Vapaus, May 21, 1925

              &w Sadbaiyess, O a t , Jok» tiiEtsi, torstai j a l&sactsi.
• f ö l m i t t a j a t :
A. B . M A E E I A ASVO T A A E A .
<Bwriif.i..i ' ' • ' '
V A P A U S tmerty)
Tbe OBly crgan of Finnish Worker5 l a Canada. Ptab-
IIAed fn Sudbary, O a t , every Tassday, Tbo?£4ay and
SalaiPday. _
Eegistered st the Post Office Department, O t t a j a,
ES second class piatter. ——-—
Vapeuden konttori j a toimitus: Liberty BUs Lorne
St. Palielin 1038. Pogtiosote; Bo» 63. Sudbary^Ont.
J o i ette iaU'^in tahansa' saa vastausta ensfmäiseen
kirjeeseenne, kirjoittakaa caöslleen UikJceenhoitäja-i
pembaallisella-nircellä. '
J . V . K A K f v 4 S T 0 , Lsikk^enhoitaja-
Siiomen uEsimman kottimimisti-jahdln
valmisteluista
kirjottaa Tiedonjcntaja otsikolla «Porvarien euden-ulvonta*:
^
Korlceimman oikeuden antama paatos suuresta kom­munisti
jutulta on antanut porvarilehdille taas mielui­san
aiheen hyoldcäamään työväenjärjestöjä vastaan.
M. m. fascistiporvariston äänenkannattaja Uusi Suomi
kirjotti tuon päätökgen johdosta t k . 26 pn numeros­saan,
asettuen siinä karnialle, jonka tyoväestopkin tu­lee
painaa mieleensä. Ensin VS. mielihyvin eelosti
asian sitä puolta, että korkein oikeus «on paaasiälli
eesti jätlä>;yt Turun hovioikeuden tuomion syytettyihin
nähden voimaan, tehden siihen vain eräitä pienempiä
muutoksia». Samalla se myös iloitsi siitä, että vaik­kakaan
lainsäädäntö ei ole ((fascisticn mielestä) ^ y l -
l i b i ankara, niin «yhteiskunta (lue: porvari-diktatuu­ri)
ei kuitenkaan ole lainsäädännön puolelta jäänyt
aivan turvattomaksi».
Eihän tolii, ei se porvaristo ole jäänyt turvattomak­si,
sillä muutenhan olisikin ppryareiUjs^ mermyt iiyvät
«humalat» hukkaan. Onhan vanhan viikinkivallan ja
tsaarikauden muistona vielä jotain «yhteiskunnan tur­vaa
» lAicn muodossakin. Ja itsenäisen Suomen va­paat
porvarit ovat touhunneet kovasti naiden lakien
«puutteellisuuksien» pobtamiseksi.
'Mutta tämän jälkeen U.S. löytää korkeimman oi­keuden
tuomiossa, erään «pt^nsorkan», joka asettaa
«varsinkin maan hallitukselle ja haniötoviranomaiMlle
(lue: ohranalle), eräitä arkaluontoisia kysymyksiä ja
tehtäviä»; Ja mitä ne ovat? , U S . ei näytä, olevan tyy­tyväinen
korkeimman oikeuden tuomion siihen'köhi
OtUiwa££3 ollaan hiiolestuxidsa. ienjohdosia^ että
i yiidysvsltalaiiia tykki%'eiieitä ' on ilmestys)! murilh
jänilie, jos-a ne ovat zmmmhtlhet ja kaapanneet to»
deiiisia tai epäiltyjä, väkijuomien salakuljettajia.
J&s Yhdysvaltain puolelta aiotaan ryhtyä meriso­taan
niillä järviilä, joiäen halki Canadan ja Yhdys­valtain
vähnen raja kulkee, joutuu ns. Rufh-Bagot so­pimus
ai&araile koetukselle, onpa v&zx^^sa sen tulla
kokonaan puretuksi — tuon sopimuksen^ jonka nojil­la
tämä. 3,(K^ mailin pituinen raja on toista sataa vuot­ia
ollut variBtamattomana kummaltakaiäi puolelta.
Kuuluisa Rush-Bagot sopimus astui voimaan huh­tikuussa
1818; ja siitä saakka o%'at niin Yhdysvallat
kuin Canada sitä noudattaneet. Sen m i ^ a n saa kum­pikin
maa suurilla järvillä pitää seuraavalla tavalla
asestettuja laivoja:
Ontario-järvellä yhden korkeintaan 100 tonnin.aluk­sen,
varustettuna yhdellä 18 paunan -kanuunalla;
Ylemmillä järvillä, Erie-järvi niihin luettuna, kaks,
enihlään 100 tonnin alusta, varustettuina samoin yhdel
lä 18 paunan kanuunalla;
Champlain-järvellä yhden samanlaisella tykillä va
rustetun aluksen. , . j .
