Vapaus, October 2, 1930

              Sivii 2 - Torstaina, lokako Jfeir:, Qet. 2
tr A *b A TT Q "Canailui «nomsUiM-n tröirZestöa &.'Doa iäon>k<aiutUji, {llDOtrr Snd
* JTL -A XX , U Ö - burjrin,' Ont., i t i k k i n * , piini »unounui. J» nuHrIit;ioi JoliUp»i»ini.
' - VAPAUS <UbeTty)
t k « . « « l 7 otuut of Finniib Worke» ia (U^ida. puLlitliFd dailj at Sodbary, OoUiio.
j . - >mi>ter*d at tbe P o u Office Departmeni, Otuva, as tecood c U » oattex.
^ C « « e t a l adTcrliaiaf ratM, TSc per eol. inch. Minijnam cbarce for tlnjU ioaeitloa, 75e. T b r
n^pn» U tiiB bcat adrntitioc medium amunc tbe Finoith people ia Canada.
Ml • • -
^ T«halrna, kanttori, kirjakauppa ja paioo omaua ul&na Elm Sireet.Ili.
^.^ >»*rio«ot«t Vapapa. Box C9. Sudburr, Oat. ' .
J^kcOnel: Konttori 1038. — Toioiitc» 536\r. — Kirjakauppa 2387W-yfcaäe:,
Offica (job »ork, adveriitemen». eic.) J03i! — Ediior 534W. — Bookator» 2387W.
I L M O T U S H I . N N A T V A P A U D E S S A :
Xir^naHitoIlmoiok»^! tl.Oa kerta. <3.00 iakji kexlaa. — .ATioliittooa.nieiuieille onoentolTotokset
Me Pflatatuilää. . ~ Ntmenmuutroilmotel^et Si)e kcfia. «IXia 3 kertaa. — SjnnrmäiluiDtukiet tl.OO
riippumattomaan toimintaan Neu-| Releen Canadan. vallankumoulcsel*
vostoliiltoa vastaan.
Farmarit tulevat
. . ' t H ^ i kertaa. — AtaBloetoilraoiuk.et $2,00 keri», !3.00 kakti kerua. — Kiitoiilmotukm
M ^ . 4 « i t a » — KooleoiBiiiloioiuktet tH^^kffU/t, fCto \ffir^*k^\giMl^li»tct\l» tai muitluvärijritä. —
aoam» tiedot ja «>»oi«ili»otukwl 5f*4k/*»a.'f f.' '
BfiatVuirlea uo. »a».'
>*oIeiliBotuk>«'l 5*Jk/?U.T|TÄ>ik^iii5 Jlt-lJaS Mk fUapiii»ilmutlajien ja ilaotua
..tUimnta, libelettj?» Wuy^ » ^ r %^
'C: - •', m\k^dMn^Avy. i i ' . ' U ^ ~
l\»k, I l i O . 6 kk. %2M. 3 Vk. 1,175 Ja i kk. »I.OO. — Vhdynraltolbia Ja Saomeeo teki man-
C « i^fottalUe: 1 tk. ni.OO. C kk. ( r SO ja ] kk. (1.00.
Ut lUÖJIaiJii J . W. Alilijvitt. • ' ,
JkbiUflcr: i . W. Aiilii»..t. ' ^
019c*, Bookiturs and Printihop: Vapaua BuiidiOE. Elm Street.
A l i lAllI to be addreaaed: Vapyjt, P.O. Buz C9. Sudburf, Oot.
: ^ ' , J M ette miUoio tahaoaa aaa vaitauala eriiimäi»een' kirjeeseenne, Litjottakaa ande]leen Illkkeeo-
' IMl peraoonalliaella nlmelU; 1. W. Ablq>i»t. lidtkecnboiuja.
tuntemaan
maalalouspulan täydellisen vaiku­tuksen
niin pian kun he asialli­sesti
näkevät, miten vähiin kuivuu
heidän raadantansa vuotuinen tu­les,
kun vehnän ja muiden viljain
hinta laskee paljo alapuolelle tuo-lisen
liikkeen kehityksessä-
Kommunistisen Puolueen maa­talousohjelman
luonnos, joka on
vast'ikään julkaistu englanninkie­lisessä
asussa ja joka tullaan «nsi
tilassa julkaisemaan myös suoitten-ja
muilla vierailla . kielillä, on
tanfokustannuksia. Vanhaa ulos-i ollen tarkea a s . a k . r j a j i v a .n
Suonten terrörivaaUt
. . . L i . j " 1- . • „„ . . . . . . i - i r n J f i livl. parhailleen tapahtuu vjljankasvat-suoritelaan
parhail- dan listoistaan on muutamia nyi- i i J
itavaalela. . iNäilten jätly. Siitä huolimatta oli vasem- t^J»'^- . . ..
itiistotyovaelIlIa" v„na,a lii:lii;sctio, .j;ao ilif«e>iIs<imn -. K"" kommunistisien -»j a radikaa-gin,
Turun, Tampereen, Viipurin
ja Oulun vaalipiireissä, s.o. maani
kaikkein tärkeimmissä leollisuus-piirei.
ssä. * Useissa vaalipiireissä
fascistit kuitenkin onnistuivat eh-kulunutta
juttua "sekalaisesta v i l -
jelyk-sestä" vaikutetaan taasen mu­ka
yhtenä maalalouspulan ratkai­sukeinona,
mutta vain. harvoilla
farmareilla lie vakavampia harho­ja
tämän "parannustavan" tehoi-suutoen
nähden. Jokainen koulu-poikakin
jo käsittää, että jos sa­dattuhannet
farmarit ryhtyvät har-jottamaan
.sckaviljelyslä, tietää se
karjan, siipikarjan ja maitotalou- j munistinen Puolue vetoomuksen
den tuotteiden hinlain alentumista | tyiiläisten joukkojärjestöj«n osas-luolantokustannusten
alapuolelle j töihin, joiden jäsenistä monet
siis aivan samaa kuin mitä nyt; ovat köyhiä . farmareita, pyytäen
Canadan köyhille farmareillie vaan
ylipäänsä vallankumoukseiliselle
lyöläisainekselle. Maatal^äff^-ysy-myksen
käsittely marxila^^jt^^^n-nalta
on nyt tärkeämpää kuiÄriftil-loinkaan
ennen Cariadah' tyovfifen-liikkeen
historiassa.
