehdä ilman voittoa avoi­messa
joukkotaistelussa. Pelkkä tark
kaampujataistelu ei riittänyt; oli Ikek
sittavä myös joukkoliikkeen muoto
se oli kotooaa.. Kolonnajäijest;.
sä ja suuremmalla va'ii)idilla (sata
askelta minuutissa ja ylikin),,siltä
~^ voitiin murtaa .vanhan linjajirjestyk
sen jäykät muodot, taisAellä jokaisel
Ia, Bi]9^<lmjajle ej^edulIisellaUn^maa
IMiräliai^sy&nät^tUä Joukot millaisella
tahansa ,9opiY«)la tavalla jo yht^ydes
63..^i^0itettöjen ^ami^umaketjujen
kanasa^pidS^, kunnes <X\ tullut het
Id, ioiJQin.ne voi ^|ittäB i^man .rat^
kai^yajm paiUov&a reservissä' jä pi-detts^
VjVnkkoifen. kans^^^
vii4,ti&ie|Biaitti. joka'perustui ata-puniBicetjoJeii
ja Icoloanain yhteyteen
je arae^an jakamisen itsenäisin,
koiki^^^, i^sslQieirta iolröo^paatuihln
dividonlio ja anndiaknntiuä, ja jon»
- ka Najmleon tfiyäeDisesti kehitti niin
. takpii^^knin fitntegiseen pnoleea
- 1 » il6lläenj,oli rila^l^^yt välttSniat.
t6mi&4.eMeti^Inh(^ vai
' lankqmpalösen anttttnanf ouiuttnneen
^ ' c!oti]a$atqek«en Toikutoksesta. Mut
^ - ta #illi.«lf:,li8i(keii kaksi. lievin, täiw
keS&',t^iIUsti, edeilytjntä: emoksi
• 6ri(«anvaIin,xfi^entaoui kev^pi
V ' kent^tjW& Javetti, jotikB kautta
MtS^ kavi^ ip^ollisekd nyt taxpeeOi
joka teki mahdolliseksi tarkan täh­täyksen
yksityiseen mieheen. Ilman
tätä parannusta ei kivääriä olisi voi-nut
käyttää ketjussa.
Koko kansan aseistamisen vallan­kumouksellinen
järjestelmä rajoitet­tiin
pian pakkoasevelvollisuudeksi
(ollen varakkailla mahdollisuus os­taa
toinen tilalleen) ja sellaisena sen
panivat käytäntöön Useimmat Euro-pan
mantereen suuret vaHiot Vain
Preussi koetti maanpuolustus —
(noatoväki).-. järjestelmänsä kaut-ta
kflyttäS kansan asevoimaa suurem
massa .määrässä. Preussi oli mySs
ensimmäinen valtio, joka varusti;ko,
jalkaväkensa uudella aseella» ta­kaaladattavalla,,
sitten: kun 1880!^0
keksitty^, sotakelpoinen. suustalad^t-tava
rihlakivSäri oli esittänyt, lyhyt­aikaisen
osansa. Näitä uudistuksia
8^ se kiittää voitostaan v. 1866.
Ranskan-Saksän-fiOdassa (1870-71)
tSrmäsivfit ensikerrin yhteen armei-jat
joilla kummallakin oli takaaladat
tavat riblakiväarit, «Uea kaptpikitt ja
etut e t i ä i s i i n talollisiin joukkoi^
lOn, kuin^vänhrä r^eäpiippuiseÄ p i i .
lukkopy|igni .aikoihin.-, Vain •PKOSSI
oli ps^emaU^ toimeen komppaoiako
Io|uum yyittSo^rt kek^.sotta
W vpstaavan jtaistehunuodon. Mutta
k u n P r e o ^ kaarti, elok. 18 p. F r i .
vatinJuona yritti toteutfau)<^tepplii^
niakpIonataisÄeko, uenej^liiSt «siin.
män -toimessa olleet viin Y3ikmeirtÖ&
korkeintaan, kahden tunnin aikana
li koToaniKikseii^ voSmistäao. (17^ np.!
seeria ja 5,114 m l ^ ) , ja iniä/öli
komppanhiko^onna kipmittn taistelu,
muotona, aiyan koin pataljoonakdon
Ha jaTmjiorivikinVluovnttiin yirity^^
session panna sunkSäoIaiaia. suUet-tuja
joukkoja ^dnisen kivSSritnlel.
le alttiiksi, Ja saksalaisten puolelta
taistdfönTma niis^ taajoissa tark*
kaampU]a!m0coiB8&ii^-^)Oiksi kolooim
tuulasate^ afia j ^ it^eäi^ oli
niinikään työläiset, jotka järjestivät
eanitääri- ja teknilliset asiat loista­vampaan
kuntoon, kuin koskaan en­nen.