Kohta nykyisen hallituksen tultua Valtaan, ilmotli
pääministeri King aikovansa ai ottaa neuvottelut Yh
dysvaltain kanssa Rush-Bagot eopimtiksen muuttami
sesta ajanmukaisemmaksL Heti tulvi kaikkialta Ca«
nadasta mitä voimakkaimpia vastalauseita. Niissähän
tä varotettiin koskemasta sopimukseen, joka näin pifr
kän ajan oli taannut ratdian ja turvallisen, vaikka
varustamattoman rajan näiden maiden välillä. Silloin
huomautettiin, että Yhdysvaltain valtiot Ontariojärven
länsipuolella olivat sitte vuoden 1818 kasvaneet paljoa
voimakkaammiksi ja lukuisemmrksi, joten Canadalla
d olisi toivoa saada itselleen niin edullista sinimusta
kuin tuo. Rush-Bagot sopimus on- , Vastalauseitten
paljouden ja ai&aniuden takia pääministeri liiopui ai­keestaan.
Eahia msstsrtia sajöheitimia al-jfeen jli>si, m EBaxeix^ (^^i,
koi vastastajsin leiiiaä y k i s e a ps-|Tuadjoea m c l s k e n , joiki-
T&zntjsums. Se cnsnisJÄä, joka | paljon eelaista mitä ^C^-Sf
oli iäa-estäsyt kes&astelaa lykkiä- s l Tukkljoeaa ole ££a+-^,"t^t^
"Alisaa
mistä vastamaa, .saii tein taiksvoj-msa
valksfeksesta, fcinnes booafat-tiia
täytjrasa lopettaa kokoaa, sen-täMsn
-ettei -"sMst -isiätösvaltaista
TnS^fji^ jäseniä * esspatills.
V E E O T U S T A I T U R E I TA
alkavat täälläkin Canadassa meidän
tiian, jossa puolueen alaiset piiri- ja kunnallisj&jestpt
sekä osastot erotettiin koko jutusta; Toisin sanoen, se
mielivaltaisuus, jota niin vimmatusti harjotettMn var*
sinkin syksgllä 1923 ja viipie kesänä järjestöjämme
vastaan, sai ankaran kolauksen porvarien omasta kä­destä.
Siitä syystä U S . nenä nolpallaan iiapise^n,
lausuen:
«T&tä näyttää olevan tphtäv^ se J^htopää-
' ' tös, että puheenalaisia ' kom^uhis^i^^^^
• järjestöjä - - r ja
sitä tietä saatettava seA, 'lakkautt^späätöksen
alaisiksi, jonka korkein oikeus on kohdistanut
puoliie^ccn/sen pjioluencuvo^tooh j a puolue-toimikuntaan.:
Muu menettely k^^^
kiri voi tulla kysymyteöeh — —^ _:-•<
Selvää on, että tästä aivan 'lähimmässä tu-
; ilefvaisuude^a jpljtuuhallituksfin ja lyjraiv
omaisten rötkaistavalai eräitä' tärkeitäVja laa­jakantoisia
käytännöllisiä kysymyksiä-:^-
Aivan niin, selväähän se on meidänkin rmielest^-
me ollut jo pitkän aikaa, että hallUukseA tulisi iehdth
mitä fascistiporvariston äänenlcännaitäjä käskee. Tässä
somalla voidaan saada ensilUokkaineii ku;yaus6|itä,
miten porvai[it kunnioittavat korkeimman o^euslaitok-sensa
päätöstä. Keidän'^ kostonhimonsa on rajaton,
niin kauan kuin heillä valta on. Heidän mielestään
ei sellaisia tuomioita työläisille koskaan anneta, että
se tyydyttäisi porvaristoa. Nähtiinhän se v. 1918.
Kun perheestä vanhemmat surniattiin, niin «sivistynyt»
porvaristo vaati työläisten lapsetkin surmattaviksi, et­tei
vaan koko maahan Jäisi «punikkien^ jälkeläisiä,
Työläisten tulee vaan visusti mtj|istaa, että. tämän
maan porvareilla pn tiikerin kynnet, vaikka se yrit­tää
niitä «kansanvallan» valheharsolla peitellä. Niin
raskaasti kuin työväkeä vastaan harjotettu terrori on-,
kin koskenut koko Suomen työväkeen ja"" talonpoikais-toon,
ei siinä ole vielä kylliksi porvarien mielestä.
Yhä uusia viattomia uhreja he haluavat saadai, jotta
heidän kansanvaltaisuutensa» irvikuva tulisi turvattua
Porvariston uhkaukset kannustakoot' työläisiä ja
talonpoikia lujaan liittoon, ^oka voi dbkäistä vallassa
olijain harjottaman työtätekevien vainon ja sorron.
^ Näin kirjotti toverilehti ennen uuden iskun putoa
"mistä. .. ; • , • ..
Niinkuin lehtemme viime numerossa oleva lyhyt
säMcösanoma kertoo, on Suomen sisamimsteri käskenyt
maaherrat hajottamaan 300 sosialistisen työväenpuolu-ecffi
V paikallisosastoa ja asettamaan syytteeseen noin
2.(KK) niiden toimitsijaa ja jäsentä.