•Konferenssiin osallistuvain to­vereitten
kyyti- j a muitten kustan­nusten
peittämiseksi tekee Kom-
' Suomessa
lian eduskuntava
''kansanvaltaisten" vaalien kautta
tahtoo Svinhufvudin hallitus saa­da
eduskuntaan enemmistön, joka
bluitta mutkitta laatii kaikki suur-porvariston
vaatimuksia vastaavat
laitk "Näissä vaaleis.sa oli porva-feilla
päätunnuksena "kommunis-ihin
hävittäminen". Tämän tun­nuksen
julkilausui vaalijulistuk-
«essaan itse maan presicjchtti, jon­ka
pitäisi olla muka kaikkien puo­lueitten
yläpuolella. Tosiasia on,
että fascismi ei tyydy silkkaan
kommunismin likvidecraamiseen,
vtan tahtoo mennä pitemmälle.
Valtiollista äänioikeutta on rajo-tettu'siten,
että vain veronmaksa-jitla
on äänioikeus. Lisäksi riis­tetään
kaikilta kommunisteilta ja
heidän sympatiseeraajiltaan myös
ihuut kansalaisoikeudet. Vaati-inus
äänioikeuden; riistämiseksi
kaikilta niiltä, jotka jolloinkin
bvat tulleet tuomituesi "poliitti-iijfeia
rikoksista", koskee jossakin
hiäärin itse sosialidemokraatteja­kin.
lisien fgrmareitten konferenssilla
on tämmöinen tausta ja kun vietä
oietaan huomioon vehnärenkaan ja
niitten lahjottamaan enempi tahi
vähempi mainittujen kulujen
|>eiltämiseksi. Samalla kertaa ke­hotetaan
länsimaakuntain puolue-yksikköjen
ottämaaa kannettavak­seen
suurimman osan konferenssi-muilten^
farmarijärjestöjen julkinen kustannuksista, ja huolehtimaan
vararikkoisuus, tulee konferenssi siitä, että konferenssiin tulee liiah-käi.
semään väsemmislotyöräisten j muodostamaan erään tärkeän as- dollisimman suuri edustus.
listain sisään jättämisen. Mutta
Iv^Yaalitaistelu sböritettiin mitä
jaliiiimman terrorin vallitessa.
VaMttittiistotyölaisiltä kielsi halli-i[^
s.' vaalikpkouicsien pidon tykkä-n^
n; ehkäisi kaikkien työväenjär-
|e9töjen toiminnan, lakkautti työ-y]^
emehdel jo ktivääUä, hajotti va-seinhiistbtyöVä^
en yaalikömilB^^^^ " ja
vangitsi sen jäsenet. Laillisen vaä-likgitation
käyntiin ^ i ollut pie­nintäkään
niahdollisuutta. Mitä
hallitus jA poliisi eivät ole kyen-iveei
tekemaät), sen ovat' tehneet
fascistisakit. Poliittinen .poliisi on
Vanginnut vasetnmAstotyöläisiä ja
.Kojnamunisteja 300-^500. henkeen.
Mutta fascistien varasfainain, piek-eämäin
Ja kiduttamäiii Jieiikilöiden
Bekä niitten, jotka oy at joutuneet
jpakdilemaan jä piilottelemaan fas-cistisia-
murhaajia,^ lukuhiäärä on
paljoa suurempi, jokainen va-semmistotyöläisten
j a talonpoikain
ehdokkaaksi asettunut työläinen, ja
vieläpä jokainen väsemmistotyö-läisten
vaalilistan allekirj ottaja
saattoi joutua vangituksi tahi va- ., .. „
^ . T . , • -j i i i - f Multa tama havio
rastetuksi ja pahoinpidellyksi fas-cistien
toimesta. Lisäksi uhkaili
hallitus, ettei se salli yhdenkään
yiliiahkumbuksellisten työläisten
vaalilistan esiintymistä.
^^oisten olosuhteiden vallitessa
arveli hallitus, että t^läiset eivät
tulisi lainkaan' osallistumaan vaa­leihin.
Sosialidemokraatit jo las­kivat
kuinka monta uutta äänestä­jää
he tulevat saamaan vasemmis-totyöväeslä.
Oikeisto-opportunis­tit
propagoivat sosialidemokraat­tien
puolesta levittämällä huhuja,
eitä Kommunistinen Puolue kehotti
työläisten äänestämään porvaril­lista
ruotsalaista puoluetta. Näin
ollen oli koko porvarillis-sosiali-faficistis-
opportunistiselle rintamal­le
täydellinen yllätys se, että va-demmistotyöläiset
kaikista esteistä
j a ennen kuulemattomasta terroris­ta
huolimalta osallistuivat vaalei­hin,
asettaen omat listansa useis-
JBa tärkeimmissä vaalipiireissä. Hei-täinmöisissäkin
vaalipiireissä oli
vasemmislolyöväellä mahdollisuus
äänestää omia ehdokkaitaan. Suo­men
vaalilain mukaan saattaa näelj
äänestäjä l^irjottoa vaalilippuun
semmoisien ehdokkaitten nimet,
joita ei ole vaalilipussa, ja vaali­laki
säätää, että tämmöiset äänet
on myös olettava huomioon. Tällä
jperusleella tulevat hajotetun edus­kunnan
useammat niistä edustajis­ta,
jotka ovat joko vangittuina ta­lli
pvat paenneet maasta, saamaan
melkoisesti ääniä; viimemainittui­hin
kuuluu m.m. kommunistinen
edustaja Asser Salo, jota fascisr
tit pahoinpilelivät Vaasassa ja kyy­ditsivät
pitkin EteläpohjaAmäata
ja joka myöhemmin karkoteltiin
Ruotsista Neuvostoliittoon. Toveri
, Kuusinen oli ehdokkaana yhdessä
vaalipiirissä, huolimatta siitä, et­tä
hänellä ei ole kansalaisoikeuk­sia
fascistisessa "isänmaassaan".
