Vapaus, July 14, 1925

              fcyy Sadborysaa, Ont, j o k a tiistai, torstai j a lacsstaL
T o i m i t t a j a t :
S. G. N E I L . AEVO V A A R A.
V A P A U S (Liberty)
Tbe only organ of Finnish V/orkers i n Canada. Pub-
Ushed f n Sudbury, O n t , every Tuesday, Thursday and
Estorday.
Eegistered at the Post Office Department, Ottaw3,
es second C I O E S roatter.
General advertising rates 75c per coL incb. Mi-nimaro
charge for single insertion 75c. The Vapat«
Is the best advertising medium among the Fmnish
People in Canada. .
ILMOITUSHINNAT V A P A U D E S S A:
Naimailmotukset $1.00 kerta, $2.00 kaksi kertaa.
Avioliittoonmenoilmotukset 60c palstatuuma. .
Nimenrauutosilmotukset 50e kerta, $1.00 3 kertaa.
Syntymäilmotukset $1.00 kerta, $2.00 3 kertaa.
Avioeroilmotukset $2.00 kerta, $3.00 kaksi kertaa.
Kuol*maniImotakset $2.00 kerta, f50c lisämaksu
<iitosIauseelta tai muistovärssyltä.
Halutaantiedot j a osoteilmotukset 60c kerta, $1.00
{colmekeriaa.
Tilapäisilmottajien j a ilraotusakenttuunen on, vaa­dittaessa,
lähetettävä ilmotushinta etukäteen.
i'i ~~~~
f Li
T I L A U S H I N N A T :
Canadaan yksi vk, $4.00, puoli vk- $2.25, kolme kk.
(J1.60 ja yksi kk. 76c.
Yhdysvalfoibin j a Suomeen, yksi "k. $6.60, puoli vk.
$3.00 ja kolme kk. $1.76.
Tilauksia, joita ei f«euraa raha, ei tu-Ma lähettämään.
paitfii asiamiesten joilla on takaukset
Tiiatain lehteen aijotut ilmoitukset pitää olla kont­torissa
lauantaina, torstain lehteen tiistaina j a lauantain
tehteen torstaina kello 3. -
Vapauden konttori j a toimitus: Liberty Bldg Lome
S t Puhelin 1038. Postiosote: Box 69, Sudbury, O n t
Joa ette milNin tahansa saa vastausta ensimaiseen
Mrjeeseenne, kirjoittakaa uudelleen ' liikkeenhoitaja.-!
nersocnaljisella nin.ellä.
J . V. KANÄ^STO. Liikkeenhoitaja.
Iftii .rf Hiilenkaivajain taistelu Albertassa
Työtaistelu hiilenkaivajain ja kaivosten omistajain
välillä Alberlassa ei ole vielä päättynyt, vaikka kapi­talistinen
sanomalehdistö on siitä melkein kokonaan
vaiennut. Alueella on käyty melkein yhtämittaista lak-kotaistelua
siitä saaldca, kun U.M.W. of A : n 18 piiriin
kuuluvat kaivostyöläiset lakkoutuivat palkanalennuBta
vastaan, huhtikuun ensimäinen päivä, 1924-' Kaivos-porhot
vaativat silloin päiväpalkalla työskentelevien
työläisten palkkojen alentamista $1.17 päivältä.
Tämä lakkotaistelu kesti useita kuukausia, ja päät­tyi
työläisten häviöön.
Mutta kaivosten omistajat eivät tyytyneet tähän-
&ään alennukseen, jonka työläiset olivat pakotetut kat­keran
taistelun jälkeen hyväksymään, vaan ryhtyivät
vaatimaan uutta palkkojen alennusta, ennen kun kai­k
i l l a alueen kaivoksilla edes ehdittiin töitä alkamaan.
Muutamilla kaivoksilla Crows Nest Passin alueella
eaivat työnantajat työläisten rintaman murrettua, lupaa­malla
heille riittävästi työtä öillä ehdolla, että miehet
hyväksyvät palkkojen alennuksen ja luopuvat järjes­töstään,
U.M.W. of A:8ta, sekä yhtyyät yhtiöiden uni-oihiä.
Heti palasivatkin kaikki tämän alueen hiilen-kaivajat
työhön yhtiöiden ehdoilla. Näin särkyi U . M .
W, of A. Crows Nest Passin alueella.
i l t>
Piirin toimeenpaneva komitea, joka Wm. Sh^rmanin
johdolla dli koko lakon ajan harjottanut mitä julkeinpa
työläisten pettämistä ja vasemmistolaisten uhion jäsen­ten
vainoamista, hyväksyi sitten viidentoista prosentin
palkkojen alennuksen, johon Red Deer-laakson hiilen-kaivajat
eivät -kuitenkaan suostuneet, vaan päättivät
jatkaa taistelua, joka on yhä käynnissä.
Kyllästyneenä ShermanSn koplan petturi^olitiik-kaan
pitivät viiden kämprkön työläisten edustajat äsken
Blairmoressa kokouksen, jossa -käsiteltiin kysymystä
alueeii kaivostyöläisten uudelleen järjestämi^stä. Täs­sä
kokouksessa päätettiin erota U.M.W. of Atsta ja
perustaa uusi järjestö, johon alueen kaivostyöläisiä
aiotaan ryhtyä järjestämään ja jolle nimeksi annet
tiin Canadan Kaivostyöläbien Unio. Viimeisten tie­tojen
mukaan, kuuluu tähän uuteen järjestöön noin tu
hannen, jäsentä.