Silti tuskin voidaan puhua siitä, etteikö hallitus
tällä menettelyllään olisi jckunnioittanut korkeimman
oikeuslaitoksensa päätöstä».
Erottamalla piiri- ja kunnallisjärjestöt sekä paikal­lisosastot
jutusta el| siis selittämällä että ne eivät kuu­luneet
hajotuspäätöksen alaisiksi, «korkein oikeus»
hoidcutteli uuteen eloon suuresta kommunistijahdista
alkaen vähin äänin, «kannen alla», .olleet työväen
puolueen osastot- Annettiin niille muutamia viikkoja
aikaa järjestyä ja valita toimitsijansa. Sitte vedeltiin
apaja.
Suomen lahtarihallitukselle kai jo tuli hätä, että
se jää jälelle Bulgarian pyöveleistä.
Tulevatpa vielä n^iäniänj mihin tämä lahtarien
ja pyövelien välmeh Idlpajtu^u Europassa vihdoin
joht&a-—yleiseen vallankmno^ ,
Muistaen, kuinka valmis päämmisteri King silloin
oli panemaan vaaralle alttiiksi Canadan aseman suu
rilla järvillä, ei ole vaikea arvata, mitä hän t ^ s i , joa
Yhdysvallat pyytäisi Canadan suostumasta lisät^een
sota-aluksiaan sisäjärvillä yli sovitun määrän. Cana­dan
etujen ja oikeuksien suojeleminen Yhdysvalloilta
ei kokkaan ole ollut heikomimissa käsissä kuin nykyi
sen- pääministerin* jonka politiikka kaiken aikaa on
ollut Yhdysvaltain mielistelemistä Canadan väkiluvun,
varallisuuden ja luonnontuotteiden kustannuksella. Jos
Yhdysvalloille myönnetään oikeus lisätä sotalaivoja
ja niiden .asM^usta suurH^^ täytyy Canadan
tehdä samoin, kn^atakseen rajaansa jä sillpin: on
tuosta vuosisadan, toista, kestäneestä varustuksetto-masta
rajasta ainoastaan jnuisto ^ jäfellä.
Ihmekö, jt^pöjrVarit^jä heidän lehtaisä ovat asias;
ta huolissaan.t^^ ''K f^fl
<' Enemmänkin ihmeitelemme sitä, initä tuolla'rajalla
bileinään tdidään ^tallä'välillä.
Bulgarian pyoyelOialMtus **sivis-lyksen
etuvaiiaj
Aivan smnpin kuin Suomen lahtarit koett^^^^
_anMnpyöveUt lieventää sivistypeen ähnii^unJ(i;ah inliioa
seli^ämällä heidän iäytyyän Ikahlatä j^a^^a' työväen ve-
'se^sS "sen etuvartija-aseman ivuoksi, mikä'fejuä'^^^^
juessaan.kotnnfunismia pääsemästä E
kukistamaan. Kauniita sivistyksen etavärtijoita, to-siaan!
, ; . y , • • •;.. • •
Porvarilehdissä kiertelee nyt pääministeri Tsaiid-vin
haastattelun, nimellä varsin kuvaava sellainen puh
distuskirjotus, jossa sanotaan, että «jos polsevismi ker­ran
pääsee vialtaan Bulgariassa, niin sen apuun luot­taen
sitte Rumanian, Jugoslavian ja Kreikan., kansat
uskaltaisivat ' nousta kapinaan. Keski«£uroppa . seu
raisi hiiden esimei:'Idciä». •
Myöntäen Bulgarian, olevan suotuisaa )naaperää
kommunismille, Tsankov korosti, ettei., syy siihen ole
Bulgarian itsensä, vaan sen ^^mnettaviksi saJyt«tyjen
rahallisten taakkojen, jotka johtuivat siitä, että Bulga­r
i a voitettuna maana oli rehellisesti täyttänyt sitoumuk­sensa,
ja ne aiheuttivat raskaan verotuksen sekä siitä
johtuyan tyytymättömyyden. Tuota tyytymättömyyttä
vielä lisäävät alituinen pakolaisten maahan tulviminen
(niitä on nyt puolimiljoonaa); huono vuodentulo ja
hallituksen virkailijain huonot palkat (!).
Neuiilyn sopimuksen Bulgarialle määräämä %'apäa
ehtoinen armeija yksin nielee kolmannen-ösan valtion
tuloista.
«Meillä ei ole suuria toiveita siitä, eftä liittoutu­neet
vallat meille myöntäisivät helpotuksia», jadcoi
Tsänkov, «mutta emme^ käy t^ä taisteltua ainoastaan
oman itsemme takia, vaan sivistyksen; pelastaniseksL
Me tarvitsemme' velkaimme maksuajan lykkäystä, ja
meille on annettava oikeus palauttaa asevelvollinen ar­meijamme,'
sisäisen rauhan ja edistyksen vudksi.»