Porvarilliset tarttuivat avoimeen
väkivallan käyttöön. Taantumuksel
liset kenraalit taistelivat valkoisine
joukkoineen punaista Venäjää vas­taan.
Tehdaskomiteat järjestivät
työläisiä punaisiksi kaarteiksi. Sit­temmin
muodostettiin punainen ar­meija
neuvostovallan voittamatto­maksi
voimaksi.--
Tehdaskomiteain oli otettava hal­juunsa
kokonaiset tehdasliikkeet. 0-
sa työnantajista näet pakeni rahoi­neen
ulkomaille, tomen osa jäi sabo-teeraamaan
työläisten työtä. Valtio­valta
oli työväestön käsissä ja työläi­set,
jotka varsin hyvin tiesivät, mi­tä
jollekin tehdasliikkeelle pitää teh­dä,
nämä kokemattomat työläiset, pa
nivat valtansa nojalla teollisuuden
täydessä laajuudessaan jälleen käyn­tiin.
Siihen aikaan solmittiin litto teh-dasliikkeiden
ja ammattiyhdistysten
kanssa. Kahden tuollaisen järjestön
rinnakkaistoiininta täytyi tasoittaa,
luja ja yhtenäinen työläistahto luo­da
tuotantokysymyksen ratkaisemi­seksi.
Muutamissa liikkeissä tapah­tui
tehdaskomiteain ja ammattiyh­distysten
yhteenliittyminen: pidettiin
niiden yhteisiä istuntoja, joissa asi­oista
pohdittiin. Ennen lokakuuta
ammattiyhdistykset rajoittivat tehtä
vänsä samoihin kuin Saksassiakin,
niutta myöhemmin tuli ammattiyh­distyksille
uusia välttämättömiä teh­täviä^
kun työläiset itse päättivät
palkoista, jolloin palkkataistelut o-livat
tulleet ammattiyhdistyksille tar
peettomiicsi.^, Vallan siirryttyä työ­läisille,
kääntyi esim. metallityöläis­ten
liitto työnantajien asemasta hal­lituksen
puoleen. Työläiset; itse päät
tiyät palkoistaan ja ne hallitus vah­visti.
Lakotkin kävivät tarkoituk­settomiksi,'
eiväthän työiäiset voineet
itseään vastaan tehdä lakkoja..
Nyt oli ammattiyhdistysten tehtä­vänä
olla tehdaskomitean kanssa yh­dessä
mukana työssä valtion rakenta
miseksi. - Ylhäältä alas asti koko vai
tiokoneistossa työskentelivät tehdas­komiteat
yhdessä aiiamattiyhcUstysten
kanssa. .Yhdessä ne rakensivat so­sialistista
järjestelmää. Tapahtui
ammattiyhdistysten ja tehdaskomite­ain
yhteensulautuminen, ammattiyh­distykset
ottivat työväen" kysymykset
ajaaluen luikiessa Itojuudessara
daskomiteat muodostuivat ammatti-yhiistysten
elimiksi tehdasliikkeessä
Ammattiyhdistykset olivat- muuttu­neet
tehdasjärjestöiksi, jotka voivat
nyt täyttää tehdaskomiteainkin teh­tävät.-,'.'.
••' ^ ,, •
Proletaarisen vallankumquksen pääs
tessä järjestymään tuli toisia elimiä,
jotka ottivat tehdaskomiteain tehtä­vät
suorittaakseen. Tuotannon har­joittaminen
tqli kansantalousneuvös-tojen
tehtäväksi yhdessä ammattiliit­tojen
kanssa,jotka eivät voineet enää
pysyä entisellä rajoitetulla työalal­laan.