On ilmeistä, että raa'alla fascis-titerrorilla
oli suuri vaikutus vaa-
.lien ^.tuloJbiin,,Y^>^
vaikutti tietysti kaikkein eniten
se seikka, että vasemmistolistain
puolesta öH mahdotonta käydä
minkäänlaisia laillista agitaliota-
Suomen työväenluokka kävi vaali­taistelunsa
ilman sanomalehdistöä,
ilman oikeutta laillisten vaaliko­kouksien
pitoon, ilman vaaliagi-taatloreita
sekä ilman l a i l l i s ia ju­listuksia
j a lentolehtisiä. Ainoina
keinoina vaalitaistelun johtamises­sa
olivat Kommunistisen Puolueen
illegaaliset (laittomat) lentolehti­set
sekä tehtaissa ja työpaikoissa
suoritettu agitalio. Näin ollen va-semmistotyöläisillä
ei ollut mah­dollisuutta
saada samaa äänimää­rää
kuin mitä he saivat viime
i vuonna suoritetuissa vaaleissa.
osotlautuu
voitoksi kun äänien laskettua huo­mataan
tuhansien Suomen työläis­ten
ja köyhäin talonpoikain kai­kista
uhkauksista huolimatta us­kaltaneen
• äänestää halveksittuja
ja vainottuja kommuiiistgja, jot­ka
on satoja kertoja julistettu l a ­hotuiksi.
Asiantuntijain tekemäin ennak-kolaskclmain
mukaan arvioidaan
vasemmislotyöväen saaman ääni­määrän
edellyttävän kymmentä
edustajapaikkaa eduskunnassa,
mutta niitä ei milloinkaan tulla
kommunisteille antamaan. Kysy­mys
edustajapaikoista on kuiten­kin
vain sivuseikka. Pääasia on
se, että laajat työläisjoukot, ovat
näitten vaalien kautta todenneet
luottamuksensa . kommunistiseen
puolueeseen ja ^heittäneet taistelu­haasteen
fascismille. .Fascislisel
terrorivaalit ovat näin ollen ol­leet
yhtenä vaiheena fascismivas-laisessa
taistelussa.
Työvoiman puute Neuvostoliitossa
KirJ. M. i ^ L I N IN
Kimmttnististen ja raiikäalisten tarinatien
maatalouskonferenssi
. Canadan Kommunistisen Puo­lueen
Poliittinen Komitea on pääl-
•tfiriyt pitää maatalouskonferenssin
Sislcätoonissa, SaskalcheAvanin
inäakunnassa kuluvan kuun 2 5—
^ p:nä. Asiatietoja kootaan par­haillaan
niitä tovereita varten, jot­ka
tulevat osallistumaan Jconferens-iih
työhön, j a suunnitelmia laadi­taan
laajan vasemmistoliikkeen jaf-tulee
perustumaan, toiminnan ko­miteoille,
joiden avulla farmarit
tulevat taistelemaan omaisuutensa
riistämistä vastaan.
Maatalouspula on syventynyt
viimeisien päivien kuluessa. Vil­jan
hinta alentuu säännöllisesti.
Lohdlssämme voidaan Joka päivä
tavata suurempien ja pienempien
taloudellisten järjestöjemme hätä­huutoja:
antakaa työvoimaa, meil­lä
on katastrpofi työläisten kanssa,
työläiset siirtyvät laitoksesta toi­seen,
työläiset, totuttuaan jonkun-verran
ammattiinsa, lähtevät toi­siin
tehtalsiJn suurempien palkko.
jen haussa dne. yms.
Esim. "Ekonomitsheskaja Shlshnj"
29 päivältä elokuuta kirjoittaa:
"Työvoiman kannalta useilla
isoimmilla rakennuksilla (Magältos-trol,
Sibkombain, Turksib ym.) on
katastrooilmalnen tilanne viimein­kin
pakolttanut Työäslaln kansan­komissariaatin
ryhtymään ratkaise­viin
toimenpiteisiin näiden työpalk­kojen
turvaamiseksi työvoimalla.
Tähän saakka on Työäslaln k K .
jättänyt työvoiman värväyksen
eri piirien tehtäväksi.
RSPSR:n (Neuvostovenäjän) Työ-"
asiain K K : n viimeisen päätöksen
mukaan on Turksibin käytettäväksi:
.siirrettävä 4,000 työlälstär NlshnlJT';
Novgorodin Ja K e l i s e n Volgan alu­eilta,
Tatarian ja Öashklrlah ta­savaltojen
alueelta. Alueitten työ-asianosastoille
on Jätetty tehtäväksi
turvata näitten kontrolUnumerolt-ten
toteuttaminen kelrioUa millä ta­hansa,
eikä vain värväyksfen kautta,
vaan tarpeen vaatiessa^ siirtämällä
sinne työläisiä vähemmän tärkeiltä
rakennustöiltä".
Asla on todellakin niin. Tänä
vuonna kirjaimellisesti ei riitä työ­läisiä
kaikilla työaiollla. yksin kont-torltyönkään
alalla, Jossa oli vii­meaikoihin
asti huomattava ylijää­mä.
Mitä on tapahtunut Mistä
johtuu, että meillä joku aika taka­perin
oli liikaa työvoimaa. Olihan
työpörsseissämme vuosi takaperin
vielä miljoonia työttömiä, mutta
tällä kertaa pörssit ovat typötyhjät.
Vastoin 5-vuotissuunnltelman en-sUuonnoksia
on työttöiiiyys meillä
likvidoitu ennenkuin luultiinkaan.
Että yleiseltä näkökarmalta täm&
ilmiö on myönteinen, että se oh
mahdollinen vain proletariaatin
diktatuurin maassa, minä luulen,
ettei kukaan sitä kiellä. Voidaatt
sanoa enemmänkin, jos se perusteel­lisesti
analysoidaan, on se yksi ar­vokkaimmista
sosialistisen järjestel-män
saavutuksista. Sillä ajateltä-köonpal
Ja syvennyttäkö^ni ,mitft
menkltsee sana "työttömyys". Meil­lä
ei täydellisesti käsitetä tämän
sanan tuottamaa kauhua. Että se
täysin yihmärrettälsiih, on luetta­va
ulkomaisten ja vaikkapa venä­läistenkin
valkokaartilaisten lehtien
tapahtumaosastoa. Tässä on. yksi
"Ruijista" otettu kuvaus, jqmmoi-sla
sikäläisistä lehdistä voidaan löy­tää
tuhansia.
"Perllnin lähellä samaan puuhun
hirttäytyivät isä, äiti ja tytär. Syy­nä
— työttömyys".
Työttömyys kapitalistisissa mais­s
a — o n usealle proletaarille kuolö-mantucmiona
— toisille se on no­peampi,
kuten mainitussa tapauk.
sessa,. toisille taas paljon hitaampi,
naamioitu.