Tuolla suurpyÖvelillä siis on otäaa vaatia Europal-ta
tapporahaa- murhaamistansa kymmenistä tuhansis­ta
työläisistä ja talonpojista — tappor^aa tuollaisten
«helpostusten» muodossa. Voidakseen paremmin vai­kuttaa
Europan porvaristoon, nimittää hän. kaHdd vas­tustajiinsa,
sekä murhatut että vast'edes murhattavat
— s- o. koko Bulgarian työtätekevää väestöä — .«kom­munisteiksi
».
Tsankovin verenhimoisiminat apurit, sotaministeri
Volkoff j a sisäministeri Ruseff, vdbiuttavat että koko
maa nyt on rauhoteltu, paitsi etelä^isassa oni -mata­mia
«kommunistien johtamia rosvojoukkoja», joiden
joukossa, luullaan olevan kuniiiJuian.'murha-yrittäjien
kin. Sotaldd tulee olemaan voimassiia vielä kolme
kuukautta, ilmottaa sotaministeri. Kommunisteifei
epäiltyjä hän sanoi enää olevan vankiloissa vain I^OQ.
Lähteehän noistakin jo monta paistia, j a uusia tietysti
yhä pyydystetään. • . .
verottajamme oI!a, vaikka iyöntää
täytyy, että Icäteviä ne ovat muual­lakin.
Kävihän täällä jonkun a l ­kaa
takaperin oikein "erikois-komis-doui
Ylidysvalloista tutkimassa mei­käläisiä
verotnstapoja. Kaiketi ne
pidettiin tutkimisen arvoisina ja
esimerkiksi kelpaavina.
Joskus kuitenkin livahtaa varma
saalis verottajankin kynsistä. Yksi
sellainen tapaus on lakitieteellisel­tä
kannalta siksi 'mielenkiintoinen,
että sitä oa' pohdittu Juttutuvassa­kin.
Se saalis, joka verottajien kynsis­tä
pääsi, on nimeltään Cecil Smith,
(TOjndsorista, Ont. Nyt hän on
palvelemassa" kahden vuoden kuri­tushuonetuomiota
tavaravaunuan
murtautumisesta eräällä Windsorin
ratapihalla j a joidenkin tavarain
varastamisesta sieltä. Mutta;,'muu­tamia
vuosia takaperin hän o l i tun­nettu
nimellä
"vuaatrolcarien haoinpa»".
j o k a ei olekaan mikään vähäpätöi­nen
arvo sellaisessa viinatrokarien
maassa kuin Ontariossa — vastaa
vähintään kahta "todellisen :sala-neuvoksen",
arvoa ennen vanhassa
maassa.
Häntä o l i Vuodelta 1920 verotet-t
u kaHddaan 32,020 dollarin tulois-ta,
joista osa — suurin osa — o li
viinafcrokauksella saatua voittoa.
Valittaessaan tästä verotiiksesta
vaItiovara.st9-öikeuteen Smithin asi­anajaja
lausui, että jos «Dominioin
hallitus ^ yetHikaa salaviihäkaupalla
saaduista" t?ulo?sta, se ^silloin tunnus­taa
vli^atrokanisen lailliseksi elin­keinoksi.
Siitä huolimatta: tämä o i ­kkua
kuilehkin vahvisti'verdtbksen,-
selittäen etta ^ viinatrokäuksella: > saa­dut
voitot ofiVat verbtukseri alasia
tuloja.- Matta Smith" vetosi asian
Canadan ylioikeuteen, joka nyt op
kumonnut alioikeuden päätSksen,
vieläpä ihan I yksimielisesti. . - .
"Tuloverolain käytäntöön; pane-taista
ikoskevat määräykset"^ • aano^
taan ylioikeuden päätöksessä, ."osoi­t
a t ,^vä4i# ettei ole ajateltu' ^e-rottaac,;
luva^toinista -' liikkeistä'' tahi
rikoksia, tekemällä saatiija tuloja."
Huomautetaan, että tuloverolain
inukaan on,,, jokaisen verotettavan
velvollisuus, .tehdä",iiii tuloistaan ja
menoistaan, hollitukiselle.
prinssin nykyistä kiertomatkaa kos­kevia
kuvauksia lukiessa tuntuu
kuiii ei epää olisi olemassa maita
kuiii viheliäisiä matelijoita^ «aap-paannaolijoita'
j ^ imaitelijöita.
Tuon joka suhteessa varsin kesken-kertaisen,
j o s e i sitäkin' vähäpätöi-semmän
prinssin jokainen askel ja
sattumalta lausuttu sana lennäte­tään
kaikkia mailman sähkölapkoja
myöten uskollisten alamaisten nau­tittavaksi
j a ihmeteltäväksi. Ei t y ­perinkään
äiti voi näyttää narrl-maisemmalta
ihaillessaan esikoisen­sa
ensimäLsten leperryksien "nerok­kuutta"
kuin meidän poroporvaril­linen
sanomalehdistö koettaessaan
Ainoatkaan lavaHiitia liiSkeiti
daan verottaa'. •
V O I '
iLain mukaan' voidaan verotetta­valta
vaatia lisäselityksiä hänen t u ­loistaan,
vieläpä edeUyttää laki,;jet^
tä verotettava pitää.-kirjoja liik­keestään,:
joita viranomaisten on
annettava .tarpeen vaatiessa tar­kastaa.