. Pxoietaarivaltion hallinnolli­set
elimet suorittivat muita tehtäviä,
joita ^tehdaskomiteat plivat panneet
käyntiin. Tehdashallintojen asetta-päin
vastustettu järjestyksen vastai­sena;
ja samoin tuli juoktuaakel nyt
ainoaksi 'liikkumismuodoksi viholli­sen
kivääritulen alaisena. iSotilas
oli taaskin ollut upseeria viisaampi;
hän oli vaistomaisesti keksinyt sen
ainoan taistelumuodon, joka tähän
saakka on säilynyt takaaladattavan
tulessa, ja pani sen käytäntöön joh­don
vastaanhankauksia vastaan.*)
Saksan-Ranskan sota merkitsi myös
käännekohtaa aivan toisessa merki­tyksessä
kuin kaikki edelliset. Ensik­sikin
..ovat aseet niin täydelliset, ettei
enää ole mahdollista kehittää uusia
mullistavampia ,.kek9!ntöjs., Kun on
tykit, joilla voi osua pataljoonaan
heti kun silmä sen erottaa, ja kivää­rit,
jotka, tekevät yksityisen sotilaan
samanlaiseksi, .maalitauluksi, ja joi­den
lataaminen vie lyhyemmän' ajan
kuin luvunlasko, niin ovat'kukki li>
säkebinnot: ksattasotaa ^. e-nemmän
tai vähemmän .yhdentekevät
Kehityksen' aaka on tSMn paohi««a
nähden jo oleellisesti paSt^myt**)
Toiseksi on tämä sota > i»^ai%teff(i^
k(dklä m^tcar^en; suirtvallat..toteut-taBwn
.snue^isen tieevetvoIU^.,
,den, ,t<^t«tU8S8 moodos^ j a siten
^\ DngeUjbK-^a. on kitjoitettU;
y,! 1876, joten aotdttfvilt taas-tfytlt
ennättäneet muuttua, 'Suoxb.
**) Tässä Engela «i^HtyL^Im-
^fretiälist Buursoto toi yli 100 km»
tykit, lentoko&eet»^^ r tulenhdton, tan­kit
ym, ja sen J ä l k ^ OHkuöIemaia'
Talmiind, yllytyksiin kuten. royIkky^
sade, jättilälstaQkit (oeivit-iqaankul.
kijat)jne. Kapitalismii joka. ei eaa
eläfflistaipeidenituotantoav käyntiini
osottaa viel^^umeisiä elinvoimiansa
keksimällä' niin pirullisia ihmissu­vun
tuhoamiskeinoja, ettfci .aikaisem-pi
aatos voinut eitä kuvitella. Mutta
silti ovat Engdsjn eeuiaavat ennus-tnkaet
o»>ttaQtaQeet tosSlEm, kuten on
Bähty V«!aSiSn« &teaVMv#&B y.
ottamaan niskoilleen selläiseii soti-
Jastaakan, että niiden täytyy muuta­mien
vuosien kuluessa siihen tuhon-tua.
Armeija on tullut 'raition pää-tarkotukseksi,
itsetarkotukseksi; kan
sat ovat olemassa yain hankkiakseen
sille sotilaita ja elättääkseen niitä.
Militarisi^ji vallitsee Europan ja kie­too
sen syleilyynsä. Mutta tämä mi-litanW
sisältää myös oman tuhonsa
siemenen. Yksityisten valtioitten
keskinen kilpailu pakottaa ne toisel­ta
puolen käyttämään joka vuosi yhä
enemmän rahaa armeijaan, laivas­toon,
tykJstSön jne^ ;6iis yhä joudut­tamaan
finansHöJsa roäiähdusta; toi
seita puolen yhä 'enemmän toteutta­maan
yleistä asevelvollisuutta ja si­ten
loppujen lopuksi toteutt^aan
koko kansan aseitten' käyttöön, joka
taas; tekee sen kyBniEväkm^ het
kenä panemaan'talitons^^
komientav^ ^ö^'^^kto!ttä 'vas^
taan. u ^ tämä )ieää ,tule^ tilnplan
kuin: jcansju
niaälals. ja ImupuiiälaistylS^^
ja ^ k a ^ ik(meiafi>\ldet
t ä j ^ *t<ieteleiy{t^ . i n O t t i M i : : i u .
hotitdo oman-I^Klykeensä-^ialeKiiik.