Meillä ei ole työttömyyttä, sitä
el ole maassa, jossa varovaisten las­kelmien
mukaan oli intensiivisen
tuotannollisen työn ulkopuolella vas­ta
joku aika takaperin lähes 10 'mii-
Joonaan henkilöä (on otettu huo­mioon
talonpojatkin). Mihin sitten
joutuivat nämä ihmiset? He iniey-tylvät
laajaan, mittasuhteeltaan en­nenkuulumattomaan
rakennustyöhön
joka on käynnissä Neuvostoliitossa
ja mikä tärkeintä, tämä rakennus­työ
ei ole kehittynyt vain kaupmi-geissa
(siten ei olisi voitu käyttää
kaikkea työvoiman ylijäämää), mut­ta
myöskin .maaseudulla. Btyllssä
tätä nykyä myöskin valitetaan työ­voiman
puutetta Ja siellä puolestaan
myöskin käytetään työvoiman vir-sa
tai vaikkapa sellaisissa ttiälsia
kuin Englanti, Saksa? Sillä ..jos
päättyvänä talousyuonha .olisilMme
tiiöttäneet esim. senverran kulA Sak­sa,
niin tuskinpa meillä, olisi ole­massa
Jonoja välttämättömyystar­vikkeita
jakavien ka-upipojfen edes­sä.
Mistä )cäituu tällainen ristiriita?
Yksi perussyistä on tuottavaisUudfen
jälellejääneisyys yhtä ihmistä koh­den
meidän maassamme. VerrätjtUna
etumaisiin kapitalistisiin mäihinä
Rinnan tämä syyn kanssa käyte­tään
meillä suimnaton työvoiina-määrä
pääomarakeijtnuatöihln, teh­taitten,
sähjköasemien ja ,t^lllsuus^
kombihaaltlen rafentaihiseen. jot­ka
alkavat toimii\taTisa vasta läjjji-vuosina
ja fiamälla öii koko joukko
vielä sellaisia syitä kuten: asuinta­lojen,
suuret rakennustyöt; kuittuu-rilaltösten
— kbuiujeh,; .^^l^Jpjt-talousmiehiin
myötätuntoisesti ym;
märtäen vaikeudet puolu^n heijle
langettamien tehtävien suoritukses­sa.
Mutta ottaen huomioon kaikki
objektiiviset syyt, Jos työläiset juok­sentelevat
teollisuuslaitoksesta toi-aeen,
niin varmasti ei johtaja ole
tehtäviensä tasolla, siis hän ei ky­kene
- turvaamaan laitostaan tuo-tannonTJerustekijöillä
— tuottajilla.
Otamme esimerkiksi Turkestanin —
Siperian rautatien. Siellä työsken­teli
vähintäin 40—50 tuhatta työläis-j^
ä. Tätä nykyä epäUemättä siellä
työskentelee paljon vähemmän. O.
.t^me' oikeutettuja kysymään, mi-hip
Väkennustöitten hallinto on ka-
4ptt«feHt rakennustyöläiskaaterlt.
Voidaanhan nyt, kun rahalinja on
valmis, kun junat kulkevat läpi ko­ko
seudun, asettaa työläiset paljon
parempiin työoloihin kuin se oli
rakennustöiden alkuvuosina. Näh*
tävästi hallinta tähän puoleen suh­tautui
vähemmällä huomiolla kuin
miuihln velvoUisuuksIinsa.
On sanottava suoraan, että jos
Tpasialn K K ryhtyisi vaikka kuin­ka
Ihanteellisesti toimimaan, el se
kiimminkaan voi luoda ja synnyt­tää
näitä kaatereita. Se voi ainoas­taan
enemmän tai vähemmän reaa-
Iteesti ilmentää tällä hetkeUä ole­vat
kaaterit. kaaterit muodostu­vat
Ja kasvavat taloudellisissa lai­toksissa
ja heidän kasvamisestaan
ovat ehdottomasti vastuussa talous-toimitsijat.
Jos tuotantolaitoksessa
työkuri höltyy, ihmiset sieltä.pake­nevat^
— niin on etukädessä tar­kistettava
hallinnon toiminta ja
vasta -.sen jälkeen muut elimet. Työ-yoiman.
ylijäämä totutti talousmie­het
siihen, etteivät ne tähän kysy­mykseen
kiinnitä sellaista huomi­ota
kuin se ansaltsfee. Nyt on näh­tävästi
lyönyt hetki, Jolloin ihmls-aiiiehiston~
kokoonpanon järjestely
tulee olemaan ratkaisevana voima­na
tuotannon menestyksessä. Ja
tuotantolaitosten tirehtöörit ovat
velvollisia luovuttamaan tälle kysy­mykselle
paljon enemmän aikaa ja
huomiota.
No. 232
1 yovaen
A. L SmAio
puoiustu^
ielma
Joukottaln pakene. Tällaisessa lai­toksessa
inuödostautuu, kasvaa, Ja
vahvistuu tuotanntrilinen kollektiivi
ja hioutuvat sosialistisen talouden
rakennuskaaterit.
Joka tapauksessa eivät näistä vel­vollisuuksista
taloustolmistsljamme
tänä päivänä voi päästä minnekään.
Minkä mitäkin
Toroiitbsta
;, . tei^n: j a a i t ^m ^rakenhusto^: 3fe<>u1i%sa:. j ^ ; kpnleren^issä: am-
^ . . . . /[tausta estäviä keinoja.
Ja viimeisin JNeuvostolnttovastai-) Mutta tämän jälkeen astuu esilh
hen, Ylidysvaltain hallituksen se- i toinen kysymys; mlnkätakiä työvoi-pillämä
pöpöjuttu neuvoslovehnäs- "^^^ laajan hyväksikäytön aikana *1
^ « « k i löyhäin farmarien .ä on .S,.äny. v.s.akaikua Cnna-jS^f rS,™ t Ä * „ " eS
keskuuteen. Farmarien järjestö|dassa, jonka porvaristo on valmis ^ verrattavissa tilanteeseen Ainerlkas-ten,
, klubien . .y.m. rakentäMinen:
kunnällisjuöötoiset toimenpiteet;:;^ j ^ -
estön hyVtoVbintia Vsllffläliä^^ p^^
— ve^ljohööt, VaiäistiBr likaviema
. : : , . . . u . v . rt...
yjn,
kolallla työvoimaa. B/telllä ovat'kas­vaneet
airieelllSet e<!ieilytyks^t" ja br-ganlsätsioniset
mahiäblliSuudet sii­nä
inäärin, että.työtätelpevän väes­tön
peruslptikpt on saatu tuotah-nölllseen
työhön. T^^ on tärkeä
ask^l sosialismia kohti. Se antaa
ihmeteltäyät tulokset, jolta valaise­vat
nUMferöt säivatustemme aialtiv
aiuttä n^mB saavutukset ovat iJ^d-:
asiallisesti .jouiikojen luöniisinnbiii
, uhräutuvaisuudeh 'ja ponnistustisn
tulosta. Ja kun astuu vuorostaan
ratkaistayalksi kysymys talouden uu-destljärjest^
miseslä.,. työn Jä,rkipe-räistyttämi^
Stä, Joka <tulee merkit­semään.
samaa, kun että nämä tli-.
vlstyneet . miljoötiäiset. joukot aseis.
tetaan /ensllubkkaisellä tekniikalla
Ja sitä vastaavalla työnjärjestämi-sellä.
