1921-05-14-01 |
Previous | 1 of 4 | Next |
|
small (250x250 max)
medium (500x500 max)
Large
Extra Large
large ( > 500x500)
Full Resolution
|
This page
All
|
»IfEfTAYMA! ÖVÄEN VAPAUTUS TAPAH. jUiEN ITSENSÄ KAUTTA! VAIN J&EJESTYNEEN£ VOI TYOVMNLUOKKA VOITTAA! ••n •• iä-ariepii tesä uinaolleen 3ak.d««en Lertomt». istayana ja ikäänknin voiton var-la nousi aamuaurinko Idän har-sta usvista. Uusi päivä syntyi eästä ja verisestä yöstä. Mlavan kikkailla kaduilla oli vielä häna- ; punaisten soturien kokoontuös-jaupungin torille. Keskellä toria kirkko ja sen vaiheilla aaltoili a-ettujen bolsheviikkien joukko, laliput, joita koristi viisisäteinen ;i, lepattivat hfljaa aamutuulessa, assa kaikui venäläisiä komento^ 3ja; toisinaan taas eroitti Saksan- PuölankieTisiä huutoja ja mää- :iä. • . ' • ^ ' ' läraä olivat puna-armeijan • etu-kkoja, jotka olivat vastustamattor !ä voimaTla syöksyneet Puolan a-, ;Ile ja jatkoivat uhkarohkeata :tokulk*uaan halki vihollismaan. lolsheviikkien päävoimat olivat 5 päässäJVarsovasta, jonka lähetty 1 -tapahtui ratkaiseva taistelu, dän sotiliikkeellämme oli siis tois öinen merkitys, mutta siitä tuli ä jännittävä, 'ian istuin viiden kasakan satulas- Meidän pieni tiedusteluosastom-eteni täyttä laukkaa rautatielle tvaa lentokuja myöden. Aseman ana Soldauhun vievän^ maantien issa kohtsimme viimeiset punaiset vartijat. He jäivät pian taaksem meidän jatkaessa ratsastustamme ppaasti tähystellen. Puha-armei-seurasi 2—3 ^km. päässä jälkiäm- . Tulimme yhä lähemmäs vanhaa isan rajaa, joka nykyään erottaa ngeressi-Puolan Poramerista. Ratsastimme yhä varovammin, itsi mauseripistoolia ja.käsiponime olin asestettu pienellä englahtilai-la konekiväärillä, jonka nauhaan htui 55 patruunaa. Kykenin sillä vittaessa ampumaan vapaalta kä-tä, jopa suorastaan hevosen seläs- Etäältä häämötti jo vanhan säksa-s- venäläisen rajan punarvalkoinen irkkipuomi. Tarkistimme aseem- !. Hiljaisuus tuntui hiukan kam-ittavalta. Se hermostutti meitä e-mmän kuin pahin kuulasade. Vihin, kun olimme tuskin 400 mtr. ässä rajasta, kaikui korvissamme ttu pang-ssh Viheltäen halisi kuula ilmaa yläpuoiellamme. mä tuntui meistä vapauttavaltJä ja ! uskalsimme jälleen hengittää, ukaustakaan ampumatta jä -hurra 1 karuutimme täyttä vauhtia ra-le. Näimme muutamain puolalais- 1 ratsumiesten pakenevan kaukana letettyään vielä joitakin kuulia vas imnie pitemmän välimatkan, pääs- Sangen kevytmielisin ajatuksin ja hein, joihin sekottui sekä kirouk-että riemua, revimme pfublalai- 1 variksen tai mikä valkea kotka n nyt lieneekään — alas tullihuo-enfeatolta. Hevosemme tallasivat 1 murheelliset jäännökset kadun «an. Saksalaiset talonpojat toi-t meille maitoa ja leipää tervehti-meitä vapauttajina. Hetken kullit 1 kiisimme täyttä laukkaa Soldaun tä pitkin. ^ : . r , . Mlrskypuskan tavoin matkasim-sautioittenkylien halki. Ivan, on Orenburgilainen kasakka etu-n^ sä. Hän oli keihääseengä kiin- «nyt punaisen vaatteen, joka -so^ 'sti välkkyi auringossa. Itse en ö-mikään ilmiö, mitä ratsastiistai- 'n tulee, joten minun oli pysytel- •a Ivanm, tuon siivitetyn paholai- Vseläpuolella. Mutta jälkeen on •oä^^aän tahtonut jättäytyä. Van. mmat kasakat seurasivat kohtuulli 1 välimatkan päässä nieistä; Sol- °n vesitorni sukelsi jo esiin tai- "^^^''alta. kun äkkiä saimme nä- "imme muutamia puolalaisia 7ota- ^>a. Vä,i^,jj^^^j.^^...^^. 100 r.jot,n me eroitimme selvästi hei- J^ehsnurkkaiset hattunsa puitten ^•Samassa kajahti myös etu- ^ - t o : cKtotanS; joka jäi ; ^ v a t n e Puolalainen katsoi ^toa^i laakaista kiväärinsä ja ka-reunasta räis- ; ^nn,n kiväärituli. Suun- -Jutomen toisensa jälkeen tuU-tSr";:'^"*^^ l'k«»>evose. " ^ • ^ tottunut ammuntaan. Ra-visteli vain hiukan suutuksissaan pää tään, kun kuulat kovin tiheästi viuhui vat sen'ylitse tai kun minä vanhasta tottumuksesta, tein pienen heilhduk-sen satulassa jokaisen ammuksen jäi keen.,' En tiedä sitte, oliko ratsuni suuttunut cö^yhkeisiih puolalaisim, jatka niin ^asomattomasti käsittelivät kivääreitään,. että peidän henkemme oD vähän niuikuin vaarassa, vai oGk» se kentiea j:tt!iriistunut minuun, kun osoitin noille röyhkeille ihmisille nim sxLOita kohteliaisuutta, että fa.Tife»>n»ttte tein kumarrulcsia heidän puoleensa. Pöm kuului sekä TOsmmaHaL että oikealla kiväärien tuttua rätinää: pnna-armeija oli ryh tynyt hy^:$ämään. Aivan takanam me tuli eräs tyldstöpatteri täyttä vaohtiai» pysähtyi pienelle kukkulalle ja alkoi — yaflcka oli aivan vihollisen sibnien edessä ja suojatta — am munnan. Minua alkoi kaikessa hiljaisuudessa juiuuttaa moinen varomattomuus. Puolalaiset tekivät ver-rattaui heikkoa vastarintaa ja kun patteri oli lähettänyt