kaatt ! a W i i t ^ ) ; ' £^
liM> äem^>laät&^:^atä^^
niit, juuri siksi-e
a«ii,:eikäV
tyGVä^ukOlttoT^^
joka / V a s ^ aei^^ ^ ItmläpB^mlta <—
sen on 'goääiclt^ tebs^ekdöftomi»-
min sää'een mukaanvak&iäi^ aiw
meijain räjä^äiisfö'B&jälle iisäl
päin. '••:-y
. l%mä on «QsaUmisieQ jalkät^
toriainmeyksi opetmil Toinen on se,
että arineUäinjkoko brganisationi ja
• ) , E B ^ kiijotti «pettäzaSttS-mäati
» (unfehlbar),s.efldl erehtjui]^
mutta hSn taykotffidn CTdalignOIa
muuta kuia «sosl^deiaoteatit». —
minen tuli uuden järjestelmän mu­kaiseksi.
Joka tapauksessa tehdaskomiteat
olivat suorittaneet erittäin tärkeän
tehtävän porletaarisen vallankumuok
sen kehitysproseEsissa ja niiden pää­tehtävän
proletaarisen vallankumouk
lut välttämätön aste proletariaatin-kypsyessä
ja kohotessa tuotannon so­sialistiseen
järjestämiseen. Ammatti­yhdistykset
eivät tahtonnet eiväkä
voineetkaan suorittaa tehdaskomite­ain
tehtäviä. Mutta tehdaskomiteat
eivät myös voineet korvata ammatti­yhdistyksiä.
Tällaisen opetuksen an
taa meille Venäjän proletaarisen vai
lankumouksen historia. Se, joka tyy
tyy yksinomaan ammattiyhdistyksiin
vieläpä vastustaa niidenkin kehitty­mistä
vallankumouksellisiksi järjes­töiksi,
hän ei ymmärrä proletaarista
vallankumousta, \ aan perimmältä
pohjaltaan vaisten tahtoaankin on ka
pitalismin kannattaja. Jokaisen ,kom
munistin luonnollinen pyrkimys on
vetää syviä pohjajoukkoja tehdas-komiteajärjestöjen
kautta joukkoliik
keeseen, joka tähtää, työttömän, näl-käpalkkalaisen,
nälkäisen ja risaisen
työväen johtamiseen tuotannon l^ont
rollin, tuotannon järjestämisen tiel­le
joukkojen itsensä kautta ja niitten
:iiiiiiitniiiininiiiiniiniiiiiiiinimiiniiiniiiitiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiii,|^
Canadan
DoBarista
I LÄHETYSKULUT O V A T S E U R A A V A T!
S 40c. lähetyksistä alle $30.00; 50c. lähetyksistä S30—Jtin <• i
= lähetyksistä $40.00^$60.00; 75c lähetyksistä ?60.00-Sioonn i - l
s $100.00 25c. jokaiselta alkavaltaf sadalta lisää. "* ^ |
V A P A U S
Sudl)ary,0|it.i
S Torontossa ottaa rahalähetyksiä vastaan tov. A. T. Hill 214 Arf 1 • '
= St. West '
liiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiimiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiin
itsensä harrastuksesta ja painostuk­ta
kuin,
sesta. Se tie vie tuotannon kontrol­lin
kautta tuotannon hallintaan. Se
ei ole sen sosialiseerauksen tie, JQta
noskeiaiset etsivät ja joka ylhääJtä-päin
toteutettuna, yhteiskuntaa säi­lyttävien
ainesten toimenjpiteenä
johtaa valtiokapitalismiin.
NEUVOSTOJEN TAS AVALTA JA KAPI-TALISTISET
VALTIOT
Venäjän kommunistisen puolueen Kaikesta, mitä olemme saaneet tie-
X. kokouksessa puhui to. KamenjeV tää Juroopasta sanomalehtien, radi-tästä
aiheesta seuraavaan tapaan: on ja vastuunalaisten porvarillisten
Meidän on todellakin vakavasti poh valtiomiesten suun kautta, täytyy
ditiava kysymystä suhteistamme ka-j tehdä se johtopäätös, ettei sota vielä
pitalistisiin valtioihini Eikä kysymys i ole lopussa. Armeijat ovat nimittäin
ole tuiki mitätönkään. Valitettava! vieläkin liikekannalla, apetaan käs-sitä,
että meidän on pakko 'kyjä linnoitten siirroistaVjalta toi­selle
—, ja itse rajoista — ollaanko-han
niistäkään selvillä? Euroopan
tila on sellainen, että voi koska tahan
sa odottaa äskeisen.teurastuksen taas
alkavan ja uudesta verilöylystä näyt
tää kaiken todennäköisyyden mukaan
tulevan vielä kauheampi kuin edeltä
jästään,
•Venäjän asema on entiseen verrat
tuna kokonaan toinen.