TuoUaiset,Wääräykset viit­taavat
siihen, «ttä; l a k i ' ei voi kos­kea'
muita kuin Juvallisia liikkeitä.;
Eihän juuri, voi .olettaa, että p a ­hantekijöitä
:' vaadittaisiin pitämään
kirjaa- luvattomista ja rikollisista
toimistaan. . J o s rikbksellisesta toi­minnasta
saa;dut tulot kuuluisivat
tuloverolain - piiriin, silloin voitai­siin
tuloista vähentää niiden hank-kimiskustannukset,
esim.' rikollisten
ala-asiamiesten palkkaaminen.. V i ­ranomaisten
olisi kuitenkin pidettä­vä
nuo ilmotukset virkasalaisuute­na,
siis suojeltava rikoksellisiä. Se
iei mitenkään ole voinut olla parla­mentin
tarkötuksena tätä lakia sää-täissään.
N i i n tuli nyt voimaan sellainen
tulkinta, että luvattomasta viinan­keitosta
j a myynnistä, kassakaap­pien
räjäyttämisestä, maantierosvo-uksesta
ja: muusta lakivastaisten
elinkeinojen . harjotuksesta .saadut
tulot eivät kuulu verotettaviksi.
" M u t t a eihän ise sen parempaa
ole", väitettiin Juttutuvassa; "kuin
selvää rosvousta, että työläisiä nä-ällä.
pakotetaan, epäsuotuisiin oloi-iin>
työskentelemään riittämättömäl-ä
palkalla".
*"Sab\ kun huonolla tavaralla
kiskotaan kalliita hintoja . . . "
"Taacka" myydään arvottomia
osakkeita"/ :
Paljohan sitä barjotetaan keljui-
Ina teollisuus- j a liike-elämässä, se-
Jitettiin toiselta puolen. Mutta jos
kaikki keljut päästettäisiin vapaiksi
tuloveron maksilsta, niin keneltäs
löytää jotain mainitsemisen arvois­ta
Walesin prinssin vätystelyistä.
Nyt on itse meidän kuningas Y r ­jölle
sattunut odottamaton kohtaus,
josta myös tiedotetaan ympäri ma-ilman.
.
Hän oli eukkonsa, meidän ar­mollisen
kuningattaremme, kanssa
icatselemassa täksi kesäksi uudel­leen
avattua Wembleyn näyttelyä
Lontoossa, uteliaan väkijoukon ym­päröimänä,
kun tungoksen läpi yht'-
ä ^ ä työntäyt3ri iso, voimakas mies,
taluttaen pientä poikaansa. . K u ­ninkaan
vartijat olivat j u u r i hyök-käämäisillään
mieheen /käsiksi, kun
tämä hymyillen huudahti: "Päivää,
kuningas! Paiskaa kättä Amerikal­l
e ! " •
Kuningas näy^i vähä hämmästy­neeltä,
mutta löi miehelle kättä.
"Pojalle myös", sanoi amerikkalai­nen.
Kuningas antoi kättä pojalle­kin.
-«•Milloinkas tulitte?" kysyi kunin­gas
naurussa suin, j a amerild:alai'
nen vastasi tuttavallisesti: "Vast­ikään
tulin, j a maksoipa'.vaivan t u l -
l a - " ' - - — v , ^ • ,.
Ainerikkalahien .oli John Tovvi^ie
Iowasta. Kehui ..vielä . jälestäpäin-
Idn, että .oli oikein hauska, tavifta
ikuningasta, eikä hän voinut. ojia
paiskaamatta kättä,..kun sattui pai­kalle.:
,:. .>.•;:.'• ; • . •
Aate j i l '.m.
H. H . Stevens, joka oli rahami­nisterinä
konservatävihallitaksen oi
lessa, vastusti esitystä «en »ojalla
Säs- -pidemmlttä selityksittä
vumme joakella k&ims^z^
nenlapsia. ; J^aaramaan ja ""^
maan siitä, ailä-lapset p i : = ^
Jokapäiväisessä eläxnEs^^-n
että olisi liian vaateliasta Canadan
ruveta kutsumaan kpoHe tämänlaa­tuista
konferenssia. ; Mitään siitä
tosin ei tulisi missään tapauksessa,
hän arveli, mutta jos mitään tä­män
suuntaista yritettäisiinkään.
olisi Kansainliiton asia tehdä alote.