muutamia hy-vintädättyjä ^ laukauksia . kaupungin torille, katsoivat puolalaisiet parhaak si luopua koko hyökkäyksestä. Rauta tieasemalta alkoi nousta savupilviä ja sieltä syöksyvä tulikieleke ilmoitti pian, että Soldaun asema oli toisen kerran joutunut sodan uhriksi. Meidän joukkomme lähestyivät nyt kaupunkia talkilta tahoilta. Me kuu si miestä ratsastimme kuin leimaus rautatieasemalle johtavaa katua. Siel läoli juuri eräs puolalaisten kuorma autoista lähdössä^- pakenevia sotilaita täynnä. Ajoimme, sitä takaa Lauten-burgiin päin. Täyttä neliä. Mäuseri pistoolini laukesi kerran toisensa jäi keen. Puolalaiset vastasivat konekivääritulella. [Koetin pysähdyttää ratsuni etsiäkseni suojaa. Samassa näin Ivanin horjuvan. Punalippui-neen keihäs putosi hänen kädestään. Tempasin, suitsista kaikin voimin*:ja hyppäsin satulasta. Ivan-ystäväni makasi kadulla pölyisenä ja verissään. Hänen hevosensa nuuski herransa kalpeita kasvoja. Toveri ni kädestä oli jälellä vain muodoton möhkäle. Aloin tunnustella hänen sydäntään, mutta silloin, osui katseeni hänen lasisilmiinsä.'Ymmärsin, et tä hän oli kuollut. Karvalakki oli vierähtänyt hänen korkealle otsalleen. Kohiott^essani sen reunaa näin kuolettavan luodin jäljen. Aivan punaisen tähtikokordin alapuolella jo ta koristi rauhanmerkki, vasara ja sirppi, oli. kuula tunkeutunut otsaan. Haava oli vähäinen ja veretön, hiu- Ifan sinertävän-värinen, mutta sellainen juuri on kuoleman merkki. Hänen päänsä painui raskaana taaksepäin, kun hellitin otteeni. Verkalleen otin nahkalakin punaisine neu-vostotähtineen päästäni. Hänen murteellinen saksankielensä kaikui vieläkin korvissani. Kuinka monta seikkailua olimmekaan yhdessä kokeneet. Hän kaatui aatteensa puolesta, eikä," kuten niin monet miljoonat mailmansodassa, kapitalistien voitönr pyyteitten uhrina. : Siiläyälm saapuivat muutkin PÖIT kalle. Ivan kärittiin punaiseen lippuunsa, joka hän;en., verestään oli tul lut vielä punaisemmaksi, ja kannettiin lähimpään talonpoikaistaloon.-— Oli jo hämärä palatessamme Soldauhun. Palasimme hitaasti ja raskaissa aatoksissa. Kuinka monta uskollista ystävää olimmekaan kadottaneet samalla jtavöin. Kaikki he kaa-tulvat taistelussa työyäenluokaii puolesta. Kenen lienee vuoro seurata heidän esimerkkiään. ; Kaikki, o-lemme valmiit. : Ja me toivpnjme,e^ tä koko työväenluokka olisi valmis. Soidaussa pdlotti meitä iloinen yll ä ^ . Karauttaessamme taistelun aikana kaupungin halki, emme; nähneet ainoatakaan ihmistä. Nyt oli kaupunld kansaa ta.y^nä. Iloisia ja kauniita ihm^kaBVOja^, Ikkunat |uhT lavalaistuksessa^ ; liput - tangoissa. Kaduilla vilisi ihmisiä, melu ja ilohuudot tervehtivät tuloamme. Voileipiä, savukkeita, suklaata, y. mv oli runsaasiti saatavissa ja vaivoin onnis tui meidän estää väestön lastaamasta meitä näillä rakkaudenlahjoilla y-lenmäärin.; Huippunsa saavutti kan san Ihastus, kun kuulivat, että panä-armeijassa oli monta saksalaista. E-räs ijäkäs vaimo siveli tomuisille kas voilleni valahtanutta tukkaani ja olisi kaikin mokomin tahtonut suudella minua, jos vain olisi kehdannut. Poikaset kilpäiiivat kunniasta; saada pidellä ratsuanL Milloinkaan emme oi leet nähneet imoista innostusta tai te vanneet him haltioituneita ihmisiä. Myöhemmin yöhön asti jatkui hälinä ja riemu kaduilla. Siitä ei yksinkertaisesti tahtonut tulla loppua. Jokainen tahtoi majottaa luokseen aina- VUjayero. / Moskova — MaiartvUjelyskomisa-riaatin asettama erityiiieh komitea, jonka puheenjohtajana on Teodoro-yitsh, on alkanut toimintansa luon-toisverotuksen järjestanjfeeksi. On hyväksytty seuraavat periaatteet: Tasavalta jaetan veron korjuuta var ten kaikkiin veronalaisiin tuotteisiin nähden ylituotantoa antaviin piir., omilla tuotteillaan toimeentuleviin piireihin ja tuottiamattömiin piireihin. Veron suuruus määritellään huomioon ottamalla talouksien omasta kulutuksesta ylijäänyt määrä, laskemalla se kylvettyjen desjatiinojen luvun mukaan. Verotuksen kohoaminen astettain arviodaan erilaisissa talouspiireissä yksityisten talouksien mukaan. Veromäärän kohottamisessa ja alentamisessa otetaan huomioon, millainen on kulloinkin ollut vuoden tulo. Uutisviljelyksiin nähden alennetaan veromäärä 50 prosen tilla. Elintarpeiden hinnat laskeneet ja tuonti Pietariin: suuresti lisääntynyt. Tallinna — Eilen Venäjältä Tallinnaan saapuneet henkilöt kertovat, että Pietrissa on kauppa huomattavasti elpynyt ja katuelämä vilkastunut. Elintarpeiden hinnat ovat kovasti laskeneet, ja elintarpeiden tuon ti kaupunkiin on suuresti lisääntynyt/ • • •:. - ' • Wrangelilaisista tullut kommunisteja Toista sataa Wrangelin armeijan upseeria, virkamiestä ja pappia on