Silloin tulevat kansat näke­mään,
ihitä niei*ltsee Sosialismi.
Ei vatihiiänkaah yksikään mää
sUhä määrin ponnistele tuötaimph
Varustamiseksi ^ ^arhaihimilla väli­neillä
kuin me. Meidän teollisuu­temme
irakfeiihustyöt ei ainoastaan
ötä suuria varoja, niutta se on par­haassa
asemassa aineeillslUa väli­neillä
Jä työvoiihälla muonlttami-senkin
suhteen. iSte tietoisesti an­taudumme
uhrautuvaisuuksiin tä­nään,
ollaksemme huohiehna tuo-tanhoss£
unitte paremmin eiselstettuja
Ja että iiöpeämmiri kehittyisi teoU
itsuutemnie Takenhustyö. Tämä ön
tarkoituksenmukäislilta säästöä, sillä
se on työtä huömlspälVäh turvaami­seksi.
OsoitläiäkäfeVnrrte järjestyneen
ia tekniikalla aseistetun työläisen
eteyämmyydeh, riittää seuraava esi<>-
nerkkl: ötalingradlh traktoritehdas
.ulee vallnistäölti&ri vuodessa tuot-*
teitä 100 niilJoonan rUplän edestä
'a työläisiä tUlee lO,O0b henkilöä.
3lis Jbkälneh työlälAÄn tehden 7-
vUntisia työpäiviä t^lee vuodessa val­mistamaan
tuotteita 10,000 rupian
irvoätä.
Tuottavälsuudeii lisääntymiseen
'Jsältyy teolUstuttaihiseh oleellisuus.
Jä nykyään työvblhiän ylijäämän
täytettyä, slfetyäksemine eteenpäin
'•"eolöstuttätolseh tieUä, tyydyttääfcÄ
^mÄie työtätefceVien joukkojen kas-väiieen
kysyifihäh ja tarpeet, tär-
•«eliinpäiiä tubtahhöia kasvun ^Isli-j
<ätiä tUlee öiemäl^n tuottayai^uä^
^bhottäiÄlnen yhtä t;
Sillä missähän piilee i»äasiallises-tl
tuotantolaitoksen menestys? "Ar*
vatenkln hyvin harjaantuneen tuo­tannollisen
kollektiivin luomisessa, "kämpällä" talkoot, ei elon korjuus-ncsti
ja mUonitusasiain ollessa rem­pallaan,
ei työkuria pystytetä. Ja
aeunto-oiot sitten. Talousmiesten
aktiivinen osanotto on tässä aivaa
välttämätön.
joskus kuullaan vastaväitteitä ta-loustpimitsijain
taholta, että näruä
elimet muka eivät voi tehdä mi­tään,
— puuttuu varoja. Mutta ky­symys
ei -öle amoastään varoista.
thminen|län tyytyy välttämättömiin Canadan Työväen Puolustusliiton k a n s a l l i n e T , + •
epäkbhtiinkin Ja suostuu lihrautu-; on päättänyt lähettää Liiton pääsihteerin tav • A ^ ^ ^ ^ ^ *
valsuuksUpkin, kun näkee, että teh. j soimis- ja r^hankeräysmatkalle CanRdAr,\Zl • <
dash^lintp ^pyJU. että se _^kee > i „ , , „ rahallista a v ^ p t u s S ^ i u S ^ ^ a l ^ t^
keinoja epäjärjestyksen poistami. « M n Ih>nt. v l ^ i s t B »Ih*»^^^^^
seksi ja että .voimien ja mahdolli- "Ifl^*'*,^' T n^^^^^
suuksien mukaan, yhdessä työläisten! Tovereitten kaikkialla.kehotetaan avustamaan toveri S ; ^ : ' '
käns§a taistellaan työsuhteitten ja 1 takaan hänen kiertomatkansa mahdollisimman onnist,»/ J!* ^*'
elinolojen parantamisen puolesta.; vierailee: '»ömeefai-n
Tällaisesta laitoksesta ei iluniset
Lokakuun' 3 ja 4 p:nä SauH Ste. Jfarie, One
5 ja 6 p:nä. Sudbury, Önt. '
7 p. 14 p:ään Port Arthurissa ja Fort Williai«!« , 1
Poi:t Arthurin, piirin .konferenssi pide^r^' ^
lähettämään edustaja.
„ 15 p. Sioux Lpokout, Ont.
„ 16 p. 19 piään Winnipeg, Manitoba.
,, 21 p. Brandon, Mamitoba. N.
„ 22 ja 23 p. Maxtone, Sftsk.
„ 24 jp. ä6 p:ään Moosejavr, Sask.
27 p. Medicine Hat, Alberta.
18 p. man-ask. 2 p:ään Calgary, Alberta. Yl.i«p.
tuskonferenssi pidetään sunnuntaina, m a r S ,,
ferenssim osallistuvat Liiton osastot ja i S
työväenluokan järjestöt. "
Marraskuun 3 p. Canmore, Alta., osaston kokous ja yleinen
4 p. 12 p:ään Vancouverissa, Victoriassa, NanaimZH
Ladysmithissa. Puolustuskonferenssi pidetään jo,?
mahdollista. Kokouksia pitäisi järjestää
koihin, missä on Liiton osastoja.