Siitä sai edustaja Alfred Speak-maa
aiheen esittää Goodin ehdotuk-
UUSI AATE PARLAMENTISSA
•Progressiivipuolufeen • edustaja- Vlt^
C. Good on tehnyt OttaTvan paria-mentissa,
esityksen, että. Canaiiai»
hallitus kutsuisi kansainvälisen kon-f
e r ^ s s i n neuvottelemaan' liikkeessä
olevan.. rahamäärän ^ säänijöstelemi-sestä.
Esittäjän tarkötuksena, o li
saada tavarain hiniiat vakaannute­tuiksi
järkiperäisellä, rahaliikkeen
järjestelyllä j a siten estetylc^ t u ­hoisat
hintojen laskut j a nousut. .
Koko aamupäiran ' taisteli' parla­mentin
pankki- j a kauppavaliofcuiT
tä urhdollisesti tämän ehdotuksen
tappamiseksi. Vastustajat olivat
kolmea J a j i a : niitä, jotka ymmärsi­vät
asiaa sen verran, että osasivat
väittää tavaranhintojen riippuvan
kysynnän Ja "tarjonnan- määrästä;
niitä, jotka myönsivät tuossa aja­tuksessa
mahdollisesti* olevan jo­tain
"sisällä", mutta pitivät ^ita vie­lä
liian . kypsymättömänä, -sekä nii­tä,
jotka eivät kyenneet koko ky­symystä
ymmärtämään, vaian pani­vat
vastaan; koska he periaattees­sa
vSistustavat "kaikkia teorioja".
•Goodin ehdotus oli edelleen ko­vassa
'pyykissä, keUori lähes^essä
otetaan
alkoivat
sen muutettavaksi^ n i i n , että paria'
mentti kehottaisi :Canadan edusta­j
i a Kansainliitossa koettamaan saa­da.
Kansainliiton harkittavaksi k y ­symys
ylefsmaihnalfisesta rahan « s -
.tokyvyn vakaannuttamisesta. Tä­män
ehdotuksen panldd- j a kauppa-valiokunta
loppujen lopuksi hyväk-syL
• Asia ei siis vielä ole sen piteni'
mällä, mutta onpa eleillä, sittenkin,
vaikka se väkisellä aiottiin "peuka­lon
kynnellä" tappaa.
Fort Williamm uutisia
yhtä. Jolloin ; tavallisesti
päiyällidoma. Vastustajat
hupdella "äänestystä", jossa ehdo­tus
varmasti olisi hyljätty, sillä
suurin osä^ radikaaleja o l i poistunut
mennäkseen toiseen,'Nova Scotian
lakkotilanteen johdosta pidettyyn,
kokoukseen. Gobd sentähden vas­tusti
äänestystä, vaatien tilaisuutta
vastata esilletuotuihin väitteihin.
Pelastaakseen ehdotuksen, esitti
työväenpuolueen edustaja W, I r v i ­ne
keskustelun lykättäväksi päiväl-lisloman
jälkeeji.~" Tätä vastustet­tiin,
j a vaadittiin asiasta heti ää­nestettäväksi
: >&änestettiin siitä; päätetäänkö
ssia. nyt, v a i lykätäänkö. - Suurella
LrOAten «nnnaataikooltm lopetta-jaisjnUia
järjestetään kovalla kii­reellä.
Juhlat tullaan ^viettämään
"Pirtillä"- 25 päivä täta^ kuuta.
Tätä tilaisuutta Varten harjoitelr
laan parhaillaan toveritar Fanny
O j a n p a ^ kirjottamaa näytehnäl
"Missä on tän' iltana lapseni"
Näytelmä on kahdessa näytöksessä
j a erikoisen hyvä sisältöinen, kuva­ten
, selvin J a räUcein värein niitä
epäkohtia, mitä löytyy iässä jcapi-;
talistisessa yhteiskunnaspa j a ' j o i ­den
7 epäkohtien ' alaisiksi^ joutuvat
meidän työläisten lapset, varsinkin
silloin kun/ he jäävät orvoiksi i l ­man
-vanhimpien hoivaa. Kuinka
he, kuljeskellessaan yksinäisinä ja
nälkäisina suurkaupunkien. kaduilla,
o.vat pakoitetiit tekemään rikoksia
j a myymään itseään, saadakseen
jonkun rosvon, sämmuttaakseen näl­käänsä.
Näytelmä ei' tarvinne sen enem­pää
kelostamista, sillä jokainen saa­puu
varmaan itse sitä-.katsomaan;
Näytelmä on saanut ;suurta siio-
-siota joka pajkassa Yhdysvaltain
puolella,, jossa sit^ , .on näytelty jjo
aseissa, p^ijcoissaji muuji iquassa ko^
tokaupungissa Detroitissa on se
saanut, erikoisen lämpöisen vastaan­oton,
J o s s a näytelmän kirjoittajalle,
yleisön " puolelta 'tarjottiin kaunis
•kukkavihko, josta hän kirjeessään
Hiainitsee: "Mikään raha lahja ei
olisi voinut mihua ilahduttaa niin
suuresti kuin se, etitä tulin näke­mään
kiiinkä /yleisö täydellisesti
ymmärsi minun näytelmäni -tarko-tuksen".