palatessiaan Venäjälle kääntynyt i l moituksella. Venäjän väestön puoleen pyytäen anteeksi "erehdystään ja i l moittaen olevansa tyytyväisiä,' pttä ovat päässeet kenraalien sorron alta^ Pohjois-Venäjän talous. A. Shilinski julkaisee Moskovassa teoksen «Europan Venäjän äärimmäi nen Pohjola», joka käsittelee varsinkin Venäjän pohjoisinten seutujen ta loudellista kehitystä ja valtion talous politiikan tehtäviä pohjoisessa. Meriinieltet jhyökän-neet valtion räken-itukseeit Baltimore—; Yli kolmesataa lakosr sa olevaa merimiestä ja heidän synji patiseeraajaanra : hyökkäis^^ halli-tuksäii oi^istmaa tulIlfiuDi^eai ovea vastaan tarkoituksena saada käsiinsä neekeri rikkureitaii jotka olivat pii-loutuneei aaopttunn: raikranoliseen. Useanipia ril^reitai tuQ pahanpäiväisesti kplliiäiksi ennenkun poliisit ehtivät pajiiall6 jai itämällä esiin re volverinsa^, saivat kiihottuneet merimiehet lopulta^ Etajaantnraaan. Tom Mmeyn juttu ^• sittelp aluseksi Mooney pitaa katirautojaan ttunaiaii' . . osetuluena. YLI 8500 TYÖL»ISIÄ LOPETTI-VAT TYÖT NELJÄLLÄ TEH. TAALLA. Gompers ei halua luopua leipäpaikastaan Cindnnati — Joku aika sitten ju-laistiin sanomalehdissä tiedonafitoja, joitten mukaan Gompersin ilmötet-tiin aikovan ensimäisessä AFLm kon ventionissa kieltäytyvän enään ottamasta vastaan presidentin tointa. Täällä pidetyn AFLm toimeenpanevan kokouksen aikana on Gompers persoonallisesti kieltänyt kaikki huhut presidentin töitiiesta eroamisesi taan. — Eipä tiiltenkään Sämi niin vain luovu: lihavasta'leipäpaikastaan^ eikä Vaikutusvaltaisieste johtoasemaa taan, mikä antaa häideile tilaisuuden palvella kapitalistiluä^aa ja pettää työväkeä. :'/:'[''.•-/'• ' 'o' • Italian valkokaartia toi-messaan Rooma Seitsemän henkilöä tapettiin ja yksitoista; tuli haavoitetuksi kansallisten valkokaartilaisten ja sosialistien välisessä^ ikahakassa, joka tapahtui Castelvetrantossa lähellä lä Paleremo Shilyäsununtaina.- Mellakka tapahtui poliittisen kokouJuen yhteydessä. kin pari saksalaista. Olivat pelkästä hyväntahtoisuudesta repiä minut kappaleiksi. Viimein otti eräs vanhemmanpuoleinen herrasmies rouvan sa ja tyttärensä kanssa vastatakseen minusta. Kuljimme heidän asuntoonsa. Sain tilaisuuden peseytyä ja vaihtaa vaatteite. Kielt^dyttyäni 0- lalliseste juttelimme vielä hetken .1- kaa. Lopen vässrneenä oli,minun sitte pantava levolle- Mutta puolinukuk-sissaiui kuulin vielä kadulla huudettavan: <Da vstrastvujet Svoboda ver likovo Arudovogo narQda>. (Eläköön koko mailman köyhälistö ja sen va> paus.) New York — Seitsemän suurta pa peri- ja inassatehdasta Yhdysvalloissa ja Canadssa käsittäen noin 9 tuhatta työläistä suljettiin keskiviikko na seurauksena työnantajain ja työntekijäin feovittelujen epäoTuiistumi-sesta uuden palkkasopimuksen laatimiseksi. ; Entinen sopimusaika meni umpeen tiistai iltaan mennessä. Työtoimiston antamn raportin mukaan seuraavat tehtaat suljettiin kes kiviikkona: Union Bag and Paper Co., Hudson Falls, N, Y,; Sheböygan, Wis.; St, Maurice Paper Co,, Three Rivers Que,; Anglo-NeWfoundland Co., Grand Falls, Nfld.; Abitibi Ltd., Iroquois Fallsi, Ont.; Spanish River Pulp & Paper Mills, Sault Ste. Marie, Ont.; Espanola, Ont., Sturgeon Falls, Ont.; St. Regis Paper Cp.,. De-feriet, N. Y.; Hanna Paper Co., Nor-wöod ja Raymondville, N. y. 68S lakossa Espanolassa. Espanola — Täällä oleva paperitehdas on täydellisesti , seisauksissa käsittäen 685 miestä, jotka, lopettivat työt klo 7 keskiviikko aamuna. Ainoastaan kaikkein välttämättömiin, kuten, vesi, voima ja valolaitos onkäyn-nissä. Mitään rauhattomuuksia ei o-le sattunut ja työläiset yleensä ovat innostuneita ja väittävät että se ei ole lakko, vaan suoranainen työnsul-ku. . Neuvotteluita kiiydään New Yorkissa Neuvotteluja kansainvälisen paperityöläisten järjestön ja paperiteh-tailijoiden välillä käydään New Yorkissa jä hyvin vähän yleensä tiedetään miten sopimuksen aikaahsaanti edistyy. Miesten vaatimuksena alku-peräisesti,— jonka vaatimuksen perusteella he yksimielisesti ; äänestivät lakkoon menemisestä 11 pva to|i kokuuta —- oli 10 prosentin koroitus voimassa oleviin palkkoihini, > Työn-aintajat kieltäytyivät siihen suostu-maste Ja lakko alkoi, Myöhemmin työläiset ovat perääntyneet tposta vaatimuksestaan Ja' olisivat,; öllfeet halukkaita jatkamaan; työt& etisellä palkkasopimuksella, > faperiheito ja ei tyydyttänyt- entine/ikään' sopimus, sillä ilmeisenä torkoituksena heillä o-li saada palkat Jaskeniaan, jotka entisen sopimuksenkaan. mukaan ei olleet stiuret. 