Venäjä teki aikoinaian liiton, siitä
tiili suuren liittokunnan jäsen, Tsaa-rivallian
aikuisten porvarillisten kaup
yam ön
ottaa se päiväjärjestykseen. Tähän
on syynä se, ettei maailmanvallanku­mous,
mikäli se ilmenee suoranaisen
kumouksen muodossa, olekaan käpita
listisissa maissa kehittynyt- niin no­peasti
kuin olisi ollut suotavaa. Työm
me olisi ollut kerrassaan helppoa, jos
työväki olisi vain parissakm vallas­sa
syössyt sortajansa. Niin, siinä ta
pauksessa ei meidän tarvitsisi puhua
kapitalistivaltioitten ja meidän yälir
sistä suhteista halaistua ^naa. E i
tarvittaisi mitään neuvotteliija, myön
nytyksiä, velkomisvaätimuksia ja
muuta sellaista. Mutt» nykyisenä a-semassa
ollen on meidän varustaudut
tava kaikkeen. Meidän on seisotta­va
horjumatta, vaikka jouduttasiin-kin
siihen, että meidän eristetyn so­sialistisen
tasavaltamme taasen olisi
pakfib taistella ympäröiviä kapitalis­timaita
vastaan, vaikka nyttemmin ta
loudelHsin asein. Kjiten sanottu,
meidän täytynee hiukan punnita het­ken
vaatimuksia.
^ Imperialistisen sodan alussa esit­tivät
vallankumoukselliset marxilai­set
sen varman^ väitteen, että kapita
listiset suurvallat tulevat sen loput­tua
jakamaan keskenään kolco maan­piirin.
Nyt on Sodan virallisesta
päättymisestä ja rauhan allekirjoitta
misesta jo kulunut parisen vuotta,
mutta tuskinpa löytynee sellaista tees
kentelijää, joka voisi väittää, öttä
Europassa nyt elettäisiin kuten rau-hanaikana
ikään.
taistelutapa, sekä sen mukana Voit­to
ja tappio, osottautuvat riippuviksi
aineellisisa, s.o. taloudellisista edel­lytyksistä;^
ihmis- ja ase-materiaalis­ta,
siis väestön ja tekniikan laadus­ta
ja määrästä. Vain metsästäjä-kansa
kuten amerikalaiset voi uudel­leen
keksiä ainpumä-ketjuh —• ja
metsästäjiä olivat he pelkistä talou­dellisista
syistä, kuten sittemmin nä­mä
vanhain valtioitten jänkit Ovat
puhtaasti taloudellisista syistä kehit­tyneet
maanviljelijöiksi, teollisuus­tieksi,
merenkulkijoiksi j a; kauppa-miehiksi,
jotka eivät, enään ole väi-jyloissä
metsissä, mutta ätä parem­min
keinottelun kentäl]^ joilia
kin, sen kehittäneet valtev^t^is^ek-s
i -r- Vain v^lsmto
kuin ;It£mska^^
dei||issti M<^n-p<*
m, saa*^ k e k ^ j j Ä
Jan ja samaTfe.sen ^»p^at.lÄe^^ joi
ta ,TastBan,.mtn^|^
B p ^ ^ ätserolö^ sotilaalliset
lijrijael^a^^y^ ku^n|:^^
distyksei^ imn plän Iran ni^^Tof^
i«fölaiaB8feji§;;^^ov^^
t t e n miltd V ^ d v d t i ^ ^ ai-kestivät
.,^a^e^ imro!tp>s^^
pasopimusten mukaan piti sehki|^«nn«IöJ-; Me kiitimme kanniung ,
saada; osansa maailmaa jaettae8M.]lg'Vpli,kapitalistien lähettämäb|»
Mutta kävikin toisinsiJ|Köyhälistön
kapinan kautta erosi V^^ä impe^ji-alistisesla
liittokunnästail^e olem­me
nyt sen ulkopuolella jä^^iamme
sivusta katsella, kuinka maailmaa
jaetaan. Oikeastaan pitäisi meidän
saada olla mukana sääliin jaossa, sil­lä
otiihmehan kolmena kokonaisena
vuotena osaa ajojahtiin. Pakostako
vaiko Vapaaehtoisina — se jääköön'
sanomatta. Ne olivat tsaarivallan
aikoja, joten^ ne ovat meistä vain
historiallisia muistoja ja sellaisina
arvottomia. Mutta tsaarin kukistut­tua
tappelimme vielä toiset kolme
vuotta oman itsenäisyytemme puo­lesta.