Lakonalaisilla kaivoksilla olevat «maakuntapoliisi-en
» nimellä tunnetut hurtat ovat turhaan koettaneet,
xn. m. yhden työläisen haavottamisella, saada lakkoa
murrettua.
Edmontonin piirin hiilenkaivajat, jotka kuuluvat it­senäiseen
järjestöön, ovat myös olleet lakossa tämän
kuun ensimäisestä päivästä lähtien.
il.» 5t >
i l ^
Idän vallankumouksellisteii vai­noaminen
Lisääntyvä ankaruus,' jolla Intian poliittisia pako­laisia
kohdellaan Ranskan territorioissa Intiassa, joh­taa
uskomaan, että on tultu läheiseen poliittiseen yh­teistoimintaan
Englannin ja Ranskan välillä sen jäi
keen, kun vanhoilliset pääsivät valtaan Englannissa.
Useita tähän suuntaan viittaavia seikkoja on tullut
esille viime aikoina.
Huomattavin tämänlaatuisista on Manabendra Nath
Royn karkotus Ranskasta- Hän on brittiläisestä Inti­asta
kotoisin oleva maanpakolainen, tunnettu vallanku
mousmies, jonka kirjotukset ja järjestävä toiminta on
tuonut Intian' suuressa määrässä kosketuksiin ulkopuo
lisen mailman kanssa ja jonka ideologia on syvällisesti
vaikuttanut Intian vapausliikkeeseen, erittäinkin viiiäei-sen
neljän vuoden aikana, Manabendra Nath Hoy on
dctiivisesti ollut Intian kansallisessa ja vallankumouk-eellisessa
liikkeessä mukana neljätoistavuotiaasta asti.
Se meridtsee: kaksikymmentä vuotta hänen elämästään
on pyhitetty miljoonien kärsivien hyväksi. Ankarasti
Vainottuna toimintansa vuoisi Englannin hallituksen
taholta, dli hän useita kertoja vangittuna ja onnistut­tuaan
pelastumaan vainoojistaan v, 1915 vältti hän sil­loin
raskaan rangaistuksen. Tämän jälkeen hän jat-l:
oi toimintaansa kirjottamalla järjestämällä ja kohot­tamalla
yleistä mielipidettä Intian puolesta. Hän tuli
j^ropaan v. 1920 ja matkusteli täällä nupumattomasti
käyden melkein kaikissa maissa ja hänen elämiänsä
tuskastutettiin brittiläisen urkkijalaitoksen toimesta kai­kin
keinoin, joka nuuski hänen jälkiänsä Itämailta
Amertkaan, Amerikasta Europaan. S ^ a n hallitus,
brittiläisen mahdin taholta, sai määräyksen hänen van­gitsemisestaan
v. 1923, mutta Saksa ei ehtinyt sitä toi­meenpanna.
Nyt otti hän oleskelupaikakseen Sveitsin-
Mutta täältäkin oli lähdettävä. Hän tuli Ranskaan
heinäkuussa 1924, jälkeen Herriotin valtaantulon. Nyt
toivoi hän sieltä laajempaa toiminta-aluetta ja turvallis­ta
oleskelupaikkaa. Mutta täältäkin tuli lähtö- Hä­net
karkotettiin.
Sangen ruma piirre hänen karkotuksessaan on siinä,
että saatujen tietojen mukaan aiottiin hänet sitten, kun
hän oli vangittuna viety Intiaan, asettaa syytteeseen
Cawaporen salaliittoyrityksestä. Näin aiottiin toimia
suurella kiireellä, ennen kun yleistä protestia olisi eh­ditty
tehdä tai mitään toimia ystävien taholta hänen
hyväkseen. Vangitseminen tapahtui kadulla. Hän vaa­ti
12 tunnin lykkäystä järjestääkseen asiansa ja neuvo-tellakseen
lakimiehensä kanssa, mutta tämä röyhkeästi
evättiin. Hänen ei sallittu olla yhteydessä kenenkään
kanssa lähtönsä edellä ja hänet lähetettiin saattojouk-kue
miricanansa ensimäisellä junalla rajalle. Hänen
vaimonsa, joka vangittiin yhdessä hänen kanssaan, pi­dettiin
vangittuna hänen lähtöönsä asti, ilman että hän
sai nähdä häntä tai puhua hänen kanssaan. Hänelle
kerrottiin salapoliisien taholta, jotka häntä saattoivat,
että hänen miehensä lähetettiin Englantiin^ Tosiasiassa
.lähetettiin hänet Luxemburgiin, joka osottaa, että oli
valitu maa, josta hänen poisviemisensä Englannin sa­laiselle
poliisille olisi helppoa. Hänen pelastustaan
on pidettävä ihmeenä, mutta se kumminkin tapahtui-
Näin ahtaissa oloissa saavat Idän taistelevien kan­sojen
eturivin miehet suurta vapaustyötänsä tehdä.
Suomen noskelaisten politiikasta
kirjottaa Punanen Karjala seuraavaa:
Niin kuin jo aikasemmin lehdessämme kerroimme,
on kriisi iSuomen sosialidemokraattisessa puolueessa
käjrnyt varsin vakavaksi ja osottaa mainittu puolue sel­viä
romahdusmaisen rappeutumisen merkkejä.