7 Paperi kapitalistit aikoivat alentaa palkkoja SO prosentilla Ikuperäir sesti, tästä sanotean heidän olevan taipuvaisia luopumaan, vaan sen sijaan he tiukasti pitävät kiinni 9 tunnin työpäivästä ja vaan tavalliseöta palkasta kaikelta yliajalta. Kaikkiaan 19 tehdasta tulee seiio-maan ellei sovintoa saada ikaan., Ellei New Yorkissa käytävät neuvottelut johda suotuisiin tuloksiin^lä himmässä tulevaisuudessa, tulee lakko laajenemaan käsittäväksi Id tehdasta. Yleensä vallitsee innostunut mieliala työläisten keskuudeissa kaik kialla ja tehtaiden johdon ja työläisten välillä sanotean vallitsevan ystävälliset suhteet. Kuitenkaan työläiset eivät paikallisesti voi missään alkaa neuvptteioja, kun Paperityöläisten järjestön viriailijat pyricivat saamaan aikaan sopimuksen joka kos kisi koko teollisontta.- San Pranslsc^— (P.P.) — Ensi kerran sen-jSf£eieiif''kuin hän astui San Quentinin vankilaan heinäk. 17 p. 1918, Thomas J . Mooney tuotiin San Franciscoon toukok. 2 p. todiste-maan kuulustelussa, jonka hänen la-kimiehensä Byron C. Parker on saanut aikaan, terkotuksellä hankkia Mooneyn jutulle uusi käsittely n.k. writ atidita querelan perusteella; Mooney näyttin hyvinvoivalte ja auringon ,paahtemalte, mutta hänen tukkansa on muuttunut kokonaan harmaaksi. • Sanomalehtimiehille jotka pyrkivät haastattelemaan häntä, puhui hän. sangen vähän. Miitta sen sijaan antoi hän allekirjoittamansa lusunnon, jossa hän huomauttaa m. m. «Ei .mikään ole tehnyt enempi kuin nämä pommi jutut järkyttäen' kansan luottamusta oikeuslaitoksiin jä oikeusköneistoon. Kuta enemmän aikaa tätä epäoikeudettomuutta jatketaan, sitii suurempi tulee kansan epäusko olemaan dikeustaitoksiin.» Ei halua peittää käsirautojaan. Valokuvaaja, joka halusi kuvata Mooneyn; lausui hänelle «peittäkää käsirautanne». Tom Mooney suoristi itsensä ja lausui: «Ei! Ne ovat mi nun kunniamerkkiniljl Hänen todistustaan ei otettu vaan lähetettiin hänet takaisin San Quentiniin, sillä juttu lykätiin toukok. 23 p:ään, jolloin puolustajan lakimiehen on tuotava uusia todisteita. Piirila-kimies on myöntänyt audit querele writin laillisuuden, jota käytetään en si kerran Califomian historiassa. Santeri Nuortevako vangittu Moskovassa? ^ . Suomen Sosialidemokraatti; ker. toö seuraavan jutun: ' Syytetään gulathauksesta. Luotettavalta taholta saarnamme tiedon mukaan on Venäjän ulkoasi-ainkomissaari Santeri Nuorteva joku aika sitten vangittu Moskovassa tshe kan — rieuyostohallituksen ohranan — toimesta. Nuoretevaa . kuulutaan syytettävän gulashauksesta. Jokainen, joka tuntee Nuortevan luonteen, tietää että syyte gulashauk sestä on vain tekosyy. Tsheka onkin saanut ankarat määräykset, että silloin kun vangitaan jOJijiHia hupmatta vämpia henkilöltä, esim. menshevik-kejä, aosialivallankumouksellisia tai muita, ei näitä saa koskaan syyttää neuvostohallituksen vastaisesta tai sille vahingollisesta toiminnasta vaan jostakin taloiidellista laatua olevasta rikoksesta, esim, elintarpeilla kelnot-telemisesta tai muusta gulshauksesta tai sabotoimisesta, —-Muprtevan van gitsemisen todellisista syistä onkin useita eri mielipiteitä, arvellaanpa sii hen psaltaan vaikuttaneen senkin, et tä hän olisi läheisesti seurustellut suomalaisten kanssa. , Onkohan ylläokvassa Suomen Sosialidemokraatin uutisessa pukin sorkka iöydettävi^,^ sillä ,pmi^uls?l-ta tuntnu,;;että.huom Henkilöitä; ei BÄisi'syyttää muusta, kun jedellä mainittujen laatuisista rikoksista, Vastayaliankumouksellinea Sosiallde mokraatti^kai sillä teiitoö saiioa, että nuot huomatut henkilöt mahdolliseä-ti voisivat paljastaa jotain Neuvostohallitusta turmelevia asioita ja siksi niitä on syytettävä muista rikoksist, Suoinon Sosialidemokraatti vaan tuos sakin paljastaa omat hämäräperäiset tarkoituksensa vallankumoulfsellista työväenliikettä vastaan. , ' Suuria metsäpaloja Michiganissa Detroit —-Metsävalkeain ilmoitetaan levenevän suurella alueella noin puolessa tusinassa kauntiss^ Michiganin valtiossa. Suurin osa meteä-paloista syttyi stmuntaina ja satoja miehiä on kuljetettu tulen valtaämil le alueille tulen tekemää tuhoa pysäyttämään. Canttdfaiisakin metsavalkeita, Myöskin Canadassaueeilla alueilla llmotetaan metsävaDuoiden raivoa^* itsepiotaisest! aikoo impoYtMrata hlill& alkomaUti|..r~KQletas. ja rautatieläisten odotetaan liiUyvän mgroSStontoi-suuslakkoea, . Msuvosto-Vallao Tetarttilanbcit Rttot •ista tulevat antaraaaiv. ielpai, to hansille työläisille. Neljälle* ^ toiata kone* Ja rautateoltliiaoa > ' tehtaalle tulee VeaSjao aa-tambta tilaubdssa >fiN ' ' tHnSfia tySti kanslbi. Lontoo — Hallitus antoi kesklviik kona ilmotuksen, että se oh päättänyt importeerata hiiltä pitääkseen yi lä maan taloudellista elämää ja ette hallitus tulee myöskin toimimaan siten, että ulkoa tuotu hiili voidaan \\x lettaa