13 p. 18 p:ään eteläisessä British Columbiassa ia r«,
Nest Passissa. Sunnuntaina 16 p. pidetään S
Colemanissa, Alberta, ja samaksi päiväksi Mi
puolustuskonferenssi joko Colemaniin tai Blainu
Konferenssiin tulevat osallistumaan osastojen ja l Ä
liittyneiden järjestöjen edustajat sekä ylipäänsä G
Nestin työväen järjestöt. Konferenssista ym i5ri«
töistä pitäisi Colemanin tovereiden huolehtia *
19 ja p. Lethbridge, Alta.
„ 21 p. Calgary, Alta.
„ 22 p. 24 prään Edmonton, Alberta. Puolustuskonfe
pidetään sunnuntaina.
„ 25 p. Drumheller & Wayne, Alta.
„ 26 ja 27 p. Saskatoon, Sask.
28 p. 30 prään Regina» Sask.
En malta olla piirbelemättä muu­taman
rivin toitpttaakseni inaall-malle
mitä täällä "Jerusalemissa"
näinä, päivinä tapahtuu. Ensiksi pi-tää
• vilkaista, viikko takaisin ajassa.
V.k. 21 p. oli Spadba-^haalilla jär­jestetty
vapaa ohjelmailta syys- ja
ialvitoimihnan alkajaisiksi. Sitten
23 p. oli Järjestetty Don-haaliUe pie­ni
illanvietto muutamille tovereille
jotka lähtevät Neuvostomaahan Ja
sapiana Iltana "'pidettiin naisliitoa
kokous joka myös oli ensimäinen
kesän, vieton Jälkeen. Se alkoi hy­vissä
merkeissä. Sitten 126 p. oli S.J.
kokous, jossa m.m.. päätettiin Jär­jestää
jä toimeeiipanna kirja-iita-mat
I lähitulevaisuudessa. Ne kuulu­vat
olevan ihan uutuus täällä, mut­ta
jokatapauksessa ne ohjeista jiäät-täen
kuulöstiyat hyvältä. Kylläpä
niistä vielä puhutaan paremmin ja
ilmotetaan lähemmin, kun homma
alkaa näyttää valmiilta. 27 p. oli
Sana '^harjaantunut" meillä ym-,sa, vaan korjattiin tanssilava ja Joulukuun 1 p. Kipling, Sask.
ihärretään "suppeassa hulpputarkol-tuksessa",
mutta minä sisällytäri sii­hen'.'
käsitteeseen koko kollektiivin,
Jpk^lt' ovat, luvussa työläisetkin. Jo­kainen
kollektiivin Jäsen Ja jdcai-neri';
työläinen tulee vasta Silloin
föiycfelieen ja, kuteti sanotaan täy­dellä^':
sielullaan antautumaan t j * -
höril.^h tulee tietoiseksi siitä, mln-k
ä l ^ l ä osaa. pelaa juuri hänen
tupllihtoiisa sosialistisen räkennus-tyäÄ;'^
leistesä suunnitelmassa, ateil-länäfr^
foh suunnattomat työt supri-tettiväna,
mutta sänisJia olemrrievel-
1r,blfi^ä'-,selnäleii(iras yleisissä ko-
Jfesfcöissä (siirtymättä yleiseltä puo­lueen
aiiitainalta asenteelta) har­joittamaan
propagandaa juuri hei­dän
työnsä tärkeydestä Ja arvosta
yleisessä spsiallstisessa rakennus-
•.työssä. ' Kullekin tuptantoalaile sä-,
vyh antaminen ja sen suuntaaminen
tuotanriolllseeh uoniaan kuuluu ky-
Seessäolevah tehtaan hallinnolle Ja
se; pn velvollinen tämän osaavasti te-
Jcemään. Me fakehnämlne melkoi­sen
puutteellisissa olosuhteissa, sillä
meidän pyrkimykseihme aina jon­kun
verran vuotavat yli normaalisis­ta
mahäolllsuuksista ja täten työn­tävät
näitä mahdollisuuksia eteen­päin.
Mutta räkentajait usein jou­tuvat
vaikeaan asemaan: ottak^m-
^ e vaikkapa häiriöt ei ainoastaan
tehtaitten varustamisessa vastaavil­la,
aineilla, mutta myöskin työläis­ten
muonlbtaminen elintarpeilla,
jhuonpt olosuhteet elinolojen kan-iialta'jne.
Alvan oikein NKi»; (b) :n
K;k:n julistuksessa kiinnitetään ta-loiistoiinitsljain
huomio tähän puo­leen.
Huono pn se taloustolmitsija,
joka el tiedä dikä osallistu muo­nituksen
parantaniiseen ja koope-ratlivisten
elinten toiminnan asetr
tämiseen oikealle tolalle. Sillä ai­noastaan
hallinnollisin keinoin, ku-lUtuskodperatUvien
toimie&a hub-telttain
lattiat suojaan, ppis syksyn
sateista, Jä pantiin tienteko alkuun.
Kylläpä kaai-älla^ ajajat tietävät nii­tä
hyvää työtä sfe pn, ja J^ln .kulki­jat,
myö^; el tarvitse . niin paljon
"jarruttaa" ensi kesänä kun Juos­taan
sitä mäkeä alas. Niinkuin tal­koissa
on tapana, niin nytkin, kyl­vettiin
päälle ja.iiitlin myös. .
. ,Nlih, tuiiklh viiitkp mermeeksi niis--
sä touhuissa ja taas aletUiia liyvis-sä,
nierkeissä. Joista merkeistä öli
kak^i. erittäin, tärkeää tUaisuutta.
,£nsiksikin^ .osuUsleipomon publlvuo-sikokPus,
.Joka pidettiin * poh-:haal l -
Ja 28 p. jä sen yhteydessä vapaa 1-
lanvIettoV'jossa "tarjottiin pullakäh-yit,;
ja plildii mukavaa, kun oli niin
paljo joukkbä saapuvilla että "jo­nossa"
mentiin. kahville. Ohjelman
yhteydessä Selostettiin tiliasemaa ja
yksi puhujista mainitsi että tämä 3
kuukauden vanha lapsi kävelee
nyt Jo omilla jaloillaan. Mutta kyllä
me sen ymmärrämme ettei rie ask;e-leet
niin varmoja ole etteikö möi-dän
aina pitäisi olla kädet levällään
pitämässä varalta ettei se vään
kompastuisi ja jalkaansa kiveen
loukkaisi; ,..5^<iskln haalia siihen
ympärille yhä enempi Ja enen^pi
Joukkoja Jotka sitä varjelevat. Töi­nen
tärkeä edesottaminen samana
päivänä ,0U palvelijataryhdlstyks^n
perust^ipiln^n, tai oikeastaan hen­kiin
herättäminen. Se tapahtui niin
hyvissä merkeissä että se meni päl-
Jori yli toiveiden. Kun kokous alet­tiin
bli 36 neitosta saapuvilla ja j'b-kMnen
kirjoitti nimensä jäsenluet­teloon.