Nykyään käydään mainitun puolueen sisällä kes­keistä
pyykinpesua, mistä puolueen rappeutuminen
johtuu ja mihin nykyinen puolueen alennustila johtaa.
Keskustalais-sosialidemokraatit, etunenässä viipurilai­nen
Aalto ja joitakin toisia^ ovat sekä kirjotuksissaan,
että puheissaan selvästi todistaneet, että työväen puolu­etta
kohtaan osottama kylmäkiskoisuus johtuu siitä, et­tä
puolue ei ole ollut työväenpiu)lue.
Oikeistolaiset puoluepomot, Tainio etupäässä, koet­tavat
taas todistaa jotain muuta. Valittavat «suurten
kysymysten puutetta» j.n-e-
Nyt kai ovat herrat löytäneet pelastuksen hädäs­sään,
ovat ainakin löytäneet «suuren kysymyksen».
Heidän päälehtensä «Suomen Sosialidemokraatti^ on
viime aikoina alkanut kirjottaa suurella itsevarmuudel­la
siihen sutmtaan, että sosialidemokraattien Suomessa
on valmistauduttava hallituspuolueeksi. Ensi puolue-koköuks^
sa aikovat herrat ajaa lävitse päätöksen, jo­ka
«antad sos.-dem- politiikalle uusia ja joustavanipia
ohjeita valtiovallan hyväksikäytössä», niin kuin heidän
lehtensä kirjottaa.
Tähän asti on tässä herraspuolueessa hallituskysy­myksestä
ollut sellainen päätös — tosin vastoin johta­jien
tahtoa — että sos.-dem. eivät saa mennä hallituk­seen
ilman puolueneuvoston lupaa ja sittenkin vain
hätätilanteessa. Nyt ovat koi «herrat huomanneet so­pivan
ajan tulleen muuttaa tätä päätöstä ja helppoa­han
se nyt onkin, kun miltei kaikki työläisjäsenet ovat
puolueesta eronneet.
Puolueen rappeutuneisuuden ja mädännäisyyden
paljastuminen näyttää panneen noskelaisherroille kii­rettä
perään hankkia ministerititteli ja hyviä virka­paikkoja
siltä varalta, kun heidän nykyiset leipäpaik-kansa
«työväenjohtajina» lakkaavat.
• Multa onko tämä hallituskysymys sitte se «suuri
kysymys», joiden puutetta Tainio valitteli syyksi puo­lueen
vieraantumiseen työväestä?
Se on kyllä suuri ja tärkeä kysymys Suomen sos.-
dem. puolueen johtajille siinä mielessä, kuin sen yllä
esitimme- Mutta jos Suomen sosialidemokraattiset po­mot
luulevat saavansa työväen uudelleen mukaansa
menemällä hallitukseen — niin eivät he kuitenkaan
ajattele, sillä niin tyhminä emme heitä sentään pidä
— niin siinä he tulevat erehtymään. Ja tämä heidän
«suuri kysymyksensä» tulee osottautumaan vaikutuksel­taan
aivan päinvastaiseksi.
Suomen työväenluokalla on, paitsi sen omia kalliita
kokemuksia demokraattisia harhoja kohtaan, myös näh-tävänään
n.s. «työväenhallitusten» esimerkit Englannis­sa,
Ruotsissa, Tanskassa y. m:alla. Ja nämä esimerkit
ovat sellaiset, että Suomen työväki tulee pitämään ko­toistenkin
noskien «työväenhallitusta» ei omanaan,
vaan porvariston tukena, uutena pönldcänä kapitalisti­selle
järjestelmälle Suomessa. Ja näinhän juttu itse­asiassa
tulee olemaankin.
Noskelaisherrojen Tainion ja kxmipp. «suuri ky­symys
» tulee muodostumaan suureksi kysymysmerkiksi
sille kohdalle, mistä Suemen sos.-dem. puolue on ole­mattomiin
kadonnut Suomen poliittisessa elämässä.
_ Väkijaomakysymystä on kai kä-dtelty
j o useampia eri kertoja sa­nomalehdissä
ja järjestöjen koko-uksissa,
mutta minun mielestäni on
kysymys senlaontoinen, ettei se
vanhennu ennenkuin suuret työ­läisjoukot
ovat täydellisesti tulleet
käsittämään alkohoolin turmiolli­suuden.
Työväestön keskuudessa on yleen­sä
sellainen käsitys, ettei se mi­tään
haittaa, jos ottaakin ryypyn
silloin tällöin, kun vaan välttää jou­tumasta
mihinkään yleiseen paik­kaan,
tai jos joutuukin niin koet­taa
esiintyä kuten selvätkin miehet
Mutta tuo on heikko puolustus vä-parhaidn
kunnostautunut Nuvosto-
Löytyy paljo työväenjärjestöjen
eturiveissä olevia miehiä, jotka o-yat
vajonneet hyvin syvälle väki-juomain
orjuuteen, puhumattakaan
vähemmän luokkatietoisista työläi­sistä.
Allekirjottaneen mielestä p i -
täisi ainakin työväen joukkoliikkeen
luottamustoimiin asetettavilta hen­kilöiltä
vaatia ehdotonta raittiutta.
Ellei siten tehdä, joudutaan hyvin
helposti ristiriitaiseen asemaan ko­ko
väkijuomakysymykseen nähden.