määräpaikkoihinsa. Täten hai litus on" antunut suoran haasteen ku letustyöläisille, mutta voidakseen välttää samalla kertaa muitten,työvä enjärjestöjen vihamielisyyden,^ hallir tus samlla jlmottaa, ettei tätä* hiiltä voida käyttää yksityiseen vöittpiluun ja ettei tällä hiilellä ole tarkotiis ravitsi teoIKsuuslaitPksia tai muita ei aivan välttämättömiä laitoksia (riippuen tietjBti siltä missä määrin haK lltuksen onnistuu saada ulkomaista hiiltä). ; Yleismaallisen rautatietyölälsten toimeenpaneva komitean kokous piti olla ' perjantaina, jolloin kuletus-työlälsten edustajat tulevat neuvotte lemaan myöskin heidän kanssaan, tar kotuksella säädä rautatietyölälsten järjestö mukaan yleislakkoon, silnä-tapauksessa että hallitus tulee edelleen pysymään uppiniskaisella knnnal laan. . A*ema kärjistyy kummaltakin . • • . puoleen. .. Ennenkuin tuon kokouksen päätök sistä saadaan tieto, on asema epäselvä. Hallitus pn rohkaistunut siitä, että sen on onnistunut purkaa ulkomailta saapuneita hiililasteja «vapaaehtoisella » (rikkuri-) työvoimalla ja •useissa tepuksissa vielä onnistunut kuTettäa "tämä hiili rautateitä myö-s ten.' • • • Mutta samaan aikaan saavat työv. järjestöjen jp^itohenkll. yhtämittaisia kyselyjä union työläisiltä, selloisilta kuten esimerkiksi kaasulaitosten työläisiltä, että onko unionmlesten periaatteitten mukaista käytt. teollisuuk sissa tätä «karvajalkain» työvoimalla hankittua hiiltä. Union johtajjiin on annettava varma ja päättäviit vstaus tällaisiin lukemattomiin kysymyksiin. • Lakon vaikutukset ulottuvat koht», ! laajalle. ' ' •-• Suoraan sanoen lakon vaikutuk-' set ulottuvat jo laajalle. Kun nyt jo alkaa olla 4,000,000 miljoonaa työ Iäistä työttömänä lakon vaikutuksesta ja vielä uhataan kutsua sellaista suurten liikkeitten kuten kuletus; Ja rautatietyölälsten järjestöt lakkoon, aiheuttaa se koko tuotannollisen elämän halvaantumisen Isossa Britanni assa. • •• Jo pidetään varmana, että Englannin unionistinen työväki tulisi npu-dattamaan yksimielisesti suurlakko-kutsua, koska se ei halua olla tekeml sissä «karvajalka» työvoiman kanssa ja^ taistella toisia uniotevereitaan vas taan.' Työnantajat < ja - v^IlassaoKjat kyllä toivovat," ettei työväki- jaksaisi kauempaa alkaa. pUa lakossa, koska unioitten rahavarat ovat vähissä. Sa maila aik^a elkulttenk. ole tehty mi tään kaivostyöläisten lakon, sovittamiseksi. Kulelustyöläiset kannattavat lakkoon yhtymistä. Neuvosto-Venäjä. on tilannut Ruot sista 1000 kpl. rautatien . vetureja, jotka tullaan valmistamaan seuravaa-ti: 60 kpl. tänä vuonna, 200 kpl. ensi vuonnd Ja siitä eteenpäin 250 kappaletta kunakin vuotena. Tuo ti laus pitää olla vlmis 1925 eli silsa lähes viiden vuoden kuluttua. Hinnan edelläsanotusta tilauksesta kerrotaan olevan 230 miljoonaa kruunua. Venäjän antamat tilaukset tulevat suuressa määrässä helpottamaan tilannetta Ruotsissa, Jossa työttömyyttä kuten kaikissa muissakin Eu*' ropan maissi lukuunottamatta Venä-jää on ollut huomattavasti. Työt ovat annettu noljälletoista e-' rl konepajalle, jotka tulevat työssä käyttämään tuhansia miehiä, voidak-: seen suorittaa tilaukäen määrättyyn aikaan mennessä. Milloinkahan Canadan ja Amerikan kapitalistit alkavat teettämään = työtä Venäjän hallituksen laskuun, sillä vallitseva työttömyys täällä on siksi räikeä, että jo olisi, aika joain toimia työttömyyden helpottamlsek-; si. ulkomailta tuotu hiili vain jatkaa taistelua ja on sen terkotuksena 6 ••••• ..Debsin parjaus uhkaa hajottaa keskusneu-voston f • •-—r San Francisco — (P.P.) —- Täkäläinen Työväen Keskusneuvosto on hajaannuksen edessä sen Johdosta, että nuevoaton virallisen lehden «La-bor Clarion» tolmlttoja James W. Mullen on maintiun lehden toimitus-kirjotukscssa hyökännyt Eugene V. Dcbsiä vastaan, kutsuen häntä m.m. «rikkuriksi». Masinistlcn ja kokkien ja tarjoili jäin järjestöjen edustajat ovat esittäneet keskusneuvoston kokouksessa päätöslauselman, missä vaaditaan Mullenin pyytämään anteeksi ja peruuttamaan syytöksensä ja seisomaan AFL:nkin ottamalla poliittisten vankien amncstia-kannalla. Mainitut uniot uhkaavat, ellei peruutusta ja anteeksiantoa tapahdu, erota keskusneuvostosta, Päätöslau selma on lähetetty Mullenille tpj-menpiteitl^ vartan, ' . , | « = 4 ^ '- Sosialisti ei saa puhua ylopistossa Ebslantilaisen Daily Heraldin toinit tajalto kielletty oikeus puhua Oxfordin yliopiston tyo-vaenklubissB. Lontoo -r- George Lansbtiry, Lontoon sosialistisen päivälehden «Daily Heraldin» toimittaja kiellettiin puhumasta Oxfordin yyliopiöton työväen-: seuran järjestämässä tilaisuudessa, huolimatta siitä, että hänet oli pyydetty aikaisemmin siihen'. Kielto teh tiin sanotun yliopiäton :johdon taholta sillä tekosyyllä, että se, tulisi:vaikuttaman epäedulllsisBti ylioppilas ko kelaltten opiskeluun. Mahdollisesti Lansbury olisi selostellut' kapitalistista järjestelmää tuomitsevia aaioi-te ja ylioppllasnuoriSp,'Joka bn porvariston tulevaisuuden toivo, ei 'saa tulla saastutetuksi sosialistien lausumilla totuuksilla.: , , , , , , 0 - 4 Kaivoslakko' vaikuttaa n Robert William8 lausui keskiviikko > ^ ••• na seuraavaa: «Me emme tee mitään erotusta ulkomilta tuotuun hiileen, Xoritoo — Teollisuus elämän la-käytettäköön sitä mihin tarkotukseen mautuminen' Englannin hiilenkaiva-hyvänsä. Me sanomme että kaikki jajnjajj^n ygijtutuksesta on huomat- . . 