;
Rientäkäämme täälläkin jokainen
katsomaan tätä näytelmää, sillä se
sen todella ansaitsee, ^,
Varsinaiset ompelasearsa
f} alkavat maanantaina. tociSr
valtio sitte. kantaisi sitä veiroa? Sen­tähden
on - osa • keijuamista täyty­nyt
laillistnttaa, toisen osan jäädes­sä
ImttoÄiaka,. : ' - '-.y"'
Laillista ,!kbiruutta "verotetaan,
laitonta ei veroteta. ' ^
V|RKiST&V£&
o n j o s l m s nähdä sanomalehdistä, e t ­tä,
maihnassa vielä on joitaldn rie­kaleita
jäldlä vääre&tämäfönÖ. van­han
ojan dgsttokrstiaa. Walesin
enemmistöllä voitti se ehdotus, että
äänestetään asiasta heti. Mutta
Goodin kannattajat väittivät äskei­sen
äänestyksen olleen vastoin pta-lamenttijärjestystä,
ja puhemies
myönsi heidän TOitteensä oikeaksi,
joten - päätös asian nyt panemisesta
äänesfykseJQe tuli puretuksi,
Sitte äänestettiin Irvinen lykkäys-e
h d o t u k s e t — j a hyl^ttäih" se
suurella:- eiiemmistöllä.' Kello oli
silloin -kymmenen mlnnottia y l i yh­den,
j a aamiaisesta ÖU kulunut pit­kä
aika.
. I r ^ e n pisti v i h a ^ , että ilmei­sesti,
tahdottua summamutikassa
nujertaa Goodin ehdotus, j a hän
päätti ^ käyttää sen' pelastamiseksi
tepsivintä aseita,'mitä oli saatavis­sa.
'
''Saatte istua näEs^", han huosL
ÄlkSa anohtolco että. operett
"Suutelogulashit" tulee esitettäväks
pikapuoliin, seuratkaa lähemmin i l
motuksesta,
Yhtehet ke«Ejuhlat. Port Willi-amin
j a Port" Arthurin osastojen
yhteiset kesäjuhlat tulee pidettä
vaksi 20 j a 21 päivänä kesäkuuta.
Juhlanäytelmäksi oh päätetty ottaa
suuri työväennäytelmä "Verijuh-l
a t " , joka tullaan näyttelemään
molempien osastojen yhteisillä, v o l -
mUla; Juhlista ilmoitetaan lähem­min
tuonnempana.
"Aatami ja Eeva" Lauri Lem­bergin
kirjottama huvinäytelmä,
tullaan myös piakkoin esittämään
" P i r t i n näyttämöltä. Näytelmä on
aivan uutuus, joteii sitä ei ole vie­lä
esitetty" missään muualla koko
Ganadassa. Yksin tekijän nfanikin
jo takaa, että näytelmä on katso­misen
arvoinen. Esi^siltaa ei ole
vielä määritelty, vaan tulee se k u i ­tenkin
tapahtumaan lähimmässä t u ­levaisuudessa.
Seuratkaa ilmotusta
tässä lehdessä myöhemmin.
" V i l h o " .
Lasulan Laonnonlapsia esi­tetään
osaston naisjaoston^ ompelur
seuran myyjäisten juhlanäytelmänä,
osaston näytelmäseuran toimesta
ensi lauantaina, toukokuun 23 päi­vänä
Suomalaisen setiran huoneus-tolla
alkaen kello kahdeksan illal­l
a . Luonnonlapsia on neljä osai­nen
laulunsekainen näytelmä j a ' jo
tekijän nimi takaa sen -että näytel-
,mS-on sisällöltään höystetlynä kan­san
jokapäiväisellä SMblenkäytöllä.
Sillä Maiju LassilaBa (Bantainala)
oli erikoinen taipumus höystää k i r ­jalliset
.tuotteensa, j a ennenkaikkea
näytelmät, ykänkertaisella kansan-keskuudessa
' liikkuvalla : jokapäiväi­sellä
puhetavalla. Siksi hänen näy-^
teixnänsakin ovat i ensilnokkniäia h u -
25 päivänä beUo kaksi UtapSjvÄ
oUen myyjäistolmikaanalJa
rommp^lmz, muodostaea
arvokkaamman osan erilaiset
lutyöt, joiden nimitteleminen ei £
63 käy. Toimikunnan tahclta cn M
kaikki vpitot asetettu nähtävä 1
arvosteltavaksi, joten näkemlnS 4
jälkeen voi jokainen päättäi^JJ !
tää päästä osalliseksi niistä.
laisuuteen. on vapaa sisääopääsr
koko - iltapäivän, jossa. ajankalife
voi tanssia j a yrittää onneaan cs.
tamalla lippuja.