Oletetaanpa nyt esim., että jonkun
osaston puheenjohtaja on tuollainen
kohtuuden juoppo, mutta kummin­kin
se olisi kaikkien tiedossa. Jos
sitten osaston jäseniä joku esiintyi­si
juovuksissa kokous- tai huviti­laisuudessa,
puhuisi ehkä vähän voi­makkaammin
kuin tavallisesti, ja
tuo kohtuuden juoppo puheenjohta­j
a menisi häntä siitä muistutta­maan,
niin minkälaisen vastauksen
hän saisi? Luonnollisesti hänelle
sanottaisiin: "Älä sinä puhu mi­tään,
juothan itsekin,"
Olen kuullut monen puolustavan
itseään sillä, ettei hän, tee minkään­laisia
häiriöitä, vaikka onkin päih­tyneenä.
Olkoon ettei hän teekään,
mutta iumminkin.hän kadottaa sillä
vaikutusvaltansa toisiin tovereihin
nähden. Ottakaamme asian valai­semiseksi
joku esimerkki. Jos juo-
•vuksissa olevaa, sikamaisesti esiin­tyvää
henkilöä menee huonosta e-siintymisestä
muistuttamaan ehdot­tomasti
raitis henkilö, niin tuo juo­punutkin
ikäänkuin häpeää omaa
kehnoa menettelyään j*a rauhottuu,
toisin sanoen! jtfopunutkin kunni­oittaa
raitista miestä, vaikka onkin
itse vaipunut alkohoolin orjuuteen.
Mutta kohtuuden juoppoa pitää hän
vertaisenaan. Se onkin aivan luon­nollista.
Mitenkä voikaan siis hen­kilö,
joka ei voi itseäänkäan halli­ta,
vaatia toisilta kieltäsrtymistä.
Mutta jos k^kki osastojen toimi­henkilöt
olisivat raittiita, niin voi­sivat
he silloin vaikuttaa paljo jouk­koihin,
ja kun osastojen jäsenistöstä
saataisiin suurin osa kasvatetuksi
ymmärtämään väkijuomian turmiol­lisuuden,
niin toisiin nähden voitai­siin
toteuttaa järjestökuria,-
Valitettavasti me miespuoliset o-lemme
paljoa jälessä naistovereis-tamme,
sillä harvoin sentään näh­dään
naisten esiintyvän juovuksis­sa.
Mutta koska miesten ja nais­ten
täytyy kulkea käsi kädessä työ­väen
luokkataisteluliikkecssä, niin
toivoisin, että naiset rupeaisivat
kiinnittämään enempi huomiota vä-kijuomakysymyksen
ratkaisuun, M i ­nna
käsitykseni mukaan voivat nai­set
tehdä paljo miesten j a etenkin
nuorison valistamiseksi tässä, kysy­myksessä.
Oletetaanpa nyt että i t -
seknssakin osastossa olisivat naiset
niin yksimielisiä, että tekisivät sel­laisen
jonkkopäätöksen, jotta yksi­kään
nainen ei lähde sellaisen mie­hen
seuraan, joka esiintjry päihty­neenä.
Jos nyt kuitenkin jonkun
tytön seuratoveri esiintyisi juovuk­sissa,
niin olisi hänelle annettava
siitä asiallinen muistutus, vaan jos
juopottelu uusiutuisi, niin silloin
julkaistaisiin hänen nimensä osas­ton
kokouksessa, ja erotettaisiin
pois naisseurasta määräajaksL Jos­takin
neitosesta voisi ehkä tuntua
pahalta mennä sulhastaan häpäise­mään,
kun se muuten on niin sii­vo
poika j,n.e., mutta tyttöjen on
muistettava, että he melkein poik­keuksetta
tulevat kerran kaikki per­heen
äidiksi. Silloin on tuota ky­symystä
paljo vaikeampi ratkaista.
Kuinka moni perheen äiti saakaan
alkohoolin takia kärsiä mitä moni­naisimpia
vastoinkäymisiä, puhu­mattakaan
sen aiheuttamista vauri­oista
suurelle joukkoliikkeelle.
Allekirjottaneen mielestä on juop-pouskysymys
sellainen, että siihen
on käytävä käsiksi oikein tarmolla.
Olevat olot kehittyvät siksi nopeas­sa
tahdissa, että työläisten on r u ­vettava
tekemään puhdistustyötä o-missa
osastoissaan. Ei sovi jäädä
enää laakereilleen lepäämään osas­toissa
häiriöitä synnyttäväin seik-kain
suhteen. Tämän kirjottajalla
on muistissaan monta alkohoolin a i ­heuttamaa
surkeaa seikkaa Suomen
luokkasodan aikana, mutta koska
niiden käsitteleminen ei kuulu tä­män
kirjotuksen yhteyteen, niin en
kajoa niihin sen pitemmältä. Har­tain
toivoni on, että osastojemme
jäsenistön suhtautuminen väkijuo­makysymykseen
otettaisiin oikein
perinpohjaisen käsittelyn alaiseksi
puolueemme ja sen alasten järjes-töyksikköj^
n edustajakokouksissa
sekä sanomalehdissämme. Sillä lä­hemmin
tarkasteltuamme väkijuo-main
vaikutusta työväen joukkoliik­keeseen,
huomaamme sen vieroitta­van
pois suuret työläisjoukot työ­väen
luokkataistelurintamalta. On
myös todistettavissa, että moni i n ­nokas
työväenliikkeen toimihenkilö
on kääntänyt selkänsä koko työvä­enliikkeelle,
jouduttuaan syystä tai
toisesta kuningas alkohoolin orjak­si.