Toveri J . Wirta. joka 611
saapunut kokbukseen. "povasi", et­tei
kulu pitkää aikaa kun jäsenlu­ku
on sata Ja nUn luulen minäkin,
sillä näytti että palveiijafctaret bli
kovin innostuneita tähän hankke'e-seen.
Oli kovin hyyä että toveri Wir-ta
saipvA tähän kokoukseen ja se­losti
tytöille kuinka tärkeää,ja Ihän
välttätnätöntä oh että iJälvelijatta'-
2 ja 3 p. Brandon, Mariitpba.
4 ja 5 p. Winnipeg, Älanitpba.
6 ja ^ p. Fort Fi-anees, Ont.
8 p. 11 p:ään, Fort William ja Port Arthur, Ont
12 p. North Bay, Ont.
14 p. Sudbury, Ont.
15 p. Toronto, Ont.
CANADAN TYÖVÄEN
A. E. SMITH,
pääsihteeri.
Toverillisesti
PUOLUSTUSLIITON TOIMEENPA
kÖMITEA,
H. GURALNICK,
.organisatioaihtcerL,4.1
Tilla Oli jipku ; tukiköl<ta, henkisen kak. klo 8 Illalla TSifädliar 5
Ijchnistufeen hyvältsi jä vielä Joku' Asiain tärkeyden vu(&sl ön
vissi pai^a mihin,voivat meimä ja
saavat olla .kuten kotonaan kun taas
talven pakkaset saapuu Ja luonto
estää saarissa ja muissa ulkona o-leskelun
palkoissa tutfcavaln Ja ystä­väin
tapaamisen. Olisi kovin hyvä
että toveri Wirta JbSkus silloin täl­löin
kun sattuu olemaan aikaa "tup­pautuisi",
kuten hän sanoi tässä pe
rustavassa kokouksessa, palvelijatta'
rien kokoustilaisuukslin ahtamaan
heille hyviä neuvoja käytännössä se­kä
ohjaamaan heitä siinä työssä
mikä on heidän yhdistymisensä y-dinkohta.
Tytöt öUvat "äijään" ko­vin
Ihastuneita ja sanoivat, että
milloinkahan hän täaS mahtaa tulla
kokoukseen. Emmekä me vanhat a-kan
turilaatkaan saa, ,apUAnMtie kiel­tää,
milloin se vaan ön tarbeeilista,
mutta sillä ymmärryksellä että he
toiifiivat itsenäisesti , meistä koko­naan
riippumattomina, me voimme
auttaa ainoastaan pyydettäessä. Täl­lä
toivomuksella lopetan tervehtien.
F. T.
kausikokouksen pito silmttj '
koa aikaisemmaksi.
VoImisteUjat ja urheUljat
lä ppäättämään asioistanne.-K]
Fort Willfaiti
' i i i i tm
Torcnion , y.- ja n.-senra ITrltyksett
I Jäsenet hnoiriatkaat
Yrityksen kui^uslkokous pide­tään
ensi. ihaanantalna 6 p:nä lo-
SyyStoiminnan alkalssa öM»
tava kaikki orgaanit toiminta)ii<
Ien kuullut että nuorisoseuraa f
rustava kokous on ilmoitettu, i
en tiedä miten suuri oa >
lut. Paremmin vain olisi
va että voisi alottaa täydelii i
ryilä.
Lauluseuralla on ollut ylidet I
jptukset kesäloman jälkeen.,'
k^pa huomioon kaikki laulan Iq
rastajat ja tulkaa harjoituksiin J
keskiviikko klo 8 illalla. Toivotttfl
ti uudet jäsenetkin tervel
Näyttää aika nykyään antavsa^
kaa, ja yhteistyössä sen
taa itselleen ja tolsiile ps
S.J. osaston kokouksessa v i '
yhtyi osastoon 2 uutta
senryntäystä päätetUin jatka»'
lä kuukaudella. Jokaisen jäsenrai
volUsuus on seuraavaan koi
tehdä työtä Jäsenmäärän
miseksi.
itftpitällstlset maat el väin tuotant^.
määrälUäesSä, vään inyösklh keski­määräisessä
tuöttävaisuusästeessji
yhtä työläistä kohti.
Juuri tämän takia fäS:n Julistuk?
seSsä puolue-, tälbudelllsille, am­mattiliitto-
ja niiöri^Iiittojärjestöii-fe,
langteteiäan taistelu työvoimaa
silrtelehttihistä Vastaan ei ainoasi
taan älhinattillittöjärjestöjen, mnt^.
ta ihyöikb taiöiideilisten järjestöt
jen tehtäväksi. Ja tPdellÄkhi, joh-tUuhäii
hubmattäViässa mäfirih tämi;
iyÄvoImän i^Ukalläad pysymSttömyyS
kaiäijtieh talöudelilsiätä jä^iestöis-tä
riippumattomien' s y i d ^ ohella
myöskin näiden huonosta taloudelli^.
sesta toiminnasta. Minä suhtaudun
{Kolmastoista kansainvälinen koo-peratiivikon^
essi avattiin Wiehis-sä
2& p. elokuuta. Kongressi ko-k<
iöntui hetkenä, jolloin maailnian
taiouskiriisi on kasvamassa, vallit­see
rennenkiiulumaton työttömyys,
ty;önantajat puristavat mitä anka-fainmin
työpalkkoja jä työläisten
typehtoja, lisääntyy fäscistisoitu-minen
ga hyökkäys työväenluokan
yhteiskunnallis-poliittisia valloituk­sia
^«aBtaan .—-toiselta puolen ja
toiselta l>uoIen SSSRtssä on jätti­läismäisen
sosialistisen rakennus-tySn-
nousu.
. 'Itävallan sosialidemokratia mo-biiisoii-;
runsaasti voimiaan tämän
(Ijoingressin jrmpärille, pyrkien teke­män-,
sen- mielenosoitukseksi osuus-
. l;le|tev^^jmilinanisen reformismin" ja itä-kohtl,
siis meidän on saävutetta;^^ ^^talais-marxilaisten petturipolitii-
Jb^n* jpUplustamiseksi. Oli jo en.
nakolta aivan selvää, että kongrres-si,
' inknuttöttamatta neuvostokö-opefatiivien
edustajistoa, ei tule
esuiÄtjrmaän kapitalistista riistoa.