1 1 « . » M M S l 4 - # r ^ i t ^ i - t i t i i i l i vain infUftA t • .*M -M / •* .J.J. ' -...11.:,. tavasSa määrässä haitannut ulkomaan kauppaa. Huhtikuun kauppa-näännyttää Kaivostyöläisten Federa- -^QUI^Q on ainoastaan jonkun verran tioni taipumaan ja alistamaan.-Mei=^ jjQjjjg^pjpi jjuin puolet tavallisesta dän pyrkimyksemme on jouduttaa kaupasta. Edelliseen vuoteen ver-lakon lopettamista kaivostyöläisille p^^^ on maahan tuonti huhtikuun edullisilla ehdolla.» kuluessa vähentynyt 77 miljoonalla punnalla, kun taa* maastavienti on van. Jos tulta ei piakkoin saada laskenut 46 miljoonalla punnalla, sammumaan ja edelleen pysyy yhtä Suurimpana syynft'tuohon tilantee-kuivana, uskotann tulen tekevän mii seen sanotaan olevaö paraillaan käy Joonien dollareiden vahinkoja/haas- tavan hiUeäJö^VBJain lakon, Joka vai kaamalla metsää> ihnusasunnoite kuttaa baltflUteesti Bnglanni^ maihin y.m. teoliisafli^^luiaroihin nähden.
Object Description
Rating | |
Title | Vapaus, May 14, 1921 |
Language | fi |
Subject | Finnish--Canadians--Newspapers |
Publisher | Vapaus Publishing Co |
Date | 1921-05-14 |
Type | text |
Format | application/pdf |
Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
Identifier | Vapaus210514 |
Description
Title | 1921-05-14-01 |
Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
OCR text |
»IfEfTAYMA!
ÖVÄEN VAPAUTUS TAPAH.
jUiEN ITSENSÄ KAUTTA!
VAIN J&EJESTYNEEN£ VOI
TYOVMNLUOKKA VOITTAA!
••n ••
iä-ariepii
tesä
uinaolleen 3ak.d««en Lertomt».
istayana ja ikäänknin voiton var-la
nousi aamuaurinko Idän har-sta
usvista. Uusi päivä syntyi
eästä ja verisestä yöstä. Mlavan
kikkailla kaduilla oli vielä häna-
; punaisten soturien kokoontuös-jaupungin
torille. Keskellä toria
kirkko ja sen vaiheilla aaltoili a-ettujen
bolsheviikkien joukko,
laliput, joita koristi viisisäteinen
;i, lepattivat hfljaa aamutuulessa,
assa kaikui venäläisiä komento^
3ja; toisinaan taas eroitti Saksan-
PuölankieTisiä huutoja ja mää-
:iä. • . ' • ^ ' '
läraä olivat puna-armeijan • etu-kkoja,
jotka olivat vastustamattor
!ä voimaTla syöksyneet Puolan a-,
;Ile ja jatkoivat uhkarohkeata
:tokulk*uaan halki vihollismaan.
lolsheviikkien päävoimat olivat 5
päässäJVarsovasta, jonka lähetty
1 -tapahtui ratkaiseva taistelu,
dän sotiliikkeellämme oli siis tois
öinen merkitys, mutta siitä tuli
ä jännittävä,
'ian istuin viiden kasakan satulas-
Meidän pieni tiedusteluosastom-eteni
täyttä laukkaa rautatielle
tvaa lentokuja myöden. Aseman
ana Soldauhun vievän^ maantien
issa kohtsimme viimeiset punaiset
vartijat. He jäivät pian taaksem
meidän jatkaessa ratsastustamme
ppaasti tähystellen. Puha-armei-seurasi
2—3 ^km. päässä jälkiäm-
. Tulimme yhä lähemmäs vanhaa
isan rajaa, joka nykyään erottaa
ngeressi-Puolan Poramerista.
Ratsastimme yhä varovammin,
itsi mauseripistoolia ja.käsiponime
olin asestettu pienellä englahtilai-la
konekiväärillä, jonka nauhaan
htui 55 patruunaa. Kykenin sillä
vittaessa ampumaan vapaalta kä-tä,
jopa suorastaan hevosen seläs-
Etäältä häämötti jo vanhan säksa-s-
venäläisen rajan punarvalkoinen
irkkipuomi. Tarkistimme aseem-
!. Hiljaisuus tuntui hiukan kam-ittavalta.
Se hermostutti meitä e-mmän
kuin pahin kuulasade. Vihin,
kun olimme tuskin 400 mtr.
ässä rajasta, kaikui korvissamme
ttu pang-ssh Viheltäen halisi
kuula ilmaa yläpuoiellamme.
mä tuntui meistä vapauttavaltJä ja
! uskalsimme jälleen hengittää,
ukaustakaan ampumatta jä -hurra
1 karuutimme täyttä vauhtia ra-le.
Näimme muutamain puolalais-
1 ratsumiesten pakenevan kaukana
letettyään vielä joitakin kuulia vas
imnie pitemmän välimatkan, pääs-
Sangen kevytmielisin ajatuksin ja
hein, joihin sekottui sekä kirouk-että
riemua, revimme pfublalai-
1 variksen tai mikä valkea kotka
n nyt lieneekään — alas tullihuo-enfeatolta.
Hevosemme tallasivat
1 murheelliset jäännökset kadun
«an. Saksalaiset talonpojat toi-t
meille maitoa ja leipää tervehti-meitä
vapauttajina. Hetken kullit
1 kiisimme täyttä laukkaa Soldaun
tä pitkin. ^ : . r , .