Siispä työläistoverit, älkää uh­ratko
enää rahojanne salaviinureil-le,
vaan tilatkaa itsellenne ennen­kaikkea
työväen sanomalehti, luke­kaa
sitä, j a liittykää työläisten val­lankumoukselliseen
rintamaan.
S. Juutinen.
E t i m e r k i k s i ^elpaAvaa. — Tässä
muutama aika sitten kirjotin mitä
hyötyä on jos lapsille voidaan an­taa
kasvatusta meikäläisen maail­mankatsomuksen
omaamiseksi ja
miten vanhemmat voivat omassa
lapsijoukossaan tehdä kasvatustyö­tä
sen asian eteen, minkä hekin
omaavat. Muutama viikko sitten
tapiahtui hyvin valaiseva kohtaus
yhdessä täkäläisessä katoolilaisefesa
koalassa erään italialaisen pojan
kanssa. Lapsille oli annetta eri
maiden lippuja j a käsketty niitä pii­rustamaan.
Lippujen joukossa ei
kuitenkaan ollut Neuvosto-Venäjän
pimaista lippaa. Pojalle oli isä
opettanut miten Venäjällä huoleh­ditaan
lapsista, j a että se on ainoa
maa, jonka lippaa lapsien kannat­taa
kunnioittaa, sillä Venäjä nyky­ään
on ^ o a maa, joka huolehtii
tasapuolisesti kaikkien lapsien kas­vatuksesta,
ja siksi poika päätti
myös piirustaa Venäjän lipun, vaik­ka
ei sitä joukossa ollutkaan, sillä
olihan opettaja käskenyt piirastaa
vain eri maiden lippoja, Tnäärää-mättä
rbitään erityistä maata. L i ­pun
tallessa valmiiksi tuli pojan
lippa tarkastuksen alaiseksi niinkuin
toistenkin. Tarkastuksessa kävikin
ilmi, että pojan ei olisi pitänyt pii­rustaa
punaista neuvostolippua. Se
oli kauhistus pyhälle sisarelle (opet­tajat
ovat näissä kouluissa "nun­n
i a " ) , j a siksi poika saikin ensin
hyvät nuhteet, sekä erotettiin kou­lusta
j a ainoastaan siitä, että oli
uskaltanut piirustaa Neuvosto-Ve­näjän
punaisen lipun. Tällä tavoin
ilman mitään syytä erotettiin poika,
joka puolestaan teki heti selkoa lap­sille
mitä on Venäjällä lapsilla ja
mitenkä se pitäisi meilläkin olla.
Jos tällaisessa tapauksessa lapset
olisivat olleet suurelta osalta lasten­osaston
jäseniä, niin he Vilisivät voi­neet
ensinnäkin tällaisen laittoman
koulusta erottamisen estää, j a toi­seksi
olisivat he suuremmassa mit­takaavassa
voineet esittää minkälai­nen
koulusysteemi on näissä pyhäin
sisarien koulussa, sekä samalla sel­vittää
millainen koulun pitäisi olla.
Ottakaa jokainen ja selostakaa lap­sillenne
kykynne makaan ja koet­takaa
järjestää lastenosastojen toi­minta
niin vilkkaaksi kuin suinkin
on mahdollista. Silloin ne vastaa­vat
tarkotustaan.
P u h u j i a taa» • Ifäynyt paikkakun­nalla
kaksikin. McDonald kulki
Nova Scotian lakkolaisten asialla se­lostaen
tilannetta mikä nykyään on
lakkoalueella sekä samalla • mitkä
olivat syyt lakkoon menoon. Vii­meisessä
puhetilaisuudessa, joka p i ­dettiin
Labor Temppelillä, oli vä­hän
kuulijoita, suomalaisiakin ollen
ainoastaan muutama, jonka voi l u ­kea
heille häpeäksi, että eivät saa-
-vu tällaisiin tilaisuuksiin. Tilai­suudessa
koottiin kolehti joka tuot­t
i ^44.52.
Toisena puhujana on ollut pape-rimyllytyöläisten
järjestäjä Roberts,
pitäen onnistuneita" puhetilaisuuksia.
Hän oli käynyt kahdesti Venäjällä
j a samalla tutustunut tarkalleen eu-ropalaiseen
t y ö v ä e n liikkeeseen.
Kumpikin puhuja otti osaa täällä
myös muiden ammattiunioiden ko­kouksiin,
selostaen työväen nykyistä
tilannetta.
Kirjeitä Vapauden Port, Arthurin
kirjakaupassa seuraaville henkilöil­l
e : Jallu Antti, sisäänkirj otettu
Suomesta — Nestor Pitkänen —
Antti Berkkiö — John Jääskeläinen
— Matti Kaiponen — A, Pääkkö­n
e n — Suoma Vainio — Yrjö Sep­pänen
—- Hilma Järvi — Jalmar
Hiitola — Juho Heinonen — Ivar
Lehtonen — Alex Toivainen —
Heikki Kaivonen — Otto Peltokor­pi
— Vilho Ranta — Eino Vaara-naa
— Joonas Kohonen — Urho
Peltari — Arthur Hill. Kaikkia,
joiden nimet ovat julaistu pyyde­tään
lähettämään osotteensa, ^
muutamat kirjeet ovat jo olleet ci.
demmän ajan.
laituri j a varastohuone palanut
•Fort Williamin puolella. Vabisio
kaikkiaan " arvioidaan noin. puoleksi
miljoonaksi. Tulipalo alkoi t. k. 7
päivänä kello puoli kolmen jälkeen.