^yöttömien rjröstSmistä, imperialis-tlseifi;^
odan valmistelua ja SSSRrää
yaStaan suunnatun sotilaallisen
h;^SkkSykSen vaaraa vastaan. Öli
selvää, että tämä kongressi on edel-liaan-'^
jatkona ja toistumisena ja
tttieöT - y harjottamaan propagandaa
«Äteistyössa työn ja pääoman vä-
IÖIä.-
NfeuVöStoedustajien esiintymiset
joKtivaf siihen, että kongressissa
kehittyi suori poliittinen väittely.
PSähyökkaystä neuvostoedostajis-toa
vastaan johtivat tälläkin kertaa
saksalaiset ja tshekkoslovakialai­set
edustajat, jotka ponnistelivat
kaikkensa luhistaakseen kaikki eh­dotuksemme,
heikentääkseen esiin-tymistemme
vaikutusta, siten uu­demman
kerran paljastaen villin
vihansa SSSRrää kohtaan kokonäi.
suudessaan ja neuvosto-osuustoi­mintaa
kohtaan erikoisesti.
Ryhdyttiin kaikkiin keinoihin,
jotta neuvostoedustajsto ei voisi
ilmaista katsantokantaansa. Miit
ta huolimatta kaikista yrityksistä
neuvostoedustajiston suun sulkemi­seksi
kykeni se julistamaan vetoo­muksen
kongressille Alliansin
KK :n päätöksiä Vastaan siitä, että
päiväjärjestykseen ei oteta kysy­myksiä
taistelusta sodanvaaraa
vastaan ja työttömien avustanaises-ta
kooperatiivien taholta. TäsSä
vetoomuksessa neuvo^edustajat
vaativat, että Allianssi katkaisisi
kaikki välinsä Kansainliiton ja sen
elinten kanssa ja kieltäytyisi kPko-naan
osallistumasta Kansainliiton
tai kapitalististen hallitusten kon­gresseihin
ja neuvotteluihin. Me
eSitinime vaatimuksen. järjestelmäl­lisestä
taistelusta ' sotaa vastaan,
nie ilmoitimme, että kooperatiivien
on käytävä työtätekevien keskuu.
dessa tarmokasta propagandaa sen
puolesta, että he sodan sattuessa
kääntäisivät aseensa . kapitalistisia
sortajia vastaan. Me vaadimme
kooperatiiveilta, että ne eivät osal­listuisi
sodan valmisteluihin suora­naisesti
tai välillisesti tukemalljä ta­loudellisesti
j ^ rahallisesti (esiin­tyi
se missä ihuodpssa tahansa),
vaan aktiivisesti tukisivat kaikkia
vallankuniouksenisen työväenjärjes­töjen
sodanvastaisia toimenjpiteitä.
päätöslauselmien johilosta.
Edustajistomme ilmoitti
tin tällaista kongressin käy
misjärjestystä vastaan.
SSSR:ii edustajisto
myöskin KK:n toimintaselo:
johdosta, saattoi sen ankarii,'
että Jie mobilisoisivat laajat jou­voslelun
alaiseksi, köTostsen,'
kot puolustamaan I^TeuvöStoiiitfoa^ v - ,„;„;„hi
taistelemaan SSSRm taloudellista l-eformistinen osuustoimin»
ja poliittista ^saartoa vastaan, soti- sitkeästi pohtimasta
ieriä^
pia kysymyksiä, jotto
teässä yhteydessä työtäteke
kooiperatiivien jäsenten
kanssa. Kooperatiivisen n
sionalen hiljaisella suostani
siihen kuuluvat kansalliset
töt eroiltavat ne koopei
jotka asettuvat looklui
kannalle. Reformistinen i
minta kieltäytyy myoskm
naisesta taistelusta
kartelleja vastaan.
KK jätti kongressille
selman, jossa se ehdo^vg
t.,*..o„o«,«fcnnnat esiintyi»»'
laallisen -hyökkäyksen uhkaa vas­taan,
joica.on suuiiiiattii maailman
ensimaiseen työväenyaltioon.
Työttömyyskysymyksestä neu-yostoedustajisto
esitti ehdotuksen
työttömien ja lakkPlaisten avus­tusrahaston
lupmise.ata puhtaista
tuloista ja kieltaytyinäijä osittain
tai kokonaan yoittp-osinkojen jaos­ta.
Se ehdptti edelleen, että ku­lutusosuuskunnat
antaisivat apua
niille typttöinille, jotka eivät saa
avustusta valtiolta täi ammattilii­toilta,
jakanialla yleisiä kulutusf- , «iiniyi^"
tavaroita, elintarpeita jä polttoai- 1,1-^1^3^»
neita balvennetniUa hinnoilla ja paakaupan f * ° " ^ j a ia
antamaan heillblUottoa työttömyys tamisen P^^^lf^'. „_trolIiB
den aikana. Lopuksi edustajisto ja Kansamluton kon_^„;,
kääntyi kPni^essin puoleen ehdot­taen
sisällyttämään; päiväjärjestyk­seen
neuvostokooperaliivien «hdpt-taman
ja :KK m iiylkaämän,päätös­lauselman
kooperatiivien taistelus­ta
sotaa vastaan ja työttömien,, lak­kolaisten
ja suUfulaisten avustami­sesta
kooperatiivien taholta.
Neuvostoedustajiston vetoomus
aiheutti suurta levottomuutta. PU-heenjohtjaja
kieltäytyi asett^asta
neuvostoehdotusta äänestettäväksi.
Hän siirsi kysymyksen töngiressln
byroon, joka, kuten saattoi odot­taakin,
kieltäytyi antainasta kon­gressin
keskusteltavaksi näiden
miseksi mönopolisnn t r n ^ ,
den. Huolimatta a
kusteluista vapaakau^^
vai tullit kaikissa nia*y
^ a tavattornasti (juunj^,
lutustavaroille). . ,
vapaasta kaupasta,
pan-Europan suunnrteto.^
tätä kysymystä, f*
kaista ai-^^^^f^Vr^tko"^
pitalismi ja " f !j;J^l»t.l
Ln sosiaJist^et ^
neuvostoedustaja
min synnytti se levott ,
neltä pnheoikeuden. Seur-