Mlrskypuskan tavoin matkasim-sautioittenkylien
halki. Ivan,
on Orenburgilainen kasakka etu-n^
sä. Hän oli keihääseengä kiin-
«nyt punaisen vaatteen, joka -so^
'sti välkkyi auringossa. Itse en ö-mikään
ilmiö, mitä ratsastiistai-
'n tulee, joten minun oli pysytel-
•a Ivanm, tuon siivitetyn paholai-
Vseläpuolella. Mutta jälkeen on
•oä^^aän tahtonut jättäytyä. Van.
mmat kasakat seurasivat kohtuulli
1 välimatkan päässä nieistä; Sol-
°n vesitorni sukelsi jo esiin tai-
"^^^''alta. kun äkkiä saimme nä-
"imme muutamia puolalaisia 7ota-
^>a. Vä,i^,jj^^^j.^^...^^. 100
r.jot,n me eroitimme selvästi hei-
J^ehsnurkkaiset hattunsa puitten
^•Samassa kajahti myös etu-
^ - t o : cKtotanS; joka jäi
; ^ v a t n e Puolalainen katsoi
^toa^i laakaista kiväärinsä ja ka-reunasta
räis-
; ^nn,n kiväärituli. Suun-
-Jutomen toisensa jälkeen tuU-tSr";:'^"*^^
l'k«»>evose.
" ^ • ^ tottunut ammuntaan. Ra-visteli
vain hiukan suutuksissaan pää
tään, kun kuulat kovin tiheästi viuhui
vat sen'ylitse tai kun minä vanhasta
tottumuksesta, tein pienen heilhduk-sen
satulassa jokaisen ammuksen jäi
keen.,' En tiedä sitte, oliko ratsuni
suuttunut cö^yhkeisiih puolalaisim,
jatka niin ^asomattomasti käsittelivät
kivääreitään,. että peidän henkemme
oD vähän niuikuin vaarassa,
vai oGk» se kentiea j:tt!iriistunut minuun,
kun osoitin noille röyhkeille
ihmisille nim sxLOita kohteliaisuutta,
että fa.Tife»>n»ttte tein kumarrulcsia
heidän puoleensa. Pöm kuului sekä
TOsmmaHaL että oikealla kiväärien
tuttua rätinää: pnna-armeija oli ryh
tynyt hy^:$ämään. Aivan takanam
me tuli eräs tyldstöpatteri täyttä
vaohtiai» pysähtyi pienelle kukkulalle
ja alkoi — yaflcka oli aivan vihollisen
sibnien edessä ja suojatta — am
munnan. Minua alkoi kaikessa hiljaisuudessa
juiuuttaa moinen varomattomuus.
Puolalaiset tekivät ver-rattaui
heikkoa vastarintaa ja kun
patteri oli lähettänyt muutamia hy-vintädättyjä
^ laukauksia . kaupungin
torille, katsoivat puolalaisiet parhaak
si luopua koko hyökkäyksestä. Rauta
tieasemalta alkoi nousta savupilviä
ja sieltä syöksyvä tulikieleke ilmoitti
pian, että Soldaun asema oli toisen
kerran joutunut sodan uhriksi.
Meidän joukkomme lähestyivät nyt
kaupunkia talkilta tahoilta. Me kuu
si miestä ratsastimme kuin leimaus
rautatieasemalle johtavaa katua. Siel
läoli juuri eräs puolalaisten kuorma
autoista lähdössä^- pakenevia sotilaita
täynnä. Ajoimme, sitä takaa Lauten-burgiin
päin. Täyttä neliä. Mäuseri
pistoolini laukesi kerran toisensa jäi
keen. Puolalaiset vastasivat konekivääritulella.
[Koetin pysähdyttää
ratsuni etsiäkseni suojaa. Samassa
näin Ivanin horjuvan. Punalippui-neen
keihäs putosi hänen kädestään.
Tempasin, suitsista kaikin voimin*:ja
hyppäsin satulasta. Ivan-ystäväni
makasi kadulla pölyisenä ja
verissään. Hänen hevosensa nuuski
herransa kalpeita kasvoja. Toveri
ni kädestä oli jälellä vain muodoton
möhkäle. Aloin tunnustella hänen
sydäntään, mutta silloin, osui katseeni
hänen lasisilmiinsä.'Ymmärsin, et
tä hän oli kuollut. Karvalakki oli
vierähtänyt hänen korkealle otsalleen.
Kohiott^essani sen reunaa näin
kuolettavan luodin jäljen. Aivan
punaisen tähtikokordin alapuolella jo
ta koristi rauhanmerkki, vasara ja
sirppi, oli. kuula tunkeutunut otsaan.
Haava oli vähäinen ja veretön, hiu-
Ifan sinertävän-värinen, mutta sellainen
juuri on kuoleman merkki. Hänen
päänsä painui raskaana taaksepäin,
kun hellitin otteeni. Verkalleen
otin nahkalakin punaisine neu-vostotähtineen
päästäni. Hänen
murteellinen saksankielensä kaikui
vieläkin korvissani. Kuinka monta
seikkailua olimmekaan yhdessä kokeneet.
Hän kaatui aatteensa puolesta,
eikä," kuten niin monet miljoonat
mailmansodassa, kapitalistien voitönr
pyyteitten uhrina. :
Siiläyälm saapuivat muutkin PÖIT
kalle. Ivan kärittiin punaiseen lippuunsa,
joka hän;en., verestään oli tul
lut vielä punaisemmaksi, ja kannettiin
lähimpään talonpoikaistaloon.-—
Oli jo hämärä palatessamme Soldauhun.
Palasimme hitaasti ja raskaissa
aatoksissa. Kuinka monta uskollista
ystävää olimmekaan kadottaneet
samalla jtavöin. Kaikki he kaa-tulvat
taistelussa työyäenluokaii
puolesta. Kenen lienee vuoro seurata
heidän esimerkkiään. ; Kaikki, o-lemme
valmiit. : Ja me toivpnjme,e^
tä koko työväenluokka olisi valmis.
Soidaussa pdlotti meitä iloinen yll
ä ^ . Karauttaessamme taistelun
aikana kaupungin halki, emme; nähneet
ainoatakaan ihmistä. Nyt oli
kaupunld kansaa ta.y^nä. Iloisia ja
kauniita ihm^kaBVOja^, Ikkunat |uhT
lavalaistuksessa^ ; liput - tangoissa.