• Saman päivän iUalla. jälkeen myy
jäisten, on ohjehna- ja tanssi-iha.
ma pienellä sisäänpääEymaksBUa,
joten paildrakunnan suomalaista vä-estSä
runsaslukuisesti toivotaan saa­puvan
näihin ompeluseuran jäij»
tämiin myyjäisiin, j a lähiympäristö.
Iäisetkin ovat tervetulleita.
' Paoloeosastojen kaupungin kes­kuskomitean
alotteesta cn pnolneen
suomalainen osasto lähettänyt" useil.
le osastomme jäsenUle keräyslistoja
Nova Scotian lakkolaisten avustuk-ten
keräärnistä varten, joten kaik.
ki toverit,' jotka olette listoja saa-neet,
kerätkää niillä avustusta oi-käli
se on mahdollista ja palautta­kaa
viipymättä ne tov. S. G. NeililJe
osotteella 957 Broadview Ave. Mu­kana
.olleessa kiertokirjeessä kyDä'
pyydettiin ne palauttamaan jo tk.
18 päivään, mutta useita on vielä
palauttamatta. Muistakaa toverit,
Nova' Scotimi lakossa" on äärioäi.
sessä puutteessa noin 20 tuhatta
ihmistä, jotka ovat samalla
kaiyo^htiön kaikenlaisien kätyrien
vaino- j a ilkeämielisten, toimenpite).
den alaisenai joten tukekaanune
heitä kaikella voimallamme, mikäli
se meille on mahdollista,
Tom Moore, taläödellisesti järje».
tyneiden/, työläisten yhtymä pn-
Jieenjohtajaj vieraili kaupungissain.
me| j a haastattelussaan lehtiraport-teyeille
on han lausunut "tySmark.
kinotden olevan, hjrvin huonot äka,
että,on liiaksi paljon jndusti-ialiste---
j a , joilla, on kaikennäköisiä vaati­muksia."
Lisäksi hän kuitenkih nl-komaalaisten
liiallisen saapDnuseii
piti jsuurimpana, syynä "jatinvaan
työttömyyteen.
Tiedonanto paiikkakantaUtUle.
Suomalaisen seuran johtokunta toi­voo,
että paikkakunnan Tsellaiset
miehet j a haiset, joilla ön joitakin
kymppidoMareita rahaa, jota eirat it­se
välttämättä jokapäiväisiin me­noihinsa
tarvitse, vaan säilyttävät
niitä! luonaan tai jossakin rahalai­toksessa,
että lainaisivat ne Saoina-laiselle
seuralle. Seuran johtokon-ta
on päättänyt; loppuun maksaa
1
seuralle ostetun lisätonttialaaii,
noin tiihatkuhta dollaria ja lunas­taa
toisen kiinnityksen pois rahalai-tökseltai
jolle pitää maksaa korkoa
kymmenen prosenttia, summa ollen
kaksituhatta dollaria. Johtokunta
ottaa - vastaan lainoja kuöden pro-sentjn
korolla, j a pienemmät sum­mat
sataan dollariin asti maksetaan
takaisin ilman ylössanomista, ja öi­tä
suuremmat kolmenkymmenen
päivän ylössanomisellä.' '' ,
'Jokaisesta lainasta antaa johto­kunta
asianomaiselle täysin laiHi-sen
velkakirjan. Ympäristöllä ole­vat
työläiset, ^ottakaa tämä hnoni-E|
oon, jos olette olosiihteissa, joisa
ette voi rahaanne turvallisesti s i -
lyttää luottanne, niin voitte lähet­tää
ne Suomalaisen seuran johto-kunnall€
i J«ka tulee teiUe lähettä-mään
saamastaan summasta velka­kirjan,
jä rahanne saatte takasin
silloin kun sen olette halukas otta­maan,
j a kuuden prosentin koron.
Läiietylffiet voitte tehdä: Snomalai-,
sen seuran johtokunta, 957 BroaJ-view
Ave., Toronto, Ont ^
Varainainen oI.jelni«kokoMja
sunnuntaina 24 päivänä toukokus-t
a alkaen kello kahdeksan iHaJIs.
Saaptikaapa joukolla senraamaan
kokouksessa esitettävää ohjelmaa.
WOLF SIDING, ONT.
vinaytelmia, joista yksi "on Luon-
Hiukai «elostasta osastonBM
meenpanemasta vappuillanvie».^ ;
t.fc. 1 ipäivänä osaston h » ^ ^ ;
Vappujuhlamme ovat saaneet ^
thurinu j a ' Williamin p i i r i n - p o r^
lismieiisen väestön — . niin^
laisen k u i n kielisenkin - J ^ ^
tioihmsa. Niiden Johdosta d i «
liamin Kelisessä lehdessä t i - » |
uutinen, jossa asia julkaistun J^^
puolisena j a ilkeästi ii^otelta»^
somalla kommunistirihaa pörran--
nuelisten keskuuteen. _ ^
Selostamme aiempana asan
•deÖisen kulun: '