Tappelimme kuin jalopeurat
Jos nimittäin tarkastamme asioita
objektiivisesti ja historian valossa,
niin ei äskeisellä rytäkällä ulkomais-tien
kuokkavieraitten kanssa oikeas­taan
ollut muuta maalia ja tarkoitus
eea 'ttleä^neLjiäjteeet isker.
l e Ä t o ; : ; | t B i ^ i;paJ^
liilMmiJBVämiei^ a i @ ^ j ^ i ^ n j k^
]iQ 'toimdfasaliups^
:! kaikUalla ja Idn^ oydt ta-
^QudelliseVcdeUy^kaet ja vältakei.
not olleet auttamassa «väkivaltaa»
voittoon, Joita ilman se lakkaa olemaa
ta väkivaltaa, ja joka D u k r i a ^ 'ja
periaatteitten mukaan lähestyi sota­laitosta
uudistamaan väärästä pifia-tä,
ei saisi muuta kuin selkääni *)
Tämän jälkeen osottaa Engels,
kuinka laivastopolitiikka ja meriso­ta
riippuvat taloudellisista >seikoista;
esittää sitten piirteitä Ijiokkien keM-yksestä;
suomennamme tähän vain
pari kappaletta tästä esityksestä.)
Vasta suurteollisuuden synnyttä­mä
tuotantovoimien valtaVa kohoa­minen
tekee mahdolliseksi jakaa työn
Icaikkien yhteiskunnan jäsenten kes­ken
poikkeuksetta ja sen kautta ra-jottaa
kunkin työaikaa niin, :e|tä jää
riittävästi vapaata aikaik yhteiskun­nan
yleisten^ teoreettisten ja käytän­nöllisten,
asiain hoitoon. Vasta nyt
on siifr hallitsevan ja riistävän luo­kan
olemassaolo I t l ^ y t tarpeetto­maksi,
jopa yhteiskoniiallifien; kehi-tiyksen
«steekä, ja vasta nyt on se
ehdottomat pouftettava, olkoon sen
Imllussa »tten.kumka paljöU: tahan­sa
«ffitönfö valra^alti^
. On » s ^vää, mitä osaa valaval­ta-
oli l u s ^ xuSttänyi E r l i^
kin perustuu kaikld^valtioliii^ valta
^kujaan taloudeniäeenv^ j^teiskun-ntDKiseen
toinS^ttssn^ se
'^^isaSÄ 'i^o^[ie)ä3{«n
«eniet muutiiMit^
iäitr^on^mit
'knnnäläten ISinoSen I n ^ ä S ^ ' ^of
ikä^ttien^$^<m^<^^^
"väfta oh^^ y^ie£^taän
liäkden; mtrattoiut^psihi^^^
liaksi, ^ i ^ yaOrattaa loditeen auim^
taaä. '7öko ^naikuttra ^ todäBkn
"ll^l^iskdntak^ts^se^
8 ^ mukainHJtii^ tqiauki^
ix ijnny riitaa niälen 'koken^ vaan
louddttaa se talouddBsfta Icelntystä.
Tai toimii tätä vasfaän^ ja öinä ta­paukset
se," p^eniM ixiiQaceuksilk^
on sortunut taloudellisen lelutyksen
I
oman isäntävaltamnntsil
vaammen. Kysymys ei ollut m i i % %
vähemmästä kuin siitä, että ttS
siinkö Venäjän-maästa; tästä lajä
ta ja rikkaasta alueesta, tämäa ti
tuon kapitalisryhmän hallituäjv
siirtomaa. Mutta kuluneina
na vuotena saatoimme melama^
rat toisiin ajatuksiin ja saavntji^
itsenäisyyden, todellisen isäsB^
lan. Raudalla ja verellä h a n ^
Ja koska me siis olemme riippuajfj
,inass,a„'9^#»assa, voimme nykji^
tapahtuniiin suhtautua kuten vapai
ten miesten, bolsheviikkien ja TC&
Iäisten, sopii. Ja. solmia tämäii p?.:
rusteella suhteet Neuvosto^enijij
j ^ kapitalistivaltojen välillä.