Paikalle hälyytettiin heti palokanta,
joka noin tunnin kuluttua sai tu­len
valtansa aUe, Vahinkon EQU.
mutta lisäävät tavaravarastot, jot-ka
olivat varastohuoneissa sisällä
j a pilaantuivat Tulen irtipääsyn
aikana oli vain yksi mies sisällä
työssä. Kaikki palanut omaisBus
oli vakuutettu.
K a l l e Ollikainen on ollut oikeu­dessa
syytettynä naisen puvun va­rastamisesta
Campbei-veljesten
kaupasta, ja samaten myös naisen
puvun varastamisesta Annie J . Da-
•wesin kaupasta. Hän on huomattu
syylliseksi j a tr.rmitto viikoksi van­keuteen
j a maksamaan $100.00 sak­koa
sekä kulut tai varojen puut­teessa
3 kuukaudeksi vankeuteen.
J .
SaiibSte. Marien uutisia
Referaatti 'Finnish Organization
of Canada, Local No. 5:nnen koko­uksesta
heihäkuun ö päivältä. Sa-nomalehtiasiamiehet
tehneet liikettä
kesäkuun ajalla seuraavasti: Nick
Harju $20.40, Hanna Heinonen
$17.65 ja Väinö Lehti $30.55.
Avajaisjuhlatoimikunta esitti ra­porttinsa
toiminnastaan uuden haa­lin
avajaisjuhlien järjestämisessä.
Raportti hyväksyttiin. ,
H a a l i n avajaicjuhlat ovat siis nyt
jo, ovella j a sen huomaa, että "im­meiset"
ovat siitä täydellä tajulla,
koska valmistushommat j a harjotuk-.
set yhä vain taajenevat ja uudelta
haalilta kuuluu milloin mitäkin ään­tä
j a meteliä, kun eri seurat har-j
ottelevat. Siellä on lauluseura,
voimisteluseura, näyttelijät sekä on
hiljattain alkanut kuulua orkeste­rin
ääntäkin, joten ohjelma mitä
tullaan esittämään, ei ole mitään
puipulia, vaan parasta mitä paikka­kunnallamme
voi . saada, j ja jokai­nen
tietää, että sitä saa hyvääkin
kun oikein yrittää.
Torstai-illasta voi mainita, että
juhlapuhujaksi tulee Alfred Hauta­mäki
j a ilmotetun ohjelman lisäksi
ovati ukrainalaiset toverit ilmotta-neet
olevansa halukkaita avusta­maan
ohjelmaamme palalaikan, k i -
tarln j a maiidoliinin soitolla sekä
lisäksi 28-henkinen soittokunta.
Tanssi-iltamat perjantaina ovat
myös ensiluokkaiset, sillä soitosta
huolehtii italialainen orkerteri, joka
myös soittaa sen ensimäisen dolla­rin
valssin. Jokainen saa mennä
sen dollarin valssin, ken haluaa. Se
on vapaaehtoinen. Jälkeen puolen
yön huolehtivat soitosta hanurin-soittajat.
Lauantai-illan näytelmää "Juoni"
on harjoteltu aika lailla, joten sen
pitäisi mennä luyös moitteettomasti.
Aina N€(wberryä, Soo, Mich.,
Bruce Minea, Wabosia ja Port Art­huria
myöten on ilmotettu, että
saapuvat avajaisjuhliimme, joten jo­kainen
ken haluaa olla toisten mat­kassa
saapukoon uuden haalin ava­jaisjuhliin
t k. 16, 17 ja 18 päi­vä.
— S. P.
— Rautainen kuri on bolshevisoitumisen tärkeim­piä
edellytyksiä. Ei voi olla voittoisaa proletaarista
diktatuuria ilman puolueen rautaisia kuria, joka luo­daan
vuosien ja vuosikymmenien työllä. Ei ole kysy­mys
kaavamaisesta fraasien toistamisesta, vaan kurin
ymmärtämisestä todellisuudessa. Alun alkaen on tap­pio
tiedossa, ellei ymmärretä kurin merkitystä, joka
perustuu aatteelliseen ja toiminnan yhtenäisyyteen.
• Bolshevisoiminen on kyky sovelluttaa leninismin
yleisiä periaatteita kimkin maan olevaan t i l a n t e ^ ^.
Kyky vetää' «oikeasta renkaasta», jota koko «ketju»
seuraa mukana.
Workerissa kirjottaa J . S. Wal­lace:
• .
Nova Scotian viimeisessä parla­mentissa
oli ainoastaan kolme kon­servatiivista
edustajaa.- Seuraavan­sa
tulee edustussuhde olemaan a i ­van
päinvastainen, sillä sinne tuli
valituksi ainoastaan koline liberaa­lia.
Vaalitaistelun aikana ei tuotu
esiin minkäänlaisia suurempia seik­koja,
jotka olisivat edellyttäneet
moista perinpohjaista muutosta.