Kaduilla vilisi ihmisiä, melu ja ilohuudot
tervehtivät tuloamme. Voileipiä,
savukkeita, suklaata, y. mv oli
runsaasiti saatavissa ja vaivoin onnis
tui meidän estää väestön lastaamasta
meitä näillä rakkaudenlahjoilla y-lenmäärin.;
Huippunsa saavutti kan
san Ihastus, kun kuulivat, että panä-armeijassa
oli monta saksalaista. E-räs
ijäkäs vaimo siveli tomuisille kas
voilleni valahtanutta tukkaani ja olisi
kaikin mokomin tahtonut suudella
minua, jos vain olisi kehdannut. Poikaset
kilpäiiivat kunniasta; saada pidellä
ratsuanL Milloinkaan emme oi
leet nähneet imoista innostusta tai te
vanneet him haltioituneita ihmisiä.
Myöhemmin yöhön asti jatkui hälinä
ja riemu kaduilla. Siitä ei yksinkertaisesti
tahtonut tulla loppua. Jokainen
tahtoi majottaa luokseen aina-
VUjayero. /
Moskova — MaiartvUjelyskomisa-riaatin
asettama erityiiieh komitea,
jonka puheenjohtajana on Teodoro-yitsh,
on alkanut toimintansa luon-toisverotuksen
järjestanjfeeksi. On
hyväksytty seuraavat periaatteet:
Tasavalta jaetan veron korjuuta var
ten kaikkiin veronalaisiin tuotteisiin
nähden ylituotantoa antaviin piir.,
omilla tuotteillaan toimeentuleviin
piireihin ja tuottiamattömiin piireihin.
Veron suuruus määritellään
huomioon ottamalla talouksien omasta
kulutuksesta ylijäänyt määrä, laskemalla
se kylvettyjen desjatiinojen
luvun mukaan. Verotuksen kohoaminen
astettain arviodaan erilaisissa
talouspiireissä yksityisten talouksien
mukaan. Veromäärän kohottamisessa
ja alentamisessa otetaan huomioon,
millainen on kulloinkin ollut
vuoden tulo. Uutisviljelyksiin nähden
alennetaan veromäärä 50 prosen
tilla.
Elintarpeiden hinnat laskeneet ja
tuonti Pietariin: suuresti lisääntynyt.
Tallinna — Eilen Venäjältä Tallinnaan
saapuneet henkilöt kertovat,
että Pietrissa on kauppa huomattavasti
elpynyt ja katuelämä vilkastunut.
Elintarpeiden hinnat ovat kovasti
laskeneet, ja elintarpeiden tuon
ti kaupunkiin on suuresti lisääntynyt/
• • •:. - ' •
Wrangelilaisista tullut kommunisteja
Toista sataa Wrangelin armeijan
upseeria, virkamiestä ja pappia on
palatessiaan Venäjälle kääntynyt i l moituksella.
Venäjän väestön puoleen
pyytäen anteeksi "erehdystään ja i l moittaen
olevansa tyytyväisiä,' pttä
ovat päässeet kenraalien sorron alta^
Pohjois-Venäjän talous.
A. Shilinski julkaisee Moskovassa
teoksen «Europan Venäjän äärimmäi
nen Pohjola», joka käsittelee varsinkin
Venäjän pohjoisinten seutujen ta
loudellista kehitystä ja valtion talous
politiikan tehtäviä pohjoisessa.
Meriinieltet jhyökän-neet
valtion räken-itukseeit
Baltimore—; Yli kolmesataa lakosr
sa olevaa merimiestä ja heidän synji
patiseeraajaanra : hyökkäis^^ halli-tuksäii
oi^istmaa tulIlfiuDi^eai ovea
vastaan tarkoituksena saada käsiinsä
neekeri rikkureitaii jotka olivat pii-loutuneei
aaopttunn: raikranoliseen.
Useanipia ril^reitai tuQ pahanpäiväisesti
kplliiäiksi ennenkun poliisit
ehtivät pajiiall6 jai itämällä esiin re
volverinsa^, saivat kiihottuneet merimiehet
lopulta^ Etajaantnraaan.
Tom Mmeyn juttu ^•
sittelp aluseksi
Mooney pitaa katirautojaan ttunaiaii'
. . osetuluena.
YLI 8500 TYÖL»ISIÄ LOPETTI-VAT
TYÖT NELJÄLLÄ TEH.
TAALLA.
Gompers ei halua luopua
leipäpaikastaan
Cindnnati — Joku aika sitten ju-laistiin
sanomalehdissä tiedonafitoja,
joitten mukaan Gompersin ilmötet-tiin
aikovan ensimäisessä AFLm kon
ventionissa kieltäytyvän enään ottamasta
vastaan presidentin tointa.
Täällä pidetyn AFLm toimeenpanevan
kokouksen aikana on Gompers
persoonallisesti kieltänyt kaikki huhut
presidentin töitiiesta eroamisesi
taan. — Eipä tiiltenkään Sämi niin
vain luovu: lihavasta'leipäpaikastaan^
eikä Vaikutusvaltaisieste johtoasemaa
taan, mikä antaa häideile tilaisuuden
palvella kapitalistiluä^aa ja pettää
työväkeä. :'/:'[''.•-/'•
' 'o' •
Italian valkokaartia toi-messaan
Rooma Seitsemän henkilöä tapettiin
ja yksitoista; tuli haavoitetuksi
kansallisten valkokaartilaisten ja
sosialistien välisessä^ ikahakassa, joka
tapahtui Castelvetrantossa lähellä
lä Paleremo Shilyäsununtaina.- Mellakka
tapahtui poliittisen kokouJuen
yhteydessä.
kin pari saksalaista. Olivat pelkästä
hyväntahtoisuudesta repiä minut
kappaleiksi. Viimein otti eräs vanhemmanpuoleinen
herrasmies rouvan
sa ja tyttärensä kanssa vastatakseen
minusta. Kuljimme heidän asuntoonsa.
Sain tilaisuuden peseytyä ja
vaihtaa vaatteite. Kielt^dyttyäni 0-
lalliseste juttelimme vielä hetken .1-
kaa. Lopen vässrneenä oli,minun sitte
pantava levolle- Mutta puolinukuk-sissaiui
kuulin vielä kadulla huudettavan:
|
Tags
Comments
Post a Comment for 1921-05-14-01