Puhuakseni nyt näistä suhteulj,!
niin tiedättehän k a i , arvoisat toveirj
että sopimuksien teko meidän ja Iji
pitalistien välillä tapahtui sangen t
riskummallisella ^ja uudenuutubai
la tavalla; .Neuvottelujen voiiiaa
katsoa alkaneen siitä hetkestä, fc
herira Bullit saapui Venäjälle. Ha
odotti, että rae ryhtyisimme kaapjä-l
suhteisiin. useampien kapitalistm!.
tojen, niiden joukossa Amerikan J
Englannin, kanssa. Mutta kaiaj
ehdoksi asetti hän sen malidottonail
vaatimuksen, että me tunustaisiniH
Koltshakin ja Denikinin joi
miehittämät;alueet itsenäisiksi vala-fe^si
1
Neuvotteluja ehdotettiin jatketltPJ
vaksi Prinssein saarilja. Meidän p j ' ,
neuvottelujen ajaksi luopua sotatci. ^
mistä päästäksemme jonkinlaisca
sovintoon kapitalistimaailman ka&K^
sa. No, me teimme voitavamme, Li­la
olimmehan julistaneet lialuaTa>|i.
me rauhaa. Lähetimme edustaiit^
matkaan päästäksemme suoranain
suhteihin Englannin kanssa. -Mt
ällistä ei silloin tullut mitään. Nem .
telut katkesivat puolalais-venäläi: :
sodan puhjetessa ja Ranskan tunrnSj
taessa ^rangelin hallituksen yeiV
jän ainoaksi lailliseksi hallituksete
Nyt ovat asiat saaneet toisen käät:
teen, jos sellafsena' pidämme sitä, et­tä
sotatoimien sijasta o n ryhW
diplomaattiseen myyräntyöhön nfr
tä vastaan. Mutta me emme p eM
sitäkään. Olemme valmiit lyöniääs
' *) FrenashEi yleiseokunnassa iio-dettiin
tämä liyvln. <£otal^tok^
noo hra Max Jähns, eakuntakaptee-ni
eräässä esitdmissS CEorbu J^.
20/4 1876K. — (Ströa^tajk msa-ttsttaa
euuTESdan valtavs^tiQ Tahio-jalkoihin.
Poikkeuksia on sattmii
erinäisissä: vallotustapauksissa, jol­loin
raaemmat vallottajat tahosinJ
tai ajoivat pois jonkun maan väestö?
ja antoivat rappeutua ja tuhMto
tuötantovofiraen, joita ei osan
käyttää. Niin tekivät kristityt
panjässa maurien kastelula»
joista oli riippunut näiden k o ^
maan- ja puutarhaviljelys. K8iD>
nainen raaemmsn kansan valTotB
häiritsee tietenkm taloudellista
hitysta ja-tuBoaapaljon tuotantov^
mia. iJiitta verrattomasti
missä pysyvää vallotuksen tapi»
aissa täytj^ raa-an vallottajsn
tua koriceamjaan «taloustilaa
laisena kuin se selviää "»^^^l
valldtetnt? iäuTattavat hänet jte«^'
omaksuopa hän useimmin naid»
lenkin. ;Mutta missä - ^ f J J
ta pois 8iiitjf#en>me '
ö a & H i ^ e n - v a l t i o a
sitfyÄDista^krfntyrt^
iwt^ö=täBän^flaikkä on^e^ '
Ia iiäfef jbiiiineii valti^^
dHoih on taistelu ai^a P ^ ^ e e t
^oudelBnen kehitys
^^ÖÄM^EÖfcvin
^ M f a n valUmkMMi^^^
^iaoudaffietttdaja^»
is^i&Jta!ö«aellinen:P«^e!^^
i a 4 ^ - y m m ä f t S ä , * « ^ ^
WilheIiöIVUIcvml84|l2
toan» huolimatto, tnnwa » ^
^ t 6 ^ . 0 i k k u i e a n « « « « g j ^
tykoneSmn jä flsmalb
aiurteonisnuteen; te» « ^ ^ ^
^ oFe maBamstta ' e l k o ^ ^
^^^'""^^^"^^ m a n j a t g u v i ä t ^ p a n i s » ^