Siksipä vaalien tuloksia voidaankin
pitää elävänä todistuskappaleena sii­tä,
kuinka epävaftnaa on kapitalis­tien
määräysvalta työläisten psyko­logiaan.
Työläisiä ei enään voida
paimentamallakaan pitää kummas­sakaan
j^orvarispuolueessa. Suuri
osa heistä ei äänestä kampaakaan
porvarispuoluetta, vaan heidän ää­nensä
on itse asiassa sokeaa kapi­naa
kaikkia vallassa olevia halli­tuksia
vastaan.
Mutta mitenkä on selitettävissä se
seikka, että kaikki viimeisessä par­lamentissa
olleet työläisedustajat
kärsivät vaaleissa musertavan tap­pion,
lukuunottamatta yhtä, joka
t u l i valituksi konservatiivien listalla.
Mitenkä on ymmärrettävissä se, et­tä
kaikissa niissä paikoissa^ joissa
työläisten ehdokkaat saivat tuhansia
ääniä vuoden 1920 vaaleissa, saivat
he tänä vuonna ainoastaan joitakin
satoja ääniä, sekä menettivät t a -
kausrahansa kaikissa maissa va:Ji-pii^
eissä, paitsi niissä, joissa kai­vostyöläiset
äänestivät, kutea itäi­sessä
Cape Bretonissa. Vieläpä siel­läkin
saivat työläisten ehdokkaat
ääniä ainoastaan puolet lakossa ole-vain
miesten lukumäärästä.
'Kannattaapa todellakin syventyä!
tutkimaan, minkätähden Nova , Sco- {
tian työläiset vuoronperään iskevät
jompaa kumpaa kapitalistipuoluet-ta,
samalla kertaa kieltäytyen an­tamasta
kannatusta omalle puolueel­leen.
Tyovaenednstajien «elkaranRal-
, tomuut
Vuonna 1920 valittujen työläis-edustajain
kontolle lankeaa nykyi­sestä
tilanteesta vastuunalaisuus
suuressa mittakaavassa. Heti vali­tuksi
tultuaan ovat he toimineet
konservatiivipuolueen hyväksi. Vas­talauseita
panematta antoivat he
konservatiivisen lehdistön nimittää
itseään osaksi "sekalaisesta vasta-puolueesta."
Lainlaadinnalliset toi­mintansa
olivat sen mukaisia, että
konservatiivit voivat niitä parla­mentissa
kannattaa. Konservatiivi­nen
lehdistö antoi niistä suosiollisia
lausuntoja. Kaikki vetoomuksensa
osottivat he "yleiselle kansalle."
Mutta sellaisessa pelissä olivat he
oppipoikia siihen tottuneitten kon-servatiivipolitikoitsijain
rinnalla, jo­ten
siitä ainoastaan viimemainitut
hyötyivät
'Luolckahenicea ei ollut
Kerta toisensa jälkeen olisi hei­dän
pitänyt syrjäyttää parlamentin
feodaaliset toimintasäännöt Sil­loin
kuin sotilaita j a maakuntapo-liiseja
käytettiin teräs- j a kaivos­työläisen
lalckoja murskaamassa,
oUsi heidän pitänyt nostaa parla­mentissa
semmoisen melon, että oli­sivat
senjohdosta tulleet ulosheite-tyiksi.
Vielä kuukautta ennen vaa­leja,
jolloin pakollinen sovittelulaki
esitettiin, vaativat kommunistit hei­tä
ryhtymään sitä vastaan sellai­seen
taisteluun, että se pakostakin
tulisi työläisten huomioon, vaikkapa
tulisivat parlamentista pois potki­tuksi.
Mutta he tyytyivät vain sii­hen,
että varottivat hallitusta vaa­lien
seurauksella,
Peraytymictä edistymisen asematta
'Edelleen lankeaa vastuunalaisuus
parlamentin sulkemisen jälkeen
Porman Wayn kontolle. Hänen
vaalipiirinsä oli jaettu siten, että
kaivosmiehet joutuivat erilleen te-rästyöläisistä.
Hänen olisi pitänyt
jäädä viimemainittujen ehdokkaaksi,
ei ainoastaan sentähden, että hä­nen
kotinsa oli siellä, vaan sentäh­den
että hän oli ollnt heidän sih­teerinään
viime lakon aikana. Mut­ta
Sydneyssä näyttivät valitsemisen
mahdollisuudet epävarmoilta, jota
vastoin Glace . Bayssa ne näyttivät
varmoilta. Hänen toimenpiteensä
tekivät entistään selvemmäksi sen
seikan, että työläiset- tulevat kär­simään
vaalitappion, tulevat kan­nattamaan
. konservatiiveja, ollak­seen
varmoja siitä, että Armstron-gin
hallitus tulee kukistetuksi.
Edellisen lisäksi tulee vielä se,
että vaalivetoomuksia e i kohdistet­tu
työläisten taisteluvaistoihin, vaan
heidän mielikuvitelmiinsa. Uskotel­tiin,
että vaaleissa tulisivat libe­raalit
ja konsetvatiivit -saamaan
niin \ tasaväkisen edustajamäärän,
jotta työläisedustajain käsiin jäisi
"vallan tasapaino" — ikäänkuin
moisella tasapajnolla o l i s i , mitään
tekoa silloin kuin kapitalistiset puo­lueet
joutuvat vastakkain kahden
eri laokan välisen kysymyksen kans­sa!
Moisista vetoomuksista tulivat
työläiset kuitenkin siihen johtopää­tökseen,
että Armstrongin hallitus
voi tulla uudelleen valituksi, ellei­vät
he äänestä konservatiiveja.
Mahdollista on, ettei kapinavais-toihin
vetoamallakaan olisi saatu
niin paljoa äänestäjiä — Canadan
hallituksen sotavoiman ympäröimä­nä
— että vaalivoitto olisi saavutet­tu,
mutta sellaisesta olisi ollut seu­rauksena'
ainakin eheä luokkakan-ta,
mahdollisesti myös vaalivoitto,
joita nyt puuttuu kumpastakin.
M a c L e o d seuraa Harringtonia
John MacLeod ja hänen seurato­verinsa
U.M.Wai tp. komiteassa oli­vat
myös suurena tekijänä työläis-ehdokkaitten
' vaalihäviöön. Mac­Leod
antoi Gordon Harringtonin
muokata sellaisen menettelytavan,
joka vaiensi kaivosmiesten äänen.
Kun luokkakysymykset saatiin kun­nolleen
peitetyiksi, tulivat Harring-ton
ja konservatiivinen sanomaleh­distö
tärkiksi tekijöiksi työläisten
asian puoltamisessa. Keljuilemisel-l
a oli tilanne saatu siinä määrin
muokatuksi tarkotettuun suuntaan,
että kuin Harrington astui julki­sesti
näyttämölle, hyväksyi konser­vatiivien
ehdokkuuden, voitti hän
helposti viimeisessä parlamentissa
olleen työväen^dustaja Joe Steelen
paikan, vaikka hänkin oli ehdokkaa­na.
Konservatiivit kSytUvat lakkoa
-varttinaan
Vaalien edellisenä iltana menin
minä konseirvatuvien kokoukseen
teräsalrfeen keskuksessa sijaiseväs­sä
Whitney Pier nimisessä paikassa.
Siellä oKvat Harrington j a hänen
henkiheimolaisensa. saaneet joukon
vimmattuun Mih^ykseen Boy
Do
LÄHETYS
iOc lähetyksistä
60c lähetyksistä
esti, 75c lähetj
_$99.99 ja !
J I O O . O O taikka
Bilta lähetyksiit
nialäbetyksille ot
Torontossa ot
tyksiä vastaan A
957 Bro3dview i
Sudburyssa ja
asuvat voivat käj
konttorissa tiedu
koijknrssia.
LaiTapiletteji
TiedntUkaa p
VAPi^
Box 6 9 . — s
Eri paikka!
INTOLA, <
Oisfton puolivui
.|ettnn 5 p. t. k. L
likinitien puolivuosit
\t byvät.
Saalt Ste. Marier
lyslista hylättiin.
Jennne siinä asema
Itä kohta kai unohi
|}sta raha onkaan, j '
i ättää keräyslistaa,
•Essamme toisemme
Fn-jeenvaihto luett
jin eri raportteja.
jKanBsn itii kuulet
3 kunnallisvaalit 11
1 taas valitaan virka
In pyrkijät olivat kr
isen meidänkin koul
jenin muiden muta
aan, mitä nuo itse 1
'jaksi asettajat lupaa
p. Ensin esiintyivi
I viroissa olleet, seTii
at tehneet jä mitä 1
jniään jos heidät edei
ioihin.^
jUudet virkoihin j
yttivät viroissa oHeit
Iksesta ja verotaaic
pten laskea veroja,
?ät satulaan. Koski
ei makseta paTK
ästaan kokouksista, x
jn tollon ihmettelen
3 kannattaa näin va
oksissa käydä ymp
|ä täytyy olla muutt
ityä, koska täytyy 1
alla itseään kehua.
Il joka on ollut vi
tnu^ossa ja pyrkTi
oi maksavansa verc
lainen omaisuus jo •
pyrkimään virks
"Dia, MacLurgia ja
pahoja miehiä vasl
sm heille, että k
^ lähettäneet sotii
pn lamppuun 1919,
•myben tulisivatko h
"i^en siitä, etteivät ,
. amaJla tavalla seuraa
jiiiniakossa. Mutta' j
pben tähden olisi
'^1 piestäväkseen, e
f_ olisi tarmokkailh
fan minua siitä peh
m ainoastaan hyvät
aksiini. Ja miehet,
hyökkäsivät eivät oi
enratiivipuolueen t
^ i ä , rehellisiä työ
">net ovat Bescon n
."intta olivat Harri
, f i vetoomuksilla " y l i
olleet täydelleen
""»itelmalliMn komi
toiminnan pnufc
|uf^«npuolueen k
* «'oidaan myös osal
sopimukse
'"an puutetta Nov ||",f°^l'^" kesken. 01
1-^'^" Työväenpuo t& '"iiä amn
rieljä. kirjett
k p ? " lentokirjasen,
«artikkeleita Mariti;
g * » , pidin .kutsun
f1 PTihetta niissä vaa
f f Puolueellamme oli
. p n olen tehnyt, eni
konmun;
f | ^ ^ t i samassa t
l ^ e olleet tarpeel
f keskenämme
f . ?°«ttui suunnit
l^immtaa, niin siil
Vlätekarhuna"
m
m
I